34. Teurastamo. Teurastamon toimintakertomus 1 ) v:lta 1947 oli seuraavan sisältöinen:

Transkriptio

1 . Teurastamo (Yleinen teurastamo) Teurastamon toimintakertomus ) v:lta 97 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 8 p:nä 96 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä J. Mehdon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kunnaneläinlääkäri A. G. Backmanin, agronomi U. H. Forssin, insinööri B. I. Kajanderin, kauppias L. A. Koivujuuren, ravintolantarkastaja S. Koskisen, rovasti F. E. Liljan, kauppaneuvos J. H. Seppälän ja makkaratyöntekijä V. V. Vesterlundin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli kiinteistöjohtaja V. V. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppaneuvos J. H. Seppälä ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 09 sekä lähetettyjen kirjeiden luku. Lausunnot ym. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: päivystystyön järjestelyä; luvan hankkimista työneuvostolta saada pitää vartijat työssä enintään 8 tuntia viikossa; seuraavien teurastamon virkojen nimitysten muuttamista: tarkastusapulaisen, leimaajan, näytteenottajan ja tainnuttajan toimien nimitysten muuttamista halliapulaisiksi ja portinvartijan nimityksen muuttamista vartijaksi; anomusta saada tilapäisen työvoiman tililtä käyttää v:ksi 97 merkittyjä vuotatarkastajan ja toimistoapulaisen palkkaamiseksi varattuja määrärahoja; lausuntoa kansanhuoltolautakunnan kirjelmästä uuden syväjäädyttämön rakentamisen kiirehtimisestä; toimistoon perustettavaa palkkaluokan toimistoapulaisen ja 7 palkkaluokan vahtimestarin virkaa; Tukkukauppojen oy:n anomusta varastoalueen vuokra-ajan pidentämisestä; vihannestukkukaupan järjestelyä teurastamon alueelle; suolakalavaraston rakentamisen kiirehtimistä; yhden palkkaluokan tilapäisen toimistoapulaisen palkkaamista v:ksi 98; oikeutta saada pitää teurastajat ylityössä enemmän kuin 00 tuntia vuodessa; lähivuosien sekä olympiakisavuoden rakennussuunnitelmaa; urakkatyön järjestämistä kuukausipalkkaisille teurastajille; toimikunnan asettamista laatimaan järjestyssääntöjä maataloustuotteiden ja vihannesten tukkukauppaa varten; sekä karjakatoksen varustamista seinillä, ovilla ja ikkunoilla. Palkkalautakunnalle annetuista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: apulaisjohtaja J. K. Sjölundin osittaista palkatonta virkavapautta huhtikuun p:n ja kesäkuun 5 p:n välisenä aikana; uusien luontoisetukorvausten vahvistamista; täyttämättä olevia vakinaisia virkoja; teurastamon saunan käyttöä ja siitä perittäviä maksuja; apulaisjohtaja J. K. Sjölundin toimintaa tarkastuseläinlääkäri K. B. Österholmin kesälomasijaisena; teurastusosaston halliesimiehen K. J. Lindroosin ylityökorvauksen maksuperusteita; sekä laboratorioapulaisen I. A. Berglundin eläkeanomusta. Kalasatama. Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitus johaja T. J. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U. H. Forss teurastamolautakunnan edustajana, kalastusneuvos F. G. Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund nimistä liittoa, professori T. H. Järvi edustaen Suomen kalastusyhdistystä, johtaja N. F. Karlsson edus- Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa vrlta 99.

