Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Transkriptio

1 Kansantaludellinen aikakauskirja vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli tarjavat hyvän keinn kansantaludessa timivien tutantketjujen kuvaamiseen. Ketjun asema, riippuvuus ja merkitys sana kansantalutta vidaan tällöin myös selvittää. Pans-tutsmallia n käytetty tässä tutkielmassa elintarvikkeiden sekä puu- ja paperitutteiden mudstamien tutantketjujen yhteyksien ja merkityksen tarkasteluun. Elintarviketjun perustana n maataludessa ja elintarviketellisuudessa tapahtuva tutant, metsäketjun metsätaluden sekä puu- ja paperitellisuuden.tutant. Näillä alilla käytetään paljn muiden timialjen tutteita panksina, mikä liittää muutakin tutanta näiden tutant suuntien mudstamiin tutantketjuihin. Tutanttiminnan vaikutukset muuhun taluteen arviidaan vusien 1985 ja 1993 pans-tutsmallien avulla. Lisäsksi tarkastellaan ketjujen merkittävillä timialilla lpputut- 1 Elintarvikeketjua kskevat laskelmat n tehty sittain Sumalaisen Työn Liitn Elintarviketalus 1991-kampanjaa varten. Tutkimuksen perustan kehittämistä n merkittävästi auttanut Kyösti Haatajan Säätiön apuraha. teen valmistuksessa syntyviä työllisyys- ja tunti vaikutuksia. Tällöin arviidaan sekä tutanttiminnan sisäisiä riippuvuuksia että niitä vaikutuksia, jtka syntyvät käytettäessä tutannssa ansaittuja tulja yksityisiin kulutusmenihin. Elintarviketaluden suus Sumen yritystiminnan kk tutannsta li vunna 1993 runsaat 18 % ja metsäketjun suus 15 %. Vastaavat suudet työllisyydestä livat 25 % ja 12 %. Elintarvikeketju työllistää nykyisin yhteensä sumalaista ja metsäketju henkilöä. Lppututteen valmistuksessa syntyvät työllisyysvaikutukset vat elintarvikeketjussa yleensä suurempia kuin metsäketjussa etupäässä maatalustutannn työvaltaisuuden takia. Tunnin tarve n metsäketjun timialilla yleensä pienempää kuin elintarvikeketjussa. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Timialat tarvitsevat tutannssaan muilla timialilla valmistettuja panksia ja valmistavat tutteita tisille timialille. Näin syntyvät riippuvuudet mudstavat verkn, jta myöten tutanttiminnan vaikutukset välittyvät kan- 133

