Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008
Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu artkkeln [H-M]: Holmström, B. and Mlgrom, P. 1994. The frm as an ncentve system. Amercan Economc Revew, 84(4).
Tee va osta? Yrtyksen teoran tutktun kysymys: ptäskö tuotannontekä valmstaa tse va ostaa markknolta? Määrttää yrtyksen organsatorset raat Mks on työsuhteta, alurakonta, edustaa, tytäryhtötä a konsernea, yhtesyrtyksä, yrtysfuusota a yrtyskauppoa? Kysymys melenkntonen sopmusteoran er näkökulmen valossa klassnen taloustede e pysty vastaamaan tähän kysymykseen, koska se kästtelee yrtyksä tuotantofunktona
Tee va osta? Tee Työnantaalla ohausa määräysvalta Työnantaan työkalut Knteä ta muuten ennalta määrätty palkkaus oka sdottu työsuhteeseen Osta Työnantaa palkkaa tsenäsen urakotsan Urakotsalla omat työkalut Maksetaan markknaehtosest
Tee va osta? Kolme erottelevuuden seltysnäkökulmaa: Työnantaan harknnanvarasuus koordnoda työntekän toma (Coase, Smon) Varoen omstus (Klen, Wllamson, Grossman-Hart) Valvonta el päämes-agenttkehkko (Alchan, Demsetz, Holmström) H-M: näkökulmat tosnsa kytköksssä!
Tee va osta? H-M-hypotees: aottelu tuo esn kaks vahtoehtosta systeemä otka koostuvat työntekän kannustmsta Selttävät näkökulmen kytkeytynesyyden Mks otkut ovat työntekötä a otkut tsenäsä urakotsota? Ssäset omnassuureet, kuten kannustntasapano, evät seltä valntaa Ulkoset omnassuureet, kuten valvontakustannus, varoen spesfsyys, a epävarmuus selttävät paremmn
Ongelman analysont Tutkmuskysymys: mtkä ulkoset omnassuureet ohtavat yhtesmuutoksn kannustmssa a mtkä evät Montehtävänen päämes-agenttkehkko Emprnen anesto: mks myynttomntaa teollsuudessa hotavat oskus talon ssäset myyät a oskus tsenäset myyntedustaat
Ylenen mall = ( t 1,..., t N ) Agentt alloko vavannäkönsä N:ään er kohteseen Vektorn t valnnan vo havata van epäsuorast kokoelmalla mttoa X = F ( t) + ε, = 1,..., I ossa F on okn suortusmttar ta estmaatt X on mkä van sopmuksenvaranen nformaato; opt. kannustnärestelmä on s(x) = α + β ossa α ovat provso-osuuksa a β palkka t X
Ylenen mall Agentlla ykstynen kustannus C(t), päämehellä ykstynen hyöty B(t) C on srrettävssä van X:n edustaman nformaaton puttessa, samon B Esm. henknen pääoma e ole srrettävssä Y ( t) = Y A ( t; λ) + Y ( t; λ) Srrettävssä oleva tulo P lttyy varoen omstamseen: omstauusrakenteen λ valnnalla Y(t) vodaan akaa päämehen a agentn kesken
Ylenen mall Tässä käytetään redusotua muotoa Y ( t) = Y ( t) ossa λ saa arvon 1 ta 0 sen mukaan kummalle tulo palautuu (λ = 1 agentlle); vektor λ (nolla a ykkösä) on sten omstauuskokoonpano Satunnanen Y = G ( t) + ε I +, = 1,..., J Velä: tulot otka evät ole srrettävssä, mutta kutenkn possulettavssa Zk = H k ( t) + ε I + J + k, k = 1,..., K possulettaven tuloen kertymnen agentn haltuun on sopmuksenvarasta; päämes e vo koskaan saada ntä merk. δk = 1 os agentt saa Zk:n, δk = 0 os e
Ylenen mall Valttavana on ss provsot α, srrettävssä olevat tulot λ, ykstysten tuloen possulkemnen δ, a valvontatehokkuus Σ Valvontatehokkuus on kovaranssmatrs yhtesnormaalakautunesta stokastssta termestä ε = ( ε 1,..., ε I + J + K ) Valvontatehokkuudesta aheutuu kustannus K(Σ)
Ylenen mall Organsaato (α, λ, δ, Σ) tuottaa sten rahahyödyt Päämes rskneutraal; agentlla CARAhyötyfunkto U(A) = -exp(-ra), r rsknkarttokerron + + + = + = k k k C Z Y X A K Y X B P ) ( ) ( ) (1 ) ( t Σ t β δ λ α β λ α