2 . Teurastamo 5 taen Helsingfors fiskhandlarförening nimistä yhdistystä, tarkastaja S. Koskinen edustaen vähittäiskuluttajia ja johtaja A. K. Vainio edustaen Suomen kalakauppiaitten liittoa. Sihteerinä toimi varatuomari E. K. Sirviö. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Avoinna olleisiin sääntöpalkkaisiin virkoihin nimitettiin seuraavat henkilöt: kassanhoitajaksi valittiin toimistoapulainen A. S. Salovalta toukokuun p:stä alkaen, vanhemmaksi toimistoapulaiseksi toimistoapulainen E. E. Vaara kesäkuun p:stä alkaen, nuoremmaksi toimistoapulaiseksi neiti R. C. Nyberg joulukuun p:stä alkaen, vaakaajaksi kesäkuun p:stä alkaen A. Konovaloff ja hänen erottuaan syyskuun 0 p:nä T. Järvinen joulukuun p:stä alkaen, halliapulaisiksi huhtikuun p:stä lukien aputyömiehet K. V. Tamminen ja S. O. Tamminen sekä kesäkuun p:stä lukien E. Laurila ja hänen erottuaan elokuun p:nä F. B. Ahlgren marraskuun p:stä lukien, näytteenottajaksi kesäkuun p:stä A. Joutsi ja hänen erottuaan syyskuun 9 p:nä V. Nykänen marraskuun p:stä alkaen. Vapaana olleeseen vartijan virkaan valittiin huhtikuun p:stä alkaen N. A. Ahlqvist, joka syyskuun p:stä alkaen määrättiin hoitamaan tilapäisen karjapihan esimiehen virkaa, ja lämmittäjäksi valittiin marraskuun p:stä lukien A. Koskensuu. Vuoden aikana valtuusto vakinaisti seuraavat virat, joihin teurastamolautakunta nimitti kesäkuun p:stä alkaen seuraavat henkilöt: toimistoapulaiseksi hoitaja S. Mikkosen, joka erosi elokuun p:nä, tilalle valittiin marraskuun p:nä ylioppilas H.-L. Vesihiisi, kalasataman esimieheksi hoitaja E. V. Uron, vuotatarkastajaksi hoitaja M. Hyvärisen ja lämmittäjä-mekanikoksi N. Lahden, joka nautti sairaslomaa maaliskuun 5 p:stä alkaen. Metallikorjausmieheksi valittu J. Korpi ei ottanut virkaa vastaan, jolloin virkaan valittiin lokakuun 6 p:stä alkaen A. Virtanen. Tämän vakinaistamisen johdosta avoimiksi tulleisiin tainnuttajan ja halliapulaisen virkoihin nimitettiin I. Yliruka elokuun p:stä alkaen, eroten lokakuun 9 p:nä, ollen virka vuoden vaihteessa avoinna, sekä S.Simonen kesäkuun p:stä alkaen, eroten syyskuun p:nä, jolloin virkaan valittiin I. I. Ilkanheimo marraskuun p:stä alkaen. Uudet toimistoapulaisen ja vahtimestarin virat perustettiin, joihin nimitettiin tammikuun p:stä 98 alkaen vaakaaja K. K. Carlander ja vuodantarkastaja A. A. Lahti. Vaakaajaksi K. K. Carlanderin tilalle valittiin A. Rehn. Apulaisjohtaja J. K. Sjölund nautti osittaista palkatonta virkavapautta huhtikuun p:n ja toukokuun 8 p:n välisenä aikana ja toimi maidontarkastamolla apulaiskaupungineläinlääkäri K. B. Österholmin kesälomasijaisena heinäkuun 6 p:n ja elokuun 6 p:n välisenä aikana. Tarkastuseläinlääkäri T. T. Troberg nautti edelleen palkatonta virkavapautta kesäkuun p:ään saakka. Seuraavat henkilöt erosivat vakinaisista viroista: kassanhoitaja L. I. Heinonen huhtikuun 0 p:nä, toimistoapulainen Ä. A. Ekholm elokuun p:nä, vaakaaja I. Saari maaliskuun p:nä, leimaaja P. W. Schohin ja halliapulainen M. Tapola helmikuun p:nä sekä lämmittäjä E. Riutta lokakuun p:nä. Tilapäinen työvoima muuttui seuraavasti: Etelä Makasiinikadun l:ssä toiminut suolatun lihan tarkastus lopetettiin helmikuun 8 p:nä, jolloin tarkastuseläinlääkärinä toiminut apulaiskaupungineläinlääkäri K. B. Österholm vapautui tehtävästään. Ylioppilas H.-L. Vesihiisi toimi tilapäisenä toimistoapulaisena sekä rouva S. S. Mikkosen synnytys- ja sairaslomasijaisena tammikuun p:n ja lokakuun 0 p:n välisenä aikana. Rouva M. Lagerlöf toimi toimistoapulaisen A. S. Salovallan sijaisena huhtikuun ja p:n välisenä aikana. Kesälomasijaisina toimistossa oli neiti I. Mattsson huhtikuun 6 p:n ja kesäkuun p:n välisenä aikana, neiti L. Malkamäki kesäkuun 9 p:n ja elokuun p:n välisenä aikana, hoitaen heinäkuun p:n ja elokuun p:n välisen ajan toimistoapulaisen Ä. A. Ekholmin sairassijaisuutta sekä rouva K. Heininen (Savonsaari) heinäkuun 7 ja p:n välisenä aikana. Vahtimestarin kesälomasijaisuutta hoiti P.-O. Carlander heinäkuun p:n ja elokuun p:n välisen ajan. Lihan vapautuminen säännöstelystä aiheutti teurastamossa huomattavan työn lisäyksen, jonka johdosta tuntipalkkaisia teurastajia ja apuhenkilökuntaa huomattavasti