2 Artikkeleita - KAK 2/1998 santaludessa. Riippuvuuksien vahvuus mudstuu sen mukaisesti, kuinka paljn kyseisellä timialalla käytetään tisen timialan tutteita. Js nämä tutteet vat tuntipanksia, vaikutukset vutavat ulkmaille ja riippuvuus ktimaisesta tutannsta mudstuu heikksi. Verkn ulkpulisia panksia vat työ, pääma ja tuntihyödykkeet. Ne jalstuvat tutannssa lppututteiksi, jtka käytetään kulutukseen, päämanmudstukseen ja vientiin. Tutannn riippuvuuksien verkka vidaan tarkastella tutteeseen aiemmissa tutantvai - heissa kertyneen tutannn eli jalstuksen näkökulmasta. Tällöin lasketaan mukaan kaikki tutteen hyväksi eri timialilla tehty tutant. Esimerkiksi traktrin tutannssa tämä merkitsee kk ketjua malmin luhimisesta kneen testiajn asti. Tapahtumaa vidaan seurata tutannn määränpäänkin näkökulmasta. Esimerkiksi vilj an tutannssa tämä merkitsee sen erilaisten lppututekäyttöjen (leipä, juma, jne.) kartitusta. Tutanttiminnan riippuvuudet vidaan edellisen tarkastelun mukaisesti ryhmitellä eteenpäin ja taaksepäin suuntautuviin vaikutuksiin. Eteenpäin suuntautuvat vaikutukset ilmaisevat kyseisen timialan tutteiden kysynnän riippuvuuden vimakkuuden lppututteiden (kulutukseen, pääman-mudstukseen ja vientiin menevien kk kansantaluden tutteiden) kysynnästä. Mitä enemmän kyseisen timialan tutteita käytetään tisten tutteiden valmistuksessa sitä suuremmiksi eteenpäin suuntautuvat riippuvuudet kertautuvat. Tämä n tyypillistä jalstusketjun alkupäähän sijittuville timialille kuten maataludelle. Timialan taaksepäin suuntautuvat vaikutukset ilmaisevat kyseisen timialan lppututteen kysynnän aiheuttamat tutantvaikutukset kansantaluden eri timialilla. Mitä enemmän kyseinen timiala käyttää tutannssaan mui- den timialjen tutteita panksina sitä suuremmiksi taaksepäin suuntautuvat riippuvuudet kertautuvat. Tämä n tyypillistä jalstusketjun lppupäähän sijittuville timi alille kuten esimerkiksi graafiselle tutannlle. Tutanttiminnan riippuvuuksiin vidaan liittää myös tutannssa ansaittujen tuljen mudstuminen ja käyttö. Tuljen mudstuminen liittyy lunnllisesti tutannssa maksettaviin tutannntekijätulihin. Niihin liittyvät riippuvuudet syntyvät, kun tutannssa käytetyn työn ja pääman krvaukseksi maksetut tult käytetään esimerkiksi kulutushyödykkeiden hankkimiseen. Näin syntyvä kysyntä aiheuttaa tutanta, jka vurstaan lu uusia tulja jne. Tätä jatkuu kunnes vaikutukset vähitellen heikkenevät. Vaikutusten heikentyminen jhtuu siitä, että sa tulista kanavituu verina julkiselle vallalle, sa käytetään tuntihyödykkeiden stihin ja sa säästetään. Elintarvikeketjun perustolitllnnat (taulukk 1) mudstavat kyseisen ketjun ytimen. Perustimintja n 10, jihin läheisesti liittyvää timintaa n elintarvikkeiden välittämiseen khdistuvat palvelukset: tukku- ja vähittäiskauppaa sekä ravintla- ja kahvilamenja ja ateriamaksuja. Nämä n arviitu sana kyseisten palvelujen timintaa. Tämän lisäksi lasketaan mukaan sekä perustimialjen että niihin läheisesti liittyvien timialjen kiinteän pääman kulumisesta jhtuvat uusintainvestinnit. Ne jakautuvat talnrakennus-, maa- ja vesirakennus- sekä kne-, laite- ja kulkuneuvinvestinteihin. Metsäketjun (taulukk 2) perustimintja n 9 ja niihin liittyvät näiden timialjen uusintainvestinteja tuttavat metallitellisuuden ja rakennustiminnan tutannt. Taulukista 1 ja 2 nähdään elintarvikeketjun ja metsäketjun lppututteiden kysyntä vunna 1993 (Pans-tuts ). Vastaavalla tavalla mudstettiin näiden ketjun lpputut- 134

3 Osm Frssell Taulukk 1 Elintarvikeketjun lppututteiden kysyntä, milj.mk., vunna 1993 Ktimainen kysyntä Varastn muuts Vienti Tilastvirhe Yhteensä Maatalus Kalatalus ja metsästys Teurastus ja lihanjalstus Meijeritutteiden valmistus Mylly- ja leipmtutt.valmistus Sk., sukl. ja makeist.valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Rehujen valmistus Jumien valmistus Tupakkatutteiden valmistus Metallitutteiden valmistus Kneiden valmistus Rad.,tv ja ktt.k.,sähköl.valmistus Muiden sähkötekn. t. valmsitus Instr. ja hienmek. t. valmistus Laiv. ja ven.valm.,krjaus. Autjen ja -sien valmistus Talnrakennustiminta Maa ja vesirak.timinta Tukku- ja vähittäiskauppa Ravitsemis- ja majitustiminta YHTEENSÄ teiden kysyntä vunna 1985 kyseisen vuden pans-tutstauluksta (Pans-tuts 1985). Elintarvikeketjun tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemus- ja majitustiminnan suudet arviitiin Tilastkeskuksen kulutusmenkhtaisesta vuden 1993 pans-tutstutkimuksen liitetauluksta. Investintitavariden tutannn timialittainen jakauma n arviitu Tilastkeskuksen vuden 1993 pans-tutstutkimuk- sen liitetaulukn avulla. Lppututekysynnät vat lähtökhtana, kun seuraavassa tarkastellaan ketjujen vaikutuksia tutantn ja työllisyyteen Sumen kansantaludessa. 2 Vaikutukset tutantn Kun elintarvikeketjun ja metsäketjun lppututteiden kysyntä taulukissa 1 ja 2 kerrtaan 135

