SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINKI 1955 XXXV VUOSIKERTA LAATINUT

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 954 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXXV VUOSKERTA HELSNK 955

2 HELSNK 955 VAJ:l'OXWVOSTON KRJAPANO

3 Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kolmaskymmenesviides vuosikerta, joka on laadittu pääasiallisesti saman suunnitelman mukaan kuin edeltäjänsäkin. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty seikkaperäisiä tietoja Suomen Pankin asemasta ja toiminnasta vuonna 954. Taulustoon on tällä kertaa lisätty 24. taulu, jossa annetaan eräitä nettolukuja valtion ja Suomen Pankin sekä liikepankkien ja keskuspankin välisistä suhteista. Samalla siinä valaistaan eräitä muitakin pankin saatava- ja velkaeriä. Sen lisäksi taulusto sisältää erinäisiä katsauksia Suomen Pankin kehitykseen edellisten vuosien aikana samaten kuin eräitä liikepankkien toimintaa valaisevia lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkaisussa on tekstiosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkeimpiin Suomen talouselämän kehitystä vuonna 954 valaiseviin seikkoihin sekä selvitellään Suomen Pankin viimevuotisen toiminnan eri puolia ja tuloksia. Vuosikirja on laadittu Suomen Pankin taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa, ja siitä vastaa lähinnä allekirjoittanut tutkimuslaitoksen johtaja. Vuosikirja julkaistaan paitsi suomen- ja ruotsinkielisenä myös englanninkielisenä painoksena; tauluston otsikot ja muu teksti on painettu myös ranskaksi. Helsingissä, Suomen Pankin taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa maaliskuun 20 p:nä 955. A. E. TUDEER

4

5 SSÄLLYS LUETTELO. T ABLE DES MATERES. T E K S T los A S T O. T E X T E.. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin vuonna 954. Rev'ue generale de la situation economique en Suomen Pankki vuonna 954. La Banque de Finlande en Setelinanto. Emi88ion de8 billetb Setelinantoa vastaavat varat. Oouverture de8 billet Kotimainen luotonanto. PrBt8 inte.rieur Obligaatiovaranto. Obligations en portefeuille Vaadittaessa makse~tavat sitoumukset. Engagement8 d vue Ulkomaiset velat ja saatavat Pankin tila ja omat varat. Bilan et fond Tuotot ja kulut ynnä voittovarojen käyttö. Recette8, de.pen8e8, be.nefice net Erinäiset pankkitoimet. Ope.ration8 diver8e TAULUOSASTO. TABLEAUX. Setelinanto. Emission des billets. taulu. Setelinanto v Emi8Bion de8 billet8 en Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vv OirculaUon des billetb d la fin de chaque moi8 en Yleiskatsaus setelinanto.oikeuteen vv Droit d'e.mi88ion en Yleiskatsaus liikkeessä olevaan setelistöön vv Oireula tion de8 billet8 en Liikkeessä olevan setelistön kuukausikeskimäärät vv Oirculation de8 billetb, montant moyen pour chaque moi8 en Liikkeessä olevan setelistön kokoonpano vv:n lopussa. De.tail de la circulation de8 billetb d la in des anne.es Setelinvalmistus vv Fabrication des billet8 pendant le8 anne.e

6 V 8 taulu. Setelinpoltto vv Annulation et de8truction dea biuetb pendant Lea anneea Yleiskatsaus setellnantovaraan vv Re8erve d'emibbion de8 billetb en » Setelinantovaran suhde setelinanto-oikeuteen vv Rapport entre la re8erve d'emi8bion dea billeta et le droit d'emi88ion total en Setelinantovaran suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv Rapport entre ta reserve d'emi8bion de8 billetb et la circulation dea billet8 en Setellnantovaran suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Rapport entre la re8erve d'emi8bion dea biuetb et le8 engagementb d vue en Setelinantoa vastaavat varat. Oouverture des billets. 3 taulu. Setelinantoa vastaavat varat v Oouverture dea biuetb en » Yleiskatsaus kultakassaan vv Encai88e or en Kultakassan suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv » 8 Rapport entre l'encai88e or et la circulation de8 billetb en Kultakassan suhde vaadittaessa maksettaviin "sitoumuksiin vv Rapport entre l'encaib8e or et Lea engagementb d vue en Yleiskatsaus ulkomaisiin kirjeenvaihtajiin vv DeviBe8 etrangerea en Yleiskatsaus katteeseen vv Oouverture de8 billet8 en " Katteen suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv Rapport entre ta couverture dea billet8 et ta circulation dea biuet8 en Katteen suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Rapport entre ta couverture des biuetb et Lea engagement8 d vue en Liikkeessä olevat markan metallirahat vv Oirculation dea e8peces de marc8 en Vaadittaessa "maksettavat sitoumukset. Engagements a vue. 22 taulu. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset v Engagement8 d vue en Yleiskatsaus vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Engagementa d vue en Yleiskatsaus pano- ja ottotileihin vv Oompte8 courant8 en taulu » Kotimainen lainananto sekä erinäiset varat ja velat. Prets interieurs et certains acti/s et passi/s. Kotimainen lainelonanto v PretB interieur8 en Kotimainen nettolainananto ja erinäiset varat ja velat v MontantB net8 dea preta interieur8 et ceataina actif8 et paabif8 en Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv Total de8 pret8 interieur8 d la in de chaque moi8 en

7 V 28 taulu. Yleiskatsaus koko lainanantoon vv Total des pr&s interieurs en » Yleiskatsaus suoraan diskontattuihin vekseleihin vv Escompte direct en Kotimainen clearing-liike. Oompensation interieure. 30 taulu. Kotimainen clearing-liike vv Operations de Oompensation interieure en Konttorien liikevaihto. Mouvement general aux sie,ges de la Banque. 3 taulu. Pääkonttorin ja haarakonttorien liikevaihto vv MouJ6- ment general au aiege central et dans les succursales en Pankin tila ja omat varat. Bilan et fonds. 32 taulu. Tila vv:n lopussa. Bilan i la in des e:x:ercicea Voitto- ja tappiotili vv Oompte de prolits et pertea en Voittovarojen käyttö vv Repartition des Mm/icea en Yleiskatsaus omiin varoihin vv:n lopussa. Fonds i la in des exercice Valuuttakurssit. Oours du ckange_ 36 taulu. Valuuttakurssit v Oours du change en » Avista-myyntikurssit keskimäärin kunakin kuukautena vv Oours moyens du change i vue pour chaque mois en » Yleiskatsaus avista-myyntikursseihin vv Resume dea cours du change i vue en Korkomäärät. Taux d'escompte. 39 taulu. Alin diskonttokorko vv Variation du taux inferieur de l'escompte en ,... : Alin diskonttokorko keskimäärin vv Moyenne du taux innrieur de l'escompte en Liikepankit. Banques commerciales. 4 taulu. Kotimainen lainanotto kunkin kuukauden lopussa vv Depots i la in de chaque mois en Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv Prels interieurs i la in de chaque mois en » Saatavat ulkomailta kunkin kuukauden lopussa vv Disponibilites d l'etranger d la in de chaque mois en Velat ulkomaille kunkin kuukauden lopussa vv Dettes d l'etranger d la in de chaque mois en