3 6. Teurastamo lisättiin. Suurimmillaan oli tuntipalkkaisen henkilökunnan luku marraskuussa, jolloin töissä oli 8 teurastajaa, 5 teurastajaoppilasta ja apuhenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Sairaslomaa nautti henkilökunnasta henkilöä yhteensä 997 vuorokautta ja tapaturman vuoksi oli työhön kykenemättöminä henkilöä 66 vuorokautta. Kalamessut. Teurastamo osallistui omalla kalasatamaa esittävällä näyttelyosastollaan Kalamessuihin Helsingissä lokakuun p:n ja 9 p:n välisenä aikana, jota tarkoitusta varten kaupunginhallitus myönsi mk. Tuotantokomitea. Teurastamon tuotantokomiteaan valittiin v:ksi 97 seuraavat henkilöt: työnantajain edustajiksi toimitusjohtaja H. Tallqvist ja käyttöpäällikkö K. V. Virtanen; varajäseniksi tarkastuseläinlääkäri B. O. Engdahl ja yliesimies R. Äkerman; työntekijäin edustajiksi teurastaja Y. A. Pajula, vartija V. Roivainen ja halliapulainen M. S. Tapola; varajäseniksi lämmittäjä-mekaanikko N. Lahti, vaakaaja H. Landen ja teurastaja A. E. Virtanen; toimihenkilöiden edustajaksi esimies H. R. Nordberg ja varajäseneksi vaakaaja K. K. Carlander. Puheenjohtajana toimi Y. A. Pajula ja sihteerinä K. V. Virtanen. Tuotantokomitea kokoontui 5 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku. Harjoittelijat. Lihantarkastusharjoittelijoina olivat seuraavat eläinlääkärit, jotka myös harjoittelivat laboratoriossa: H. F. Blomqvist, T. Eskola, O. E. Helve, R. V. Hemnell, H. L. Hoffman, H. Kotivuori, A. W. Mattila, J. Mikkola, B. H. Pettilä, L. R. R. Reinius, A. Tanner, E. O. Taskinen, A. Varpio ja E. J. Väyrynen. Laboratorioharjoittelijoina oli 5 naista. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin kertomusvuonna 9 8 eri eläintä; vertailun vuoksi julkaistaan myös v. 98 sekä v:n 9 6 vastaavat luvut: Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia ja poroja Yhteensä Edellä luetellut v:n 97 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 6.8 % oli nautakarjan,. % lampaan, 5. i % sian ja porsaan sekä 0.7 % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi lehmän, hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä.. koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kg kpl kg kpl kg Lehmiä 58. o 8 9. o 857. o Hiehoja ja isoja vasikoita 7 76.o 9.o 765. o Pikku vasikoit a 8 65.o 65.o Lampaita o Sikoja 5 7.o 6 98.o 5.0 Porsaita Hevosia o.o 8. o Yhteensä O Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 55.5 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg.

4 . Teurastamo 7 Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Karjatallien käyttö. Talleissa yötä olleiden eläinten määrä ilmenee seuraavista numeroista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita Vasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 7.8 %. Raavaista oli yli yön 76.5 %, lampaista 77. %, hevosista 75.i % sekä sioista ja porsaista 6. %. Rehuja käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Olkia ja heiniä kg Perunoita» Yhteensä Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten suolia ja mahoja: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavasten, kpl Sikojen ja hevosten, kpl Pikkuvasikoiden, lampaiden ja porsaiden, kp] Yhteensä Näistä maaseudulla teurastettujen Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Kunnall. kert. 97, II osa

5 8. Teurastamo Tarkastettu, Leimattu, kpl Ny lky vikoja, Luonnonvikoja, kpl i lk. II lk. III lk. kpl ) % kpl») kpl % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu i Kesäkuu o Heinäkuu i Elokuu i 5.o Syyskuu Lokakuu Marraskuu i e Joulukuu Yhteensä i Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalais vuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl Hylkyjä kpl I lk. II lk. III lk kpl Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Siipikarjateurastamo on edelleenkin ollut vuokrattuna muihin tarkoituksiin. Siipikarjan ja kaniinien teurastus, kyniminen ja nylkeminen toimitettiin saniteettiteurastamossa. Siipikarjan ja kaniinien teurastus sekä metsänriistan leimaus selviää seuraavasta taulukosta: Kuukausi Teurastettuja tai kynittyjä kanoja Teurastettuja tai nyljettyjä kaniineja Yhteensä Leimattua metsänriistaa kpl Tammikuu Helmikuu 59 Maaliskuu Huhtikuu 85 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu 05 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi ) Lihan tultua vapautetuksi säännöstelystä, lisääntyi teurastus huomattavasti, joten oli otettava palvelukseen heikon ammattitaidon omaavia teurastajia ja teurastajaoppilaita ja annettava myös karjanomistajien itsensä teurastaa mikä on vaikuttanut nylkyvikaprosenttiin. ) Teurastustavasta johtuen on 696 uskonnollisten menojen mukaan teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.