4 Artikkeleita - KAK 2/1998 Taulukk 2 Metsäketjun lppututteiden kysyntä, milj.mk., vunna 1993 Ktimainen kysyntä Metsätalus Puunsahaus, höyläys ja kyllästys 151 Muu puutav. ja rak.mat.valmsitus 345 Ei -metall. kalust. valmistus 1122 Massan valmistus 127 Paperin ja kartngin valmistus 412 Paperi- ja kartnkitutt.valmistus 624 Graafinen tutant 796 Kustannustiminta 4518 Metallitutteiden valmistus 323 Kneiden valmistus 691 Rad.,tv ja ktt.k. sähköl.v. 281 Muiden sähkötekn. t. valmistus 121 Instr. ja hienmek. t. valmistus. 40 Laiv. ja ven.valm.,koljaus 10 Autjen ja -sien valmistus 3 Talnrakennustiminta 1135 Maa ja vesirak.timinta 1155 Tukku- ja vähittäiskauppa 890 YHTEENSÄ Varastn Vienti Tilastvirhe Yhteensä muuts avimen staattisen pans-tutsmallin yleisen ratkaistun mudn kertimilla, LentiefiIi käänteismatriisi, saadaan laskettua lppututteiden kysynnän välittömästi ja välillisesti vaatima tutant. Nämä ja niihin liittyvät työllisyyttä kskevat laskelmat tehtiin vuden 1993 pans-tutsmallilla seuraavasti: (1) (2) x = (I-A) -ly Xl = (I-A) -ly X n kyseisen ketjun lppututekysynnän vaatima timialittainen tutant, Y n ketjun lppututekysyntä, (I-Ayl n Lentiefin käänteismatriisi, jssa A n panskertimien (pans yhtä tutsyksikköä khden) matriisi, 1 n yksikkömatriisi ja l timialttaisten työpanskertimien (työllisyys miljnan markan tutantyksikköä khden) diagnaalimatriisi ja Xl n ketjun lppututekysynnän vaatima timialittainen työllisyys. 136

5 Osm Frssell Taulukissa 3 ja 4 n laskettu lppututteiden valmistuksen vaikutukset tutantn eri timialilla vuden 1993 pans-tutsmallilla. Mallissa n tällöin 64 timi alaa. Laskelmat khdistuivat aluksi tutannn bruttarvn, jsta vidaan sitten jhtaa erilaisten peruspansten kuten työllisyyden käyttöä ilmaisevia lukuja käyttäen kunkin timialan kyseisiä panskertimia. Laskelmien lähtökhtana n tällöin ketjujen lppututekysynnän välittömästi ja välillisesti vaatima tutant. Yksityiskhtaisia 64 timialan tulksia n taulukissa sittain yhdistetty karkeimmiksi timialiksi. Elintarvikeketjun timialjen tutanta kskevat luvut taulukssa 3 ilmaisevat, missä määrin kyseisen timialan tutant riippuu elintarviketaluden kaikkien erilaisten lppututekäyttöjen kysynnästä. Esimerkiksi meijeritutteiden valmistuksessa vuden 1993 tutannsta 9475 miljnaa aiheutui ktimaisesta elintarvikkeiden käytöstä, varastjen väheneminen pienensi tutanta 248 miljnaa, vienti aiheutti tutanta 2575 miljnaa ja tilastvirheen suus li -720 miljnaa. Edellisistä kstuu yhteensä tutanta miljnaa markkaa, mikä n 95 % meijeritutteiden valmistuksesta. Puuttuva suus, 5 % kknaistutannsta, riippuu muusta kuin elintarvikkeiden kysynnästä. Elintarviketaluden tutant vaikutukset vaihtelevat humattavasti timialittain. Lunnllisesti perustutannn, maataluden ja elintarviketellisuuden, riippuvuus n suurinta. On kuitenkin humattava, että sekään ei le sataprsenttista. Muukin kuin elintarvikkeiden kysyntä vaikuttaa näiden elinkeinjen tutantn ja työllisyyteen. Tutanta käytetään muunkin lppututekysynnän kuin tässä määritellyn (taulukk1) kysynnän tyydyttämiseen. Tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemus- ja majitustiminnan tu- tant ja työllisyys riippuu melk paljn elintarvikkeista, jälkimmäinen yli 67 prsentisesti. Muiden timialjen riippuvuus elintarvikkeiden kysynnästä n välillistä. Nämä timialat tuttavat sellaisia tutteita, jita tarvitaan välillisesti elintarvikkeiden lppu tutteiden valmistuksessa. Lannite- ja trjunta-aineissa 50 prsenttia tutannsta riippuu elintarviketutannsta. Muita hyviä esimerkkejä vat kartnkitutteiden valmistus ja muvitutteiden valmistus. Elintarviketutannn uusintainvestinnit vaikuttavat vähän metallitellisuudessa. Elintarviketaluden suus Sumen yritystiminnan kk tutannsta li vunna 1993 runsaat 18 %. Tutant n vahvasti painttunut ktimaiseen kysyntään, jnka suus n 90 % kknaisvaikutuksesta, viennin suus vain 13 %. Metsäketjun lppututteiden kysynnän tutantvaikutukset nähdään tauluksta 4. Timialjen tutannn suurin riippuvuus metsäketjun lppututekysynnästä n paperin ja kartngin valmistuksessa, 94%. Tämä riippuvuus n humattava myös muilla metsäketjun perustimialilla, mutta selvästi pienempää kuin elintarvikeketjun ydintimialilla. Metsäketjun uusintainvestinnit vaikuttavat metallitellisuuden tutantn selvästi enemmän kuin elintarvikeketjun uusintainvestinnit. Metsäketjun tutant nkin päämavaltaisempaa kuin elintarvikeketjun. Metsäketjun tutannn energiavaltaisuus näkyy vaikutuksessa sähkö-, kaasuja vesihulln tutantn, jsta sen suus n neljännes. Vaikutus maaliikenteen tutantn n myös humattava. Metsäketjun tutannn suus kk yritystirllinnan tutannsta li 15 % vunna Tutant n vahvasti vientivetista; viennin suus kk metsäketjun tutantvaikutuksesta li 85 %, pelkän ktimaisen kysynnän suus vain 22 %. Tässä suhteessa tarkasteltavat ketjut vat aivan erilaisia. 137

