XI. Teurastamo. T e u r a s t a m o l a u t a k u n t a.

Transkriptio

1 XI. Teurastam. Teurastamn kertmus ) v:lta 9 li seuraavan sisältöinen: Teurastamlautakunta. Kknpan ja kkukset. Sittenkun kaupunginvaltuust syyskuun p:nä 9 pitämässään kkuksessa li päättänyt alistaa uuden teurastamn ja siihen liittyvät hallinnnhaarat, kunnallisen lihantarkastamn ja lihan tukkukaupan hallinnn, erityisen lautakunnan, Helsingin kaupungin teurastamlautakunnan, alaisiksi sekä vahvistanut sille jhtsäännön, valtuust valitsi kkuksessaan lkakuun p:nä 9 teurastamlautakunnan puheenjhtajaksi kauppaneuvs S. A. Hhenthalin sekä jäseniksi eläinlääketieteenthtri W. Ehrströmin, sastpäällikkö F. Misalan, sähköteknikk V. V. Salvaaran ja varatumari A. Wikströmin. Lautakunnan li määrä timia aluksi kmitean luntisena ja varsinaisena lautakuntana tammikuun p:stä lukien. Kun Uudenmaan läänin maaherra tehdyn valituksen jhdsta sittemmin velvitti valtuustn timittamaan teurastamlautakunnan puheenjhtajan ja jäsenten vaalin erikseen v:ksi 9, valtuust valitsi maaliskuun p:nä pitämässään kkuksessa lautakunnan puheenjhtajaksi ja jäseniksi samat henkilöt kuin se li valinnut lkakuun p:nä 9. Lautakunnan varapuheenjhtajana timi eläinlääketieteenthtri W. Ehrström sekä sihteerinä varatumari A. Blmberg. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnan kkuksissa timi ssiali- ja petusasiain jhtaja J. W. Ket, jnka hidettaviksi teurastam timintaa ja lihantarkastusta kskevat asiat kaupunginhallituksen jhtsäännön mukaisesti määrättiin. Teurastamlautakunta kkntui v. 9 kahdesti sekä v. 9 yhteensä kertaa, llen sen käsittelemien asiain pykäläluku 7. Jhtsääntö, järjestyssäännöt ja taksat. Ensi tehtäväkseen lautakunta sai laatia ehdtukset teurastamntimistn jhtsäännöksi sekä teurastamn järjestyssäännöiksi ja taksiksi. Teurastamntimistn jhtsäännn kaupunginvaltuust sittemmin vahvisti tukkuun p:nä sekä teurastamn järjestyssäännöt syyskuun 0 p:nä. Taksat valtuust hyväksyi maaliskuun p:nä ja Uudenmaan läänin maaherra vahvisti elkuun p:nä lain mukaan hänen vahvistettavakseen kuuluvan taksan maksujen laskemiseksi teurastamn käyttämisestä ja lihantarkastamn tarkastusmaksut. Lausunnt y.m. Lautakunnan antamista lausunnista ja esityksistä mainittakn seuraavat: ehdtus lihantarkastuksesta vimassa levien kunnallisten säännösten uusimisesta, jnka lautakunta laati yhdessä terveydenhitlautakunnan kanssa; ehdtus kaupunginhallitukselle palkkasääntöön merkitsemättömien pysyväisten tinten ryhmään kuuluvien virkjen palkkain määräämiseksi; ehdtus kaupunginhallitukselle teurastamn henkilökunnan luntisetujen määrittelemiseksi; lausunt kaupunginhallitukselle teurastamn taksja kskevan Uudenmaan läänin maaherran kaupungilta Eräät kertmusta seuranneet taulukktiedt, jita ei le tähän merkitty, n julkaistu Helsingin kaupungin tilastllisessa vusikirjassa v:lta 9.

