SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

2 SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Sisällysluettel 1. HALLINTO JA TALOUS, LIITON KOKOUKSET Hallint Talus Liitn kkukset VALMENNUS- JA KOULUTUSTOIMINTA Liitn päävalmentaja Leirit Julkaisut Tumarikuluttajat KILPAILUTOIMINTA Ilmittautuminen Kisailmitus Klassiset kilpailut Jukkue SM-kisat Valintamenettely MM ja EM-kilpailuihin sekä klassisen vimanstn MM ja EMkilpailuihin Valintamenettely, veteraanit Tulsrajat vuden 2016 MM ja EM-kisihin Aluejak Vimamalja Vimamaljapisteiden jakperusteet Säännöt seuran vaihdssa Ulkmaalaisen kilpailu- ja edustusikeus Lukitustaulukt Tulsrajat v SM-kisihin Tulsrajat v klassisiin SM-kisihin Kilpailuajankhdan muutkset SM-kisakalenteri SM-kisakalenteri MM, EM ja PM-kisakalenteri VIESTINTÄ JA JULKAISUTOIMINTA/VOIMANOSTAJA-LEHTI Vimanstaja-lehti Verkksivut MAKSUT JA KORVAUKSET Jäsenmaksu Kannatusjäsenmaksu Vimanstajalehden vusikerta Vimanstajalehden irtnumer SM-kilpailujen santtmaksut Lisenssi Kilpailulupamaksu Kilmetrikrvaus... 18

3 5.9 Päivärahat Tarvikevälitys KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen timinta Edustus Kv. tumaritiminta ANTIDOPING Periaatteet Timinta/timenpiteet Antidpingsäännöt Antidpinghjelma Antidpingspimus Testaustiminta Testiin valittavat urheilijat Vastuu Seuraamukset TESTIKULUT VALITTAMINEN MUUT TAPAHTUMAT JA OSALLISTUMISET SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY

4 1. HALLINTO JA TALOUS, LIITON KOKOUKSET Hallint Sumen Vimanstliitn timintaa hitaa timeenpanevana elimenä liitthallitus (hallitus). Sen tehtävänä n myös valva ja kehittää vimansttimintaa valtakunnallisessa laajuudessa, päättää liitn edustajien sallistumisesta kansainvälisiin kilpailuihin, sekä esittää liitn edustajia kansainväliseen järjestötimintaan Hallituksen alaisuudessa timii vunna 2007 perustettu veteraanivalikunta, jnka tehtävänä n kehittää veteraanien vimansturheilua Sumessa, sekä mm. kta veteraanien kv. kisajukkueet ja sallistua niiden matka- ja majitusjärjestelyihin Vuden 2008 alussa liittn perustettiin hallituksen alaisena timivat viestintävalikunta ja nurisvalikunta Vuden 2010 alussa liittn perustettiin kaksivutinen päävalmentajan tehtävä, ja valmennusvalikunta perustettiin syksyllä Vuden 2011 alussa liittn perustettiin tumarivalikunta Talus Tulpulella ei le tiedssa mitään, jka merkittävästi parantaisi liitn taludellista tilannetta. Kilpailulisensseistä, jäsenmaksuista ja SM-kilpailujen santtmaksuista saatavien tuttjen arviidaan nusevan hieman edellisten vusien taslta. Kansainvälisistä kisamatkista aiheutuvat kulut kasvavat entisestään klassisen vimanstn MM- ja EM-kisjen mukaan tuln vuksi. Tisaalta kaikkiin varustevimanstn kisihin ei välttämättä le lähdössä jukkuetta lainkaan. Hallitus pitää yllä jatkuvaa taluden seurantajärjestelmää, sekä tekee vuden alussa talusarvin puitteissa rahitussuunnitelman mm. kansainvälisten kilpailumatkjen salta. Seurat ja urheilijat jutuvat kuitenkin hankkimaan maa rahitusta kv. kilpailumatkille. Säännöllistä palkkita maksetaan liitn sihteerille ja kirjanpitäjälle. Edellä mainitut palkkit maksetaan vuden 2016 vahvistetun talusarvin khdassa palkat ja ssiaalikulut levaan yhteissummaan, eura, perustuen. Hallituksella n lisäksi ikeus päättää asianmukaisen palkkin maksamisesta yksittäisille jäsenilleen tai hallituksen ulkpulisille henkilöille eri timeksiannsta suritetuista tehtävistä. Valtinavustusta vudelle 2016 antaan ,00 eura. Liitn sihteeri n timittanut puheenjhtajan laatiman avustusanmuksen OKM:lle (hakuaika päättyy ). 1.3 Liitn kkukset Sääntömääräinen kevätkkus pidetään Sääntömääräinen syyskkus pidetään Hallituksen kkuksia pidetään tarpeen mukaan. Osa hallituksen kkuksista pidetään Skypeyhteydellä tai sähköpstitse ajan ja rahan säästämiseksi. 2. VALMENNUS- JA KOULUTUSTOIMINTA 2.1 Liitn päävalmentaja Liitn päävalmentaja n Kaj Mattila, jnka tehtäviin kuuluu valmennuksen krdininti liitssa. Päävalmentajan tehtäviin kuuluu myös, liitn resurssit humiiden, liitn valmentajakulutuksen kehittäminen yhteistyössä Sumen Painnnstliitn kanssa.