6 Artikkeleita - KAK 2/1998 Taulukk 3 Elintarvikeketjun tutantvaikutus, milj.mk., vunna 1993 Ktimainen- Varastn- Til.virhe Vienti YHTEENSÄ %kk kysyntä muuts tutannsta Maatalus Kalatalus ja metsästys Teurastus ja lihanjalstus Maidnjalstus Mylly- ja leipmtutteiden valmistus Sk., sukl. ja makeistutteiden valm Muu elintarvikkeiden valmistus Rehujen valmistus Jumien valmistus Tupakkatutteiden valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa Ravitsemis ja maj.timinta Metallitellisuus Muu kaivannaistiminta Metsätellisuus Lannite- ja trj.aineiden valmistus Muu kemian tellisuus Maaöljy- ja kivih.tutteiden valmistus Kumi- ja muvitellisuus Ei -metall.miner. tutteiden valmistus Muu tehdastellisuus Sähkö-,kaasu-ja vesihult Rakennustiminta Maaliikenne Muu kuljetusliikenne Psti- ja teleliikenne Muu kiinteistötiminta Liike-el.pt.ja kneiden vukraus Yksit. yht.kunn. palvelukset Muut palvelukset YRITYSTOIMINTA Vaikutukset työllisyyteen kannalta. Timialan arvnlisäys mittaa edellistä tarkemmin timialan man tutannn suu- Tutannn bruttarv mittaa tutannn laajuut- ruutta. Tämä mitta vidaan helpsti jhtaa tuta tutantn sisältyvien kaikkien pansten tannn bruttarvn avulla käyttämällä kyseisen 138

7 Osm Frssell Taulukk 4 Metsäketjun tutantvaikutus, milj.mk., vunna 1993 Ktimainen- Varastn- Til.virhe Vienti YHTEENSÄ %kk kysyntä muuts tutannsta Metsätalus Puunsahaus, höyl.ja kyllästys Muu puutav. ja rak.mat.valmistus Ei-metall.kalusteiden valmistus Massan valmistus Paperin ja kartngin valmistus Paperi- ja kartnkitutt.valmistus Graafinen tutant Kustannustiminta Metallitellisuus Elintarvikeketju Muu kaivannaistiminta Kemian tellisuus Maaöljy- ja kivih.tutt.valmistus Kumi- ja muvitellisuus Ei -metall.miner. tutt. valmistus Muu tehdas tellisuus Sähkö-,kaasu-ja vesihult Rakennustiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Ravitsemis ja majitustiminta Maaliikenne Muu kuljetus liikenne Psti- ja teleliikenne Muu kiinteistö timinta Liike-el.pt.ja kn.vukraus Yksit. yht.kunn. palvelukset Muut palvelukset YRITYSTOIMINTA panksen suutta tutannn bruttarvsta. Sa- ketjun brutttutannn suus kk yritystimalla tavalla vidaan laskea muutkin tutan- minnan bruttarvsta n 18.3 %, mutta tutantn läheisesti liittyvät suureet. Ketjun sisältä- nntekijöiden vastaava suus 17.7 %. Metsämän tutannn suutta ilmaiseva mitta n sama ketjun vastaavat luvut vat 15.4 % ja 13.4 %. kaikille jhdetuille suureille samalla yksityis- Käytetty mitta vaikuttaa näin siihen, kuinka khtaisuuden taslla. Käytettäessä agregitua suuri ketjun merkityksen arviidaan kansantamittaa tuls kuitenkin muuttuu, kska suudet ludessa levan. vaihtelevat timialittain. Niinpä elintarvike- Tauluksta 5 nähdään, kuinka paljn elintar- 139

