37. Teurastamo. Teurastamolautakunta

Transkriptio

1 37. Teurastamo (Yleinen teurastamo) Teurastamon toimintakertomus ) v:lta 949 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 5 p:nä 948 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä J. Mehton sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kunnaneläinlääkäri A. G. Backmanin, kauppias W. J. Elkin, agronomi U. H. Forssin, talousneuvos J. Heiton, insinööri B. I. Kajanderin, tarkastaja S. Koskisen, teurastaja Y. A. ajulan sekä kauppias A. J. Saarisen. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi kiinteistöjohtaja V. V. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppias Elki ja sihteerinä apulaiskaupunginsihteeri A. A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui 2 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 63 ja lähetettyjen kirjeiden luku 87. Lausunnot ym. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: aloitetoiminnan järjestämistä kaupungin laitoksissa; teurastamon hallintorakennuksen korottamista kahdella kerroksella ja mainitun lisätilan luovuttamista maidontarkastamon käyttöön; teurastamon vapauttamista koiraveron suorittamisesta; naispuolisten työntekijöiden puku- ja pesuhuoneen järjestämistä; riittävän tilan varaamista maidontarkastamorakennuksen yhteyteen teurastamon laboratoriota varten; siipikarjateurastamon uusia taksoja; takavarikoimisaseman toiminnan järjestämistä; ompelukoneen hankkimista teurastamolle; rakennusohjelman laatimista pitempää ajanjaksoa silmälläpitäen; kahden tilapäisen toimistoapulaisen ja yhden tilapäisen vaakaajan palkkaamista v:ksi 9; lisätalousarviota; kalasataman ulkopuolisen vesijohdon uusimista; johtajan ja apulaisjohtajan eroanomuksia; eläinlääkäri A. G. Backmanin kesälomaa; muistotaulun hankkimista sodassa kaatuneille; kunnallisten teurastamoiden yhdistyksen jäsenmaksun suorittamista; syväjäähdyttämön rakentamista; vihannestukkukaupan järjestämistä; eläinraatojen ja pilaantuneen tavaran kuoppaamisen järjestämistä; eläinlääkärien eroanomusten peruuttamista; lounaan ja päivällisen tarjoamista Föreningen Svenska städers offentliga slakthus nimisen yhdistyksen retkeilyn osanottajille; henkilökunnan röntgenläpivalaisun toimittamista; sekä ylityön teettämistä yli lain salliman määrän. Edellisten lisäksi mainittavat muut lausunnot ja esitykset koskivat: Lihakeskusliiton esitystä lihantarkastuksessa hylätyn lihan ja elimien sekä teurastamolle tuoduista lehmistä saadun maidon myynnistä kertyvien tulojen tilitystä teurastamon käyttäjille; Suomen kunnaneläinlääkäriliiton esitystä eläinlääkärien palkkojen tarkistuksesta; Viranhaltijat nimisen yhdistyksen esitystä kuukausipalkalla toimivien teurastajien kesäja sairaslomakorvauksista; ylityökorvauksen suorittamista eläinlääkäreille; Karja- ja maataloustuotteiden tukkukauppiasliitolle annettavaa esitystä teurastamon toiminnasta; kassa- ja tililaitoksen johtosäännön uusimista; sekä teurastajaoppilaiden koulutuksen järjestämistä. Eräät kertomusta seuranneet taulukko tiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta.