8 V Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin johtokunta vuoden 954 lopussa. Les DeUguBs de la Ohamhre des DeputBs et la Direction de la Banque de Finlande i la in de l'annee

9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDEL LSN OLOHN VUONNA 954. Suomen talouselämä kehittyi vuonna 954 edullisemmin kuin sen alkaessa uskallettiin odottaa. Pohjimmaisena syynä tähän oli maailmanmarkkinain kehitys, lähinnä se, että Länsi-Euroopan talouselämä suuresti vilkastui ja että Yhdysvalloissa ei tullut monen ennustamaa takaiskua, vaan että kehitys sielläkin oli tasaista. Käänne laskukaudesta noususuhdanteisiin oli päässyt alkuun jo edellisen vuoden loppupuolella, ja kertomusvuoden kuluessa paraneva suunta yhä voimistui. Mainitut asianhaarat saivat aikaan noususuhdanteen siirtymisen myös Suomeen, ensi sijassa ulkomaankauppaan, joka suuresti vilkastui, samalla kun vaihtosuhde, terms of trade, parani. Nouseva suunta tuntui välittömästi vientiteollisuudessa ja laajeni siitä metsätöihin. Vähitellen, kansalaisten ostovoiman lisääntyessä, paranevat suhdanteet vaikuttivat myös kotimarkkinateollisuuteen sekä yleensä talouselämän kaikille aloille, vaikka nousu ei ollut yhtä voimakasta. Rakennustoiminta oli sekin erittäin vilkasta. Poikkeusasemassa oli vain maatalous, jonka tuotanto epäedullisten sääsuhteiden takia jäi heikommaksi kuin edellisenä vuonna. Maaseutuväestön ostokyky ei kuitenkaan tästä joutunut kärsimään, sillä toisaalta kohonneet kanto hinnat, toisaalta metsätöiden runsaus lisäsivät sen tuloja. Ennakkoarvion mukaan kansantulo kokonaisuudessaan lisääntyi noin 6 % nousten samalla suuremmaksi kuin minään aikaisempana vuonna. Rahamarkkinat pysyivät pitkin vuotta kireinä. Luottolaitosten luotonotto oli tosin runsas, mutta toiselta puolen luotonkysyntä oli noususuhdanteen vaikutuksesta erittäin suuri. Hintatasossa tapahtui vuoden varrella vain mitättömiä muutoksia, kunnes syksyllä valtion toimenpitein saatiin aikaan melkoinen hintain-

10 2 lasku. Rahan arvo pysyikin vakavana siitä huolimatta, että noususuhdanne ja siihen liittyvät asianhaarat olivat omansa lisäämään kysyntää ja aiheuttamaan inflaatiopaineen kiristymistä. Edullisten olosuhteiden ansiosta kustannuskriisi painui taka"alalle. Ei kuitenkaan voida kieltää sitä tosiasiaa, että se edelleen latenttina on uhkaamassa. Talouspolitiikka. Suomen Pankin politiikan tavoitteena oli rahan arvon turvaaminen, inflaatiopaineen kasvamisen ehkäiseminen ja taloudellisen tasapainon parantaminen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi pankki piti omaa luotonantoaan ahtaissa rajoissa ja koetti rediskonttausehtojen kireyden avulla rajoittaa myös muiden luottolaitosten luotonannon liiallista laajenemista. Tässä mielessä pyrittiin myös luottolaitosten kassavarantoehtoja tiukentamaan, vaikka ratkaisu siirtyi seuraavaan vuoteen. Samasta syystä pankki, menemättä yleiseen korkotason alentamiseen, siirtyi korkojen suurempaan porrastukseen luoton laadun mukaan. Valuuttapolitiikallaan pankki pyrki toisaalta hillitsemään tuonnin liiallista paisumista, toisaalta käyttämään edullisia suhdanteita hyväksi valuuttavarannon vahvistamiseksi, jotta se kestäisi kausi- ja suhdannevaihteluiden aiheuttamaa painetta. Näin syntynyttä ostovoiman kasvua pyrittiin hillitsemään pankin luotonantoa supistamalla, niin kuin juuri on mainittu. Huomattavaa tukea tämä tavoite sai valtion kassatilanteen paranemisesta, valtio kun siten imi ostovoimaa markkinoilta. Myös valtion talouspolitiikan päämääränä oli taloudellisen tasapainon vahvistaminen, mutta keinoista ilmeni erilaisia mielipiteitä. Alkuvuodesta lievennettiin säännöstelyä ja pidettiin silmällä pyrkimystä konvertibili-. teettimahdollisuuksien asteittaiseksi parantamiseksi. Syksyllä, kun noususuhdanteen aiheuttama paine palkkarintamalla kasvoi, harkittiin vaihtoehtoisesti nimellispalkkojen korottamista ja hintojen sekä hintaindeksien alentamista. Kun hallituksen muodostumisen yhteydessä hyväksyttiin jälkimmäinen linja ja laadittiin sen mukainen ohjelma, jouduttiin tukipalkkioiden ja verohelpotusten avulla alentamaan hintoja ja palauttamaan säännöstelyä eräillä aloilla. Täten lisättiin samalla kulutuskysyntää ja inflaatiopainetta. Kauppapolitiikka kulki entisiä linjoja Suomen pyrkiessä laajentamaan kauppasuhteitaan kaikkiin suuntiin. Tärkeä asema talouspolitiikassa oli edelleen asutustoiminnalla ja rakennustoiminnalla, joita monella tavoin tuettiin valtion varoilla ja muilla toimenpiteillä.

11 Elinkeinot. Sääsuhteet olivat viime vuoden kasvukautena epäedulliset. Pitkälliset sateet myöhästyttivät viljelyskasvien kypsymistä ja haittasivat sadon korjuuta, minkä johdosta useiden viljelyskasvien sato jäi määrältään ja varsinkin laadultaan heikommaksi kuin edellisenä vuonna, joka oli paras sotien jälkeen saatu tulos. Ennakkoarvioiden mukaan sadon viljayksikkömäärä oli noin 3700 miljoonaa verrattuna 3900 miljoonaan vuonna 953. Koko viljelty ala oli hehtaaria ja siten noin hehtaaria suurempi kuin edellisenä vuonna. Tärkeimpien viljelyskasvien satomäärät tonneissa viime vuosina näkyvät seuraavasta asetelmasta, jossa viime vuotta koskevat luvut ovat ennakkotietoja. Juuri- Pelto Vehnää. Ruista Ohraa Kauraa Perunoita kasveja heinää Karjatalouden alalla jatkui hiljaista nousua,' jonka kuitenkin epäedulliset sääsuhteet osittain katkaisivat. Lehmäluku lisääntyi noin 0000:a nousten ennakkotietojen mukaan 58 OOO:een. Maitoa tuotettiin pitkin vuotta enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta syksyllä tuotanto laski tavallista jyrkemmin. Arvioiden mukaan tuotettiin noin 2900 milj. kiloa maitoa vastaten miljoonaa vuonna 953. Meijerivoita valmistettiin arviolta 5.2 milj. kiloa vastaten 48.4 miljoonaa edellisenä vuonna. Alkuvuodesta voita liikeni ulkomaille vietäväksi, mutta loppuvuodesta, kun tuotanto supistui ja kotimainen kulutus lisääntyi hinnanalennuksen seurauksena, oli pakko tilata voita Tanskasta. Juustoa valmistettiin 23.0 milj. kiloa, kun edellisen vuoden tuotanto oli 22.0 miljoonaa; vientikin lisääntyi tukipalkkioiden turvin. Lihaa tuotettiin tuntuvasti enemmän kuin edellisenä vuonna; sikakannan lisääntyessä sianlihan tuotanto kasvoi niin runsaasti, että vientiin oli turvauduttava. Myös munien tuotanto lisääntyi. Metsät yöt olivat edullisten vientisuhdanteiden johdosta vilkkaat. Toukokuussa 954 päättyneenä hakkuukautena hakattiin kaikkiaan 33.4 milj. pm 3, kun edellisen hakkuukauden vastaava tulos oli 28.3 miljoonaa. Lisäystä tapahtui kaikkien puutavaralaatujen kohdalla, kuitenkin lukuun ottamatta polttopuita, joista oli melkoisia ylivuotisia varastoja odotta-

