XI. Teurastamo. T e u r a s t a m o l a u t a k u n t a. Laitoksen toiminta.

Transkriptio

1 XI. Teurastamo. Teurastamon toimintaa koskeva kertomus ) v:lta 936 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 8 p:nä 935 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi kauppaneuvos S. A. Hariman (Hohenthal) sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin, toimittaja A. E. Leinon, osastopäällikkö F. Moisalan ja pankkivirkailija A. E. Monnbergin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli sosialijohtaja J. W. Keto. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi eläinlääketieteentohtori W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui v kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 68 ja sen lähettämien kirjeiden luku 99. Lausunnot y. m. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat: ehdotus että teurastamolla saataisiin myydä eläimiä pitoeläimiksi; ehdotus lisäykseksi teurastamon järjestyssääntöihin ja taksaksi maksujen laskemiseksi elävän karjan myyntiosaston käyttämisestä; lausunto Karja- ja Maataloustuotteiden Tukkukauppiasliiton Uudenmaan läänin maaherralle tekemästä, elävän karjan myyntimaksuja koskevasta valituksesta; esitys nuoremman tarkastuseläinlääkärin viran täyttämisestä; esitys määrärahan myöntämisestä sellaisten muutostöiden suorittamista varten teurastamon jäähdyttämössä, että sen eräässä osastossa voitaisiin säilyttää myös hedelmiä; esitys määrärahan myöntämisestä käyttöpäällikkö K. V. Virtaselle jäähdyttämöiden toimintaan tutustumista varten lähinnä Skandinaviassa; lausunto virkasääntöön ehdotetusta muutoksesta; lausunto kaupunginhallituksen asettaman komitean ehdotuksesta viranhaltijain palkkaluokittelussa esiintyvien epäkohtien oikaisemiseksi; sekä esitys teurastamon erinäisten virkojen vakinaistamisesta. Terveydenhoitolautakunnalle jätettiin anomus saada tarpeen vaatiessa avata lihantarkastamo klo 5. Laitoksen toiminta selviää teurastamon johtajan laatimasta, jälempänä esitetystä kertomuksesta ja tilastollisesta selvityksestä. Laitoksen toiminta. Maatalousministeriön lokakuun 8 p:nä 936 antamalla päätöksellä julistettiin Helsingin kaupungin teurastamo yleiseksi teurastamoksi. Muutokset henkilökunnassa. Helmikuun 9 p:nä eronneen kirjanpitäjä L. Lahtisen tilalle valittiin ekonoomi V. Kivi elokuun p:stä lukien. Virkaa hoiti väliaikaisesti maaliskuun p:stä heinäkuun 3 p:ään vaakaaja K. Carlander. Tilapäisinä korjausmiehinä toimivat O. Heimola helmikuun 7 p:stä ja V. Riutta maaliskuun 9 p:stä lukien sekä A. Nisonen toukokuun 5 p:n ja joulukuun 6 p:n välisenä aikana. Kesäkuun 30 p:nä eronneen v. t. nuox ) Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 937.

2 68* XI. Teurastamo. remman tarkastuseläinlääkärin W. Castrenin tilalle määrättiin eläinlääkäri V. Troberg heinäkuun p:stä lukien. Heinäkuun 3 p:nä eronneen vaakaaja J. A. Karjalaisen tilalle nimitettiin ylimääräinen jäähdyttämönhoitaja R. Nyholm elokuun p:stä lukien. Ylimääräiseksi vaakaajaksi otettiin A. Nikula elokuun p:stä lukien. Apu- ja puhtaanapitomiehiksi otettiin M. Flinkman ja F. Lehto syyskuun pistä, E. Hyvärinen, E. Keltamäki ja O. Lindberg syyskuun 5 p:stä sekä V. Schohin syyskuun 6 pistä lukien. Teurastajaoppilaiksi otettiin A. K. Rintala ja A. J. Strandberg marraskuun p:stä sekä O. Saarenpää marraskuun pistä lukien. Sairaslomaa nauttivat trikiinintutkija I. Berglund helmikuun 5 pistä maaliskuun 3 piään, sijaisenaan Y. Troberg; lämmittäjä N. Lahti helmikuun 6 pmmaaliskuun 5 p:n sekä maaliskuun 79 pin välisenä aikana, sijaisenaan V. Riutta; siivooja H. M. Tuomiluoto maaliskuun pin välisenä aikana, sijaisenaan J. Kivimäki; ja siivooja B. Valovirta maaliskuun 7 pin välisenä aikana, sijaisenaan H. Hill. Sairaslomaa nauttivat vielä ilman erityistä sijaista leimaaja R. Träskman helmikuun 4 pistä maaliskuun 5 piään; vaakaajat J. A. Karjalainen maaliskuun 0 pin, H. Heino maaliskuun 46 pin ja K. Carlander maaliskuun 79 pin välisenä aikana; halliapulaiset E. Johansson maaliskuun pistä 5 piään, V. Lindberg maaliskuun 4 pistä 6 piään ja E. Wulff maaliskuun 6 pistä 7 piään; halliyliesimies R. Åkerman maaliskuun 3 pistä 5 piään; halliesimies H. Nordberg maaliskuun 8 pistä 9 piään; portinvartija J. E. Leivo maaliskuun 0 pistä 6 piään sekä apu- ja puhtaanapitomiehet F. Lehto lokakuun 8 pistä 4 piään ja E. Hyvärinen joulukuun pin. Harjoittelijat. Lihantarkastusharj oittelij oina olivat seuraavat eläinlääkärit, jotka myös harjoittelivat laboratoriossa. Y. Aalto, O. Andersson, T. Bondestam, S. Christerson, L. J. Fabritius, N. von Hellens, J. Holmberg, V. Lehtonen, H. Lydman, A. J. Nyberg, V. A. Paattinen ja E. Åström. Trikiinintutkij aharj oittelij oina olivat neidit L. Aalto, U. Marklund, S. Munter ja S. Viitanen. Retkikuntia. Niinkuin ennenkin kävi kertomusvuonna lukuisia retkikuntia teurastamoon tutustumassa. Erikoisesti mainittakoon n. s. Helsinkiviikon, maaliskuun 8 pin, ja lihataloudellisen viikon, marraskuun 84 pin välisenä aikana järjestetyt retkikunnat. teurastettiin ja tarkastettiin seu- Teurastusosastot. Teurastushalleissa raava määrä eläimiäi Sonneja ja härkiä,985 3,0 Lehmiä 7,44 0,573 Hiehoja ja isoja vasikoita 7,459 6,905 9,9 Pikkuvasikoita 800,58 Lampaita 4,585 5,475 Sikoja,843 6,33 Porsaita Hevosia Poroja.. 5 Yhteensä 30,64 33,688 45,996

