37. Teurastamo 1} Teurastamolautakunta

Transkriptio

1 37. Teurastamo 1} (Yleinen teurastamo) Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä J. Mehdon sekä lautakunnan jäseniksi tarkastaja S. Koskisen, putkiasentaja V. Saarelan, talousneuvos W. A. iekkolan, majuri. Strandin, teurastaja Y. ajulan, eläinlääkintöneuvos A. G. Backmannin, agronomi U. Forssin ja kauppias W. J. Elkin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi valtuutettu K. Östenson. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppias W. J. Elki ja sihteerinä apulaiskaupunginsihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui 16 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 143 ja lähetettyjen kirjeiden luku 50. Lausunnot ym. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: kysymystä höyryn toimittamisesta Suvilahden voimalaitokselta teurastamolle; esitystä teurastamolle osoitetun karjan rahtimaksun alentamisesta 25 %:lla; esitystä Kaupunkiliiton ansiomerkin myöntämiseksi 30 ja 20 vuotta laitoksen palveluksessa olleille viranhaltijoille; ehdotusta konemestarien ja jäähdyttämönhoitajan virkojen perustamisesta uudelle syväjäädyttämölle; lausuntoa toreilla myytäväksi tarjotun kalan säilyttämisestä ja myyntilaatikoiden puhdistamisesta; lausunnon antamista teurastamon toimitusjohtajan viran hakijoista; lausuntoa vuositilintarkastajien kertomuksesta; esitystä sikateurastamon rakennustöiden aloittamisesta. Muista lausunnoista ja ehdotuksista mainittakoon edellisten lisäksi seuraavat: taksakomitean mietintö uusiksi taksoiksi ja maksuiksi; rajan määrääminen toimitusjohtajan hankinnoille ja ostoille ilman lautakunnalle tehtyä esitystä; käyttöpäällikkö K. V. Virtaselle suoritettava korvaus syväjäädyttämön rakennustöiden valvonnasta; selitys V. Tam~ pion valitukseen, joka koski teurastajan viran täyttämistä; puhelimien hankkiminen uuteen syväjäädyttämöön; suolipesimössä käytetyn lämpimän veden veloitus; jaoston asettaminen teurastamon järjestyssääntöjen uusimista varten; syväjäädyttämön pihaalueen järjestely; virallisen erojaistilaisuuden järjestäminen eronneelle toimitusjohtaja H. Tallqvistille; irtaimiston ja kaluston hankinta syväjäädyttämöön; jaoston asettaminen syväjäädyttämön käyttömaksuja valmistelemaan; syväjäädyttämön eläinlääkinnöllinen valvonta; käyttöpäällikkö K. V. Virtasen määrääminen sikateurastamorakennustyön valvojaksi ja suunnittelijaksi; yhden laboratorioapulaisen palkan korottaminen 20. palkkaluokasta 21. palkkaluokkaan; tukkuhallin konttorihuoneiden ja ravintolan vuokrien, korotus ja kahvitarjoilun järjestäminen vieraille teurastamon ravintolassa. Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U H. Forss teurastamolautakunnan edustajana, kalas- Eräät kertomukseen liittyvät tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu; Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa.