12 4 massa. Syksyllä metsätöiden vilkkaus jatkui, jopa kiihtyikin. Vuoden loppuun mennessä. hakattiin 3.4 milj. pm 3, joten lisäys edellisestä vuodesta oli lähes 9 %. Metsätöissä olevien luku oli alkuvuodesta osaksi hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta syksyn ja varsinkin marras-joulukuun luvut ylittivät tuntuvasti edellisen vuoden tason. Joulukuussa oli metsätöissä arviolta 2000 henkeä, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli ollut Teollisuustoiminnan vilkastumista, joka oli alkanut loppuvuodesta 953, jatkui kertomusvuonna kuukausi kuukaudelta. Noususuhdanteen johdosta teollisuustuotannon kokonaisvolyymiä esittävä Tilastollisen Päätoimiston indeksi (948 = 00) kohosi 42 pisteeseen oltuaan edellisenä vuonna 27 pistettä. Nousu oli siten noin 2 %, ja volyymi ylitti melkoisesti vuoden 95 siihenastisen huipun. Noususuunta oli yhteinen teollisuuden kaikille haaroille, mutta nousun voima vaihteli tuntuvasti. Tuotannon nousu saatiin aikaan siten, että tehtiin eräitä laajennuksia samalla kun vanhakin koneisto, joka edellisenä vuonna ei ollut toiminut koko voimallaan, taas pääsi täyteen käyntiin. Myös keskimääräinen tuotanto työtuntia kohden nousi. Kotimarkkinateollisuuden alalla tuotannon vilkastuminen yleensä oli verraten lievää, vientisuhdanteet kun vasta välillisesti vaikuttivat siihen. Tuotantovolyymin indeksi nousi kuitenkin 33 pisteestä vuonna pisteeseen kertomusvuonna eli noin 8 %. Metalliteollisuuden on onnistunut voittaa sotakorvausten loppuunsuorittamisen aiheuttama kriisi ja saada aikaan tuntuvaa vientiä pääasiallisesti Neuvostoliittoon. Kun kotimainenkin kysyntä oli vilkas ja raaka-aineiden saanti parantunut, arvioidaan tämän alan tuotannon lisääntyneen noin 8 %. Mainittakoon, että raakaterästä tuotettiin tonnia vastaten tonnia edellisenä vuonna, valssilaitosten tuotteita tonnia vastaten 9000 tonnia ja betonirautaa tonnia vastaten tonnia. Muista teollisuudenhaaroista edistyivät ennen kaikkea kivi-, savi-, lasi- ja turveteollisuus, noin 5 %, ja kemian teollisuus, noin 4 %. Vientiteollisuudessa suhdannenousu tuntui edellistä voimakkaammin. Sen tuotantovolyymi kohosi 3 pisteestä 40 pisteeseen, joten nousu oli noin 24 %. Paperiteollisuuden haarat olivat erityisen suhdanneherkät, mikä näkyy siitä, että niiden tuotantovolyymi oli lisääntynyt 29 %, kun puuteollisuuden nousu jäi hieman alle 4 %:n. Eri teollisuuslajien kehitys vaihteli melkoisesti, niin kuin seuraavassa osoitetaan.

13 Sahateollisuuden menekkisuhteet olivat pitkin vuotta edulliset ja hinnat vakavat. Tuotanto, joka jo edellisenä vuonna oli lisääntynyt vuoden 952 laskun jälkeen, kasvoi standartista standarttiin lähestyen siten vuoden 95 huippua. Vienti taas kohosi standartista standarttiin. Vienti Englantiin supistui vähäsen, mutta oli kuitenkin tuntuvasti suurempi kuin mihinkään muuhun maahan. Kun keskimääräinen hintataso oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, nousi sahatavarain viennin arvo milj. markasta miljoonaan. Vanerin tuotantoa lisättiin voimakkaasti, kun kysyntä maailmanmarkkinoilla oli vilkas, nimittäin m 3 :stä m 3 :iin. Vienti laajeni vastaavasti 2600 m 3 :stä m 3 :iin. Hintataso pysyi suunnilleen muuttumattomana, mutta vanerin viennistä kertyi kuitenkin tuloa 9397 milj. markkaa, kun vastaava arvo edellisenä vuonna oli vain 582 miljoonaa. Poikkeuksena yleisestä suunnasta oli puutalojen tuotanto, joka jo edellisenä vuonna oli supistunut ja uhkaa edelleen vähentyä tärkeimmän ostajamaan, Neuvostoliiton, supistaessa puutalojen ostojaan. Tuotanto pieneni siten m 2:stä m 2:iin lattiapinta-alaa. Vienti pieneni vastaavasti m 2 :stä m 2 :iin. Tästä viennistä saatiin tuloa vain 5679 milj. markkaa, kun vastaava tulo edellisenä vuonna oli ollut 660 miljoonaa. Puuhiokkeen tuotanto lisääntyi tonnista tonniin ja ylitti siten vuoden 95 siihenastisen huipun. Kun suurin osa tästä tuotannosta käytettiin kotimaassa, jäi vienti tonniin eli vähän pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli ollut tonnia. Vaikka hintataso oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, pieneni tästä viennistä saatu tulo 2808 milj. markasta 2787 miljoonaan. Selluloosan markkinoilla oli jo edellisen vuoden lopussa havaitta.vissa pientä nousua Korean suhdanteita seuranneen romahduksen jälkeen. Kertomusvuonna markkinat edelleen paranivat, varsinkin kysynnän vilkastumisen puolesta, ja hinnatkin nousivat jääden kuitenkin kovin alhaisiksi verrattuna juuri mainittuun huippuun. Tuotantokoneisto kävi jälleen täydellä voimalla, ja tuotannon tulos olikin ennätyksellinen, tonnia, kun edellisenä vuonna oli tuotettu tonnia. Sulfiittiselluloosan tuotanto nousi tonnista tonniin eli 33 % ja sulfaatin valmistus vielä jyrkemmin, tonnista tonniin eli 47 %. Vienti lisääntyi sekin voimakkaasti. Sulfiittia vietiin tonnia vastaten 5