5 2.2 Leirit Vuden 2016 aikana pyritään järjestämään vähintään kaksi avimen lukan ja kaksi nurten vimanstleiriä. 2.3 Julkaisut Vimanstaja-lehdessä julkaistaan erilaisia valmennus- ja treeniartikkeleita sekä julkaistaan antidpingasiaa kskevia artikkeleita. Liitt julkaisee vimanstharjittelun perusppaan vunna Tumarikuluttajat Liitn tumarikuluttajat pitävät sekä liitn että jäsenseurjen järjestämiä, kansallisen IIlukan tumarikursseja ja kkeita, sekä valvvat kansallisen I-lukan tumarikkeita KILPAILUTOIMINTA 3.1 Ilmittautuminen SM-kilpailuihin ilmittautuminen päättyy nin klme (3) viikka ennen kilpailua. Kaikilla avimen lukan ja nurten SM-kilpailuihin sallistuvilla nstajilla n ilmittauduttaessa ltava tuls/tulsraja tehtynä. Samassa SM-kilpailutapahtumassa nstaja vi sallistua eri ikälukkien kilpailuihin, js se kilpailun aikataulu humiiden n mahdllista. Tällöin nstajasta tulee maksaa sallistumismaksu kuhunkin ikälukkaan. Yhdellä kilpailunstlla ei vi kuitenkaan sallistua kahteen jk samana tai eri päivänä järjestettävään kilpailuun. Kaikki ilmittautumiset SM-kilpailuihin n lähetettävä liitn sihteerille tai kisakutsussa mainittuun sitteeseen kilpailukutsussa mainittuun määräpäivään mennessä. Vain liitn jäsenseuran kautta tulevat ilmittautumiset hyväksytään. Jäsenseura vastaa siitä, että ilmittautuminen n perillä ajissa. 3.2 Kisailmitus Liitn jäsenseurjen järjestämät vimanstn tai penkkipunnerruksen jäsentenväliset, piirikunnalliset, kansalliset, sekä aluemestaruuskilpailut tai kutsukilpailut tulee ilmittaa liittn viimeistään klme (3) viikka ennen kilpailuja, jtta kilpailut vidaan hyväksyä virallisena kilpailuna. Kisailmitus laitetaan Vimanstaja-lehteen, js ilmitus n ajissa (n. 3 kk ennen kilpailua) liitn sihteerillä. 3.3 Klassiset kilpailut Klassisen penkkipunnerruksen ja klassisen vimanstn SM-kisat järjestetään vunna Klassisen vimanstn SM-kisat pidetään klmena viiknvaihteena erikseen nurille, avimelle lukalle ja veteraaneille. Kilpailusääntöinä käytetään IPF:n teknisiä sääntöjä ja nudatetaan varusteiden salta IPF:n Apprval list -dkumenttia. Klassinen ja varustekilpailu vidaan käydä yhtenä kilpailuna siten, että klassisen ja varustekilpailun nstajat punnitaan yhdessä punnituksessa, mutta kilpailua varten heidät jaetaan kahteen ryhmään: klassiset maansa ja varustenstajat maansa. Kilpailun järjestäjän n tehtävä kummastakin ryhmästä ma kilpailupöytäkirja. Tällaiseen kilpailuun sallistuvan nstajan n ilmittautumisen yhteydessä ilmitettava kummassa ryhmässä (klassinen vai varuste) aik nstaa. Kilpailusta maksetaan liitlle yksi kilpailulupamaksu. Yhteistulsennätys rekisteröidään vain, js ennätyksen tehneen nstajan kaikissa nstissa n llut vähintään kansallisen I-lukan tumarit. Klassisessa vimanstssa ja penkkipunnerruksessa vidaan järjestää kilpailuja myös 12

