26. Teurastamo. Teurastamon toimintakertomus 1 ) v:lta 1943 oli seuraavan sisältöinen:

Transkriptio

1 6. Teurastamo Teurastamon toimintakertomus ) v:lta 943 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 6 p:nä 94 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi varatuomari E. Tulenheimon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin, tarkastaja S. Koskisen, osastonhoitaja F. Moisalan ja pankintaloudenhoitaja A. E. Monnbergin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa 0 johtaja V. V. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi eläinlääketieteentohtori W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui v. 943 kertaa ja sen käsittelemien asiain pykäläluku oli 33 sekä lähetettyjen kirjeiden luku 48. Lausunnot y.m. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: tonttien varaamista teurastamon ja kalasataman läheisyydestä lihan- ja kalanjalostuslaitoksia varten; uuden syväjäädyttämön rakentamista; tukkumyyntihallin ja lihantarkastamon lattiain korjaamista ja kellaritilan järjestämistä sen yhteydessä; kalasataman järjestyssääntöjä; kalasataman avaamista ja vihkiäistilaisuuden järjestämistä; nosturin hankkimista kalasatamaan; ponttoonisillan rakentamista kalasatamaan; palopostien järjestämistä teurastamoalueella; teurastamon pakettiauton asettamista liikenteeseen; auton perävaunun siirtämistä terveydenhoitolautakunnan kirjoista teurastamon käyttöön ja hallintaan; suolakalavaraston rakentamista kalasatamaan; työvaatteiden ja jalkineiden kuivaushuoneen sisustamista teurastajien pukuhuoneeseen. Kalasatama. Kalasataman neuvottelukuntaan kuuluivat puheenjohtajana v.t. toimitusjohtaja W. Ehrström sekä jäseninä johtaja V. J. Auvinen edustaen Suomen kalakauppiaitten liittoa, kalastusneuvos G. Gottberg, edustaen Nylands fiskarförbund nimistä liittoa, kalastusneuvos V. Jääskeläinen edustaen Suomen kalastusyhdistystä, kauppias N. Karlsson edustaen Helsingin kalakauppiaitten yhdistystä, tarkastaja S. Koskinen teurastamolautakunnan edustajana sekä johtaja K. A. Uusimäki edustaen Vähittäiskuluttajat nimistä yhtymää. Neuvottelukunnan kokouksiin osallistui lisäksi kansanhuollonjohtaja I. Rauhanen. Sihteerinä toimi kansanhuoltolautakunnan sihteeri, varatuomari E. Sirviö. Neuvottelukunta kokoontui v kertaa. Kalasatama vihittiin tarkoitukseensa kesäkuun 9 p:nä ja avattiin liikenteeseen heinäkuun p:nä. Teurastamon toiminta Henkilökunta. Toimitusjohtaja H. Tallqvistin ollessa edelleen koko kertomusvuoden sotapalveluksessa hoiti toimitusjohtajan tehtäviä kaupungineläinlääkäri W. Ehrström oman toimensa ohella sekä hänen ollessaan vuosilomalla elokuun 4 p:stä 4 p:ään apulaisjohtaja J. Sjölund, joka tällöin oli osittain lomautettu sotapalveluksesta. Apulaisjohtaja J. Sjölund oli lomautettuna armeijasta tammikuun 9 p:stä helmikuun 0 p:ään, josta ajasta hän oli sairaana tammikuun 9 p:n ja helmikuun 8 p:n välisen ajan sekä heinäkuun p:stä p:ään, jolloin hän nautti osan vuosilomastaan. V.t. apulaisjohtaja O. K. Lönnmark määrättiin apulaiseläinlääkäriksi huhtikuun p:stä lähtien. Tarkastuseläinlääkäri B. O. Engdahl oli lomautettuna armeijasta maaliskuun 4 p:stä huhtikuun 3 p:ään, jolloin hän nautti v:n 94 vuosilomansa sekä elokuun p:stä 9 p:ään, josta hän käytti v:n 943 vuosilomaansa varten elokuun 6 p:n ja 9 p:n välisen ajan. Tarkastuseläinlääkäri T. Troberg oli lomautettuna tammikuun 3 p:stä helmikuun 3 p:ään sekä elokuun p:stä syyskuun 30 p:ään nauttien v:n 943 vuosilomansa elokuun 0 p:n ja syyskuun p:n väli- ) Eräät kertomusta seuranneet taulukkntiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 944/45.