14 6 PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA i \ Sulfiittlselluloosa. Sulfaattiselluloosa. Märkä puuvanuke. kuiva paino. Kuiva puuvanuke tonnia edellisenä vuonna, ja sulfaatin vienti kohosi tonnista tonniin. Tästä viennistä saatu tulo kohosi 9 42 milj.markasta miljoonaan, mutta jäi silti vaatimattomaksi verrattuna vuoden 95 vastaavaan tuloon, 5685 milj. markkaan, vaikka vientivolyymi silloin oli vain hieman suurempi kuin kertomusvuonna. Myös paperin tuotanto lisääntyi, osaksi Kaipolan tehtaan valmistumisen ansiosta, saavuttaen uuden ennätyksen. Hintataso pysytteli vähän korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna, ja kysyntä oli vilkasta. Kaikkiaan valmistettiin tonnia, kun tuotanto edellisenä vuonna oli ollut tonnia. Vienti lisääntyi samassa suhteessa nousten tonnista tonniin. Lisäys tuli pääasiallisesti voimapaperin osalle, jonka vienti lisääntyi tonnista tonniin. Muidenkin paperilaatujen vienti lisääntyi lukuun ottamatta sanomalehtipaperia, jonka vienti supistui tonnista tonniin. Paperin viennistä saatu tulo kasvoi milj. markasta 27 3 miljoonaan. Pahvin ja kartongin tuotanto lisääntyi tuntuvasti nousten tonnista tonniin, joten sekin saavutti uuden huipun. Vienti voimistui vastaavasti kohoten tonnista 0 00 tonniin. Kun hintatasokin

15 7 MK _ PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA /,."-_._--, ~ ",, ~.-... '--- " 953, ,~----",., MK o r ~ 95 -.l. --'--.l o Kirjoituspaperi. VOimapaperi. Sanomalehtipaperi. oli jonkin verran parantunut, lisääntyi tästä viennistä saatu tulo milj. markasta 3474 miljoonaan. Puukuitueristyslevyjä tuotettiin tonnia vastaten tonnia vuonna 953. Myös vientimäärä lisääntyi nousten tonnista tonniin. Hinnat pysyivät keskimäärin entisellä tasollaan. Viennistä saatu tulo nousi näin ollen 838 milj. markasta 20 miljoonaan jääden siten paljon jälkeen huippuvuosien tuloksesta. Pyöreän puutavaran vienti, joka vuonna 953 oli supistunut jyrkästi, lisääntyi jälleen kertomusvuonna jääden kuitenkin vähäiseksi verrattuna vuosien 95 ja 952 huippulukuihin. Vaikka hinnat alkuvuodesta olivat alemmat kuin edellisenä vuonna parantuaksensa vasta vähitellen, kasvoi tämän ryhmän kokonaisvienti m 3 :stä m 3:iin. Paperipuun vienti erikseen lisääntyi m 3 :stä m 3 :iin, kun taas kaivospölkkyjä vietiin m 3 vastaten m 3 vuonna 953. Viennistä saatu tulo oli 2 95 milj. markkaa oltuaan edellisenä vuonna miljoonaa. Rakennustoiminta oli erittäin vilkas ylittäen hieman edellisen vuoden saavutukset. Rakennusvolyymi nousi kaikkiaan 22. milj. m 3:iin oltuaan 2.05 miljoonaa vuonna 953. Lisäys tuli kokonaisuudessaan kivitalojen osalle, kun sitä vastoin puutalojen volyymi jonkin verran supistui. Toi-

16 8 saalta lisäys ensi sijassa kohdistui teollisuus- ja liikerakennuksiin. Maaseudun rakennusvolyymi, 3.96 milj. m 3, oli kuitenkin tuntuvasti suurempi kuin kaupunkien, 8.5 milj. m 3 Valmistuneista rakennuksista oli 43 % asuinrakennuksia, 24 % maatalousrakennuksia, 6 % teollisuus- ja liikerakennuksia sekä 3 % julkisia rakennuksia. Kertomusvuoden alkaessa oli työn alla olevia rakennuksia milj. m 3 ja sen päättyessä hieman enemmän eli milj. m 3 Rakennuskustannusten arvioidaan kaikkiaan nousseen runsaasti 0 miljardiin markkaan, kun ne edellisenä vuonna jäivät hiukan alle 00 miljardin. Asuinhuoneistoja valmistui kaikkiaan kappaletta, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli jonkin verran pienempi eli huoneistoa. Valmistuneista huoneistoista oli 4200 kaupungeissa ja kauppaloissa sekä maaseudulla. Alkuvuodesta ilmeni rakennusalalla jonkin verran kausiluonteista työttömyyttä, mutta työtilanne parani nopeasti. Vilkkaimpana rakennuskautena esiintyi eräissä asutuskeskuksissa puutetta työvoimasta, ja työllisyystilanne rakennusalalla oli talvenkin tullen edullinen. Rakennusainetilanne oli yleensä hyvä. Kotimaisia rakennus aineita tuotettiin entistä runsaammin, niin että tarjonta riitti kysyntää ~yydyttämään. Vain betoniteräksestä oli alkuvuodesta puutetta, mutta tuonnin avulla saatiin pula kesällä torjutuksi. Sementin valmistus lisääntyi noin 9 % edellisestä vuodesta nousten uuteen ennätykseen, tonniin. Tuonnista riippuviakin rakennustarvikkeita saatiin yleensä riittävästi, vain galvanoidusta levystä ja linoleumista oli niukkuutta. Työmarkkinat. Kertomusvuoden alkaessa ilmeni työttömyyttä enemmän kuin kausiluontoiset seikat olisivat aiheuttaneet. Työttömyyskortistoihin merkittyjen luku oli kertomusvuoden alkaessa vastaten vuotta aikaisemmin. Maaliskuun alussa työttömyyskortistoihin merkittyjen luku oli suurimmillaan, henkeä, mutta huippu jäi kuitenkin edellisen vuoden huippua, henkeä, alemmaksi. Seuraavina kuukausina vientisuhdanteiden paraneminen painoi leimansa työllisyystilanteeseen. Työttömien luku aleni nopeasti, eikä kesällä enää lainkaan esiintynyt työttömyyttä. Syksyllä työllisyystilanne oli hyvä. Työttömyyskortistot avattiin tavallista myöhemmin, ja lokakuussa niihin.oli merkitty vain parituhatta henkeä, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli Vuoden loppuun mennessä alkoi taas ilmetä tavanmukaista kausityöttö-