6 . Teurastamo 9 Lihantarkastamoissa (Helsinki teurastamolla ja Helsinki Malmilla) tarkastettiin v:n 97 kuluessa kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 8 06 kgraan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 98 ja 96 vastaavat luvut: Koko Puoli- Koko Puoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl kpl kpl kpl Sonneja ja härkiä 5 50 Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita 5 75 Hevosia Yhteensä Koko ruhoja, kpl Puoliruhoja, kpl Tarkastuksen johdosta erikoiskäsiteltiin hiehoa ja isoa vasikkaa, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä koko ruhoja, kpl kg Sonneja ja härkiä Lehmiä 55 6 Hiehoja ja isoja vasikoita 698 Pikkuvasikoita 76 Lampaita ja vuohia 69 7 Sikoja 6 55 Porsaita 6 Hevosia 9 55 Yhteensä kpl Hylättyjä ruhonosia, Kaikkiaan, kg Sitä paitsi hylättiin paloiteltua lihaa 05 kg ja elimiä 0 85 kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 67 7 kg. Tukkumyyntihallin, jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syyslc. Lokak. Marrask. ' i Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita... kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Porsaita», Hevosia...» Yhteensä, kpl Muuta tav. kg

7 0. Teurastamo Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu, Huhtikuu. Kg 8.o 0 0. o Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Elokuu... K g Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu. Kg a Kokovuosi 06.5 Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita ja isoja vasikoita. kpl Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» 6 Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla säilytettiin ): i Porsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tav. kg Metsänriistaa kg Kanoja ym. siipikarj aa» Kaniinej a...» Lihaa» Muuta tavaraa» Metsästäj äkopeissa» Syvä jäädy ttämössä säilytettiin: , Yhteensä kg 8 76 l 8 l Lihantarkastamosta suoraan vietiin yhteensä 0 06 ruhoa ja kg paloiteltua lihaa, kuten seuraavasta taulukosta lähemmin selviää: P n g p e t? H o ø K O «p: K K o 5" p: K O w o f p K K P cn K 0 K Koko vuosi Raavaita... kpl Pikkuvasikoita Lampaita... Sikoja Hevosia Yhteensä, kpl Paloiteltua lihaa kg Lihantarkastamosta suoraan vietiin: ) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.

8 . Teurastamo Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualta tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmi k. Maalisk. Huhtik. Toukok. - ' Kesäk. Heinäk. W o F Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita... kpl Isoja vasikoita» Pikku vasikoita» Lampaita...» Sikoja» Porsaita» 5 Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tav. kg Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu Huhtikuu. Kg 7 0.o Toukokuu Kesäkuu. Heinäkuu Elokuu... Kg 6 56.o 6 67.o o 7 8.o Kg Syyskuu & Lokakuu Marraskuu o Joulukuu., Koko vuosi o Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitse- Punnitseminen. mista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Vuotia Lihaa: kpl Hevosia, raavaita, sikoja» Vasikoita, lampaita, por- saita» Yhteensä, kpl 87 Muuta tav. kg Lihan hinnoittelussa noudatettiin kansanhuoltoministeriön määräämiä hintoja säännöstelyn purkamiseen asti; vuoden loppupuolella ryhdyttiin toimenpiteisiin hinnoittelun aikaansaamiseksi vaikkakin sen toteuttaminen jäi v:een 98. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 69 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 9 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta ja 7 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 80+96/ sianruhoa ja kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Sitä paitsi suoritettiin 9 täydellistä bakteriologista tutkimusta ei teurastamolta otetuista näytteistä.

9 . Teurastamo Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityistiedot: Eläinlajit S 5' P P + + W hh Bakteeripitoisuus Vi i P + P C/ L_J P + <J p: p: P 5 o P td g. S PCD m m o H ~ p a co Ö P p- K P P Keittokokeen tulos P _ <. < P r,' O p w p h - if p o Toimenpide c g jr i p ^ Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Rokkovasikoita Tutkituista ruhoista oli 0 teurastusosastolta ja 9 lihantarkastamolta, joka on 0. % koko käsitellystä ruhomäärästä. Tutkimustulosten perusteella hylättiin 6 ruhoa eli 6.7 % tutkituista ruhoista, rokkovasikoita lukuunottamatta. Hylkäämisen syynä oli bakteeripitoisuus tapauksessa, vieras haju, patologisanatoomiset muutokset taikka korkea ph-luku 5 tapauksessa sekä bakteeripitoisuus ja joku edellä mainituista syistä 5 tapauksessa. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin raavaissa 5 kertaa, kaikki kolibakteerien aiheuttamia, sioissa samoin 5 tapauksessa, joista oli kolibakteerien ja sikaruusubakteerien aiheuttamia, hevosessa kerran streptokokin aiheuttama sekä pikkuvasikoissa 0 kertaa, joista 5 oli kolibakteerien, streptokokkien, diplokokkien ja anaerobabakteerien aiheuttamia. Ei määriteltyjä verenmyrkytyksiä on useimmiten vaikea erottaa pilaantumisesta. Sanotunlaisten muutosten aiheuttajina olivat mikro-, diplo- ja streptokokit sekä koli-, anaeroba- ja subtilisryhmiin kuuluvat bakteerit. Tutkimusten syyt jakaantuivat seuraavasti: 7 kertaa septikemian merkkejä, 5 sikaruusu, utaretulehdus, hätäteurastus, 9 maksatulehdus, 6 punatauti, 5 vieras haju tai väri, 5 ähky, traumaattinen sydänpussintulehdus, vatsakalvontulehdus, keuhkotulehdus, keltatauti, kohtutulehdus, märkäpesäkkeet, vaikean synnytyksen merkit, niveltulehdus, luomisen merkit, suolitulehdus, vertymiä, kuolio, munuaistulehdus, keuhkopussin tulehdus ja puhallus tauti. Sitä paitsi tutkittiin rokkovasikkaa. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja histologiset tutkimukset koskivat 9 pernaruttokoetta, jotka kaikki olivat kielteisiä, tuberkuloosikoetta, muuta bakteriologista ja bakterioskopista koetta, histologista koetta sekä 90 trommsdorffskoetta maidosta. Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: tutkittavana oli 0 sianruhoa ja raavasta, yhteensä ruhoa, joista teurastusosastolta ja lihantarkastamolta. Tulos oli myönteinen 5 tapauksessa eli 59.5 % ja kielteinen 7 tapauksessa. Taudin toteaminen suoritettiin ainoastaan mikroskoopin avulla. Molemmat näytteet raavaista otettiin retropharyngeal imusolmukkeista ja olivat kielteisiä. Näytteet sioista otettiin 7 tapauksessa nielurauhasista ja tapauksessa suolirauhasista. Histologisten tutkimusten tuloksista mainittakoon actinomycosista, 5 carcinomaa, sarcomaa ja lymphadenosista. Maitobakteriologisissa tutkimuksissa ei todettu yhtään patogeniabakteereita eikä muitakaan sairaalloisia muutoksia. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