2 6. Teurastamo 6 senä aikana. Kirjanpitäjä O. V. Salmi oli sotapalveluksessa koko kertomusvuoden viransijaisenaan edelleen vaakaaja K. K. Carlander. Teurastamon henkilökuntaan kuuluivat edellä mainittujen lisäksi apulaiseläinlääkäri, kassanhoitaja, joka oli synnytyslomalla kesäkuun 9 p:stä elokuun 3 p:ään sijaisenaan nuorempi toimistoapulainen, nuorempaa toimistoapulaista, joista toinen oli koko kertomusvuoden sotapalveluksessa, vahtimestari, trikiinintutkijaa, hallin yliesimies, 3 halliesimiestä, joiden toimista yksi oli avoinna, jäähdyttämön hoitaja, tarkastusapulainen, jonka toimi oli avoinna, leimaaja, joka oli sotapalveluksessa, tainnuttaja, näytteenottaja, 6 halliapulaista, joista yksi oli sotapalveluksessa ja yhden toimi oli avoinna, 7 vaakaajaa, joista yksi oli sotapalveluksessa, yksi hoiti teurastusosaston esimiehen tointa ja yksi määrättiin heinäkuun p:stä lukien kalasataman tilapäiseksi esimieheksi, käyttöpäällikkö, koneenkäyttäjää, 3 lämmittäjää, portinvartija, 3 vartijaa, joista yksi oli sotapalveluksessa ja yksi virkavapaana tammikuun p:stä toukokuun 3 p:ään, navettamies sekä siivoojaa. Tilapäistä työvoimaa varten myönnetystä määrärahasta palkattiin lisäksi tilapäinen toimistoapulainen, ylimääräinen toimistoapulainen syyskuun 6 p:stä lukien, tilapäinen vuotienleimaaja, joka oli sotapalveluksessa, korjausmiestä koneosastolle, tilapäistä siivoojaa, joista toinen heinäkuun p:stä lukien, 7 apu- ja puhtaanapitotyöntekijää, joista 4 oli sotapalveluksessa koko kertomusvuoden ja yksi tammikuun p:stä helmikuun 6 p:ään sekä heinäkuun 3 p:stä joulukuun 3 p:ään, teurastajaa, joista oli sotapalveluksessa koko vuoden, yksi maaliskuun 5 p:ään saakka, yksi toukokuun p:ään saakka, yksi toukokuun p:stä lähtien ja työpalveluksessa kesäkuun 30 p:stä lähtien, sekä vielä 3 ylimääräistä apu- ja puhtaanapitotyöntekijää joulukuun 0 pistä lähtien. Sairaslomaa nautti henkilökunnasta 7 henkilöä yhteensä 549 vuorokautta ja tapaturmien johdosta oli työhön kykenemättöminä 7 henkilöä yhteensä 96 vuorokautta. Teurastamon viran- ja toimenhaltijain kokonaisluku oli seuraava: Miehiä Sääntöpalkkaisia viran- ja toimenhaltijoita 36 Tilapäistä työvoimaa sekä tuntipalkkaa nauttivia Yhteensä 58 Miehistä sotapalveluksessa Naisia Toimiensa puolesta jakaantui teurastamon käytettävänä oleva henkilökunta, sotapalveluksessa olevat poisluettuina, seuraavasti: Miehiä Naisia Eläinlääkäreitä Kansliahenkilökuntaa 4 Laboratoriohenkilökuntaa.. Hallin yliesimies Jäähdyttämön hoitaja Teurastushallien henkilökun taa: Halliesimies Tainnuttaja. Näytteenottaja Vuotien leimaaja Teurastajia 8 Lihantarkastamon henkilökuntaa: Halliesimies Tarkastusapulainen Kalasataman esimies Miehiä Naisia Lihan tukkumyyntihallin henkilökuntaa: Halliesimies - Vaakaaj ia 3 Konekeskuksen henkilökuntaa: Käyttöpäällikkö Koneenkäyttäjiä Lämmittäjiä 3 Korjausmiehiä Muuta henkilökuntaa: Halliapulaisia 3 Vartijoita 3 Navettamies Aputyöntekijöitä 5 Siivoojia : Yhteensä 40 4 Edellä mainittu henkilökunta hoiti samalla kalasataman vartijain ja puhtaanapitotyöntekijäin tehtäviä.

3 ;6 6. Teurastamo Teurastusosastot. V. 943 teurastus lisääntyi 3 eläimellä eli 66. o %:a edelliseen vuoteen verrattuna, ollen kokonaisteurastus kuitenkin vain 9. % v:n 938 teurastuksesta. Teurastettujen sikojen luku kohosi 78.7 %:lla, lehmien, hiehojen ja vasikoiden 5.4 %:lla sekä sonnien ja härkien 70 eläimellä eli 48.4 %:lla. Viimeksi mainitussa ryhmässä oli härkiä vain 6 kpl, joten n.s. härkien kasvattamista koskevan lain vaikutukset eivät vielä kertomusvuonna tulleet näkyviin. Suurin vaikutus teurastuksen lisääntymiseen on ilmeisesti ollut niillä toimenpiteillä, joita selostettiin jo edellisen vuoden toimintakertomuksessa sekä lisäksi yleisellä karjakannan lisääntymisellä, joka taasen tarkemmin käy selville lihantarkastamon antamista tiedoista. Taloussikojen pito vaikutti myös osaltaan teurastuksen kasvamiseen; vuoden loppupuolella niitä teurastettiin laitoksessa yhteensä 388 kpl. Tässä yhteydessä mainittakoon, että sitten kun tarkoitusta varten oli saatu nestemäistä polttoainetta, teurastamon auto asetettiin joulukuun p:stä lukien liikenteeseen taloussikojen kuljetuksen helpottamiseksi. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v seuraava määrä eläimiä: Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia ja hirviä Yhteensä Edellä luetellut v:n 943 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 66.8 % oli nautakarjan, 0.5 % lampaan, 5.5 % sian ja porsaan sekä 7. % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 4 sonnia, lehmä sekä 3 hiehoa ja isoa vasikkaa kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Lehmiä,...: Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita 4 5 Sikoja Hevosia 7 7 Hirviä 4 4 Yhteensä Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 493 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 3 39 kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita 86 3^ 35 Hevosia Yhteensä