17 . myyttä, mutta kortistoihin merkittyjen luku ei ollut 3000 suurempi ja siten ei täyttä kolmannesta kortistoihin merkittyjen luvusta kertomusvuoden alkaessa.,verrattaessa kuluneen vuoden lukuja edellisen vuoden lukuihin on kuitenkin huomattava, että ne eivät ole täysin verrannollisia, koska työttömyyspolitiikassa noudatettiin uusia, työttömyyttä etukäteen ehdättäviä menettelytapoja. Työttömien luvun tuntuva supistuminen on joka tapauksessa tosiasia. Muistettava on myös, että suurin osa työttömyyskortistoihin merkityistä henkilöistä ei sanan suppeammassa mielessä ollut vailla työtä, koska valtion ja kuntien toimesta oli järjestetty heille sopivia varatöitä. Työmarkkinat olivat enimmäkseen rauhalliset, eikä sanottavia työtaisteluja esiintynyt. Palkat, jotka jatkuvasti on sidottu elinkustannusindeksiin, pysyivät suurin piirtein entisellään, joskin pientä liukumista ylöspäin monilla aloilla, esim. teollisuudessa noin 2-3 %, tapahtui. Vaikka elinkustannusten alentaminen loppuvuodesta merkitsi vastaavaa reaalipalkkojen nousua, alkoi palkkarintamalla ilmetä rauhattomuutta. Lukuisten työehtosopimusten tullessa uudistettaviksi esitettiin huomattavan pitkälle meneviä palkankorotusvaatimuksia, joiden ratkaiseminen kuitenkin siirtyi seuraavaan vuoteen. 9 Ulkomaankauppa. Suomen tärkeimpien vientituotteiden vilkastunut kysyntä ja nousuun kääntynyt hintakehitys antoi leiman kuluneen vuoden ulkomaankaupalle, sillä viennin arvojen noustessa voitiin entistä 'runsaammin myöntää myös tuontilisenssejä. Ulkomaankaupan koko arvo lisääntyi siten 2.8 % edellisestä vuodesta nousten milj. markkaan. Kuitenkin kauppavaihto jäi arvoltaan pienemmäksi kuin vuosina 95 ja 952. Viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava asetelma. Viennin (+ ) tai Koko kauppa- tuonnin (-) Tuonti Vientp) vaihto enemmyy milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk ) Vuosina ei ole otettu huomioon sotakorvaustavarain vientiä.

18 0 Viennin arvo lisääntyi milj. markkaa eli 9. %, mutta se ei kuitenkaan saavuttanut ennätysvuoden 95 määrää. Viennin arvon nousu johtui ensisijaisesti sen volyymin kasvusta 5.7 %. Sen sijaan vientitavarain hintaindeksi kohosi vain 2.4 %, mikä osaksi johtui siitä, ettei maailmanmarkkinoilla tapahtunut hintainnousu koko painollaan ehtinyt vaikuttaa kuluneen vuoden vientiin. Viennin volyymi oli suurempi kuin minään vuonna sotien jälkeisenä aikana. Tuonnin arvo lisääntyi enemmän kuin viennin. Kaikkiaan se kohosi edellisestä vuodesta milj. markkaa eli 24.8 %. Tämä johtui yksinomaan tuotujen tavaramäärien huomattavasta, 29.2 %:n, lisääntymisestä, kun sitä vastoin tuontihinnat keskimäärin olivat 3.8 % alemmat kuin vuonna 953. Tuonnin volyymi ei voimakkaasta noususta huolimatta saavuttanut vuoden 952 ennätystulosta. Vienti- ja tuontihintojen keskinäinen suhde, ns. vaihtosuhde, oli kertomusvuonna Suomelle edullinen. Se kohosi näet 30 pisteeseen oltuaan edellisenä vuonna 22 pistettä. Kauppatase ~uodostui vientivoittoiseksi, mutta viennin enemmyys jäi 448 milj. markkaan eli vaille puoleen edellisen vuoden vastaavasta luvusta. Viennin valaisemiseksi esitetään edellisessä annettujen tietojen lisäksi seuraava asetelma, joka antaa kuvan sen pääryhmien viimeaikaisesta kehityksestä. Eläimistä saatuja ruokatavaroita milj. mk Puutavaraa ja puuteoksia mllj. mk Paperiteollisuustuotteita milj. mk Muita tavaroita milj. mk Yhteensä milj. mk Voimakkaimmin lisääntyi paperiteollisuustuotteiden antama tulo johtuen sekä vientimäärien huomattavasta kasvusta, 7.7 %, että hintojen muita suuremmasta noususta, 9.6 %. Puutavaroiden ja puuteosten volyymi lisääntyi 4.8 %, mutta tämän ryhmän hintaindeksi kohosi vain. 3 %. Seurauksena oli, että paperiteollisuustuotteiden ryhmä jälleen nousi ensimmäiselle sijalle edustaen 40. % viennin kokonaisarvosta, kun taas puutavararyhmän osuus oli 39.7 %. Eläimistä saatuja ruokatavaroita vietiin, tukipalkkioiden turvin, tuntuvasti enemmän kuin edellisenä vuonna

19 eli 2.5 % kok? vienmstä. Kaikkein vähimmin nousi»muiden tavaroiden» vienti, joten niiden suhteellinen merkitys supistui 7.7 %:iin. Huomiota ansaitsee tämän ryhmän suurin tekijä, kone- ja laivanrakennustuotteet, joita vietiin 8600 milj. markan arvosta. Tuonnin jakaantumista tavarain käyttötarkoituksen mukaan valaisee seuraava asetelma. Tuotantotavaroita Kulutustavaroita Koneita, kulje Ravinto ja Muuta kulu Raaka-aineita tusneuvoja ym. nautintoaineita tustavaraa Yhteensä milj. mk mllj. mk milj. mk mllj. mk milj. mk Määrältään enimmin lisääntyi raaka-aineiden tuonti; volyymin lisäys oli 53.3 %, mutta toiselta puolen tämän ryhmän tavarat halpenivat muita enemmän eli peräti 0.7 %. Niiden osuus koko tuonnista nousi siten 40. %:sta vuonna %:iin. Koneiden ja kuljetusneuvojen tuonnin volyymi lisääntyi vain 3.3 %, mutta tämän ryhmän tavarat kallistuivat huomattavasti eli 9.4 %. Sen osuus tuonnin arvosta pysyi siten entisellä tasollaan ollen 25.9 % vastaten 26. % edellisenä vuonna. Ravinto- ja nautintoaineita tuotiin samat määrät kuin vuonna 953, joskin esim. leipäviljan tuonti oli melkoisesti pienentynyt. Tämän ryhmän hintaindeksi muuttui vain vähän nousten l.4 %, minkä johdosta ryhmän suhteellinen merkitys väheni 22.0 %:sta 7.8 %:iin. Mitä vihdoin tulee muihin kulutustavaroihin, lisääntyi niidenkin tuonti voimakkaasti eli 30.9 %. Tämän ryhmän hintaindeksi aleni hiukan, nimittäin 2.2 %. Tuonnin eri ryhmien hintakehitys oli siten kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Ulkomaankaupan suuntaukseen nähden on todettava, että so-britannia, jossa edistyttiin kaupan vapauttamisen tiellä, jälleen saavutti ensimmäisen sijan. Viennistä myytiin 22.5 % sinne, ja sieltä ostettiin taas 8.8 % tuontitavaroista. Toisella sijalla oli Neuvostoliitto, jonka vastaavat suhdeluvut olivat 2l.5 ja 7.8 %. Lähinnä seurasivat Länsi-Saksa, Alankomaat, Ranska ja Yhdysvallat. Tuonnin ja viennin kuukautista kehitystä valaisee seuraava asetelma, josta selvästi ilmenee viennin vilkastuminen kesäkuukausista alkaen ja