10 . Teurastamo Tulos Toimenpide Eläinlajit Eläinten luku Hyvin voimakas vieras haju + + Voimakas vieras haju + Heikko vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Hyväksyttyj en luku Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja. Hevosia Yhteensä Tutkituista ruhoista oli 0 teurastusosastoilta ja 7 lihantarkastamolta. Niinkuin taulukosta selviää hylättiin 9 ruhoa eli. %. Tutkimusten syyt olivat vieras haju 8, karjun vikaa 7, liian myöhäinen suolistaminen 5, munuaistulehdus, keltatauti, tympanitis, traumaattinen sydänpussintulehdus, maksatulehdus, hätäteurastus, ruhjoutuma sekä vieras väri kutakin tapaus. Trikiininäytteet olivat kaikki kielteisiä. Sairasosasto. Sairasosastolla teurastettiin tai obdusoitiin kertomusvuoden aikana 06 eläintä, jakaantuen eri eläinlajeihin seuraavasti: 9 lehmää, hiehoa ja isoa vasikkaa, 5 pikkuvasikkaa, 6 lammasta, 7 sikaa ja 5 hevosta. Tarttuvia tauteja ei esiintynyt. Matorakkula (Cysticercus inermis): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Yksi Useampia Eläviä Kuolleita Teurastusosastot Lihantarkastamo Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan Absoluuttiset luvut Prosenttiluvut i loo.o Nystyrätautia (Tuberculosis) ei vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa olivat muutokset kaikissa tapauksissa huomattavissa ainoastaan nielurauhasissa. Matorakkula- (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku % Sikojen luku O ' !, !) 80!) O Ulkomailta tuotuja eläimiä.

11 . Teurastamo Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbo jäähdy tyskonetta ä ly/t 8 C -j-5 C, syvä jäähdy tyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t 8 C+5 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 00 kpl 5 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdy tyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden ja laitteiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta; H P B n CD jjf 0 F H o 0 r K H p): K P p: K S ct in vj C/ f O pr P K p Cfl O pr Koko vuosi I II II I I V Tyhjöpumput Suolaliuospump. J äähdy ty s veden kiertopumput Tuulettajat Tornituulettaj at Jäätä valmistettu Kloorikalsiumia käytetty: S I S II Käyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan, osI9.oo oo 5.oo is 8.o io io 9.oo io ^ io oo.0 5. oo oo.oo so 59.i5 67.i5 9.oo io io o59. is i o oo.oo ^ oo 09.io oo.oo = 98.oo n oo n m a a ll.oo 6. oo o Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 80 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila on varustettu puulämmitykseen sopivalla tulipesällä. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta:

