XI. Teurastamo. on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 1938.

Transkriptio

1 XI. Teurastamo Teurastamon toimintakertomus 1 ) v:lta 1937 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 16 p:nä 1936 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi kauppaneuvos S. A. Hariman sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin, toimittaja A. E. Leinon, osastopäällikkö F. Moisalan ja pankkivirkailija A. E. Monnbergin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli sosiaalijohtaja J. W. Keto ja hänen virkalomansa aikana virkaatoimittava sosiaalijohtaja J. E. Janatuinen. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi eläinlääketieteentohtori W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui v kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 159 ja sen lähettämien kirjeiden luku 108. Lausunnot y.m. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat: esitys teurastamon eläinlääkärien oikeuttamisesta toimimaan maastavietävän teurastetun siipikarjan tarkastajina; lausunto nuoremman tarkastuseläinlääkärin viran hakijoista; lausunto siipikarjateurastamon piirustuksista ja kustannusarviosta; lausunto erinäisistä virkasääntöön ehdotetuista muutoksista; lausunto valtioneuvoston asettaman selvitysmiehen ehdotuksesta Helsingin kaupungin kunnallisen jaoituksen muuttamiseksi; esitys teurastamon erinäisten virkojen nimitysten muuttamiseksi tarkoituksenmukaisiksi; esitykset lisäyksen tekemisestä lihantukkumyyntihallin halli-, myyntiy.m. maksujen laskemiseksi vahvistettuun taksaan; esitys määrärahan myöntämisestä siipikarjateurastamon sisustamiseksi ja kalustamiseksi; lausunto väestönsuojelutoimikunnan ehdotuksesta määrärahan varaamiseksi talousarvioon väestönsuojelu välineiden hankkimiseksi ja väestönsuojien rakentamiseksi; lausunto Suomen kunnantyöntekijäin liiton ja Helsingin kaupungin toimen- ja viranhaltijain yhdistyksen ehdotuksista teurastamon erinäisten viranhaltijain palkkojen korottamiseksi; lausunto yleisten töiden lautakunnan suunnitelmasta väestönsuojan rakentamiseksi; lausunto Suomen elintarvetyöläisten liiton ehdotuksesta määrärahan varaamiseksi talousarvioon teurastajien vuosilomapalkkoja varten; sekä ehdotus teurastamon tilapäisen henkilökunnan palkkojen korottamiseksi. Laitoksen toiminta selviää teurastamon johtajan laatimasta, jälempänä esitetystä kertomuksesta ja tilastollisesta selvityksestä. Laitoksen toiminta. Muutokset henkilökunnassa. Nuoremmaksi tarkastuseläinlääkäriksi nimitettiin eläinlääkäri V. Troberg huhtikuun 1 p:stä. Ylimääräiset halliapulaiset E. Wullf ja K. I. Nordqvist vapautuivat tehtävistään, edellinen toukokuun 3 p:nä ja jälkimmäinen heinäkuun 21 p:nä. x ) Eräät kertomusta seuraneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 1938.