2 37. Teurastamo 34 Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U. H. Forss lautakunnan edustajana, tarkastaja S. Koskinen vähittäiskuluttajien edustajana, johtaja A. K. Vainio, edustaen Suomen kalakauppiasten liittoa, professori T. H. Järvi Suomen kalastusyhdistystä, kauppias N. F. Karlsson Helsingin kalakauppiaiden yhdistystä sekä kalastusneuvos F. G. Gottberg Nylands fiskarförbund nimistä liittoa. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Lämmittäjä A. Lammi toimi lämmittäjänä tammikuun. Vartija A. Roivaiselle myönnettiin eläke tammikuun p:stä lukien, mutta hänet oikeutettiin pysymään virassaan maaliskuun 3 p:ään; samoin siirtyi eläkkeelle vahtimestari J. E. Martinmäki syyskuun pistä lukien. Halliapulaiselle V. Nykäselle myönnettiin palkatonta virkavapautta joulukuun 7 pistä 948 toukokuun 8 piään 949, samoin halliesimies H. R. Nordbergille lokakuun 7 pistä joulukuun 3 piään, viransijaisenaan halliapulainen K. V. Tamminen, sekä vuotatarkastaja M. Hyväriselle lokakuun p:stä joulukuun 3 piään, viransijaisenaan halliapulainen V. E. Lindberg. Toimistoapulainen H. L. esonen erosi maaliskuun 5 pinä, toimistoapulaiseksi valittiin rouva E. E. Grén heinäkuun pistä lukien. Vartija K. Gustafsson sanoutui irti toimestaan toukokuun 3 pistä, uusi vartija valittiin kesäkuun pinä, mutta erotettiin jo lokakuun 7 pinä. Samoin valittiin vartijaksi kesäkuun pistä lukien H. Tähkäpää. Taloudenhoitaja M. Vuorisalo sanoutui irti toimestaan heinäkuun 3 pistä lukien, tointa määrättiin hoitamaan toimistoapulainen K. K. Carlander, hänen tehtäviään hoiti vaakaaja H. O. Heino. Lämmittäjäksi valittiin S. Uusikallio kesäkuun 7 prstä lukien, hänet erotettiin syyskuun 5 pistä lukien. Halliapulainen V. A. Saavalainen erotettiin syyskuun 5 pistä lukien. Tilapäinen työvoima ja kesälomasijaiset. Toimistoapulaisen sairaslomasijaisena toimi U. Vuorio tammikuun 3 pin ja 24 pin välisen ajan. Toimistoapulaiseksi otettiin rouva A.-M. Varhala maaliskuun 3 pistä lukien toistaiseksi. Lihantarkastamossa toimi tarkastuseläinlääkärin kesälomasijaisena eläinlääkäri B. Henriksson kesäkuun ajan, toimistoapulaisen kesälomasijaisena toimivat neidit I. Lappalainen ja A. Hintze kesäkuun pistä elokuun 3 piään. Laboratorion laboratorioapulaisen kesälomasijaisena toimi neiti A. L. ärssinen heinäkuun 4 pin ja elokuun 3 pin välisenä aikana; tointa otettiin hoitamaan marraskuun pistä lukien M.-L. Maikki. Teurastamon tuotantokomiteaan valittiin viksi 949 seuraavat henkilöt i työnantajan edustajiksi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist ja käyttöpäällikkö K. V. Virtanen vakinaisiksi sekä tarkastuseläinlääkäri B.-O. Engdahl ja taloudenhoitaja M. T. Vuorisalo varajäseniksi, toimihenkilöiden edustajaksi hallin yliesimies R. Åkerman, varalle toimistoapulainen K. K. Carlander ja työntekijäin edustajiksi aputyöntekijä T. Leppänen, teurastaja Y. A. ajula ja metallikorjausmies A. A. Virtanen, varalle vaakaaja H. O. Heino, lämmittäjämekaanikko N. Lahti ja vaakaaja H. Landén. uheenjohtajana toimi metallikorjausmies Virtanen ja sihteerinä käyttöpäällikkö Virtanen. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v seuraava määrä eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös vin 938 luvut: 938 Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita 4 27 Lampaita ja vuohia Sikoja 24 orsaita 200 Hevosia 207 oroja Yhteensä

3 Teurastamo Edellä luetellut v:n 949 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 45. o % oli nautakarjan, 2. e % lampaan, 48.8 % sian ja porsaan sekä 3.6 % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 4 sonnin, 2 lehmän, 22 hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikku vasikoita Lampaita Sikoja orsaita 2 Hevosia Yhteensä Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli talleissa yötä eläintä eli 65. e % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa eli 38. o %, lampaita eli 9.3 %, hevosia 93 eli I.2 % ja sikoja eli 4.5 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana kg heiniä ja pahnoja sekä kg perunoita ja kauroja. Suolipesimössä puhdistettiin eläimen sisälmykset, nimittäin raavaan, sian ja hevosen sekä pikku vasikan ja lampaan suolet ja mahat. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylkyvikoja, Luounonviko j a, kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu l.i l.i Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu » Joulukuu «Yhteensä *) ) Teurastustavasta johtuen on 444 uskonnollisten menojen mukaisesti teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.