2 6* XI. Teurastam. pyytämän lausunnn jhdsta; lausunt kaupunginhallitukselle tilintarkastajien humautuksen jhdsta siitä, että teurastamn valmistuminen n viivästynyt; esitys kaupunginhallitukselle, että teurastam määrättäisiin yleiseksi teurastamksi; ehdtus kaupunginvaltuustlle tukkumyyntihallin myyntimaksun ja muualla tarkastetusta lihasta kannettavan lisämaksun muuttamiseksi; lausunt kaupunginhallitukselle ehdtuksen jhdsta, jka kski henkilökunnan luntisetukrvauksien määrittelemistä uusien perusteiden mukaisesti;, lausunt maatalusministeriölle vutien tarkastuksesta ja merkitsemisestä; esitys teurastamn rakennustimikunnalle tsnilaitteiden hankkimisesta jäähdyttämöä varten; esitys kaupunginvaltuustlle vutavarastn rakentamisesta; esitys kaupunginvaltuustlle jäähdyttämön taksan muuttamisesta; esitys kaupunginvaltuustlle varanavetan rakentamisesta: sekä lausunt kiinteistölautakunnalle kalan jäähdyttämisen ja säilytyksen järj estämisestä. Lihantarkastam. Mitä teurastamlautakunnan käytännölliseen timintaan ennen teurastamn valmistumista tulee, mainittakn, että vanhan lihantarkastamn valvnta siirtyi j kertmusvuden alusta terveydenhitlautakunnalta teurastamlautakunnalle. Uuteen teurastamn liittyvän lihantarkastamn timinnassa tapahtuvan perinphjaisen muutksen vuksi santtiin vanhan lihantarkastamn henkilökunta irti timestaan kesäkuun p:stä lukien, vaikkakin mainitusta henkilökunnasta sittemmin suurin sa tettiin uuden teurastamn palvelukseen. Lihan tukkukaupan valvnta siirtyi sekin j kertmusvuden alussa teurastamlautakunnalle. Tätä kauppaa, jka li järjestetty timitettavaksi Annankadulla, lähellä sillista lihantarkastama taivasalla, livat siihen saakka valvneet sin kaupungin kiinteistöviranmaiset, sin terveydenhitlautakunta. Teurastamn henkilökunta. Lukuunttamatta jhtajan ja knekeskuksen käyttöpäällikön virkja, jtka täytettiin j rakennusaikana, edellinen tukkuun p:stä 99 ja jälkimmäinen julukuun p:stä 9 lukien, julistettiin kaikki virat haettaviksi. Jhtajana timi kertmusvunna eläinlääketieteenthtri H. Tallqvist, apulaisjhtajana eläinlääketieteenthtri J. Sjölund, vanhempina tarkastuseläinlääkäreinä eläinlääkärit B.-O. Engdahl ja T. Trberg, trikiinintutkijina I. Berglund ja A. ärssinen, kirjanpitäjänä L. Lahtinen, kanslian kassanhitajana A. Arvla, lihantarkastamn kassanhitajana H. G. Ahlberg, halliyliesimiehenä R. Åkerman, lihantukkumyyntihallin esimiehenä F. O. ekkarinen, teurastamn esimiehenä H. Landen, lihantarkastamn esimiehenä H. Nrdberg sekä knekeskuksen käyttöpäällikkönä K. V. Yirtanen. Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat edellä mainittujen lisäksi vahtimestari J. E. Martinmäki, vaakaajat U. A. Frssell, J. A. Karjalainen, L. Laurin ja J.Träskman, tainnuttaja M. Hyvärinen, navettamies A.Oksanen, tarkastusapulainen H. Halme, leimaaj a R. Träskman, näytteidenttaj a A. Lindhlm, kneenkäyttäj ä A. F. Yirtanen, lämmittäjät N.Y. Lahti ja E.Riutta, prtinvartijat J.E.Leiv jah.almqvist sekä tilapäiseen työvimaan yksi kanslia-apulainen, klme vaakaaj aa, seitsemän halliapulaista, yksi kneenkäyttäjä, yksi lämmittäjä ja kaksi siivjaa. Nuremman tarkastuseläinlääkärin virka jätettiin tistaiseksi avimeksi, mutta tarpeen vaatiessa timi eläinlääkäri W. Castren tilapäisenä tarkastuseläinlääkärinä. Tilapäisenä trikiinintutkijana timi samin tarpeen vaatiessa neiti U. Thme. Lihantarkastajaharjittelijina livat eläinlääketieteenthtri B. K.