6 14 vutiaiden nurten ikälukassa. Ikälukassa vivat kilpailla nstajat, jtka täyttävät viimeistään kilpailun järjestämispäivänä 12 vutta mutta enintään 14 vutta kuluvan vuden aikana. Yhteistulsennätys rekisteröidään vain, js ennätyksen tehneen nstajan kaikissa nstissa n llut vähintään kansallisen I-lukan tumarit. 3.4 Jukkue SM-kisat Vimanstn ja penkkipunnerruksen jukkue SM-kilpailuita ei järjestetä vudesta 2016 lähtien. 3.5 Valintamenettely MM ja EM-kilpailuihin sekä klassisen vimanstn MM ja EM-kilpailuihin Vidakseen tulla tetuksi humin vuden 2016 kv. kisavalinnissa urheilijan n sallistuttava siihen vuden 2016 SM-kilpailuun, jssa tehdyt tulkset tetaan humin kullinkin kyseessä levaa arvkisajukkuetta valittaessa. Tullakseen valituksi maajukkueeseen tulee urheilijan ilmittaa halukkuudestaan kyseisen maajukkueen krdinaattrille hyvissä ajin ennen alustavan ilmittautumisajan päättymistä. Maajukkuekrdinaattrin tulee tehdä esitys liitn hallitukselle viimeistään viikka ennen ilmittautumisajan umpeutumista, jtta jukkueet ehditään valita asianmukaisesti ja ilmittautumiset hitaa ajallaan. Penkkipunnerruksen arvkisajukkueita valittaessa tetaan humin myös vimanstn SM-kisissa tehdyt penkkipunnerrustulkset. Veteraanien kisissa tehtyjä tulksia ei teta humin avimen lukan arvkisavalinnissa. Jukkueita valittaessa humiidaan, että urheilija täyttää myös eettisesti kestävän urheilun ihanteet. Js vimanstn ja penkkipunnerruksen SM-kilpailut järjestetään samana viiknlppuna, mutta eri päivinä, niin vimanstajien penkkipunnerrustulkset tetaan tasavertaisesti humin maajukkueita valittaessa. Klassisen vimanstn avinten sarjjen EM- ja MM-jukkueet valitaan pikkeuksellisesti vunna 2016 vuden 2015 EM- ja MM-kilpailuiden menestyksen ja tissijaisesti rankingin perusteella hallituksen harkinnan mukaan Urheilijan tekemä tuls tetaan humin vain, js se yltää vähintään sen painlukan kv. tulsrajaan, jssa hän kilpaili SM-kilpailussa. Js urheilija tekee samalla myös ylemmän sarjan tulsrajan, niin hänen tulksensa vidaan ttaa humin valittaessa urheilijaa tai urheilijita tähän ylempään sarjaan. Ylemmässä sarjassa kilpaillut ja siinä tämän ylemmän sarjan tulsrajan tehnyt urheilija vidaan valita seuraavaan, alempaan sarjaan kuin missä hän kilpaili SM-kilpailussa edellyttäen, että kyseessä levassa alemmassa sarjassa n enintään yksi tämän kyseisen sarjan tulsrajan tehnyt urheilija. Ylemmässä sarjassa tulsrajan tehnyt urheilija ei vi alemman sarjan jukkuevalinnassa syrjäyttää k. alemmassa sarjassa kilpaillutta ja siinä tämän sarjan tulsrajan tehnyttä urheilijaa Vidakseen tulla valituksi EM-kisajukkueeseen, urheilijan n saavutettava vähintään EM-tulsraja. Js EM-rajan tehneitä urheilijita n vähemmän kuin jukkueeseen sääntöjen mukaan mahtuu, hallitus vi harkintansa mukaan valita EM-tulsrajan lähelle päässeen nstajan tai nstajia EM-kisajukkueeseen. Tässä tapauksessa liitt ei sallistu kyseisen nstajan tai kyseisten nstajien kisamatkasta aiheutuviin kustannuksiin Vuden 2015 miesten ja naisten varustevimanstn MM-kilpailussa tehty, vähintään asetettuun tulsrajaan yltänyt tuls vidaan ttaa humin vuden 2016 avimen lukan varustevimanstn EM-kisajukkuetta valittaessa. Urheilijan n kuitenkin tettava saa kyseiseen vuden 2016 avimen lukan SM-kilpailuun, jtta hänen tulksensa vidaan ttaa edellä mainitulla tavalla humin MM-kisajukkueet valitaan asetetun MM-tulsrajan tehneiden tai ylittäneiden urheilijiden juksta. 6