4 37. Teurastamo 343 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl kpl I lk II lk III lk Hylkyjä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Lihantarkastamoissa (Helsinki teurastamolla ja Helsinki 2 Malmilla) tarkastettiin v:n 949 kuluessa kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat kgraan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 938 ja 948 vastaavat luvut: Koko uoli- Koko uoli- Koko uoliruhoja. ruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja. ruhoja, kpl kpl kpl kpl kpl kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Tarkastuksen johdosta erikoiskäsiteltiin kertomusvuonna 2 lehmän, 2 hiehon ja ison vasikan sekä sian ruho, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä koko ruhoja, Hylättyjä ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin 2 kg paloiteltua lihaa ja 2 29 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg.

5 Teurastamo Tukkumyyntihallin, jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. I Toukok. Kesäk. Heinäk. S o? S F Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl Isoja vasikoita» ikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. Kg Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Elokuu... Kg Kg Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Edellä mainittuihin lukuihin sisältyy kg ulkomaille lähetettyä lihaa, josta kg sianlihaa, kg hevosenlihaa sekä 55 kg lampaanlihaa. Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik Toukok. Kesäk. Heinäk. S ct? Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Jääl idyttäi nön rii; ppuvie] a ruho; en osa: stoilla : säilytet :tiin!): Raavaita ja isoja vasikoita kpl ikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Metsänriistaa kg Kanoja ym. siipikarjaa..» Lihaa» Muuta tavaraa» Metsästäjäkopeissa» Syvaj aadytt; ä,mössä säilyti sttiin: Yhteensä, kg Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.

6 37. Teurastamo 345 Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 72 raavaan, 3 2 pikkuvasikan, 923 lampaan, 54 sian ja 9 hevosen ruhoa eli yhteensä 5 7 ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan kg paloiteltua lihaa. Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita... kpl Isoja vasikoita» ikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Edellä mainittu lihamäärä oli kilogrammoissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kg Toukokuu 3 6 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Kg Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi unnitseminen. Teurastamossa punnittiin vuoden aikana vuotaa. Uudelleen punnittiin yhteensä vuotaa. Lihanhinnoittelu. Tammikuun 2 p:nä määräytyi tukkuhinta säännösteltyyn vähittäishintaan. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee taulukosta n:o V. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 296 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-määräyksineen, 289 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 38 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta, 27 sekalaista tutkimusta sekä sian ruhoa koskevaa trikinikoetta. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Eläinlajit Eläinten luku Bakteeripitoisuus Keittokokeen tulos Toimenpide Runsaasti j Vähän Voimakas vieras haju Heikko vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Bakteerittornia Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita 2 Sikoja Hevosia Rokko vasikat Yhteensä

