34 Teurastamo* Teurastamolautakunta

Transkriptio

1 34 Teurastamo* Teurastamolautakunta Lautakunnan kokoonpano ja kokoukset. Kaupunginvaltuuston valitsemana puheenjohtajana oli v isänn. Juho Mehto sekä jäseninä tarkast. Severi Koskinen, asent. Väinö Saarela, agr. Jorma Koskivaara, varat. Erkki Hara, teurast. Yrjö Pajula, eläinlääket. tri Walter Ehrström, maat. ja metsät, kand. Göran Engström ja joht. Kaarle Sorkio. Kaupunginhallituksen edustajana oli varat. Kaj Östenson. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi agr. Koskivaara sekä sihteerinä varat. Holger Quick. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 14 kertaa; sen käsittelemien asioiden pykäläluku oli 289. Lähetettyjä kirjeitä oli 129. Lautakunnan tärkeimmistä lopullisista päätöksistä mainittakoon mm.: teurastamon hankintojen raha-arvon ylärajan määrääminen ( ); vihannestukkutorin kahvikioskin pito-oikeuden vuokraaminen Teurastamon Ravintola Oy:lle ( ); työnantajain edustajien valitseminen tuotantokomiteaan v:ksi ( ); teurastamon jäähdytyskammioiden muutostöiden piirustusten hyväksyminen ( ); teurastamon talousarvioehdotuksen hyväksyminen v:ksi 1961 ( ); teurastamon v:n 1959 toimintakertomuksen hyväksyminen ( ); ratkaisuvallan siirtämistoimikunnan laatiman ehdotuksen hyväksyminen teurastamolautakunnan ohjesäännöksi sekä teurastamolaitoksen johtosäännöksi ( ) ja teurastamon eräiden vuokrien korottaminen ( ). Esitykset. Lautakunnan kaupunginhallitukselle tekemistä esityksistä mainittakoon mm. seuraavat, jotka koskivat: teurastamon toimitusjohtajan palkan tarkistamista ( ); jäsenen valitsemista Suomen Kunnallisten Teurastamoiden Yhdistyksen vuosikokoukseen ( ); teurastamon kahden hihnankuljettimen myymistä ( ); kaupungin maatiloilla olevien eläinten teurastamista kaupungin teurastamossa ( , ); esijäähdyttämön rakentamisen siirtämistä toistaiseksi ( ); apulaisjohtajan käytössä olleen virka-asunnon pysyttämistä edelleen toim.joht. Björn-Ole Engdahlin virka-asuntona ( ); käyttövarojen varaamista v:n 1961 talousarvioon ( ); jään valmistuksen uusimista teurastamolla ( ); teurastamon yleissuunnitelman uudelleen laatimista ( ); teurastamon v:n sijoitussuunnitelmaa ( Kertomukseen liittyvät tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja teurastamon kertomuksen eripainoksessa. 339