7 Sellaiseen painlukkaan, jssa n enintään yksi MM-tulsrajan tehnyt nstaja, vidaan MM-kisihin valita nstaja, jka n tehnyt kyseisen painlukan EM-kisarajan. Näin valittuja nstajia vi lla useammassa kuin yhdessä painlukassa. Tässä tapauksessa liitt ei sallistu kyseisen nstajan tai kyseisten nstajien kisamatkasta aiheutuviin kustannuksiin Avimen lukan sekä nurten Sumen mestari vunna 2016, jka tekee SM-kilpailussa vähintään painlukkansa MM-tulsrajaan yltäneen tulksen, valitaan pääsääntöisesti kyseessä levaan vuden 2016 MM-kisajukkueeseen Vain SM-, EM- ja MM-kilpailuissa tehdyt, vähintään asetettuun tulsrajaan yltäneet tulkset tetaan kunkin sarjan sisäisessä paremmuusjärjestyksessä humin arvkisajukkueita valittaessa Länsi-Eurpan mestaruuskisihin ja Phjismaiden mestaruuskisihin ei le asetettu tulsrajja. Länsi-Eurpan mestaruuskisihin ja Phjismaiden mestaruuskisihin sekä muihin kansainvälisiin mestaruuskilpailuihin sallistutaan vain, js hallitus niin päättää Urheilija vidaan valita varsinaiseksi tai varanstajaksi kv. mestaruuskilpailuun vain, js hän n tehnyt vähintään k. kilpailua varten asetettuun tulsrajaan yltäneen tulksen siihen mennessä, kun liitn hallitus tekee jukkuevalinnan k. kilpailuun Myös klassisen vimanstn EM ja MM-kisavalinnat tehdään sveltuvin sin yllä levien yleisten valintakriteerien (khdat ) perusteella. 3.6 Valintamenettely, veteraanit Khtia ei svelleta veteraanien kv. kisajukkueisiin Veteraanivalikunta kkaa veteraanien kv. kisajukkueet ja ilmittaa kunkin jukkueen alustavan kknpann liitn sihteerille ennen kuhunkin kisaan ilmitetun ennakkilmittautumisajan päättymistä, sekä vahvistaa jukkueen kknpann viimeistään kaksi päivää ennen lpullisen ilmittautumisajan päättymistä. Liitn sihteeri tekee varsinaiset kv. kisailmittautumiset veteraanijastn antamien tietjen perusteella Veteraanijast kerää veteraanikisihin lpullisessa ilmittautumisessa ilmitetuilta urheilijilta kisakutsussa ilmitetut dping- ja sallistumismaksut ja maksaa ne pankkisiirtna suraan, kisasta riippuen jk IPF:n tai EPF:n tilille Veteraanien kv. kisajukkueeseen päästäkseen veteraaniurheilijan n hyvissä ajin ennen kunkin kv. mestaruuskilpailun ennakkilmittautumisajan (60 pv.) päättymistä tettava itse yhteyttä veteraanijastn puheenjhtajaan ja ilmitettava hänelle halukkuutensa sallistua kyseiseen kisaan. Veteraanijast kkaa kunkin kisajukkueen em. tavalla ilmittautuneiden juksta paremmuusjärjestyksessä SMtai muissa kisissa tehtyjen tulsten perusteella siten, että SM-kisissa tehdyt tulkset vat etusijalla.