2 68* XI. Teurastamo Ylimääräisiksi halliapulaisiksi otettiin E. Hyvärinen toukokuun 12 p:nä ja M. Flinkman heinäkuun 21 p:nä. Apu- ja puhtaanapitomiehen tehtävistä vapautuivat E. Keltamäki ja K. Vainio maaliskuun 1 p:nä. Apu- ja puhtaanapitomiehiksi otettiin A. Laakso ja H. Öhberg maaliskuun 1 p:nä, R. Heimberg toukokuun 3 p:nä, O. Stam kesäkuun 29 p:nä, I. Saari heinäkuun 15 p:nä ja A. Lahti syyskuun 14 p:nä. Näistä vapautui O.Stam syyskuun 16 p:nä ja A. Laakso syyskuun 30 p:nä. Tilapäisenä korjausmiehenä toimi A. Nisonen kesäkuun 1 p:stä joulukuun 9 p:ään. Teurastajaoppilaista suoritti A. Rintala vaaditun harjoittelun marraskuun 1 p:n 1936 ja huhtikuun 30 p:n 1937 välisenä aikana ja T. Snellman huhtikuun 1 p:n ja heinäkuun 31 p:n 1937 välisenä aikana. Toukokuun 19 p:nä kaupunginvaltuusto päätti perustaa teurastamoon tammikuun 1 p:stä 1938 seuraavat sääntöpalkkaiset virat: yksi 5 palkkaluokkaan kuuluva jäähdyttämönhoitaj an virka, yksi 4 palkkaluokkaan kuuluva vaakaaj an virka, kolme 3 palkkaluokkaan kuuluvaa halliapulaisenvirkaa ja yksi 3 palkkaluokkaan kuuluva kassakirjaaj an virka sekä kaksi palkkasääntöön merkitsemättömien pysyväisten virkojen 15 palkkaluokkaan kuuluvaa siivoojan virkaa. Teurastamolautakunta täytti virat joulukuun 11 p:nä nimittämällä jäähdyttämönhoitaj aksi F. Nyströmin, vaakaajaksi P. Taavenikun, halliapulaisiksi V. Lindbergin, F. O. Malmin ja F. O. Virtasen, kassakirjaaj aksi Ä. Ekholmin sekä siivoojiksi H. M. Tuomiluodon ja A. E. Valovirran. Sairaslomaa nauttivat ylimääräinen siivooja H. M. Tuomiluoto tammikuun 18 p:stä tammikuun 30 p:ään, helmikuun 4 p:nä ja helmikuun 12 p:stä maaliskuun 6 p:ään sijaisenaan H. Hill; nuorempi tarkastuseläinlääkäri V. Troberg maaliskuun 10 p:stä huhtikuun 23 p:ään sijaisenaan W. Castren; ylimääräinen halliapulainen E. Wulff maaliskuun 16 p:stä maaliskuun 31 p:ään sijaisenaan R. Heimberg, ylimääräinen halliapulainen K. I. Nordqvist huhtikuun 16 p:stä kesäkuun 20 p:ään sijaisinaan A. Olo ja O. Stam; portinvartija J. E. Leivo huhtikuun 29 p:stä toukokuun 15 p:ään sijaisenaan L. Oksa; trikiinintutkija I. Berglund toukokuun 25 p:stä toukokuun 31 p:ään sijaisenaan K. Pärssinen; yövartija J. S. Palmqvist toukokuun 29 p:stä kesäkuun 15 p:ään sijaisenaan A. Laakso; halliesimies F. O. Pekkarinen syyskuun 1 p:stä syyskuun 30 p:ään sijaisenaan H. Öhberg; apu- ja puhtaanapitomies W. Schohin syyskuun 1 p:stä syyskuun 4 p:ään sijaisenaan A. Lahti, ylimääräinen vartija F. Lehto syyskuun 5 p:stä syyskuun 7 p:ään sijaisenaan A. Lahti; apu- ja puhtaanapitomies E. Hyvärinen syyskuun 8 p:nä sijaisenaan A. Lahti; ylimääräinen halliapulainen V. Lindberg syyskuun 9 p:stä syyskuun p:ään sijaisenaan A. Lahti; trikiinintutkija A. Pärssinen syyskuun p:stä syyskuun 26 p:ään sijaisenaan U. Marklund sekä kassanhoitaja ja kanslisti I. Heinonen lokakuun 1 p:stä joulukuun 31 p:ään sijaisenaan S. Pirttilä. Sairaslomaa ilman erityistä sijaista nauttivat ylimääräinen halliapulainen K. I. Nordqvist tammikuun 21 p:stä huhtikuun 15 p:ään; ylimääräinen halliapulainen E. Wulff helmikuun 4 p:stä maaliskuun 15 p:ään ja huhtikuun 1 ja 2 p:nä; vaakaaj a U. Forssell helmikuun 6 p:stä helmikuun 20 p:ään; apu- ja puhtaanapitomies E. Hyvärinen helmikuun 27 p:nä, maaliskuun 23 ja 24 p:nä, elokuun 26 ja 27 p:nä sekä joulukuun 3 p:stä joulukuun 6 p:ään; apu- ja puhtaanapitomies A. Laakso maaliskuun 10 p:stä maaliskuun p:ään ja huhtikuun 19 ja 20 p:nä; ylimääräinen vaakaaja P. Paulamaa huhtikuun 8 p:nä, ylimääräinen halliapulainen O. Malm huhtikuun 28 p:stä huhtikuun 30 p:ään;

3 XI. Teurastamo 69* ylimääräinen vartija F. Lehto elokuun 12 p:stä syyskuun 4 p:ään ja syyskuun 8 p:stä syyskuun 11 p:ään; apu- ja puhtaanapitomies W. Schohin elokuun 28 pistä elokuun 31 p:ään ja marraskuun 15 p:stä marraskuun 20 p:ään; ylimääräinen halliapulainen V. Lindberg syyskuun 8 p:nä; ja halliesimies F. O. Pekkarinen marraskuun 15 pistä joulukuun 6 p:ään. Työssä sattuneiden tapaturmien johdosta olivat seuraavat teurastajat työhön kykenemättömiä: T. Snellman toukokuun pistä toukokuun 19 piään, toukokuun 31 pistä kesäkuun 7 piään ja kesäkuun 14 pistä kesäkuun 19 piään; A. Rintala kesäkuun 5 pistä kesäkuun 12 piään ja elokuun 19 pistä elokuun 31 piään; N. Peräkorpi kesäkuun 29 pistä heinäkuun 10 piään; V. Hammar heinäkuun 16 pistä heinäkuun 21 piään; L. Saarinen heinäkuun 16 pistä heinäkuun 24 piään; P. Saarinen marraskuun 6 pistä marraskuun 22 piään; ja V. Salminen marraskuun 10 pistä marraskuun 20 piään. Harjoittelijat. Lihantarkastus- ja laboratorioharjoittelijoina olivat eläinlääkärit Th. W. Dammert tammikuun 16 pistä maaliskuun 18 piään, R. J. F. Rosenberg helmikuun 2 pistä helmikuun 26 piään, Y. J. Aalto helmikuun 1 pistä helmikuun 28 piään, T. Ryynänen heinäkuun 15 pistä elokuun piään, K. J. Nordström syyskuun 9 pistä lokakuun 14 piään, R. Moberg lokakuun 23 pistä marraskuun 6 piään, W. Rasmus lokakuun 23 pistä marraskuun 6 piään ja M. J. Huovila marraskuun 15 pistä joulukuun 15 piään. Vain lihantarkastusta harjoitteli eläinlääkäri E. Liljeberg tammikuun 25 pistä maaliskuun 7 piään. Vain laboratoriossa harjoittelivat eläinlääkärit B. Blom huhtikuun 9 pistä huhtikuun 29 piään, M. A. Linden huhtikuun 12 pistä huhtikuun 16 piään, E. Luomanen elokuun 20 pistä syyskuun 20 piään, E. M. Bussman elokuun 24 pistä elokuun 28 piään, N. von Troil syyskuun 18 pistä lukien tilapäisesti, L. Nuutila syyskuun 30 pistä lokakuun 12 piään ja A. W. Alopaeus joulukuun 9 pistä joulukuun 17 piään. Trikiinintutkimista harjoittelivat neidit A. Karlsson huhtikuun 30 pistä toukokuun 15 piään, K. Pärssinen toukokuun 1 pistä toukokuun 15 piään ja K. L. Sopero marraskuun 25 pistä joulukuun 9 piään. Retkikuntia. Niinkuin ennenkin kävi kertomusvuonna lukuisia retkikuntia teurastamoon tutustumassa. Marraskuussa vietetyn lihataloudellisen viikon aikana järjestettiin teurastamossa useita viikon ohjelmaan kuuluvia tilaisuuksia. Teurastusosastot. Teurastushalleissa teurastettiin j a tarkastettiin v seuraava määrä eläimiä: Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia Poroja 1,942 1,985 3,101 3,469 7,695 7,442 10,573 16,361 7,459 6,905 9,219 10, ,158 2,945 3,326 4,585 5,475 8,657 9,310 11,843 16,3 19, Yhteensä 30,614 33,688 45,996 62,033 Yllä luetellut v:n 1937 ruhot vastasivat 4,887,829 kg lihaa, josta 64.4 % oli nautakarjan-, 2.2 % lampaan-, 32. e % sian- ja porsaan- sekä 0. s % hevosenlihaa.