2 37. Teurastamo 323 tusneuvos F. G. Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund-nimistä liittoa, professori T. H. Järvi Suomen Kalastusyhdistyksestä, kauppias N. F. Karlsson edustaen Helsingin kalakauppiaiden yhdistystä, tarkastaja S. Koskinen edustaen vähittäiskuluttajia sekä johtaja A. K. Vainio Helsingin Kalatukkukauppiaat nimistä yhdistystä. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Eläinlääketieteen tohtori H: Tallqvist erosi 4.8. toimitusjohtajan virasta ja siirtyi eläkkeelle, toimistoapulainen L. M. Anttila erosi , vartija V. Toivanen pidätettiin virasta ja erosi 7. 5., teurastaja K. H. Berghäll erosi 1.6. ja siirtyi eläkkeelle, teurastaja R. Myllymäelle myönnettiin palkatonta virkavapautta väliseksi ajaksi. Varatuomari R. H. Turunen ryhtyi hoitamaan teurastamon toimitusjohtajan virkaa alkaen. Kaupunginvaltuuston poistettua tilapäisten virkojen palkkausmäärärahoja, irtisanoi teurastamolautakunta teurastaja R. Myllymäen , tilapäiseksi konemestariksi otettiin R. Sinisalo ja tilapäiseksi koneenhoitajaksi K. Salonen, tilapäisenä toimistoapulaisena toimi välisen ajan H. M. Länsimäki. Vuosilomasijaiset. Toimistoapulaisten vuosilomasijaisina toimivat E.-L. Aukia ja M.-L. Yläsuutari välisen ajan. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin vuoden kuluessa alempana mainitut määrät eri eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös vv:n luvut Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia Yhteensä Edellä luetellut v:n 1953 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 54.2 % oli nautakarjan, l.s% lampaan, 36.4 % sian ja porsaan sekä 7. e % hevosen lihaa. Teurastusten jakautuminen eri kuukausille käy ilmi taulukosta n:o VIII. Tarkastuksissa määrättiin erikoiskäsiteltäviksi 1 sonnin, 12 lehmän ja 19 ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhon osia. Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita Sikoja yli 50 kg Hevosia Yhteensä Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää:

3 Teurastamo Maanteitse Rautateitse Kaikkiaan Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja Hevosia Yhteensä Karjatollien käyttö. Kaikkiaan oli yötä talleissa eläintä eli 32. s % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa kpl eli 44. o %, lampaita kpl 8. s %, hevosia kpl 10. s % ja sikoja kpl 36.7 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana kg heiniä ja pahnoja ja kg perunoita. Suolipesimössä puhdistettiin suolia ja mahoja seuraavasti: raavasten kpl, sikojen ja hevosten kpl, pikkuvasikoiden ja lampaiden kpl eli yhteensä kpl, 21 raavaan, 10 sian ja hevosen suolet hylättiin. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl Nyi ky vi koja, Luonnonvi koja, kpl I lk 11 ik : III lk kpl % kpl kpl i, Tammikuu Helmikuu s Maaliskuu O Huhtikuu Toukokuu » Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä ) Lisäksi tarkastettiin seuraava määrä maalaisvuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl Hylkyjä Kuivia kpl I lk II lk III lk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä x ) Teurastustavasta johtuen on 451 uskonnollisten menojen mukaan teurastettua eläimen.merkitty II luokkaan. vuotaa

4 I 37. Teurastamo 331 Lihantarkastamot. Helsingin I lihantarkastamossa teurastamolla ja Helsingin II:ssa Malmilla tarkastettiin kertomusvuoden aikana kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 1952 vastaavat luvut; Ruhoja, kpl Ruhoja, kpll Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin lehmiä 2 kpl ja hiehoja ja isoja vasikoita 1 kpl, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia Yhteensä Hylättyjä Hylättyjä kokoruhoja. ruhonosia, Kaikkiaan, kp] kg kpl kg kg Sitäpaitsi hylättiin paloiteltua lihaa 277 kg ja elimiä kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Tukkumyyntihallin, jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. I Maalisk. 1 1 Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita... kpl Isoja vasikoita» ikkuvasikoita» Lampaita..» Sikoja» Hevosia...» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg

5 Teurastamo Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä olevat numerot seuraaviksi: Kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kg Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Kg Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: H B g. g K ffi d H o K O K : 2 p: o K w t- 1 o K *r p cn O B' k Koko vuosi Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla säilytettiin 1 sikoita... kpl ikkuvasi-. kpl koita.» Lampaita Sikoja.» Hevosia....» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Raavaita ja isoja va- Metsänriistaa, ka- Syväjäädyttämössä säilytettiin: noja ym. siipikarjaa kg Lihaa» Muuta tavaraa...» Metsästäjäkopeissa» Yhteensä, kg Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 110 raavaan, pikkuvasikan, 170 lampaan, 166 sian ja 15 hevosen ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan kg paloiteltua lihaa. Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita.. kpl Isoja vasikoita» ikkuvasikoita Lampaita..» Sikoja» Hevosia...» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa k g ) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää

6 37. Teurastamo 327 Edellä mainittu lihamäärä oli kilogrammoissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu Huhtikuu Kg Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu. Elokuu... Kg Syyskuu... Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu. Kg Kokovuosi Lihanhinnofttelu. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee taulukosta n:o IV. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 314 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-määräyksineen, 226 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 613 keittokoetta ilman samanaikaista täydellistä bakteriologista tutkimusta, 15 sekalaista tutkimusta sekä sian ruhoa koskevaa trikiinikoetta. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Eläinlajit Eläinten luku Bakteeripitoisuus Keittokokeen tulos Toimenpide Runsaasti Vähän Voimakas vieras haju Heikko vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Bakteerittornia Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita Sikoja Hevosia Yhteensä Tutkituista ruhoista oli 100 teurastusosastolta ja 214 lihantarkastamolta, mikä on % kaikista teurastamolla teurastetuista ja tarkastetuista ruhoista. Tutkituista ruhoista hylättiin 47. i %. Hylkäämisen syynä oli 16 tapauksessa bakteeripitoisuus, 83 tapauksessa keittokokeessa todettu vieras haju, 40 tapauksessa sekä bakteeripitoisuus että vieras haju sekä 9 tapauksessa patologisanatomiset muutokset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin 6 lehmässä, kaikki aiheutuneet kolibakteereista, 1 isossa vasikassa ja 7 siassa, samoin kaikki aiheutuneet kolibakteereista sekä 8 pikku vasikassa, joista 6 oli aiheutunut kolibakteereista ja 2 diplokokeista. Tutkittaviksi otettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 71 tapausta, hepatitis 65, mastitis 37, hätäteurastus 29, pneumonia 16, pericarditis traumatica 11, nephritis 9, erysipelas suis 8, enteritis 7, peritonitis 7, lumbago 5 ja muista syistä 49 tapausta. ienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja histologiset tutkimukset koskivat 24 pernaruttokoetta, jotka kaikki olivat kielteisiä, 74 tuberkuloosikoetta, 102 bakteriologista ja 26 histologista koetta. Tuberkuloosin tähden tutkittiin 70 sikaa ja tulos oli 52 tapauksessa, 74.3 %, myönteinen. Muutokset esiintyivät 23 kertaa submaxillar- ja 47 kertaa mesenterialrauhasissa. Teurastusosastolta oli 69 näytettä ja 1 näyte lihantarkastamolta. Nautoja tutkittiin 4 kpl, joista tulos 1 tapauksessa oli myönteinen ja 3 tapauksessa kielteinen. Muutokset esiintyivät 2 kertaa keuhkorauhasissa ja 2 kertaa muissa elimissä. Teurastusosastolta oli 3 näytettä ja 1 lihantarkastamolta. 102 muusta bakteriologisesta tutkimuksesta tulos oli kielteinen 60 tapauksessa. Infektion syyt olivat seuraavat: 12 kertaa kolibakteereja, 3 corynebakteereja, 1 streptokokkeja, 1 pyogenes, 2 anaerobisia, 2 diplokokkeja, 1 intermedins ja 20 sekainfektio.