3 XI. Teurastam. 6* Bergman julukuun 8 p:n välisenä aikana, eläinlääkäri O. Bäckman syyskuun 7 p:n ja lkakuun 8 p:n välisenä aikana, eläinlääketieteenthtri S. Helsingius julukuun p:n 9 ja tammikuun 6 p:n välisenä aikana, eläinlääketieteenthtri V. Tivla julukuun p:n ja v:n 9 tammikuun p:n välisenä aikana ja eläinlääkäri V. E. V. Tuhimäki tukkuun p:n ja kesäkuun 6 p:n välisenä aikana, sekä trikiinintutkij aharj ittelij ina neiti O. Karsten tammikuun p:n välisenä aikana, neiti A.-M. Utter tukkuun p:n välisenä aikana ja neiti A. B. Warteva maaliskuun 6 p:n välisenä aikana. Sitä paitsi seurasi piirieläinlääkäri J. A. Stenius lihantarkastusta muutamina päivinä ja niinikään timi harjittelijana labratrissa herra Salminen. Teurastamn timinta. Terveydenhitlautakunnan hyväksyttyä laitksen hyväksyi maatalusministeriön eläinlääkintäsast teurastamn tarkitukseensa väliaikaisesti elkuun p:nä j a lantalan valmistuttua lpullisesti julukuun 0 p:nä, jllin teurastam myös hyväksyttiin vientiteurastamksi. Uuden laitksen timinta alki syyskuun 8 p:nä. Tällöin lakkautettiin samalla Maanviljelijäin maitkeskus sakeyhtiön talssa elkuun p:stä 9 saakka timinut lihantarkastam ja lpetettiin timinta Helsingfrs slaktinrättningsaktieblag nimisen yhtiön mistamassa yksityisessä teurastamssa Taivallahdessa ja lihan tukkukauppa siirtyi uuden teurastamn lihantukkumyyntihalliin. Syksyn kuluessa näytettiin laitsta sunnuntaisin yleisölle, jllinsitä kävi katsmassa useita tuhansia ihmisiä; laitksessa kävi myös useita retkikuntia. Maatalusministeriön eläinlääkintäsastn pyynnöstä pidettiin ministeriön julukuussa eläinlääkäreille järjestämät kurssit bakterilgisessa lihantarkastuksessa teurastamn labratrissa. Labratri. Labratrin timinnasta apulaisjhtaja anti seuraavan kertmuksen: Kk ruhja kskevat bakterilgiset tutkimukset. Tutkimukseen käytettiin näytteitä lihaimuslmukkeista, lihaksista ja sisäelimistä. Levitysaineiden saamiseksi näytteet, lukuunttamatta sisäelimiä, puristettiin metallisissa puristimissa ja täten saatu neste levitettiin lakmuslaktsagarimaljakkihin ja lakmusdekstrsiputkiin. Eri bakteerilajien erttamiseksi tisistaan puhtaaksiviljelemisessä käytettiin pist viljelmiä lakmuslakts- ja lakmusdekstrsekstraktiagarissa sekä gelatiinissa ja gelatiiniagarissa. Kertmusvunna tutkittiin 80 kknaista ruha. Septicaemiaa tdettiin tapauksessa eli.s %:ssa, pilaantumista tapauksessa eli 8.9 %:ssa ja 0 tapausta eli 7.8% sittautui bakteerittmiksi. Septicaemiaa li 8 tapauksessa eli 7 %:ssa klibakteerien aiheuttamana, tapauksessa eli 8. %:ssa streptkkkien aiheuttamana ja tapauksessa eli 6.7 %:ssa diplkkkien aiheuttamana. Ruhnsia, imuslmukkeita tai