4 6. Teurastamo 63 Karjatallien käyttö. Talleissa yötä olleiden eläinten määrä ilmenee seuraavista numeroista. Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Vasikoita Lampaita Sikoja Porsaita : Hevosia Yhteensä Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 69.4 %. Raavaista ja vasikoista oli yli yön 73.4 %, lampaista 73. i %, hevosista 68. s % sekä sioista ja porsaista 59.%.. Rehuja myytiin eri kuukausina seuraavasti: \ Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Olkia kg Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten suolia ja mahoja: Tammik. Helmik. S to Ei 00* K Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavasten, kpl Sikojen ja hevosten, kpl Pikku vasikoiden, lampaiden ja porsaiden, - kpl Vuotien tarkastus. Vuotien tarkastuksessa kiintyy huomio ensi sijassa teurastamovuotien ja n.s. maalaisvuotien pääasiassa teurastuksesta johtuviin huomattaviin eroavaivaisuuksiin. Ensiluokkaisia teurastamovuotia leimattiin 97. o %, toisen luokan vuotia,3 % ja kolmannen luokan vuotia 0. %, kun taasen maalaisvuotien vastaavat prosenttiluvut olivat 54. %, 35.5 % ja 0.3 %. Nylkyvikoja oli teurastamon vuodissa ainoastaan O.os % ja luonnonvikoja.9 %. Maalaisvuodissa havaituista teurastus- y.m. vuodan arvoa alentavista virheistä mainittakoon m.m. seuraavaa: Virheellinen pisto on hyvin yleistä. Pistohaava olisi vedettävä kaulan alaosan keskiviivaan siten, että kaulan verisuonet katkaistaan veitsellä ensimmäisen kylkiluuparin etupuolelta. Kotioloissa sen sijaan käytetään usein n.s. juutalaisteurastusta. Kurkku leikataan poikki tai suoritetaan pisto muuten sivulta, jolloin poskinahat rikkoutuvat. Sellaisia vuotia, joissa poskinahat oli tällä tavalla viilletty rikki, oli useita. Tätä osaa nahasta ei tällöin enää voi käyttää tehtaissa vaan riekaleet kelpaavat korkeintaan liimateollisuuteen. Myöskin esiintyi vuotia, jotka polven kohdalta oli piirretty väärin, niin että niihin jäi polvipussi, joka kaavinkoneessa rikkoontuu pilaten koipinahan. Oikea nylkeminen edellyttää, että piirros kulkee polven yli eikä sen sivuitse. Vuodat olisi vähän jäähdyttyään suolattava mmm rakeisella keittosuolalla. Muuten ne muuttuvat 3 päivässä limaisiksi ja niihin muodostuu hautumia, joiden kohdalta karvat irtoavat. Suolaaminen on tärkeätä varsinkin silloin kun kuljetusvaikeuksia voi sattua.

5 ;64 6. Teurastamo Kansanhuoltoministeriön päätöksen mukaan on ensiluokkaisten naudan ja hevosten vuotien sekä vasikan nahkojen oltava virheettömästi pistettyjä ja piirrettyjä sekä huolellisesti puhdistettuja lihasta, verestä, rasvasta ja lannasta. Edelleen vaaditaan, että niistä on poistettu turpa, sarvet, sorkat, utareet, kivekset, häntäruoto ja lisäkyntyset sekä että niissä ei ole näkyvää pintahankautumaa eikä nylkemisestä aiheutunutta reikää, nahan valmistukselle haitallista viillosta tai permunreikää kauempana kuin 0 cm:n, vasikassa 5 cm:n etäisyydellä virheettömässä avauksessa muodostuneesta reunasta sekä että vuodat on asianmukaisesti säilytetty. Useimmat nylkemisestä aiheutuneet reiät, vuodan käyttöarvoa alentavat viillokset, permunreiät, pisto- ja piirrosviat, lantahautumat sekä vasikassa koinsyömät tai karvan lähtöä aiheuttavat hautumat painavat nahan heti alempaan luokkaan, johon kuuluvista vuodista maksetaan huonompi hinta. Nämä moninaiset virheet vältetään parhaiten siten, että vuodan nylkeminen annetaan tähän työhön täysin perehtyneen ammattimiehen tehtäväksi tai mieluimmin lähetetään suoritettavaksi teurastamossa. Teurastamoissa on tapana, että teurastajat työskentelevät työryhmissä, joiden kesken on koko vuoden käynnissä kilpailu virheettömien vuotien aikaansaamiseksi. Tästä johtuu osaltaan se, että teurastamoissa päästään niin hyviin tuloksiin. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Luonnon- Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylkyvikoja, vikoja, kpl ' I lk. II lk. III lk. kpl % kpl % Tammikuu Helmikuu o Maaliskuu Huhtikuu «0 6.5 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu o Elokuu : ' Syyskuu s Lokakuu Marraskuu Joulukuu l.s Yhteensä Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalais vuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl I lk. II lk. III lk. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu : Yhteensä Siipikarjateurastamo Kertomusvuonna oli siipikarjateurastamo vuokrattuna tammikuun p:stä elokuun 3 p:ää.n lihanleikkausta varten.