Ylenen mall Koska A on norm.akautunut, vodaan hyötyfunkto krottaa varmuusekvvalenssna ACE( t, α, λ, δ, Σ) = αf ( t) + λ G ( t) + δ k H C( t) ½rV ( α, λ, δ, Σ) ( t) V( ) on varanss agentn rahahyödystä oka seuraa organsaatosta (α, λ, δ, Σ) Tehokkaan (t, α, λ, δ, Σ):n on maksmotava kokonasvarmuusekvvalenss (ta yhtesyläämä) TCE(t, α, λ, δ, Σ) k k
Ylenen mall Saadaan tehtävä max[ T ( α, λ, δ, Σ)] α,λ,δ,σ TCE[ t( α, λ, δ), α, λ, δ, Σ] (1) t(α, λ, δ) on agentn optmaalnen vaste tehtävälle ossa maksmodaan kokonasvarmuusekvvalenssa
Työsuhde vs. urakkasopmus Perustuu artkkelehn Anderson a Schmttlen (1984) a Anderson (1985), otka kästtelevät myynttyötä elektronkkakomponenttteollsuudessa Myyä-agentlla nelä tehtävää: ) myynt, ) tulevn asakaskontaktehn nvestomnen, ) e-myynttehtävät kuten muden myyen avustamnen, a v) ulkopuolsten tuotteden myymnen
Työsuhde vs. urakkasopmus Nämä aktvteett t1,...,t4 tuovat tulot p1,...,p4 Suora kompensaato vo perustua van myyntmäärään: X1 = t1 + ε1, ollon agentt ansatsee provson αx1. Valnnalla λ = 1 saadaan agentlle tulovrta λy; se toteutuu kun palkka-agentta e srretä uudelle alueelle, ta kun käytetään urakka-agentta Valnnalla δ = 1 salltaan agentn vastaanottaa provsota muden tuotteden myymsestä asakkalle; tällön agentt tenaa ylmääräsen Z
Työsuhde vs. urakkasopmus Sopmuksessa sovtaan palkasta β, provsosta α, srtomuuttuasta λ, a sallnnasta δ Agentlle ACE = α t1 + λt2 + δt4 C( t) R( α, λ, δ, => pyrk maksmomaan t:n valnnalla; huom. että t3 e mtattu ekä palkttu (R( ) on rskpreemo) 2 Uus notaato: a = ( kerron) ; η = 1/ σ Välttämätön ehto on nällä merknnöllä 2 1 σ a = C ( t) a = C )
Työsuhde vs. urakkasopmus Kääntesest tarontafunkto Vodaan krottaa kokonasvarmuusekvvalenss Er valnnat ovat substtuuttea tarontafunktossa Kaklle valnnolle, agentn tarontafunkto on supermodulaarnen a C a t t 1 ) ( ) ( = = = = 4 1 ), ( )) ( ( ) ( ),, TCE( R C t p η a a t a η p a a t < 0 / k a a t k 0 / 2 (oletuksa)
Työsuhde vs. urakkasopmus Proposto 1: os em. oletukset pätevät a a3 = 0, nn TCE( ) on supermodulaarnen sellä mssä η 0, p3 0, a a p, = 1,2,4. Tulknta: yhden tehtävän kannustmen nostamsen vahtoehtoskustannus penenee kun muta kannustma nostetaan Fundamentaal dea (kts. supermodulaarsuudesta: http://en.wkpeda.org/wk/supermodular)
Työsuhde vs. urakkasopmus Ylmääränen panostus onka agentt antaa tehtävälle on p - a, oka kuvaa nettoyläämää. Aktvteett ovat substtuuttea: vahtoehtoskustannus sllon kun nostetaan a:tä kun resurssea vapautuu ostan muusta tehtävästä on (p a) kertaa vähennys tehtävässä Ulkonen lsäys a:ssä ohtaa ss lsäykseen kakssa mussa a.
Työsuhde vs. urakkasopmus Proposto 2: ulkonen vähennys emyynttehtäven tärkeydessä, tuleven myynten varanssssa, muden tuotteden myymsessä, ta ulkonen myynttuloksen mttauskyvyn hekkenemnen ohtavat kakk lsäyksn optmaalsssa α, λ, δ, a η1 arvossa
Työsuhde vs. urakkasopmus Anderson-Schmttlenn (1984) muuttuat otka selttvät valntaa myyä-agentten a urakka-agentten välllä olvat vakeus arvoda suorutumsta e-myynttehtäven tärkeys Nämä molemmat lsäsvät myyä-agentten käytön todennäkösyyttä tl. anestossa
Työsuhde vs. urakkasopmus Muden emprsä havantoa/tuloksa: tn. että bensa-asema on ykstysyrttään ekä son öly-yhtön omstama on korkeamp kun asema taroaa vakeast valvottava palveluta; ykstyset asemat saavat myös somman osuuden lkevahdostaan bensamyynnstä provsoden suhteellnen osuus palkasta on somp urakka-agentella kun työsuhdeagentella
Lopuks mm. USA:n IRS el lttovalton verohallnto käyttää [H-M]-malla päättämään käytetäänkö työsuhdetta va urakkatyyppstä sopmusta
Kottehtävä Täytä kursspalaute!