7 Teurastamo Histologisissa tutkimuksissa todettiin muutoksia seuraavasti: 5 tapauksessa carcinomaa, 5 aktinomycestä, 4 lymphadenosia ja 12 tapauksessa erilaisia muita muutoksia. Keittokokeita ilman samanaikaisia bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:, Eläinlajit Eläinten luku + + Voimakas vieras haju Tulos + Heikko vieras haju Ei vierasta hajua Toimenpide Hylättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita Sikoja orsaita Hevosia Yhteensä Tutkituista ruhoista oli 295 teurastusosastolta ja 318 lihantarkastamolta. Tutkimusten perusteella hylättiin 163 ruhoa kokonaan eli 26.6 % koko tarkastetusta määrästä. Karjuista hylättiin 20.9 % ja salakarjuista 5.3 %. Tutkimusten syinä olivat: sukupuolikarju (karjunvika) 256 tapauksessa, hätäteurastus 87, muutoksia maksassa 55, vieras haju tai väri 52, pullistustauti 31, vaikea poikiminen 24, utaretulehdus 19, keltatauti 13, traumaattinen maha- ja sydänpussitulehdus 12, munuaistauti 10, puutostauti 8, poikimahalvaus 1, märkäpesäkkeitä 6, ruhjevammoja 5 ja 28 tapauksessa erilaisia muita syitä. Sairasosasto. Sairasosastolla teurastettiin tai obdusoitiin 28 eläintä, nimittäin 1 raavas, 4 isoa vasikkaa, 7 pikku vasikkaa, 2 lammasta, 13 sikaa ja I hevonen. Sairasosastolla käsitellyistä oli 1 osastolla teurastettu, 5 matkalla pistettyjä, 1 teurastamon navetassa kuollut ja 21 matkalla kuolleita. Kuoleman tai sairauden syiksi ei todettu tarttuvia tauteja. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o I. Matorakkulan (Cysticercus inermis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Teurastus osastot Yksi Useampia Eläviä ja kuolleita Lihantarkastamot Ainoastaan kuolleita Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan Sonneja ja lehmiä oli 28, hiehoja ja isoja vasikoita 29. Nystyrätautia (Tuberculosis) todettiin 1 naudassa ja 52 siassa. Matorakkula (Cysticercus inermis) ja nystyrätauti (Tuberculosis) esiintyivät v ja vuosina seuraavasti: Cysticercus inermis Tuberculosis Nautojen Nautojen Sikojen Vuosi luku % luku % luku % i * O.IS r.; o O.IE 32 O.n 1949 : o 9 37 O.o* O.II O.O» O O.o* O.io 2 O.oos 24 O.ot O.os O.i*