4 70* XI. Teurastamo Teurastettua karjaa tarkastettaessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 78 raavasta ja 55 vasikkaa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä koko Hylättyjä ruhonruhoja, osia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä , ,733.5 Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja 18 1, ,099 Porsaita Hevosia Yhteensä 76 8, , ,441.5 Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 35,330.5 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä on 44,772 kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet olivat saapuneet kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita 11,5 22,268 33,773 Lampaita ja vuohia 1,695 6,962 8,657 Sikoja,099 6,241 19,340 Porsaita Hevosia Yhteensä 26,406 35,627 62,033 Karjatallien käyttö. Eläinten talleissa olon vuorokausimäärä ilmenee seuraavista numeroista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita ,105 Vasikoita Lampaita Hevosia Sikoja ,657 Porsaita Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 10. s %. Hevosista oli yli yön 14.5 %, raavaista ja vasikoista 12.2 %, lampaista lo.i % ja sioista 8.6 %. Rehuja myytiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. F o pf * Marrask. Jouluk. Koko vuosi Heiniä, kg... 1,9 1, ,145 1,085 1,807 1,485 1,605 1,985 1,145 4,0 1,143 19,268 Kauroja ,723, Kauranrouheita ,838

5 XI. Teurastamo 71* Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten elimiä: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavasten, sikojen, hevosten, kpl 2,275 2,103 2,464 2,585 4,286 4,414 5,671 6,533 6,217 4,441 5,465 3,980,434 Pikku vasikoiden, lampaiden, porsaiden, kpl ,218 2,695 2,611 1, ,706 Vuotien tarkastus. Vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Kuukausi Tarkastettu Leimattu Nylky vikoja vikoja kpl kpl kpl % kpl % Tammikuu 1,459 1, ,1.6 Helmikuu 1,121 1, Maaliskuu 1,365 1, Huhtikuu 1,426 1, Toukokuu 2,410 2, Kesäkuu 2,441 2, Heinäkuu 3,573 3, Elokuu 4,337 4, o Syyskuu 4,295 4, Lokakuu 2,893 2, Marraskuu 3,357 3, Joulukuu 1,905 1, o Koko vuosi 30,582 27,985 1, , o Siipikarjateurastamo. Helsingin kaupungin siipikarj ateurastamon rakennustyöt valmistuivat lokakuussa ja laitoksen vastaanotto tapahtui saman kuukauden 21 p:nä. Laitos aloitti toimintansa marraskuun alusta ja maatalousministeriö antoi sille järjestysnumeron 6. Kertomusvuoden kanateurastus ja siitä kertyneet tulot ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Kuukausi Kpl Mk Kuukausi Kpl Mk Tammikuu 1, :75 Heinäkuu 1, : Helmikuu... 4,429 2,282: Elokuu 2,697 1,372: Maaliskuu 1,171 6: Syyskuu 1, : Huhtikuu :25 Lokakuu 6,707 3,410: 25 Toukokuu : Marraskuu...,192 6,615: Kesäkuu, 2,892 1,474: Joulukuu... 12,829 6,427: Koko vuosi 49,905 25,354: 75 Kanoista oli tuotu rautateitse 33,232 kpl. ja maanteitse 16,673 kpl.