7 Teurastamo Tutkituista ruhoista oli 85 teurastusosastolta ja lihantarkastamolta, mikä on 0.i6 % kaikista teurastamolla teurastetuista ja tarkastetuista ruhoista. Tutkituista ruhoista, rokko vasikoita lukuunottamatta, hylättiin 43.7 %. Hylkäämisen syynä oli 24 tapauksessa, 9. o %, bakteeripitoisuus, 5 tapauksessa, 9. o %, keittokokeessa todettu vieras haju tai liian korkea ph-luku, 27 tapauksessa, lo.i %, sekä bakteeripitoisuus että vieras haju tai liian korkea ph-luku sekä 5 tapauksessa 5.«%, patologisanatomiset muutokset. Määrilteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin 8 lehmässä, joista 5 oli aiheutunut kolibakteereista, 2 streptokokeista ja pernaruttobasilleista, 4 isossa vasikassa, joista 2 oli aiheutunut streptokokeista, kolibakteereista ja anaerobabakteereista, 2 pikkuvasikassa, joista kolibakteereista ja streptokokeista aiheutunut, 9 siassa, joista 7 kolibakteereista, streptokokeista ja sikaruusubakteereista aiheutunut sekä hevosessa, joka oli kolibakteerien aiheuttama. Tutkittavaksi otettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 66 tapausta, erysipelas suis 35, hätäteurastus 33, rokkovasikat 28, maksatulehdus 25, mastitis 5, pericarditis traumatica 2, partus 0, peritonitis 8, icterus 8, pneumonia 5, vieras haju 5 ja muista syistä 54 tapausta. ienemmät bakteriologiset, bakterioskofiset ja histologiset tutkimukset koskivat 43 pernaruttokoetta, joista 2 myönteistä ja 4 kielteistä, 37 tuberkuloosikoetta, 55 bakteriologista ja 30 histologista koetta sekä 24 maitonäytettä. Kaikki tuberkuloosikokeet suoritettiin ainoastaan mikroskoopilla ja tulos oli 28 tapauksessa, 75.? %, myönteinen ja 9 tapauksessa, 24.3 %, kielteinen. Tuberkuloosin tähden tutkitut, jotka kaikki olivat sikoja, olivat kaikki teurastusosastolta. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Tulos Toimenpide Eläinlajit Eläinten luku Voimakas Heikko Ei Hylättyjesyttyjen Hyväk- vieras vieras vierasta haju haju hajua luku luku Raavaita Hiehoja ja iso ja vasikoita ikkuvasikoita. Lampaita Sikoja ja porsaita Yhteensä Tutkituista ruhoista oli 86 teurastusosastolta ja 52 lihantarkastamolta. Tutkimusten perusteella hylättiin 27 ruhoa kokonaan eli 9. e % koko tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä olivat 27 tapauksessa pullistustauti, 4 vieras haju, 63 karjun vikaa, 0 keltatauti, 9 munuaistauti ja 5 tapauksessa joku muu tauti. Trikiininäytteet olivat kaikki kielteisiä. Sairasosasto. Sairasosastolla teurastettiin 26 ja obdusoitiin 96 eläintä, nimittäin 5 raavasta, 0 isoa vasikkaa, 36 pikku vasikkaa, 26 lammasta, 43 sikaa ja 7 hevosta. 35 oli kuollut matkalla ja 52 teurastamon navetassa. Matkalla pistettyjä oli 9. Tarttuvia tauteja ei todettu. Kuoleman tai sairauden syyksi todettiin sikaruusua 2 tapausta, koliseptikemiaa, streptokokkiseptikemiaa 4, sekä anaerobabakteeriseptikemiaa 3 tapausta. Muista syistä mainittakoon luunmurtumat, ruhjevammat, ruokamyrkytys ym. Tarkastuslääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o II. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

8 37. Teurastamo 347 Matorakkula (Cysticercus inermis ): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Teurastus osastot Yksi Useampia Eläviä ja kuolleita Lihantarkastamot Ainoastaan kuolleita Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan I 5. Absoluuttiset luvut rosenttiluvut f loo.o Nystyrätautia ( Tuberculosis) ei vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa tavattiin muutoksia 8 tapauksessa ainoastaan nielurauhasissa ja 20 tapauksessa ainoastaan suolirauhasissa. Matorakkulan (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v. 938 ja v ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Nautojen Nautojen Sikojen Vuosi luku % luku % luku % T O Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t 8 9 C +25 C, syväjäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä 000 ly/t 8 C +25 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 25 kilon painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Jäähdytyskoneiden I IV käyttöaika oli kertomusvuonna seuraava: I:n tuntia 5 minuuttia, II:n 763 tuntia 40 minuuttia, III:n 054 tuntia ja IV:n tuntia minuuttia. Kloorikalsiumia käytettiin säiliössä I 7 0 kg ja säiliössä II kg, yhteensä 73 0 kg. Jäätä valmistettiin kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä m 2, yhteensä 3 m 2 0 kg:n työpaineella, varustettuna m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila on varustettu nykyään puulämmitykseen soveltuvalla tulipesällä. Höyrykattilat lämmitettiin tuntia 30 minuuttia, siitä kattila I 3 03 tuntia 30 minuuttia ja kattila II 83 tuntia. Halkoja kulutettiin m 3 ja kivihiiliä 288 tonnia eli kivihiilen määrä muunnettuna haloiksi, kaikkiaan m 3 halkoja. Vettä kulutettiin 092 m 3. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: Lämpökeskus 092 Lämminvesi Jäähdytyskoneet 694 Hallintorakennus Ilmatiivistäjä Jäätehdas Tukkuhallin kellari Jäähdytyshuoneet 49