8 Artikkeleita - KAK 2/1998 Taulukk 5 Elintarvikeketjun työllisyysvaikutus, työvutta, vusina 1985 ja 1993 V.1985 suus V.1993 suus Maatalus Elintarv.,jum. ja tupakan valmistus Yhteensä Kauppa Ravitsemus- ja majitustiminta Metsätellisuus Metallitellisuus Muu tellisuus Rakennustiminta Liikenne Liike-elämää palveleva timinta Muut palvelukset Yhteensä YHTEENSÄ Taulukk 6 Metsäketjun työllisyysvaikutus, työvutta, vusina 1985 ja 1993 V.1985 suus V.1993 suus Metsätalus Puutavariden ja puututteiden valm Massan, paperin.ja paperitutteiden V Kustantaminen ja painaminen Yhteensä Elintarviketalus Metallitellisuus Muu tellisuus Rakennustiminta Liikenne Liike-elämää palveleva timinta Muut palvelukset Yhteensä YHTEENSÄ

9 Osm Frssell Kuvi 1 Elintarvikeketjun tutant- ja työllisyysvaikutus vusina , '1985'= ~ ty öiiisyys.. ~ tutant ~L- ~ ~ ~ ~ ~~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ '1985 '1986 '1987 '1988 '1989 '1990 '1991 '1992 '1993 '1994 '1995 '1996 '1997 Kuvi 2 Metsäketjun tutant- ja työllisyysvaikutus vusina , '1985'= ~ ~ Q--~---= ""...'::1:.:r;...::S:-... ~.~.C?!~n~.C? ±... /.~!!!~~~~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~ ~ ~ '1985 '1986 '1987 '1988 '1989 '1990 '1991 '1992 '1993 '1994 '1995 '1996 '

10 Artikkeleita - KAK 2/1998 vikeketju työllisti eri timialilla vusina 1985 ja 1993 sekä missä määrin kunkin timialan työllisyys riippuu elintarviketaluden lppututekysynnästä. Välittömät ja välilliset vaikutukset timialjen työllisyyteen vat tällöin mukana (yhtälö 2). Elintarvikeketju työllisti yhteensä henkilöä vunna 1993, mikä n lähes neljännes kk yritystiminnan työllisistä. Tämä suus li vain hieman suurempi vunna 1985, nin kaksi prsenttiyksikköä, mutta työvutta vähemmän kuin vunna Yli pulet tästä vähennyksestä, työvutta, khdistui maataluteen. Työllisyyden suus kk yritystiminnasta n humattavasti suurempi kuin tutannn vastaava suus. Tämä jhtuu siitä, että elintarvikeketjun timialat vat työvaltaisempia kuin kansantalutemme yritystiminta keskimäärin. Ketjun perustutannssa erityisesti maatalus n selkeästi työvaltaisempaa kuin muut kansantalutemme ja tämänkin ketjun timialat. Metsäketjun työllisyysvaikutukset nähdään tauluksta 6. Metsäketjun suus kk yritystiminnan työllisyydestä n pysynyt ennallaan vunna 1993, 12.2 %, vuteen 1985 verrattuna. Työllisten määrä n tässäkin tapauksessa vähentynyt, mutta vain työvutta. Suurin sa tästä vähennyksestä n metsäketjun perustimialilla. Työllisyydellä mitaten metsätellisuuden merkitys n humattavasti pienempi kuin elintarvikeketjun, vaikka brutttutannn ja tutannntekijätuln mitat ersivat ketjujen kesken vain hieman. Tutant- ja työllisyysvakutukset muuttuvat vusittain kysynnän tasn ja rakenteen muuttuessa ja työn tuttavuudessa tapahtuvien muutsten takia. Kuviissa 1 ja 2 n arviitu elintarvike- ja metsäketjun tutannn ja työllisyyden kehitystä vusina Lähtökhtana n tällöin vusia 1985 ja 1993 kskevat panstutstutkimukset. Välivusien luvut n arvii- tu käyttämällä ketjujen ydintimialjen tutant- ja työllisyyssuuksia, jiden n letettu muuttuvan lineaarisesti: vusien 1985 ja 1993 suudet paintetaan vaihtelevasti sen mukaan kuinka etäällä arviinnin khteena levasta vudesta ne vat. Vusina n käytetty kiinteitä vuden 1993 suuksia. Saatuja suuksia n sitten svellettu kansantaluden tilinpidsta saatuihin timialakhtaisiin tutannn bruttarvn kiinteähintaisiin lukuihin. Timialajak n tällöin llut kansantaluden tilinpidn yksityiskhtaisin julkaistu timialajak. Muiden kuin perustimintjen tutannn n letettu kehittyvän perustimintjen yhteenlasketun tutannn määrän mukaisesti. Työlli - syyskehitys n saatu pistamalla kyseisten timialjen tuttavuuden muutkset määrän kehityksestä. Vuden 1997 muut s arvit vat ETLA:n ennusteiden mukaisia (Suhdanne 1998/2). Elintarviketaluden tutannn määrä n muuttunut vähän tarkasteltavana ajanjaksna. Elintarviketaluden kk työllisyys n vähentynyt humattavasti vusina , kska työn tuttavuus n parantunut. Kun työn tuttavuuden paraneminen hidastui vuden 1995 jälkeen, n työllisyyden väheneminenkin hidastunut. Lamavusien pahimmat tutannn ja työllisyyden pudtukset ajittuvat vusille ja elpyminen alkaa vunna Metsäketjun tutannn määrä n kasvanut humattavasti ajanjaksna Tämän takia työllisyysvaikutus ei le vähentynyt niin paljn kuin elintarvikeketjussa, vaikka työn tuttavuus n parantunut paljn myös tämän ketjun timialilla. Pahimpia lamavusia vat tässä ketjussa ja elpyminen alki selvästi j vunna 1993 viennin ansista. 142

