REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden latos EKMAN, LIISA: Reluus, sosaalset preferensst a pelteora Pro gradu -tutkelma: 58 svua Kansantaloustede Marraskuu 2009 Tutkelmassa tarkastellaan, kunka taloustetessä vodaan ottaa huomoon reluus a preferenssen heterogeensuus. Taloustetessä on perntesest oletettu, että hmset ovat tsekkätä oman edun tavottelota. Kokeellnen pelteora on huomannut, että kakk pelaaat evät käyttäydy oman edun tavottelun mukasest vaan näyttävät välttävän myös reluudesta. Behavorstnen taloustede leventää tsekkyyden oletusta a antaa tlaa reluuden a sosaalsten preferenssen olemassaololle. Sosaalsa preferensseä ovat epäokeudenmukasuuden kahtamnen, vastavuorosuus, altrusm a pahansuopasuus. Altrusm on anoa sosaalnen preferenss, onka taloustede on perntesest ottanut huomoon. Monssa pelkokessa e päädytä pelteoran ennustamn tuloksn. Ultmatum-pelssä alpeltäydellnen tasapano on se, että taroaa ehdottaa nollaa a vastaaa hyväksyy tämän. Pelkokessa taroukset ovat keskmäärn prosentn luokkaa a erttän alhaset taroukset hylätään hyvn todennäkösest. Julkshyödykepeln Nash-tasapano on olla vapaamatkustaa. Pelkokeden tulosten mukaan suur määrä pelaasta kutenkn sottaa ulkshyödykkeeseen a van osa valtsee vapaamatkustuksen. Taloustede a pelteora evät pysty selttämään nätä tuloksa. Tutkelmassa tarkastellaan mallea, oden hyötyfunktossa otetaan huomoon sosaalset preferensst. Tutkelmaan on valttu Fehrn a Schmdtn, Boltonn a Ockenfelsn, Rabnn, Falkn a Fschbachern, Dufwenbergn a Krchstegern sekä Levnen mallt. Kaks ensmmästä perustuu epäokeudenmukasuuden kahtamseen, vmenen altrusmn a pahansuopasuuteen a loput vastavuorosuuteen. Mallen sopvuutta selttämään pelkokeden tuloksa myös arvodaan. Huomataan, että ottamalla huomoon sosaalset preferensst, vodaan selttää monen pelkokeden tuloksa paremmn.

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO REILUUS JA SOSIAALISET PREFERENSSIT Reluus Kästyksä reluudesta Reluuteen vakuttavat tekät Sosaalset preferensst Vastavuorosuus Epäokeudenmukasuuden kahtamnen Altrusm Pahansuopasuus PELIKOKEET Ultmatum-pelt Dktaattor-pel Julkshyödykepelt Vangn dlemma Centpede-pel SOSIAALISTEN PREFERENSSIEN MALLIT Epäokeudenmukasuuden kahtamnen Fehrn a Schmdtn mall Mall Ultmatum-pel a Fehrn a Schmdtn mall Markknapel a Fehrn a Schmdtn mall Julkshyödykepel a Fehrn a Schmdtn mall Vangn dlemma a Fehrn a Schmdtn mall Boltonn a Ockenfelsn ERC-mall Vastavuorosuus a Rabnn mall Uskomusten merktys Mall Rabnn malln laaennukset Levnen mall Ultmatum-pel a Levnen mall Centpede-pel a Levnen mall Mallen vertalua LOPUKSI...54 LÄHTEET...56

4 1 JOHDANTO Taloustede perustuu perntesest olettamukseen, että hmset maksmovat omaa hyötyään a ovat tsekkätä oman edun tavottelota. Myös analyyttsessä pelteorassa oletetaan, että pelaaat ovat tsekkätä. Pelteoran ennustamat tasapanoratkasut ovat täten seurausta omaa etua tavottelevsta pelaasta. Emprset pelkokeet antavat usen kutenkn erlasa tuloksa kun mtä teora ennustaa, sllä koehenklöt evät käyttäydykään täysn tsekkääst. Ihmset lahottavat rahaa hyväntekeväsyyteen a monet antavat uomarahaa tarolalle sellasessakn ravntolassa, ohon tuskn koskaan palaavat. Useat hmset myös äänestävät vaalessa, vakka yhden äänen vakutusmahdollsuus lopputulokseen on todella pen. Ihmset evät ana ole vapaamatkustaa ulkshyödykkeden kohdalla. Yrtyksen on hyväksyttävää korottaa hntoa, kun yrtyksen tulos on uhattuna, mutta e kun kysynnässä on vahtelua. Kakk nämä relun käytöksen merkt ovat esmerkkeä tsekkäden agentten olettamuksen aheuttamsta anomalosta a ntä pdetään usen nolona sekkona perntestä talousteoraa kohtaan. Anoa pokkeus oman edun tavotteluun taloustetessä on perntesest ollut yksnkertanen altrusm, onka mukaan hmset saattavat oman hyvnvontnsa lsäks välttää myös muden hyvnvonnsta. Psykolognen todstusanesto kutenkn osottaa, että altrustnen käytös on usen monmutkasempaa kun taloustede olettaa. Ihmset evät tasasest yrtä auttaa kakka hmsä, vaan ennemmnkn auttavat tosa hmsä sen mukaan, kunka auttavasa nämä ovat. Itse asassa samat hmset, otka ovat altrustsa toslle altrustslle hmslle, vovat myös aheuttaa vahnkoa hmslle, otka ovat satuttaneet hetä. Reluus sanelee, että hmnen on ystävällnen toselle ystävällselle hmslle a lkeä lkeälle hmselle. Rabn 1993, 1281.) Fehrn a Fschbachern 2002) mukaan taloustede epäonnstuu ydnasoden ymmärtämsessä, os se ptää knn tsekkyyden olettamuksesta a sulkee pos preferenssen heterogeensuuden mahdollsuuden. Kokeellset taloustetelät ovat löytäneet palon todsteta slle, että huomattavalla osalla hmsä on reluustavotteta. On myös olemassa palon vttetä stä, että pokkeamat oman edun tavottelusta 1

5 vakuttavat talousteoran ydnkysymyksn, kuten klpalun tommseen, kannustmn a kollektvsen tomnnan ehtohn. Wlknson 2008, 327) huomauttaa, että tsekkyyden olettamusta käytetään sen helppouden, e sen todenpohasuuden vuoks, a että kakk behavorstset mallt ovat kutenkn perntesen talousteoran perusmalln laaennuksa, evät sen negaatota a van muokkaavat hyötyfunktota ottamaan huomoon myös sosaalset preferensst. Kokeellsen pelteoran tutkmuksssa sovelletaan Nash-tasapanon kästettä a oletetaan, että pelaaat ovat tsekkätä snä melessä, ettevät vältä kenenkään muun rahallsesta tuotosta. Kutenkaan kakka pelkokeden tuloksa e voda selttää tsekkällä pelaalla. Muun muassa ultmatum- a ulkshyödykepelessä koehenklöt evät käyttäydy tsekkääst. Yks seltys tälle on se, että tasapanoteora on vääränlanen. Tonen seltys on, että pelaaat evät okeastaan olekaan tsekkätä a hellä on reluuskästyksä, otka vakuttavat hedän päätöksentekoonsa. Behavorstnen talousteora leventää oman edun tavottelun oletusta ottamalla huomoon reluuden farness) sekä lsää uuden oletuksen, että ollakn hmsllä on oman edun tavottelun lsäks sosaalsa preferensseä socal preferences). Wlknsonn 2008, 330) mukaan näkemys reluudesta rppuu yhteskunnasta, aasta, olosuhtesta a arvoasta. Esmerkks oruutta a hrttämstä pdettn 200 vuotta stten hyväksyttävänä monssa länsmassa a nykyään ossakn massa kvtystä pdetään reluna rangastuksena avorkoksesta. Jopa lyhyen aan ssällä hmsllä on tapana sopeuttaa kästystään reluudesta. Se vo muuttua nopeastkn olosuhteden muuttuessa. Tässä tutkelmassa e kutenkaan oteta kantaa shen, mkä on relua a mkä epärelua. Jos hmsellä on sosaalsa preferensseä, hänen hyötyfunkto ssältää myös muden hmsten hyödyn, tarkemmn sanottuna, relevantn vteryhmän tulon. Sosaalslla preferenssellä vodaan myös selttää pelkokeden teorasta pokkeava tuloksa. Sosaalset preferensst, ohn tässä tutkelmassa kesktytään, ovat epäokeudenmukasuuden kahtamnen nequty-averson), vastavuorosuus recprocty), altrusm a pahansuopasuus sptefulness). Behavorstset taloustetelät ovat selttäneet pelkokeden tulosten a ennustettuen tulosten eroa sosaalsten preferenssen kautta. Pelkokeden emprset tulokset antavat vttetä slle, että sosaalsa preferensseä todellakn on olemassa. Sosaalsa preferensseä on pyrtty mallntamaan 2

6 muodostamalla vahtoehtosa hyötymallea. Mallt pohautuvat usen oko epäokeudenmukasuuden kahtamselle kuten Fehrn a Schmdtn mall, ta vastavuorosuudelle, kuten Rabnn mall. Levnen mall puolestaan tarkastelee altrusma a pahansuopasuutta. Tässä tutkelmassa tarkastellaan, kunka reluus a preferenssen heterogeensuus vodaan ottaa huomoon taloustetessä sekä auttaako nden huomoon ottamnen paremmn ymmärtämään pelkokeden teorasta pokkeava tuloksa. Tutkelmassa kästellään ensn reluuden kästettä. Seuraavaks estellään sosaalsa preferensseä. Näden älkeen tarkastellaan erätä pelkoketa a nden tuloksa. Pelteoran avulla pohdtaan, ovatko sosaalset preferensst nähtävssä pelkokeden tuloksssa, el pokkeavatko tulokset tsekkyyden olettamukseen pohautuvan analyyttsen pelteoran ennustukssta. Vmeseks tutktaan erlasa sosaalsten preferenssen mallea a nden tapoa ssällyttää sosaalset preferensst hyötyfunktoon a stä sopvatko nämä mallt pelkokeden tulosten tarkasteluun. Työhön on valttu tärkemmät mallt epäokeudenmukasuuden kahtamseen nequty-averson) a vastavuorosuuteen recprocty) perustuvsta mallesta. Epäokeudenmukasuuden kahtamseen perustuvsta mallesta käydään läp Fehrn a Schmdtn sekä Boltonn a Ockenfelsn mallt. Fehrn a Schmdtn malln sopvuutta eräden pelkokeden emprsten tulosten arvontn tarkastellaan myös. Vastavuorosuuteen perustuvsta mallesta kästellään Rabnn, Falkn a Fschbachern sekä Dufwenbergn a Krchstegern mallt. Levnen mall on Rabnn lalla vastavuorosuusmall, mutta se perustuu oletukseen, että hmset ovat oko pahansuopasa ta altrustsa. 3

7 2 REILUUS JA SOSIAALISET PREFERENSSIT 2.1 Reluus Perntesessä talousteorassa e oteta huomoon reluutta, vaan sen on aateltu olevan rrelevantt asa. Talouden agentn oletetaan olevan lankuulanen a välttävän omasta materaalsesta hyvnvonnsta, mutte reluudesta ekä sosaalssta tavottesta. Ylenen ntuto hmsten käytöksestä kutenkn ssältää reluuden. Talousteteessä oletetaan myös, että yrtykset maksmovat tuottoaan kään kun hedän tomntaansa raottasvat van lat a budettraote. Kahneman, Knetsch a Thaler 1986a, 728) toteavatkn, että muden raotteden possulkemnen vo olla yhtä hyödyllstä kun mekankan perustessa on ktkan huomomatta ättämnen. Kutenkn markknolla havatut htaat ta epätäydellset sopeutumset osottavat, että yrtyksllä on mutakn raotteta. Reluuden kästettä on käytetty muun muassa seltettäessä, mks yrtykset evät laske palkkoa korkean työttömyyden akana Kästyksä reluudesta Ihmsten kästykset reluudesta a kostonhmosta aheuttavat taloudellsa seuraamuksa. Rabn 1993) antaa esmerkn tlanteesta, ossa työntekä on käyttäytynyt ertysen uskollsest yrtystä kohtaan. Työntekän esmes saattaa kokea, että kysestä työntekää ptää kohdella nyt ertysen hyvn, vakke tämä ols esmehen omen etuen mukasta. Muta esmerkkeä ovat veden kulutuksen vapaaehtonen vähentämnen kuvuuden akana, energan kulutuksen lasku energakrsn ratkasemseks a vapaaehtostyö. Tosaalta reluus vo aheuttaa myös negatvsa seuraamuksa. Esmerkks kuluttaa saattaa ättää ostamatta monopolstn tuotteen, os hän kokee hnnan epäreluks, vakka tuotteen aneellnen hyöty ols hänelle korkeamp kun sen hnta. Päättäessään olla ostamatta monopolstn tuotetta kuluttaa rankasee monopolsta a aheuttaa samalla tselleen hyvnvonnn laskun. Campbell a Kamlan 1997) ovat tutkneet palkkaäykkyyden a reluuden yhteyttä a huomanneet, että työnteköden näkemykset relusta palkosta on yks nstä raottesta, otka raottavat työnantaen palkkoen asettamsta. He huomasvat myös, että adverse selecton -lmö on suur 4

8 vakuttaa palkkaäykkyyteen. Kysesen lmön taustalla vo puolestaan olla reluus, sllä työnantaa e halua ptää lan suurta palkkaeroa työnteködensä välllä. Okunn 1981) mukaan reluus vakuttaa myös asakasmarkknolla työmarkknoden lsäks. Asakasmarkknolla asakkaat ptävät hnnankorotuksa reluna, os korotukset ohtuvat myyän kustannusten noususta. Jos hnnankorotus ohtuu puolestaan kasvaneesta kysynnästä, stä e yleensä pdetä reluna. Hotellen korkean sesongn akana velottamat korkeammat hnnat ovat hyväksyttyä, mutta tosaalta konsertt- a urhelutapahtumenärestäät myyvät lppua perushnnalla myös tapahtumn, ohn on ylmäärästä kysyntää. Suostulla automerkellä vo olla kuukausen ptuset onotuslstat uuslle mallelle a monlla tuottalla vo olla suuret tlausruuhkat korkeasuhdanteessa, vakka ne vosvat nostaa hntoa a vähentää ruuhka a onoa. Kahneman, Knetsch a Thaler 1986b) tekvät puhelnhaastattelun Vancouvern alueella 191 hmselle. Eräs haastatetulle estetty valntatlanne ol seuraavanlanen: Pakallnen alkapalloseura on aemmn myynyt lppua pelehn pelpävänä. Nyt tuleven pelen lppuen kysyntä on noussut humast. Joukkueenomstalla on nyt kolme vahtoehtoa, kunka atkossa myydä lppua. He vovat oko ptää huutokaupan, ossa korkemman hnnan taronneet saava ostaa lput, ta ptää arpaaset, ossa lput vovat ostaa ne, otka vottavat arpaasssa, ta lppua ostetaan onottamalla a ensmmäsenä pakalle saapuneet saavat ostaa lput. Lata nämä vahtoehdot reluuden mukaan ärestykseen, sten että kerrot mkä on melestäs relun a mkä epärelun. Taulukossa 1 on estetty haastateltaven lmottamat epärelummat a relummat vahtoehdot. Taloudellsest tehokkan vahtoehto on huutokauppa, sllä sllon hyödykkeen ostaa se, oka on valms maksamaan stä enten. Huonon vahtoehto taloudellsta tehokkuutta aatellen on resurssea tuhlaava onotus. Haastattelututkmuksessa kutenkn huomattn, että reluuden mukaan ärestetyt vahtoehdot ovat pänvastasessa ärestyksessä kun tehokkuuden mukanen ärestys. Kahneman ym. 1986b.) 5

