HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 Henkilöstöraprtti Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta Yhtymähallitus Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

2 Henkilöstöraprtti HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön lukumäärä Kk- ja sa-aikainen henkilöstö Henkilöstö ammattilukittain Henkilöstö tulsalueittain Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytinti Eläkepistumaennusteet Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Spimusten mukaiset palkkjen tarkistukset ja spimusmuutkset v POISSAOLOT PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN Yhteistiminta Henkilöstön kulutus ja kehittäminen Työterveyshult Työhyvinvinti Taulukita 10 kpl Kuviita 23 kpl

3 Henkilöä Henkilöstöraprtti HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön lukumäärä Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymässä li työntekijää, jista naisia li 1259ja miehiä 104. Edellisen vuden henkilömäärät livat 1219 naista ja 85 miestä. Miesten suus henkilökunnasta n kasvanut yhdellä prsenttiyksiköllä, sillä vunna 2013 miesten suus li 6,5% ja vunna 2014 se li 7,6%. Luvut sisältävättistaiseksi vimassalevassa työ-/virkasuhteessa levatja määräaikaiset työntekijät. Kuvi 1 Kuntayhtymän henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Kk- ja sa-aikainen henkilöstö Kuvi 2 4 % 4 % Kkaikainen päävirka/timi Osa-aikainen päävirka/timi 92 % Osa-aikaeläke, -lisä, - hitvapaa

4 Henkilöä Henkilöstöraprtti Henkilöstö ammattilukittain Taulukk 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän henkilöstö ammattilukittain ja Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit Hit- ja tutkimushenkilöstö Ssiaalitimen henkilöstö Hallint- ja timisthenkilöstö Ktipalveluhenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivushenkilöstö Varasthenkilöstö Yhteensä Henkilöstö tulsalueittain Kuvi 3 Henkilöstön määrä tulsalueittain vusina Hallint- ja tukipalvelut* Perhe- ja psykssiaaliset palvelut Hidn ja hivan palvelut Terveyden- ja sairaanhidn palvelut *) Hallint- ja tukipalvelut pitää sisällään talus- ja henkilöstöpalvelut ja hultpalvelut

5 Henkilöstöraprtti Taulukk 2 Henkilöstö tulsalueittain määräaikainen määrä- määrä- vakituinen aikainen vakituinen aikainen vakituinen määräaikainen vakituinen Hallint- ja tukipalvelut Perhe- ja psykssiaaliset palvelut Hidn ja hivan palvelut Terveyden ja sairaanhidn palvelut Yhteensä Kuvi4 Määräaikaisten % suus tulsalueittain ja ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallint- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Vanhuspalvel ut Terveyden ja sairaanhidn palvelut Vakituiset ,0 83,2 71,6 80,8 Määräaikaiset ,0 16,8 28,4 19,2 Vakituiset ,6 78,1 67,9 78,3 Määräaikaiset ,4 21,9 32,1 21,7

6 Henkilöstöraprtti Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytinti Yhteenvet nykyiseen rganisaatin Talus- ja henkilöstöpalvelut arkistpäällikkö 1 yhteensä 1 Hultpalvelut autnkuljettaja 2 laitshultaja 4 sairaalalaitehultaja 1 timistsihteeri 1 yhteensä 5 3 Perhe- ja psykssiaaliset palvelut kehitysvammatyöntekijä 5 lähihitaja 1 perhetyöntekijä 1 3 psykiatrian ylilääkäri 1 psyklgi 1 1 puheterapeutti ssiaalihjaaja 1 1 ssiaalityöntekijä terveydenhitaja 1 2 timintaterapeutti 1 1 vammaishjaaja 5 2 vammaishjaaja 50 % 2 vammaishjaaja 60 % 1 yhteensä Hidn ja hivanpalvelut lähihitaja sairaanhitaja palveluesimies 1 yhteensä Terveyden ja sairaanhidn palvelut ylilääkäri 3 1 apulaisylilääkäri 1 1 kirurgian erikislääkäri 1 anestesilgian erikislääkäri 1 terveyskeskuslääkäri 2 4 hammaslääkäri labratrihitaja 2 farmaseutti 1 hammashitaja 1 3 kätilö 1 sastnhitaja timintaterapeutti 1 sairaanhitaja perushitaja 5 lähihitaja suuhygienisti 1 1 sastnsihteeri 2 2 röntgenhitaja 1 yhteensä RASHKY Yhteensä