8 8 3.7 Tulsrajat vuden 2016 MM ja EM-kisihin Miehet vimanst Klassinen Miehet penkkipunnerrus Klassinen Sarja EM MM EM MM Sarja EM MM EM MM 59,0 585,0 605,0 497,5 515,0 59,0 162,5 170,0 66,0 645,0 667,5 552,5 570,0 66,0 185,0 192,5 74,0 705,0 727,5 605,0 625,0 74,0 205,0 212,5 83,0 760,0 785,0 647,5 670,0 83,0 230,0 237,5 93,0 807,5 835,0 692,5 715,0 93,0 250,0 260,0 105,0 850,0 877,5 727,5 750,0 105,0 270,0 280,0 120,0 885,0 912,5 755,0 780,0 120,0 285,0 295, ,5 937,5 780,0 805, ,0 310,0 Naiset vimanst Klassinen Naiset penkkipunnerrus Klassinen Sarja EM MM EM MM Sarja EM MM EM MM 47,0 357,5 370,0 270,0 280,0 47,0 85,0 90,0 52,0 387,5 400,0 292,5 302,5 52,0 90,0 95,0 57,0 415,0 430,0 315,0 325,0 57,0 97,5 102,5 63,0 450,0 465,0 340,0 352,5 63,0 107,5 112,5 72,0 492,5 510,0 375,0 387,5 72,0 122,5 127,5 84,0 542,5 560,0 397,5 410,0 84,0 137,5 142, ,0 600,0 417,5 432, ,0 155,0 M18 vimanst Klassinen M23 vimanst Klassinen Sarja EM MM EM MM Sarja EM MM EM MM 53,0 305,0 322,5 290,0 300,0 53,0 435,0 460,0 357,5 370,0 59,0 340,0 362,5 325,0 337,5 59,0 485,0 515,0 400,0 412,5 66,0 380,0 402,5 360,0 372,5 66,0 542,5 572,5 445,0 460,0 74,0 415,0 440,0 395,0 407,5 74,0 592,5 627,5 485,0 502,5 83,0 452,5 477,5 427,5 442,5 83,0 645,0 680,0 527,5 545,0 93,0 485,0 507,5 455,0 470,0 93,0 690,0 722,5 562,5 580,0 105,0 502,5 532,5 480,0 495,0 105,0 717,5 757,5 587,5 607,5 120,0 522,5 550,0 492,5 510,0 120,0 745,0 785,0 610,0 630, ,0 557,5 500,0 517, ,0 795,0 617,5 637,5 N18 vimanst Klassinen N23 vimanst Klassinen Sarja EM MM EM MM Sarja EM MM EM MM 43,0 190,0 197,5 172,5 180,0 43,0 282,5 295,0 200,0 207,5 47,0 202,5 210,0 182,5 190,0 47,0 300,0 315,0 215,0 222,5 52,0 220,0 227,5 197,5 205,0 52,0 325,0 340,0 232,5 240,0 57,0 235,0 245,0 215,0 222,5 57,0 350,0 367,5 247,5 257,5 63,0 255,0 265,0 232,5 240,0 63,0 380,0 397,5 270,0 280,0 72,0 280,0 290,0 252,5 262,5 72,0 415,0 435,0 295,0 305,0 84,0 305,0 317,5 277,5 287,5 84,0 455,0 477,5 322,5 335, ,0 335,0 292,5 302, ,0 500,0 337,5 350,0 M18/M23 penkkipunnerrus N18/N23 penkkipunnerrus Sarja EM/M18 MM/M18 EM/M23 MM/M23 Sarja EM/N18 MM/N18 EM/N23 MM/N23 53,0 80,0 115,0 43,0 45,0 67,5 59,0 95,0 137,5 47,0 47,5 72,5 66,0 107,5 155,0 52,0 50,0 77,5 74,0 117,5 170,0 57,0 55,0 85,0 83,0 132,5 190,0 63,0 60,0 90,0 93,0 145,0 210,0 72,0 67,5 102,5 105,0 157,5 225,0 84,0 75,0 115,0 120,0 165,0 237, ,5 125, ,0 250,0

9 9 3.8 Aluejak Tilastkeskuksen suuralueiden mukainen: 1. Etelä-Sumi 2. Länsi-Sumi 3. Itä-Sumi 4. Phjis-Sumi 5. Ahvenanmaa Åland

10 Vimamalja Vimamalja n seurjen välinen pistekilpailu, jssa seurat saavat pisteitä seuran edustajien SM-kisamenestyksen ja kansainvälisen mestaruuskisakisamenestyksen perusteella kunkin kalenterivuden aikana Vimamaljapisteiden jakperusteet Pisteet vimanstn SM-kisista sekä vimanstn kansainvälisistä mestaruuskisista lasketaan kullekin seuralle sen edustajien saavuttamien sijitusten perusteella seuraavasti: pistettä pistettä pistettä pistettä pistettä pistettä 7. 