2 255 ); teurastuspalkkioihin lisättäviä yleismenoja ( ); teurastamolautakunnan sihteerin tehtävien hoitamista ( ); kaupungin edustajan osallistumista Suomen Kylmäteknillis-taloudellisen yhdistyksen kokouksiin ( ) sekä teurastamolaitoksen toimiston tiliasioiden järjestämistä ( ). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin mm. seuraavat lausunnot, jotka koskivat: Tuottajain Lihakeskuskunnan anomusta saada vuokrata m 2 :n suuruinen tontti korttelista n:o 272 Vanhan Talvitien varrelta ( ); johtaja Kaarle Sorkion ym. anomusta teollisuustontin vuokraamisesta korttelista n:o 272 ( ); Agroksen alueella olevien kaupungin omistamien rakennusten poistamista kiinteistöluettelosta ( ); Osuusliike Elannon ja Kesko Oy:n anomuksia alueiden vuokraamisesta Agroksen alueelta ( ); kiinteän omaisuuden tarkastajien lausuntoa ( ); ent. käyttöins. Lauri Lindqvistin eläkeanomusta ( ); kaupungin vuositilintarkastajien kertomusta v:lta 1959 ( ); kalasataman suunnittelutöiden kiirehtimistä ( ); kalasataman alueen vuokran tarkistusta v:sta 1961 alkaen ( ); teurastus palkkioiden korottamista ( ) sekä Suomen Hiilihappoteollisuus Oy:n vuokran tarkistusta ( ). Vihannestukkukeskus oli toiminut v:sta 1958 alkaen Helsingin kaupungin teurastamon alueella, jossa sille oli varattu n m 2 :n suuruinen torialue. Torilla oli numeroituja myyntipaikkoja yhteensä 400 kpl, joista n. 300 paikkaa vuosittain oli sesonkiaikana, , vuokrattu eri suuruisiksi ajoiksi kuukausivuokraa vastaan. Paikkojen kuukausivuokrat olivat: kuorma-autot mk ja muut ajoneuvot mk, päiväpalkkojen vuokrat 400 mk. Korimyyjiä varten oli varattu kaksi penkkiriviä. Myyntiaika torilla oli klo Vihannestukkukeskuksen järjestysmääräykset kaupunginhallitus hyväksyi (909 ). Vihannestukkukeskuksen neuvottelukuntaan kuuluivat kertomusvuonna teurastamolautakunnan valitsemina teurastamon toim.joht. Engdahl puheenjohtajana sekä jäseninä puutarhurit Väinö Liemola ja Hilmar Sjölund myyntiasiakkaiden edustajina sekä osastopäällikkö Armas Aalto ja kauppias Ragnar Nyberg tukkuostajien edustajana. Kalatukkukeskus (kalasatama). Kaupunginhallitus oli asettanut kalatukkukeskuksen suunnittelua varten komitean, jonka jäseninä olivat kertomusvuonna: apul.kaup.joht. Krogius puheenjohtajana sekä toim.joht. Engdahl, johtajat Arvo Vainio, Viljo Putus ja Mikko Luukka sekä kalastaja Paul Forsberg. Komitean sihteerinä toimi apul. kaup. siht. Tauno Lehtinen. Teurastamo Henkilökunta. Henkilökunnan lukumäärä kertomusvuoden lopussa oli 92. Näistä oli vakinaisia viranhaltijoita 53, tilapäisiä 4 sekä tuntipalkalla olevaa henkilökuntaa 34. Sopimuspalkalla oli 1 henkilö. Eläkkeelle siirtyi lukien vaakaa ja Arvo Nikula ja teurast. Arvo Berghem lukien. Teurastamon käyttöinsinöörin virkaan nimitettiin dipl.ins. Pentti Järvinen ; teurastamon konttoripäällikön virkaan siirrettiin lukien sosionomi Bengt Krook; toim.joht. Reijo Turuselle myönnettiin ero ; teurastamon toimitusjohtajan virkaan nimitettiin teurastamon apulaisjohtaja Engdahl lukien ( ); Helsinki-mitali myönnettiin vuodan- 340

3 tarkastaja Matti Hyväriselle ( ); Kaupunkiliiton 25-vuotisansiomerkki teurastaja Arvo Berghem'ille ja Kaupunkiliiton 20-vuotisansiomerkki vaakaa ja Arvo Nikulalle ( ). Teurastusosastot. Teurastusosastoissa teurastettiin ja tarkastettiin vuoden kuluessa seuraavat määrät eri eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös v:n luvut Sonneja Lehmiä Hiehoj a j a isoj a vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia ja hirviä Yhteensä Edellä luetellut kertomusvuoden ruhot vastasivat keskipainojen mukaan laskettuna kg lihaa, josta 59.8 % nautakarjan, 0.7 % lampaan, 36.4 % sian ja porsaan sekä 3.1 % hevosen lihaa. Teurastusten jakautuminen eri kuukausille käy ilmi taulukosta nro 1. Tarkastuksissa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi lehmiä ja sonneja 5, nuorta karjaa 4 ja vasikoita 4, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja ruhonosia Kaikkiaan kpl kg kpl kg kg Lehmiä ja sonneja Nuorta karjaa Vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse, kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: 341