7 Henkilöstöraprtti Taulukk 3 Työ-/virkasuhteen muutkset vunna 2014 Irtisanutu nut Palkatut Vanhuu s eläke Työkyvyttömyyseläke Lääkärit Hit- ja tutkimushenkilöstö Ssiaalitimen henkilöstö 3 11 Hallint- ja timisthenkilöstö 2 Tekninenhenkilöstö Siivushenkilöstö Varasthenkilöstö Yhteensä Eläkepistumaennusteet Kuvi 5 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän eläkepistumaennuste vusi lukumäärä Lähde: Kuntien eläkevakuutus

8 Henkilöstöraprtti Taulukk 4 Taulukk 5

9 Henkilöä Henkilöstöraprtti Henkilöstön ikärakenne Kuvi 6 Henkilöstön määrä ja ikärakenne v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v Mies Nainen Yhteensä Vunna 2014 yli 45-vutiaita li 728henkilöä eli 53 % kk henkilöstöstä (1363). 65v Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä li tarkasteltuna 44,7 vutta. Keski-ikä n laskenut hieman edellisvudesta (2013: 45,3 vutta). Kuvi 7 Henkilöstön keski-ikä ammattilukittain ,00 50,00 40,00 41,80 43,51 48,14 51,51 53,23 45,27 51,73 49,00 30,00 20,00 10,00 0,00

10 Henkilöstöraprtti HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Taulukk 6 v v vrt vs Muuts % Palkat ja palkkit ,20 Henkilösivukulut: Eläkekulut ,61 Muut henkilösivukulut ,30 Kulutus ,01 Ostettu työnhjaus ,01 Ammattikirjallisuus ja lehdet ,49 Ostettu työterveyshult ,79 Lahjat henkilökunnalle ,70 Muut kulut(virkistyskulut) , ,06 Ment yhteensä ,74 Pissaljen kustannukset (HRM Inf-järjestelmästä) ,71 Palkka- ja henkilöstökuluja vähentävät tult: Sairausvakuutuskrvaukset ,63 Tapaturmavakuutuskrvaukset ,39 Kelan krvaus henki. työterveys ,75 Eläkekrvaukset ,15 Työllistämistuki ,73 Lääkäreiden kulutuskrvaus ,82 Opiskelijiden hjauspalkk ,62 Oppisp.kul. kulutuskrv ,00 Virkistysalueiden vukrat ,95 Tult Yhteensä ,67 Nettment ,85 Muut (virkistyskulut) sisältävät v 2013 henkilökunnan tulspalkkin sekä liikunta- ja kulttuurisetelit ,00 eura

11 Henkilöstöraprtti Spimusten mukaiset palkkjen tarkistukset ja spimusmuutkset v Yhteenvet kunta-alan virka- ja työehtspimusratkaisuista 2014 Raamispimuksen mukaiset spimuskrtukset eri spimusalilla Palkantarkistus Ensimmäisellä jakslla kunta-alan palkkja krtetaan spimuskrtuksella, jnka kustannusvaikutus kk kunta-alalla n keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtspimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten spimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkhtaista palkkaa krtetaan 20 eura lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskrtus tteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkja senttiä tunnilta.

12 Henkilöstöraprtti POISSAOLOT Kuvi 8 Pissaltuntien suus kknaistyöajasta , , , , , ,00 0, Työssälaika , , , ,59 Pissalaika , , , ,70 Kuvi 9 Pissalpäivät pissallajeittain (kalenteripäivinä) Muut pissalt Lakisääteiset pissalt Työkyvyttömyyspissalt Vusilmat

13 Henkilöstöraprtti Taulukk % % % % Vusilmat Työkyvyttömyyspissalt Lakisääteiset pissalt Muut pissalt Lakisääteisiin pissalihin sisältyy mm. hit- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntutustuella levat eli ns. pitkät sairauslmat. Muut pissalt sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset pissalt, kulutukset, KELA:n hyväksymät kuntutukset sekä palkattmat pissalt. Kuvi 10 Pissalpäivien palkkakustannukset sivukuluineen Muut pissalt Lakisääteiset pissalt Työkyvyttömyyspissalt Vusilmat Taulukk % % % % Vusilmat , , , ,4 Työkyvyttömyyspissalt , , , ,7 Lakisääteiset pissalt , , , ,0 Muut pissalt , , , ,9 Yhteensä