11 Osm Frssell 4 Taaksepäin suuntautuvat vaikutukset, työllisyyteen ja tuntiin Taaksepäin suuntautuvat vaikutukset, Lentiefin käänteismatriisin sarake, kertvat, kuinka paljn yhden lppututteen valmistus kyseisellä timialalla aiheuttaa kaikkiaan tutanta ja sen myötä työllisyyttä eri timialilla kk kansantaludessa. Nämä vaikutukset työn ja tunnin tarpeeseen lasketaan seuraavien yhtälöiden mukaan: (3) Ly = l'*[l(i-ayl] (4) My = l'*[m(i-ayl] l' n ykkösten vaakavektri, Ly n timialittainen vektri, jnka elementti ilmaisee miljnan markan arvisen kyseisen timialan lppututteen valmistuksen välittömästi ja välillisesti vaatiman työpanksen, M n timialittaisten tuntikertimien (timialan käyttämien tuntipansten summa tutayksikköä khden) diagnaalimatriisi My n timialittainen vektri, jnka elementti ilmaisee kyseisen timialan lppututteen valmistuksessa välittömästi ja välillisesti käytetyn tunnin yhtä lppututeyksikköä khden. Yhtälöt muuttuvat, kun halutaan laskea tutannssa syntyvien tuljen käytöstä yksityisiin kulutus menihin aiheutuvat kerrannaisvaikutukset. Tällöin arviidaan kunkin timialan tutannssa syntyvät ktitaluksien käytettävissä levat tult ja jaetaan ne timialittaisiksi kulutushyödykkeiden käytöksi. Näin laadittu kulutuskertimien matriisi [eij] vähennetäänpanskertimien matriisin lisäksi laskettaessa mallin ratkaistun mudn kertimia, (l-a-c)-l (Frssell 1985, 41-58). Näin saatua käänteismatriisia käytetään laskelmissa samalla tavalla kuin yksinkertaisempaa käänteismatriisia yhtälöissä 3 ja 4. Elintarvike- ja metsäketjun timialjen työllisyysvaikutukset vunna 1993 esitetään taulukssa 7. Työllisyysvaikutuksilla tarkitetaan tässä niiden työllisten lukumäärää, jtka saisivat työtä yhdeksi vudeksi, kun tarkasteltavan timialan lppututteiden valmistus kasvaa 1 miljnalla markalla. Taulukn 7 luvut sisältävät tällöin sekä palkansaajien että itsenäisten elinkeinnharjittajien työllisyyden. Esimerkiksi mylly- ja leipmtutteiden yhden miljnan arvisen lppututekysynnän välitön työllistävä vaikutus n 1.8 henkilöä. Tutannn kerrannaisvaikutus lisää tätä työllisyyttä muilla timialilla 2.6 henkilöllä. Tällöin lasketaan mukaan kaikki ne henkilöt, jtka mylly- ja leipmtellisuuden pansten tutannn kautta sallistuvat tun yhden miljnan arvisen lppututteen valmistukseen. Lisäksi lasketaan vielä mukaan se tutant, mikä aiheutuu myllyissä ja leipmissa ansaittujen (käteen jäävien) tuljen käytöstä kulutukseen. Tämä lisää työllisyysvaikutuksia vielä yhdellä henkilöllä. Miljnan markan arvista lppututetta khden saadaan näin työllisyydeksi kaikkiaan 5.4 henkilöä. Alkuperäinen välitön työllisyysvaikutus n näin kasvanut klminkertaiseksi. Teurastuksessa- ja lihanjalstuksessa sekä maidnjalstuksessä kertaantuminen n vielä suurempaa, kska näillä timialilla välitön työllisyysvaikutus n hyvin pieni. Metsäketjun ydintimialilla välitön työllistämisvaikutus n yleensä suurempaa kuin elintarvikeketjun timialilla; maatalus n pikkeus tästä säänöstä. Tutannn kerrannaisvaikutukset vat kuitenkin elintarvikeketjun timialilla niin paljn suuremmmat kuin metsäketjussa, että työllisyysvaikutukset metsäketjussa jäävät yleensä elintarviketjun timialjen vaikutuksia pienemmiksi. Sama havaint kskee myös kulutuksen vaikutuksia. Tämä jhtuu pääasiassa maataluden työvaltaisuudesta, j- 143