6 72* XI. Teurastamo Lihantarkastamossa tarkastettiin v:n 1937 kuluessa kaikkiaan 2,648,269 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 87,499 kg:aan paloiteltua lihaa sekä alla mainittuihin ruholajeihin; vertauksen vuoksi julkaistaan v:n 1936 vastaavat luvut: Koko Puoli- Koko Puoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl kpl kpl kpl Sonneja Lehmiä 4, , Hiehoja ja isoja vasikoita 16, , Pikkuvasikoita 23, , Lampaita ja vuohia 14, ,561 9 Sikoja 7, , Porsaita Hevosia Yhteensä 67, , Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin 10 raavasta ja 22 isoa vasikkaa sekä hylättiin seuraava määrä koko ruhoja ja ruhojen osia: Hylättyjä koko Hylättyjä allrwfljit1 ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä 73 9, ,188 Isoja vasikoita 23 1, ,760.5 Pikkuvasikoita 275 3, ,355 Lampaita ja vuohia Sikoja 1, ,531 2,689 Porsaita Hevosia ,5 Paloiteltua lihaa Yhteensä , ,511 22,215 Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 34,179 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä on 56,394 kg. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja jäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: S tj* pf g p i-3 g o w ff <6 H «<; xn F S o s 2 S & & Pf m B o Vj Pf o p: pf Pf Pf PK pf pf p G $ CO pf F Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytyjä Raavaita kpl 3,636 3,017 3,675 3,359 3,400 2,862 3,529 3,740 4,683 4,304 4,679 4,364 45,248 Isoja vasikoita 4,363 3,487 4,6 4,671 4,146 3,854 4,551 4,723 6,154 4,834 4,761 5,008 55,165 Pikkuvasikoita ,615 1,575 2,096 2,323 2,563 2,240 16,220 Lampaita 2,962 1,951 2,248 2,063 1,646 1,421 2,396 5,255 8,036 8,555 6,569 3,889 46,991 Sikoja i 3,692 3,954 3,898 3,484 3,270 2,774 2,712 2,992 3,592 3,863 4,732 5,591 44,554 Porsaita Hevosia Muuta tavaraa, kg 2,433 6,257 10,1 14,374 15,145,065 10,159 8,429 12,705 19,169 14,973, ,018

7 XI. Teurastamo. 73* Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Riippuvien ruhojen osastoissa säilytettyjä Raavaita kpl 3,183 1,615 1,987 1,993 2,401 1,971 3,206 2,996 5,062 3,474 3,478 4,239 35,605 Isoja vasikoita 3,891 1,973 2,429 2,436 2,935 2,410 3,918 3,663 6,187 4,246 4,2 5,181 43,519 Pikkuvasikoita 1,535 1,393 2,323 1,027 1, ,089 1,044 1, ,823 14,470 Lampaita 1, ,578 3,472 5,706 5,127 4,252 3,371 28,0 Sikoja 2,109 3,343 3,178 2,959 3,263 3,478 3,949 4,319 3,938 3,991 4,367 6,103 44,997 Porsaita Hevosia ,173 Muuta tavaraa, kg 2,946 4,911 5,669 9,084 8,955 12,398 10,947 7,530 8,269 9,878 6,881 10,391 97,859 Jäädyttämössä säilytettyjä Metsänriistaa. kg , ,753 10,297 1, ,172 Kanoja , , ,104 Lihaa 2, ,518 25,459 16, ,452 Muuta tavaraa Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastusosastoista lihana vietyjä Raavaita kpl ,447 Isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Tukkumyyntihallin myyntimaksuja maksamatta teurastusosastoista vietyjä jäähdyttämössä säilytettyjä Raavaita kpl Isoja vasikoita 1 1 Pikkuvasikoita Sikoja ,395 PnrcQ 1+0 \S yv Ta: rkastar nossa t arkaste sttuja, ] mutta e 3i tukki a myy n tihallis: sa myy tyjä Raavaita kpl Isoja vasikoita Pikkuvasikoita 1,985 2,058 3,657 3,951 1, ,014 Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Paloit, lihaa, kg 1,449 1,465 1,710 2,606 3,924 6,343 5, ,162 7,696 7,195 11,608 51,192

8 74* XI. Teurastamo Kilogrammoiksi seuraaviksi: muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot Kuukausi Tukkumyyntih allissa myytyjä*) Rippuvien ruhojen osastoissa säilytettyjä*) Jäädyttämössä säilytettyjä*) Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastusosastoista kuumana lihana vietyjä) Tukkumyyntihallin myyntimaksuja maksamatta teurastusosastoista vietyjä jäähdyttämössä pidettyjä*) Tarkastamossa tarkastettuja, mutta ei tukkumyyntihän lissa myytyjä*) Tammikuu 989, , , ,164 Helmikuu 860, ,2 3,359 11,856 7,484 48,070 Maaliskuu... 1,032, ,621 1,590 12,049 6,488 74,377 Huhtikuu 986, , ,719,396 80,731 Toukokuu 952, , ,656 12,978 40,856 Kesäkuu 823, , ,678 10,781 26,819 Heinäkuu 911, ,483 2,348 24,468 10,960 15,801 Elokuu 972, ,519 1,456 30,756 5,356,766 Syyskuu 1,272,543 1,318,724 9,057 18,017 11,469 22,834 Lokakuu 1,229,008 1,025,105 36,349,714 12,560 28,319 Marraskuu 1,361,070 1,114,107 19,340 16,2 8,877 22,224 Joulukuu 1,245,090 1,325,2 1,083 10,721 21,195 23,027 Koko vuosi 12,636,933 10,744,607 76, , , ,988 Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja y.m. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita kpl 1,724 1,442 1,710 1,549 1,392 1, ,053 1,521 1,510 1,557 1,691 17,039 Isoja vasikoita 3,187 2,554 3,302 3,321 2,667 2,517 2,563 2,444 3,297 2,814 2,794 3,330 34,790 Pikkuvasikoita 1, ,375 3,096 1, , ,110 Lampaita 2,024 1,142 1,388 1,317 1, ,309 2,029 3,512 3,968 3,780 2,401 24,772 Sikoja 2,208 2,538 2,467 2,010 1, ,452 1,995 2,2 2,831 21,207 Porsaita Hevosia Muuta tavaraa, kg 19,817 20,247 27,576 33,126 23,348 16,974 12,9 15,117 26,863 40,596 36,780 44, ,276 Näiden ruhojen lihamäärä oli todellisten ja keskipainojen mukaan laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Tammikuu 572,779 Helmikuu 9,295 Maaliskuu 610,031 Huhtikuu 595,464 Toukokuu 447,085 Kesäkuu 328,305 Kg Heinäkuu, 284,726 Elokuu 304,597 Syyskuu ,6 Lokakuu 549,487 Marraskuu. 591,511 Joulukuu,,. 620,091 Koko vuosi 5,929,877 Todellinen paino. 2 ) Keskipainojen mukaan.

