Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Transkriptio

1 Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL VAASA Viite: VHO , lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta haluaa todeta vielä seuraavaa: Suon luonnontilaisuus Oy Ahlholmens Kraft tuo vastineessaan esille sen, että Pirttinevan suoalueen alkuperäinen koko on noin 200 ha. Yhtiö vetoaa siihen, että nyt kyseessä oleva turvetuotantoalue on kooltaan 58 ha, josta yhtiön laskelman mukaan 31 ha on ojittamattomilla alueilla. Lisäksi pintavalutuskenttä (23 ha) on sijoitettu ojittamattomalle suolle. Kokkolan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että Pirttinevan alue on alun perin ollut laaja avonevojen ja puustoisten rämeiden mosaiikki. Alue ei ole muodostanut vain yhtä vesitaloudeltaan yhtenäistä aluetta, vaan useita alueita. Soiden (mm. Uudenpaikannevan (lohko 4) ja Pirttinevan välissä on moreenikangas ja myös Pirttinevan pohjois- ja eteläosa ovat kaksi vesitaloudeltaan erillistä aluetta. Merkittävä osa alueen puustoisista rämeistä on aikojen kuluessa ojitettu. Rämesoiden ojituksen seurauksena jäljelle ovat jääneet suoluonnon ja -lajiston kannalta arvokkaimmat avonevat, joiden ojitusta ei ole ollut kannattavaa tehdä heikon puuston kasvun vuoksi. Nämä avonevat ovat täysin luonnontilaisia ja vanhojen reunaojitusten vaikutus on ollut avonevoihin ja harvapuustoisiin rämeisiin joko hyvin vähäinen tai vaikutus ei ole havaittavissa ollenkaan. Avonevat reunarämeineen muodostavat edelleen edustavan suoluonnon kokonaisuuden ja ovat Välikylän alueen laajimpia avosoita. Suunniteltu tuotanto heikentää suoluonnon tilaa ja aiheuttaa siellä esiintyvien lajien häviämisen. Avonevalaikut ovat harvassa voimakkaan ojitustoiminnan vuoksi eikä jäljellä olevia ojittamattomia avonevoja siksi tule enää osoittaa turvetuotantoon. Avonevojen määrää vähentää jatkuvasti myös pellonraivaus, jota ympäristölupamenettely ei koske. Olennaista ei ole, kuten yhtiö antaa ymmärtää, tuotantoon otettavan alueen laajuuden vertailu alkuperäiseen koskemattomaan suopinta-alaan, vaan nykytilanteen mukaiseen luonnontilaiseen suopinta-alaan. Suunnitellut tuotantoalueet 1,2 ja 3 sijoittuvat pääosin luonnontilaiselle suolle. 2-3 metrin syvyyteen ulottuva turvetuotanto ja sitäkin syvemmälle ulottuva kuivatus hävittää väistämättä myös jäljelle jäävän avonevan osan lohkon 2 länsi/eteläpuolella. Käytännössä kaikki avoneva-alueet tulevat siksi katoamaan. Yhtiön mukaan suon pinta-ala on noin 200 ha. Ojittamattomien alueiden koko on tästä arviolta noin neljännes. Kysymys kuuluu, miksi yhtiö ei hae lupaa ojitetuille ja luonnonarvonsa menettäneille alueille. Tällöin arvokkaat luonnontilaiset avonevat reunoineen säästyisivät eikä tuotanto heikentäisi suoluonnon ja siellä esiintyvien eliölajien