12 Artikkeleita - KAK 2/1998 Taulukk 7 Miljnan markan arvisen lppututteen valmistuksen välittömät ja välilliset vaikutukset työllisyyteen vunna 1993, työvusia, vuden 1996 työpanskertimet Välitön Tutant Kulutus Yhteensä Yht.l välitön Maatalus Kalatalus ja metsästys Teurastus ja lihanjalstus Maidnjalstus Mylly- ja leipmtutt.v Sk.,sukl. ja makeis1.v Muu elintarvikk.valmistus Rehujen valmistus Jumien valmistus Tupakkatutteiden valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa Ravitsemis ja maj.tim Metsätalus Puunsahaus, höyl.ja kylästys Muu puutav. ja rak.ma1.v Ei-metall. kalus1.valmistus Massan valmistus Paperin ja kartngin v Paperi- ja kartnkitutt.v Graafinen tutant Kustannustiminta Raudan ja teräksen valm Muiden metallien valmistus Metallitutteiden valmistus Kneiden valmistus Rad.,tv ja ktital.k.,sähköl.v Muiden sähkötekn. 1. v Instr. ja hienmek.1. v Laiv. ja ven. valm.,krj Autjen ja -sienvalmistus Talnrakennustiminta Maa- ja vesirakennus YRITYSTOIMINTA TEOLLISUUS

13 Osm Frssell Taulukk 8 Tunnin välitönja välillinen suus lppututteen valmistuksessa vunna 1993 Välitön Tutant Kulutus Yhteensä Yht.l välitön Maatalus Kalatalus ja metsästys Teurastus ja lihanjalstus Maidnjalstus Mylly- ja leipmtutt.v Sk.,sukl. ja makeist.v Muu elintarvikk.valmistus Rehujen valmistus Jumien valmistus Tupakkatutteiden valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa Ravitsemis ja maj.tim Metsätalus Puunsahaus, höyl.ja kylästys Muu puutav. ja rak.mat.v Ei-metall. kalust.valmistus Massan valmistus Paperin ja kartngin v Paperi- ja kartnkitutt.v Graafinen tutant Kustannustiminta Raudan ja teräksen valm Muiden metallien valmistus Metallitutteiden valmistus Kneiden valmistus Rad.,tv ja ktital.k.,sähköl.v Muiden sähkötekn. t. V Instr. ja hienmek.t. V Laiv. ja ven. valm.,krj Autjen ja -sienvalmistus Talnrakennustiminta Maa- ja vesirakennust YRITYSTOIMINTA TEOLLISUUS