3 XI. Teurastamo. 69* Yllä luetellut v:n 936 ruhot vastasivat 3,67,94 kg lihaa, josta 6.o % oli nautakarjan-,.8 % lampaan-, 36.7 % sian- ja porsaan- sekä 0.5 % hevosenlihaa. Lisäksi teurastettiin 4,478 kanaa. Teurastettua karjaa tarkastettaessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi kpl, kun taas seuraava määrä hylättiin: Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita.. Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Hylättyjä koko ruhoja, Hylättyjä ruhonosia, kpl. kg. kpl. kg. Kaikkiaan, kg , , , , Yhteensä 50 4,65 9,0.5 5,87.5 Teurastusosastoilla teurastetut eläimet olivat saapuneet kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmältä lähemmin selviää. Maanteitse Rautateitse... saapuneita. saapuneita. JvaiKKiaan. Raavaita, hiehoja ja vasikoita 6,89 7,60 4,05 Lampaita ja vuohia,8 4,94 5,475 Sikoja,8 5,03 6,33 Porsaita " Hevosia *) Poroja )5 5 Yhteensä 9,53 6,465 45,996 Karjatallien käyttö. Eläinten talleissaolon vuorokausimäärä ilmenee seuraavista numeroista: Tammik. Maalisk. Huhti k. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syys k. Loka k. Marrask. Jouluk. Koko vuosi. Raavaita ,065 Is. vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja ,596 Porsaita Hevosia Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 4. %. Hevosista oli yli yön 90.4 %, porsaista 59.3 %, sonneista, häristä ja lehmistä 9.7 %, sioista 9.8 %, lampaista 9.8 % ja hiehoista sekä isoista ja pienistä *) Teurastamoon saapui lisäksi 5 hevosta, jotka kuitenkin vietiin elävinä pois. ) Saapuneet Helsingin poronäyttelyyn ja sieltä teurastamoon.

4 70* XI. Teurastamo. vasikoista.o %. Heiniä myytiin 7,59 kg, kauroja 686 kg ja kauranrouheita 408 kg. Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten elimiä: Tammik. Maalisk. Huhtik. Touko k. Kesäk. Heinäk. Elo k. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi. Raavasten, sikojen, hevosten..,99,75,88,6 3,53 3,744 4,70 5,96 4,600 3,363 3,366 3,007 39,585 Pikkuvasikoiden, lampaiden, porsaiden ,8, ,676! Näistä 96 oli muualla teurastettuja raavaita ja 984 muualla teurastettuja pikkuvasikoita, lampaita ja porsaita. Lihantarkastamossa tarkastettiin v:n 936 kuluessa kaikkiaan,579,976 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 90,48 kg:aan paloiteltua lihaa, sekä alla mainittuihin ruholajeihin; vertauksen vuoksi julkaistaan v:n 935 vastaaavat luvut: Koko Puoli- Koko Puoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl. kpl. kpl. kpl. Sonneja ja härkiä Lehmiä 5, ,990 4 Hiehoja ja isoja vasikoita... 6,83 5 6,308 8 Pikkuvasikoita 3,4 4 3,949 4 Lampaita ja vuohia 4, ,430 Sikoja 8, ,38 93 Porsaita Hevosia 4 7 Yhteensä 69, ,74 50 Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin raavasta ja 6 isoa vasikkaa sekä hylättiin seuraava määrä koko ruhoja ja ruhojen osia: Hylättyjä koko ruhoia, Hylättyjä ruhonosia, kpl. kg. kpl. kg. Kaikkiaan, kg. Sonneja Lehmiä 4 5, ,489 Isoja vasikoita ,06 Pikkuvasikoita 308 4, ,850.5 Lampaita Sikoj a 35, ,39 Porsaita Hevosia 7, ,334 Paloiteltua lihaa,059. Yhteensä 46 3, ,473 7,69.7