8 37. Teurastamo 329 Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäät ehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbo jäähdy tyskonetta ä ly/t 8 C+ 25 C, syväjäädytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbo jäähdy tyskonetta ä ly/t 18 C+25 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 25 kilon painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden toiminta ja jäänvalmistus selviää seuraavasta; jäähdytyskoneiden I IV käyttöaika oli kertomusvuonna: I:n tuntia 12 minuuttia, II:n tuntia 50 minuuttia, III:n tuntia 27 minuuttia ja IV:n 397 tuntia 45 minuuttia eli yhteensä tuntia 14 minuuttia. Kloorikalsiumia käytettiin I jäähdytysosastossa kg ja II jäähdytysosastossa kg, yhteensä kg. Jäätä valmistettiin kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 190 m 2, yhteensä 380 m 2 10 kg:n työpaineella, varustettuna m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila on varustettu nykyään puulämmitykseen soveltuvalla tulipesällä. Kattilalaitos ei ollut kertomusvuoden aikana käytännössä, sillä teurastamo saa tarvitsemansa lämpöenergian kaukojohdon välityksellä Suvilahden voimalaitokselta. Höyryn osto ja kulutuksen jakaantuminen. Sähkölaitokselta ostettiin höyryä tonnia hintaan mk. Höyryn kulutus jakaantui kertomusvuonna eri osastoille seuraavasti: teurastamo tonnia, syväjäädyttämö so tonnia sekä maidontarkastamo tonnia. Veäenkulutus. Kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: m ö nr 3 Lämpökeskus 38 Saniteettiteurastamo 863 Lämmin vesi Suuren karjan talli Jäähdytyskoneet ienen karjan talli 627 Hallintorakennus Lantala Ilmatiivistäjä Viemäriveden puhdistamo 404 Jäätehdas Karjavaunujen» 555 Tukkuhalli ja kellari Lihavaunujen» 18 Jäähdytyshuoneet 238 Kanateurastamo 228 Sikateurastamo Kesänä vettä 811 Suolipesimö ihojen kastelu 123 Mahojen tyhjennys Vuotavarasto Suuren karjan teurastamo Syväjäädyttämö Lihantarkastamo 260 Maidontarkastamo Yhteensä Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500, 380/220 ja 220/127 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteistä virtaa käytetään teurastamon jäähdytyskoneiden moottoreissa ja 220/127 voltin jännitteistä pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistuksessa, ollen lamppujännite 127 volttia. Syväjäädyttämön käyttöjännite on 380/220 volttia. Sähkövirtaa ostettiin kertomusvuoden aikana sähkölaitokselta kwh, jonka kulutus eri osastoilla jakaantui seuraavasti: teurastamossa voimavirtaa kwh ja valaistusvirtaa kwh, yhteensä kwh; syväjäädyttämössä syyskuusta alkaen voimavirtaa kwh ja valaistusvirtaa kwh,yhteensä kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Vuoden aikana puhdistettiin karjavaunuja kpl ja lihavaunuja 210 kpl, yhteensä kpl. Lämpimän veden kulutus oli 695 m 3 ja kylmän veden 573 m 3.

9 Teurastamo Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan ig, josta suolaista silliä tuotiin kg ja tuoretta silakkaa kg. Kalan tuonti kuukausittain, lähetyspaikkakunnittain ja kuljetustavan mukaan ilmenee taulukoista V ja VI. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Tammikuu Helmikuu... Maaliskuu. Huhtikuu.. Toukokuu. Kesäkuu.. Heinäkuu.. Elokuu Syyskuu... Lokakuu.. Marraskuu. Joulukuu.. Säilytettytavaraa jäähdyttämössä, kg 1 ) Jäähdytyskone käynyt tuntia ja minuuttia j 62.37! Yhteensä Valoa, kwt Sähkövirtaa Voimaa, kwt Yhteensä, kwt Kulutus olttoaineita Halkoja, m 3 Koksia, tn Vettä, m 3 Voiteluöljyä, kg J Ammoniakkia, kg o Jäähdyttämössä säilytetystä tavarasta oli kalaa kg ja muuta tavaraa Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tilien mukaan nousivat tulot mk:aan, josta teurastamon tuloja mk ja mk kalasataman tuloja. Tulot olivat siten teurastamon osalta mk ja kalasataman osalta mk arvioituja pienemmät. Kokonaisuudessaan olivat tulot mk arvioitua pienemmät. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion mukaan, mk Tilien mukaan, mk Teurastusosastot Lihantarkastamot Tukkumyyntihalli Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttö Jäähdvttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot Ylitulot (+) Vajaus ( ), mk Yhteensä Seuraavasta prosenttilaskennasta ilmenee vv:n eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Tuloerä Teurastusosastot Lihantarkastamot Tukkumyyntihalli Kuljetusradat Jäähdy ttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot Yhteensä 1949 o/ % Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää. 0/ /o / % 30.» 1952 o/ % o/ /o i ! O.i i 18.6 loo.o loo.o loo.o loo.o 100.»