9 Taulukko 1. Jalkapallopeln lppuen myynttapoen luokttelu reluuden mukaan Kahneman ym. 1986b, S288) Myynttapa Relun %) Epärelun %) Huutokauppa 4 75 Arvonta Jonotus 68 7 Thaler 1985, ) estt seuraavanlasen tlanteen eräässä ohtaen koulutusohelmassa nlle osallstulle, otka lmottvat olevansa oluenuoa. Kysely tehtn kahdelle ryhmälle, olle ol annettu er vahtoehdot oluen ostopakaks. Makaat rannalla kuumana pävänä a anoa uotavas on kylmä ves. Snun tekee kovast mel suoskkoluttas. Seuralases lähtee rannalta sottamaan puhelua a lupautuu tuomaan snulle samalla oluen anoasta pakasta, ossa stä myydään luksushotell/ruokakauppa). Hän toteaa, että olut saattaa olla kalls a ehdottaakn, että lmotat maksmhnnan, onka olet valms maksamaan oluesta. Jos olut maksaa korkentaan lmottamas hnnan verran, hän ostaa oluen. Jos hnta on korkeamp kun lmottamas hnta, hän e osta olutta. Luotat ystävääs a tällä e ole mahdollsuutta neuvotella oluen hnnasta. Mnkä hnnan lmotat ystävälles? Medaanhnta luksushotelln tapauksessa ol $ 2,65 a ruokakaupan tapauksessa $ 1,50. Koehenklöt olvat ss valmta maksamaan er hnnan rannalla kuluttamastaan suoskkoluestaan rppuen stä, mstä olut ol ostettu, vakka kummassakn tapauksessa olut ol sama tuote a se nautttn denttsssä olossa. Luksushotelln oluesta oltn valmta maksamaan palon, koska hnnan oletettnkn sellä olevan korkea, mkä tarkottaa stä, että $ 2,65 oluesta luksushotelllla on velä relu hnta. Ruokakauppaa puolestaan pdettäsn ryöstänä a hntaa epäreluna, os he pyytäsvät enemmän kun $1,50. 6

10 Kahneman ym. 1986a) tutkvat Kanadassa yhtesön reluuskästtetä hnnottelun a palkkoen osalta puhelnhaastattelulla. He käyttvät esmerkessään hypoteettsa yrtyksä. Yks kysymys kuulu seuraavast Rautakauppa on myynyt lumkola hntaan $ 15. Eräänä aamuna suuren lummyräkän älkeen kauppa nostaa hntaa a pyytää lumkolasta $ 20. Arvo, onko kaupan tomnta täysn relua, hyväksyttävää, epärelua va hyvn epärelua. Tutkat ryhmttelvät kaks ensmmästä vastausvahtoehtoa yhdeks vahtoehdoks a kaks vmestä vahtoehtoa samon yhdeks vahtoehdoks. Saatn ss kaks vastausryhmää, relu ta epärelu. Vastaaa ol 107, osta 82 prosentta pt kaupan tomntaa epäreluna sen hyväkskäyttäessä lyhytakasta kysynnänkasvua kasvattaakseen vottoaan. Kahneman ym. 1986a, 729.) Kun neläs Harry Potter -kra ulkastn kesällä 2000, usemmlle kaupolle osotettn van pen määrä kroa, otka myytn ennakkoon. Mksevät krakaupat nostaneet kran hntaa ta huutokaupanneet kroa? Tlanne on verrattavssa lumkolaesmerkkn. Esteltyen esmerkken pohalta vodaan todeta, että hmset kohtaavat oka pävä tlanteta, ossa hyödynnetään ylsuurta kysyntää, mtä he ptävät epäreluna tomntana. Tosaalta on myös tlanteta, ossa yrtys vos hyödyntää ylsuurta kysyntää, mutta e stä tee. Yrtykset välttävät goodwll-arvostaan, mstä syystä he raottavat tällasa hnnannostoa. Camerer & Loewensten 2003, 33.) Camerern a Loewenstenn 2003, 34) mukaan avomeks kysymykseks ää bokotovatko kuluttaat yrtyksä, os he kokevat yrtyksen tomnnan epäreluna a törkeänä. Vakka usemmat evät bokotos, bokotn uhka usen tom. Kuluttaat onnstuvat saamaan yrtyksen huomon herättämällä esmerkks medan knnostuksen a ottamalla lansäädännön puheeks. Usen esmerkks urhelutapahtumen lppuen mustan pörssn kauppa on latonta, otta lpusta pyydettävä alkuperästä korkeamp hnta e aheuttas epäreluuden tunteta. Vuonna 1994 Yhdysvallossa tul vomaan lak, oka est yrtyksä vähentämästä tomtusohtaen palkkoa verotuksessa yl mloonan dollarn ylttävältä osalta. Lak ol vastaus kasvavaan ärsyyntymseen stä, että samaan akaan kun monssa yrtyksssä vähennettn työntekötä, tomtusohtaen palkat nousvat, mtä pdettn epäreluna. Näden laken alkuperän selvtys kertoo stä, 7

11 kunka behavorstnen taloustede vo laaentaa okeusteteen a talousteteen ulottuvuuksa Reluuteen vakuttavat tekät Wlknson 2008) määrttelee tekät, otka vakuttavat hmsten kästykseen reluudesta. Ne ovat vtetransaktot, tomoden tuotot a transaktoehtoen muuttumnen. Kahneman ym. 1986a) ovat myös määrtelleet reluuteen vakuttava tekötä, mutta ne koskevat tuottoaan maksmovaa yrtystä. Wlknson on käyttänyt tätä lähestymstapaa pohana, mutta muokannut tekät ylesempään muotoon. Tärkeä käste tässä lähestymstavassa on kaksosokeutus dual enttlement), oka tarkottaa stä, että kummatkn osapuolet ovat okeutettua harkntaan. Vtetransakto vakuttaa shen, pdetäänkö esmerkks hntaa, palkkaa ta vuokraa reluna. Se määrttyy yleensä menneen transakton ta halltsevan klpalullsen kurssn mukaan. Esmerkks vuokranantaan e ole relua korottaa sopmuskaudella vuokraa, elle samanlasten kohteden vuokra ole noussut samalla alueella. Tosaalta vuokranantaan saattaa olla hyväksyttävää pyytää uudelta vuokralaselta korkeampaa vuokraa. Uudella vuokralasella e ole ss samanlasta okeutusta kun vanhalla vuokralasella. Pelteorassa pelaaan tulon reluutta vodaan arvoda suhteessa relevantn vteryhmän tuloon. Vtetransakto ta -tuotto määräytyy monmutkasten sosaalsten vertaluen tuloksena. Psykologassa a sosaalpsykologassa sosaalsten vertaluprosessen tärkeys on ollut ptkään tedossa Fehr & Schmdt 1999, ; Wlknson 2008, 330). Kun vtepstetä on useampa, vo syntyä kstoa er osapuolten välllä. Palkkaneuvottelussa ltto vo vättää, että sen äsenen palkka on epärelu, sllä tosella alalla yhtä pätevät työntekät saavat korkeampaa palkkaa. Työnantaa vo puolestaan samassa tlanteessa huomauttaa, että hedän palkkansa ovat nousseet lähvuosna nopeammn kun vastaavlla työnteköllä. Tässä tapauksessa vtepstetä on kaks, tosen alan työnteköden palkka a palkkoen nousun nopeus. Wlknson 2008, ) Kaksosokeutuksen ylenen peraate tarkottaa stä, että yleensä pdetään epäreluna, os transakton tonen toma tekee vottoa samalla säätäen samansuurusen tappon toselle osapuolelle. Lumkolan hnnannosto lummyräkän älkeen nähdään kskurmasena 8

12 tomntana, sllä myyntvotto tehdään ostaan kustannuksella. Kutenkn kustannusten noususta ohtuva hnnan nosto nähdään reluna, koska myyä e tee vottoa. Emprset tulokset osottavat, että tässä tapauksessa on epäsymmetrsyyttä, koska myyän kustannusten laskessa e välttämättä odoteta hnnan laskua. Wlknson 2008, 331.) Kahnemann a Tverskyn 1979) kehttämän prospektteoran tapponkarttamsen kästettä vodaan hyödyntää arvodessa tomoden tuottoa. Tapponkarttamsen tapauksessa kokonashyvnvont laskee, os saadaan vottoa, mutta samalla saadaan samansuurunen tappo, mkä ohtuu stä, että häväen hyödyn muutos on suuremp kun vottaen. Myös Thalern 1985) mental accountng -konsept on oleellnen arvotaessa tuottoa. Välttömä kustannuksa, kuten korkeamman hnnan maksamsta, arvodaan er lalla kun vahtoehtoskustannuksa, esmerkks palkankorotuksen toteutumattomuutta. Myös kehystysvakutukset framng) ovat oleellsa. Esmerkks hmset kokevat tappon pahempana kun samansuurusen voton peruuntumsen. Yrtykset saattavat ptää parempana alennuksa matalasuhdanteessa kun hntoenlekkauksa, sllä tulevasuudessa asakkaat ptävät relumpana alennusten postamsta kun hntoen nostoa. Samon työnantaan on relumpaa peruuttaa luvatut bonukset kun laskea palkkoa. Wlknson 2008, ) Kahneman ym. 1986a) tarkastelevat kolmea mahdollsta tlannetta, ossa yrtys saattaa haluta muuttaa transaktoehtoa. Tällasa tlanteta ovat tuoton supstumnen esmerkks kuluen nousun taka, tuoton kasvamnen esmerkks kuluen vähenemsen taka a markknavoman kasvu. Wlknson 2008) luokttelee transaktoehtoen muutokset ylesemmn hallttavssa olevn a e-hallttavssa olevn muutoksn. Esmerkks, os yrtys kohtaa kysynnän nousun, oka ohtaa tuoton a markknavoman kasvuun, tämä nousu on vonut ohtua yrtyksen ulkossta ta ssässtä teköstä. Jos kysynnän kasvun syy on ollut yrtyksen ulkopuolsssa tekössä, asakkaat saattavat ptää hnnan nostoa epäreluna. Kutenkn, os kysynnän kasvu ohtuu yrtyksen ssässtä teköstä, kuten yrtyksen tuotteden uudesta paremmasta laadusta, hnnannostoa vodaan ptää reluna. Ylesest markknavoman hyväkskäyttöä pdetään epäreluna, mutta reluuden arvontn vo kutenkn vakuttaa se, kunka transakton tomat ovat saavuttaneet markknavomansa. Jossakn tapauksssa sen hyväkskäyttö on suotavaa, esmerkks tuotteen ylvomasen laadun taka. 9

13 2.2 Sosaalset preferensst Ihmsellä on sosaalsa preferensseä, os hän välttää oman tulonsa lsäks relevantlle vteryhmälle kohdstetusta varosta. Sosaalsa preferensseä ovat vastavuorosuuspreferensst, epäokeudenmukasuuden kahtamseen perustuvat preferensst, altrusm a pahansuopasuuteen ta lkeyteen perustuvat preferensst. Kaklla hmsllä e ole sosaalsa preferensseä, osa on puhtaast oman edun tavottelota. Behavorstsessa talousteteessä oletetaankn, että ollakn osalla hmsstä on sosaalsa preferensseä Vastavuorosuus Vastavuorosuus tarkottaa stä, että osapuolet kohtelevat tosaan samalla tavalla. Vastavuoronen henklö vastaa ystävällseks meltämäänsä käytökseen ystävällsest a vhamelseen käytökseen vhamelsest. Tomnnan ystävällsyys ta vhamelsyys rppuu sen taustalla olevsta akomukssta a sen aheuttamsta seuraukssta. Vastavuorosen käytöksen motvna e ole kutenkaan tulevan aneellsen edun tavottelu, sllä vastavuorosten preferenssen tapauksessa pelaaa tom vastavuorosest, vakke tedossa ols aneellsta vottoa. Fehr & Fschbacher 2002, C2 C3.) Vastavuorosten hmsten olemassaolo saattaa muuttaa tsekkäden hmsten aneellsa kannustma, mkä kannustaa tsekkätä hmsä tekemään epätsekkätä ratkasua. Jos tsekäs hmnen olettaa saavansa rangastuksen käytöksestään vastavuoroselta hmseltä, hän saattaa olla käyttäytymättä tsekkääst. Itsekäs hmnen saattaa myös käyttäytyä ystävällsest a tehdä yhtestyötä, os hän olettaa vastavuorosen hmsen vastaavan samalla tavalla. Koska vastavuorosten hmsten käytös vakuttaa kannustmn, hedän käytöksellään vo olla suur vakutus kokonastulokseen markknolla a yhtesössä. Fehr & Fschbacher 2002, C4.) Epäokeudenmukasuuden kahtamnen Ihmset, olla on epäokeudenmukasuuden kahtamseen perustuva preferensseä, välttävät oman tuottonsa lsäks oman tuoton suhteesta tosten hmsten tuottohn. He haluavat saavuttaa okeudenmukasemman a tasasemman aon tuotossa. Epä- 10

14 okeudenmukasuuden kahtamsta ovat mallntaneet muun muassa Fehr a Schmdt 1999) sekä Bolton a Ockenfels 2000). Fehr a Schmdt mallntavat reluuden tsekkäänä epäokeudenmukasuuden kahtamsena. Ihmset vastustavat epäokeudenmukasa lopputuloksa, mutta he ovat kutenkn tsekkätä snä melessä, että he ovat knnostuneta van omasta aneellsesta tuotostaan verrattuna muden tuottohn evätkä vältä epäokeudenmukasuudesta, oka valltsee muden hmsten keskuudessa. Fehr & Fschbacher 2002, C2 C3.) Wlknson 2008) kutsuu nätä preferensseä meluummn erarvosuuden kahtamseks nequalty-averson) kun epäokeudenmukasuuden kahtamseks. Hänen melestään erarvosuus on neutraal käste ekä ssällä arvolatauksa, kun taas epäokeudenmukasuus nequty) ssältää subektvsen kästyksen reluudesta. Tässä käytetään kutenkn muun muassa Fehrn a Fschbachern 2002) käyttämää epäokeudenmukasuuden kahtamsen kästettä. Monssa tlantessa vastavuoroset a epäokeudenmukasuutta kahtavat henklöt käyttäytyvät samalla tavalla. Kummatkn henklöt haluavat vähentää tosen osapuolen tuottoa, os tämä tonen henklö on tehnyt sellasen päätöksen, oka aheuttaa helle tselleen huomattavast alhasemman tuoton kun toselle osapuolelle. Vastavuoronen henklö haluaa vähentää tosen henklön tuottoa, koska tämä on käyttäytynyt vhamelsest, kun taas epäokeudenmukasuutta kahtava henklö haluaa vähentää tuottoa kateuden taka. Käytöksen samankaltasuus ohtuu stä, että kummatkn preferensst rppuvat okeudenmukasen ta erarvosen tuoton kästyksestä. Epäokeudenmukasuuden kahtamseen perustuvat mallt ovat yksnkertasempa kun vastavuorosuuteen perustuvat mallt a sks on usen käytännöllstä ältellä epäokeudenmukasuuden kahtamsen käytöstä, kun halutaan tutka vastavuorosuutta. Fehr & Fschbacher 2002, C3.) 11

15 2.2.3 Altrusm Altrusm on hyvn erlanen sosaalnen preferenss kun vastavuorosuuteen ta epäokeudenmukasuuden kahtamseen perustuvat preferensst. Altrusm on ehdotonta ystävällsyyttä, el se e kumpua stä, että käyttäytyälle tselleen ols ensn oltu altrustsa. Altrustnen henklö arvostaa postvsest aneellsa varoa, otka relevantt vteryhmä saa, ekä koskaan tom nn, että tomnta vähentäs vteryhmän tuottoa. Fehr & Fschbacher 2002, C3 C4.) Altrusma on puhdasta a epäpuhdasta muotoa. Puhtaassa muodossa henklön hyöty lsääntyy, kun tosten henklöden hyöty kasvaa rppumatta stä, kenen tomesta tosten henklöden hyöty on kasvanut. Epäpuhtaassa muodossa pelaaan hyöty lsääntyy van sllon, kun hän on tse aheuttanut tosten pelaaen hyödyn kasvun. Altrustsen hmsen oman hyödyn kasvu ohtuu psyykksen hyödyn kasvusta. Yleensä altrustsen henklön aneellnen hyöty e nässä tlantessa lsäänny. Wlknson 2008, ) Psykolognen altrusm on talousteteelle veras käste. Se vttaa henklön tavotteeseen kasvattaa tosten henklöden hyvnvonta lman, että oma aneellnen ta psyykknen hyöty kasvaa. Käste on veras, koska stä e voda lttää mnkäänlaseen hyödyn maksmonnn malln. Mssään taloudellsessa mallssa mkään tekä e vo vakuttaa henklön käytökseen, os hänen hyötyfunktonsa e ssällä tätä tekää. Wlknson 2008, 355.) Altrusm vo selttää van postvsta vastavuorosuutta. Sllä e voda selttää vhamelstä käytöstä el negatvsta vastavuorosuutta Wlknson 2008, 355). Altrusmlla e voda myöskään selttää ehdollsta käyttäytymstä, esmerkks stä mks hmset lsäävät vapaaehtosta yhtestomntaa vastauksena tosten yhtestomntaan Fehr & Fschbacher 2002, C4.) Näden syden vuoks sosaalsa preferensseä mallnnettaessa e voda ottaa huomoon pelkästään altrusma Wlknson 2008, 355). 12