5 XI. Teurastamo. 7* Vuotia Kuukausi. tarkastettiin seuraava määrä: Tarkastettuja vuotia kaikkiaan, kpl. Tarkastettuja vuotia, joissa havaittiin nylkyvikoja, luonnonvikoja ), kpl. %. kpl. %. Tammikuu..., i.o Helmikuu i Maaliskuu i Huhtikuu,070.i Toukokuu, o 7.4 Kesäkuu, i Heinäkuu..., Elokuu 3, Syyskuu Lokakuu 3,06, i Marraskuu..., Joulukuu, o Koko vuosi, , Vienti ulkomaille ja tuonti sieltä. Ulkomaille vietiin v. 936 seuraava määrä lihaa: Nautoja, Lampaita, Sikoja, Hevosia, Yhteensä, kpl. kpl. kpl. kpl. kg. Tammikuu 3 0,497 Maaliskuu ,494 Huhtikuu 3 8 4,067 Yhteensä ,058 Virosta tuotiin elokuussa 45 elävää nautaa ja 8 elävää lammasta. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja jäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi. Tukkumyyntihallissa myytyjä. Raavaita, kpl.,950,890,879 3,07 3,034,80,883 3,553 4,30 4,4 4,386 3,467 39,783 Isoja vasikoita» 3,9 3,78 3,346 3,967 3,835 3,7 3,534 3, ,5 4,33 4,437 46,076 Pikkuvasikoita» , ,84 Lampaita»,38,007,803,775,38,00,0 4,955 7,0 8,070 5,7 3,05 40,845 Sikoja» 3,066 3,355 3,37 3,365,74,58,584,76 3,403 4,33 5,360 40,58 Porsaita» , Hevosia». j 5 Muuta tavaraa, kg.,06 6,34 9,40 8,909,000 8,564 5,764 4,47 3,47,8,908 5,54 07, Riippuvien ruhojen osastoissa säilytettyjä. Raavaita, 3,443,75,587,79 3,744 4,04 4,303 5,83 5,707 6,83 7,903 4,8 54,737 Isoja vasikoita kpl.» ,0 Pikkuvasikoita» 805, , ,05 Lampaita» ,656 4,06 3,847, ,373 Sikoja»,307,46,3 3,09,806 4,080 3,6 3,70 4,9 4,068 3,0 3,505 39,95 Porsaita» Hevosia» Muuta tavaraa, kg- 4,068 4,738 4,0,884 7,5 7,90 8,46 3, ,9 5,979 5,839 6,99 ) Hevosten vuotia ei ole otettu huomioon.

6 7* XI. Teurastamo. Tammik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi. Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastusosastoista kuumana lihana vietyjä. Raavaita, kpl ,894 Pikkuvasikoita» Lampaita» 7 6 ' Sikoja» Hevosia» 4 Tarkastettuja, muita ei tukkumyyntihallissa myytyjä. Raavaita, Isoja vasikoita kpl.» Pikkuvasikoita»,955,739,46 3,57, ,658,95,879 9,84 Lampaita ,493 Sikoja» Porsaita» Hevosia» Paloiteltua lihaa, kg. 3,909 5,07 4,944 6,706 7,8 6,64,779 40,788 8,5 8,7 3,956 80,78 Tukkumyyntihallin myyntimaksuja maksamatta teurasosastoista vietyjä jäähdyttämässä pidettyjä. Raavaita, Isoja vasikoita kpl.» Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» ,574.5 Hevosia» Poroja» 5 5 Kuukausi. Jäädyttämössä säilytettyj; ä. Metsänriistaa ia kanoja kg,7 6 4, ,50 4,784 3,77 6,835 8,033 40,794 Lihaa,» 4, ,79 7,958,53 7,530 45,763 Muuta tavaraa» Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuivat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Tukkumyyntihallissa myytyjäi). Riippuvien ruhojen osastoissa säilytettyjä«). Tukkumyynti hallia käyttämättä teurastusosastaista kuumana lihana vietyjä ). Tarkastettuja, mutta ei tukku - myyntihalussa myytyjä ). Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastusosastoista vietyjä jäähdyttäm. pidett. ) Jäädyttämössä säilytetty jäi). Tammikuu 783,988j 64,693 4,06 48,89 4,0,7 Helmikuu 764,89 567,90 3,97 50,47 7,769 4,605 Maaliskuu 76,67 5,769 6,63 57,45 9,579 4,643 Huhtikuu 857,0 608,859 4,555 78,80 9,775 5 Toukokuu 837,00 76,546,900 46,54 30, Kesäkuu.. 698, ,66 6,673 4, Heinäkuu 779,5 86,46 40,3 8, Elokuu 885,97,049,568 7,530 9,748 0,878,50 Syyskuu..,05,677,07,58 5,386 3,09 5,54 9,53 Lokakuu..,40,608,33,34 0,5 53,84 6,80 3,34 Marraskuu,07,876,307,47 4,766 60,69 0,568 8,3 Joulukuu..,045,80 930,039 6,74 7,36 5,780 5,563 Koko vuosi 0,74,408 0,396,79 77,534 56,75 7,799 86,944 ) Todellinen paino. ) Keskinainoien mukaan