6 6. Teurastamo 65 Metsänriistan lajittelun ja kaupan keskittämiseksi ja järjestämiseksi teurastamon alueella avattiin syyskuun p:nä siipikarjateurastamossa erityinen osasto tätä tarkoitusta varten. Se osoittautuikin tarpeen vaatimaksi, ja asiakkaat olivat järjestelyyn tyytyväisiä. Osastoa käyttivät hyväkseen yksinomaan syväjäädyttämön säilytystilojen vuokraajat, joten siitä näin ollen oli hyötyä juuri mainitulle osastolle eikä riistan lajittelua tarvinnut suorittaa syväjäädyttämön kylmyydessä eikä sen ahtaissa eteissuojissa ja käytävissä. Samanaikaisesti avattiin siipikarjateurastamossa osasto kaniinien teurastusta varten. Se tuli nopeasti tunnetuksi ja saavutti yleisön jakamattoman suosion, varsinkin voimassa olevan halvan taksansa ansiosta. Eri kuukausina teurastettiin osastossa kaniineja seuraavasti: Kuukausi " Kaniineja Kuukausi Kaniineja Syyskuu 333 Marraskuu 544 Lokakuu 335 Joulukuu 007 Yhteensä 5 9 Mainittakoon vielä, että lain määräämä metsänriistan merkintä siirtyi syväjäädyttämössä säilytettävän tavaran osalta teurastamon hoidettavaksi. Merkitsijöiksi määräsi maistraatti jäähdyttämön hoitaja F. Nyströmin ja portinvartija J. E. Leivon, vapauttaen samalla vaakaaja R. Nyholmin mainitusta tehtävästä. Lihantarkastamossa tarkastettujen ruhojen luku kohosi edellisestä vuodesta eli 56.9 %. Erikoisesti kiinnittää huomiota pikkuvasikoiden huomattava lukumäärä, a 63, joka on 65. o % koko tarkastetusta ruhomäärästä sekä vielä tarkastettujen hiehojen ja isojen vasikoiden lisäys, 68. s %, mikä kaikki on osoituksena karjakannan jatkuvasta kasvamisesta. Lihantarkastuksessa on syytä kiinnittää huomiota suureen hylätyn lihan ja elimien määrään, josta mainittakoon seuraavat tiedot: Lihantarkastamossa hylättiin kg eli 3. % koko tarkastetusta lihamäärästä. Suurin vastaava prosenttiluku oli tätä ennen v. 938, nimittäin.5 %. Teurastusosastoilla sitä vastoin hylättiin vain 0. s % lihaa, ollen aikaisemmin suurin vastaava prosenttimäärä v % # Syy hylkäysprosentin suuruuteen johtuu lihan pilaantumisesta kuljetuksen aikana. 4.6 % kaikista tarkastetuista ruhoista osoitti pilaantumisen merkkejä. Teurastusosastoilla ei luonnollisestikaan esiintynyt lihan pilaantumista. Toisena syynä korkeaan hylkäysprosenttiin on ollut tarkastettavaksi tuotu suuri määrä sairaiden eläinten lihaa. Lukuunottamatta suoraan hylättyjä tutkittiin lihantarkastamossa bakteriologisesti 97 ruhoa. Teurastusosastoilla tutkittiin niitä ainoastaan 9 kpl. Prosenttuaalisesti on suhde. e % ja 0. %. Hylkäämisen syynä lihantarkastamossa on vielä mainittava ruhojen ja elimien likaantuminen, joka taasen johtuu niiden kuljettamisesta tarkoitukseen sopimattomissa rautatievaunuissa. Yllä esitetyt numerot osoittavat, miten tärkeätä olisi, että kaikki kaupunkiin tuleva liha saataisiin siellä teurastetuista eläimistä. Ennen sotaa kulkikin kehitys toivottuun suuntaan. Ennen v. 936 oli lihamäärä kiloissa laskettuna suurempi lihantarkastamossa kuin teurastusosastoilla, mutta v oli lihamäärä teurastusosastoilla jopa kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin lihantarkastamossa. V:sta 94 lähtien on lihantarkastamo jälleen saavuttanut suuremman määrän. Lihantarkastamossa hylättiin elimiä kiloissa laskettuna melkein yhtä paljon kuin lihaakin. Teurastusosastoilla taasen oli hylättyjen elimien kilomäärä huomattavasti hylättyä lihamäärää suurempi. Suurimpana syynä elimien hylkäämiseen on maksamato raavaissa ja lampaissa. Voidaan laskea, että n. 70 % raavaiden maksoista on tämän matotaudin saastuttamia. Näiden epäkohtien korjaamiseksi olisi ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin: Suurin osa eläimistä olisi varsinkin lämpimänä vuodenaikana teurastettava Helsingissä, joten elävien eläinten kuljetuksen järjestämiseen olisi kiinnitettävä erikoista huomiota ja ryhdyttävä toimenpiteisiin sen helpoittamiseksi. Maksamadon hävittäminen karjoista, joka on koko maata käsittävä tehtävä, vaatii valtiovallan taholta erikoisia toimenpiteitä. Olisi j ärjestettävä aj anmukainen lihankuljetus. Ensi sijassa olisi kiinnitettävä huomiota rautatievaunuihin erikoisten hygieenisesti tyydyttävien lihavaunujen aikaansaamiseen sekä kuljetusnopeuteen rautateillä. Lisäksi olisi järjestettävä eläinlääkärien valvoma kuljetuksen tarkastus teurastuspaikoilta lihantarkastamoon, jotta tarkastamoon saapuva liha ei matkalla pilaantuisi ja likaantuisi.