9 Teurastamo Sikateurastamo Suolipesimö 29 2 Mahojen tyhjennys 29 Suuren karjan teurastamo Lihantarkastamo 7 Saniteettiteurastamo 3 3 Suuren karjan talli 8 ienen karjan talli 3 5 Lantala 622 Viemäriveden puhdistamo 392 Karjan vaunujen puhdistamo 22 Lihavaunujen puhdistamo 2 Kanateurastamo 394 Kesänä vettä 27 ihojen kastelu 44 Vuotavarasto 3 Maidontarkastamo 6 Yhteensä m Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 2 voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 0 ja 220/27 voltin jännitteiseksi. 0 voltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa ja 220 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistuksessa, ollen lamppujännite 27 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa selviää seuraavasta: valaistusvirtaa käytettiin kwh, 220 voltin voimavirtaa kwh ja 0 voltin voimavirtaa kwh, yhteensä 226 kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Kertomusvuoden aikana puhdistettiin karjavaunua ja 5 lihavaunua, yhteensä 2 4 vaunua. Lämpimän veden kulutus oli 2 m* ja kylmän veden 233 m 3. Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kg, josta suolattua silliä kg ja tuoretta silakkaa kg. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Jäähdytyskone käynyt tuntia ja Jäähdyttämössä säilytetty tavaraa, kg ) Kalaa Muuta tavaraa Yhteensä Sähkövirran kulutus, kwt Valovirta Voimavirta Yhteensä Halkojen Koksin Veden telu- öljyn Voi- kulutus m 3 tonn. m 3 kg kg Tammik.... Helmik Maalisk.... Huhtik Toukok.... Kesäk Heinäk Elok Syysk Lokak Marrask.... Jouluk Koko vuosi oo l.o.5 l.o il Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk, josta teurastamon tuloja 9 mk ja kalasataman tuloja mk. Tilien mukaan nousivat tulot mk:aan, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja 940 mk. Tulot olivat siten teurastamon osalta mk ja kalasataman osalta 2 8 mk arvioituja suuremmat. Kokonaisuudessaan olivat tulot mk arvioitua määrää suuremmat. Luvut tarkoittavat säilytyspä!vien yhteenlaskettua kilomäärää.

10 37. Teurastamo 349 Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien Ylitulot (+) mukaan, mukaan, Vajaus ( ), Tuloerä mk mk mk Teurastusosastot Lihantarkastamot Tukkumyyntihalli Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttämisestä Jäähdyttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot Yhteensä Seuraavasta prosenttilaskelmasta ilmenee v:n 938 ja eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Tuloerä Teurastusosastot 26. * 7. s s 35.» Lihantarkastamot «9. s Tukkumyyntihalli a 4. s. s Kuljetusradat ym i 4. o Jäähdyttämöt Luontoisedut 0. s i Muut tulot Yhteensä. o. o. o. o. o Menot. Kaupungin v:n 949 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia, lisämäärärahoja sekä kalliinajanlisäyksiä yhteensä mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä mk, mistä käytettiin mk. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Säästö (+) tai ylitys ( ) Talousarvion Käytetty tilien talousarvioon Menoerä määräraha, mk mukaan, mk verraten, mk alkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasi j aiset Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus uhtaanapito ainatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Rakennusten, teiden ja ratojen korjaukset ja ja kunnossapito Aputeurastajien palkat Yhteensä *) l ) Muistotaulun hankkimiseksi viime sodassa kaatuneille käytettiin lisäksi kaupunginhallituksen yleisistä käyttövaroistaan myöntämänä 2 6 mk.