16 2.2.4 Pahansuopasuus On olemassa myös pahansuopasuuteen perustuva preferensseä. Pahansuopanen ta kateellnen henklö arvostaa ana negatvsest relevanttn vteryhmään kuuluvan henklön aneellsta tuottoa, a on valms vähentämään stä rppumatta tuoton akaumasta a stä, onko tonen henklö käyttäytynyt okeuden- ta epäokeudenmukasest. Tästä käytöksestä aheutuu pahansuopaselle henklölle yleensä tselleen kustannuksa. Pahansuopasuus ta altrusm e pysty selttämään, mks samat hmset ovat yhdessä tlanteessa valmta auttamaan tosa, vakka stä tulee helle tselleen kustannuksa, a tosessa tlanteessa tekevät vahnkoa toslle henklölle. Fehr & Fschbacher 2002, C4.) 13

17 3 PELIKOKEET Ihmsten reluuskästyksstä vodaan oppa palon tutkmalla pelkokeden tuloksa. Usen reluuden arvomsessa käytetään ultmatum-, dktaattor-, luottamus-, vangn dlemma-, centpede- a ulkshyödykepeleä. Vertaamalla analyyttsen pelteoran ennustama tasapanoa kokeellsen pelteoran tuloksn vodaan arvoda, käyttäytyvätkö hmset tsekkääst va välttävätkö he reluudesta. Tulokssta e voda kutenkaan snänsä päätellä käyttäytymsen syytä. Vertalemalla erlasa koketa vodaan slt esttää olettamuksa stä, mks pelaaat käyttäytyvät nn kun käyttäytyvät. 3.1 Ultmatum-pelt Ultmatum-pelks kutsutaan kahden pelaaan neuvottelupelä, ossa pelaaat akavat keskenään tetyn rahasumman. Tonen pelaaa tom taroaana a tonen vastaaana. Taroaa ehdottaa otan akoa s a vastaaa oko hyväksyy ta hylkää ehdotuksen. Jos vastaaa hylkää ehdotuksen, kumpkaan pelaaa e saa yhtään rahaa. Vastaaan hyväksyessä akoehdotuksen rahasumma aetaan ehdotuksen mukasest taroaan a vastaaan välllä. Wlknsonn 2008, 333.) mukaan peln perusmuoto on nn yksnkertanen, että se e täsmällsest edusta toselämän monmutkasa neuvottelua, ossa on yleensä useta vaheta. Pel tuottaa kutenkn tärketä havantoa okeudenmukasuudesta. Analyyttsen pelteoran ennustamassa ensmmäsessä alpeltäydellsessä tasapanossa taroaa ehdottaa nollaa a vastaaa hyväksyy tämän. Nmttän, os taroaa ehdottas otan postvsta tarousta s, löytys ana tonen ehdotus s ', olla 0 < s ' < s. Mkään postvnen akoehdotus e vo ss olla tasapano. Tasapanoa e ole myöskään sellasessa tlanteessa, ossa taroaa ehdottaa nollaa a vastaaa hylkää tarouksen, sllä taroaa vos ana parantaa asemaansa nostamalla taroustaan hukan. Jos on olemassa kutenkn penn mahdollnen rahaykskkö e, löydetään tonen alpeltäydellnen tasapano, ossa vastaaa hyväksyy kakk postvset akoehdotukset s [ e,1] a hylkää nollan. Tasapano löytyy, kun taroaa taroaa yhtä senttä ta muuta vastaavaa penntä 14

18 rahaykskköä, a vastaaa hyväksyy sen. Taroaan e kannata ehdottaa suurempaa akoa, koska vastaaa hyväksyy myös penemmän tarouksen. Fehr & Schmdt 1999, 825.) Ultmatum-pelä on tutkttu palon emprsest usessa massa, er panoksn a er menetelmn. Nästä kokesta on saatu samankaltasa tuloksa, ota vodaan ptää vakana faktona. Kokessa on huomattu, että taroaat evät uur koskaan ehdota akoa, oka on yl 50 prosentta ta alle 20 prosentta alkuperäsestä rahasummasta a että taroaen ehdotukssta suurn osa on välllä prosentta. Kokessa vastaaat yleensä hylkäävät alhaset ehdotukset a hylkäämsen todennäkösyys vähenee akoehdotuksen kasvaessa. Koehenklöt evät ss käyttäydy pelteoran ennusteden mukasest, vaan sen tuottamat ennustukset kumotaan. Usessa kokessa rahasumma on ollut pen, mutta tulokset on vahvstettu myös suuremmlla summlla. Fehr & Schmdt 1999, ) Wlknson 2008, 334) on tulknnut tuloksen tarkottavan stä, että vastaaat suuttuvat taroaen epärelusta taroukssta a ovat valmta rankasemaan taroaa. Vastaaat ptävät taroaen käytöstä pahansuopasena. Rankasu aheuttaa sen, että vastaaat evät tsekään saa rahaa, mutta he ovat slt valmta rankasemaan. 3.2 Dktaattor-pel Dktaattor-pel on veläkn yksnkertasemp kun ultmatum-pel, sllä vastaaan hylkäysmahdollsuus postetaan. Taroaan e tarvtse ottaa huomoon vastaaan reaktota. Pelssä e okeastaan tarvta edes strategsta aattelua. Dktaattor-pel taroaa ovan apuvälneen taroaen motven tarkasteluun. Peln avulla vodaan päätellä, tekevätkö taroaat relua akoehdotuksa sen taka, että ovat altrustsa va koska he pelkäävät vastaaan hylkäävän tarouksen. Jokanen postvnen ehdotus dktaattorpelssä on luonteeltaan altrustnen. Dktaattor-pelen kokeellsssa tutkmuksssa on huomattu, että taroaen ehdotukset ovat 20 prosentta matalampa kun ultmatumpelessä. Vertaamalla dktaattorpeln tuloksa ultmatum-peln tuloksn vodaan arvoda, että monet taroaat odottavat matalen tarouksen tulevan hylätyks ultmatum-pelssä. Wlknson 2008, 334.) 15

19 3.3 Julkshyödykepelt Julkshyödykepelssä on n 2 pelaaaa, olla kaklla on alkuvaranto y. Pelaaat päättävät osallstumsasteestaan g ulkshyödykkeeseen yhtä akaa. Osallstumsaste vo olla nollan a pelaaalle annetun pääoman y välllä; [ 0, y], 1,...,n. Pelaaan rahallnen tuotto on g { } n 1 x g1,..., g n ) = y g + α g, < α < 1,, n = 1 ossa α on ulkshyödykkeen G n g = 1 vakonen raatuotto. Koska α < 1, nn raanvestont ulkshyödykkeeseen G aheuttaa rahallsen tappon 1 α). Jokasen pelaaan domnova stratega on olla sottamatta ulkshyödykkeeseen a olla 1 vapaamatkustaa; g = 0. Koska α >, tuotot maksmotusvat, os g = y, el kakk n osallstusvat koko pääomallaan. Fehr & Schmdt 1999, 836.) Pareto-optmaalnen ratkasu on sellanen, ossa okanen pelaaa sottaa kakk rahansa; g = y. Nash-tasapanonen stratega on kutenkn olla sottamatta mtään; g = 0 kaklle { 1,...,n}. Pelteoran ennustama stratega on ss tsekäs stratega, el olla sottamatta mtään a tovoa, että muut sottavat. Analyyttnen pelteora olettaa, että pelaaat ovat fksua a tauavat, että vapaamatkustamnen on domnova stratega a että pelaaat evät vältä tosten pelaaen tuotosta. Pelteoran ennustetta stä, että kakk pelaaat valtsevat domnovan strategan a kukaan e sota ulkshyödykkeeseen, kutsutaan vahvaks vapaamatkustaahypoteesks. Hekommassa muodossa van osa pelaasta on vapaamatkustaa el evät sota mtään ulkshyödykkeeseen, a osa pelaasta sottaa, ollon ulkshyödykkeen taso on suboptmaalnen, mutte kutenkaan nolla. Hekko vapaamatkustaahypotees e tuota tarkkoa ennusteta. Dawes & Thaler 1988, ) Julkshyödykepeln emprsten testen tulokset evät tue vahvaa vapaamatkustaahypoteesa. Tuntuva määrä pelaasta sottaa ulkshyödykkeeseen, van osan pelaasta 16

20 valtessa vapaamatkustaan rooln. Julkshyödykkeen taso on usen prosentta sen pareto-optmaalsesta tasosta. Tulokset ptävät monssa er olosuhtessa, ensmmästä a useampaa kertaa pelaavlle, rahallslla panokslla pelaavlle sekä pelaalle, otka uskovat pelaavansa ryhmässä. Dawes & Thaler 1988, 189.) Tostettaessa yllä oleva pel samolla pelaalla useaan kertaan peräkkän osallstumsaste laskee, mnkä vodaan olettaa ohtuvan oppmsesta kokeen akana. Pelaaat ehkä huomaavat, että domnova stratega on oman edun kannalta paras. Kutenkn tostettaessa koe uudestaan o saman kokeen aemmn suorttanelle, vodaan havata sama osallstumsasteen lasku. Dawes & Thaler 1988, ) Vapaamatkustaa löydetään kokeellsssa tutkmuksssa palon etenkn monen perodn pelessä. Fehr a Schmdt 1999, ) ovat tutkneet er kokeden tuloksa a saaneet keskarvoks 73 prosentta vapaamatkustaa vmesellä perodlla, el ntä olla g = 0. Monet testhenklöt käyttäytyvät ss myös perntesen pelteoran domnovan strategan mukasest. 3.4 Vangn dlemma Vangn dlemmassa kahta vanka pdetään er kuulustelusellessä a hetä syytetään rkoksesta. Vangt evät vo kommunkoda keskenään, evätkä vo ss tetää mtä tonen tekee. Jos kumpkaan vank e tunnusta rkosta, he saavat syytteen penemmstä rkokssta, a saavat kumpkn yhden vuoden tuomon. Jos van tonen tunnustaa rkoksen, tunnustaa pääsee vapaaks a tonen saa kymmenen vuoden tuomon. Jos kummatkn tunnustavat, vangt saavat vden vuoden tuomot. Pel on estettynä normaalmuodossa taulukossa 2. Kumpkn vank haluaa tetyst mnmoda oman tuomonsa ptuuden. Dlemma syntyy stä, että paras vahtoehto vangelle ols tehdä yhtestyötä a olla tunnustamatta. Vank e kutenkaan vo olla varma tosen vangn tomsta a tunnustamsesta seuraa ptkä tuomo, os tonen vank e tunnustakaan. 17

21 Taulukko 2. Vanken tuomot vangn dlemmassa Vank B tunnustaa e tunnusta Vank A tunnustaa 5, 5 0, 10 e tunnusta 10, 0 1, 1 Jotta vangn dlemmasta löydetään Nash-tasapano, on löydettävä kummankn pelaaan optmaalnen stratega rppuen stä, mtä tonen pelaaa tekee. Jos vank A olettaa vangn B tunnustavan, vangn A paras stratega on myös tunnustaa, koska vden vuoden tuomo on lyhyemp kun kymmenen vuoden tuomo. Jos vank A olettaa vangn B olevan tunnustamatta, vangn B paras stratega on slt tunnustaa, koska on paremp selvtä kokonaan lman tuomota kun saada yhden vuoden tuomo. Samat päättelyt pätevät pelaaalle B. Nash-tasapano löytyy solusta tunnusta, tunnusta). Snä okasen pelaaan stratega on paras vastaus olettaen, että tonen pelaaa pelaa tasapanostrategan. Vakka vangt olsvat sopneet etukäteen, että kumpkaan e tunnusta, pel e slt muuttus. Vangella on houkutus kutenkn tunnustaa, koska evät vo varmuudella tetää mtä tonen tekee. Vangn dlemman vodaan esttää myös lman vanken tunnustusongelmaa, ollon pelaaat saavat nyt rahallsen tuoton tuomon sasta taulukko 3). Domnova stratega on olla tsekäs, ollon kummatkn saavat yhden ykskön suurusen tuoton. Jos he teksvät yhtestyötä, kummatkn sasvat vden ykskön suurusen tuoton. Tätä yhtestyöhön lttyvää tapaa käytetään usen tarkasteltaessa reluutta. 18

22 Taulukko 3. Vangn dlemma rahallsn tuoton Pelaaa B Yhtestyö Itsekkyys Pelaaa A Yhtestyö 5, 5 0, 10 Itsekkyys 10, 0 1, 1 Wlknsonn 2008, 337) mukaan vangn dlemman yhteys reluuteen näkyy hyvn tarkastelemalla tuottorakennetta. Mssä tahansa vangn dlemma -tlanteessa löydetään herarka taulukko 4) tuotolle, otka ovat palknto reward), houkutus temptaton), rangastus punshment) a hävään tuotto sucker s payoff). Vangn dlemma -tlanne lttyy ss enemmän vastavuorosuuteen kun varsnasest reluuteen. Pelkokeet osottavat, että yhden kerran tostettavssa pelessä puolet pelaasta tekee yhtestyötä. Taulukko 4. Tuottoen herarka vangn dlemmassa Vank 2 Yhtestyö Itsekkyys Vank 1 Yhtestyö Itsekkyys Palknto, palknto Houkutus, hävään tuotto Hölmön tuotto, Houkutus Rangastus, rangastus 19

23 3.5 Centpede-pel Centpede-pelssä on kaks pelaaaa a kummallakn pelaaalla on peln alussa yks dollar edessään. Ensks pelaa pelaaa 1, oka vo päättää, atkaako va lopettaako. Kun pelaaa 1 päättää atkaa, tuomar ottaa hänen edestään yhden dollarn a lattaa kaks dollara lsää pelaaan 2 kasaan. Pel atkuu, kunnes yks pelaaa päättää lopettaa a kummatkn pelaaat saavat edessään olevat dollart. Vahtoehtosest pel päättyy, kun kummallakn on edessään sata dollara. Peln ekstensvnen muoto on estettynä kuvossa yks. Mas-Colell, Whnston & Green 1995, 281.) Kuvo 1. Centpede-pel Centpede-peln alpeltäydellnen Nash-tasapano on se, että kumpkn valtsee lopettaa, kun tulee hedän vuoronsa a kummatkn pelaaat saavat yhden dollarn. Tarkasteltaessa pelä lopusta pän nähdään, että pelaaan 2 optmaalsn vahtoehto peln vmesessä valntanoodssa on lopettamnen, sllä snä hän saa 101 dollara, kun peln päättyessä hän sas 100 dollara. Stä edellsessä noodssa pelaaan 1 optmaalsn vahtoehto on myös lopettaa, os hän aavstaa pelaaan 2 lopettavan seuraavassa noodssa. Kun atketaan tätä ärkelyä peln alkuun ast, huomataan, että optmaalsnta on lopettaa oka noodssa. Slmnpstävää pelssä on se, kunka huonon tuoton alpeltäydellnen Nashtasapano antaa pelaalle. Mas-Colell ym. 1995, 282.) 20

24 Usen pelkokessa e ole mahdollsta toteuttaa perntestä centpede-pelä budetn taka. McKelvey a Palfrey 1992) käyttävät muun muassa nelän päätösnoodn ptusta pelä kuvo 2). Peln alussa pelaaan 1 edessä on $ 0,40 a pelaaan 2 $ 0,10. Kuvo 2. McKelveyn a Palfreyn 1992) centpede-pel McKelveyn a Palfreyn 1992) centpede-peln pelkokeeseen osallstu 58 koehenklöä a pelä pelattn yhteensä 281 pelä. Van setsemässä prosentssa tapaukssta pelaaa 1 lopett peln ensmmäsessä noodssa. Koehenklöt evät ss selväst elmno domnotua strategota. Peln saavutettua vmesen päätösnoodn pelaaa 2 valts domnodun strategan a atko pelä non 25 prosentsta tapaukssta. Peln lopettamsen todennäkösyys kasvo peln edetessä. Testtulokset osottavat myös, että on olemassa useta koehenklötä, otka valtsevat ana peln atkamsen. Tutkoden melestä nämä henklöt ovat altrustsa a hedän hyötynsä kasvaa, kun pelaaen yhteenlaskettu tuotto nousee, ekä nnkään sllon, kun hedän oma tuottonsa kasvaa. 21