14 Kalenteripäivää Kalenteripäivää Henkilöstöraprtti Kuvi11 Työkyvyttömyyspäivätkuukausittainvusina 2011, 2012, 2013 ja Kuukausittaiset työkyvyttömyyspäivät kk kuntayhtymä Tammi Helmi Maalis Huhti Tuk Kesä Heinä El Syys Lka Marras Julu Kuvi 12 Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vusina 2011, 2012, 2013 ja Työkyvyttömyyspäivien kehitys kk kuntayhtymä Tam mi Helmi Maali s Huhti Tuk Kesä Heinä El Syys Lka Marra s Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Julu

15 Henkilöstöraprtti Kuvi 13 Työkyvyttömyyspäivät ikälukittain (pv / työntekijä) 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v Taulukk 9 Työkyv. pv/hlö Työkyv. pv yht. Työntekijöitä yht. Työkyv. pv/hlö Työkyv. pv yht. Työntekijöitä yht. Työkyv. pv/hlö Työkyv. pv yht. Työntekijöitä yht v 11,42 149, ,15 88,35 8 6,07 42, v 14,78 687, ,85 855, ,05 810, v 13, , , , , , v 17, , , , , , v 17, , , , , , v 15, , , , , , v 17, , , , , , v 23, , , , , , v 20, , , , , , v 36, , , , , , v- 1,70 7,00 4 3,50 23,00 7 6,41 53,00 8 Laskennassa vat mukana kaikki vuden aikana palvelussuhteessa lleet työntekijät. Työkyvyttömyyspissalissa vat mukana myös kuntutustukipäivät.

16 % Henkilöstöraprtti Kuvi 14 Työkyvyttömyyden lajit vusina 2011, 2012, 2013ja 2014 (% suus työkyvyttömyyspissalista) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % KVTEL:n kunt.tuki palkatn 9,9 12,2 9,0 12,1 Työtapaturma, sapalkkainen 0,2 0,0 0,3 0,0 Työtapaturma palkallinen 2,1 1,2 1,3 1,2 Sairauslma palkatn 6,9 6,3 8,5 9,2 Sairauslma sapalkkainen 16,8 17,8 20,2 20,3 Sairauslma palkall, ma ilm. 7,2 6,5 6,0 5,8 Sairauslma palkallinen, tdistus 57,0 56,0 54,7 51,3 Kuvi 15 Pissaltapausten kestjakauma ( % ) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1 PV 2-3 PV 4-10 PV PV PV PV YLI 180 PV Osa sair. pv. raha ,5 31,8 25,1 13,8 1,1 0,9 0,8 6, ,1 30,8 24,2 12,4 0,9 1,3 0,7 8, ,6 28,8 21,0 13,4 1,2 1,7 1,0 7, ,3 31,1 23,1 11,3 1,3 1,4 0,8 9,0

17 Henkilöstöraprtti Taulukk 10 Pissaltapausten lukumäärät 2011,2012, 2013 ja POISSAOLOT HTP 1 PV POISSAOLOT HTP 2-3 PV POISSAOLOT HTP 4-10 PV POISSAOLOT HTP PV POISSAOLOT HTP PV POISSAOLOT HTP P POISSAOLOT HTP YLI OSA SAIRPV.RAHA Yhteensä Kuvi 16 Työkyvyttömyyspissaljen prsentuaalinen jakauma tulsalueittain vusina 2011, 2012, 2013 ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hallint ja tukipalv. 9,3 11,2 9,9 8,8 Perhe- ja psykss.p 14,4 14,7 17,4 17,2 Hidn ja hivan p. 46,7 46,0 43,8 47,0 Terveyden ja sairaanh.palv. 29,7 28,1 28,8 27,0

18 Kalenteripäivää Henkilöstöraprtti Kuvi 17 Työkyvyttömyyspissalt tulsalueittain (kalenteripäivinä) Hallint ja tukipalv. Perhe- ja psykss.p Hidn ja hivan p. Terveyden ja sairaanh.palv