elimiä kskevat bakterilgiset tutkimukset. Tuberkulsin varalta timitettiin marsuistutuksia ja saatiin myönteinen tuls naudassa 6 tapauksessa ja siassa 8 tapauksessa sekä kielteinen tuls naudassa tapauksessa ja siassa tapauksessa. Hiireen timitettiin istutuksia siksepticaemian varalta tulksen llessa myönteinen tapauksessa ja kielteinen 6 tapauksessa sekä pernarutn varalta tapauksessa tulksen llessa kielteinen. ygenesbakteereita tdettiin 7 tapauksessa, klibakteereita tapauksessa, streptkkkeja tapauksessa ja diplkkkeja tapauksessa; 6 tapauksessa ei vitu tdeta mitään bakteereita. Kunnall. hert. 9. *

4 66* XI. Teurastam. Keitt- ja paistamiskkeet. Vieraan hajun ja maun varalta tutkittiin yhteensä 6 ruha ja saatiin tapauksessa myönteinen ja tapauksessa kielteinen tuls. Sianruhsta tehtiin sekä keitt- että paistamiskkeet, jta vastin muista ruhista timitettiin vain keittke. Jkaisesta ruhsta tettiin näytteitä sekä etu- että takaneljänneksestä. Histlgiset tutkimukset antivat seuraavat tulkset: Tdettuja tapauksia. Tdettuja tapauksia. Sädesientä (.Actinmyces) Sidekudskasvain (Fibrma)... Rasvarappeutumista Imuslmukekasvain (Lymphadenma) Välikudksen tulehdusta Sidekudssyöpä (Sarcma) eruskudksen tulehdusta Syöpä (Carcinma) Sairassastssa teurastettiin kertmusvuden aikana yksi lehmä. Tilasttietja teurastamn timinnasta. Teurastamn timinnan selvittämiseksi esitetään seuraavat numertiedt: Teurastussastlla teurastettiin ja tarkastettiin seuraava määrä eläimiä: Kk ruhja, kpl. Kk ruhja, kpl. Snneja ja härkiä 8 Lampaita ja vuhia 79 Lehmiä,07 Sikja,777 Hiehja ja suurehkja vasikita..,800 rsaita ikkuvasikita 67 Hevsia Yllä luetellut ruht vastasivat 0,696 kg lihaa. Siitä hylättiin 8 kk ruha tai ruhnsaa sekä,06 kpl. elintä tai elinten saa. Hylättyjä kk ruhja, Hylättyjä ruhnsia, kpl. kg. kpl. kg. Raavaita Sikja 6 7 Lehmiä Hiehja 9 7 Yhteensä 66 Lampaita Yhteensä 66 s i k j a l g H Hevsia 0 Yhteensä 7 Teurastussastlla teurastetut eläimet livat saapuneet kaupunkiin jk maanteitse tai rautateitse kuten alla levasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita. saapuneita. Kaikkiaan. Snneja, härkiä, lehmiä ja suurehkja vasikita.. 76,079, ikkuvasikita Lampaita ja vuhia Sikja 77,00,777 rsaita Hevsia 6 9 Kuukausittain teurastukset jakaantuivat seuraavasti: Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yht. Snneja ja härkiä Lehmiä ,07 Hiehja ja suurehkja vasikita ,800