25 4 SOSIAALISTEN PREFERENSSIEN MALLIT Pelteoran emprset tulokset antavat ymmärtää, että sosaalsa preferensseä todellakn on olemassa. Sosaalsten preferenssen mallt vodaan akaa kahteen kategoraan. Ensmmäsessä ovat mallt, otka perustuvat epäokeudenmukasuuden kahtamseen, kuten Fehrn a Schmdtn mall sekä Boltonn a Ockenfelsn mall. Toseen kategoraan kuuluvat mallt, otka perustuvat vastavuorosuuteen kuten Rabnn a Levnen mallt. Kummankn tyyppset mallt sälyttävät perntesen talousteoran perusolettamuksen hyötyään maksmovasta pelaaasta, oka myös olettaa tosten pelaaen käyttäytyvän samon. Mallt eroavat perntesestä talousteorasta van snä, että oletetaan, että kakken pelaaen e oleteta olevan tsekkätä oman edun tavottelota, vaan osalla pelaasta vo olla myös sosaalsa preferensseä. Epäokeudenmukasuuden kahtamseen perustuvssa mallessa hmset välttävät omasta tuotostaan a nden suuruudesta suhteessa muden tuottohn. Vastavuorosuuteen perustuvssa mallessa hmsten kästys okeudenmukasuudesta rppuu tasavertasuuden lsäks myös hmsten akomukssta. Teteellsssä tutkmuksssa on löydetty laaa todstusanesto slle, että vastavuorosuus vakuttaa suurest hmsten käytökseen. Asaa ovat tutkneet psykologt, taloustetelät, sosologt, etnologt a antropologt. Vastavuoronen käytös lmenee esmerkks ultmatum-pelssä, ossa matalat taroukset yleensä hylätään. Falk & Fschbacher 2006, 294.) Mallen muodostamsen ongelma on se, että hmset uhraavat omaa tuottoaan oskus parantaakseen tosen asemaa a oskus hekentääkseen tosen tuottoa. Suur edstysaskel ol Rabnn artkkel 1993), oka perustuu psykologseen pelteoraan a korostaa pelaaen akomusten merktyksä hyödyn muodostamsessa. Rabnn mukaan pelaaa arvo tosen pelaaan ystävällsyyttä ta lkeyttä sen mukaan, antaako tonen pelaaa hänelle enemmän va vähemmän kun vtetuotto. Falk a Fschbacher 2005) sekä Dufwenberg a Krchsteger 2004) laaentavat Rabnn malln ekstensvsen muodon pelehn. Levne 1998) puolestaan olettaa, että hmset ovat käytökseltään tettyä tyyppä, ota muut evät vo havata. Yksnkertasemmat epäokeudenmukasuuden kahtamseen perustuvat mallt evät vältä akomukssta a olettavat, että hmset välttävät sekä rahasta että okeudenmukasuudesta. Fehrn a Schmdtn 1999) mallssa 22

26 pelaaat vertaavat absoluuttsa eroa tuotossa a Boltonn a Ockenfelsn mukaan pelaaat välttävät suhteellssta erosta tuottoen välllä. Mallen tarkotus e ole kehttää okaselle pellle omaa hyötyfunktota, vaan pänvaston. Mallen haaste on selttää yhdellä ylesellä hyötyfunktolla laaaa dataa. Camerer 2005, 9 11.) 4.1 Epäokeudenmukasuuden kahtamnen Fehrn a Schmdtn mall Fehrn a Schmdtn 1999) kehttämän malln avulla vodaan selttää, mks odenkn tutkmuksen mukaan kakk hmset käyttäytyvät ana täysn tsekkääst, kun taas tosten tutkmuksen mukaan hmsä ohaa myös reluus. Mallssa tehdään van yks pokkeama perntesestä taloudellsesta mallsta: snä oletetaan, että on olemassa murtoosa hmsä, ota motvo tsekkyyden lsäks okeudenmukasuus. Reluudella aatellaan tsekeskestä epäokeudenmukasuuden kahtamsta, mkä tarkottaa stä, että hmset vastustavat epäokeudenmukasa lopputuloksa. He ovat kutenkn tsekeskesä snä melessä, että ovat knnostuneta van omasta aneellsesta tuotostaan verrattuna muden tuottohn, evätkä vältä epäokeudenmukasuudesta, oka valltsee muden hmsten keskuudessa. Okeudenmukasuutta a okeudenmukasta tuottoa arvodaan Fehrn a Schmdtn 1999) mallssa suhteessa neutraaln vertalutuottoon, oka muodostuu monmutkasten sosaalsten vertaluen tuotoksena. Mallssa oletetaan ensnnäkn, että henklöt, oden hyötyyn vakuttaa okeudenmukasuus, kokevat epäokeudenmukasuutta, os hedän aneellnen tuottonsa on oko huonomp ta paremp kun muden. Toseks, he kutenkn kokevat enemmän epäokeudenmukasuutta tlanteessa, ossa hedän tuottonsa on huonomp kun muden, kun tlanteessa, ossa tuotto on paremp kun muden. Malla vodaan kutsua kateus syyllsyys-mallks. Ihmset tuntevat syyllsyyttä, os hedän tuottonsa on korkeamp kun vteryhmän tuotto, a kateutta, os hedän tuottonsa on matalamp kun vteryhmän tuotto. Kateus on suurempaa kun syyllsyys. Pelaaan hyötyfunkto rppuu ss oman tuoton lsäks tuloerosta toseen pelaaaan. 23

27 4.1.1 Mall Mallssa oletetaan n kappaletta pelaaa, oden aneellnen tuotto on Pelaaan { 1,...,n} hyötyfunkto on muotoa x = x,..., x. 1 n U x) = x 1 α n 1 1 max { x x,0} β max{ x x,0}, n 1 1 β a 0 β < 1. α Kahden pelaaan tapauksessa funkto supstuu muotoon { x x,0} max{ x x,0}, U x) = x α max β. Kummassakn muodossa tonen term edustaa hyötytappota, kun pelaaan tuotto on penemp kun pelaaan, el α on pelaaan kateuden mttar. Kolmas term kuvaa hyötytappota tlanteessa, ossa pelaaan tuotto on suuremp kun pelaaan, ss pelaaan syyllsyyden mttar. β on Kuvo 3. Pelaaan hyöty annetulla x :n tasolla Fehr & Schmdt 1999, 823) 24

28 Kuvossa 3 on estetty pelaaan hyöty funktona pelaaan tuotosta x ) annetulla x :n tasolla. Pelaaan hyöty on maksmssa, kun x = x. Kun epäokeudenmukasuus on pelaaalle edullnen x < x ), hyötytappo on penemp kun epäedullsessa tlanteessa x > x ). Olettamalla hyötyfunkton olevan lneaarnen suhteessa epäokeudenmukasuuden kahtamseen a tuottoon tulon a epäokeudenmukasuuden välllä on vako. x, huomataan, että raakorvaussuhde Oletus β α ottaa huomoon sen, että pelaaa kärs enemmän tlanteessa, ossa hänen aneellnen tuottonsa on penemp kun tlanteessa, ossa hänen aneellnen tuottonsa on suuremp kun tosen pelaaan. Tosn sanoen pelaaa tuntee herkemmn kateutta kun syyllsyyttä. Pelaaat ovat ss tappon karttaa sosaalsssa vertalussa. Negatvset pokkeamat sosaalsesta vertalutuotosta aheuttavat suuremman hyötytappon kun postvset pokkeamat. Fehr & Schmdt 1999, 823.) Hyötyfunkton tosen olettamuksen 0 β < 1) ensmmänen puol β 0 tarkottaa stä, että tarkastelusta raataan pos henklöt, otka haluavat, että hellä menee paremmn kun mulla, el että pelaaat todellakn kärsvät edullsesta tlanteesta. Tutkat evät kutenkaan kellä stä, ette ollakn henklöllä β vo saada negatvsta arvoa. Hedän kokessaan tämänlaset henklöt evät kutenkaan vakuta tasapanokäyttäytymseen. Syyllsyyden mttar β e vo saada arvoa yks, koska e ole todennäköstä, että pelaaa on halukas hettämään yhden dollarn pos vähentääkseen suhteellsta asemaansa toseen pelaaaan. Fehr & Schmdt 1999, 824.) Useamman pelaaan tapauksessa n > 2 ) pelaaa vertalee omaa tuloansa kakken muden pelaaen tuottohn. Epäokeudenmukasuuden kahtamsen suhteellnen vakutus pelaaan koko tuottoon on rppumaton pelaaen määrästä, sllä usean pelaaan mallssa tonen a kolmas term on aettu muden pelaaen lukumäärällä n 1. Pelaaa on knnostunut vertalemaan omaa tuottoansa okasen pelaaan tuottoon, mutta e nnkään ole knnostunut vastapelaaen tuloerosta ryhmän ssällä. 25

29 4.1.2 Ultmatum-pel a Fehrn a Schmdtn mall Fehr a Schmdt 1999) ovat soveltaneet mallaan ultmatum-peln arvodakseen stä a sen emprsä tuloksa. He normalsovat neuvottelun yläämän ykköseks. Taroaa ehdottaa akoa [ 0,1] tuoton s vastaaalle. Jos vastaaa hyväksyy ehdotuksen, taroaa saa x1 = 1 s a vastaaa saa tuoton x 2 = s. Jos vastaaa hylkää ehdotuksen, kummatkaan evät saa mtään. Taroaan preferensst ovat α, ) a vastaaan 1 β1 vastaavast α, ). Luvusta 3 tedämme analyyttsen pelteoran ennustavan, että 2 β2 vastaaa hyväksyy mnkä tahansa ehdotuksen a on ndfferentt sen suhteen, hyväksyykö va hylkääkö ehdotuksen s = 0. Alpeltäydellnen tasapano on sellanen, ossa taroaa ehdottaa akoa s = 0 a vastaaa hyväksyy tämän. Fehr a Schmdt 1999) todstavat vätteen, oka kuvaa tasapanotuoton funktona pelaaen preferenssestä: Vastaaan domnova stratega on hyväksyä kakk taroukset, otka ovat s 0, 5, hylätä α 2 ehdotus, os s < s' α 2 ) = < 0, 5 sekä hyväksyä, os s > s' α 2 ). Jos taroaa 1 + 2α ) tetää vastaaan preferensst, taroaan ehdotus on 2 = 0,5 s * 2 = s' α 2 ) [ s' α ),0,5] os os os β1 > 0,5 β = 0,5 1 β < 0,5. 1 Jos taroaa e tedä vastaaan preferensseä, mutta uskoo, että α 2 on akautunut kertymäfunkto α ) F mukaan α < α < ) 2 s < 0,5 hyväksytään on 0, todennäkösyys slle, että tarous = 1 p * F s /1 2s)) 0,1) = 0 os s s' α ) os s' α) < s < s' α ) os s s' α). 26

30 Taroaan optmaalnen tarous on täten 0,5 s * [ s' α ),0,5] [ s' α ), s' α )] os β1 > 0,5 os β1 = 0,5 os β < 0,5. 1 Jos tarous on s 0, 5, vastaaa hyväksyy sen ana, sllä β 1. Vastaaa hyväksyy tarouksen s < 0, 5 van, os hyväksymsen hyöty, U 2 < 2 2 α s) = s, on e- 1 2s) negatvnen. Tämä ehto toteutuu, os s ylttää hyväksymsraan α 2 s ' α ) 1 + 2α ) 2 < 2 0,5. Taroaa e koskaan ehdota yl 0,5-akoa, koska se lasks hänen rahallsta tuottoaan verrattuna tasan 0,5-ehdotukseen, oka myös hyväksyttäsn varmuudella. Jos β 1 > 0, 5 taroaan hyöty lsääntyy s :n kasvaessa kaklle s 0, 5. Tässä tapauksessa taroaa meluummn akaa resursst tasan vastaaan kanssa kun maksmo omaa rahallsta tuottoaan a taroaa täten s = 0, 5. Jos β 1 = 0, 5, taroaa on ndfferentt sen suhteen, antaako yhden ykskön rahaa toselle va ptääkö sen tsellään. Taroaa on tässä tapauksessa ndfferentt nden strategoden suhteen, otka ovat välllä [ s α ),0,5] s ' 2. Jos β 1 < 0, 5, taroaa haluas nostaa omaa rahallsta tuottoaan vastaaan kustannuksella. Hänen valntaansa raottaa kutenkn vastaaan hyväksymsraa. Jos taroaa tuntee vastaaan preferensst, hän taroaa tasan s α ). Jos taroaalla e ole täydellstä tetämystä vastaaan preferenssestä, hyväksymsen todennäkösyys on s F ), oka on yks, os s α 1+ 2α ), a nolla, os 1 2s) ' 2 α s. Tässä 1+ α) tapauksessa optmaalnen tarous on s [ s' α), s' α )]. Fehr a Schmdt 1999, 828.) Fehrn a Schmdtn väte on yhdensuuntanen empran kanssa. Se osottaa, että taroaat evät tee ehdotuksa, otka ovat yl 0,5, ehdotukset, otka ovat tasan 0,5, hyväksytään ana a kovn penet ehdotukset hylätään hyvn todennäkösest. Hyväksymsen todennäkösyys kasvaa ehdotuksen kasvaessa. Jo hyvn pen vastaaan preferenss α 2 akaansaa suhteellsest korkean hyväksymskynnyksen α 2 s ' α 2) =. Esmerkks, os vastaaan preferenss 1 + 2α ) α = 1 2 3, hyväksymskynnys 2 27

31 s ' α 2 ) = 0,2, os taas α 2 = 0, 75, hyväksymskynnys s ' α 2 ) = 0, 3. Fehr & Schmdt 1999, 828.) Markknapel a Fehrn a Schmdtn mall Fehr a Schmdt 1999, 829) tarkastelevat yksnkertasta markknapelä, ossa on monta taroaaa el hnnan asettava myyä a yks vastaaa el ostaa, oka haluaa van yhden ykskön hyödykettä. Pelkokesta saatu vakaa fakta on, että markknapelessä hnnat konvergotuvat koht klpalullsta tasapanoa. Vakka hnta ols epärelu kaklla reluuden määrtelmllä, hntoen konvergotumnen on slt havattavssa. Pelssä on n 1 taroaaa, otka yhtä akaa ehdottavat vastaaalle akoa s { 1,..., n 1} [ 0,1],. Vastaaalla on mahdollsuus hyväksyä ta hylätä korken tarous s = max { s }. Jos useamp taroaa on ehdottanut akoa s, yks hestä valtaan satunnasest. Jos vastaaa hylkää tarouksen s, e tapahdu kauppaa a kakken osapuolen tuotto on nolla. Jos vastaaa hyväksyy tarouksen, hänen rahallnen hyötynsä on s, onnstuneen taroaan hyöty on 1 s a kakken muden taroaen nolla. Peln ratkasu on se, että vastaaa hyväksyy mnkä tahansa s. Jokaselle s s < 1 on olemassa ε > 0, olla taroaa vo ana parantaa tuottoaan; s + ε < 1. Jokasen tasapanoehdokkaan on ss oltava s = 1. Lsäks tasapanossa taroaalla, oka tek tarouksen s =1, e saa olla kannustnta laskea taroustaan, oten on oltava anakn yks tonen pelaaa, oka tek myös tarouksen s = 1. Alpeltäydellsessä tasapanossa vähntään kaks taroaaa taroaa ykköstä, vastaaa hyväksyy tämän a saa kaken tuoton. Fehr a Schmdt 1999, 829.) Roth, Prasnkar, Okuno-Fuwara a Zamr 1991) ovat toteuttaneet markknapelkokeen nelässä maassa. Taroukset konvergotuvat nopeast klpalullseen tulokseen kakssa massa, vakka ultmatum-peln tulokset vahtelvat mattan. Markknapelssä taroaa ol yhdeksän a yks vastaaa. Emprset tulokset tukevat tasapanoennustetta. Non vden - kuuden kerroksen älkeen alpeltäydellnen tasapano saavutettn okasen maan pelkokessa. Fehr a Schmdt 1999) ovat testanneet, kunka hedän mallnsa soveltuu selttämään nätä tuloksa. He olettavat, että pelaalla on hedän kehttämänsä 28