11 3 37. Teurastamo V:n 949/ vaihteessa oli teurastamon varastossa 3 m 3 halkoja eli 2 064mk:n arvosta ja 73 tonnia kivihiiliä mk:n arvosta, yhteensä mk:n arvosta. Kalsiumkloridia oli kg 9 mk:n arvosta. Varaston kokonaisarvo oli siis mk. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 948 menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Menoerä mk mk % % % alkkausmenot o s alkkiot e Sääntöpalkkaiset virat o 25.6 Tilapäistä työvoimaa o Kesälomasijaise t s uhtaanapito s Teurastajien palkat Vuokra s 4. s 3.6 Käyttökustannukset «Lämpö » Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet Kunnossapitokustannukset s Koneiden ja työkalujen hankinta l.s 3.5 Yleisten laitteiden kunnossapito Korjaus ja muutostyöt \ c ) / \ 3.i 7. e 2. a 4. 5 Muut kustannukset Hylkylihan korvaus Siivoaminen x O.o O.o ainatus ja sidonta l.o.4 l.o Tarverahat Vaatteiden pesu Tapaturmavakuutusmaksut O.s Rehut ja kuivikkeet O.s 0. e l.o Menot yhteensä o. o. o Tulot yhteensä Ylitys (+) Vajaus ( )

12 37. Teurastamo 35 I. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v. 949 Rautateitse Autoilla Meritse Kaik- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Kui- kiaan retta lattua tettua retta lattua tettua retta lattua vattua kalaa, kg Tammikuu 08. o Helmikuu Maaliskuu i Huhtikuu Toukokuu J Kesäkuu 62.o Heinäkuu 49.i Elokuu l.o 296.; Syyskuu Lokakuu _- 976.o! Marraskuu Joulukuu ! Koko vuosi o s

13 Teurastamo II. Hylkäämiset ryhmitettyinä niiden T eurastus- Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. ikkuvasikoita - Hylkäämisen syy Abscessus Märkäpesäkkeet _ 2 4 3, 2., _ 2 Acetonaemia uutostauti 3 Actinomycosis Sädesienitauti Angiectasia hepatis ilkkumaksa 4 5 Anthrax ernarutto - Arthritis, bursitis. Nivel-, limapussin- tai pol- 8 gonitis vitulehdus. 2 Bronchopneumonia catarrhalis! 7 chron. suum orsasyskä! 8 Cachexia Nääntyminen 4 :. 3 Contusiones, fracturae, Ruhjevammat, luunmurtu- ; 9 haemorrhagia mat, verenvuodot Cystae Rakkokasvaimet 3 Cysticercus inermis Matorakkulat » tenuicollis Matorakkulat.! 3 Distomatosis Maksamadot ! 4 Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericarditis Traumaattinen maha- ja sy- 5 traumatica dänpussitulehdus Icterus Keltatauti 2 7 Kehittymättömyys 3 8 T lro OtrfllTYl tl DT 9 Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus 2. 2 Nephritis Munuaistulehdus ilaantuminen 23 iroplasmosis unatauti. 24 neumonia Keuhkokuume Rehu-, kalttausvesi-, veri- 25 aspiratio o oep S^rvfiroATYI llcdcnild i o \/öton m TrflrTr+xrc! Tnfiar/'nlrtoio A U L/vi O UlUola 28 Tumores Kasvannaiset 5 29 Vieras haju, väri, maku Alii morbi Muut taudit Yhteensä 3; CO 49 4 Huom.! Taulukkosarakkeeseen merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan eläinten

14 37. Teurastamo 353 syyn ja kohteiden mukaan vuonna 949 osastot Lampaita Sikoja orsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lihantarka s t a m o Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. ikkuvasikoita A o jukua, joista ne on hylätty Kunnall.kert. 949, II osa 23

15 Teurastamo Jatkoa Lihantarkastamo Lampaita Sikoja orsaita Hevosia Hylkäämisen syy il 0O e> b J s s o 5 2* g S et- O fe-fll. g 2. to Ü fo e» il M ^ 3 e»s I* B o ö Abscessus Acetonaemia Actinomycosis Angiectasia hepatis Anthrax Arthritis, bursitis, gonitis Bronchponeumonia catarrhalis chron, suum Cachexia Contusiones, fracturae, haemorrhagia Cystae Cysticercus inermis» tenuicollis Distomatosis Erysipelas suis Gastritis et pericarditis traumatica Icterus Mastitis Metritis Nephritis iroplasmosis neumonia Septicaemia Tuberculosis Tumores Alii morbi orsasyskä Nääntyminen Ruhjevammat, Märkäpesäkkeet uutostauti Sädesienitauti ilkkumaksa ernarutto Nivel-, Ilmapussin- tai polvitulehdus luunmurtumat, verenvuodot Rakkokasvaimet Matorakkulat Matorakkulat Maksamadot Sikaruusu Traumaattinen maha- ja sydänpussitulehdus Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Utaretulehdus Kohtutulehdus Munuaistulehdus ilaantuminen unatauti Keuhkokuume Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio Verenmyrkytys Nystyrätauti Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Muut taudit Yhteensä Huom.: Ks. edell. siv. huomautusta.