5 XI. Teurastam. 67* Syy sk. Lkak. Marrask. Juluk. Yht. ikkuvasikita Lampaita Sikja ,777 rsaita Hevsia 9 Näiden ruhjen lihamäärä li keskipainjen mukaan laskettuna syyskuussa 68,86 kg, lkakuussa 7,9 kg, marraskuussa 6,60 kg ja julukuussa 08,0 kg. Lihantarkastamssa tarkastettiin v:n 9 kuluessa kaikkiaan,9,7 kg lihaa keskipainjen mukaan laskettuina. Tarkastukset khdistuivat alla mainittuihin ruhlajeihin: Kk uli- Kk uliruhja, ruhja, ruhja, ruhja, kpl. kpl. kpl. kpl.,6 Lampaita ja vuhia..., Lehmiä 8,69 Sikja,6 66 Hiehja ja suurehkja vasi- rsaita 96 7,9 Hevsia 6,7 0 rja 9 Lisäksi tarkastettiin 99,0 kg palteltua lihaa ja erikis käsiteltiin raavasta ja 8 vasikkaa. Tällöin hylättiin,77 kk ruha tai ruhjen saa sekä,76 kpl. elimiä tai elinten sia. Hylättyjä kk Hylättyjä ruhnruhja, sia, ±s.aikkiaan, kpl. kg. kpl. kg. kg. Raavaita 6,08 8,977,09 Suurehkja vasikita 70 96,9,898 ikkuvasikita 77 7,0,77 8,67 Lampaita Sikja 699 7,086,78 rsaita 0 H evsia 8 8 Yhteensä 69 0,9, 9,09 9,97 Sulipesimössä puhdistettiin eri kuukausina alla mainitun eläinmäärän sulet, srkat, mahalaukut ja päät; Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yht.. 6, ,0 ikkuvasikiden ,7 rsaiden Hevsten 9 Navetan käyttö ilmenee seuraavista numerista: Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yhteensä, kpl. yurk. kpl. vurk. kpl. vurk. kpl. vurk. kpl. vurk. Raavaita , ikkuvasikita Lampaita ja vuhia Sikja Hevsia 8 9 Kanja

6 68* XI. Teurastam. unnitseminen. Kuten alla levasta yhdistelmästä tarkemmin näkyy punnittiin teurastamssa v. 9 7, kpl. vutia, kpl. kuumaa raavaan lihaa ja 7,7 kg muuta tavaraa. unnittu. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yhteensä. Vutia, kpl 96,099,09, 7, Kuumaa lihaa ( raavas) Muuta tavaraa, kg,,8,977,000 7,7 Tukkumyyntihalli ja jäähdyttämöt. Tukkumyyntihallissa ja jäähdy ttämöissä säilytettiin lihaa keskipainjen mukaan laskettuna 76, kg, jka ryhmittyi eri kuukausien kesken seuraavasti: Tukkumyyntihallissa:- Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yhteensä. Raavaita, kpl. 9, 78,79 Vasikita» , Lampaita»,68,60 76,6 Sikja» 0 9 7,8 rsaita» Hevsia» 6 rja» 0 alteltua lihaa, kg 0,00,00,00 Säilytettyä lihaa kaikkiaan, kg..,0 6,08 0,888 6,9 8,9 Jäähdyttämöissä: Raavaita kpl 60 6,0 Vasikita» Lampaita» Sikja» rsaita» 9 Hevsia» 6 rja» 6 6 Kanja»,8,88 6 8, Säilytettyä lihaa kaikkiaan, kg.. 6,8 8, 0,706 6,77,996 Tukkumyyntihallissa myytiin kaikkiaan,,7. kg lihaa. Myynti jakaantui eri kuukausien kesken seuraavasti: Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yhteensä. Raavaita, kpl,.,8,9.,7,79.s Isja vasikita, kpl,780.,86.,86.,9., ikkuvasikita, kpl ,86 Lampaita ja vuhia, kpl,9.,.,8.*,68,9. Sikja, kpl l,0.,67,9,906 0,87 rsaita, kpl Hevsia, kpl Muuta tavaraa, kg l,9.,7. 0,,070. 8,8 Myytyä lihaa kaikkiaan, kg.. 8,. 907,7. 997,67 908,986,,7. Teurastamn juksuratja, sähkövinttureja y.m. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yhteensä. Raavaita, kpl 709,0,70.,67,8. Isja vasikita, kpl 99,06,99,879. 6,87. ikkuvasikita, kpl , Lampaita ja vuhia, kpl...,077,9,.,7. 8,8 Sikja, kpl 6.,609,6.,7 6,970 rsaita, kpl 9 9 Hevsia, kpl 6 Muuta tavaraa, kg,90 8,0,0.7,8.7 Lihamäärä kaikkiaan, kg.. 07,0 9,70 0,0 9,79,7,789