19 Henkilöstöraprtti PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN 4.1. Yhteistiminta Yhteistyötimikunta timii jhtavana työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä. Vunna 2014 yhteistyötimikunta kkntui seitsemän kertaa käsittelemään yhteistimintamenettelyn piiriin kuuluvia asiita. Yhteistyötimikuntaan kuuluivat vunna 2014 seuraavat henkilöt: Puheenjhtaja: Muut jäsenet: Asiantuntijat: Sihteeri: Kallunki Hannu Anttila Paula Haapakski Ain-Liisa Kski Anne-Mari (kkukset 3-7/2014) Kski Mervi Halnen Jaana (kkukset 1-2/2014) Mäntymaa Matti Pussinen Hannele Tfferi Markku Trnberg Antti Alatal Minna (kkuksesta 6/2014 alkaen) Krpela Paula Weissenfelt Mikk Jhanna Flink 4.2. Henkilöstön kulutus ja kehittäminen Kulutus- ja kehittämistiminnan tavitteena n tuttaa ja järjestää krkeatasisia ja yksiköiden tavitteiden suuntaisia kulutuspalveluja kuntayhtymän henkilöstölle. Täydennyskulutuksen tavitteena n tukea ssiaali- ja terveydenhulln henkilöstön saamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, palvelujen kehittämistä sekä ptilaan ja asiakkaan hyvän hidn / palvelun tteutumista. Täydennyskulutuksella varmistetaan, että henkilöstöllä n riittävä pätevyys hyvinvinnin ja terveyden edistämisestä. Kuntayhtymän sisäinen kulutus li säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Viikittain sallistuttiin Oulun Ylipistllisen sairaalan erikisaljen interaktiivisiin videkulutuksiin. Oulun Ylipistllisen sairaalan kulutuksia tilattiin etälähetyksenä kuntayhtymään sallistujien kulutustarpeen mukaan. Vunna 2014 taln sisäisiä kulutustilaisuuksia / etälähetyksellä vastaantettuja kulutuksia järjestettiin nin 80. Näistä 15 n tteutettu etäyhteydellä. Osallistujia kulutuksissa n llut yhteensä nin Sisäisistä kulutuksista suurimmat sallistujamäärät vat lleet seuraavissa aihepiireissä: Infektiiden trjunta (141) Elvytyskulutukset (169) Palsujelukulutukset (87) Erilaiset kirjaamiskulutukset (88) Ptilas- / lääketurvallisuus (98) Säteilyturva (45) Diabetes (67) Iäkkäiden lääkehit (64) ATK:n perustaidt / tiettekniset hjelmistt (96)