4 Maanteitse Rautateitse Yhteensä Naudat Lampaat ja vuohet Siat Hevoset Yhteensä Karjatallien käyttö. Teurastusosastoilla kertomusvuoden aikana teurastetusta eläimestä oli yötä navetoissa eläintä eli 73.8 %. Naudoista oli talleissa kpl (77.0 %), lampaista kpl (77.0 %), hevosista 462 kpl (81.8 %) ja sioista kpl (67.9 %). Suolipesimössä puhdistettiin suolia ja mahoja: nautojen kpl, sikojen ja hevosten , pikku vasikoiden ja lampaiden kpl eli yhteensä eläimen suolet ja mahat, kun 50 naudan, 537 sian ja hevosen sekä 4 lampaan suolet hylättiin. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu Leimattu, kpl Nylky vikoja Lu onnonvikoj a kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä !) Lisäksi tarkastettiin seuraava määrä maalaisvuotia: Tarkastettu Leimattu, kpl kpl I lk II lk III lk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu ) Teurastustavasta johtuen 348 uskonnollisten menojen mukaan teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan. 342

5 Tarkastettu Leimattu, kpl kpl I lk II lk III lk Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Lihantarkastamossa tarkastettiin kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat seuraaviin ruholajeihin. Vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 1959 vastaavat luvut: 1959 Ruhoja, kpl 1960 Ruhoja, kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin nuorta karjaa 1 kpl, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja ruhonosia Kaikkiaan kpl kg kpl kg kg Lehmiä ja sonneja Nuorta karjaa Vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia Yhteensä Sitäpaitsi hylättiin paloiteltua lihaa 17 kg ja elimiä kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Tarkastusten jakautuminen eri kuukausille ilmenee eripainoksen taulukosta n:o 2. Tukkumyyntihallin, jäähdyttämöjen ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöjä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: 349

6 Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tuk k u m y y nt i h a 1' 1 i s s a m yy t i i n : Nautoja kpl Isoja vasikoita» Pikku vasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Hirviä» Poroja» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Kiloiksi muunnettuina muuttuvat edellä olevat numerot seuraaviksi: kg kg kg Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Koko vuosi Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla, säilytettiin: 1 Nautoja, kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Syväjäädyttämöön tuotiin säilytettäväksi: j Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Kalaa Lihaa Vihanneksia ja marjoja Voita Juustoa Muuta tavaraa, jäätelöä, munia ym Yhteensä, kg l ) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhoja kilomäärää.

7 Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureita ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Mar rask. Jouluk. Koko vuosi Nautoja kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Hirviä» Poroja» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: kg kg kg Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu,, Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Koko vuosi Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 105 naudan, pikkuvasikan, 13 lampaan, 236 sian ja 6 hevosen ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan aikana kg paloiteltua lihaa. Lihanhinnoittelu. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee eripainoksen taulukosta n:o III. Teurastamon kautta yleiseen kulutukseen toimitetut lihamäärät ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o IV. Laboratorio. Vuoden kuluessa suoritettiin 367 (238 v. 1959) bakteriologista tutkimusta, (1 198) keittokoetta ja ph-mittausta. Bakterioskopisia ja histologisia tutkimuksia tehtiin yhteensä 268 (281) ja sekalaisia tutkimuksia 35 (37). Lisäksi suoritettiin 165 (229) erikoistutkimusta. Trikiinitutkimuksia suoritettiin (32 260) sianruhosta ja 442 (1 142) palasta säilyväksi tehtyä sianlihaa. 345