7 XI. Teurastam. 69* Höyry keskuksen plttainekulutus syyskuunjulukuun aikana li 7.68 tnnia hiiliä; höyrykattilita lämmitettiin,78 tuntia ja niistä annettiin höyryä,9 tuntia 0 minuuttia, arinamttreita käytettiin,8 tuntia 0 minuuttia, hiilinsturi li käynnissä 8 tuntia minuuttia ja lisävettä käytettiin m. Höyrykeskuksen keskimääräinen vurkautinen käyttö näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Syy sk. Lämmitetty, t. ja min 6.0 Annettu höyryä t. ja min 6. Käytetty lisävettä, m I. Käytetty hiiliä, tnnia I.0 Lkak Marrask Juluk. I Jäähdytyskeskuksen keskimääräinen vurkautinen käyntiaika tunneissa ja minuuteissa laskettuna li seuraava: Syysk. Lkak. Marrask Juluk. Jäähdytyskneet " Jäähdyttämön tuulettajat Jäädyttämän tuulettajat Jäähdyttämön sulaliuspumput Jäädyttämön sulaliuspumput Vesipumppu Sähkövirtaa kului kaikkiaan 9, kwh, kuten alla levista numerista lähemmin näkyy: Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yhteensä. Valaistusvirta, kwh,8,68,70,8 6,96 Vimavirta, kwh 6,80 80,79 60,87,0,06 Yhteensä, kwh 8,9 8,96 66,0 0,9 9, Tästä li: Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yhteensä. 0 V. kwh,09,8,0 7,907 7,8 00» 7,80 6,80,60,008 7,08 Laskutettu huippu li kw Tdellinen huippu li kw 8 Vedenkulutus kuutimetreissä laskettuna ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Yhteensä. Höyrykattilat Jäähdy tyskneet Hallintrakennus Jäänvalmistus 6 8 Tukkumyyntihalli Jäähd. ja palitteluhune Lihantarkastam 6 0 Sianteurastam ja labratri Sulipesimö Maharf tyhjenn 0,7 9 8,0 Suurkarjan teurastam , Sairassastn teurastam Suurkarjan talli ienkarjan talli 9 60 Lämminvesikattila I ,06 Lämminvesikattila II esu ja kastelu,77 0,8 Kk kulutus,,89.,8,76,6

8 70* XI. Teurastam. Teurastamn tult ja ment. Tult. Tulja li arviitu kertyvän yhteensä,7,000 markkaa, siitä 6,000 markkaa lihantarkastamn ja,00,000 markkaa teurastamn tulja. Tilien mukaan edelliset nusivat 797,7 markkaan sittaen ylitystä 7,7 markkaa, kun taas teurastamn tulja li vain 66,88: 60 markkaa eli,,: 0 markkaa arviitua määrää vähemmän. Vajaus jhtui siitä, että talusarvita laadittaessa teurastamn edellytettiin alkavan timintansa j kesäkuun p:nä, vaikka se sitten avattiinkin vasta syyskuun 8 p:nä. Miten tdelliset tult jakaantuivat eri kuukausiin ja tuleriin näkyy seuraavasta yhdistelmästä: TnmmielkUU. Syyskuu. Lkakuu. Marraskuu. Julukuu. Yhteensä. Lihantarkastam 