10 37. Teurastamo 331 Menot. Kaupungin v:n 1953 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia ja lisämäärärahoja yhteensä mk, mistä käytettiin mk. Eri menoeriin jakautuivat määrärahat seuraavasti: Lisämäärä- Talousarvion rahat ja yli- Käytetty Säästö ( + ) määräraha, tysoikeudet, tilien mukaan, ylitys ( ), mk mk mk mk alkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomasijaiset Muut palkkamenot Vuokra Lämpö Valaistus Hylkyliha Vedenkulutus uhtaanapito ainatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Koneiden, työkalujen, työvaatteiden ja kaluston hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito Yhteensä Vuoden vaihteessa oli teurastamon varastossa koksia 3 tonnia eli mk:n arvosta sekä kloorikalsiumia kg eli mk:n arvosta. Varaston arvo oli yhteensä mk. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on allaolevassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 1952 menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, mk mk % % % alkkausmenot alkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomasijaiset Muut palkkamenot uhtaanapito Vuokra , Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet

11 Teurastamo Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, mk mk % % % Kunnossapitokustannukset s 13. s 17.5 Koneiden, työkalujen, työvaatteiden ja kaluston hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito Muut kustannukset o 3. s 4. a Hylkylihan korvaus ainatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet uhtaanapito Menot yhteensä Tulot yhteensä Vajaus ( ) Ylitys (+)

12 Hylkäämisen syyt I. Hylkäämiset, ryhmitettyinä niiden syyn ja kohteiden mukaan vuonna 1953 il 81 Sonneja ja härkiä c* II Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita tf 1 ffibr* 0 Teurastusosastot ikkuvasikoita Iisi Lampaita ti»sf B'% II S a Sikoja orsaita Hevosia 8. s g* F i-8 p p g f i-b a W 3 «2. 1 Abscessus Märkäpesäkkeet 2 Acetonaemia 3 Actinomycosis Sädesienitauti... á Angiektasia hepatis ilkkumaksa 5 Anthrax Arthritis, Bursitis, Gonitis Nivellimapuss tai polvitulehdus Bronchopneumonica catarrhalis chrom. suum orsasyskä Contusiones, fracturae haemorrh. Ruhjevam mat, luunmurtumat, verenvuodot Cystae Rokkokasvaimet Cysticercus cellulosae» inermis Matorakkulat» tenuicollis Matorakkulat... Distomatosis Maksamadot Echinococcus Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericarditis traumatica Trau maattinen maha- ja sydänpussintulehdus. Icterus Keltatauti Kachexia Näivettyminen....9 Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus Nephritis Munuaistulehdus iroplasmosis neumonia Keuhkokuume yaemia Märkämyrkytys... Septicaemia Verenmyrkytys..» haemorrhagica suum. Trichinosis 58 Tuberculosis Nystyrätauti 9 Tumores Kasvannaiset jo Kehittymättömyys u Likaantuminen j 2 ilaantuminen j3 Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio 34 Vieras haju, väri, maku 35 Alii morbi Muut taudit Yhteensä > , ! , 47

13 Hylkäämisen syyt «Sonneja ja härkiä ko U Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita rt> ^ i $ ^ su S 4 5'8 Lihantarkastamo ikkuvasikoita B " II w il Lampaita il Sikoja 8.o ä-f 3 3 I ÍS f 3 S. orsaita s. * S Abscessus Märkäpesäkkeet Acetonaemia Actinomycosis - Sädesienitauti Angiektasia hepatis ilkkumaksa Anthrax Arthritis, Bursitis, Gonitis Nivellimapussitai polvitulehdus Bronchopneumonica catarrhalis chrom. suum, orsasyskä Contusiones, fracturae haemorrh. Ruhjevammat, luunmurtumat, verenvuodot Cystae Rokkokasvaimet Cysticercus cellulosae» inermis Matorakkulat» tenuicollis Matorakkulat... Distomatosis Maksamadot Echinococcus Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericarditis traumatica Traumaattinen maha- ja sydänpussintulehdus... Icterus Keltatauti Kachexia Näivettyminen Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus Nephritis Munuaistulehdus iroplasmosis neumonia Keuhkokuume yaemia Märkämyrkytys Septicaemia Verenmyrkytys» haemorrhagica suum Trichinosis Tuberculosis Nystyrätauti Tumores Kasvannaiset Kehittymättömyys Likaantuminen ilaantuminen Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio Vieras haju, väri, maku 5 Alii morbi Muut taudit Huom.l Yhteensä ] ) ll Taulukkosarakkeeseen»Elimiä kokonaan tai osittain» merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan eläinten lukua, joista ne on hylätty Í ii