12 . Teurastamo 5 Kuukausi Lämmitetty, t. ja min. N:o I Höyrykattilat Halkoja kulutettu, m Lämmitetty, t. ja min. N:o II Halkoja kulutettu m Vettä kulutettu, m Keskimääräinen käyttö vuorokaudessa Lämmitetty, t. ja min. Halkoja Vettä kulutettu, kulutettu, m Tammikuu.. Helmikuu... Maaliskuu.. Huhtikuu... Toukokuu.. Kesäkuu Heinäkuu... Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu.. Joulukuu... Koko vuosi. Kattila I + II oo oo oo oo 6.oo oo oo oo 0 07!) ) s l.g Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille kuukausittain seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko j vuosi > Lämpökeskus Jäähdytyskoneet Lämminvesisäiliö Hallintorakennus Ilmatiivistäjä Jäänvalmistus Tukkumyyntihalli äähdyttämöt Sikateurastamo ja Mahojen tyhjennysosasto laboratorio Suolipesimö Suurkarjan , teurastamo Lihan tarkastamo ' : Saniteettiteurastamo Suurkarj an talli Pienen karjan talli Lantala Viemäriveden puhdistuslaitos Lihavaunuj. pesimö 7 Karjavaunuj. pesimö Kanateurastamo Kesänavetta i 79 Pihojen puhdistus Kokonaiskulutus, m l 6 l5 0J6 97 l7 78 l8 0 l 007 l 70 ll 70 l5 9 Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: 800 kg hiiltä, mikä vastaa m halkoja. ) kg hiiltä ==. 5 m halkoja.

13 6. Teurastamo Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. S o K Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Lihavaunuja 5 6 Karjavaunuja Yhteensä Lämpimän veden kulutus oli 80 m ja kylmän veden 6 m. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja 0/7 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa sekä 0 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen, ollen lamppujännite 7 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: Valaistus- 0 V:n voima- 500 V:n voima- Koko kuluvirta, kwh virta, kwh virta, kwh tus, kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kalasatama. Kalasataman kautta tuotiin kaupunkiin kaikkiaan kg kalaa eli 8. % koko vuoden tuonnista, joka oli kg. Mainitusta määrästä oli kg eli 59. % silakkaa ja kg, eli 0. e %muuta kalaa. Kalasta oli 59 0 kg tuoretta, 8 5 kg suolattua ja 7 66 kg savustettua. Rautateitse tuotiin kg eli 9.9 % ja autoilla kg eli 60. i %. Tarkemmat tiedot kalan tuonnista käyvät selville taulukoista IV, V ja VI. Seuraavat numerot valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Jäähdytyskone käynyt tuntia ja min. Jäähdytetty tavaraa, kg Veden Sähkövirran kulutus kwt Halkojen Koksin Voiteluöljyn Ammoniakin Valovirta Voimavirta Yhteensä m tonnia m kg kulutus kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu.. Elokuu.. Syyskuu. Lokakuu Marraskuu Joulukuu io oo io o l.o.5 l.o.o.o.5 ] ' 9'j ".o 6.5 6l l.o.5 56 l.o! ! l.o' l.o l.o l.o 655 Yhteensä 050.5!) o 0 M Säilytyspäivien yhteenlaskettu kilomäärä, josta kalaa kg ja muuta tavaraa kg. 0

14 . Teurastamo 7 Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk, josta teurastamon tuloja 0 0 mk ja kalasataman tuloja 9 00 mk. Tilien mukaan nousivat tulot : 0 mk:aan, josta teurastamon tuloja : 80 mk ja kalasataman tuloja : 50 mk. Tulot olivat siis teurastamon osalta :80 mk ja kalasataman osalta 90 79:50 mk arvioitua suuremmat. Kokonaisuudessaan tulot olivat 5 750: 0 mk arvioitua määrää suuremmat. Syyskuun p:stä 97 lukien olivat voimassa korotetut taksat. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien mukaan, Ylitulot (+) tai Tuloerä mukaan, mk mk vajaus (-). mk Teurastusosastot Lihantarkastamo Tukkumyyntihalli Kuljetusratojen ym. käyttö Jäähdyttämöt, teurastusosastojen Jäähdyttämöt, kalasataman Suolipesimö Navetta Rehut Lihojen, vuotien ym. punnitus Konttorien, ravintolan ym. vuokrat Vaunujen puhdistus, hylky liha, lanta ym : : 87 5 : Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat : : : : Siipikarjateurastamo : : : Riistan merkintä : : : 50 Tulot autokuljetuksista : : : 50 Kalasatama : : 50 : 50 Erikseen mainitsemattomat tulot : : 50 7 : 50 Luontoisetujen korvaukset : + 0 : Yhteensä : : : : 0 Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Mk Tammikuu 9 005: Heinäkuu : 80 Helmikuu 5 800: 50 Elokuu 8 86:50 Maaliskuu : 50 Syyskuu : 50 Huhtikuu 70 8:50 Lokakuu : 75 Toukokuu 7 885: Marraskuu 560 0: 50 Kesäkuu 7 9: 50 Joulukuu 6 :5 Yhteensä : 0 Tässä tehdään vertailuja v:n 96 ja 97 tulojen välillä sekä prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n 98, 9 7 eri tuloryhmien osuus kokonaistuloihin: Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Tuloerä mk mk % % % % % Teurastusosastot : : o Lihantarkastamo : 0 86: Tukkumyyntihalli : : Kuljetusradat 8 5: : Jäähdyttämöt 80 65: : Luontoisetujen korvaukset 6 0: 8 6: 0.8.i Muut tulot 5: : Yhteensä : :0 00. o 00. o 00. o loo.o 00. o