8 Bakteriologisten tutkimusten tulokset: Tutkimusten syyt rt 1 Bakteeri- rt p pitoisuus T? > Ui rt ti o.1 S. rt rt rt tn rt rt M rt > :rt "g rt 1 P a P 1 M ^ 'rt c/s 1 % <o PH An X Is Ö :rt 3 S B E :rt S J 1 H-l & f «rt P > ti Arthritis Niveltulehdus Colica Ähky 4 4 Contusioner, fracturae Ruhjevammat, luunmurtumat Degen. hepatis Maksarappeutuma Enteritis Suolitulehdus Erysipelas suis Sikaruusu Hepatitis Maksatulehdus Lymphadenosis Imusolmuketulehdus Mastitis Utaretulehdus Melanosis Tummumistauti 1 1 Nephritis Munuaistulehdus Paresis puerp. Poikimahalvaus Peric. et gastr. traum. Traum. sydänpussin- ja mahatulehdus Peritonitis Vatsakalvontulehdus Pneumonia Keuhkokuume Salmonellosis Salmonellatartunta ; Tumores Kasvannaiset Tympanitis Puhallustauti 5 5 Yleisen verenmyrkytyksen merkkejä Aliae causae Muut syyt Yhteensä Bakteriologisesti tutkittiin 0.3 % tarkastetuista ruhoista. Näistä oli 139 ruhoa teurastusosastoista ja 228 ruhoa lihantarkastamosta. Bakteriologisesti tutkituista ruhoista hylättiin 55. o %. Keittokoe ja ph-mittaus suoritettiin 594:stä teurastusosastoissa ja 708 lihantarkastamossa tarkastetusta eli yhteensä ruhosta. Tämä oli 1.2 % kaikista tarkastetuista ruhoista. Vieraan hajun ja happamuuden suhteen tutkituista ruhoista hylättiin keittokokeen ja ph-mittauksen perusteella 23.4 %. Ilman laboratoriotutkimuksia hylättiin 0.3 % tarkastetuista ruhoista. Lihasrappeutumaa todettiin 36 naudassa. Aivastustautia todettiin 14 siassa. Salmonella typhimurium todettiin bakteriologisen tutkimuksen perusteella yhdessä vasikassa ja yhdessä pikkuvasikassa. Pernaruttotutkimuksia suoritettiin 15, kaikki kielteisin tuloksin. Tuberkuloosi todettiin 205 siassa. Tämä määrä oli 83.7 % suoritetuista 245 tuberkuloositutkimuksista. Histologisia tutkimuksia suoritettiin 8. Lisäksi suoritettiin erikoistutkimuksia salmonellojen toteamiseksi. Kahden vasikan osalta tulokset olivat kielteiset. Sikaruusua todettiin yhdessä siassa. Lisäksi suoritettiin 162 lehmien utaretutkimusta. Trikiinitutkimukseen otettiin näytepalanen kotimaiseen käyttöön jäävästä sianruhosta. Jokaisesta palasta tehtiin 7 trikinoskopista tutkimusta. Säilyväksi 346

9 tehdystä sianlihasta oli 442 näytepalasta, joista tehtiin kolme trikinoskopista tutkimusta kustakin. Tutkimuksissa ei todettu trikiinejä. Vuoden aikana suoritti laboratoriossa, lihantarkastamossa ja teurastusosastoissa 9 eläinlääkäriä hygienikkokurssiin, 3 eläinlääkäriä lihantarkastuskurssiin sekä 3 eläinlääkäriä laillistamiskurssiin kuuluvan harjoittelun. Lihantarkastamossa ja teurastusosastoissa harjoitteli 9 eläinlääketieteen kandidaattia ja laboratoriossa 9 laboratorioapulaiskurssilaista. Yllämainituille harjoittelijoille luennoitiin. Laboratoriossa harjoitteli lisäksi 24 trikiinitutkijakurssilaista. Kuudelle lääketieteen kandidaattiryhmälle ja yhdelle maatalousylioppilasryhmälle annettiin täydennysopetusta elintarvikehygieniassa. Tutustumiskäynnin suoritti mm. diakonissakoulun oppilasryhmä. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä aiheutuneet toimenpiteet ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o V. Sairausteurastamolla obdusoitiin 15 eläintä, näistä 5 lehmää, 2 vasikkaa, 1 pikkuvasikka, 1 lammas, 5 sikaa ja 1 hevonen. Näiden kuolema ei ollut tarttuvien tautien aiheuttama. Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kg, josta suolattua kalaa oli kg ja tuoretta silakkaa kg. Yksityiskohtaiset tiedot koko kalan tuonnista lähetyspaikkakunnittain ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o VI. Tuoretta ja jäädytettyä kalaa tuotiin kaupunkiin sumpuilla kg, moottoriveneillä kg, laivoilla kg, autoilla kg sekä rautateitse kg, yhteensä kg; suolattua kalaa tuotiin laivoilla kg, autoilla kg sekä rautateitse kg, yhteensä kg; savustettua kalaa tuotiin autoilla kg ja kuivattua kalaa laivoilla kg. Kalasataman jäähdyttämössä säilytettiin kertomusvuoden aikana kalaa kg ja muuta tavaraa kg, yhteensä kg. Nämä luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Säilytettytavaraa jäähdyttämössä kg 1) Jäähdytyskone käynyt t/m Sähkövirtaa kulutettu Valoa kwh Voimaa kwh Yhteensä kwh Polttoaineita Halkoja Koksia tn Voiteluöljyä kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä l.o l.o 2.o Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää. 347