32 hyötyfunktot a huomaavat, että mall ohtaa klpalullseen tasapanoon. Mall pystyy ottamaan huomoon epärelut tulokset markknapelssä. He huomasvat, että epäokeudenmukasuuden kahtamnen e vakuta alpeltäydellseen tasapanotulokseen. Taroaen välnen klpalu ättää preferenssen akauman rrelevantks. Tulokseen e vakuta, onko epäokeudenmukasuuden kahtaa muutama ta useamp. Markknapelssä yks pelaaa e vo pakottaa muta tasa-arvoseen tulokseen. Jokasella taroaalla on kannustn vottaa vastustaansa. Klpalu ättää reluusarvonnt merktyksettömks, os a van os pelssä e ole rankasumahdollsuutta. Tämän perusteella vodaan aatella, että reluudella on pen merktys hyödykemarkknolla Julkshyödykepel a Fehrn a Schmdtn mall Edellä huomattn, että Fehrn a Schmdtn 1999) mall on yhtenevä ultmatum-peln verrattan reluen emprsten tulosten a markknapeln epäreluen tulosten kanssa. Seuraavaks tarkastellaan, mllä ehdolla yhtestyötä vo esntyä epäokeudenmukasuuden kahtamsen olossa. Käytetään tässä hukan muokattua versota perntesestä ulkshyödykepelstä, oka esteltn edellsessä luvussa. Pelssä on kaks vahetta. Ensmmänen vahe on samanlanen kun perntenen pel, mutta tosessa vaheessa okanen pelaaa saa tetää osallstumsvektorn g,..., g ) a vo määrätä n rangastusvektorn p = p,..., p ), ossa p on pelaaan pelaaalle tarkottama 1 n rangastus. Tästä aheutuva kustannus pelaaalle on c n p = 1, 0 < c < 1. Pelaaa vo saada myös tse rangastuksa, ollon hänen menetyksensä on = rahallnen tuotto on n p 1. Pelaaan x,...,, 1,..., ) = + g g 1 n p pn y g α g p c p n = 1 n = 1 n = 1. Perntenen pelteora ennustaa, että pelaaan domnova stratega on olla rankasematta vaheessa kaks, koska rankasemnen on hänelle kallsta. Jos tsekkyys a ratonaalsuus ovat ylestä tetoa, okanen pelaaa tetää, että tosella vaheella e ole merktystä. Täten okasella pelaaalla on samat kannustmet vaheessa yks kun hellä on perntesessä ulkshyödykepelssä, ossa e ole vaheta. Myös tässä pelssä pelteoran sanelema 29

33 domnova Nash-stratega on olla sottamatta ulkshyödykkeeseen a olla vapaamatkustaa. Fehr & Schmdt 1999, 837.) Fehr a Gächter 2000) ovat tutkneet kokeellsest kahden vaheen ulkshyödykepeleä. He havatsvat, että rangastusmahdollsuuden ssältävässä ulkshyödykepelssä 82,5 prosentta pelaasta sott koko pääomansa ulkshyödykkeeseen a pelssä lman rangastuksa suurn osa e sottanut mtään. Samat pelaaat ss vapaamatkustavat yksvahesessa pelssä a tekevät yhtestyötä kaksvahesessa pelssä. Tulosten mukaan rangastuksen määrääät ovat tse osallstuneet ulkshyödykkeeseen a rangastukset kohdstuvat vapaamatkustan. Mtä penemmällä osuudella pelaaa osallstuu, stä enemmän hän saa rangastuksa. Vapaamatkustaat evät ss hyödy valnnastaan, koska saavat rangastuksen. Julkshyödykepel lman rangastuksa tuottaa palon enemmän vapaamatkustaa kun ulkshyödykepel rangastusmahdollsuuden kanssa. Rangastusmahdollsuus aheuttaa suuren pokkeaman perntesen pelteoran tulokssta. Muutamankn epäokeudenmukasuutta karttavan pelaaan olemassaolo luo tsekkälle pelaalle kannustmen sottaa ulkshyödykkeeseen. Fehr & Schmdt 1999, 842.) Fehr a Schmdt 1999) käyttävät mallaan arvomaan yks- a kaksvahesen ulkshyödykepeln kokeellsa tuloksa. Tarkastellaan ensn yksvahesta pelä. Mall tuottaa kolme ennustetta yksvaheselle pellle. Ensmmäseks löydetään ehto slle, mllon pelaaa on vapaamatkustaa. Jos α β < 1, pelaaan domnova stratega on + olla vapaamatkustaa a valta g 1 = 0. Kuluttamalla yhden dollarn ulkshyödykkeeseen pelaaa saa rahallsen tuoton α sekä mahdollsest e-rahallsen tuoton β epäokeudenmukasuuden vähentymsen taka. Koska tälle pelaaalle α β < 1, hänen domnova strategansa on olla sottamatta ulkshyödykkeeseen mtään. + Tonen ennuste kertoo, kunka monta vapaamatkustaaa täytyy olla, otta kakk muutkn pelaaat valtsevat vapaamatkustuksen. Pelaaen, olla α β < 1, lukumäärä on k, k α 0 k n. Jos >, löytyy unkk tasapano, ossa g 0 n 1) 1 = kaklle pelaalle 2 { 1 },...,n. Jos vapaamatkustaen osuus pelaasta on ss tarpeeks suur, kukaan + 30

34 pelaasta e tee yhtestyötä. Syy on se, että os pelaaa, olla α β > 1, on van muutama, he kärsvät lkaa epäedullsesta epätasa-arvosta, onka vapaamatkustaat ovat aheuttaneet. Jos pelaaa, oka okeastaan haluas osallstua ulkshyödykkeeseen, α n 1) tetää, että k >, hän päättää myös olla vapaamatkustaa a olla osallstumatta 2 ulkshyödykkeeseen. Fehr & Schmdt 1999, ) + Fehrn a Schmdtn 1999) kolmannen ennusteen mukaan, os yksvahesessa ulkshyödykepelssä on tarpeeks pelaaa, olla α β > 1, he vovat keskenään ylläptää yhtestyötä a osallstua ulkshyödykkeeseen. Tämä edellyttää stä, että he evät koe vapaamatkustan kohdstuvaa epäedullsta epätasa-arvoa lan hatallsena. Jos k α + β 1) < n 1) α + β ) kaklle pelaalle { 1,...,n} +, olla α β > 1, on olemassa tasapanoa, ossa esntyy postvsa osallstumsasteta. Nässä tasapanossa ne k pelaaaa, olla α β < 1, valtsevat vahtoehdon g 0, kun kakk muut pelaaat + osallstuvat; g g [ 0, y] 1 = + =. Kun α kasvaa, edellnen ehto täyttyy yhä epätodennäkösemmn, sllä mtä vomakkaammn hmset kahtavat yhtestyötä muden perääntyessä yhtestyöstä, stä vakeampaa on ylläptää yhtestyötä yksvahesessa pelssä. Fehr & Schmdt 1999, 840.) Tarkastellaan seuraavaks kaksvahesta ulkshyödykepelä a stä, kunka Fehrn a Schmdtn mall onnstuu selttämään korkean osallstumsasteen tässä pelssä. Malln kontekstssa vapaamatkustaa saavuttaa aneellsen edun suhteessa nhn, otka tekevät yhtestyötä a osallstuvat ulkshyödykkeeseen. Koska rankasemsesta seuraa kustannus c < 1, ulkshyödykkeeseen osallstuvat vovat vähentää tuottoen epäedullsta suhdetta rankasemalla vapaamatkustaa. Jos he kokevat helle epäedullsen epätasaarvon lan hatallsena, esmerkks hellä on korkea α, he ovat valmta rankasemaan vapaamatkustaa, vakka stä aheutuu helle kustannuksa. Rankasun uhka vo saada potentaalset vapaamatkustaat muuttamaan melensä a osallstumaan ulkshyödykkeeseen o peln ensmmäsessä vaheessa. Fehr & Schmdt 1999, 840.) Fehr a Schmdt 1999) todstavat, että ulkshyödykepelssä vodaan saavuttaa täydellsen osallstumsen aste, os pelaaen keskuudesta löytyy ehdollsest 31

35 yhtestomnnallsten pakottaen condtonally cooperatve enforcers) ryhmä 1 n' n. Tällasella pelaaalla { 1,..., n' } preferensst ovat seuraavat: n ', α β 1 + c < α n 1)1 + α ) n' 1) α + β ). Peln osallstuvat muut pelaaat evät vältä erarvosuudesta, tosn sanoen α β = 0 kaklle { n'+1,..., n} =. Seuraavat strategat, otka kuvaavat pelaaen käytöstä tasapanopolulla a sen ulkopuolella, muodostavat alpeltäydellsen tasapanon: Ensmmäsessä vaheessa okanen pelaaa osallstuu ulkshyödykkeeseen; [ 0 y] g = g,. Jos okanen pelaaa osallstuu, tosessa vaheessa e aeta rangastuksa. Jos oku pelaasta { n'+1,..., n} pokkeaa a tekee valnnan g < g, okanen pakottaa { 1,..., n' } valtsee rangastuksen p g g ) =. Jos yks ehdollsest yhtes- n' c) tomnnallssta pakottasta tekee valnnan g < g, ta os kuka tahansa pelaaa valtsee g > g, ta os useamp kun yks pelaaa pokkeaa valnnasta g, tlanne on yks kaksvahesen peln Nash-tasapanosta. Täydellnen osallstumnen on ss mahdollsta. Jopa yks pelaaa n ' = 1) vo pakottaa muut osallstumaan ulkshyödykkeeseen, os hänen preferenssssä ovat ylläesteltyä muotoa el os pelaaen oukossa on ykskn pelaaa, oka on tarpeeks knnostunut erarvosuudesta. Ehdollsest yhtestomnnallnen pakottaa tekee yhtestyötä melellään, os kakk muutkn tekevät yhtestyötä, a sks tällasta pelaaaa kutsutaan ehdollsest yhtestomnnallseks. Tällanen pelaaa vo uskottavast uhata rankasta yhtestyöstä keltäytyvä, sks he ovat pakottaa. Mtä enemmän nämä pelaaat välttävät epäedullsesta epäokeudenmukasuudesta, stä enemmän he ovat halukkata rankasemaan vapaamatkustaa, mkä tekee yhtestyön ylläpdosta helpompaa. Ehto kustannukselle c on vähemmän haastava täyttää, kun n ' taα kasvaa. Rangastus on 32

36 muotoltu nn, että vapaamatkustaa saa saman rahallsen tuoton kun pakottaat. Vapaamatkustamnen e ole kannattavaa, koska rahallnen tuotto on penemp kun mtä sama pelaaa ols saanut valtessaan g = g. Fehr a Schmdt 1999, 841.) Fehrn a Schmdtn 1999) ulkshyödykepelen tarkastelusta vodaan nähdä, että yhtestyön mahdollsuus kasvaa, kun ulkshyödykepel ssältää tosten pelaaen rankasemsen mahdollsuuden. Ilman rangastusmahdollsuutta ne pelaaat, olla α β < 1, evät koskaan osallstu ulkshyödykkeeseen, a ne, kellä α β > 1, + osallstuvat van, os he välttävät tarpeeks edullsesta erarvosuudesta tseään kohtaan, mutta evät lkaa epäedullsesta erarvosuudesta. Tosaalta kun rangastusmahdollsuus otetaan mukaan, kakk pelaaat osallstuvat, os pelaasta löytyy ryhmä ehdollsest yhtestomnnallsa pakottaa. Yksttäsen pelaaan on ss mahdollsta luoda kannustma, otka houkuttelevat tsekkäät pelaaat sottamaan ulkshyödykkeeseen. On myös mahdollsta, että yks pelaaa vakuttaa epäokeudenmukasuuden kahtan nn, ettevät nämä sota mtään ulkshyödykkeeseen, vakka he ovatkn epäokeudenmukasuuden kahtaa Vangn dlemma a Fehrn a Schmdtn mall Vangn dlemma rahallsn tuoton, oka on kuvattuna taulukossa 3, on lman rangastuksa pelattavan ulkshyödykepeln erkostlanne, ossa n = 2 a g { 0, y}, = 1, 2. Fehrn a Schmdtn ennustukset yksvaheselle ulkshyödykepellle pätevät myös vangn dlemmaan. Yhtestyö on tasapano, os kummallakn pelaaalla on omnasuus α β > 1. Jos van tosella pelaaalla on kysenen omnasuus, unkk + tasapano on se, että kumpkaan e tee yhtestyötä. Jos vangn dlemma pelataan vuorossa, puhtaast tsekkäällä ensmmäsellä pelaaalla on kannustn tehdä yhtestyötä, + os hänellä on vastassaan pelaaa, olla α β > 1. Tonen pelaaa nmttän on vastavuoronen a tekee yhtestyötä, os ensmmänen pelaaa tekee yhtestyötä. Kutenkn, os ensmmänen pelaaa e valtse yhtestyötä, stä e valtse tonenkaan pelaaa. Koska tosena pelaava pelaaa on epäokeudenmukasuutta kahtava a käyttäytyy vastavuorosest, yhtestyön tason ptäs olla korkeamp vuorottan pelatussa vangn 33

37 dlemmassa kun yhtäakasest pelatussa. Tätä vätettä tukevat useat tutkmukset. Fehr & Schmdt 1999, 842.) Epäokeudenmukasuuden kahtamnen parantaa yhtestyön mahdollsuuksa suhteessa standardmalln. On olemassa oukko ehtoa, olla standardmall ennustaa yhtestyöstä keltäytymstä, kun taas Fehrn a Schmdtn mall ennustaa täydellstä yhtestyötä. Malln ovallus on, että preferenssen heterogeensuus on vuorovakutuksessa taloudellsen ympärstön kanssa. Taloudellnen ympärstö määrttää sen, mkä preferenss vottaa tasapanossa. Esmerkks tetyssä klpalullsssa olosuhtessa yksttänen täysn tsekäs pelaaa vo houkutella suuren oukon okeudenmukasuudesta knnostuneta pelaaa käyttäytymään myös tsekkääst. Julkshyödykepeln tarkastelussa huomattn, että tetyssä olosuhtessa yksttänen henklö vo houkutella muut olemaan sottamatta mtään ulkshyödykkeeseen, vakka nämä muut välttäsvätkn okeudenmukasuudesta. On myös olemassa olosuhteta, ossa muutaman epäokeudenmukasuutta karttavan henklön olemassaolo luo tsekkälle hmslle kannustmen sottaa ulkshyödykkeeseen. Fehr a Schmdt 1999, 819.) 4.2 Boltonn a Ockenfelsn ERC-mall Bolton a Ockenfels 2000) ovat kehttäneet ERC-malln. ERC-mall lttyy okeudenmukasuuteen equty), vastavuorosuuteen recprocty) a klpaluun competton), sks nm ERC-mall. Mallssa e tehdä radkaalea pokkeama perntesestä talousteorasta. Bolton a Ockenfels osottavat, että yksnkertasella malllla vodaan ärestää vertalukelvottomat laboratorohavannot yhdeks ohdonmukaseks mallks. Lähtökohtana on se, että hmsä motvo oman rahallsen tuoton lsäks hedän tuottonsa suhde muden hmsten tuottohn. Pelaaat preferovat suhteellsta tuottoa, oka on samansuurunen kun keskmääränen tuotto. Pelaaan tuoton ollessa keskarvotuoton ylä- ta alapuolella pelaaa uhrautuu muuttamaan tuottoaan saadakseen sen lähemmäks keskarvotuottoa. ERC-mallssa on epätäydellnen nformaato, mutta se on slt estetty täysn havattavssa oleven muuttuen suhteen. Käytetyt pelt ovat lähes kakk ekstensvsen muodon peleä, nssä on pelaaa kaks ta useampa a kakssa pelessä preferensst ovat ykstystä tetoa. Wlknson 2008) on kuvannut ERC-malln hyötyfunktota seuraavast: 34