7 XI. Teurastamo. 73* Punnitseminen. Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitsemista: Punnittu. Tammik. Maalisk. Huhtik. Touko k. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Joulu k. Koko vuosi. Vuotia, kpl,864,555,54,846,494,35 3,37 4,47 3,689,649,588,463 30,774 Elävää karjaa» Kuumaa lihaa: Hevosia, raavaita, sikoja, kpl ,345 Vasikoita, lampaita, porsaita, kpl Muuta tavaraa, kg.,59,968,6,339,393 5,065 3,378 3,5 6,04 0,38 6,93 5,899 8,05 Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja y.m. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Joulu k. Koko vuosi. Raavaita, kpl.,558,593,7,75, ,007,045,653,79,665,59 7,58 Isoja vasikoita»,55,596,764 3,00,6,03,33,48,665,66,796 3,9 3,59 Pikkuvasikoita»,560,080,458,469, ,58, ,889 Lampaita»,8,358,9, ,309,53 3,58 4,95,9,04 3,749 Sikoja»,97,338,83,34, ,08,767,698,54 3,407,87 Porsaita» Hevosia» Muuta tavaraa, kg. 3,87 4,98 8,307 9,430 6,67 4,43 3,633,843 8,909 34,773 3,996 3,795 7,905 Näiden ruhojen lihamäärä oli todellisten ja keskipainojen mukaan laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg. Tammikuu 55,079.o Helmikuu 5,738.5 Maaliskuu 55,43.5 Huhtikuu 566,4.o Toukokuu 46,796.5 Kesäkuu 96,070.o Kg. Heinäkuu 94,384.o Elokuu.. 345,834.5 Syyskuu 485,844.5 Lokakuu 609,590.5 Marraskuu 566,36.5 Joulukuu 66,477.o Koko vuosi 5,807,894.5 Helsingissä myydyn lihan hintojen vaihtelu näkyy taulukosta III. Käyttöosasto. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 380 m 0 kg työpaineella, varustettuna 60 m : n suuruisella savukaasu-etulämmittäj ällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitoksella (ketjuarinalla). Höyrykattilat on mitoittettu niin suuriksi, että käytännössä on yksi kattila kerrallaan, toisen toimiessa varalla. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta:

8 74* XI. Teurastamo. Kuukausi. N:0 I. Höyry kattilat. N:o II. Hiilinosturi käynyt. Lämmitetty. Annetttetty. Lämmi- höyryä. Annettu höyryä. Tuntia ja minuuttia. Arinamoottori käynyt. Vettä kulutettu, m 3. Kivihiiliä poltettu, tonnia. Keskimääräinen käyttö vuorokaudessa. Annettu Vettä Lämmitettyryätettu, m 3. höy- kulu- Tuntia ja min. Kivihiiliä poltettu, tonnia. Tammik... Maalisk... Huhtik.,. Toukok... Kesäk Heinäk Elok Syysk Lokak Marrask... Jouluk oo oo 78.oo io io oo.45 3.io o io Koko vuosi,575.00,467.io,395.55, ,864.is Kattilat I ja II yhte ensä.. 3, , i l.i Konekeskuksessa sijaitsee laitoksen pääjako sähköä, höyryä, lämmintä ja kylmää vettä varten, sekä jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi metyleenikloriidi turbokompressoria ä 300,000 kaloria tunnissa yhteensä 600,000 kaloria tunnissa, tarpeellisine apukoneineen. Siihen kuuluvat lisäksi kaukomittaus jäähdytyshuoneiden lämmön ja kosteuden mittaamista varten, jäätehdas, jonka valmistuskyky on 0,000 kg kirkasta jäätä vuorokaudessa, varasto jään säilytystä varten ja korjauspaja metallitöitä varten. Eri koneiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta: Tammik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi. Jäähdy tvskoneet I./. II Suolaliuospumput jäähdyttämön jäädy ttämön 3 jäähdytysveden kiertopumput 5 6 ilmapumppu... Tyhjöpumput Käyttöaika tuntia ja minuuttia kaikkiaan o\34.oo\36S.i5\43.IO oo 360.zol77.5o z5 3, oo ol60.o89.3o , ,50 4.4ol04.55l33.4o io , o34.o5\366.o oo 360., nl77.5ol73.5o : O\34.O5\365AO m3.5o I.oo 34.os oo io 3.50 o 9.io 46. is 376. o 440.5o i io so oo oo oo oo AO 97., ; io z i 95. io : oo i<%/ ; lo.io