14 37. Teurastamo 335 II. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina Vuosi Ruhoja, kpl Lam- orpaita Sikoja saita Isoja vasikoita Raavaita ikkuvasikoita Hevo- H! r - Kettuja 1 via, sia i poroja Muuta tavaraa, kg T u k k u m y y n t i h a 11 i s s a myytiin Jäähdyttämössä säily t e 11 i i n III. Syväjäädyttämön käyttö vuosina Vuosi Metsänriistaa Syväjäädyttämössä Kanoja ym. siipikarjaa Kaniineja Lihaa Kilogrammaa säilytettiin Muuta tavaraa Metsästäjäkopeissa Yhteensä

15 IV. Lihan tukkuhinnat Helsingissä v Nuoret sonnit Isot sonnit Hiehot Lehmät Juottovasikat Ruohovasikat ikku vasikat Lampaat Lihotussiat Emakot Hevoset Kuukausi ja hintataso Korkein laatu Keskilaatu, Alin laatu Korkein laatu Keskilaatu Alin laatu Korkein laatu Keskilaatu i Alin laatu Korkein laatu Keskilaatu Alin laatu Korkein laatu Alin laatu i 1 Keskilaatu Korkein j laatu Keskilaatu Alin laatu K 8 > B $ p? H-«fe $ > p*. o ** p O a g p p o p o p p: & p 2. p p p 2. p 2. 3 p p p 2. p S" p E p p p p p p Tammikuu, korkein » Helmikuu, korkein » Maaliskuu, korkein » Huhtikuu, korkein » Toukokuu, korkein » Kesäkuu, korkein » Heinäkuu, korkein » Elokuu, korkein » Syyskuu, korkein » Lokakuu, korkein » Marraskuu, korkein » alin Joulukuu, korkein » I ! !!! ! 170' 170! ;

16 337 V. Kalantuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä lähetyspaikkakuntien mukaan vuonna 1953 Kuukausi p K ffi e K C F (73 p: S 00 g p: & p_ O Rl p p a o H Ö -t C/3 g c Ö 1000 kg Tammikuu 164.o i o Helmikuu i Maaliskuu i Huhtikuu i Toukokuu o o o Kesäkuu i Heinäkuu o 4.i o Elokuu o o 2.i 2.o o O.o Syyskuu o o Lokakuu o o Marraskuu o i 14.i o Joulukuu 272.o o 14.o Koko vuosi o o Siitä Tuoretta Suolattua Savustettua Kuivattua <D CN CD Helsinki Hanko o i o 5.o l.i 19.i Helsinki Kotka o o o Hanko Turku ori 79.o 24.7 I2.i ' O.o Kristiina-Vaasa-Kemi o : Tampere-Hämeenlinna O.o Kuopio Kajaani O.o O.o O.i O.i Ahvenanmaa i Tanska i Norja Hollanti Iso-Britannia Islanti Kaikkiaan o VI. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v Kuukausi Rautateitse Autoilla Meritse kalaa 1000 kg Kaikkiaan Tuoretta Suolattua Savustettua Tuoretta Suolattua Savustettua Tuoretta Suolattua Savustettua, kuivattua Lähetyspaikkakunta: Tammikuu o Helmikuu 19.i l.i Maaliskuu 73.i Huhtikuu l.i Toukokuu o Kesäkuu Heinäkuu Elokuu i Syyskuu o i Lokakuu o i) Marraskuu 16.i i) Joulukuu l 1 ) *) Kuivattua. Kunnall.kert. 1953, II osa Koko vuosi i