9 XI. Teurastamo. 75* Punnitseminen. Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitsemista: Punnittu Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Vuotia kpl 1,873 1,485 1,856 1,930 2,976 3,357 4,418 4,882 5,179 3,657 3,871 2,720 38,204 Elävää karjaa Teurastusosast.: Hevosia, raavai - ta, sikoja, kpl ,327 Vasikoita, lampaita, porsaita, kpl Muuta tavaraa, kg 23,239 4,724 4,471 6,633,740 11,165 15,031 15,322 16,749 9,303 17,336 8, ,618 Helsingissä myydyn Uhan hintojen vaihtelu näkyy taulukosta III. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 320 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 225 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 102 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 27,172.6 sian ruhoa ja 67,356 kiloa paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityistiedot: Ruhot olivat saapuneet b e o gf cr S-8 03 g rt- P fo. o M H p (6 g CO Hj ST O P m g P K G P P p < p - W to C! ** O P' o o ^ o S* s? < IL P' Ruholajit hd ii p p f p 1 g P CO p? o p' u o M "i P P K (D <J O CO p Tutkimukset osoittivat ruhojen olevan ra ct> M Pi o 3 Vahvasti Heikosti bakteeripitoisia <j w -3 2 & 5- w ittuja oja ka kiaan p 2. 1 w o Kaikista tutkituista ruhoista 15.3 % oli septikemisiä, 60.9 % bakteeripitoisia ja 23.8 % bakteerivapaita. Septikemisistä ruhoista mainittakoon vielä seuraavaa: Ruhot olivat saapuneet Ruholajit Septikemian olivat aiheuttaneet CG 5* «Muualta Raavaita ' Hiehoja ja isoja vasikoita Sikoja Absoluuttiset luvut i 1 49 Diplokokit Lihantarkastamosta Teurastusosastoista Pikkuvasikoita Kolibakteerit Streptokokit Diplostreptokokit Punatautibakteerit Anaerobabakteerit Gärtnerbakteerlt tikemisiä ruhoja likkiaan Prosenttiluvut o o 2.o 1 2.o 1 -

10 76* XI. Teurastamo Täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtiin ruhoista keittokokeita ja todettiin 120 ruhossa vierasta hajua, tehden tämä 37.5 %. Haju oli 74 tapauksessa vahva ja 46 tapauksessa heikko. Tutkimusten perusteella hävitettiin ruhoista kokonaan 127 eli 39.7 %. Ainoastaan keittokokeen perusteella hävitettiin ruhoista 26 eli 8.1 %. Taulukko II valaisee näitä tutkimuksia yksityiskohtaisemmin. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja histologiset tutkimukset jakautuivat seuraavasti: 20 pernaruttokoetta, 152 tuberkuloosikoetta, 18 muuta bakteriologista ja bakterioskopista koetta ja 35 histologista koetta. Kaikki pernaruttokokeet olivat kielteiset. Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat saapuneet Ruholajit Diagnoosi Raavaita Sikoja Raavaita Myönteinen Sikoja Lihantarkastamosta Teurastusosastoista Mikroskoopin avulla Marsun avulla Kielteinen Tutkittuja ruhoja kaikkiaan Myönteisiä tuloksia tutkimuksista saatiin 78. %. Pelkästään mikroskoopilla suoritetuista tutkimuksista oli myönteisiä 77. o %. Histologisissa tutkimuksissa todettiin m.m. carcinomia 5, sarkomia 2, actinomykomia 3 ja myxofibromia 1 tapauksessa. Keittokokeet ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta jakautuivat eläinlajeihin nähden seuraavasti: 58 sikaa, 26 lehmää, 8 pikku vasikkaa, 6 isoa vasikkaa, 2 hiehoa ja 2 porsasta. Vierasta hajua todettiin 44 ruhossa, tehden se 43. i %. Haju oli 25 tapauksessa vahva ja 19 tapauksessa heikko. 58 ruhossa ei todettu vierasta hajua. Trikiinien varalta otettiin tarkastettaviksi teurastushalleista yhteensä 19,445 sikaa ja porsasta ja lihantarkastamosta yhteensä 7,727.5 sikaa ja porsasta sekä 67,356 kg paloiteltua sianlihaa. Trikiinejä ei todettu. Sairasosasto. Sairasosastossa teurastettiin tai obdusoitiin vuoden kuluessa seuraavat 20 eläintä: Lehmiä 4 Lampaita 1 Hiehoja 1 Sikoja 4 Isoja vasikoita 1 Porsaita 1 Pikkuvasikoita 7 Hevosia 1 Tarttuvia tauteja ei todettu. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta I. Cysticercus inermis-taudin ja tuberkuloosin esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