20 Henkilöstöraprtti Uusille työntekijöille ja piskelijille n pidetty kaksi perehdytystilaisuutta, jissa sallistujia li yli 40. Uusille työntekijöille n järjestetty myös useita Efficaperuskursseja, jihin vuden 2014 aikana sallistui 56 henkilöä. Tammikuussa kuntayhtymässä tettiin käyttöön sähköinen palvelukanava Netti Rassi. Siihen liittyvä Netti Rassi prjektiryhmälle sekä pääkäyttäjille khdennettu kulutuspäivä järjestettiin Kulutuspäivään sallistui 10 työntekijää. Kk henkilöstö kulutettiin Netti Rassin käyttöön prjektipäällikön ja effica pääkäyttäjien timesta. Kuntayhtymä liittyi Kansallisen ptilastiedn arkistn tukkuussa. Henkilöstölle järjestettäviin massakulutuksiin sallistui yhteensä 477 henkilöä vuden aikana. Lapset puheeksi timintamalli tettiin käyttöön ja timintaprsesseihin liitettäväksi kk kuntayhtymän strategisena tavitteena. Henkilöstön kulutukset lapset puheeksi timintamalliin alitettiin j Vuden 2014 aikana kulutettiin neuvlan työntekijät sekä vaativan ktisairaanhidn työntekijät. Terveydenhitajat kulutettiin myös neuvnpit sin. Kuntayhtymässä n annettu kulutusta lääketieteen piskelijille, eurlääkäreille sekä erikistuville lääkäreille. Elvytyskulutusta tarjttiin työyksiköihin säännöllisesti kk kuntayhtymän alueelle. Kulutukseen sallistuminen li kattavaa. Hyvinvintikuntayhtymän saamisen kehittäminen tapahtuu esimiesten jhdlla suunnitelmallisesti esimiehen vusikelln eri sa-alueiden tteuttamisen kautta. Vuden kuluessa esimies ja työntekijä vat vurvaikutuksessa seuraavien työhön liittyvine teemjen salta; tavitteiden asettaminen, henkilökhtaisen työsurituksen arviinti, saamiskartitus, ura ja seuraajasuunnittelu, kirjallinen tehtävänkuvaus ja kehityskeskustelu. Hyvinvintikuntayhtymän saamisen kehittäminen tapahtuu esimiesten jhdlla suunnitelmallisesti esimiehen vusikelln eri sa-alueiden tteuttamisen kautta. Vuden kuluessa esimies ja työntekijä vat vurvaikutuksessa seuraavien työhön liittyvine teemjen salta; tavitteiden asettaminen, henkilökhtaisen työsurituksen arviinti, saamiskartitus, ura ja seuraajasuunnittelu, kirjallinen tehtävänkuvaus ja kehityskeskustelu. Vuden 2014 aikana rakennettiin esimiehen vusikell kknaan sähköiseen mutn hyödyntäen alustana lemassa levaa Webtallennus alustaa. Järjestelmän käyttööntt tapahtuu vuden 2015 alkupulella. Kuvi 18 esimiehen vusikell. Sähköisen työkalun tutekehityksen aikana timintpainikkeen nimi muutettiin työhyvinvinniksi. Tutkimusten mukaan esimiehen ja työntekijän välinen vurvaikutus n ensiarvinen työhyvinvintiin vaikuttava tekijä Työterveyshult Kuntayhtymä n järjestänyt työntekijöilleen kknaisvaltaisentyöterveyshulln palvelut sisältäen lakisääteisen työterveyshulln sekä yleislääkäritasisen sairaanhidn. Työterveyshult n järjestetty työntekijöille, jilla n palvelussuhde vimassa. Työntekijöillä, jilla n työssään erityinen sairastumisen vaara, n työterveyshult järjestetty lain mukaisesti heti työn alettua. Työturvallisuuslain mukaan yksin

21 Vastaajaa Henkilöstöraprtti työskentelevillä, yötyötä tekevillä ja väkivallan uhalle altistuvilla työntekijöillä n työssään erityinen sairastumisen vaara. Lisäksi erityinen sairastumisen vaara n myös henkilöillä jtka altistuvat mm. hammashullssa käsiteltäville aineille sekä verelle ja tartuntavaarallisille eritteille. Näin llen suurimmalle salle kuntayhtymän työntekijöistä n tehtävä terveystarkastukset mahdllisimman pian työn alettuaja työntekijöiden terveyttä n seurattava säännöllisesti. Lakisääteisessä työterveyshullssa painpistealue n ennaltaehkäisyssä, kuten työtiljen terveellisyydestä hulehtimisessa, uupumissairauksien ja tules-sairauksien ehkäisemisessä sekä henkilökhtaisessa sujautumisessa. Kuntayhtymässä työterveyshulta tteutetaan suunnitelmallisesti eli työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti työyhteisöittäin, jllin työyhteisöstä nusevat työkykyä/työhyvinvintia ylläpitävän timinnan tarpeet tulevat esille. Henkilöstön työhyvinvintiin vaikuttavissa asiissa ja työhyvinvinnin edistämisessä n työyksikön vetäjien/esimiesten sekä työterveyshulln yhteinen suunnittelu ja timinta tärkeää. Työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyshult n hjannut henkilöstöä erilaisiin kuntutuksiin. Varhaiskuntutuksena n järjestetty selkä- ja niskaryhmiä sekä fysikimppa-timintaa. Kuntayhtymän henkilöstöä n sallistunut kuntremnttikursseille sekä Kelan järjestämään Aslak, Tyk ja TK 2-kuntutukseen. Merkittävää n myös hulehtia ikääntyvän henkilöstön sairauksien hyvästä hidsta ja ikea-aikaisesta kuntutuksesta Työhyvinvinti Työhyvinvintikysely tteutettiin vuden 2014 lpulla. Kyselyyn vastasi 629 (579vunna 2013) työntekijää. Tulksien perusteella timintayksiköt tekevät suunnitelmat työkykyä lisääviksi timenpiteiksi. Työhyvinvintikyselyn keskeiset tulkset Kuvi 19 Vastaajista yli 76 % kki usein työnten elämässään tärkeäksi. Kkemus masta työkyvystä pisteytettiin asteiklla Edellisvuteen nähden itselle annettu arvsana li jälleen nussut. Vunna 2013 työkyvylle annettiin arvsanaksi 8,34. Vunna 2014 tämä luku li 8,