8 pistettä 8. 6 pistettä 9. 4 pistettä >9. 2 pistettä (9. sijittuneen jälkeen jkainen, jka saa kilpailussa tulksen saa kaksi pistettä). Pisteet penkkipunnerruksen SM-kisista sekä penkkipunnerruksen kansainvälisistä mestaruuskisista lasketaan kullekin seuralle sen edustajien saavuttamien sijitusten perusteella seuraavasti: pistettä 2. 9 pistettä 3. 8 pistettä 4. 7 pistettä 5. 6 pistettä 6. 5 pistettä 7. 4 pistettä 8. 3 pistettä 9. 2 pistettä >9. 1 piste (9. sijittuneen jälkeen jkainen, jka saa kilpailussa tulksen saa yhden pisteen). Pisteet vimanstn jukkue SM-kilpailuista jaetaan kunkin jukkueen SM-finaalissa saavuttaman sijituksen perusteella seuraavasti: pistettä pistettä pistettä pistettä pistettä pistettä Pisteet penkkipunnerruksen jukkue SM-kilpailuista jaetaan kunkin jukkueen SM-finaalissa saavuttaman sijituksen perusteella seuraavasti: pistettä pistettä pistettä pistettä pistettä pistettä 7. 8 pistettä 8. 6 pistettä 9. 4 pistettä >9. 2 pistettä (9. sijittuneen jälkeen jkainen seura, jka saa kilpailussa tulksen saa kaksi pistettä). Vimanstn ja penkkipunnerruksen jukkue SM-finaalista annetaan pisteitä seuralle sen saavuttaman sijituksen perusteella vain, js SM-finaaliin saa ttava jukkue alittaa kilpailun täydellä neljän nstajan jukkueella.

11 11 Js seuraa edustava urheilija tai muu henkilö n kalenterivuden aikana tehnyt dpingrikkmuksen, jnka jhdsta hänet n määrätty tai määrätään kuusi kuukautta tai sitä pidempään urheilun timintakieltn, kyseisen seuran siihen mennessä samana kalenterivunna saamat vimamaljapisteet nllataan ja seura pistetaan kyseisen vuden vimamalja-kilpailusta. Vimamalja-pytty n kiertpalkint. Pytyn saa lpullisesti haltuunsa seura, jka saavuttaa vitn klmena peräkkäisenä vunna, tai seura, jlla n eniten kiinnityksiä pyttyyn sillin, kun siihen kaiverruksille varattu tila tulee täyteen. Liitt kaiverruttaa pkaaliin vusittain vittajajukkueen tiedt. Js pkaalia n turmeltu, sen krjauskulut tai uuden pkaalin hinta, js pkaalia ei vi krjata, peritään vahingn aiheuttaneelta seuralta. Kunkin vuden vittajaseuralle annetaan lisäksi pienempi pytty, jka jää aina kyseisen seuran haltuun Säännöt seuran vaihdssa Seurasiirt tehdään kirjallisesti. Nstaja vi edustaa uutta seuraansa yhden (1) kuukauden kuluttua siitä, kun seurasiirtilmitus n tehty liitlle Ulkmaalaisen kilpailu- ja edustusikeus Ulkmaalainen urheilija vi sallistua kansallisiin tai sitä alemmantasisiin SVNL:n alaisiin kilpailuihin edellyttäen, että hän n saanut malta kansalliselta liitltaan, mikäli sellainen n lemassa, kirjallisen luvan ttaa saa kilpailuihin Sumessa. K. kirjallinen lupa tai ikeaksi tdistettu jäljennös siitä n timitettava Sumen Vimanstliittn (sihteerille) viimeistään klme viikka ennen ensimmäistä Sumessa järjestettävää kilpailua, jhn ulkmaalainen urheilija aik sallistua. Omalta kansalliselta liitlta saatu kirjallinen lupa tai ikeaksi tdistettu jäljennös siitä n esitettävä kilpailun järjestäjälle kilpailuun ilmittauduttaessa