9, 0 8, 0 8,09 09,7 99,00 797,7 Teurastussastn käyttö..,8,87 9,666,78,07 Sulipesimön käyttö,9,8,86,8,66 Navetan käyttö,,6 9,0 6,7 Lihjen, vutien, nahkjen y. m. punnitus 6 70,6 0, ,07 6 Lihjen säilytys tukkumvyntihallissa,06,7,86,87 6,99 Esijäähdyttämön ja riippuvien ruhjen sastn käyttö,998,88,088,66 9,70 Kanjen säilvtys , Myyntimaksut,8 0 90,77 99, J98 60,7 Juksuratjen, sähkö vintturien y. m. laitteiden käyttö muualla tarkastettuun lihaan 0,6 0,96 0 7,6 0,77 9 8,89 Jäähdytyskppien vukrat, ,0,0 9 Jäädytyskppien vukrat..,67 60,67 60 Sisäelinten säilytyskppien vukrat 0,87 0,7 90 Ravintlan vukra ; 7,00,00 0,000 Knttrihuneitten vukrat,0,67 0,00 0 Asuntvukrat 0 0, Heinien myynti 79,9 0 8,86 Kauraruheiden myynti Jäänmyynti Erikseen mainitsemattmat tult ,09 80 Yhteensä, Smk 9, 0 7,9 76, ,6 l0 9,6 9,,7 60 Ment. Kaupungin v:n 9 talusarvin merkittiin teurastama varten määrärahja yhteensä,9,970 markkaa, jsta kuitenkin,00,000 markkaa arvaamattmiin tarpeisiin kaupunginvaltuustn päätösten mukaisesti. Vuden varrella saatiin lisämäärärahja,00 markkaa. Tdelliset ment nusivat,8,6: markkaan. Määrärahja säästyi siis,6: 6 markkaa, jsta,7 markkaa khdistui teurastamn palkkiihin ja 0,:80 markkaa kalustn hankintaan; 9,6:8 markkaa käyttövarja jäi käyttämättä. Eri meneriin määrärahat ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti:

9 XI. Teurastam. 7* Määrärahat, Smk. Ment tilien mukaan, Smk. alkkit 7,00:,6: Sääntöpalkkaiset virat 669,690: 669,690: Tilapäistä työvimaa 98,886: 0 98,886: 0 Kesälmasijaiset,000:,000: Vukra 6,666: 6 6,666: 6 Lämpö,8:0,8:0 Valaistus,: 8,: 8 Siivaminen,7:,7: uhtaanapit,97,97: Kalustn hankinta 6,6: 8,06: 0 Kalustn kunnssapit 6,7: 8 6,7: 8 ainatus ja sidnta,7: 7,7: 7 Tarverahat 9,78: 9 9,78: 9 Vaatteiden pesu,:,: Käyttövima 8,9: 8,9: Vedenkulutus,:,: Rehut ja kuivikkeet 6,: 0 6,: 0 Sula, öljy ja kemialliset aineet,9: 90,9: 90 Mainstus ' 9,96: 0 9,96: 0 Yhteensä,97,6:,8,6: Js menjen lppumäärästä vähennetään perushankinnan luntiset kalustment 8,06: 0 markkaa, jää nettmeniksi,9,7: markkaa. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vunna 9. Naudat. Jutt vasikat. ikkuvasikat. Lampaat. Siat. Kuukausi ja hintatas. aras Keski Hun. aras Hun. S" aras Hun. aras Keski Keski Keski Keski? E> d Hinta kilgrammalta, markka a ja penniä. [ Tammikuu, krkein » alin Helmikuu, krkein » alin Maaliskuu, krkein » alin Huhtikuu, krkein » alin Tukkuu, krkein » alin Kesäkuu, krkein » alin Heinäkuu, krkein » alin ! Elkuu, krkein » alin Syyskuu, krkein » alin Lkakuu, krkein » alin Marraskuu, krkein » alin Julukuu, krkein » alin... 6 i