22 % vastaajista Henkilöstöraprtti Kuvi 20 Vastaajat kkivat, että eniten maan työkykyyn vaikuttavat tekijät vat ma fyysinen kunt ja ma asenne sekä ma ammattitait. Neljänneksi eniten kettiin vaikutusta levan työkavereilla. Työyhteisön vurvaikutustaidt Työyhteisön pelisäännöt Työturvallisuus Työtilat ja -välineet Työn määrä Työn laatu Työkaverit Työaikajärjestelyt Palkkaus Oma psyykkinen kunt Oma fyysinen kunt Oma asenne Oma ammattitait Esimiehen tuki Vastausta Kuvi 21 Vastaajien näkemys kysymykseen Työpaikan jht n kiinnstunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvinnista 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein ,7 39,4 12, ,4 47,6 31,0

23 % vastaajista Henkilöstöraprtti kuvi22 Vastaajien näkemys kysymykseen Olen valmis susittelemaan työpaikkaani muille 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Usein Sillin tällöin Harvin tai ei kskaan ,6 38,2 7, ,2 35,6 4,8 kuvi 22 Vastaajien näkemys kysymykseen Onk sinulla llut kuluvan vuden aikana mahdllisuus vaikuttaa maan työtehtävääsi ja letk saanut esimieheltäsi palautetta seuraavissa sa-alueissa: 2013 Kyllä 2014 Kyllä 2013 Ei 2014 Ei 2013 En saa sana 2014 En saa sana 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tavitteiden asettaminen Kirjallinen tehtävänkuvaus Henkilökhtaise n työsurituksen arviinti Osaamiskartitu s Kehityskeskustel ut Ura- ja seuraajasuunnittelu 2013 Kyllä 56,5 62,2 64,4 64,6 70,1 19, Kyllä 49,8 48,6 44,0 42,6 54,5 17, Ei 25,9 22,2 22,3 23,7 24,0 51, Ei 30,8 33,9 39,9 40,8 37,8 54, En saa sana 17,6 15,6 13,3 11,7 5,9 29, En saa sana 19,4 17,5 16,1 16,5 7,6 28,1