38 ) x U x = U x,, x mssä x on pelaaan tuotto a x muden pelaaen tuottoen summa. ERC-mall tuottaa pelteoran analyysn avulla ohtopäätöksä tasapanosta er pelessä. ERC-mall ennustaa, että ultmatum-pelessä vastaaat hylkäävät nollan suuruset taroukset oka kerta, a että hylkäyksen määrä laskee, kun tarousten määrä nousee. Dktaattor-pelen taroukset ovat malln ennusteden mukaan penempä kun ultmatum-pelen taroukset. Nämä ennustukset ovat yhtenevät emprsten tuloksen kanssa. Wlknson 2008, 358.) Fehrn a Schmdtn malln a ERC-malln välllä on Wlknsonn 2008, 358) mukaan kolme merkttävää eroa. Ensmmäseks, ERC-mallssa ollaan knnostuneta suhteellssta tuotto-osuukssta Fehrn a Schmdtn malln absoluuttsten eroen saan. Toseks, ERC-mallssa pelaaa vertaa tuottoaan keskarvotuottoon, kun taas Fehrn a Schmdtn mallssa verrataan okasen pelaaan tuottoa tosten pelaaen tuottoen maksmn a mnmn. Kolmanneks, ERC-mallssa kateus a syyllsyys ovat yhtä suuret α = β ) a Fehrn a Schmdtn mallssa kateus on vomakkaampaa kun syyllsyys β < α ). Fehrn a Schmdtn mall näyttää olevan kakken kolmen asan suhteen paremp mall, kun aatellaan emprsä tuloksa a psykologsta pohaa. Yksnkertanen kolmen pelaaan peln esmerkk valasee asaa. Olkoon pelen tuottoen allokaato x, x ε, x + ε ). ERC-malln mukaan ensmmäsen pelaaan preferensst ovat rppumattoma tuotosta ε, sllä tuottoen summa on vako. Fehrn a Schmdtn malln mukaan tuoton ε kasvaessa ensmmäsen pelaaan hyöty laskee, sllä tämän kolmatta pelaaaa kohtaan tuntema kateus a tosen pelaaan tuoton laskusta aheutuva syyllsyys kasvavat. Myös ulkshyödykepeleä koskeva ennustus vodaan laskea Fehrn Schmdtn malln eduks. Se ennustaa oken, että pelssä rangastaan suurmpa vapaamatkustaa. ERC-mall e anna asasta ennustetta. 35

39 4.3 Vastavuorosuus a Rabnn mall Rabn 1993) olettaa, että vastavuoroset hmset ovat valmta uhraamaan onkn osan omasta aneellsesta hyvnvonnstaan auttaakseen helle ystävällsä hmsä a rangastakseen hetä kohtaan epäystävällsest käyttäytyvä hmsä. Reluus määrää, että ystävällsä hmsä kohtaan ollaan ystävällsä. Kostonhmo a reluus määräävät, että lketä hmsä kohtaan ollaan lketä. Samat hmset, otka ovat altrustsa tosa altrustsa hmsä kohtaan, saattavat myös ss vahngottaa sellasa hmsä, otka ovat vahngottaneet hetä. Reluus a kostonhmo määräävät hmsen käyttäytymään vastavuorosest tosa hmsä kohtaan. Kummallakn motvlla on stä suuremp vakutus käytökseen, mtä penemp käytöksestä aheutuva aneellnen kustannus on. Rabnn mall, oka kuuluu vastavuorosuuteen perustuven mallen kategoraan, korostaa hmsten akomusten merktystä vastavuorosen käytöksen synnyssä Uskomusten merktys Rabnn 1993) mallssa muokataan tavanomasta pelteoraa sallmalla pelaaen tuottoen rppua tomnnan lsäks myös hedän uskomuksstaan. Esmerkknä käytetään sukupuolten tastelu -pelä taulukko 5), ossa kaks henklöä haluaa vettää llan meluummn yhdessä kun yksnään, mutta he ovat knnostuneta er vahtoehdosta. Pelaaa A haluaa mennä oopperaan, kun taas pelaaa B haluaa mennä nyrkkelyotteluun. Pelaaen tuotto on funkto pelaaen valnnosta. Oletetaan kutenkn, että pelaaa A e vältä van omasta tuotostaan, vaan rppuen pelaaan B motvesta myös tämän tuotosta. Jos pelaaa A havatsee pelaaan B auttavan pelaaaa A tarkotuksella, pelaaa A on motvotunut auttamaan pelaaaa B vastavuorosest. Jos taas pelaaa B näyttää tarkotuksella vahngottavan pelaaaa A, pelaaa A haluaa vahngottaa pelaaaa B. Pelssä on kaks puhdasta Nash-tasapanoa, ooppera, ooppera) ta nyrkkely, nyrkkely). Jos pel tostetaan, vodaan löytää sekastratega, el kumpkn Nashtasapano valtaan yhtä monta kertaa. 36

40 Taulukko 5. Sukupuolten tastelu Pelaaa B Ooppera Nyrkkely Pelaaa A Ooppera 2, 1 0,0 Nyrkkely 0,0 1,2 Rabn 1993) olettaa seuraavaa pelaaan A uskomukssta sukupuolten tastelu -pelssä: Pelaaa A uskoo pelaaan B valtsevan nyrkkelyn Pelaaa A uskoo pelaaan B uskovan pelaaan A valtsevan nyrkkelyn. Pelaaa A päättelee, että pelaaa B valtsee vahtoehdon nyrkkely stä syystä, että se hyödyttää kumpaakn pelaaaa, kun oopperavahtoehto vahngottas kumpaakn. Pelaaa A valtsee nyrkkelyn, koska se tuo hänelle henklökohtasest parhaan mahdollsen tuoton. Tostettaessa sama argumentt pelaaalle B huomataan, että nyrkkely, nyrkkely) on tasapano. Nash-tasapano on samassa kohdassa. Jos on ylesest tedossa, että lopputulos on tasapanon kaltanen, kumpkn pelaaa maksmo hyötyään pelaamalla kysesen strategan mukasest. Tasapano vo muuttua, kun muutetaan olettamuksa pelaaan A uskomukssta seuraavks: Hän uskoo pelaaan B valtsevan nyrkkelyn Hän uskoo pelaaan B uskovan pelaaan A valtsevan oopperan. Nyt pelaaa A päättelee, että pelaaa B laskee tarkotuksella omaa tuottoaan vahngottaakseen pelaaa A, mstä syystä pelaaa A on vhamelnen pelaaaa B kohtaan. Jos vhamelsyys on tarpeeks suurta, pelaaa A saattaa valta oopperan, vakka uskoo pelaaan B valtsevan nyrkkelyn, ollon hän uhraa oman hyvnvontnsa 37

41 rangastakseen pelaaa B. Jos kummankn pelaaan tunteet ovat tarpeeks vomakkata, ooppera, nyrkkely) on tasapano. Kumpkn pelaaa haluaa pysytellä valnnossaan, os on ylesessä tedossa, että he valtsevat pelata kyseset vahtoehdot. Esmerkn avulla vodaan huomata, että uskomukslla on suur merktys tuottoen määräytymsessä. Pelaaan A tuotto rppuu oman tomnnan lsäks pelaaan uskomuksesta pelaaan B motvsta. Rabn 1993, ) Mall Rabnn mall on kahden pelaaan mall, ossa pelaaen hyödyt rppuvat osaltaan uskomukssta. Mall sop sovellettavaks kakkn kahden pelaaan mallehn. Jokasen pelaaan hyöty koostuu omasta strategasta, uskomuksesta tosen pelaaan strategasta a stä, mtä pelaaa uskoo tosen pelaaan uskovan hänen strategastaan. Mallssa oletetaan, että pelaaat saavat rahallsen tuoton lsäks psykologsta tuottoa. Psykolognen tuotto rppuu pelaaan ystävällsyydestä, oka taas rppuu pelaaan uskomukssta. Olkoon a1 S1 a a2 S2 pelaaen A a B strategat. Pelaaan B uskomus pelaaan A valtsemasta strategasta on b1 S1. Pelaaan A uskomus pelaaan B valtsemasta strategasta on b2 S2. Pelaaan A uskomus pelaaan B uskomuksesta pelaaan A valtsemasta strategasta on c1 S1. Vastaavast pelaaan B uskomus pelaaan A uskomuksesta pelaaan B valtsemasta strategasta on c2 S2. Rabn 1993, 1286.) Rabn 1993, ) määrttelee ystävällsyysfunkton kndness functon), oka kertoo, kunka ystävällnen pelaaa on pelaaalle. Ystävällsyysfunkto on ensmmänen askel reluuden ssällyttämsessä pelen analysontn. Rabn olettaa, että kaklla pelaalla on sama kästys ystävällsyydestä a okeudenmukasuudesta. Pelaaa valtsee tuottoparn [ a, b ), π b, a )] π kakken mahdollsten tuottoen oukosta, os pelaaa valtsee strategan h b. Pelaaan korken mahdollnen tuotto on π b ) a l alhasn mahdollnen tuotto pareto-tehokkaden vahtoehtoen oukossa on π b ). 38

42 39 Okeudenmukanen tuotto ) e b π saadaan näden tuottoen keskarvona. Huonon mahdollnen tuotto on ) mn b π. Pelaaan ystävällsyys pelaaaa kohtaan on ) ) ) ), ), mn h e b b b a b b a f π π π π =. Jos 0 ) ) mn = h b b π π, nn 0 ), = b a f. Funkto f saa arvon nolla, os a van os pelaaa yrttää antaa pelaaalle tämän okeudenmukasen tuoton. Kun mn π = π h, kakk pelaaan vastaukset strategaan b tuottavat pelaaalle saman tuoton. Jos f saa negatvsen arvon, pelaaa antaa pelaaalle vähemmän kun okeudenmukanen tuotto. Jos f saa postvsen arvon, pelaaa antaa pelaaalle suuremman tuoton kun okeudenmukanen tuotto on. Pelaaan uskomus stä, kunka ystävällnen pelaaa on hänelle, vodaan kuvata seuraavalla funktolla: ) ) ) ), ), ~ mn h e c c c b c c b f π π π π =. Nätä ystävällsyysfunktota vodaan käyttää muodostamaan pelaaan preferensst. Jokanen pelaaa valtsee strategan a nn, että se maksmo hänen odotetun hyötynsä ),, c b a U, oka ssältää pelaaan aneellsen tuoton a pelaaen yhtesen kästyksen reluudesta. Pelaaan sosaalset preferensst vodaan kuvata hyötyfunktolla )], ~ [1 ), ~ ), ),, b a f c b f b a c b a U + + = π. Wlknson 2008) on muokannut tämän hyötyfunkton muotoon ), ), ), ), ),, ~ ~ b a f c b f c b f b a c b a U α α π + + =

43 Funkton ensmmänen term π a, b ) on pelaaan suora rahallnen tuotto. Tonen term edustaa pelaaan kästyksestä pelaaan ystävällsyydestä syntyvää hyötyä. Kerron α on pano, oka kertoo, kunka okeudenmukasuus muuttuu rahallseks hyödyks. Pelaalla, olla e ole sosaalsa preferensseä, kerron α saa arvon nolla. Kolmas term edustaa vastavuorosuudesta saatavaa hyötyä a on pelaaen oman ystävällsyyden a toselta odotetun ystävällsyyden tulo. Term saa postvsen arvon, kun pelaaan antelasuuteen ta lkeyteen vastataan samalla lalla pelaaan tomesta. Hyötyfunkto saa ss postvsen arvon sekä postvsen, että negatvsen vastavuorosuuden tapauksessa. Wlknson 2008, 360.) Rabnn 1993) soveltaa peln psykologsen Nash-tasapanon kästettä, oka on Nashtasapano täydennettynä ehdolla, että uskomukset vastaavat käytöstä. Pelaaan uskomukset tosen pelaaan käytöksestä ovat okeat a uskomukset tosen pelaaan uskomukssta ovat myös okeat. Tasapanossa pelaaat maksmovat sosaalsa hyötyä olettaen ratonaalset uskomukset. Rabn kutsuu tällä tavon löydettyä tasapanoa reluustasapanoks farness equlbrum). Strategapar a a ) S, ) on reluustasapano, os 1, 2 1 S2 a arg max U a, b, c ), a S ossa c = b = c. Tarkastellaan nyt vangn dlemmaa rahallsn tuoton, oka esteltn aemmn taulukossa 3. Rabn 1993) käyttää hukan erlasta versota taulukko 6), mutta tuotot vodaan rnnastaa taulukkoon 3, oten domnova stratega kummallekn pelaaalle on olla tsekäs. Tarkastellaan tlannetta, ossa molemmat pelaaat tekevät yhtestyötä. Analyyttsen pelteoran mukaan, os pelaaa tetää, että tonen valtsee yhtestyön, ptäs tämän valta tsekäs vahtoehto maksmodakseen omaa tuottoaan. Jos hän valtsee myös yhtestyön, uhraa hän omaa tuottoaan auttaakseen tosta a käyttäytyy analyyttsen pelteoran ennusteden vastasest. Jos kumpkn pelaaa tetää, että he molemmat tekevät yhtestyötä, he tetävät, että tonen pelaaa uhraa omaa aneellsta tuottoaan auttaakseen tosta. Kumpkn haluaa tällön auttaa tosta a valtsee myös yhtestyön. Yhtestyöstä vetäytymsen aneellnen hyöty e saa kutenkaan olla lan 40

44 suur tässä tlanteessa. Jos skaalamuuttua X, oka on postvnen numero, on alle 0,25, tlanne yhtestyö, yhtestyö) on reluustasapano. Taulukko 6. Vangn dlemma Rabnn 1993) mallssa Pelaaa B Yhtestyö Itsekkyys Pelaaa A Yhtestyö 4X,4X 0,6X Itsekkyys 6X,0 X,X Jokaselle muuttuan X arvolle Nash-tasapano tsekkyys, tsekkyys) on myös reluustasapano. Nmttän os on ylestä tetoa, että kumpkaan pelaaa e tee yhtestyötä, pelaaat tetävät, että tonen pelaaa e ole valms uhraamaan X antaakseen toselle 6 X. Molemmat pelaaat ovat ss vhamelsä a tasapanossa kummatkn pelaaat täyttävät toveensa tosen vahngottamsesta a oman aneellsen hyödyn maksmonnsta. Rabn 1993, 1288.) Vangn dlemma osottaa, että puhdas altrusm e rtä selttämään hmsten käytöstä. Se, että yhtestyö, yhtestyö) a tsekkyys, tsekkyys) ovat reluustasapanoa, on rstrdassa altrusmn kanssa. Oletetaan, että pelaaan A huol pelaaasta B e rpu pelaaan B käytöksestä. Jos pelaaa A uskoo pelaaan B tekevän yhtestyötä, on hän valms tekemään yhtestyötä, os a van os hän on valms luopumaan tuotosta auttaakseen pelaaaa B summalla 2 X :n suurusesta 4 X. Jos pelaaa A uskoo pelaaan B vetäytyvän yhtestyöstä, on hän valms valtsemaan yhtestyön, os a van os hän on valms luopumaan X :n suurusesta tuotosta auttaakseen pelaaa B 5 X :n suurusella tuotolla. Tällön tetyst, os pelaaa A valtsee yhtestyön vastauksena yhtestyöhön, valtsee hän myös yhtestyön vastauksena tsekkyyteen. Jotta löydetään kaks er tasapanoa, pelaaan A on vältettävä pelaaasta B funktona pelaaan käytöksestä. Altrusm e ss pysty selttämään reluustasapanoa. Rabn 1993, ) 41