15 8. Teurastamo Menot. Kaupungin v:n 97 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin ylitysoikeuksia, lisämäärärahoja sekä kalliinajanlisäyksiä yhteensä 95 6: 50 mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä : 50 mk, mistä käytettiin 59 0 mk. Eri menoerin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Talousarvioon merkitty määräraha. Menoerä m k Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat 5 Tilapäistä työvoimaa 6 Kesälomasi j aiset 7 Vuokra Lämpö 0 50 Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus 7 68 Puhtaanapito Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Koneiden ja työkalujen hankinta 5 00 Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Korjaus- ja muutostyöt Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä 79 00: Yhteensä : Kustannukset tilien mukaan, mk Säästö ylitys (+) tai ( ), mk 5: : 96: 59 0: 8 008: V:n 97/8 vaihteessa oli teurastamon varastossa 00 m halkoja eli mk:n arvosta ja 0 0 kg kloorikalsiumia eli 5 mk:n arvosta, kaikkiaan tavaraa 88 mk:n arvosta. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu muutamiin pääryhmiin ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 96 menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty seuraava prosenttilaskelma: Menoerä Palkkausmenot Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset Puhtaanapito Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä Vuokra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, mk mk % % % : o : : : : : i : i 99 7: i : : 5 r : : : :

16 . Teurastamo 9 Jatkoa Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, mk mk % % % Menoerä Kunnossapitokustannukset 0: : i Koneiden ja työkalujen hankinta 80 55: : 50. e 0.5. i Yleisten laitteiden kunnossapito : : s Korjaus- ja muutostyöt : 00 66: 5. i.i 9. Muut kustannukset 90 76: : o Puhtaanapito (hylkyliha) 5 7: :50.. i Siivoaminen 9 070:80 7: 0. o 0. i 0. o Painatus ja sidonta 9 5: 50 9: 0. s 0.7. Tarverahat 68 89: : Vaatteiden pesu 9 09: 068: o Tapaturmavakuutusmaksut 60: 6 855: 0. o 0. o 0. Rehut ja kuivikkeet 69 89:70 8 8: Menot yhteensä : : 00. o 00. o 00. o Tulot yhteensä : : 0 Vajaus ( ) Ylijäämä (+) : : 0

17 i 50. Teurastamo Te Hylkäämisen syy Sonneja ja härkiä i H go: ««n Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. I. Hylkäämiset, ryhmitettyinä nii- urastus- Pikkuvasikoita Abscessus Märkäpesäkkeet J Actinomycosis Sädesienitauti 'i "i Angiectasia hepatis Pilkkumaksa tj J. tai polvi- I Í..! Arthritis, bursitis, gonitis Nivel-, limapussintulehdus Bronchopneumoni a catarrh alis i 5 chron.suum Porsasyskä.. 6 Cachexia Nääntyminen Contusiones, fractu-ruhjevammat, luunmurtumat, 7 rae, haemorrhagia verenvuodot J 5 : 8 Cystae Rakkokasvaimet «! i 6 9 Cysticercus inermis Matorakkulat ;. "i i _ 0 8 J. _. j 0» tenuicollis Matorakkulat ;. ; Distomatosis Maksamadot, i Erysipelas suis Sikaruusu. - [ Gastritis et pericar- Traumaattinen maha-ja sydän- ditis traumatica pussintulehdus I Icterus Keltatauti Kehittymättömyys _. 6 Likaantuminen i - 7 Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus. i " 9 Nephritis Munuaistulehdus!.. 0 Pilaantuminen. - Piroplasmosis Punatauti Pneumonia Keuhkokuume,.. Rehu-, kalttausvesi-, veriaspi- ratio Septicaemia Verenmyrkytys Tuberculosis Nystyrätauti -,. 6 Tumores Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku... 8 Alii morbi Muut taudit Yhteensä ; 56 il 8»

18 i. Teurastamo 5 den syyn ja kohteiden mukaan v. 97 osastot Liha nt arka st am o Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita H << H I s«<< B 7 5 i i 5 5 i - - = h 5 6! I i 9 I! i 8 7: I _J LI LL! 8 5! 9 7 H ! 5{ j j i J i ~ 5 _J i 5 9! ! 5 7! i I -I