16 37. Teurastamo 355 III. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina Vuosi orsaita Raavaita Isoja I ikku vasi- vasikoita koita Ruhoja, kpl Lampaita Sikoja Hevosia Hir- viä, poroja Kettuja Muuta tavaraa, kg Yhteensä, kg Tukkumyyntihallissa myytiin ( Jäädyttämössä säilytettiin IV. Syväjäädyttämön käyttö vuosina Vu o s i Metsänriistaa S y v ä j ä ä d y ä m ö s s ä Kanoja ym. siipikarjaa Kaniineja Lihaa Kilogrammaa säilytettiin Muuta tavaraa Metsästäjäkopeissa Yhteensä

17 Isot sonnit Lehmät V. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vuonna 949 Hiehot ja nuoret sonnit Kuukausi ja hintataso ST p g sr w p - ff X sr ^d ST W - X sr sr w p - ff X srtj sr w E s ff M 3 c/j ff p S-8 S ff E 53 g CO ff E ff 8 * C CO ff Rl 5 S E $ - TR X * g 6 ff CO 3 M c g Tammikuu, korkein... Helmikuu, korkein... Maaliskuu, korkein... Huhtikuu, korkein... Toukokuu, korkein... Kesäkuu, korkein... Heinäkuu, korkein... Elokuu, korkein... Syyskuu, korkein... Lokakuu, korkein... Marraskuu, korkein... Joulukuu, korkein c g Ruohovasikat ikkuvasikat Juotto vasikat Lampaat Lihotussiat Emakot sr ^ g sr w s cff 2 ai S- "* fu p H* S co ff E ff p * ^ CO ff E ^ g c ff rt M CO Hinta kilogrammalta, markkaa sr sr M sr ^ H- FFI sr ^ sr w X s ff E c g sr t) W as a 8 ff 8 ff E ff sr 'rj sr W p p E M * g C ff E* CO ff Rl E Alle kg:n jouluporsaan korkein hinta oli parhaasta laadusta 75 mk, keskilaadusta mk ja huonosta laadusta 55 mk kilogrammalta. Alm hinta oli vastaavasti 65 mk, mk ja mk. oooooooooooooooooooooooo o o o o o o o o ooooooooooo o o o o o OJOOCOCOI>LOT>.^U5COCDCCCOCOI>^CC)IR>CDTFL>.LOXCC) c g

18 37. Teurastamo 357 VI. Kalantuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä lähetyspaikkakuntien mukaan vuonna 949 Kuukausi: f*r K a e pr > tr <J * tr C/3 s : < : s o p tr o tr 000 kg pr p* o H c p pr w S c pr Tammikuu Helmikuu 34.o i o Maaliskuu 22.o Huhtikuu i Toukokuu Kesäkuu o 5.6 O.i Heinäkuu ll.o Elokuu o o 0.6 l.o Syyskuu Lokakuu o o i Marraskuu o 8.i o Joulukuu i Koko vuosi i Siitä Tuoretta i i Suolattua Savustettua 59.i 59.i Tv n nro 4-fn o 40 o 40. o Lähetyspaikkakunta: Helsinki Hanko i i i Helsinki Loviisa Kotka 229.o o 6.o i Hanko Turku o i i l.i ori o o Kristiina Vaasa Oulu o Tampere Hämeenlinna 3.o O.i Kuopio Kajaani... O.i.6 0. o O.i Ahvenanmaa "Rno+si Norja 40.o Hollanti Iso-Britannia i Kaikkiaan i