10 Käyttöosasto. Käyttövuoden aikana otettiin teurastamon jäähdy tyshuoneissa käyttöön uuteen suorahöyrystykseen perustuvat jäähdytyslaitteet. Näiden jäähdytyskoneet ovat sijoitettuna syväjäädyttämön konehalliin. Vanhoista turbojäädy tyskoneist a on käyttövuoden aikana käytetty kahta konetta vuorotellen jään valmistukseen ja oli niiden yhteinen käyttöaika vuoden aikana tuntia ja jään valmistus kg. Teurastamon jäähdytyshuoneiden jäähdytystä varten syväjäädyttämön konehallissa sijaitsevat neljä ammoniakkikompressoria olivat vuoden aikana käyneet yhteensä tuntia ja oli niiden sähkövirran kulutus kwh. Höyryn osto ja sen kulutuksen jakautuminen. Sähkölaitokselta ostettiin höyryä yhteensä tn mk:n hintaan, joten höyryn keskihinta oli 984: 24 mk/t. Eri osastot kuluttivat höyryä seuraavasti: teurastamo tn, syväjäädyttämö tn sekä maidontarkastamo tn. Vedenkulutus oli kaikkiaan m 3 ja jakautui se seuraavasti: lämmin vesi m 3, vanhat jäähdy tyskoneet m 3, hallintorakennus m 3, jäätehdas m 3, teurastamo m 3, syväjäädyttämö m 3 sekä maidontarkastamo m 3. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saatiin kaupungin sähkölaitokselta voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennettiin 500, 380/220 ja 220/127 voltin jännitteeksi. 500 voltin jännitteistä virtaa käytettiin vanhoissa jäähdytyskoneiden moottoreissa ja 220/127 voltin jännitteistä muissa moottoreissa ja valaistuksessa. Syväjäädyttämön käyttöjännite oli 380/220 volttia. Sähkövirtaa ostettiin kertomusvuoden aikana kwh mk:n hinnasta, jonka mukaan keskim. kwh:n hinta oli 6: 32. Sähkövirran kulutus jakautui seuraavasti: teurastamon voima virta kwh, valaistusvirta kwh, yhteensä kwh. Syväjäädyttämön voimavirta kwh, valaistusvirta kwh, yhteensä kwh. Muunto- ja jakeluhäviöt olivat teurastamossa kwh ja syväjäädyttämössä kwh. Syväjäädyttämön '22 pakkasvaraston jäädytystä varten oli konehallissa 7 ammoniakkikompressoria ja niiden käyntiajat olivat vuoden aikana yhteensä tuntia. Neljää jäädytystunnelia varten oli konehallissa 4 ammoniakkikompressoria ja niiden käyntiajat olivat vuoden aikana yhteensä tuntia. Sähkövirtaa kuluttivat syväjäädyttämön ammoniakkikompressorit yhteensä kwh. Tulot ja menot Talousarvion.. määräraha Tulot Ylitulot ( + \ Varsinaiset tulot: mk mk Vajaus ( ) I. Hallinto ja yhteiset kustannukset II. Teurastamo III. Kalasatama IV. Vihannestukkukeskus V. Syväjäädyttämö Yhteensä

11 Talousarvion Käytetty Säästö (+) määräraha tilien mukaan Ylitys ( ) Varsinaiset menot: mk mk mk I. Hallinto ja yhteiset kustannukset II. Teurastamo III. Kalasatama IV. Vihannestukkukeskus V. Syväjäädyttämö Yhteensä