24 Henkilöstöraprtti Työsujelu Työturvallisuuslain 17 määrää, että työnantajan ja työntekijöiden n yhteistiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsujelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jkaiselle työyksikölle minaiset kehittämistarpeet humiiden. Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän työsujelurganisaatin yhteistiminnasta vastaa työsujelutimikunta: Työsujelupäällikkö Leena Virranniemi Työsujeluvaltuutettu Markku Tfferi Varatyösujeluvaltuutettu Satu Kivusipilä Varatyösujeluvaltuutettu Juni Kavnius Työsujelutimikunnan jäsen Suvi Kunnasmäki Kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell Työsujelutimikunnan sihteeri Kaisu Murujärvi Työsujelutimikunta laatii työsujelun timintahjelman, jnka yhteistyötimikunta hyväksyy. Timintahjelmassa määritellään vusittaiset työsujelun painpistealueet. Kknaisvastuu työsujelun tteuttamisesta n työnantajalla, jta työpaikalla edustaa esimies. Työsujelun tteuttamisvastuu n esimiehillä rganisaatitast humiiden. Tulsalueet vat velvllisia valvmaan alueensa työlsuhteita ja työmenetelmiä sekä hulehtimaan terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkhtien ja puutteiden krjaamiseksi ja pistamiseksi. Tavitteiden saavuttamiseksi tulsalueen n tunnettava maa vastuualuettaan kskevat lainsäädännön velvittavat hjeet ja määräykset. Työnantajalla n myös tiedtusvastuu työsujeluasiissa. Kuntayhtymässä lain tarkittamia työnantajia edustavat luttamushenkilöt, jhtryhmä, tulsalueiden- ja tulsyksiköiden jhtajat ja lähiesimiehet jille työsujeluvastuuna kuuluvat seuraavat tehtävät: Luttamushenkilöjht vastaa työsujelun rakenteellisten edellytysten turvaamisesta määrärahjen ja muiden keskeisten resurssien myöntämisestä turvallisen timinnan vaatimien investintien rahituksesta työsujeluun liittyvistä periaatepäätöksistä yleisestä työsujelutiminnan tteuttamisen valvnnasta Kuntayhtymän jhtajan ja tulsaluejhtajat vastaavat päätöksistä yleisen työpaikan turvallisuuskulttuurin mudstamiseksi yleisten työsujelun järjestämistä kskevien hjeiden antamisesta, suunnittelusta ja hankinnista muiden esimiesasemassa levien hjaamisesta ja valvmisesta työpaikkjen yleisestä valvnnasta ja seurannasta esitysten tekemisestä luttamuselimille tulsalueiden jhtajina vastaavat viime kädessä maa tulsaluettaan kskevien työsujelutavitteiden tteuttamisesta

25 Henkilöstöraprtti Tulsyksiköiden jhtajat vastaavat man työyhteisön kehittämisprsessin käynnistämisestä ja ylläpitämisestä työsujeluhjeiden ja määräysten nudattamisen valvnnasta, suunnittelusta ja hankinnista työpaikkjen turvallisuushjeiden antamisesta henkilöstön neuvnnasta jahjauksesta välittömän työsujelutiminnan rganisinnista työsujelu tietuden välittäminen työpaikkjen yleinen valvnta ja tarkkailu mahdllisten epäkhtien ilmittaminen jhtryhmälle Lähiesimiehet vastaavat työsujelumääräysten nudattamisen välittömästä valvnnasta työympäristön jatkuvasta tarkkailusta henkilöstön perehdyttämisestä, hjauksesta ja neuvnnasta mahdllisten epäkhtien ilmittamisesta malle esimiehelleen Jkaisen työntekijän velvllisuus ja vastuu n nudattaa työturvallisuuteen liittyviä hjeita ja määräyksiä nudattaa työturvallisia työtapja nudattaa työnsä ja työlsuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa siisteyttä ja järjestystä sekä varvaisuutta ja hulellisuutta hulehtia käytettävissä levin keinin masta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää muihin työntekijöihin khdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista khtelua ilmittaa epäkhdista esimiehelle Lisäksi n valvttava ja hulehdittava työpaikan lsuhteiden turvallisuudesta humiimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien kneiden ja laitteiden kunnsta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset työtä surittaessa käytettäväksi määrättyjen sujuksien ja henkilökhtaisten sujaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmähjeiden antamisesta ja työhön pastamisesta vähältä piti- ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkhtien ja puutteiden krjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta krjaavalle yksikölle Työsujeluhenkilöstö avustaa esimiehiä työsujeluasiiden hitamisessa sekä timii yhdessä työterveyshulln kanssa näissä asiissa krdinivana ja valvvana yksikkönä.

26 Henkilöstöraprtti Työsujeluasiamiehet Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän työpaikilla timivat työsujeluasiamiehet, jtka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Työsujeluasiamies - työskentelee timialueellaan yhteistyössä lähiesimiehen kanssa parantaen työturvallisuutta - n rganisaatin eri timialueiden henkilöstön valitsema edustaja, jka avustaa työsujelurganisaatita välittömän työsujelun yhteistimintatehtävissä - pitää yhteyttä kuntayhtymän työsujelun yhteistiminta- elimiin, linjajhtn, työsujelupäällikköön ja työsujelu- valtuutettuun - sallistuu tarvittaessa työsujelua kskevaan tarkastukseen timialueellaan Työsujeluasiamiehellä n ikeus saada vapautusta työstään, kun hän niin spii lähiesimiehensä kanssa.