19 5. Teurastamo Jatkoa Lii hantarka s t a m 0 Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Hylkäämisen syy Abscessus Märkäpesäkkeet _ J J i : Actinomycosis Sädesienitauti.... Angiectasia hepatis Pilkkumaksa... Arthritis, bursitis, Nivel,- limapussin- tai polvi - gonitis tulehdus... Bronchopneumonia catarrhalis 5 chron.suum Porsasyskä,.... g Cachexia Nääntyminen 8 Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurtumat, 7 rae, haemorrhagia verenvuodot 50 ' 5 8 Cystae Rakkokasvaimet Cysticercus inermis Matorakkulat » tenuicollis Matorakkulat -, 8. Distomatosis Maksamadot. 56 Erysipelas suis Sikaruusu,. 5 6 Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- j a sydän- ditis traumatica pussintulehdus '.. Icterus Keltatauti.. J 6 5 * Kehittymättömyys 6 Likaantuminen J 7 Mastitis Utaretulehdus - ' 8 Metritis Kohtu tulehdus.. J i -, 9 Nephritis Munuaistulehdus.. _J J 0 Pilaantuminen ! Piroplasmosis Punatauti - _J.... _J Pneumonia Keuhkokuume. 5 Rehu-, kalttausvesi-, veriaspi- ratio. J _. - 99, Septicaemia Verenmyrkytys j 7. 5 Tuberculosis Nystyrätauti. i! 6 Tumores Kasvannaiset. - ' 7 Vieras haju, väri, maku _ 8 Alii morbi Muut taudit Yhteensä

20 . Teurastamo 5 Vuosi II. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina 98 7 Raavaita R u h 0 j a, k p Sikoja T u k k u m y y n t i h a i s s a Isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Porsaita Hevosia Hirviä, poroja myytiin Kettuja Muuta tavaraa, Yhteensä, kg kg j ! i ! ! 98 j 99 90! J ä ä h d y ä m ö s s ä säilytettiin j l Kunnall. kert. 9T, H osa

21 5. Teurastamo III. Syväjäädyttämön käyttö vuosina 98 7 Vuosi Metsänriistaa Kilogrammaa Sy vä j äädy tt ämöss ä Kanoja y.m siipikarjaa Kaniineja Lihaa säilytettiin Muuta Metsäs- tavaraa täjäko- peissa Yhteensä IV. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v. 97 Rautateitse Autoilla Meritse Kaik-. Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Kuukausi kiaa n retta lattua tettua retta lattua tettua retta lattua tettua Tuonti k a a a, kg kalasatamaan Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu , Heinäkuu Elokuu 700 ^ Syyskuu 99 ' Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Tuonti kalasataman ulkopuolelle Tammikuu : Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Koko tuonti

22 . Teurastamo 55 V. Kalan tuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain vuonna 97 Kuukausi Hauki Ahven Kuha Lahna Särki Lohi Siika Silakka Kilohaili Säynävä Muikku 000 Tammikuu o Helmikuu 5.i o Maaliskuu Huhtikuu o Toukokuu 8.o i Kesäkuu i.6 Heinäkuu o Elokuu o 6.o O.o Syyskuu 77.5.o Lokakuu i O.i Marraskuu o 6.i Joulukuu O.i Koko vuosi 90.o i i Siitä Tuoretta Suolattua Savustettua o i Jatkoa Sii tä Kuukausi Kuore Made Silli Jääd. sekal. Muu kala Turska Kampela Brislinki Yhteensä Kalasatamaan tuotu Kalasataman ulkopuolelle tuotu 0 00 kg Tammikuu.. 6. O.i l.o Helmikuu..i. O.o i Maaliskuu i o i 99.7 Huhtikuu O.i o Toukokuu 8.o ~.5 66.i Kesäkuu 0. O.o l.i i Heinäkuu. O.o o Elokuu Syyskuu O.o o Lokakuu O.i o O.o 90.9 i Marraskuu 5. 9.o o Joulukuu l.i Siitä Koko vuosi i Tuoretta i o 9.9 Suolattua o i Savustettua o Kuivattua

23 56. Teurastamo VI. Kalantuonti Helsinkiin lähetyspaikkakuntien mukaan ja kalalajeittain vuonna 97 Hauki Ahven Kuha Lahna Särki Lohi Siika Si- Kilo- Lähetyspaikkakunta lakka haili Säynävä Muikku 000 kg Helsinki Hanko _ Helsinki-Loviisa-Kotka. 8.8.i Hanko -Turku O.i Pori.o o Kristiina-Vaasa-Oulu o i Tampere-Hämeenlinna O.o O.o 0..5 Kuopio Kajaani 0. O.i.5 Ahvenanmaa o Ruotsi 6.o.. Tanska Norja... Islanti.. Hollanti.., Skotlanti - Jatkoa Kaikkiaan 90.o 07, i Siitä Lähetyspaikkakunta Kuore Made Silli Jääd. sekal. Muu kala Turska Kampela Brislinki Yhteensä Kalasatamaan tuotu kg Helsinki Hanko o Helsinki-Loviisa- Kotka 6..i _ Hanko Turku 0.9..o.i Pori o Kristiina-Vaasa-Oulu i O.o O.o i Tampere-Hämeenlinna Kuopio Kajaani Ahvenanmaa. 0. O.o Ruotsi. 0. o Tanska 600. o o Norja 80. o., 80. o. 80. o Islanti i 60.o. _ 60. o. 60. o Hollanti _ Skotlanti 00. o 00. o 00. o Kaikkiaan 7$. s] i ?