11 1 XI. Teurastamo. 77* Cysticercus inermis: Ruhot olivat saapuneet Kehitysaste Rakkuloitten luku Rakkulat löytyivät Kuolleita Eläviä Yksi Useampia Ainostaan päästä Ainoastaan sydämestä Lihantarkastamosta Teurastusosastoista Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan Absoluuttiset luvut n Prosenttiluvut Tuberkuloosia todettiin ainoastaan 1 naudassa ja muutokset olivat havaittavissa nieluntakaisissa rauhasissa. Sioissa olivat muutokset 32 tapauksessa huomattavissa ainoastaan nielurauhasissa, 85 tapauksessa ainoastaan suolirauhasissa ja 2 tapauksessa sekä nielu- että suolirauhasissa. Cysticercus inermis ja tuberculosis tautien esiintymiset v ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticerus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku % Sikojen luku % O.ooT 8 O.o O.i O O.32 1 O Käyttöosasto. Konekeskuksessa sijaitsee laitoksen pää jako sähköä, höyryä, lämmintä ja kylmää vettä varten, sekä jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi metyleenikloriidi turbokompressoria ä 300,000 kaloria tunnissa yhteensä 600,000 kaloria tunnissa, tarpeellisine apukoneineen. Siihen kuuluvat lisäksi kaukomittari jäähdytyshuoneiden lämmön ja kosteuden mittaamista varten, jäätehdas, jonka valmistuskyky on 10,000 kg kirkasta jäätä vuorokaudessa, varasto jään säilytystä varten ja korjauspaja metallitöitä varten. Eri koneiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Käyttöaika tuntia ja minuuttia kaikkiaan Jäähdytyskoneet , I , II , Suolaliuospumput jäähdy ttämön , , l.oo l,408.io jäädyttämön , IO I , ,826.25

12 78* XI. Teurastamo Tammik. Helmik. Maalisk. 1 Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Käyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan j äähdytys veden kiertopumput , oo 41.io , , Tyhjöpumput oo oo oo Ilmapumppu Jäähdyttämön tuulettajat I , , II , III oo , Otsonilaitteet I 12.oo 30. oo 31.oo 30.oo 30.oo 3.oo II 12.oo 30.oo 31.oo 30.oo 30.oo 3.oo Keskimääräinen käyttöaika, tuntia ja minuuttia vuorokaudessa J äähdyty skoneet ii ii Jäähdytt. tuulett Jäädytt. tuulett Jäähdytysvesip oo Tonnia Jäätä valmistettu Kloorkalsiumia Kilogrammaa käytetty 1, ,800 2,000 4,600 5,200 6,000 4,100 3,0 2,300 1,100 33,600 Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on 2 Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 190 m 2, yhteensä 380 m 2 10 kg työpaineella, varustettuna 160 m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäj ällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitoksella (ketjuarinalla). Höyrykattilat on mitoitettu niin suuriksi, että käytännössä on yksi kattila kerrallaan, toisen toimiessa varalla. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta:

13 XI. Teurastamo. 79* Kuukausi N:o I Höyry kattilat Hiilinosturi käynyt Lämmitetty Annettu höyryt N:o II Lämmitetty Annettu höyryä Tuntia ja minuuttia Arina* moottori käynyt Vettä kulutettu ms Kivihiiliä poltettu, tonnia Keskimääräinen käyttö vuorokaudessa Lämmitetty Annettu höyryä Tunt. ja m. % S? si Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi 2,023. Kattilat I ja II yh teensä oo io , ,296.oo 2, , ,319. 4, Vedenkulutus kuutiometreissä oli seuraava: Lämpökeskus 688 Jäähdytyskoneet 8,2 Lämmin vesisäiliö I 2,719 II 10,101 Hallintorakennus j a ravintola 2,7 Ilmapumppu 318 Jään valmistus 3 Tukkumyyntihalli 689 Jäähdyttämöt 218 Sikateurastamo j a laboratorio 2,720 Suolipesimö 14,534 Mahantyhjennyshuone 49,159 Suurkarj an teurastamo 6,442 Lihantarkastamo 84 Saniteettiteurastamo 43 Suurkarj an talli 536 Pienkarjan talli 533 Vuotavarasto 111 Lantala 1,226 Rautatie vaunupesimö: Lihavaunuja 653 Karjavaunuja 2,731 Muu kulutus 221 Yhteensä 104,345 Alia olevat numerot osoittavat vedenkulutuksen kuutiometreissä kuukausittain: Tammikuu 4,194 Helmikuu 3,823 Maaliskuu 4,319 Huhtikuu 5,436 Toukokuu 6,056 Kesäkuu 7,014 Heinäkuu 11,889 Elokuu 17,736 Syyskuu,762 Lokakuu 9,775 Marraskuu 11,651 Joulukuu 8,690 Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle on uskottu saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti:

14 80* XI. Teurastamo Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtlk. H i P Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. F & & Marrask. Jouluk. Koko vuosi Liha vaunu ja Karj a vaunu j a ,719 3,839 Yhteensä 6 j ,558 Keskimääräinen vedenkulutus vaunua kohden oli 0. s o 4 m 3. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitoksen muuntoasemalta pienjännitteisenä, suuria moottoreja varten 0 voltin ja pienempiä moottoreja varten 220/127 voltin jännitteellä. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: 220/127 V:n va- 220 V:n 0 V:n Koko Huippukuorlaistusvirta, voimavirta, voimavirta, kulutus, mitus, kwh kwh kwh kwh 200 V 0 V Tammikuu 7,353 8,556 26,800 42, Helmikuu 5,608 7,439 19,440 32, Maaliskuu 4,000 8,828 26,240 39, Huhtikuu 2,639 11,218 39,200 53, o 214 Toukokuu 1,908 15,369 55,920 73, Kesäkuu 1,583 21,361 77, , Heinäkuu 1,547 24,124 96, , Elokuu 2,6 23,724 89, , Syyskuu 3,127 19,163 63,840 86, Lokakuu 6,310 11,633 40,880 58, o Marraskuu 9,630 12,825 44,640 67, o Joulukuu 9,649 8,372 23,480 41,1 64.o Koko vuosi 55, , , ,942 Teurastamon tulot ja menot. Talousarvion mukaan oli kertomusvuonna tuloja arvioitu kertyvän yhteensä 3,600,000 markkaa, siitä 7,000 markkaa teurastusosastojen, 700,000 markkaa lihantarkastamon, 9,000 markkaa tukkumyyntihallin, 275,000 markkaa kuljetusratojen y.m. käyttämisestä, 881,656 markkaa muita tuloja ja 43,344 markkaa luontoisetujen korvausta. Todellisuudessa tulot nousivat yhteensä 4,774,283: 75 markkaan. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Mk Teurastusosastot 1,129,328:75 Lihantarkastusosasto 743,427: Tukkumyyntihalli 1,2,429: 55 Juoksuratojen, y.m. laitteiden käyttö 296,541: 15 Suolipesimön käyttö 112,574: Mk Karjatallien käyttö 28,706: Punnitusmaksut 26,301: Esijäähdyttämön ja riippuvien ruhojen osaston käyttö sekä säilytyskammioiden vuokrat 651,427: 20