9 75* B S? Kokovuosi. Jäähdyttämön tuulettajat Käyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan. I sl395.i5 456.io o!l ,05.0 II , III io ,03.35 Otsonilaitteet I oo 30.oo 30.oo II oo 30.oo 30.oo Jäähdytyskoneet Jäähdyttämön tuulettaj. J äädy ttämön tuule ttaj at Jäähdytysvesipumppu. Keskimääräinen käyttöaika, tuntia ja minuuttia vuorokaudessa, oi io oi Jäätä valmistettu. Kloorkalsiumia käytetty Tonnia s 7.o 48.o 59.«50.o 40.o 0.o 0.o lo.o 8.8 Kilogrammaa.,60,50,700,300 3,650 4,70j 4,0 4,000 3,900,00,503,300 3,63 Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitoksen muuntoasemalta pienjännitteisenä, suuria moottoreja varten 500 voltin ja pienempiä moottoreja varten 0/7 voltin jännitteellä. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: 0/7 V:n valaistusvirta, voimavirta, voimavirta, kulutus, mitus, 0 V:n 500 V:n Koko Huippukuor- kwh. kwh. kwh. kwh. 00 V. 500 V. Tammikuu... 7,855 8,9,880 38, Helmikuu 6,44 8,08 7,440 3, Maaliskuu 4,75 9,900 30,480 45, Huhtikuu 3,396,8 44,400 60, Toukokuu,88 7,539 70,30 90, Kesäkuu,475 0,58 80,400 0, Heinäkuu,9 3,705 95,50, Elokuu,96,93 86,960, Syyskuu 4,098 8,7 68,70 9, Lokakuu 6,64 0,659 33,0 50, Marraskuu... 9,443 0,43 33,360 53, Joulukuu... 8,357 8,758 9,360 46, i Koko vuosi 59,575 7,304 6, ,839 Vedenkulutus kuutiometreissä laskettuna oli seuraava: Lämpökeskus 578 Jään valmistus 85 Jäähdytyskoneet 7,697 Tukkumyyntihalli 660 Lämminvesisäiliö I 5,374 Jäähdyttämöt 0» II 7,568 Sikateurastamo ja laboratorio,347 Hallintorakennus j a ravintola,070 Suolipesimö 0,5 Ilmapumppu 48 Mahantyhjennyshuone... 7,478

10 76* XL Teurastamo. Suurkarjan teurastamo... 5,56 Lihantarkastamo 44 Saniteettiteurastamo 3 Suurkarjan talli 548 Pienkarjan talli 443 Vuotavarasto Lantala Rautatievaunupesimö Rautatievaunupesimö Muu kulutus I II 99,579, Yhteensä 67,37 Alla olevat numerot osoittavat vedenkulutuksen kuutiometreissä kuukausittain: Tammikuu 3,6 Toukokuu 5,3 Helmikuu... 3,89 Kesäkuu 6,83 Maaliskuu... 3,576 Heinäkuu... 9,407 Huhtikuu... 4,375 Elokuu 7,956 Syyskuu 6,8 Lokakuu 5,56 Marraskuu... 5,986 Joulukuu... 4,799 Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle on uskottu saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: Tammik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elo k. Syysk. Lokak. Marrask. Joulu k. Koko vuos-i. Lihavaunuja ,790 Karjavaunuja ,48 Yhteensä ,038 Keskimääräinen vedenkulutus vaunua kohden oli m 3. Laboratorio ja sairasosasto. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 397 täydellistä ja 6 pienempää bakteriologista tutkimusta, 9 histologista tutkimusta, 475 keittokoetta sekä 4,353 sian ruhoa ja 60,48 kiloa paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Täydellisistä koko ruhoja koskevista bakteriologisista tutkimuksista annetaan tässä seuraavat yksityistiedot: 3 p Teurastushalleista g ff ff Si P s ff P M UI 0 s * sr«prb.% m ^ "P Ruhot olivat: 5 Sf 0 p :ff P <! tr p 3 S 0 Sf P p P 0 a Ci P 0 p" P Ruhot olivat saapuneet: Tutkimukset osoittivat ruhojen olevan: CD Vahvasti Heikosti p CD 3 bakteeripitoisia. o ^ 5? ^CD «P H H E* ittuja LO ja k, kiaan ko ko aik- 7 09» bakteeri- Kaikista tutkituista ruhoista 0.7% oli septikemisiä, 63.% pitoisia ja 6.i % bakteerivapaita.

11 XL Teurastamo. 77* Septikemisistä ruhoista mainittakoon vielä seuraavaa: o p Ruhot olivat saapuneet: JD g m m P G ai ö P M C. en Ruhot olivat: < P co i-tf Is ac CD O fd S.Ö e+p 4 ' w I Septekemian olivat aiheuttanet: o w p p ö-^ti P c S ^ Äes /-I " CD p: I Absoluuttiset luvut Prosenttiluvut i 9.4 ll.e l.o 54.4.] 53.? 8.o 8.s Täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtiin ruhoista keittokokeita ja todettiin 90 ruhossa vierasta hajua, tehden tämä.7 %. Tutkimusten perusteella hävitettiin 3 koko ruhoa (3.o%). Ainoastaan keittokokeen perusteella hävitettiin 6 ruhoa (3.o %). Taulukko II osoittaa syyn tai taudin, joka oli aiheuttanut tutkimuksen. Bakteriologisista ruhonosia koskevista tutkimuksista 3 oli pernarutto-, 4 tuberkuloosi- ja 5 muita kokeita. Kaikki pernaruttokokeet olivat kielteiset, 88 tuberkuloosikoetta oli myönteisiä (7.o%). Tuberkuloosin varalta tutkituista ruhoista 8 oli saapunut teurastushalleista, joista 84 oli myönteisiä, ja 6 lihantarkastamolta, joista 4 oli myönteisiä. Eläinlajiin nähden jakautuivat tuberkuloosikokeet seuraavasti: 5 nautaa, joista 3 oli myönteisiä, hiehoa, joista oli myönteinen, 6 sikaa, joista 83 oli myönteisiä, sekä porsas, joka myös oli myönteinen. Myönteinen tulos saatiin 7 kertaa pelkästään mikroskooppitutkimuksella, tehden nämä 8.8% myönteisistä kokeista. Muut myönteiset tulokset saatiin marsukokeilla. Histologiset tutkimukset jakautuivat 6 lois-, 8 kasvain- ja 5 muuhun kudoskokeeseen. Tutkimusten tulokset olivat m.m. eccinococcusta, carcinomia, 3 actinomycomia. Trikiinien varalta tarkastettiin 6,37 sikaa ja porsasta teurastushalleista sekä 7,98 sikaa ja porsasta sekä 60,48 kiloa paloiteltua sianlihaa lihantarkastamolta. Trikiinejä ei ole todettu. Keittokokeet jakautuivat 397 täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtyyn ja 78 yksinomaan keitto- ja paistamiskokeeseen. Vierasta hajua todettiin edellisestä 90:ssä (.7 %) ja jälkimmäisissä 34:ssä (43.6 %). Haju oli voimakas 59:ssä tapauksessa ja heikko 65:ssä tapauksessa jakautuen eläinlajeihin nähden seuraavasti: Kokeita Vierasta hajua Kokeita Vierasta hajua kaik- todettu. kaik- todettu, kiaan. Luku. %. kiaan. Lukua. %. Sonneja ja lehmiä Lampaita 5 0.o Hiehoja ja isoja vasi- Sikoja o koita Porsaita Pikkuvasikoita 93 ll.s Hevosia 4 50.o Yhteensä i Sairasosastossa 4 eläintä: teurastettiin tai obdusoitiin vuoden kuluessa seuraavat

12 78* XI. Teurastamo. Sonneja Pikkuvasikoita Lehmiä 5 Lampaita Hiehoja Sikoja 5 Tarttuvia tauteja ei ole todettu. Käytännöllisistä syistä lukeutuvat nämä tapaukset teurastushalleissa esiintyviin tapauksiin. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta I. Cysticercus inermis taudin esiintymisestä mainittakoon seuraavaa. Kyseessä oleva loiseläin todettiin 63 ruhossa. Yksinomaan kuolleita rakkuloita todettiin 9 ruhossa (55.8 %). Eläviä taikka sekä eläviä että kuolleita todettiin 7 ruhossa. 7 ruhossa löydettiin ainoastaan yksi rakkula (7.8%). Enemmän kuin yksi rakkula löydettiin 46 ruhossa. Ainoastaan päässä tavattiin rakkulat 05 ruhossa (64.4 %), ainoastaan sydämessä 35 ruhossa (.5 %), ainoastaan ruhossa ja useammassa paikoissa 3 ruhossa. Lihantarkastamolla todettujen rakkulapitoisten ruhojen lukumäärä oli 39 (0.8 %) sekä teurastusosastoilla todettujen 4 (0.5%) vastaavien eläinlajien ruhoista. Tuberkuloosin esiintymisestä mainittakoon seuraavaa: Kaikissa 4 naudassa, joissa tuberkuloosia todettiin, olivat muutokset havaittavissa nieluntakaisissa rauhasissa, paitsi yhdessä, missä muutokset lisäksi olivat yleistä laatua. Sioissa olivat muutokset 3 tapauksessa ainoastaan huomattavissa nielurauhasissa, 43 tapauksessa ainoastaan suolirauhasissa, 5 tapauksessa sekä nielu- että suolirauhasissa ja 4 tapauksessa muissa paikoissa. Cysticercus inermis ja tuberculosis tautien esiintymiset v ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis. Tuberculosis. Vuosi: Nautojen luku. %. Nautojen luku. %. Sikojen luku. % O.oo? 8 O.os O O O.0 84 O.35 Teurastamon tulot ja menot. Talousarvion mukaan oli kertomusvuonna tuloja arvioitu kertyvän yhteensä 3,450,000 markkaa, siitä 600,000 markkaa teurastusosastojen, 800,000 markkaa lihantarkastamon, 950,000 markkaa tukkumyyntihallin, 300,000 markkaa kuljetusratojen y.m. käyttämisestä, 76,360 markkaa muita tuloja ja 38,640 markkaa luontoisetujen korvausta. Todellisuudessa tulot nousivat yhteensä 4,00,449: 65 markkaan. ; Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Smk. Teurastusosasto 847,976: 75 Lihantarkastusosasto... 75,4: Tukkumyyntihalli,07,440: 35 Juoksuratojen, y.m. laitteiden käyttö 90,407: 65 Suolipesimön käyttö 86,846 Karjatallien käyttö 4,965 Punnitusmaksut 5,48 Esijäähdyttämön ja riippuvien ruhojen osaston käyttö sekä säilytyskammioiden vuokrat 53,575: 80 Konttorihuoneiden, ravintolan,bensiininj akeluaseman ja karsinain vuokrat... Heinien ja kaurarouheiden myynti Jäiden myynti Vaunujen puhdistus y.m. Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat Muut tulot Luontoisetujen korvaaminen Smk. 67,864: 65,758: 5 39,56: 50 44,606: 70 6,803: 55 3,99: 55 40,848: Yhteensä 4,00,449: 65

13 XI. Teurastamo. 79* Kertyneet tulot olivat siis 570,449: 65 markkaa eli 6.5 % arvioitua määrää suuremmat. Teurastusösastojen tulot osoittivat 47,976: 75 markan, tukkumyyntihallin,440: 35 markan, muut tulot 93,30: 90 markan ja luoijtoisetujen korvaukset,08 markan ylitystä ja lihantarkastamon tulot 84,886 markan ja kuljetusratojen y.m. käyttämisestä kertyneet tulot 9,59: 35 markan vajausta talousarvioon nähden. Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausiin: Smk. Tammikuu 37,43: 35 Heinäkuu 358,340: 65 Helmikuu 50,98:5 Elokuu 350,330: 0 Maaliskuu 50,06:80 Syyskuu 394,968:05 Huhtikuu 36,98:45 Lokakuu 474,657: 55 Toukokuu 9,743: 55 Marraskuu 388,37: Kesäkuu 49,584: 35 Joulukuu.. 377,48:55 Smk. Yhteensä 4,00,449: 65 Kaupungin v:n 936 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 3,743,44 markkaa, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä 4,780 markkaa ja lisättiin tilille Yleisten laitteiden kunnossapito siirtomääräraha 39,860: 45 markkaa. Kaikkiaan oli siis käytettävissä 3,788,054: 45 markkaa, mistä käytettiin 3,557,4 markkaa. Viimeksi mainittuun määrään sisältyy myös teurastamon tilitysvuokra,5,900 markkaa. Säästöä jäi 30,930: 45 markkaa. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Talousarvion Lisämäärä- Menot tilien Säästö (+) tai määräraha, raha, mukaan, ylitys (), Smk. Smk. Smk. Smk. Palkkiot 9,000: 6,300: +,700: Sääntöpalkkaiset virat... 88,080: 3,00: 86,90: +,60: Palkkasääntöön merkitsemättömät pysyväiset virat.. 95,904,80: 97,84: Tilapäistä työvoimaa 37, : 354,49: ,60: 0 Kesälomasijaiset 3,840,50: +,590: Vuokra,5,900,5,900: Lämpö 6,00 63,07: 70,907: 70 Valaistus 55,000 5,03: + 3,797: Siivoaminen 5,000 4,783: : 5 Vedenkulutus 60,600 39,338: 60 +,6: 40 Puhtaanapito 45,000 8,79: ,08: 5 Painatus ja sidonta 40,000 39,45: : 55 Tarverahat 95,000 94,994: 0 5: 90 Vaatteiden pesu 8,000 7,54: : 75 Koneitten ja työkalujen hankinta 36,780: 34,999:0 +,780: 90 Yleisten laitteiden kunnossa- pito... 64, ,0: 0 + 4,849: 5 Tapaturmavakuutusmaksut 30,000,677: ,3: 45 Käyttövoima 338,500 68,930: ,569: 0 Rehut ja kuivikkeet,35 8,: ,9: 50 Tarveaineet 75,835 84,50: 5 8,685: 5 Yhteensä 3,783, ,780: 3,557,4: + 30,930: 45 Siitä 39,860: 45 markkaa siirretty v:sta 935.

14 80* XI. Teurastamo. I. Eri eläinlajien takavarikoimissyyt sekä taka- Takavarikoimisia, jotka koskivat: H P Toimenpide. Hylkäämisen, erikoisen käsittelyn tai bakteriologisen tutkimisen syy. O CO p ö»tl oop» CD C.<J Ha S fb g. p cd ä P PpD e* Hylkääminen. g? 3 p* O. P PH- o 8- CD CD oi. p: Lihantarkastamo. Abscessus. Märkäpesäkkeet... 3 i Actinomycosis. Sädesienitauti Angiectasia hepatis. Pilkkumaksa 9 '9 9 Arthritis, bursitis, gonitis. Niveltai limapussintulehdus Cachexia. Nääntyminen Gystae. Rakkokasvaimet Cysticercus inermis. Matorakkulat Cysticercus tenuicollis. Matorak- " kulat Distomatosis. Maksamadot Erysipelas suis. Sikaruusu H aemorrhagia,f ractura,contusio. 3 Verenvuodot, luunmurtumat, ruhjevammat Hepatitis. Maksatulehdus Icterus. Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Mastitis. Utaretulehdus Metritis. Kohtutulehdus Nephritis. Munuaistulehdus Osteomalacia, rachitis. Luunpehmeneminen, riisi Pericarditis. Sydänpussintuleh- O Q 5 g g 3 Pilaantuminen , Pneumonia. Keuhkotulehdus Rehu-,kalttausvesi-,veriaspiratio ,89,70,70 Septicaemia. Verenmyrkytys Tuberculosis. Nystyrätauti 4, 4 4 Vaccin. varioi. Istutusrokko.. 88 Vieras haju, väri, maku Aliae invasiones. Muut loistaudit Alii morbi. Muut taudit Yhteensä ,03 45, , , l ),059. kg, jotka hylättiin.