45 Vangn dlemma esmerkk havannollstaa stä, että akomukslla on oma roolnsa, kun hmset muodostavat asenteensa reluudesta. Ihmset määrttävät tosten hmsten reluuden motven ekä nnkään tekoen perusteella. Pelaaan motv vodaan päätellä valtun strategan perusteella vertaamalla valttua strategaa valtsematta ätettyhn. Tosten pelaaen slmssä on ss myös tärkeää, mnkä strategan pelaaa ols vonut valta. Ihmset suhtautuvat er tavalla hmsn, otka on pakotettu valtsemaan tetty stratega kun hehn, otka ovat tse voneet valta strategansa. Tarkastellaan esmerkks vangn dlemmaa, ossa pelaaa B on pakotettu valtsemaan yhtestyön. Tällanen tlanne vo olla esmerkks sellanen, ossa hmnen on pakotettu osallstumaan ulkshyödykkeen kustantamseen. Tällasessa tlanteessa pelaaa A valtsee ana tsekkyyden. Tässä e päädytä reluustasapanoon yhtestyö, yhtestyö), sllä pelaaa A e koe velvollsuutta tehdä yhtestyötä, koska pelaaa B e ole tehnyt päätöstään vapaaehtosest. Tässä esmerkssä on raattu altrusmn mahdollsuus pos, a sks pelaaa A e osota mnkäänlasta myötätuntoa pelaaaa B kohtaan. Rabn 1993, ) Rabn 1993) käyttää chcken game -pelä osottaakseen, että reluus vo sulkea pos Nash-tasapanon. Pel on kuvattuna normaalmuodossa taulukossa 7. Pelä on käytetty muun muassa poltkan tutkmuksessa, sllä sen avulla vodaan hahmottaa tlannetta, ossa valtot haastavat tosensa uskaltamaan sotmaan ta änstämään sodan ulstamsesta. Pelssä kumpkn maa tovoo, että tonen änstää, kun maa tse uskaltaa, a pelkää, että tonenkn maa uskaltaa. Pelssä on kaks Nash-tasapanoa uskaltaa, änstää) a änstää uskaltaa), mutta ne evät ole reluustasapanoa. Jos pelaaa A uskaltaa a pelaaa B änstää, tetävät kummatkn, että pelaaa A vahngottaa pelaaaa B auttaakseen tseään. Tällön pelaaa B haluas myös vahngottaa pelaaa A a valta uskalluksen, mstä syystä se e ole reluustasapano. 42

46 Taulukko 7. Chcken game Rabn 1993, 1289) Pelaaa B Uskaltaa Jänstää Pelaaa A Uskaltaa -2X, -2X 2X, 0 Jänstää 0, 2X X,X Sukupuolten tastelu -pelssä puhtaan strategan Nash-tasapanossa kumpkn pelaaa ottaa tosen strategan annettuna a maksmo tosen pelaaan tuoton maksmomalla oman tuottonsa. Kumpkn pelaaa tyydyttää oman rahallsen etunsa rkkomatta reluuskästystään. Tlanne on mutual-max-tulos. Vangn dlemman Nash-tasapanossa okanen pelaaa mnmo tosen pelaaan tuoton maksmomalla oman tuottonsa. Reluuskästys saa kummankn pelaaan satuttamaan tosta pelaaaa. Myös tässä tlanteessa pelaaat täyttävät rahallset odotuksensa rkkomatta reluuskästystään. Tlanne on mutual-mn-tulos. Jokanen Nash-tasapano, oka on mutual-max- ta mutual-mn-tlanne on reluustasapano. Taulukossa 7 estetyn chcken game -peln Nash-tasapanot evät ole mutual-max- ta mutual-mn-tuloksa, oten ne evät myöskään ole reluustasapanoa. Kummassakn tasapanossa tonen pelaaa maksmo tosen tuottoa a tonen mnmo tosen tuottoa. Tosn muuttuan X täytyy olla tarpeeks pen, otta tunteet ottavat vallan aneellssta tuotosta. Rabn 1993, 1290.) Rabnn mall selttää mona klasssa pelkokeden tuloksa. Samalla Rabn tekee kutenkn uusakn ennustuksa, kuten ennusteet vangn dlemmasta. Kesknänen yhtestyö vo olla reluustasapano a maksmoda hyödyn. Tosaalta, os pelaaa on pakotettu yhtestyöhön, tonen pelaaa e tunne pakkoa käyttäytyä ystävällsest a hän vo käyttäytyä tsekkääst. Camerer & Loewensten 2003, 32.) 43

47 4.3.3 Rabnn malln laaennukset Muut vastavuorosuuteen perustuvat mallt laaentavat Rabnn malln deaa. Falkn a Fschbachern 2006) mall sekä Dufwenbergn a Krchstegern 2004) mall on kehtetty ekstensvsen muodon pelelle, kun taas Rabnn malla käytetään normaalmuodon pelehn. Falkn a Fschbachern 2006) mallssa vastavuorosuus koostuu ystävällsestä ta epäystävällsestä käytöksestä sekä reaktosta tuohon kohteluun. Ihmset palktsevat ystävällsestä käytöksestä a rankasevat epäystävällsestä käytöksestä. Standardpel muutetaan mallssa psykologseks pelks, oka eroaa standardpelstä snä, että pelaaan tuotto rppuu pelatun strategan lsäks pelaaan uskomukssta tosen pelaaan strategasta ta uskomukssta. Tuottofunktot muutetaan ssältämään vastavuorosuus. Pelaaan hyöty rppuu peln aneellsesta tuotosta, ystävällsyydestä a vastavuorosuudesta nn kun Rabnn mallssa. Näden lsäks ystävällsyys rppuu teon aheuttamasta seurauksesta sekä teon taustalla olevasta akomuksesta, a stä kunka tarkotuksellsta ystävällsyys on. Falk a Fschbacher toteuttvat mallnsa kehttelyn yhteydessä melenkntosen kyselytutkmuksen hmsten ystävällsyyden arvomsesta. Kysely tehtn 111 koehenklölle Zürchssä. Jokanen koehenklö ol hypoteettsessa blateraalsessa vahtotlanteessa tosen henklön kanssa. Koehenklötä pyydettn lmasemaan kunka ystävällsenä ta epäystävällsenä he ptvät henklön suorttamaa akoa. Henklö ako kummankn kesken 10 Svetsn franga. Koehenklöt lmasvat melpteensä aon ystävällsyydestä valtsemalla luvun -100 a 100 välllä. Jos ako koettn epäystävällseks, slle tul antaa negatvnen arvo. Postvselle aolle annettn puolestaan postvnen luku. Kyseessä ol ss dktaattorpel, onka älkeen koehenklö arvo ystävällsyyttä. Ymmärtääkseen koehenklön kästystä ystävällsyydestä tutkat systemaattsest muuttvat ntä vahtoehtoa, oden oukosta pelaaan pt tehdä valnta, a kysyvät koehenklöltä kunka ystävällsenä he ptvät er tekoa :n vahtoehtooukosta. Pelaaalla saatto olla esmerkks kolme er vahtoehtoa aolle. Koetlanteen tulokssta löydettn säännönmukasuuksa, otka ovat tärketä, kun arvodaan ystävällsyyttä. Koettu ystävällsyys kasvaa, kun pelaaan taroama osuus pelaaalle nousee. Mtä enemmän on valms antamaan koehenklölle, stä suurempana ptää ystävällsyyttä. Tasaako näyttää olevan referensspste, ohon aon 44

48 ystävällsyyttä verrataan, sllä aon 5,5) molemmn puoln ystävällsyydelle annetun luvun etumerkk muuttuu. Tutkat käyttävät tasaakoa referensspsteenä mallssaan. Tulosten perusteella Falk a Fschbacher 2006, 296) tekevät päätelmän, että pelaaan akomukslla on myös merktystä ystävällsyyden kokemsessa. Reluuden vestttämsessä on kaks tärkeää lähtökohtaa. Pelaaan vahtoehtooukon on mahdollstettava valnta epärelun a relun vahtoehdon välllä sekä pelaaan valnnan on oltava täysn hänen hallnnassaan. Pelaaa ottaa huomoon ss pelaaan vahtoehtoset strategat päätellessään pelaaan akomuksa. Tulosten perusteella tehtn kuus tärkeää havantoa. 1) Jos pelaaalla e ole vahtoehtooukossaan kun yks vahtoehto toma, pelaaa e vo tehdä uurkaan päätelmä tämän akomukssta. 2) Vakka pelaaalla e ole vahtoehtooukossaan kun yks vahtoehto, pelaaa e anna teolle neutraala arvoa 0. 3) Pelaaalle kohdstettu suur a ystävällnen osuus raotetun vahtoehtooukon tapauksessa koetaan yhtä ystävällseks kun e raotetussa vahtoehtooukossa, kunhan pelaaa ols vonut valta aon, oka ättää pelaaalle vähemmän. 4) Epäystävällsen, pelaaalle van penen osuuden ättävän aon ystävällsyyden arvontn vakuttaa se, olko pelaaalla valttavana tasasempaa akoa. Jos e ollut, teolle annettava arvo on kyllä negatvnen, mutta e nn pen kun se ols, os pelaaa ols vonut valta tasasemman aon. 5) Jos pelaaalla valtsee tselleen huomattavast suuremman potn antavan aon, esmerkks 8,2), a tällä ols ollut vahtoehto tehdä relump ako, ystävällsyyskästykseen vakuttaa se, kunka suuren uhrauksen ols outunut tekemään. Jos tonen vahtoehto ols aheuttanut pelaaalle epäedullsen aon, tekoa e pdetä nn epäystävällsenä kun raottamattomassa vahtoehtooukossa. 45

49 6) Ihmsen kästys reluusakomukssta e ole symmetrnen ystävällsyyden a epäystävällsyyden suhteen. Falk a Fschbacher 2006) päättelvät kahden ensmmäsen havannon perusteella, että ystävällsyyden a reluuden arvontn vakuttavat sekä akomukset että teon aheuttama seuraus. Vakka e ols vahtoehtoa, teko saa kutenkn postvsen ta negatvsen arvon, sllä myös teon seuraus vakuttaa kästykseen. Neläs havanto kertoo, että hmstä e vo syyttää lkeydestä, os hän kutenkn yrttää parhaansa. Vdennen kohdan ntuto on, että e ole kohtuullsta olettaa, että tonen henklö on relu, os teko aheuttaa hänelle epäedullsen tlanteen. Kuudes kohta lmen nn, että koehenklöt keskarvosest kokevat helle kohdstetun 8 frangn osuuden 10 frangsta ystävällsyysarvoks 62, mutta 2 frangn osuuden 10 frangsta epäystävällsyysarvoks tulee keskarvosest -71,9. Epärelu teko aheuttaa ss suuremman tunteen kun relu ako. Kakk havannot yhdessä kertovat, että puhdas epäokeudenmukasuuden kahtamnen ta puhdas akomusvetonen vastavuorosuus evät vo yksnään selttää kokeden tuloksa. Dufwenbergn a Krchstegern 2004) mall, samon kun Falkn a Fschbachern mall, mttaa reluuden pelaaan oman odotetun tuoton a tosen pelaaan tuoton erona. Ihmsen tomnnan ystävällsyys rppuu tse teosta sekä uskomukssta teon seuraukssta. Tässäkn mallssa ystävällsyys rppuu ss akomukssta. Sllon, kun henklö haluaa olla ystävällnen ystävällselle hmselle, hän muodostaa ensn uskomuksen tosen henklön akomukssta, otka puolestaan myös rppuvat uskomukssta. Vastavuoronen motvaato rppuu ss uskomukssta uskomukssta belefs about belefs). Dufwenberg a Krchsteger 2004) käyttävät psykologsta pelteoraa, nn kun Rabn sekä Falk a Fschbacher. Merkttävmmät erot Rabnn malln ovat, että Rabnn mall on kehtetty normaalmuodon pelelle, kun taas Dufwenberg a Krchsteger käyttävät ekstensvsen muodon peleä a aksottasta ratonaalsuutta. Mallssa muodostetaan aksottasen vastavuorosuuden tasapanon sequental recprocty equlbrum) konsept, oka on ratkasukonsept ekstensvsen muodon pelelle. Rabnn sekä Dufwenbergn a Krchstegern mallessa reluusarvot evät perustu pelaaenvälseen vertaluun. Ihmset evät vältä, onko hedän tuottonsa suuremp ta 46

50 penemp kun tosen, vaan he välttävät stä, mnkä vahtoehtoen oukosta vastapelaaa valts strategansa a mtä hän ätt valtsematta. Falkn a Fschbachern mallssa pelaaat vertalevat tuottoen tasoa a ystävällsyys perustuu hmstenvälsn vertaluhn. Rabnn sekä Dufwenbergn a Krchstegern mallessa pelaaa e pdä pelaaan käytöstä epäreluna sen taka, että pelaaa ättää pelaaalle penemmän tuoton kun tselleen. Vaan käytös koetaan epäreluks sen taka, että pelaaa ols vonut valta tosenkn strategan, oka ols antanut pelaaalle suuremman tuoton kun valttu stratega. Falk & Fschbacher 2006, 310.) 4.4 Levnen mall Levne 1998) on tutknut altrusma a pahansuopasuutta. Pelaaan tuotot ovat mallssa lneaarset suhteessa omaan a vastustaan rahallseen tuottoon, olle pelaaa antaa panon. Pano rppuu pelaaan altrusmkertomesta a uskomuksesta vastustaan altrusmkertomesta. Pelaaan uskoessa vastustaan olevan altrustnen hän antaa tämän tuotolle postvsen panon. Jos pelaaa uskoo vastustaan olevan pahansuopanen, pelaaa antaa vastustaan tuotolle negatvsen panon. Pel on nyt sgnaalpel, sllä pelaaan teot saattavat palastaa kunka altrustsa ta pahansuopasa he ovat. Altrusmkerron on pelaaan ykstystä tetoa a se vahtelee populaatossa. Kerron vo olla postvnen ta negatvnen a sen akauman oletetaan olevan sama oka pelssä. Mallssa on n pelaaaa = 1,..., n. Ekstensvsen muodon peln vmesessä noodssa pelaaa saa suoran hyödyn hänen sopeutettu hyötynsä on u. Pelaaalla on myös altrusmkerron 1 < a < 1 a v = u + a + λa u λ 1+, 0 λ 1. Pelaaan tavote on maksmoda sopeutettu hyöty v, oka kuvaa pelaaan omaa hyötyä a tämän melpdettä vastustaan hyödystä. Jos a > 0, pelaaa on altrustnen. Jos a = 0, pelaaa on tsekäs a edustaa ss talousteoran perntestä oletusta hmsen preferenssestä. Jos a < 0, pelaaa on pahansuopanen. Oletus 1 < a < 1 tarkottaa 47

51 stä, että kukaan pelaaa e vältä vastustaasta enempää kun tsestään. Levne 1998, 597.) Kerron λ kuvaa stä, että pelaaa saattaa arvostaa altrustsa vastustaa enemmän kun pahansuopasa. Kun λ = 0, mall on puhtaan altrusmn mall. Kun λ > 0, malln ssältyy reluustekä, oka e tarkota stä, että pelaaat ptäsvät tettyä kohdetta reluna, vaan että pelaaat ovat enemmän halukkata olemaan altrustsa henklölle, oka on myös enemmän altrustnen. Tlanne λ = 0 e ole yhtenevänen ultmatum-pelstä kerätyn datan kanssa. Levne 1998, 597.) Ultmatum-pel a Levnen mall Levnen malln sgnaalpelllä on päätelmä ultmatum-pelstä, ossa taroaan tselleen ehdottama suur osuus kokonaspotsta on sgnaal suuresta pahansuopasuudesta. Hylkäyksen selttämseen tarvttava altrusmn suuruus on penemp kun se ols lman sgnalontvakutusta. Jopa suurest altrustnen hmnen saattaa käyttäytyä lkeäst pelaaalle, onka uskoo olevan pahansuopanen. Taroaan tselleen vaatma osuus vo olla pen kahdesta syystä: pelaaat evät ole kovn pahansuopasa a altrustnen pelaaa huomaa, että hyväksymällä suuren vaatmuksen antaa hän sgnaaln olevansa altrustnen, mtä hän e halua antaa. Levne 1998, 596.) Levne 1998) on käyttänyt Rothn ym. 1991) keräämää ultmatum-peln kokeellsta anestoa. Tarkastellaan ultmatum-pelä ekstensvsessä muodossa kuvo 4), sllä Levnen mall on kehtetty ekstensvsen muodon pelelle. Taroaa vaat tselleen osuutta x kokonassummasta nollan a kymmenen dollarn välltä. Vastaaa oko hyväksyy ta hylkää vaatmuksen. Hyväksymsen tapauksessa vastaaa saa $ 10 x. 48