15 XI. Teurastamo 81* Mk Konttorihuoneiden, ravintolan, bensiininjakeluaseman ja karsinain vuokrat 86,168: 90 Heinien ja kauranrouheiden myynti 19,922: Jäiden myynti 43,639: 75 Mk Vaunujen puhdistus y.m ,381:70 Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat 112,322:80 Elävän karjan myynti 18,298: Muut tulot 11,471:45 Luontoisetujen korvaaminen 43,344: Yhteensä 4,774,283: 75 Kertyneet tulot olivat siis 1,174,283: 75 markkaa eli 32.6 % arvioitua määrää suuremmat. Teurastusosastojen tulot osoittivat 379,328: 75 markan, lihantarkastamon 43,427 markan, tukkumyyntihallin 300,429:55 markan, kuljetusratojen y.m. laitteiden käyttö 21,541: 15 markan ja muut tulot 429,557: 30 markan ylitystä talousarvioon nähden. Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausiin: Mk Tammikuu 365,087: 60 Helmikuu 276,735: 65 Maaliskuu 328,600: 85 Huhtikuu 387,017: 85 Toukokuu 334,741: 40 Kesäkuu 302,583: 40 Mk Heinäkuu 422,6: 05 Elokuu 385,252: Syyskuu 464,190: 55 Lokakuu 524,005: 90 Marraskuu 495,399: 60 Joulukuu 488,055: 40 Yhteensä 4,774,283: 75 Kaupungin v:n 1937 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 3,874,456 markkaa, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä 43,337: 25 markkaa. Kaikkiaan oli siis käytettävissä 3,917,793: 25 markkaa, mistä käytettiin 3,963,245: 40 markkaa. Viimeksi mainittuun määrään sisältyy myös teurastamon tilitysvuokra 1,152,900 markkaa. Vajausta kertyi 45,452: 15 markkaa. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Palkiot Sääntöpalkkaiset virat Palkkasääntöön merkitsemättömät pysyväiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus Puhtaanapito Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Talousarvion Lisämäärä- Menot tilien Säästö ( + ) tai määräraha, ralia, mukaan, ylitys ( ), mk mk mk mk 29,000: 904,840: 36,693: 26,0: 941,023: + 2,0: + 510: 97,956 1,449: 99,405: 383,400 5,195: ,282: ,312: 80 25,085 25,025: + 60: 1,152,900 1,152,900: - 177, ,853: 35 66,053: 35 55,000 53,5: ,486: 45 6,000 4,079: + 1,920: 160, ,895: 10 45,895: 10 57,000 39,444: ,555: 90 40,000 39,999: 30 + : 70 90,000 89,949: 95 + :05 8,000 8,000: 40,000: 183,100 30, ,0 12,270 83,605 38,747:05 + 1,252:95 183,068: 05 4,352: 304,389: 65 24,168: 106,649: 85 Yhteensä 3,874,456: 43,337: 25 3,963,245: 40 Kunnall. kert : ,647: +34,110: 35 11,898: 23,044: 85 45,452: 15 6*

16 82* XI. Teurastamo I. Hylkäämiset, ryhmitettyinä nii- Teurastus- Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. sonneja ja härkiä Pikkuvasikoita Hylkäämisen syy S g <D P S:! P <- O Bg g S? «o p C B O g & 3 Is P W O II f K H g vj 3 1 Abscessus Märkäpesäkkeet 2 Actinomycosis Sädesienitauti 3 Angiectasia hepatis Pilkkumaksa 4 Arthritis, bursitis Nivel- tai limapussintulehdus 5 Cachexia Nääntyminen Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurturae, 6 haemorrhagia mat, verenvuodot 7 Cystae Rakkokasvaimet 8 Cysticercus inermis Matorakkulat 9 Cysticercus tenuicollis Matorakkulat 10 Distomatosis Maksamadot 11 Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja syditis 12 traumatica dänpussintulehdus Hepatitis Maksatulehdus 14 Icterus Keltatauti 15 Kehittymättömyys 16 Likaantuminen 17 Mastitis Utaretulehdus 18 Metritis Kohtutulehdus 19 Nephritis Munuaistulehdus 20 Pericarditis Sydänpussintulehdus 21 Pilaantuminen 22 Pleuritis Keuhkopussintulehdus 23 Pneumonia Keuhkokuume 24 Septicaemia Verenmyrkytys 25 Tuberculosis Nystyrätauti 26 Tumores Kasvannaiset Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio Vieras haju, väri, maku 29 Aliae invasiones Muut loistaudit 30 Alii morbi Muut taudit Yhteensä , , , ,390 Huom.: Taulukkosarekkeeseen merkityt luvut eivät osoita yksityisten