7 ;66 6. Teurastamo Lihantarkastamossa tarkastettiin v:n 943 kuluessa kaikkiaan kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 37 9 kg:aan paloiteltua lihaa sekä alla mainittuihin ruholajeihin; vertauksen vuoksi julkaistaan v:n 94 vastaavat luvut: Koko ruhoja, Puoliruhoja, Koko ruhoja, Puoliruhoja, kpl kpl kpl. kpl Sonneja ja härkiä Lehmiä f Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Lisäksi tarkastettiin v ketun ruhoa. Tarkastusten johdosta hylättiin seuraava määrä koko ruhoja ja ruhonosia: Hylättyjä ' Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan kpl kg kpl kg kg Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia.! Yhteensä Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 7 kg elimiä ja 55. s kg paloiteltua lihaa, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Tukkumyyntihalli, jäähdyttämö ja syväjäädyttämö. Lihan runsaamman tarjonnan yleisillä markkinoilla huomaa myös tukkumyyntihallissa. Siellä myytiin lihaa kaikkiaan kg eli 3..«% enemmän kuin v. 94 ollen tämä määrä kuitenkin vain 5.9 % v. 938 myydystä lihamäärästä. Sen jälkeen kuin kaupunginvaltuusto v. 94 oli päättänyt, että tukkumyyntihallin ja lihantarkastamon lattiat oli korjattava ja kellaritila järjestettävä tukkumyyntihallin alle, aloitettiin mainitut työt heinäkuun p:nä 943 ensin toisessa puolessa hallia ja niiden valmistuttua vuoden vaihteessa toisella puolella hallia ja lihantarkastamossa. Töiden lopullinen valmistuminen siirtyi v:een 944. Tukkumyyntihallin käytön kannalta lienee hetki työn suorittamiseen ollut viimeinen paras mahdollinen, sillä tukkumyynnin, lihantarkastamon ja vieläpä lihanleikkauksenkin sijoittaminen korjaustöiden ajaksi vain puoleen halliin olisi myöhemmin lihan tarjonnan yhä lisääntyessä tuottanut huomattavia vaikeuksia ja epäkohtia. Nykyisenkin lihamäärän käsittelyssä on käytettävänä olevissa tiloissa ollut huomattavissa tilanahtautta ja vaikeuksia. On nimittäin huomattava, että laki määrää lihan irroittamisen luista tapahtuvaksi tukkukauppavaiheessa. Tukkumyyntihallissa on ollut lihanleikkaajien käytettävissä pöytää. Jäähdyttämöissä säilytetään ruhoja monasti useampia vuorokausia, joten ruhojen säilytyspäivien määrä, 87 04, oli suurempi kuin tukkumyyntihallissa myyty ruhomäärä. Säilytetty ruhomäärä, joka oli 7.4 % suurempi kuin v. 94, oli kuitenkin vain 43. % v:n 938 vastaavasta määrästä. Leikattua lihaa y.m. tavaraa säilytettiin jäähdyttämöissä kg ollen lisäys v:sta %. Osastot n:ot, 3, 6 ja 8 olivat kertomusvuonna vuokrattuna muille kuin teurastusosaston käyttäjille.

8 6. Teurastamo 67 Syväjäädyttämön käyttö osoitti edelleenkin huomattavaa nousua. Kertomusvuoden päättyessä oli käytettävissä 99 koppia ja 70 n.s. metsästäjäkoppia, mikä määrä ei kuitenkaan läheskään riittänyt tyydyttämään kysyntää. Säilytetty tavaramäärä oli kg eli 6. e % suurempi kuin v. 94 ja 5. e % suurempi kuin v Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja sj^väjäädvttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Touko k. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl Isoja vasikoita.» Pikkuvasikoita.» Lampaita» Sikoja» Porsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu o Huhtikuu Kg Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Kg Syyskuu Lokakuu o Marraskuu o Joulukuu Koko vuosi o Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. S ct pr Syysk. Lokak. Marrask. Jouluku. Koko vuosi Raavaita ja isoja vasikoita kpl Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Porsaita» Hevosia» Hirviä» Kettuja» Yhteensä, kpl Muuta tav., kg Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla säilytettiin ): Metsänriistaa kg Kanoja y.m. siipikarjaa» Kaniineja...» 3 i 300 i 6 Lihaa» 3 37 ' 6 60 i 75 Muuta tavaraa» 794 r 99! 473 Metsästäjäkopeissa j Syvajaadyttämössä säilytettiin: ' ; » ; 3 84 ; i > » i 739 i 8 04 ; ; Yhteensä, kg ll 04l' ; ! ; > 84 48! 66 0 i ) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.

9 ;68 6. Teurastamo Lihantarkastamosta suoraan vietiin yhteensä 7 03 ruhoa ja 6 35 kg paloiteltua lihaa, kuten seuraavasta taulukosta lähemmin selviää: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Joulu k. Koko vuosi Raavaita... kpl Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl Paloiteltua lihaa, kg Teurastamot t juo h \surak yja, Si tarkastettua lih Lämää xää v arten: " Lihan tarkasi tamost; i suora iän vie ti in: ' intturt ija yj n. lait teitä cäytel 'ihkövi itiin s euraa vaa m Luualta H P B K o B F S P P pr K ö S $ K o pr ct> P : pr ffi o B' P pr : S ct pr cn ^ F E pr P pr g 5 P C/5 pr < O pr Koko vuosi Raavaita... kpl Isoja vasikoita» Pikku vasikoita» Lampaita...» Sikoja» Porsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavar., kg Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu s Kg Toukokuu o Kesäkuu Heinäkuu : 6 5. o Elokuu Kg Syyskuu : o Lokakuu 9 558:5 Marraskuu :o Joulukuu 35 88: o Koko vuosi Punnitseminen. Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitsemista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. CD tn P : pr Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Vuotia kpl Elävää karjaa» - Teurastusosastoilla: Hevosia raavaita, sikoja» Vasikoita, lampaita, porsaita» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg

10 6. Teurastamo 69 Lihan hinnoittelussa noudatettiin kansanhuoltoministeriön määräämiä hintoja. Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen sekä autoilla ja tuonti ulkomailta v ilmenee taulukosta n:o VI. Kalasatama. Kalasataman kautta, joka avattiin liikenteeseen heinäkuun p:nä, tuotiin kaupunkiin kaikkiaan kg kalaa eli 4. i % koko samana aikana tapahtuneesta tuonnista. Mainitusta määrästä oli kg eli 53. o % silakkaa ja kg eli 47. o % muuta kalaa, 5 47 kg tuoretta, 6 59 kg suolattua ja 9 00 kg savustettua kalaa. Suurin määrä, kg, eli 43.7 % tuotiin autoilla, kg eli 35. % rautateitse ja kg eli. % meritse. Tarkemmat tiedot kalantuonnista käyvät selville taulukoista n:ot VII ja VIII. Kalasatamassa otettiin päivittäin vesinäytteitä 0.5 m:n ja.5 m:n syvyydestä. Tutkimusten tulokset kävvät ilmi seuraavasta: Kuukausi Lämpötila, C Suolapitoisuus, c / /oo Hapen kyllästys aste, % Korkein Alin Korkein Alin Korkein Alin Otetut vesinäytteet syvyyden ollessa m Heinäkuu Elokuu Syyskuu 5. I Lokakuu Marraskuu l.o N Joulukuu Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 306 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 6 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 84 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 3 79 sian ruhoa ja 6 9 kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityistiedot: Ruhot olivat saapuneet Lihantarkastamosta Teuras- tusosas-. toilta Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasi koita Ruholajit Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Tutkimukset osoittivat ruhojen olevan bakteeripitoisia Septikemisiä Vahvasti Heikosti Bakteerivapaita Tutkittuja koko ruhoja kaikkiaan Kaikista tutkituista ruhoista 5.5 % oli septikemisiä, 63.7 % bakteeripitoisia ja 0. s % bakteerivapaita. Septikemisistä ruhoista mainittakoon vielä seuraavaa: Ruhot olivat saapuneet Ruholajit Septikemian olivat aiheuttaneet Teuras- Lihan- t- t-< 0 P 0 m C/J i-r. tusosas- toilta mosta B JD tarkasta- 3 K -t a> Cfl < Koli- Strepto- Diplo- An- I.S" p" O Cfl bakteerit kokit kokit aeroba- bakteerit P+ rt ' P P P. P Isoja vasikoita % bakteriologisesti tutkituista ruhoista Absoluuttiset luvut I 8.4 I 9.i 43.s 50.O O 5.O k E & e?? g p S. P : ' 65 I 8 I 4 I I 78 % septikemisistä ruhoista 83.3 I IO.3 I 5. I.3 i 00. o

11 ;70 6. Teurastamo Täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtiin ruhoista keittokokeita ja todettiin 3 ruhossa vierasta hajua, tehden tämä 43. i %. Haju oli 38 tapauksessa vahva - ja 94 tapauksessa heikko. Tutkimusten perusteella hylättiin ruhoista kokonaan 50 eli 49. o %. Ainoastaan keittokokeen perusteella hylättiin ruhoista 3 eli 0. s %. Taulukko nro III valaisee näitä tutkimuksia yksityiskohtaisemmin. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja kistologiset tutkimukset jakautuivat seuraavasti: 0 pernaruttokoetta, B tuberkuloosikoetta, muuta bakteriologista ja bakterioskopista koetta sekä 6 histologista koetta. Kaikki pernaruttokokeet olivat kielteisiä. Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat saapuneet Ruholajit Diagnoosi Teurastusosastoilta Lihantarkastamosta Sikoja Mikroskoopin avulla Myönteinen Marsun avulla Kielteinen Tutkittuja ruhoja kaikkiaan Histologisissa tutkimuksissa todettiin m.m, lymphadenomaa, fibromia ja actinomykomia. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat saapuneet CD c+pr pr S- Teurastusosasstoilta Lihantarkastamosta Salakarjuja Sikoja Karjuja tai myöhään salvettuja Muita Sonneja R u h o a j i t Lehmiä iiehoja ja oja vasikoita <* F p hj P en K P> r+ I rt-' P P Hevosia SS» E*' ia P Tutkittuja ruhoja kaikkiaan Kokeessa myönteisen tuloksen antaneita ruhoja 9 4 I 6 I 7 I 9 ; 49 Kokeen perusteella hylättyjä ruhoj a I i 9 Hylättyjen prosenttiluvut II I 5.6 I Trikiinien varalta otettiin näytteet teurastushalleista yhteensä 5 siasta ja porsaasta ja lihantarkastamosta. yhteensä 044 siasta ja porsaasta sekä 6 9 kg:sta paloiteltua sianlihaa. Trikiinejä ei todettu. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o II. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin" (Tuberculosis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

12 6. Teurastamo 7 Matorakkula (Cysticercus inermis): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Yksi Useampia Eläviä Kuolleita Absoluuttiset luvut Teurastusosastot Lihantarkastamo Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan 8 i 3 I I 3 I 4 9 Prosenttiluvut I I i 00.o Nystyrätautia (Tuberculosis ) ci vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa olivat muutokset kaikissa tapauksissa huomattavissa ainoastaan nielurauhasissa. Matorakkula- (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku % Sikojen luku % Ü !) Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t8 C +5 C, syväjäädvtyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t8 C +5 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 5 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdy tyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden ja laitteiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta: Ulkomailta tuotuja eläimiä.