20 2 kauppataseen siitä johtunut paraneminen, vaikka samalla lisättiin tuonnin lisensiointia. Joulukuun suuri tuontiluku johtunee osaksi siitä, että tuojille tuli kiire saada tavarat maahan ennen tuontitullien korotusta. Viennin (+) tai tuonnin (-) Tuonti muj. mk Vienti milj. mk enemmyyb milj. mk Tammikuu... o Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu o Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Kotimaankauppa. Noususuhdanne painoi leimansa myös kotimaiseen kauppaan. Kun toisaalta laajojen kansalaispiirien ostokyky parani ja toisaalta tuotannon elpyminen ja tuonnin vilkastuminen lisäsivät markkinoituja tavaramääriä, pysytteli kotimainen kauppa kuukausi kuukaudelta suurempana kuin edellisenä vuonna. Poikkeuksena oli vain lokakuu, jolloin lukuisat ostajat siirsivät ostojaan tuonnemmaksi odottaessaan luvattuja hinnanalennuksia. Tukkukaupan koko myyntiarvo oli miljardia markkaa ja siten 7.2 % suurempi kuin edellisenä vuonna ylittäen samalla vuoden 952 tähänastisen huipun. Kauppaliikkeiden varastot, joita vuonna 953 oli supistettu melkoisesti, lisääntyivät näissä oloissa jälleen. Liikenne. Ulkomaankaupan laajeneminen vaikutti välittömästi laivaliikenteeseen vilkastuttavasti. Lähteneiden laivojen luku lisääntyi 0.6 % nousten 7 400:aan, ja niiden nettorekisteritonnimäärä tuntuvasti enemmän eli 8.2 % nousten kaikkiaan rekisteritonniin. Kuljetetun tavaran määrä lisääntyi vieläkin voimakkaammin, nimittäin viennin kohdalla 2. 5 % tonniin ja tuonnin kohdalla 35.5 % tonniin. Laivaliikenteen laajetessa suomalaisten laivojen osuus hieman pieneni,

21 niin että se kertomusvuonna oli vain 35.2 % oltuaan edellisenä vuonna 39. %. Rahteihin nähden ilmeni nousevaa suuntaa. Kuitenkin Suomen kauppalaivasto jonkin verran lisääntyi. Laivojen luku supistui 63:sta 602:een, kun luetteloista poistettiin useampia vanhoja aluksia kuin uusia hankittiin. Nämä olivat kuitenkin kantavuudeltaan poistettuja suuremmat, joten kauppalaivaston bruttotonnimäärä lisääntyi 7.0 % nousten :aan. Myös rautatieliikenne vilkastui samoista syistä. Kuljetettu tavaramäärä oli kaikkina kuukausina suurempi kuin edellisenä vuonna. Kuljetettu tavaramäärä nousi 7.9 milj. tonniin ylittä.en siten edellisen vuoden luvun noin 5 %:lla. Kuitenkin tavaramäärä jäi vuoden 95 ennätystä pienemmäksi. Liikenteen vilkastumista osoittaa myös se tosiasia, että kertomusvuonna edellisen vuoden rauhallisen ajan jälkeen paikka paikoin ruuhka-aikoina syntyi vaunupulaa. Autoliikenne on jatkuvasti voittanut alaa niin tavaroiden kuin henkilöiden kuljetuksissa, ja tämä suuntaus kehittyisi vielä nopeammin, jos autojen tuonti olisi runsaampaa. Joka tapauksessa saatiin maahan enemmän uusia autoja ja autonalustoja kuin edellisenä vuonna. Henkilö- ja pakettiautoja tuotiin näet 2200 vastaten 8700 vuonna 953; kuormaja linja-autojen alustoja tuotiin runsaasti 2200 vastaten vajaata 700 sekä moottoripyöriä vastaten lähes vuonna 953. Rekisteröityjen autojen' luku nousi kertomusvuoden päättyessä 20700:aan ja oli siten noin % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. 3 Rahamarkkinat. ffikomaankaupan vientivoittoinen kehitys ja siihen perustuva Suomen Pankin valuuttavarannon kasvu merkitsi keskuspankkirahan lisääntymistä rahamarkkinoilla. Tämän ekspansiivisen tekijän vaikutuksia kumosi kuitenkin toinen tekijä, valtion keskuspankkivelan huomattava supistuminen. Kun Suomen Pankki sitäpaitsi sekä omassa luotonannossaan että rediskonttauspolitiikassaan pyrki rajoittamaan yleisen luottovolyymin kasvua, rahamarkkinoiden kireys, luotonoton runsaasta kasvamisesta huolimatta, pysyi suunnilleen samanlaisena kuin edellisen vuoden lopussa. Rahamarkkinoiden kehitystä kertomusvuonna valaisee kuukausi kuukaudelta seuraavalla sivulla oleva asetelma.

22 4 Rahamarkkinat vuosina , milj. mk. Liikepankkien luotonotto ~ <... äl ~ ~i~.. ~ cooa" ::ö"rj' :: Vuoden tai ~~ 0< ~[~ S"i :::: 5 0 co", ig'j '" ~ kuukauden ~~ =- ~~,<ö".. ::" ~;"... e't's'~ g ~:: :: c <e. pil.ättyebsä "0!5:O ~e:ä ~ ~~ 5 o!ö" ~~~ g=i e:5" ~o: co:... m: S"ct...,a 5= ;;;=' --!::'j"" ~=~=... "co.. ~ co :: -9= Suomen Pankki Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ~'i"" Liikepankkien koko ottolainaus yleisöltä lisääntyi kertomusvuonna 579 milj. markkaa ja siten hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaava lisäys oli 4805 miljoonaa. Suhteellinen lisäys oli kuitenkin silloista pienempi, 5.4 % vasta.ten 6.9 %. Varsinaisten talletusten lisäys oli suhteellisesti runsaampi, 2989 milj. markkaa eli 8.4 %, kun lisäys edellisenä vuonna oli ollut 7.9 %. Sen sijaan lisäys shekkitilien kohdalla jäi vaatimattomammaksi kuin edellisenä vuonna; se oli vain 2802 milj. markkaa vastaten 4092 miljoonaa vuonna 953. Myös luotonoton kolmas tekijä, muiden luottolaitosten aika- ja avistatalletukset, vahvistui huomattavasti. Lisäys oli 494 milj. markkaa eli peräti 55.9 %, kun se edellisenä vuonna oli ollut vain 646 miljoonaa. Toiselta puolen noususuhdanteen aiheuttama luotonkysynnän vilkkaus johti siihen, että liikepankkien antolainaus lisääntyi milj. markkaa, mikä vastaa 20.6 %:n nousua. Liikepankit eivät siten noudattaneet samaa pidättyväisyyttä kuin edellisenä vuonna, jolloin niiden oli pakko supistaa suureksi paisunutta rediskonttaustaan, minkä takia luotonanto lisääntyi vain 3803 milj. markkaa. Rediskonttaukset pysyttelivät pitkin ) Lukuun ottamatta Suomen Pankkia. 2) V:sta 952 alkaen nettolainananto.

23 5 RAHAMARKKNAT VUOSNA 953 JA m N V Yl W"Wl X X X Xl Ml LL.MK r-;-,--,--o-,...,...:,.::=t,..=,:::..,.::::,...:...,;::...,:=-,:=-,...:...,.=,=,.=.=...=.;:;...:= f :::::~~---~ ,.-, _-..:' ', =------~~-~-~-~-~~~ '" _,, _ , "...- "", _.~ _.-'.::.:.:-' o mnv~wwrrxnnlnmnv~wmux~n o Liikepankkien koko luotonanto. luotonotto muilta kuin Suomen Pankilta. kassat Yleisön talletustuit liikepankeissa. shekkitilit Muiden luottolaitosten ottolainaus yleisöltä. Liikepankkien luotonotto Suomen Pankilta.