52 Kuvo 4. Ultmatum-pel ekstensvnen muoto Yksnkertastaakseen analyysä Levne 1998) yhdst tulokset. Ehdotukset on ryhmtelty kolmeen ryhmään. Jakoehdotukset välllä $ 4,75 5,25 ovat ryhmässä $ 5, välllä $ 5,50 6,50 ryhmässä $ 6 a ehdotukset, otka ovat yl 6,75 ryhmässä $ 7. Ryhmtellyt tulokset ovat nähtävllä taulukossa 8. Oletetaan, että altrusmkertomen akauma F antaa panot kolmelle psteelle a > a 0 > a, ohn vtataan altrustsella, normaallla a pahansuopasella pelaaalla. Altrustset tyypt haluavat tehdä matalampa ehdotuksa. Mallssa etstään tasapanoa, ossa altrustnen tyypp ehdottaa $ 5, normaal $ 6 a pahansuopanen $ 7. Näden kolmen tyyppsen pelaaan todennäkösyydet populaatossa ovat 0,28, 0,52 a 0,20, sllä ne vastaavat edellä manttuen ehdotuksen esntyvyyttä anestossa. Kakk tyypt hyväksyvät ehdotuksen $ 5. Populaatosta 82 prosentta hyväksyy ehdotuksen $ 6, mutta otantavrheen taka tämä luku sopeutetaan 80 prosentks. Normaalt a altrustset hyväksyvät ehdotuksen $ 6 a pahansuopaset hylkäävät. Ehdotuksen $ 7 hyväksyy 65 prosentta populaatosta, mkä vastaa kakka altrustsa hmsä 28 %) a osaa normaaln tyypn hmsstä 0,71 0,52 0,37). Normaalt tyypt ovat ss ndfferentteä hylkäämsen a hyväksymsen suhteen. 49

53 Taulukko 8. Ultmatum-peln ehdotukset ryhmteltynä Ehdotus Havannot Havantoen Hyväksytyt Hyväksymsen Sopeutettu esntyvyys ehdotukset todennäkösyys hyväksymnen $ % 37 1,00 1,00 $ % 55 0,82 0,80 $ % 17 0,65 0,65 Levnen 1998) mukaan mall sop kerättyyn dataan melko hyvn a onnstuu pääsemään selvyyteen altrusmn akaumasta. Levne tekee malln perusteella nelä ohtopäätöstä ultmatum-pelstä, otka ovat rppumattoma akaumasta F : Jaksottasessa tasapanossa e tehdä ehdotusta, oka on vähemmän kun $ 5, a okanen ehdotus, oka on $ 5, hyväksytään. E ole olemassa aksottasta tasapanoa, ossa λ = 0. Jaksottasessa tasapanossa 0,301 a 0 0, 905, 1 < a < 0, 73, 0,584 λ 0,222. Jos λ = 0, 45, a = 0, 9, a 0 = 0, 22, a = 0, 29 a vastaavat todennäkösyydet pahansuopaselle, normaallle a altrustselle ryhmälle ovat 0,20, 0,52 a 0,28, löydetään kaks yhdstävää tasapanoa, otka ovat aksottasa. Yks, ossa kakk ehdotukset ovat $ 7, a tonen, ossa kakk ehdotukset ovat $ 8. Kummassakn tapauksessa aksottasen tasapanon ehdotuksen hyväksyy normaalt a altrustset tyypt a hylkää pahansuopaset tyypt. 50

54 4.4.2 Centpede-pel a Levnen mall Levne 1998) on tarkastellut McKelveyn a Palfreyn 1992) nelän päätösnoodn ptusen centpede-peln tuloksa mallaan käyttäen. Kuvossa 5 on kuvattu pel ekstensvsessä muodossa datasta kerättyen todennäkösyyksen kanssa. Tässä on käytetty samaa olettamusta kolmen er tyypn pelaasta a parametroletukset ovat myös ultmatum-peln ennustamat λ = 0, 45, a = 0, 9, a 0 = 0, 22, a = 0, 29 a vastaavat todennäkösyydet pahansuopaselle, normaallle a altrustselle ryhmälle ovat 0,20, 0,52 a 0,28. Kuvo 5. Centpede-pel Ilman altrusma peln tulokset evät ole ärkevät. Juur kukaan pelaasta 1 e lopeta pelä ensmmäsessä noodssa. Kun pelaaa 1 kohtaa tosen kerran valntatlanteen, pelaaen akauma on lähes sama, sllä van nn harva päätt lopettaa ensmmäsessä noodssa. Kolmannessa noodssa 25 prosentta pelaasta 1 päättää atkaa, oka on hyvn lähellä 28 prosentn osuutta, oka oletetaan olevan altrustsen osuus pelaasta 1. Vodaan olettaa, että kolmannessa noodssa kakk altrustset hmset atkavat pelä a kakk muun tyyppset pelaaat lopettavat. Pelaasta 2 ne, otka saavuttavat nelännen noodn, 18 prosentta päätt hettää rahaa pos a valta atkamsen. Altrustset henklöt saattavat haluta tehdä nän, sllä pelaaan 1 votto on palon suuremp kun pelaaan 2 hävö. Pysymällä mukana pelssä pelaaa saattaa haluta myös antaa sgnaaln olevansa altrustnen. Levne käy okasen noodn läp a laskee pelaaen hyödyt lopettamsesta a atkamsesta. Data on melko yhtenevänen malln a altrusmn a pahansuopasuuden 51

55 estmaatten kanssa, otka saatn ultmatum-peln tarkastelusta kanssa. Levne 1998, ) 4.5 Mallen vertalua Fehrn a Schmdtn mall sekä Boltonn a Ockenfelsn mall pohaavat epäokeudenmukasuuden kahtamseen a olettavat, että hmset välttävät omasta tuotostaan a sen suhteesta muden hmsten tuottohn. Rabnn, Falkn a Fschbachern, Dufwenbergn a Krchsteger sekä Levnen mallt käyttävät pohautuvat vastavuorosuuteen a hmsten uskomuksn tosten akomukssta. Levnen mall käyttää myös altrusma a pahansuopasuutta. Kaklle mallelle on yhtenevästä pyrkmys ssällyttää reluus taloudellsn mallehn. Vastavuorosuusmallen etu verrattuna epäokeudenmukasuuden kahtamsen mallehn on Wlknsonn 2008, 363) mukaan se, että van ne käyttävät tärkeää psykologsta tekää, vastavuorosuutta, mstä syystä mallen lähestymstavalla on vakaamp psykolognen poha. Emprset havannot nmttän antavat ymmärtää, että hmset välttävät epäokeudenmukasuuden lsäks vastavuorosuudesta a akomukssta. Esmerkks ultmatum-pelssä vastaaat saattavat hylätä hmsen ehdottaman % -aon, mutta hyväksyä sen, os ako on määräytynyt sattumanvarasen prosessn kautta. Vastavuorosuusmallt, kuten Falkn a Fschbachern mall, ovat analyyttsest monmutkasempa, koska nden ptää ottaa huomoon sekä valtsematta ääneet että valtut vahtoehdot. Tosaalta, suuremp matemaattnen monmutkasuus saattaa tuoda tarkempa ennusteta a seltyksä. Boltonn a Ockenfelsn sekä Fehrn a Schmdtn mallessa pelaaat ovat vastavuorosa vähentääkseen epäokeudenmukasuutta. Hedän konseptnsa eroavat vastavuorosuusmallesta anakn kahdella tapaa. Enskskn he olettavat, että akomukset ovat rrelevanttea, he mallntavat reluuden seuraamuksellsena. Tekoen dstrbutvset seuraukset yksn laukasevat vastavuorosen käytöksen. Toseks, pelaaat palktsevat ta rankasevat van, os se vähentää epäokeudenmukasuutta, mkä eroaa esmerkks Falkn a Fschbachern mallsta, ossa palktsemsta a rankasemsta vo esntyä, vakka ne evät vähentäs epäokeudenmukasuutta. Falk & Fschbacher 2006, 310.) 52

56 Fehrn a Schmdtn 1999, 853) mukaan Rabnn malln hyöty verrattuna hedän omaan mallnsa on se, että pelaaan epärelun strategan hatta pelaaalle vodaan nähdä aheutuvan pelaaan arvosta pelaaan epärelusta akomuksesta. Seurauksena pelaaan vastaus pelaaan käytökseen muodostuu tämän halusta rangasta epärelua akomusta. Hedän omassa mallssaan pelaaan vastaus e selkeäst näytä ohtuvan halusta rangasta. Rabnn malln huono puol hedän mukaansa on se, että mall raottuu kahden pelaaan normaalmuotosn pelehn. Levnen mall on huomattavast yksnkertasemp kun Rabnn mall. Rabn keskttyy shen, mkä on pelaaalle tselleen relua, kun taas Levnen mallssa kesktytään shen, mkä on relu tulos vastustaalle a ovatko vastustaat mukava va lketä tyypltään. 53

57 5 LOPUKSI Talousteteessä e ole perntesest otettu huomoon hmsten reluustavotteta, vaan hmsten on oletettu olevan tsekkätä oman edun tavottelota. Ihmsten käytöstä a tunteta e ole helppo mallntaa, muun muassa sks taloustetessä käytetään tsekkyyden oletusta, oka yksnkertastaa preferensseä. Behavorstnen talousteora on leventänyt tätä oletusta a antanut tlaa reluudelle a preferenssen heterogeensuudelle. Tässä tutkelmassa on estelty muutama sosaalsten preferenssen mallea. Fehrn a Schmdtn mall perustuu epäokeudenmukasuuden kahtamselle a hmsten kateuden a syyllsyyden tuntelle. Hedän ovalluksena on, että taloudellnen ympärstö vakuttaa shen, mkä preferenss vottaa tasapanossa. He löytävät ehtoa esmerkks slle, mllon hmset ovat vapaamatkustaa ulkshyödykepelssä a mllon epäokeudenmukasuuden kahtaa on vapaamatkustaa vaston reluuskästystään. He huomaavat myös, että muutama epäokeudenmukasuuden kahtaa saattaa pystyä houkuttelemaan suuren oukon tsekkätä pelaaa osallstumaan ulkshyödykkeen kustantamseen. Hedän mallnsa selttää myös analyyttsen pelteoran ennustukssta pokkeavat tulokset ultmatum-pelssä. Taroaa e uskalla tarota lan epätasasta akoa, sllä hän tetää, että vastaaa vo ptää stä lan epäreluna a hylätä tarouksen, vakka vastaaa e saa tsekään stten tuottoa. Tämä näkyy selväst vertalemalla tuloksa dktaattor-peln, ossa vastaaa e vo keltäytyä. Taroaen ehdotukset ovat alhasemmat, koska vastaaa e vo keltäytyä. Boltonn a Ockenfelsn mall on lähellä Fehrn a Schmdtn malla a sks stä e ole kästelty yhtä syvällsest kun Fehrn a Schmdtn malla. Suurn ero on se, että Bolton a Ockenfels vertalevat suhteellsa tuottoeroa pelaaen välllä, kun Fehr a Schmdt vertaavat absoluuttsa eroa. Rabnn mall perustuu vastavuorosuudelle. Vastavuoronen hmnen vastaa tosen osapuolen käytökseen samalla tavalla. Ystävällselle hmselle ollaan ystävällsä a lkeälle hmselle lketä. Uskomukslla tosen hmsten käytöksestä a motvesta on suur merktys omaan käytökseen. Uskomukset tosen käytöksestä a tosen uskomukssta, vakuttavat ystävällsyysarvontn. Rabn luo myös reluustasapanon kästteen, oka on Nash-tasapano täydennettynä ehdolla, että uskomukset vastaavat 54

58 käytöstä. Jokanen Nash-tasapano, oka on mutual-max- ta mutual-mn-tlanne on reluustasapano. Reluustasapano vodaan löytää myös tlanteesta, oka e ole Nashtasapano. Falk a Fschbacher sekä Dufwenberg a Krchsteger ovat laaentaneet Rabnn näkökulmaa. Mallt sopvat ertysest ekstensvsen muodon pelen tarkasteluun. Levnen mallssa oletetaan, että hmset ovat oko altrustsa ta pahansuopasa. Ihmsllä on altrusmkerron, onka he antavat tosen pelaaan tuotolle. Kerron vo olla oko postvnen ta negatvnen a se on ykstystä tetoa. Levne olettaa, että kertomen akauma populaatossa on ana sama. Ultmatum-peln avulla Levne saa estmaatt normaaln, pahansuopasen a altruststen hmsten kertomlle sekä näden todennäkösyydelle populaatossa. Samat luvut näyttävät pätevän myös centpedepelssä. Talousteoran on mahdollsta ottaa huomoon reluus a sosaalset preferensst. Nykyset mallt onnstuvat heastamaan paremmn hmsten todellsta käytöstä a antamaan seltyksen pelkokeden tulokslle. Jotta preferenssen heterogeensuus vodaan ssällyttää talousteteeseen, tarvtaan kutenkn lsää tutkmuksa hmsten reluuskästyksstä. Tulevasuudessa tsekkyyden olettamuksen aheuttamat anomalat vodaan ehkä selttää ylesest hyväksytyllä tavalla preferenssen heterogeensuudella, ekä talousteteen tarvtse ptää ntä erstettynä lmönä. 55

59 LÄHTEET Bolton, Gary a Ockenfels, Axel 2000). ERC: A theory of equty, recprocty and competton. Amercan Economc Revew, 90, no. 1, Camerer, Coln 2005). Behavoral economcs. World congress of the Econometrc Socety. Lontoo Saatavana: Camerer, Coln a Loewensten, George 2003). Behavoral economcs: Past, present, future. Teoksessa Camerer, Coln F., Loewensten George a Rabn, Matthew tom.) Advances n behavoral economcs. Prnceton Unversty Press. Saatavana: Campbell, Carl a Kamlan, Kunal 1997). The reasons for wage rgdty: Evdence from a survey of frms. Quarterly Journal of Economcs, 112, no. 3, Dawes, Robyn a Thaler, Rchard 1988). Anomales: Cooperaton. Journal of Economc Perspectves, 2, no. 3, Dufwenberg, Martn a Krchsteger, Georg 2004). A theory of sequental recprocty. Games and Economc Behavor, no. 2, Falk, Armn a Fschbacher, Urs 2006). A theory of recprocty. Games and Economc Behavor, 54, no. 2, Fehr, Ernst a Fschbacher, Urs 2002). Why socal preferences matter The mpact of non-selfsh motves on competton, cooperaton and ncentves. The Economcs Journal, 112, no. 478, C1 C33. Fehr, Ernst a Gächter, Smon 2000). Cooperaton and punshment n publc goods experments. Amercan Economc Revew, 90, no. 4,

60 Fehr, Ernst a Schmdt, Klaus. 1999). A theory of farness, competton and cooperaton. The Quarterly Journal of Economcs, 114, no. 3, Kahneman, Danel, Knetsch, Jack a Thaler, Rchard 1986a). Farness as a constrant on proft seekng: Enttlements n the market. Amercan Economc Revew, 76, no. 4, Kahneman, Danel, Knetsch, Jack a Thaler, Rchard 1986b). Farness and the assumptons of economcs. The Journal of Busness, 59, no. 4, osa 2, S285 S300. Kahneman, Danel a Tversky, Amos 1979). Prospect theory: an analyss of decson under rsk. Econometrca, 47, no. 2, Levne, Davd 1998). Modelng altrusm and sptefulness n experments. Revew of Economc Dynamcs, 1, no. 3, Mas-Colell, Andreu, Whnston, Mchael a Green, Jerry 1995). Mcroeconomc Theory. New York: Oxford Unversty Press. McKelvey, Rchard a Palfrey, Thomas 1992). An expermental study of the centpede game. Econometrca, 60, no. 4, Okun, Arthur 1981). Prces and quanttes: A macroeconomcs analyss. The Brookngs Insttuton. Rabn, Matthew 1993). Incorporatng farness nto game theory and economcs. The Amercan Economc Revew, 83, no. 5, Roth, Alvn, Prasnkar, Vesna, Okunoro-Fuwara, Masahro a Zamr, Shmuel 1991). Barganng and market behavor n Jerusalem, Lublana, Pttspurgh and Tokyo: an expermental study. The Amercan Economc Revew, 81, no. 5, Thaler, Rchard 1985). Mental accountng and consumer choce. Marketng Scence, 4 no 3,

61 Thaler, Rchard 1988). Anomales: The ultmatum game. Journal of Economc Perspectves, 2, no. 4, Wlknson, Nck 2008). An ntroducton to behavoral economcs. Basngstoke: Palgrave Macmllan. 58