2 tilaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja myös Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräykset on tehty juuri siksi, että Pirttinevan kaltaisille luonnontilaisille avosoille ei turvetuotantoa osoitettaisi. Pelkkä ilmakuva- tai peruskarttatarkastelu ei anna kuvaa suon tilasta mm. alueen reunaojitusten ja suoluonnon tilan suhteen. Käynti suunnitellulla lohkon 2 alueella elokuussa 2015 ja sieltä otetut ja tähän vastaselitykseen liitetyt valokuvat (osoittavat, että Pirttineva on maisemallisesti ehjä kokonaisuus. Suoluonto on edustavaa ja alue ei siksi ole turvetuotantoon sopiva kohde lohkojen 1,2 ja 3 osalta. Kuten liitteenä olevasta luontoselvityksen kartasta, kuva 7. (Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky 2013), ilmenee, on turvetuotanto suunniteltu lohkojen 1,2 ja 3 osalta kattamaan lähes kaikki luonnontilaiset suoalueen osat. Yhtiön vastineen lopuksi kirjoitettu lause: Keski-Pohjanmaan maakunnan suoala on ha, joten alueella on hyvin paljon suoluontoa on heikko perustelu. Yli 2/3 tästä alasta on ojitettu. Jokainen laajempi avonevalaikku on siksi tärkeä suolajien ekologisen verkoston osa. Turvetuotantoon soveltuvia ojitettuja ja luonnonarvonsa menettäneitä turvemaita on runsaasti ja ne ovat myös turvetuotantoon soveltuvia alueita. Vaihtoehtoja turvetuotantoon yhtiölle on siis olemassa huomattavasti vähemmillä haitallisilla luontovaikutuksilla. Kokkolan suopinta-ala on noin ha, noin 2/3 tästä on ojitettu. Valtakunnallisten suojeluohjelmien ulkopuolella on jäljellä alle ha ojittamattomia turvemaita. Tästä pinta-alasta vain hyvin pieni osa on merkittäviä luontoarvoja omaavia avonevoja, joihin Pirttinevankin ojittamattomat avonevat kuuluvat. Luontoselvitysten riittävyys Yhtiö pitää luontoselvityksiä riittävinä. Kahtena eri vuonna ( ja ) kahdella lyhyellä käynnillä tehty linnustolaskenta ei täytä luotettavan ja riittävän linnustoselvityksen kriteerejä, kun kyseessä on hanke, joka lopullisesti hävittää alueen suoluonnon. Ensimmäisessä laskennassa laskenta käsitti vain suon eteläosan. Monia lajeja jää kertalaskennassa havaitsematta mm. lintujen pesinnän eriaikaisuuden vuoksi. Mm. Pirttinevalla esiintyvän riekon havaitseminen kesäkuussa on epätodennäköistä, laskennat mm. kyseisen lajin osalta tulisi tehdä huomattavasti aikaisemmin keväällä. Lajia ei havaittu yhtiön teettämässä laskennassa. Ylipäätään riittävä linnustoselvitys edellyttää useita laskentakertoja saman pesimäkauden eri vaiheissa. Maastokäynnillä (ympäristösihteeri Juhani Hannila) havaittiin suolla lohkon 2 alueella myös metsäpeuran jälkiä. Lajia ei havaittu yhtiön teettämässä luontoselvityksessä. Kuten yhtiökin toteaa, laji on levittäytymässä rannikon suuntaan. Laajat avonevat ovat lajin elinpiirillä tärkeitä kohteita eri vuosikierron vaiheissa. Avonevojen katoaminen heikentää lajin elinmahdollisuuksia alueella. Alueella on myös teeren soidinpaikka (tai useita), joka katoaa turvetuotannon myötä. Tätä ei ole linnustoselvityksessä mainittu eikä yhtiön toimittamissa selvityksissä mitenkään kommentoitu. Kokkolassa Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta (kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen)

3 Kuvaliite, Pirttineva Kuva 1. Ilmakuva Pirttinevan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset suoalueet

4 Kuva 2. Pirttinevan maisemaa tuotantolohkon 2 keskiosissa

5 Kuva 3. Pirttinevan maisemaa tuotantolohkon 2 lounaisreunalla. Kuvassa näkyy ruoppakuljuja suon keskiosan vetisimmällä osalla.

6 Kuva 4. Lyhytkorsinevaa tuotantolohkon 2 alueella

7 Kuva 5. Reunarämeiden ojat ovat monin paikoin umpeutuneet, kuivattavaa vaikutusta ei ole ja suo on luonnontilaistunut.

8 Kuva 6. Umpeutuva oja tuotantolohkon 2 pohjoisreunalla. Ojituksen vaikutus metsän kasvuun on ollut vähäinen ja näkyy vain muutamia metrejä ojan reunoilla.

9 Kuva 7. Pirttinevan luonnontilaiset alueet, suolinnustoja suunnitellut tuotantoalueet luontoselvityksen 2013 mukaan (Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky).