XI. Teurastamo. T e u r a s t a m o l a u t a k u n t a. L a i t o k s e n t o i m i n t a.

Transkriptio

1 XI. Teurastamo. Teurastamon toimintaa koskeva kertomus ) v:lta 95 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. onpano ja kokoukset. uksessaan joulukuun 9 p:nä 94 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi kauppaneuvos S. A. Hohenthalin sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin, toimittaja A. E. Leinon, osastopäällikkö F. Moisalan ja pankkivirkailija A. E. Monnbergin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli sähköteknikko V. Y. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi eläinlääketieteentohtori W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui v. 95 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 9 ja sen lähettämien kirjeiden luku 98. Lausunnot y.m. Lautakunnan kertomusvuonna antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat: lausunto kaupunginhallitukselle viranhaltijain irtisanomista koskevista määräyksistä; ehdotus Virosta tuodun lihan tarkastamisesta kaupungin teurastamossa; esitys että hylätystä lihasta suoritettaisiin korvausta; esitys laboratoriossa esiintyneiden terveydellisten haittojen poistamisesta; lausunto vuotavaraston piirustuksista; esitys teurastajien vakuuttamisesta tapaturman varalta; lausunto kaupunginhallitukselle kanateurastamon rakentamisesta; esitys Helsingissä suolatun lihan tarkastamisesta takavarikoimisasemalla; esitys kaupunginhallitukselle kaupungin laitosten lihanostojen keskittämisestä teurastamon tukkumyyntihalliin; esitys teurastamon kirjanpitäjän palkan korottamisesta palkkaluokkaan; lausunto rautatiehallitukselle Karjakeskuskunta r.l:n lihojen purkamista teurastamon raiteessa koskevan anomuksen johdosta; esitys vuotakaupan järjestämisestä teurastamossa; lausunto kalakaupan ja -säilytyksen järjestelyä koskevasta komitean ehdotuksesta; lausunto kaupunginhallitukselle teurastamon länsipuolelle suunnitellun kadun rakentamisesta; lausunto kaupunginhallitukselle teurastamon länsiraiteen rautatiepenkereen korjauksesta; esitys kaupunginhallitukselle teurastamon lämmittäjien palkkojen korottamisesta; sekä esitys kaupunginhallitukselle eläinlääkärin asunnon järjestämisestä teurastamon hallintorakennuksen yläkertaan. Helsingin Lihataloudellinen Yhdistys oikeutettiin järjestämään teuraskarjan näyttely teurastamossa lokakuun 78 p:nä. Samoin oikeutettiin mainittu yhdistys järjestämään teurastamossa teurastajakurssit syyskuun 0 p:n ja lokakuun 8 p:n välisenä aikana. Lautakunnan alaisten laitosten toiminta selviää teurastamon johtajan laatimasta jälempänä olevasta kertomuksesta ja tilastollisesta selvityksestä. Laitoksen toiminta. Muutokset henkilökunnassa. Eläinlääkäri Y. Castren määrättiin tammikuun p:stä alkaen hoitamaan nuoremman tarkastuseläinlääkärin virkaa toistaiseksi. Vaakaaja K. Carlander nimitettiin Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 96.

2 XI. Teurastamo. 67* koeajan umpeenkuluttua vakinaiseksi vaakaajaksi helmikuun pistä alkaen. Korjausmiehenä toimi Y. Hakkarainen helmikuun 7 pin sekä maaliskuun 6 p:n ja toukokuun p:n välisenä aikana. Teurastajaoppilaiksi otettiin maaliskuun 4 p:nä H. Lindberg, V. Salminen, A. Virtanen, P. Saarinen, L. Saarinen ja A. Vuorinen; lokakuun p:stä lukien myönnettiin heille oikeus toimia teurastajina. Helsingissä suolatun lihan tarkastajaksi otettiin toinen kaupungineläinlääkäri B. Österholm kesäkuun p:stä alkaen. Korjausmiehenä toimi A. Nisonen toukokuun 7 p:n ja joulukuun 9 p:n välisenä aikana. Teurastaja I. Tolonen kuoli toukokuun p:nä. Tilapäiseksi puhdistustyöntekijäksi otettiin P. Paulamaa syyskuun p:stä alkaen. Vuotatarkastusmieheksi otettiin teurastaja R. E. Fjellström lokakuun p:stä alkaen. Apumiehet V. Hammar ja A. Berghem oikeutettiin toimimaan teurastajina lokakuun p:stä lukien. Halliapulainen P. A. Lassila vapautettiin palveluksesta syyskuun 4 pistä. Ylimääräiseksi halliapulaiseksi otettiin V. E. Lindberg lokakuun pistä. Apumiehet W. Linden ja F. Lehto vapautettiin palveluksesta töiden uudelleenjärjestelyn tähden, edellinen marraskuun 7 pistä ja jälkimmäinen marraskuun pistä lukien. Samoin vapautettiin tilapäinen halliapulainen H. Johansson lokakuun pistä lukien. Sairaslomaa nauttivat trikiinintutkija A. Pärssinen tammikuun pin sekä toukokuun 5 pin välisenä aikana, sijaisenaan D. Segercrantz; tarkastusapulainen H. Halme tammikuun 0 pistä helmikuun 0 piään, sijaisenaan Y Hakkarainen; trikiinintutkija I. Berglund tammikuun 8 pistä helmikuun 7 piään, sijaisenaan D. Segercrantz; lämmittäjä N. Lahti helmikuun 8 pistä maaliskuun 5 piään, sijaisenaan Y. Hakkarainen; näytteenottaja A. Lindholm huhtikuun pistä 9 piään, sijaisenaan H. Johansson; vahtimestari J. E. Martinmäki syyskuun 6 pistä lokakuun 5 piään, sijaisenaan D. Segercrantz; teurastajaoppilas V. Salminen elokuun pistä 4 piään; sekä portinvartijan apulainen J. S. Palmqvist marraskuun 6 pistä joulukuun piään, sijaisenaan F. Lehto. Harjoittelijat. Lihantarkastusharjoittelijoina olivat seuraavat eläinlääkärit, jotka myös harjoittelivat laboratoriossai T. P. Hänninen, K. J. W. Plathin, K. L. Fröberg, H. Svanberg, M. Herva, V. L. Kosola, T. J. Maunu ja J. Utela. Trikiinintutkijaharjoittelijana oli rouva Lindeqvist. Retkikuntia. Niinkuin ennenkin kävi kertomusvuonna lukuisia retkikuntia teurastamossa. Samoin vietettiin teurastamossa lokakuun 6 pin välisenä aikana lihataloudellinen viikko. teurastettiin ja tarkastettiin seu- Teurastusosastot. Teurastushalleissa raava määrä eläimiäi 95. Sonneja ja härkiä..,985 Lehmiä 7,44 Hiehoja ja isoja vasikoita 6,905 Pikkuvasikoita ,94 Lampaita 4,585,6 7,695 Sikoja,84 9,0 Porsaita ,459 Hevosia Yhtppnsä 0.fi4 Yllä luetellut vin 95 ruhot vastasivat,60,78 kg lihaa, josta 59.7 % oli nautakarjan-,. % lampaan-, 7.4 % sian-, O.i % porsaan- ja 0.6 % hevosen lihaa. Lisäksi teurastettiin 8,7 kanaa, joiden lihamäärä oli 5,4 kg.

3 68* Xl. Teurastamo. Teurastettua karjaa tarkastettaessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 9 kpl, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä koko Hylättyjä ruhon- v... ruhoja, osia, Kaikkiaan, kpl. kg. kpl. kg. Kg Sonneja 6 6 Lehmiä 4,87 5 6,4 Hiehoja ja isoja vasikoita Pikku vasikoita Lampaita Sikoja Hevosia 4 4 Yhteensä 6, ,8 Teurastusosastoilla teurastetut eläimet olivat saapuneet kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita, saapuneita. Kaikkiaan. Sonneja, lehmiä, hiehoja ja isoja vasikoita..,64,690 6, Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia 75 4,0 4,585 Sikoja 8,,70,84 Porsaita Hevosia 0 6 Yhteensä,0,587,688 Karjatollien käyttö. Eläinten talleissaolon vuorokausimäärä käy ilmi seuraavista numeroista: I Tammik. Helmik..Maali s k. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. vuosi. Raavaita.. 66 i ,574 Vasikoita Lampaita Sikoja ,4 Hevosia 5 9 Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin.7 %. Hevosista oli yli yön 0. %, naudoista 6.o %, sioista 0.4 % ja lampaista 6.5 %. Heiniä myytiin,607 kg ja kauroja,496 kg. Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten elimiä:

4 XI. Teurastamo. 69* Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Touko k. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. vuosi. Raavasten, sikojen, hevosten..,6,090,480.58,786,9,96,75,47,9,789,508 8,847 Pikkuvasikoiden, lampaiden, porsaiden ,5, ,88 Näistä 609 oli muualla teurastettuja raavaita ja 68 muualla teurastettuja pikkuvasikoita ja lampaita. Lihantarkastamossa tarkastettiin v:n 95 kuluessa kaikkiaan,8,908 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat paloiteltuun lihaan,,90 kgraan, sekä alla mainittuihin ruholajeihin: ruhoja, Puoliruhoja, ruhoja, Puoliruhoja, kpl. kpl. kpl. kpl. Sonneja ja härkiä 4 7 Lehmiä 5,0 8 7,744 Hiehoja ja isoja vasikoita... 6,8 5 6,0 8 Pikkuvasikoita,4 4 4,5 4 Lampaita j a vuohia 4,768 8,66 7 Sikoja 8,64 7 7,64 46 Porsaita Hevosia 4 64 Yhteensä 69, ,86 40 Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin 8 raavasta ja 0 isoa vasikkaa sekä hylättiin seuraava määrä koko ruhoja ja ruhojen osia: Hylättyjä koko Hylättyjä Kaikkiani ruhoja, ruhonosia, jvdikiuddii, kpl. kg. kpl. kg. k Sonneja Lehmiä 50 6, ,588 Isoja vasikoita ,46.5 Pikkuvasikoita 4, ,46 Lampaita Sikoja 8,090 47,.5,40.5 Porsaita Hevosia Paloiteltua lihaa,464.5 Yhteensä 40,740 9,686 7,890.5 Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja jäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti:

5 i i 70* XI. Teurastamo. Tammik. Helmik..Ma ai is k. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk, Lokak. Marrask. Jouluk vuosi. Tukkumyyntihallissa myytyjä. Raavaita, kpl.,07,67,96,674,6,4,4,765,50,90,74,784 5,7 Isoja vasikoita»,08,049,470,55,47,0,9,87,6,706,549,04 40,8 Pikkuvasikoita» ,800 Lampaita,48,784,87,7,48 896,40 4, ,4 5,404,84 7,966 Sikoja»,9,6,5,96,75,87,949,4,886,9 4,040 4,456 5,77 Porsaita» Hevosia» 4 Muuta tavaraa kg. 7,449 8,67 8, 6,844 4,65 9,90 5,84 6,6 8,89,844,47 9,80 9,889 Riippuvien ruhojen osastoissa säilytettyjä. Raavaita,,9,76,55,698,58,004,46,499 4,547 4,70 5,68 4,9 7,949 Isoja vasikoita kpl.» , Pikkuvasikoita» , ,0 Lampaita» ,555,776,756,79,68,575 Sikoja»,884,646,704,4,68,77,484,055,066,57,47,6 4,048 Porsaita» Hevosia» Muuta tavaraa kg Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastusosastoista kuumana lihana vietyjä. Raavaita, kpl ,88 Isoja vasikoita» 6 7 Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Porsaita» Hevosia» 4 Tarkastettuja, mutta ei tukkumyyntihallissa myytyjä. Raavaita, kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita»,67,77,604,89, ,864,98, Lampaita» ,07 Sikoja» Hevosia» Paloiteltua, lihaa, kg.,8 5,65 4,7 6,89 9,78 8, 7,57,768,84 8,8,60,874 0,970 Tukkumyyntihallin myyntimaksuja maksamatta teurasosastoista vietyjä jäähdyttämössä pidettyjä. Raavaita, i j ,69 Isoja vasikoita kpl.» Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» ,9 Porsaita» " 4 6 Hevosia» Jäädyttämössä säilytettyjä. Lihaa, kg.,654,766,48,89 6,907,004,77 Lintuja», ,5 4,048,,484, Kaloja» Muuta» 00 i 00

6 XI. Teurastamo. 7* Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuivat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Kuukausi. Tukkumyyntihallissa myytyjäi). Riippuvien ruhojen osastoissa säilytettyjä*). Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastusosastoista kuumana lihana vietyä ). Tarkastettuja, mutta ei tukkumyyntihallissa myytyjä ). Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastusosastoista vietyjä jäähdyttäm. pidett ). Jäädyttämössä säilytettyjä!). Tammikuu.. 776,769 5,004,545 58,955 0,4,5 Helmikuu 75,958 64,080,47 54,78 0, Maaliskuu.. 78,48 475,55 9,95 6,06,9 457 Huhtikuu 75,8 45, ,498 6,5 95 Toukokuu.. 67,55 445,98 8,768 4,50,88 50 Kesäkuu... 55,04 40,0 4,47,78,4 9 Heinäkuu 6,74 56,9 4,747 5,770 5,7,654 Elokuu 694,89 60,97 40,6 4,755,79,59 Syyskuu... 8, ,960 4,854 6,047,5 7,870 Lokakuu... 90,54 840,86 5,96 54,098 59,408 6,877 Marraskuu.. 95,957 9,4 5,758 65,60 5,96 0,0 Joulukuu , ,5,66 79,7 7,077,488 vuosi 9,0,4 7,00,05 6, ,89 6,040 46,55 Punnitseminen. Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitsemista: Punnittu. s? P P m Ko ko vuosi. Vuotia, kpl. Elävää karjaa» Kuumaa lihaa: Hevosia, raavaita, sikoja, kpl. Vasikoita, lampaita, porsaita, kpl. Muuta tavaraa, kg.,56 90,76,76 09,60,54 4,454,686 55,85,84 0 6,0, ,57, ,76, 9 4,8,076 40,08, ,869,458,884, ,95 6,8 74,0 7 50,89 Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja y.m. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: H P M g M H ; w K S t/ f S «H O CD P Ei e <t> o s o >-s P B F F B 5o" F o P= f B' p: F P >-i P Ui pf vuosi. Raavaitai, kpl.,77,6,764,705,679,68,95,7,65,58,69, 8,64 Isoja vasikoita»,487,57,87,88,85,547,905,46,7,98,45,86 9,507 Pikkuvasikoita»,6 959,65,808, ,98,49 887, Lampaita»,645,6,7,7, ,88,00,669,96,756,786 Sikoj a»,57,65,66,57,584, ,779,969,596,795,0 Porsaita» Hevosia» Muuta > 4,57 9,96 5,46 0,799,7,,90,60 4,886 6,76 8,79 0,0 6,788 46,75 x ) Todellinen paino. ) Keskipainojen mukaan.

7 i 7* XI. Teurastamo. Näiden ruhojen lihamäärä oli keskipainojen mukaan laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg. Kg. Tammikuu 559,66 Heinäkuu 08,468 Helmikuu 559,705 Elokuu 5,70 Maaliskuu 586,906 Syyskuu 455,955 Huhtikuu 554, Lokakuu 497,405 Toukokuu 477,4 Marraskuu 564,48 Kesäkuu 8,865 Joulukuu 484,789 vuosi 5,78,645 Helsingissä myydyn lihan hintojen vaihtelu näkyy taulukosta III. Käyttöosasto. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 80 m 0 kg työpaineella, varustettuna 60m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitoksella (ketjuarinalla). Höyrykattilat on mitoitettu niin suuriksi, että käytännössä on yksi kattila kerrallaan, toisen toimiessa varalla. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. vuosi Tuntia ja minuuttia. Lämmitetty ,0-55 Annettu höyryä oo i oo ; 0,980,75 Arinamoottori käynyt 508.oo oo ,079.oo Hiilinosturi käynyt Tonnia. Kivihiilien kulutus 08.oo is I Kuutiometriä. Vedenkulutus i i Lämpökeskuksen keskimääräinen vuorokautinen käyttö oli seuraava: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. vuosi. Tuntia ja minuuttia. Lämmitetty I 8.0 I 6.48 I 4.4 I I I I.8 I.58 I.58 Annettu höyryä , 0.54 Tonnia. Kivihiilien kulutus i.oo, , Kuutiometriä. Vedenkulutus...,9 I.65 I.io I.7 I 0.78 I I 0.4 I I

8 XI. Teurastamo. 7* Konekeskuksessa sijaitsee laitoksen pääjako sähköä, höyryä, lämmintä ja kylmää vettä varten, sekä jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten metyleenikloriidi turbokomessoria ä 00,000 kaloria tunnissa yhteensä 600,000 kaloria tunnissa, tarpeellisine apukoneineen. Siihen kuuluivat lisäksi kaukomittaus jäähdytyshuoneiden lämmön ja kosteuden mittaamista varten, jäätehdas, jonka valmistuskyky on 0,000 kg kirkasta jäätä vuorokaudessa, varasto jään säilytystä varten ja korjauspaja metallitöitä varten. Eri koneiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. S o Syysk. Lokak. Marrask. I Jouluk. vuosi. Tuntia ja minuuttia. Jäähdytyskoneet ,788.0 Suolaliuospumppu jäähdyttämön , jäädyttämön ,780.6 Tuulettaja pienkarjan jäähdyttämön io.50,5.48 suurkarjan jäähdyttämön oo io.0,58.6 jäädytys osaston io ,57.58 Otsonilaitteet... 9.oo oo.oo Jäätehtaan ilmapumppu io CO S* jäänvalmistus.. 0. oo 0. oo 0.oo - Tonnia. 0.oo 0.oo 50. oo 50. oo I 0.oo 40. oo i -! 0.oo 80.oo Konekeskuksen jäähdytyskoneiden keskimääräinen vuorokautinen käyntiaika tunneissa ja minuuteissa laskettuna oli seuraava: W s* H o UI t- c o P K vuosi. Jäähdy tyskoneet Jäähdyttämön tuulettajat Jäädyttämön tuulettajat Jäähdytysvesipumppu oo ] 7. Tuntia ja minuuttia oi Lihaa jäähdytettiin v. 95 kaikkiaan 7,00,05 kg, riistaa y.m. jäädytettiin 46,55 kg ja jäätä valmistettiin 80 tonnia. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitoksen muuntoasemalta pienjännitteisenä, suuria moottoreja varten 500 voltin ja pienempiä moottoreja varten 0/7 voltin jännitteellä. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista:

9 74* Xl. Teurastamo. 0 V:n valaistus- 0 V:n voima- 500 V:n voima- kulutus, virta, kwh. virta, kwh. virta, kwh. kwh. Tammikuu 6,7 9,89 6,560 4,74 Helmikuu 5,49 8,908,0 6,477 Maaliskuu,76 9,87 5,680 9, Huhtikuu....,65 9,006 5,040 6,67 Toukokuu.,..,869,8 5,040 48,090 Kesäkuu,06 6,87 59,0 76,469 Heinäkuu...,8 0,768 80,480 0,4 Elokuu,489 9,68 7,80 9,45 Syyskuu 4,50 5, 57,680 77,05 Lokakuu.....,. 5,87 5,55 5,880 74,06 Marraskuu 7,586 0,498 4,080 5,64 Joulukuu... 8,5 8,4 5,600 4,46 vuosi 49,849 55,4 55,760 70,84 Huippukuormitus eri kuukausina oli seuraava: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. kw 69.o i o o Jouluk. 5.9 Vedenkulutus kuutiometreissä laskettuna oli seuraava: Lämpökeskus 57 Suurkarjan teurastamo.., 4,54 Jäähdytyskoneet 4,695 Lihantarkastamo 0 Lämpimänveden valmistus..,85 Saniteettiteurastamo... 9 Hallintorakennus ja ravintola,867 Suurkarjan talli 49 Jäätehtaan ilmapumppu.. Pienkarjan talli 648 Jään valmistus 78 Yuotavarasto 596 Tukkumyyntihalli 568 Lantala 57 Jäähdyttämöt 79 Rautatievaunupesimö I..,,50 Sikateurastamo j a laboratorio,08 Rautatievaunupesimö II.. 4 Suolipesimö 7,86 Pihojen kastelu Mahantyhj ennyshuone,8 Yhteensä 6,54 Alla olevat numerot osoittavat vedenkulutuksen kuutiometreissä kuukausittain: Tammikuu...,966 Toukokuu 4,7 Syyskuu 6,408 Helmikuu...,98 Kesäkuu 5,09 Lokakuu. 5,598 Maaliskuu,780 Heinäkuu 7,85 Marraskuu. 5, Huhtikuu... 4,070 Elokuu 8,79 Joulukuu.,85 Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle on uskottu saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. vuosi. Lihavaunuja ,760 Karjavaunuja ,95 Yhteensä ,55 Tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuun numerot ovat laskettuja, muut taas todellisia arvoja.

10 XI. Teurastamo. 75* Laboratorio ja sairasosasto. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 06 bakteriologista tutkimusta kokoruhoista, 78 bakteriologista tutkimusta ruhon osista, 5 histologista tutkimusta, 6 keittokoetta ja 4,480 trikiinikokeen tutkimusta. Täydellisistä koko ruhoja koskevista bakteriologisista tutkimuksista annetaan tässä seuraavat yksityistiedot: Ruhot olivat puneet: saa- Tutkittuja kokoruhoja kaikkiaan. Lihantarkastamosta. Teurastushalleista Muualta. Isoja nautoja. Ruhot olivat: Lampaita. Sikoja. Porsaita. Hevosia. Tutkimukset osoittivat ruhojen olevan: Hiehoja ja isoja vasikoita. Pikkuvasikoita. Septikemisiä. Vahvasti tai heikosti bakteeripitoisia. Bakteerivapaita Kaikista tutkituista ruhoista 6.8 % oli septikemisiä, 5.o % bakteeripitoisia ja.% bakteerivapaita. Septikemisistä ruhoista mainittakoon vielä seuraavaa: Ruhot olivat saapuneet: Ruhot olivat: Septekemian olivat aiheuttanet: Sikaruusubakteerit. Mesenteriku s bakteerit. Bipolaribakteerit. Diplostreptokokit. Diplokokit. Streptokokit. Kolibakteerit Pikkuvasikoiden. Porsaiden Sikojen. Teurastushalleista. Hiehojen. Isojen nautojen. Muualta. Lihantarkastamosta. Absoluuttiset luvut % 8 Prosenttiluvut. 0.i 6.x 45.ö s 55.i 7.s[ o,o 8.s.?. 4. l.a Täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtiin ruhoista keittokokeita ja todettiin 95 ruhossa vierasta hajua. Tutkimusten perusteella hävitettiin 4 koko ruhoa (46.i %). Ainoastaan keittokokeen perusteella hävitettiin 5 ruhoa. Taulukko II osoittaa syyn tai taudin, joka oli aiheuttanut tutkimuksen. Bakteriologisista ruhon osia koskevista tutkimuksista 5 oli pernarutto-, 55 tuberkuloosi-, sikatauti- ja muita kokeita. Kaikki pernaruttokokeet olivat kielteisiä, tuberkuloosikoetta oli myönteisiä ja kielteisiä, sikatautikoe oli myönteinen. Tuberkuloosin varalta tutkituista ruhoista 47 oli saapunut teurastushalleista, 4 lihantarkastamolta ja 4 muualta. Kokeet koskivat nautaa, hiehoa ja 0 sikaa. Myönteinen tulos saatiin 6 kertaa pelkästään mikroskooppitutkimuksella, jotka kaikki koskivat sikoja. Muut myönteiset tulokset saatiin marsukokeilla. Histologiset tutkimukset jakautuivat lois-, 0 kasvain- ja muuhun kokeeseen. Tutkimusten tulokset olivat m.m. 4 actinomycomia, sarkomia, 7 karsinomia ja 0 ecchinococcusta. Keittokokeet jakautuivat 0 täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtyyn ja 58 yksinomaan keitto- ja paistamiskokeeseen. Vierasta hajua todettiin edellisistä 95:ssä (.4%) ja jälkimmäisistä 7:ssä

11 76* Xl. Teurastamo. (6.8 %). Haju oli voimakas 60 tapauksessa ja heikko 7 tapauksessa jakautuen eläinlajeihin nähden seuraavasti: Luku. %. Luku. %. Sonneja ja lehmiä Sikoja Hiehoja ja isoja vasikoita Porsaita 8.6 Pikkuvasikoita Hevosia. Lampaita 5 7 ' 4 Yhteensä 6.e Trikiinien varalta tutkittiin,908 ruhoa teurastushalleista, 8,875 ruhoa lihantarkastamolta ja,697 palaa suolattua tai palvattua lihaa lihantarkastamolta. Trikiinejä ei todettu. Sairasosastossa teurastettiin tai obdusoitiin vuoden kuluessa seuraavat 9 eläintä: Lehmiä 4 Lampaita Hiehoja tai isoja vasikoita... Sikoja Pikkuvasikoita 5 Hevosia Tarttuvia tauteja ei ole todettu. Käytännöllisistä syistä lukeutuvat nämä tapaukset teurastushalleissa esiintyviin tapauksiin. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta II. Cysticercus inermis ja tuberculosis tautien esiintymiset v. 95 ja 94 ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis. Tuberculosis Luku. %. Luku. %. Luku. %. Luku. %. Sonneja, lehmiä 75 O O.50 9 O.06 O.006 Hiehoja, vasikoita 65 O.7 69 O.9 O.0 O.009 Sikoja O.05 Yhteensä 40 O.5 58 O.ss 4 O.07 O.0 Teurastamon tulot ja menot. Talousarvion mukaan oli kertomusvuonna tuloja arvioitu kertyvän yhteensä,88,640 markkaa, siitä 500,000 markkaa teurastusosastojen, 900,000 markkaa lihantarkastamon,,000,000 markkaa tukkumyyntihallin, 00,000 markkaa kuljetusratojen y.m. käyttämisestä, 450,000 markkaa muita tuloja ja 8,640 markkaa luontoisetujen korvausta. Todellisuudessa tulot nousivat yhteensä,,09: 60 markkaan. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Smk. Teurastusosastojen käyttö.. 60,550:50 Lihantarkastus 759,07: Myyntimaksut 90,4: 0 Juoksuratojen, sähkö vintturien y.m. laitteiden käyttö.. 89,: 60 Suolipesimön käyttö 6,5 Karjatallien käyttö 6,587 Punnitusmaksut,84 Esijäähdyttämön ja riippuvien ruhojen osaston käyttö sekä säilytyskammioiden vuokrat 7,4:60 Asunto-, konttorihuoneiden, ravintolan, bensiininjakeluaseman ja karsinain vuokrat Heinien ja kaurarouheiden myynti Jäiden myynti Yaunuj en puhdistus y.m. Yuotavaraston vuokrat ja ostoluvat Muut tulot Luontoisetuj en korvaaminen Smk. 6,0: 70 0,08: 90 4,554: 5 0,70: 70 7,70:,4: 5 8,640: Yhteensä,,09: 60

12 XI. Teurastamo. 77* Kertyneet tulot olivat yhteensä,45: 60 markkaa eli 4. % arvioitua määrää suuremmat. Lihantarkastamon tulot osoittivat 40,89 markan, tukkumyyntihallin 96,656: 80 markan ja kuljetusratojen y.m. käyttämisestä 0,786: 40 markan vajausta talousarvioon nähden, jota vastoin teurastusosaston tulot osoittivat ylitystä 0,550: 50 markkaa ja muut tulot ylitystä 78,8: 0 markkaa. Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausiin: Smk. Tammikuu 70,99: 60 Heinäkuu 6,869: 5 Helmikuu,95:40 Elokuu 65,747: 85 Maaliskuu 45,678:05 Syyskuu 8,4:05 Huhtikuu 6,59: 5 Lokakuu 48,68: Toukokuu,58: 5 Marraskuu 48,8: Kesäkuu 9,65: 95 Joulukuu 00,77:85 Smk. Yhteensä,,09: 60 Kaupungin v:n 95 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 5,559,00 markkaa, johon kertomusvuoden varrella myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä,400 markkaa ja tilille Kaluston hankinta lisättiin siirtomäärärahaa,950 markkaa. Kaikkiaan oli siis käytettävissä 5,60,70 markkaa, mistä määrästä käytettiin 5,,78: 70 markkaa. Edellä mainittuun määrään sisältyy myös teurastamon tilitysvuokra,000,000 markkaa. Säästöä jäi 80,588: 0 markkaa, josta 9,860: 45 siirrettiin v:een 96. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Talousarvion Lisämäärä- Menot tilien Säästö (+) tai määräraha raha, mukaan, ylitys (), Smk. Smk. Smk. Smk. Palkkiot 9,000: ; 5,800:,00: Sääntöpalkkaiset virat ,465: : 0,400: 855,040: 55 +,84: 45 Palkkasääntöön merkitsemättömät pysyväiset virat 95,0 680: 95,900: Tilapäistä työvoimaa 6,500 0: 00,600: 0 + 6,9: 70 Kesälomasijaiset,40 0,580: +,660: Tilitysvuokra,000,000,000,000: Lämpö 49,700 50,7: 65 67: 65 Valaistus 55,000 47,6: ,67: 55 Siivoaminen 6,000,4: 5 +,577: 65 Vedenkulutus,000 6,948: 70 4,948: 70 Puhtaanapito 6,760 6,65: : 0 Kaluston hankinta 9,950 9,695: : 70 Kaluston kunnossapito... 40,000 40,000: Painatus ja sidonta 50,000. 8,509: 0 +,490: 80 Tarverahat 95,000 7,96: 85 +,06: 5 Vaatteiden pesu 7,000 7,56: 50 56:50 Yleisten laitteiden kunnossapito 5, : 55 ) 9,860: 45 Käyttövoima 90,000 9,784: ,5: 5 Rehut ja kuivikkeet,5 0,487: 0,647: 80 Tarveaineet '80,000 7,995: ,004: 5 Yhteensä 5,590,970,400: 5,,78: ,588: 0 Siitä,950 markkaa siirretty v:sta 94. ) Siirrettiin v:een 96.

13 78* XI. Teurastamo. I. Eri eläinlajien takavarikoimissyyt sekä taka- Takavarikoimisia, jotka koskivat: Toimenpide. Hylkäämisen, erikoisen käsittelyn tai bakteriologisen tutkimisen syy. < S? CD p P U C tj's«? Pcd :. o Hylkääminen. fu po <H- P E?** Po S* a SI cn p: Abscessus. Märkäpesäkkeet.. Actinomycosis. Sädesienitauti Angiectasia hepatis. Pilkku maksa Arthritis, bursitis. Nivel- tai limapussintulehdus Cachexia. Nääntyminen... Cystae. Rakkokasvaimet... Cysticercus inermis. Matorakku lat Cysticercus tenuicollis. Matorak kulat Distomatosis. Maksamadot... Erysipelas suis. Sikaruusu Haemorrhagia, fractura, contusio Verenvuodot, luunmurtumat ruhjevammat Hepatitis. Maksatulehdus... Icterus. Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Mastitis. Utaretulehdus Metritis. Kohtutulehdus Nephritis. Munuaistulehdus. Osteomalacia, rachitis. Luunpeh meneminen, riisi Pericarditis. Sydänpussintuleh dus Pilaantuminen Pneumonia. Keuhkotulehdus. Rehu-, kaittausvesi-, veriaspiratio Septicaemia. Verenmyrkytys. Tuberculosis. Nystyrätauti... Tumores. Kasvannaiset Vaccin. varioi. Rokotusaineella käsiteltyjä vasikoita Vieras haju, väri, maku... Aliae invasiones. Muut loistaudit Alii morbi. Muut taudit Lihantarkastamo Yhteensä 57, l 456,7l , ,584 8 r 59 4, r ,

14 varikoimisen aiheuttamat toimenpiteet. XI. Teurastamo. 79* Hylkäämisen, erikoisen käsittelyn tai bakteriologisen tutkimisen syy. Takavarikoimisia, jotka koskivat: <X> F ff 5 Teurastusosastot. Abscessus. Märkäpesäkkeet Actinomycosis. Sädesienitauti Angiectasia hepatis. Pilkkumaksa Arthritis, bursitis. Nivelpussintulehdus 7 5 Cachexia. Nääntyminen Gystae. Rakkokasvaimet Cysticercus inermis. Matorakkulat Cysticercus tenuicollis. Matorakkulat 6 7 Distomatosis. Maksamadot , ,080,080 Enteritis. Suolitulehdus Haemorrhagia,fractura,contusio. Verenvuodot, luunmurtumat, ruhjevammat Hepatitis. Maksatulehdus... 7 Icterus. Keltatauti 5 Mastitis. Utaretulehdus Metritis. Kohtutulehdus Nephritis. Munuaistulehdus Osteomalacia, rachitis. Luunpehmeneminen, riisi Pericarditis. Sydänpussitulehdus Pleuritis. Keuhkopussintulehdus Pneumonia. Keuhkotulehdus Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio Septicaemia. Verenmyrkytys Tuberculosis. Nystyrätauti Tumores. Kasvannaiset Aliae invasiones. Muut loistaudit Alii morbi. Muut taudit Yhteensä 4,856 9 ^ i 90»,04 i V 9 kg, jotka hylättiin. ) S:n,455.5 kg. p : g CD F p ff O? < Ö ta p Ui6 P ^ G m < p ~P p p' Ui o O <7+ m P G P' o < CD <r+ e P o ff S. P F d I-S o Ui p p p < p,95, Huom.: Taulukkosarekkeeseen elimiä tai elinten osia merkityt luvut eivät koske yksityisten elinten lukua, vaan niitten eläinten lukua, joista ne on hylätty.

15 80* Xl. Teurastamo. II. Septikemian varalta laboratoriossa tutkitut ruhot. Tutkimuksen syy. Ei sept. Isoja vasik. Ei sept. Ei sept. Ei sept. Sikoja. Ei sept. Por- I saita. Ei sept. Abscessus. Märkäpesäkkeet Arthritis,polyarthritis. Luu-, 5 7 niveltulehdus 4 Ascitis. Yesitauti Atelectasis Keuhkojen ilmat - tomuus i Actinomycosis. Sädesienitauti i Enteritis. Suolitulehdus.. Emphysema Ilmapöhö... Erysipelas. Sikaruusuihottuma \ 00 CO * Nautoja. Pikkuvasik. Lampaita. Hevosia. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Septikemisiä. Ei sept. Kl F CD CD TJÏ p: \ 4 Erythema Punoittuma... Embryotomia Sikiön paloitteleminen Fractura, contusio. Luunmurtuma, ruhjevamma.. Gangraena. Kuolio Hepatitis. Maksatulehdus.. Hätät.pnrastns Haemorrhagia, congest. Verenvuoto, verentungos... Icterus Keltatauti Lienitis Pernatulehdus... 4 Lymphomatosis. Imusolmukekasvaintauti 5 5 T jfli Vilinä Mastitis Utaretulehdus... 6 Metritis. Kohtutulehdus Nephritis. Munuaistulehdus Peritonitis. Vatsakalvontulehdus 6 4 Pericarditis. Sydänpussitulehdus Pneumonia, pleuropneumon. Keuhkotulehdus, keuhkopussintulehdus 4 Pododermatitis, panaritium. Sorkkamätä Punaiset rauhaset 4 Poikimakuume Septikemian merkkejä Tumores. Kasvannaiset... Tympanitis. Puhallustauti.. Urticaria. Nokkosrokko... Vieras haju, väri Vacci n. varioi. Rokotusaineella käsiteltyjä vasikoita.. 57 i 57 «I I I " Yhteensä ! A

16 XI. Teurastamo. 8* III. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vuonna 95. Naudat. Juotto vasikat. Pikkuvasikat. Lampaat. Siat. Kuukausi ja hintataso. p p p ct> p p p p CD P c p P p CD l p i p pg rt> P v!? p c su M tj p* d H * S p '* M p p I * M c p Cfl S" P o p p p Cfl P P S p p o g-p. t» G S! : p o p F ifi i p g c o p tz> p e p! Hinta kilogrammalta, markka a ja penniä. [ Tammikuu, korkein O Q O Q ft ö 50» alin A O O Q Helmikuu, korkein O Q» alin... o o Maaliskuu, korkein Q o o 9 5 ft o 75 o Q» alin Huhtikuu, korkein » alin... O Q o ft o 75 o Q Toukokuu, korkein ft O O Q alin... ft O O Q 50 ft O 7 Kesäkuu, korkein ft o ft o 9 5 ö Q » alin ft O ft O 75 ft O 7 Heinäkuu, korkein » alin Elokuu, korkein » alin Syyskuu, korkein ; alin ; Lokakuu, korkein ft O g 50» alin Marraskuu, korkein g » alin... ft o ft o g Joulukuu, korkein » alin ! IV. Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen sekä meritse Virosta vuosina 945. Vuosi ja kuukausi. Töölön tavaraasema. Helsingin pikatavara-asema. Sörnäisten asema. Vallilan asema. kg. Kaikki. Virosta tuotua lihaa. Kaiken kaikkiaan. 95. Tammikuu 5,79 8,70,646 8,8 0,8.40 Helmikuu,980 0,7,549, 7,068 95,0,69 Maaliskuu 4,40,665 6,580,646 5,88 74,84 Huhtikuu ,856,006 7,9,674 48,79 Toukokuu,7 4,86, 9,746 0, 49,878 Kesäkuu 87 7,54 5 8,56 86,50 94,659 Heinäkuu 5, ,. 9. Elokuu 48, ,448,80,80 Syyskuu 90 8,05 8,808.7,0 7.0 Lokakuu 5 8,60.5 0,977 0,977 Marraskuu 75 5, ,759 6,759 Joulukuu,545 6, ,97 75, 85,58 94 vuosi 5,864 7,74 00,905 49, ,46 45, ,47 474,0 97,05 65, 469,7 Kunnall. kert *