24 6 vuotta tuntuvasti alemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mutta joulukuussa ne suuren tuonnin johdosta äkkiä paisuivat, niin että niiden määrä vuoden päättyessä oli 7564 milj. markkaa vastaten 5607 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Liikepankkien asema olisi kiristynyt vieläkin pahemmin, elleivät ne emittoimalla uusia osakkeita olisi lisänneet omia varojaan. Näiden lisäys oli kaikkiaan 3735 milj. markkaa eli 40 %. Vientisuhdanteiden ansiosta liikepankkien ulkomaiset saatavat lisääntyivät hiukan enemmän kuin vastaavat velat, niin että niiden ulkomainen nettosaatava nousi 063 miljoonasta 389 milj. markkaan. Muiden luottolaitosten ottolainauksen kehitystä valaisee seuraava asetelma, joka esittää yleisön talletus- ja shekkitilien yhteissummat. Ottolainaus L isäy s (+) tai väh e nn ys (-) milj.mk milj.mk milj.mk milj.mk milj.mk Säästöpankit Postisäästöpankki Osuusksssat Osuuskassojen Keskus Oy Osuuskauppojen säästökassat Hypoteekkilaitokset Yhteensä Liikepankit Kaikkiaan Luotonoton kasvu oli pitkin linjaa tuntuvasti voimakkaampi kuin edellisenä vuonna. Poikkeusasemassa luottolaitosryhmien joukossa oli vain Postisäästöpankki, jonka ottolainaus edistyi hitaammin kuin moneen vuoteen. Suhteellisesti voimakkaimmin, 22.5 %, lisääntyi osuuskassojen luotonotto; säästöpankit tulivat toiselle sijalle nousun ollessa 20.5 %. Osuuskauppojen luotonoton kasvu oli 2.3 % ja Postisäästöpankin vain. %. Kaikkien luottolaitosten yhteenlaskettu luotonotto lisääntyi 7.5 %, kun vastaava nousu edellisenä vuonna oli ollut vähän pienempi eli 5.9 %. Obligaatiomarkkinat saivat kertomusvuonna leimansa valtion luotonotosta, sillä kun valtio tarjosi uusia obligaatioita edullisin ehdoin, muiden mahdollisuudet sijoittaa obligaatioita markkinoille olivat vähäiset. Valtio

25 sijoitti pääomamarkkinoille seitsemän uutta obligaatiolainaa, joista kaksi oli indeksiehtoista ja kaksi voittolainoja, ja sai niillä 068 milj. markkaa. Edelleen valtio möi vanhojen lainojen obligaatioita 722 milj. markan arvosta, niin että valtio kaikkiaan sijoitti obligaatioita 340 miljoonan arvosta vastaten vain 365 miljoonaa vuonna 953. Toiselta puolen kuoletettiin vanhojen lainojen obligaatioita 805 milj. markan arvosta indeksikorotuksia mukaan laskematta. Muut kuin valtio emittoivat kaikkiaan kuusi uutta obligaatiolainaa, nimittäin Helsingin kaupunki 93 miljoonaa, Osuuskassojen Keskus Oy 700 miljoonaa, Suomen Kiinteistöpankki Oy 20 miljoonaa, Yhtyneet Paperitehtaat 200 miljoonaa, Kasviöljy Oy 730 miljoonaa ja Osuustukkukauppa i.. 6 milj. markkaa. Osa obligaatioista jäi sijoittamatta osaksi siksi, että emittointi alkoi loppuvuodesta, niin että tarjotusta milj. markan määrästä saatiin sijoitetuksi vain 2049 miljoonaa, mihin tulee lisäksi 2 75 milj. markan arvosta vanhempien lainojen obligaatioita. Kaikkiaan muut kuin valtio siten sijoittivat obligaatioita 4224 milj. markan arvosta, kun edellisenä vuonna oli myyty enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon eli 947 miljoonaa. Kun näistä summista vähennetään vastaavat kuoletukset, 422 ja 089 milj. markkaa, saadaan tulokseksi, että muiden kuin valtion obligaatiokanta kertomusvuonna lisääntyi vain 2802 milj. markkaa, kun vastaava lisäys edellisenä vuonna oli 8058 miljoonaa. Korkokanta pysyi kertomusvuonna suurin piirtein muuttumattomana. Kuitenkin siinä loppuvuodesta ilmeni hiukan aleneva suuntaus siitä huolimatta, että luottolaitosten taholla yleensä oltiin sitä mieltä, että noususuhdanteen aika ei ollut otollinen koronalennuksille. Suomen Pankki lisäsi joulukuun alusta oman luotonantonsa korkojen porrastusta 5 3 /,_6 3 /, %:sta 5-7 % %:iin. Muiden luottolaitosten taholla taas sovittiin rakennusluottojen alentamisesta % %. Siten lainauskorko, joka kertomusvuoden alkupuolella yleisimmin oli 8 %, loppuvuodesta oli 7 %-8 %. Talletuskorko oli muuttumattomasti 5 %_5 3 /, % ja samoin shekkitilien korko - %%. Liikepankkien luotonannon keskikorko oli vuoden lopussa 7.88 % vastaten 7.87 % vuotta aikaisemmin. Luotonoton keskikorko kohosi 4.8 %:sta 4. S %:iin johtuen shekkitilien heikommasta kasvusta. Arvopaperipörssiin ei suhdannenousu vaikuttanut niin voimakkaasti kuin olisi saattanut odottaa, mikä nähtävästi johtui valtion edullisin ehdoin tarjoamien obligaatioiden aiheuttamasta kilpailusta. Alkuvuodesta

26 8 osakeindeksi aleni noustaksensa kuitenkin kesällä ja syksyllä, niin että se joulukuussa oli 243 pistettä vastaten 23 pistettä vuotta aikaisemmin. Nousu oli siten 5.2 %. Teollisuusosakkeiden indeksi kohosi luonnollisista syistä hieman enemmän eli 6.5 %, kun sitä vastoin pankkiosakkeiden indeksi aleni 4.8 %. Pörssinvaihto oli vain 569 milj. markkaa ja siten tuntuvasti pienempi kuin moneen vuoteen. Lasku vuodesta 953 oli 26.5 %. Talouselämän nouseva suunta painoi leimansa myös uusien o8akeyhtiöiden perustamiseen. Niitä syntyi enemmän kuin minään vuonna vuoden 950 jälkeen, ja niiden pääoma ylitti kaikki aikaisemmat ennätykset. Kehitystä valaisevat seuraavat lukusarjat. Uusia osakeyhtiöitä Osakeyhtiöitä kaikkiaan Osakepääoma Osakepääoma Lisäys Luku milj. mk Luku Lisäys milj. mk milj. mk Mak8uta88 muodostui kertomusvuonna aktiiviseksi sen tärkeimmän tekijän, kauppataseen, päättyessä melkoiseen viennin enemmyyteen. Tämä enemmyys oli 4 48 milj. markkaa ja siten tuntuvasti pienempi kuin vuonna 953, jolloin se oli 9695 miljoonaa. Tarkempia tietoja maksutaseen muista tekijöistä ei vielä ole saatavissa~ Voidaan kuitenkin pitää varmana, että kauppalaivaston tulot liikenteen vilkastumisen ja rahtien nousun takia ovat kasvaneet, kenties -2 miljardia markkaa. Edellyttäen että muutkin tulolähteet ovat olleet hieman antoisampia kuin edellisenä vuonna ja ottamalla huomioon kauppataseen ylijäämän pienentymisen voidaan siten ennakko arviona sanoa maksutaseen tulojen olleen kenties 9-0 miljardia markkaa menoja suuremmat. Tätä arviota tukevat ulkomaisesta pääomaliikkeestä saadut tiedot. Ulkomainen pääomaliike sai sekin leimansa edullisista vientisuhdanteista, jotka lähinnä vaikuttivat lyhytaikaisten velkojen ja saatavien kehitykseen. Ulkomainen lyhyt velka lisääntyi hieman, 95 milj. markkaa, lähinnä ulkomaankaupan vilkastumisen johdosta, joten sen kokonaismäärä