17 XI. Teurastamo. 83* den syyn ja kohteiden mukaan osa stot Lihantar kasti a m o Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vaslk. Pikkuvasikoita Ruhonosia Ruhonosia Ruhonosia Ruhonosia! Ruhonosia Ruhonosia Ruhonosia Ruhonosia i ' , A A o , elinten lukua, vaan eläinten lukua, joista ne on hylätty

18 84* XI. Teurastamo Jatkoa L i h a n t s L r k a s t a I tn o Hylkäämisen syy Lampaita Ruhonosia Sikoja Ruhonosia Porsaita Ruhonosia Hevosia Ruhonosia Paloiteltua lihaa, kg f 1 Abscessus Märkäpesäkkeet Actinomycosis Sädesienitauti 3 Angiectasia hepatis Pilkkumaksa 4 Arthritis, bursitis Nivel- tai limapussintulehdus 4 5 Cachexia Nääntyminen Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurturae, haemorrhagia mat, verenvuodot 6 " Cystae Rakkokasvaimet 8 8 Cysticercus inermis Matorakkulat 9 Cysticercus tenuicollis Matorakkulat Distomatosis Maksamadot Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja sy- 12 ditis traumatica dänpussitulehdus Hepatitis Maksatulehdus : 14 Icterus Keltatauti Kehittämättömyys 1 16 Likaantuminen Mastitis Utaretulehdus 4 18 Metritis Kohtutulehdus ' 19 Nephritis Munuaistulehdus Pericarditis Sydänpussintulehdus Pilaantuminen Pleuritis Keuhkopussintulehdus 23 Pneumonia Keuhkokuume Septicaemia Verenmyrkytys 1 25 Tuberculosis Nystyrätauti 2 26 Tumores Kasvannaiset Rehu-, kalttausvesi-, veri- 27 aspiratio 1, Vieras haju, väri, maku Aliae invasiones Muut loistaudit Alii morbi Muut taudit Yhteensä , Huom.: Ks. edell. siv. huomautusta.

19 XI. Teurastamo II. Septikemian varalta laboratoriossa tutkitut ruhot Isoja nautoja Isoja vasik. Sikoja Pikkuvasik. Lampaita Porsaita Tutkimuksen syy 03 o XJl ora I Abscessus Arthritis Ascitis Atelectasis Enteritis Erysipelas Fractura Gastritis traumatica Gastroenteritis Haemorrhagia Hepatitis Icterus Lienitis Lymphomatosis Mastitis Metritis Nephritis Obstipatio Pericarditis traumatica Peritonitis Phlegmone Pleuritis Pneumonia Prolapsus uteri Pyelonephritis Rachitis Tu mores Vaccin variol Märkäpesäkkeet Ajettuneet rauhaset Niveltulehdus Vesitauti Ilmatyhjyys Suolitulehdus Sikaruusu Luunmurtuma Traumaattinen mahatulehdus Maha- ja suolitulehdus Verenvuoto Maksatulehdus Hätäteurastus Keltatauti Pernatulehdus Imusolmukekasvaintauti Utaretulehdus Kohtutulehdus Munuaistulehdus Umpitauti Sydänpussintulehdus Vatsakalvontulehdus Ajotulehdus Keuhkopussintulehdus Keuhkokuume Kohdun esiinluiskahdus Punaiset rauhaset Munuais-ja munuaisaltaantuleh. Luunhauraus Septikemian merkit Kasvannaiset Rokotusaineella käsittely... Vaikea synnytys Vieras haju Vieras väri Yhteensä I

20 86* XI. Teurastamo III. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vuonna 1937 Kuukausi ja hintataso p h sr«h e P Juottovasikat H cg g!? P M cp «Pikkuvasikat g? p? 2. H Lampaat s* W li c P Hinta kilogrammalta, markkaa ja penniä p* ps5 SB Siat S? B Ii Tammikuu, Helmikuu, Maaliskuu, Huhtikuu, Toukokuu, Kesäkuu, Heinäkuu, Elokuu, Syyskuu, Lokakuu, Marraskuu, Joulukuu, IV. alin... alin alin alin... alin... alin alin alin alin alin alin alin )14 M Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen sekä meritse Virosta vuosina Helsingin Töölön Sör- Vallilan Virosta Kaiken pikatava- tavara- näisten asema Kaikki tuotua kaikkiaan Vuosi ja kuukausi ra-asema asema asema lihaa kg 1937 Tammikuu 4,281 1,688 35,452 41,421 94,614 6,035 Helmikuu 2,168 2,160 24,842 29,170 93, ,994 Maaliskuu,. 2,870 2,142 29,824 34,836,572 85,408 Huhtikuu 3, ,778 37,576 55,109 92,685 Toukokuu 7, ,033 19,206 53,092 72,298 Kesäkuu 4,810 8,8,318 46,618 59,936 Heinäkuu 3,9 5,617 8,756 39,425 48,181 Elokuu 3,207 5,983 9,190 9,190 Syyskuu 8,942 12,327 21,269 21,269 Lokakuu 9, ,679 18,253 18,253 Marraskuu 7, ,095 15,915 15,915 Joulukuu 8, ,325 29,953 45,922 75,875 Koko vuosi 66,760 8, , , , , ,329 27,692 67, ,4 420, , ,905 25,864 6,421 45, ,1 474, , ,042 37,742 85, , , , kilon painoisten sikojen parhaan laadun hinta oli 15 ja alin 14 mk kg:lta. mk