15 varikoimisen aiheuttamat toimenpiteet. XL Teurastamo. 8 Hylkäämisen, erikoisen käsittelyn tai bakteriologisen tutkimisen syy. t* p:»-s Takavarikoimisia, jotka koskivat: CO P Ü? p? Toimenpide. C5- Hylkääminen. n G W tr Pf O o o <Lo g. o CD O O O WCß a ^ 3 CD C < Teurastusosastot. Abscessus. Märkäpesäkkeet Actinomycosis. Sädesienitauti Angiectasia hepatis. Pilkkumaksa Arthritis, bursitis. Nivelpussintulehdus 3 9 Gystae. Rakkokasvaimet Cysticercus inermis. Matorakkulat Cysticercus tenuicollis. Matorakkulat Distomatosis. Maksamadot , ,775 3,775 Erysipelas suis. Sikaruusu Haemorrhagia,fractura,contusio. Verenvuodot, luunmurtumat, ruhjevammat Hepatitis. Maksatulehdus Icterus. Keltatauti Likaantuminen Mastitis. Utaretulehdus Metritis. Kohtutulehdus Nephritis. Munuaistulehdus Osteomalacia, rachitis. Luunpehmeneminen, riisi 4 Pericarditis. Sydänpussitulehdus ' Pleuritis. Keuhkopussintulehdus ! Pneumonia. Keuhkotulehdus Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio ,03 5,807 5,807 Tuberculosis. Nystyrätauti Tumores. Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Aliae invasiones. Muut loistaudit Alii morbi. Muut taudit Yhteensä 670 3, ll 35 5, ,508 4,45 09 Huom.: Taulukkosarekkeeseen Koko elimiä tai elinten osia merkityt luvut eivät koske yksityisten elinten lukua, vaan niitten eläinten lukua, joista ne on hylätty. ICunnalL kert *

16 8* XI. Teurastamo. II. Septikemian varalta laboratoriossa tutkitut ruhot. Tutkimuksen syy. Ei sept. Abscessus. Märkäpesäkkeet Ajettuneet rauhaset Arthritis. Luu-, niveltulehdus Ascitis. Vesitauti 8 Avitaminose. Yitamiinipuute Dermatitis. Ihotulehdus Enteritis. Suolitulehdus Erysipelas. Sikaruusu Fractura. Luunmurtuma... Gastritis traumatica. Traumaattinen tanutulehdus Hepatitis. Maksatulehdus.. 4 Hätäteurastus 7 Haemorrhagia. Verenvuoto.. Icterus. Keltatauti. Lienitis. Pernatulehdus Mastitis. Utaretulehdus Metritis. Kohtutulehdus.. Nephritis. Munuaistulehdus Obstipatio. Umpitauti Paresis puerperalis. Poikimahalvaus Pericarditis. Sydänpussitulehdus 4 Pericarditis traumatica. Traumaattinen sydänpussin tulehdus... Peritonitis. Vatsakalvontulehdus Phlegmone. Ajotulehdus Pleuritis. Rintakalvontulehd. Pneumonia. Keuhkokuume.. Polyarthritis. Moniniveltulehdus Pyelonephritis. Munuais- ja munuaisaltaantulehdus.. Prolapsus uteri. Kohdun esiinluiskahdus Punaiset rauhaset Rachitis. Luunhauraus... Septikemian merkkejä... Urticaria. Nokkoskuume.. Vaccin, varioi. Rokotusaineella käsiteltyj ä vasikoita Vieras haju Vieras väri Ödema. Vesipöhö Elimiä puuttuu Isoja vasik. Ei sept. 3 Ei sept. Ei sept. i i i i i i Sikoja. Ei sept. Ei sept. Nautoja. Pikkuvasik. Lampaita. Porsaita. Hevosia. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Ei sept À o 5 & c-+ CD S p: Ui (t> Yhteensä ! 3 4!! 397

17 XI. Teurastamo. 83* III. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vuonna 936. Naudat. Juotto vasikat. Pikkuvasikat. Lampaat. Siat. Kuukausi ja hinta- ti W p d W pt taso. v H W p! -d W a ö H p p p CD P p p p CD P c p p p CD p c S. >-J p CD p p p CD c P «JO. cn I 9 p.oj e p F FF c r P co e E e 3 i?! p p ei p c 73 i d s. c m P g-o e 5! S3 i H inta kilogra mmalta, markkaa ja penniä. Tammikuu, korkein alin O Q Helmikuu, korkein alin Maaliskuu, korkein alin Huhtikuu, korkein alin Toukokuu, korkein : » alin Kesäkuu, korkein a » alin Heinäkuu, korkein ' » alin ' Elokuu, korkein Syyskuu,»» alin korkein alin Lokakuu, korkein » alin ! Marraskuu, korkein 8 ' J » alin J oulukuu, korkein 8 i » alin IV. Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen sekä meritse Virosta vuosina Töölön tavara- pikatava- Helsingin näisten Sör- Vallilan Virosta Kaikki. tuotua Kaiken asema. kaikkiaan. Vuosi ja kuukausi. asema. ra-asema. asema. lihaa Tammikuu,77 6,676,63 9,666 00, Helmikuu 4,898 0, ,808 80,6 96,49 Maaliskuu 7,349, ,603 30,598 4,0 Huhtikuu ,05 9,835 6,856 38,96 65,88 Toukokuu 64 7,376,905 0,445 4, Kesäkuu 9 7,35 4,86,070 5,608 7,678 Heinäkuu 68 3,905,85 5,85 9,75 35,540 Elokuu 34,945 3,60 6,869 6,869 Syyskuu 6,477 6,034,5.5 Lokakuu,685 4,838 9,447 5, Marraskuu 535 7,44,844 9,53 9,53 Joulukuu 3,964 i 8,638 4,70 7,304 8,399 98,703 Koko vuosi 7,69 78,39 67,49 73,450 40, , ,864 00,905 6,4 45,94 79,3 474,0 653, , ,463 7,47 97,05 469,7 kg.