10 7* XI. Teurastam. Eri eläinlajien takavarikimissyyt sekä takavarikimisen aiheuttamat timenpiteet. Takavarikimisia, jtka kskivat Timenpide. Hylkäämisen, erikisen käsittelyn tai bakterilgisen tutkimisen syy. F CD. p: F CD * O Ö <i p' c xs < p' O c p CD Ö S? <J cs F CO s? d t-i Cß K ns CD < m F -J "F ui CD p r+ <j : p <JcH- r+ ps^-rf g ä ii C CC rr; r+ «TD p t f* Hylkääminen. t>" e p m ^ ö en CD si CC pi F H. Lihantarkastam. Abscessus. Märkäpesäkkeet... Acetnaemia 70 0 Actinmycsis. Sädesienitauti. Angiectasia hepatis. ilkkumaksa Arthritis, bursitis.nivel- tai limapussintulehdus Cystae. Rakkkasvaimet Cysticercus inermis. Matrakku lat Cysticercus tenuicllis. Matrakkulat Distmatsis. Maksamadt...,9 Endcarditis. Sydänläppätulehdus Erysipelas suis. Sikaruusu... Fractura cntusi. Luunmurtumat ja ruhjevammat... 0 Icterus. Keltatauti 8 Cachexia. Nääntyminen Kehittymättömyys 98 Laihtuminen Likaantuminen Mastitis. Utaretulehdus 0 Metritis. Khtutulehdus Necrsis. Kuli 6 Nephritis. Munuaistulehdus... Ostemalacia, rachitis. Luupehmeneminen, riisi ericarditis. Sydänpussintuleh dus ilaantuminen 80 7,70, irplasmsis. unatauti lehmässä Rehu-, kalttausvesi-, veriaspira 6 Septicaemia. Verenmyrkytys.. 78 ti neumnia. Keuhktulehdus ,6 6,99 Septicaemia haemrrhagia suum. Siktauti Tuberculsis. Nystyrätauti... Tumres. Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku 0 Alii mrbi. Muut taudit Yhteensä 9,,8,0,78 l,87,6 9 0 l , /f,7,67, ,70 80, ,6 ' 87,69 9 8,06 9 6,607 l,77, x ) Tähän sisältyvät myöskin ne epäilyttävissä tapauksissa tehdyt bakterilgiset tutkimukset, jtka jhtivat lihan hyväksymiseen. ) 7 kg. ) 9 / kg.

11 XI. Teurastam. 7* Takavarikimisia, jtka kskivat Timenpide. Hylkäämisen, erikisen käsittelyn tai bakterilgisen tutkimisen syy. IT«cd g* F g cd' S S < p'? ^ 7 -. s -p < w UI Si p ei s? t-i CD f «rt GO d»-* CD? CO < " rt tn K <! ei & F WO w p p: p p < rt rt F» s en SS? *<j fc* Hylkääminen. s O t-i tr «w SL s; ** 0 CD i Cß p: ^'rf Abscessus. Märkäpesäkkeet... Actinmycsis. Sädesienitauti.. Angiectasia hepatis. ilkkumaksa Arthritis, bursitis. Nivel- tai limapussitulehdus Gystae. Rakk kasvaimet Cysticercus inermis. Matrakkulat Cysticercus tenuicllis. Matrakkulat Cysticercus echincccus. Matrakkulat Distmatsis. Maksamadt.. Enteritis. Sulitulehdus Haemrrhagia. Verenvudt.. Likaantuminen Mastitis. Utaretulehdus Metritis. Khtutulehdus Nephritis. Munuaistulehdus... ericarditis. Sydänpussitulehdus eritnitis. Vatsakalvntulehdus neumnia. Keuhktulehdus.. rlapsus uteri. Emänlaskeuma Rehu-, kalttausvesi-, veriaspirati Tuberculsis. Nystyrätauti... Tumres. Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Alii mrbi. Muut taudit Ks. edell. s. alaviittaa. 6 Teurastussast , ,07 L ,0,7 8,06 6