13 ;7 6. Teurastamo Tammik. Helmi k. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. S o K Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Käyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan J äähdy ty skoneet I oo 56. is II f III oo IV Tyhjöpumput oo 0. oo 5.30 ll.oo oo io oo l.oo Suolaliuospumput, jäähdyttämön oo syväjäädyttämön J äähdy tys veden kiertopumput Tuulettajat oo oo oo oo os oo oo l.oo so 6. oo ll.oo Kloorikalsiumia Kilogrammaa käytetty S I S II Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 380 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila oli varustettu puulämmitykseen tarkoitetulla tulipesällä. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta:

14 6. Teurastamo 73 Kuukausi Halkoja Vettä ku- kulutettu, lutettu Lämmitetty, t, ja min. N:o Höyrykattilat Halkoja kulutettu m 3 I Lämmitetty. t. I ja min. N:o II Halkoja kulutettu, m 3 Vettä kulutettu m 3 Keskimääräinen käyttö vuorokaudessa Lämmitetty, t. ja min. m 3 m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuuu Toukoku Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kattilat! + yhteen; J oo I8O O.i Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille kuukausittain seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. S K Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Lämpökeskus Jäähdytyskoneet Lämminvesisäiliö Hallintorakennus Ilmapumppu Jäänvalmistus Tukku myyntihalli! Jäähdyttämöt Sikateurastamo ja laboratorio Suolipesimö Mahojen tyhjennysosasto Suurkarjan teurastamo Lihantarkastamo Saniteettiteurastamo Suurkarjan talli Pienen karjan talli Lantala Viemäriveden puhdistuslaitos Lihavaunujen pesimö Karj a vaunu j en pesimö Kanateurastamo Kesänavetta Pihojen puhdistus Kokonaiskulutus, m Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Lihavaunuja Karjavaunuja Kunnall. kert. 943 II osa Yhteensä ;

15 ;74 6. Teurastamo Keskimääräinen vedenkulutus vaunua kohden oli m 3. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja 0/7 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa sekä 0 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen ollen lamppujännite 5 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: Valaistus- 0 V:n voima- 500 V:n voima- Koko kuluvirta, kwh virta, kwh virta, kwh tus, kwh Tammikuu 4 56 li Helmikuu Maaliskuu 939, Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kalasatama. Kuukausi Seuraavat numerot valaisevat kalasataman toimintaa: Jäähdytys- Jäähdy- Sähkövirran kulutus kwt Halkojen Veden Voitelukone käynyt tuntia tavaraa Valovirta tetty Voimavirta kulutus, kulutus, öljyn ja min. kg Yhteensä m 3 m 3 kuiutus, kg Heinäkuu II Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu 9.oo Joulukuu Yhteensä Tulot ja menot. Teurastamon tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk ja kalasataman tuloja mk, yhteensä mk. Todellisuudessa tulot nousivat mk:aan, josta : 05 mk teurastamon tuloja ja 3 67: 95 mk kalasataman tuloja. Teurastamon osalta olivat tulot 0 607: 05 mk eli 6. % arvioitua määrää suuremmat ja kalastaman osalta taas 98 3: 65 mk eli 60 % arvioitua määrää pienemmät, mikä johtui siitä, että kalasatama aloitti toimintansa vasta heinäkuun p:nä, vaikka talousarviossa oli edellytetty sen toimivan koko kertomusvuoden. Kokonaisuudessaan olivat tulot 4 95 mk arvioitua määrää suuremmat. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien mukaan, Ylitulot (-f) tai mukaan, mk mk vajaus (), mk Teurastusosastot : : : 50 Lihantarkastusosasto : 7 966: 3 034: Tukkumyvntihalli : 09: : 65 Kuljetusratojen y.m. käyttö : : : 65 Jäähdyttämöt, teurastusosastot : : : 35 Jäähdyttämöt, kalasatama 5 680: 07: : 90 Suolipesimö : : 3 7: Navetta 5 000: 7 936: + 936: Rehut : 500: 0 8:30 688:70

16 Jatkoa _ ' Lihojen, vuotien y.m. punnitus Konttorien, ravintolan y.m. vuokrat... Vaunujen puhdistus, hylkyliha, lanta ym. Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat... Elävän karjan myyntimaksut Siipikar j ateurastamo Riistan merkintä Kalasatama Erikseen mainitsemattomat tulot Luontoisedut 6. Teurastamo 75 Talousarvion mukaan, mk 5 000: : : : 5 000: : Tilien mukaan, mk 0 993: : : : : :50 50: : : Ylitulot (+) tai vajaus (), mk 4 007: : : : : 5 539: : : 5 98: : Yhteensä : : : Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Tammikuu :50 Helmikuu :40 Maaliskuu 4 096: 35 Huhtikuu : 40 Toukokuu :40 Kesäkuu 3 477:85 Mk Heinäkuu : 50 Elokuu 0 77:30 Syvskuu :75 Lokakuu 6 957:80 Marraskuu 95 78: 45 Joulukuu 33 06: 30 Yhteensä : Tässä tehdään vertailuja v:n 94 ja 943 tulojen välillä sekä prosentti!askelma, josta ilmenee v:n 938, 94 ja 943 eri tuloryhmien osuus kokonaistuloihin: Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, lisäys (+) tai Tuloerä mk mk % % % väh. (-) % Teurastusosastot H 3 486: : Lihantarkastamo : 7 966: Tukkumvyntihalli :05 09: o Kuljetusradat : : Jäähdyttämöt 63 40: : i Luontoisetujen korvaukset 64 93: : Muut tulot )574 86: : )4. s 6.o + 6.«Yhteensä l ) : : 00. o 00. o 00. o Menot. Kaupungin v:n 943 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä 88 8 mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä mk, mistä käytettiin mk. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Määräraha, Tilien mukaan, mk mk Palkkiot ) : : Sääntöpalkkaiset virat ) : : Tilapäistä työvoimaa 50 79: 5 497:65 Kesälomasi jäiset 89 38:. 75 0: 70 Vuokra : 8 635: Lämpö 34 70: : 70 Valaistus : : 30 Siivoaminen : 99:30 Vedenkulutus 36 30: 6 93: 70 Säästö (+) tai ylitys (), mk : : : -f 4 805: : : : 30 ) Lisäksi halkovaraston myynnistä saatu mk, mikä määrä tässä on jätetty laskelma ulkopuolelle. ) Siitä lisämäärärahaa mk. 3 ) S:n mk.