14 Artikkeleita - KAK 2/1998 ka heijastuu elintarviketutannn välilliseen työpankseen. On humattava, että elintarviketutannn aiheuttamat marginaaliset lisäykset jäävät tässä esitettyjä keskimääräisiä vaikutuksia pienemmiksi, kska maataludessa työllisyys tuskin kasvaa tutannn lisääntyessä. Päämatavarita tuttavilla timialilla työllisyysvaikutukset vat yleensä pienempiä kuin mlempien ketjujen perustiminnissa. Työllisyysvaikutusten lisäksi myös yritysten tuljen, julkisen taluden tuljen ja tunnin suudet vat kertaantuneet vastaavalla tavalla. Tunnin suudet lppututteen arvsta ja niiden kertaantuminen kansantaluden riippuvuuksien jhdsta elintarvike- ja metsäketjun timinnissa nähdään taulukssa 8. Kun tutanta lisätään miljnalla markalla esimerkiksi maidnjalstuksessa, tässä tutannssa tarvitaan välittömästi 7000 markan edestä tuntia. Tutannssa tarvitaan muillakin timialilla valmistettuja tutteita. Niiden valmistamiseen tarvitaan edelleen tuntia. Tässä tapauksessa tämä tunnin tarve n markkaa. Vaikutukset tuntiin eivät pääty vieläkään. Maidnjalstuksessa maksetaan tutannnteki - jätulja ktitaluksille, jtka käyttävät ne edelleen ktimaisten ja ulkmaisten tutteiden hankintaan. Tästä tutteiden ketjusta kertyy tuntia markkaa. Näin maidnjalstuksen yhden miljnan markan suuruinen tutant n kaikenkaikkiaan aiheuttanut tuntia markkaa. Tämä n nstanut välittömän tunnin tarpeen 38.7-kertaiseksi. Tunnin tarve n metsäketjun timialilla yleensä pienempi kuin elintarvikeketjun timialilla. Onhan metsätellisuus kansantalutemme perinnäinen ktimaiseen puuhun perustuvaa tutanta, kun taas elintarvikkeiden tutannssa käytetään välillisesti enemmän tuntihyödykkeitä. Tutteiden ktimaisuusaste vidaan laskea vähentämällä tuntisuus yhdestä. Esimerkikisi paperi- ja kartnkitutteiden ktimaisuusaste n =0.722 ja maidnjalstuksen Metallitellisuuden timialilla ktimaisuusaste n selvästi pienempää kuin elintarvike- ja metsäketjun perustimialilla. 5 Päätelmä Pans-tutsmalli tarjaa ivan keinn erilaisten tutantketjujen sisällön ja merkityksen tutkimiselle. Ketjun tutannsta ja yhteyksistä saadaan kattava ja mnipulinen kuva. Menetelmän etuna n sen kknaisvaltaisuus, ketjun kytkennät kk kansantaludessa vidaan selvittää, ja yksityiskhtaisuus, erilaiset timinnt vidaan eritellä kknaiskehityksen sana riittävän tarkasti. Tarkastellut elintarvike- ja metsäketju sittivat, että kyseiset ydintimialat vat lennainen sa ketjua, kska humattavin sa tutannsta riippuu välittömästi ja välillisesti ketjun lppututteiden kysynnästä. Tisaalta n humattava, että tutant ei riipu yksinmaan tarkasteltavan ketjun timinnasta, vaan myös muun kansantaluden timinnasta. Elintarvikeketju n tässä mielessä metsäketjua suljetumpi. Tarkastelu sittaa, että n vaikea löytää täysin eristyneitä ketjuja. Nyt tarkasteltavat ketjut lienevät kansantaluden suljetuimpia. Pelkistetysti vidaan tarkastella esimerkiksi kansantaluden avinta ja suljettua sektria, mutta reaalimaailmassa timialat kuuluvat enemmän ja vähemmän mlempiin sektreihin. Malli n myös mien rajitustensa vanki. Avin staattinen pans-tutsmalli tarkastelee vain tutanttimintaa ja sen sisäisiä riippuvuuksia. Peruspansten, työn ja pääman, käyttö sekä niihin liittyvät tult, esimerkiksi vert, vat mallissa ulkpulisia tekijöitä. Niin vat lppututteetkin, jihin peruspansten käyttö kuitenkin vidaan tutannn sisäisten 146

15 Osm Frssell riippuvuuksien kautta kytkeä. Kiinteitä yhden vuden kertirnia vidaan myös muuttaa havaittujen tai ennakitujen arviiden mukaisesti. Mallia vidaan laajentaa endgenisimalla lppututteiden käyttöä niinkuin tässä tutkimuksessa tehtiinkin yksityisten kulutusmenjen salta. Tutannssa ansaittujen tuljen mukaanlukeminen saattaa muuttaa myös ketjujen sisältöä, js niitä tarkastellaan eteenpäin suuntautuvien vaikutusten kannalta. Elintarvikkeiden kysyntähän riippuu kaikissa timialissa ansaituista ktitaluksien käyttöön tulevista tulista. Ketjuja mudstettaessa vidaan ttaa humin päämatavariden, tutannssa tarvittavien erilaisten kneiden ja laitteiden, valmistaminen ja kehittäminen uusintainvestinteja laajemmin sana päämakantaa. Tällöin sa metallitellisuuden timialista, esimerkiksi paperikneiden valmistus, tulee saksi ketjuja. Mallia laajennettaessa yhteydet ja riippuvuudet eri timintjen välillä lisääntyvät ja mallin avimuus kapenee. Kaikki riippuu yhä enemmän kaikesta ja ketjut kytkeytyvät yhä kiinteämmin tisiinsa. Mnipulisten tutkimusten mahdllisuudet lisääntyvät, mutta ketjujen tereettisesti selkeä erittely vaikeutuu, kun lähestytään reaalimaailman timintaa. Kirjallisuus Elinkeinelämän Tutkimuslaits, Suhdanne 2/1998 Frssell O. (1985): Pans-tutsmallit, Elinkeinelämän tutkimuslaits, Sarja B 46, Helsinki Frssell. (1997): Elintarvikeketju Sumen kansantaludessa, Department f Ecnmies, University f Oulu, Wrking Papers N 6, Oulu Tilastkeskus (1998): Kansantaluden tilinpit, Taulukt, Tilastkeskus (1988): Pans-tuts 1985, Kansantalus 1988: 1, Helsinki timialan versi n saatu Tilastkeskuksesta Tilastkeskus (1996) : Pans-tuts , Kansantalus 1996:19, Helsinki Yksityiskhtainen pans-tutstutkimus, 64 timialaa, n saatu Tilastkeskuksesta. 147