27 kertomusvuoden päättyessä oli miljoonaa. Toiselta puolen ulkomaiset lyhytaikaiset saatavat, Suomen Pankin kultakassa mukaan lukien, lisääntyivät 863 milj. markkaa nousten miljoonaan. Lyhytaikainen nettosaatava ulkomailta lisääntyi täten 9948 milj. markkaa nousten miljoonaan. Pitkäaikaisen velan puolella ei sitä vastoin tapahtunut sanottavia muutoksia. Varsinaisia uusia lainoja ei ulkomailta saatu, mutta eräistä aikaisemmin myönnetyistä luotoista saatiin jonkin verran pääomia maahan. Niin ikään saatiin eräitä laivanrakennusluottoja sekä joitakin pienempiä lainoja, niin että ka.ikkiaan vedettiin pitkäaikaista luottoa maahan 4639 milj. markan arvosta. Tämä summa käytettiin kuitenkin melkein kokonaisuudessaan vastaavanlaisten lainojen kuoletuksiin, niin että saatu pääomanlisä jäi niin vähäiseksi kuin 202 milj. markkaan. - Kaiken kaikkiaan ulkomainen nettovelka kertomusvuoden aikana väheni milj. markasta miljoonaan. 9 Valtiontalous. Suhdannenousu yhdessä valtion budjettipolitiikan kanssa - vaikka hallitussopimuksen kustannukset eivät sanottavasti ehtineet vaikuttaa viime vuoden valtiontalouteen - johtivat siihen, että valtion niin tulot kuin menot lisääntyivät. Ennakkotietojen mukaan varsinaisten menojen määrä nousi n. 60 miljardiin markkaan oltuaan edellisenä vuonna 40.li miljardia. Pääomamenoja arvioidaan olleen 55 miljardia ja siten hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin työttömyystilanteen takia suoritettiin suuria investointitöitä. Kun lisäksi otetaan huomioon lainojen kuoletukset, noin 0 miljardia, saadaan menojen kokonaismääräksi 225 miljardia vastaten 204 miljardia vuonna 953. Tulojen nousu oli talouselämän vilkastumisen johdosta runsas sekin. Varsinaisia tuloja kertyi 205 miljardia markkaa vastaten 9.9 miljardia vuonna 953, kun taas pääomatulot lisääntyivät 5.2 miljardista 5 miljardiin. Lainatulojen nousu oli vielä jyrkempi, nimittäin 3.6 miljardista 5 miljardiin markkaan. Kaikkiaan kertyi siten tuloja 235 miljardia markkaa vastaten 200. miljardia vuonna 953. Ennakkoarvioiden mukaan syntyi siten noin 0 miljardin ylijäämä, kun valtiontalous edellisenä vuonna oli päättynyt 3.4 miljardin vajaukseen. Huomattava on, että mainittu ylijäämä suurimmalta osaltaan oli seurausta varastojen tuntuvasta supistumisesta.

28 20 Valtionvelan viimeaikaisia muutoksia valaisee alla oleva asetelma. Ulkomainen velka milj. mk mllj. mk mllj. mk vakautettu lyhytaikainen Kansainväliselle Valuuttarahastolle Yhteensä & Kotimainen velka vakautettu lyhytaikainen, Suomen Pankille »-, muille Yhteensä & Varsinainen valtiovelka Korvausobligaatiot Kaikkiaan Valtion ulkomainen velka on pienentynyt jonkin verran, kun sen sijaan kotimainen velka on kasvanut uusien obligaatiolainojen ansiosta. Todellisuudessa velka on vähentynyt enemmän kuin asetelmasta näkyy. Kotimaiseen vakautettuun velkaan on näet luettu Suomen Pankista saatu vuoden 953 vakauttamislaina kokonaisuudessaan ottamatta huomioon valtion saatavaa pankilta, josta tulee puhe toisessa yhteydessä. Jos tämä otetaan huomioon velkamäärien vähennyksenä, saadaan tulokseksi, että valtionvelka kertomusvuoden aikana pieneni milj. markasta miljoonaan. Vähennys oli siten 554 milj. markkaa eli 4.4 %. Markan ulkomainen ja kotimainen arvo. Suomen markan ulkomainen arvo pysyi koko kertomusvuoden ajan muuttumattomana. Dollarin virallinen kurssi oli siten mk 23: - ja punnan kurssi mk 646: -. Myös markan kotimainen arvo oli vakava eikä sanottavasti muuttunut ennen kuin marraskuussa, jolloin hintatasoa painettiin alemmaksi valtion tukitoimenpitein ja veronhelpotuksin. Hintatason yleistä kehitystä valaisee alla oleva asetelma sekä sivulla 22 oleva kuvio.

29 2 953 Elinkustannusindeksi (Elok. 938-heinäk. 939= 00) Tukkuhlntalndeksi Yleinen Ravinto (935=00) Luku Muutos Luku Muutos Luku Muutos Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Lukuun ottamatta marraskuussa tapahtunutta laskua muutokset pitkin vuotta olivat vähäiset, milloin nousevaan, milloin taas laskevaan suuntaan. Kun vuoden 95 indeksi, johon palkat on sidottu siten, että sen noustessa 05 pisteeseen niitä on korotettava 5 %, pysytteli 04 pisteen paikkeilla uhaten syksyllä nousta mainittuun pistemäärään, ryhdyttiin yllä viitattuihin toimenpiteisiin hintatason alentamiseksi, ja saatiinkin indeksi marraskuussa painumaan 98 pisteeseen, mikä merkitsi markan ostovoiman vastaavaa nousua. Joulukuussa 954 elinkustannusindeksi oli 5.7 % alempi kuin vuotta aikaisemmin. Eri ryhmäindeksien vastaava lasku oli: ravinnon 6.9 %, lämmön ja valon 7.0 %, verotuksen.8 % ja vaatetuksen 4.5 %. Ainoastaan asuntokustannusten indeksi nousi 2.3 % johtuen siitä, että vanhojen talojen vuokria vuoden alussa saatiin nostaa 20 % ja että uusien, kalliiden talojen osuus tätä ryhmäindeksiä laskettaessa vähitellen on kasvanut. Tukkuhintaindeksiin juuri mainitut toimenpiteet vaikuttivat vähemmän kuin elinkustannusindeksiin. Sen vastaava aleneminen rajoittui. 5 %:iin. Kotimaisten tavarain kohdalla lasku oli runsaasti. 5 %, tuontitavarain kohdalla hieman pienempi,.3 %. Kotimaisten maataloustuotteiden hinta-