17 ;76 6. Teurastamo Jatkoa Määräraha, Tilien mukaan, Säästö (+) tai mk mk ylitys (-). mk Puhtaanapito : : 50 Painatus ja sidonta : : 95 Tarverahat : : 0 "Vaatteiden pesu : 35' 5 60: 65 Koneiden ja työkalujen hankinta : : 80 Yleisten laitteiden kunnossapito : : 65 Tapaturmavakuutusmaksut : : 30 Käyttövoima : : 05 Rehut ja kuivikkeet : : 75 Tarveaineet : : 55 Korjaus- ja muutostyöt ^ : : 45 Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä 8 480: : : : 60 Yhteensä : : : Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu muutamiin pääryhmiin ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 94 tulot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty seuraava' prosenttilaskelma: Menoerä Palkkausmenot Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset Puhtaanapito Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä. Vuokra Teurastamo Kalasatama Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima... Tarveaineet Kunnossapitokustannukset Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Korjaus- ja muutostyöt Muut kustannukset Siivoaminen. Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Menot yhteensä Tulot yhteensä Kokonais- Kokonaismäärä, mk määrä, mk % % : : : : : : : : : 75 0: : : : : : 8 635: : :. 7.7 _ 04 75: : : )6 95: : : : :0 6 93: : : )8 85: : : : : : : : )30 80: : : : : 0 99: o 0. o 0 83: : : : : : : 60: o 7 03: : : : : : Vajaus 9 89: : 00. o 00. o i) Siitä lisämäärärahaa 3 00 mk. ) V:n 94 päättyessä oli halkovaraston raha-arvo mk ja kloorikalsiumivaraston raha-arvo mk. 3 ) Huomattavimpia korjaustöitä olivat jäähdytysosaston nro muuttaminen syväjäädyttämöksi ja toisen höyrykattilan arinan muuttaminen puulämmitykseen sopivaksi.

18 6. Teurastamo 77 I. Teurastamon tulot ja menot vuosina Tulot, mk Vuosi Teurastusosastot Lihantarkastusosastot Tukkumyyntihalli Kuljetusradat y.m. Jäähdyttämöt Muut tulot Luontoisetujen korvaukset Yhteensä ' f ) x ) ) !) Menot, mk Vuosi Vuokra Palkkausmenot Käyttökustannukset Kunnossapitokustannukset Muut kustannukset ») _ ) ) ) ) ) Lisäksi halkovaraston myynnistä saatu mk. ) Lihantarkastusosastojen tulot ja menot kohdistuvat koko vuoteen. Muut osastot olivat toiminnassa vasta syyskuun 8 p:stä vuoden loppuun. 3 ) Vuoden päättyessä oli halkovaraston raha-arvo : 40 mk. 4 ) S:n mk. 5 ) S:n mk ja kloorikalsiumivaraston raha-arvo mk. 6 ) S:n halkovaraston rahaarvo mk. 7 ) Tähän sisältyy 58 06: 0 mk perushankinnan luontoisia kalustomenoja.

19 ;78 6. Teurastamo IL Hylkäämiset, ryhmitettyinä nii- Te u r a s t u s- Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Hylkäämisen syy Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Kok ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Abscessus Märkäpesäkkeet 5 Actinomycosis Sädesienitauti 7 : 3 Angiectasia hepatis Pilkkumaksa 9 Arthritis, bursitis, Nivel-, limapussip- tai pol- 4 gonitis, vi tulehdus 5 Bronchopneumonia catarrhalis 5 chron. suum Porsasyskä 6 Cachexia Nääntyminen :. Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurtu- 7 rae, haemorrhagia mat, verenvuodot 4 8 Cystae Rakkokasvaimet 7 9 Cysticercus inermis Matorakkulat 4 3 0» tenuicollis Matorakkulat. Dermatitis Ihotulehdus Distomatosis Maksamadot 4 3 Erysipelas suis Sikaruusu - Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja sy- 4 ditis traumatica dänpussitulehdus 6 5 Hepatitis Maksatulehdus 6 Icterus Keltatauti 7 Kehittymättömyys 8 Lienitis Pernatulehdus. 9 i Likaantuminen 0 Mastitis Utaretulehdus 33 Metritis Kohtutulehdus : Necrosis Kuolio 3 Nephritis Munuaistulehdus 3. 4 Hätäteurastus 5 Pericarditis Sydänpussintulehdus 4 6 Peritonitis Vatsakalvontulehdus 7 Piroplasmosis Punatauti 8 Pneumonia Keuhkokuume ' 9 Pyaemia Märkämyrkytys 3 Rehu-, kalttausvesi-, veri- 30 aspiratio Septicaemia Verenmyrkytys 3 Tuberculosis Nystyrät au ti 33 Tumores Kasvannaiset. ' : i 34 Vieras haju väri, maku 35 Aliae invasiones Muut loistaudit 3 6 Alii morbi Muut taudit : 37 Vaccin variol. Istutusrokko...! 38 Yhteensä 4 l 35)' 366 ) I : 9 Huom.: Tau lukkosarakkeeseen Elimiä y.n. merkityt luvut eivät c >soita el inten lul ma, vaan 3

20 6. Teurastamo 79 den syyn ja kohteiden mukaan v. 943 osastot Lihantarka stamo Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia ja hirviä Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimi- neen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja. elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen I I S* ' ! eläinten lukua, joista ne on hylätty.