tai viimeistään ennen punnituksen alkua kilpailuissa, jihin ilmittaudutaan kilpailupaikalla. Ulkmaalainen urheilija, jka n liittynyt Sumen Vimanstliitn jäsenseuran jäseneksi ja n tdistettavasti asunut Sumessa vakituisesti vähintään vuden ajan, vi edustaa k. SVNL:n jäsenseuraa Sumen mestaruuskilpailuissa ja sitä alemmantasisissa SVNL:n alaisissa kilpailuissa ja tehdä niissä Sumen ennätyksiä edellyttäen, että hän täyttää kaikki ne ehdt ja velvitteet, mitä SVNL vaatii Sumen kansalaiselta kilpailuikeuksien saamiseksi. Js kyseinen urheilija kuitenkin kilpailee Sumen ulkpulella ja edustaa samalla muuta kuin SVNL:n jäsenseuraa tai Sumen Vimanstliitta, hän ei vi tehdä siinä kilpailussa Sumen ennätystä. Sumessa asuminen vidaan pääsääntöisesti sittaa ktipaikkatdistuksella, jka n timitettava Sumen Vimanstliittn (sihteerille) viimeistään neljä viikka ennen ensimmäistä SM-kilpailua, jhn k. urheilija aik sallistua. Sen jälkeen ulkmaan kansalaisen ei tarvitse SVNL:n alaisia mestaruus- eikä muita kilpailuja varten timittaa liittn uutta ktipaikkatdistusta niin kauan kuin vakituinen asuminen Sumessa jatkuu. Sumen Vimanstliitn jäsenseuran jäseneksi liittynyt ulkmaalainen urheilija, jka n edustanut kansainvälisessä kilpailussa jtakin muuta maata kuin Sumea, vi Sumen Vimanstliitn valitsemana edustaa Sumea IPF:n alaisissa kansainvälisissä mestaruus- ja muissa kv. kilpailuissa sen jälkeen, kun n tdistettavasti (kv. liitlle esitettävä tdiste [ktipaikkatdistus]) asunut Sumessa vakituisesti vähintään klmen vuden ajan. Tämä klmen vuden aika vidaan peruuttaa kknaan tai lyhentää sitä k. maiden kansallisten liittjen tekemällä spimuksella, js IPF:n hallitus hyväksyy tässä khdassa tarkitetun peruuttamisen tai lyhentämisen.

12 Lukitustaulukt SMRI = SUURMESTARILUOKKA MRI = MESTARILUOKKA 1. L = I-LUOKKA 2. L = II-LUOKKA VOIMANOSTO MIEHET SARJA SMRI MRI 1. L 2. L 59,0 662,5 605,0 507,5 437,5 66,0 730,0 667,5 560,0 482,5 74,0 797,5 727,5 610,0 527,5 83,0 860,0 785,0 657,5 567,5 93,0 915,0 835,0 700,0 602,5 105,0 960,0 877,5 735,0 635,0 120,0 1000,0 912,5 765,0 660, ,5 937,5 785,0 680,0 PENKKIPUNNERRUS MIEHET 59,0 187,5 162,5 125,0 102,5 66,0 210,0 182,5 140,0 112,5 74,0 230,0 202,5 160,0 132,5 83,0 255,0 225,0 180,0 150,0 93,0 280,0 247,5 200,0 167,5 105,0 297,5 265,0 210,0 175,0 120,0 315,0 280,0 217,5 182, ,5 295,0 225,0 190,0 VOIMANOSTO NAISET SARJA SMRI MRI 1. L 2. L 47,0 407,5 370,0 302,5 245,0 52,0 440,0 400,0 327,5 262,5 57,0 472,5 430,0 352,5 282,5 63,0 510,0 465,0 380,0 305,0 72,0 562,5 510,0 420,0 337,5 84,0 615,0 560,0 457,5 370, ,0 600,0 490,0 395,0 PENKKIPUNNERRUS NAISET 47,0 100,0 85,0 65,0 55,0 52,0 107,5 90,0 70,0 60,0 57,0 115,0 97,5 77,5 62,5 63,0 125,0 105,0 82,5 67,5 72,0 140,0 120,0 92,5 75,0 84,0 155,0 132,5 105,0 82, ,0 145,0 112,5 90,0

13 13 LUOKITUSTAULUKKO - KLASSINEN SMRI = SUURMESTARILUOKKA MRI = MESTARILUOKKA 1. L = I-LUOKKA 2. L = II-LUOKKA KLASSINEN VOIMANOSTO MIEHET SARJA SMRI MRI 1. L 2. L 59,0 530,0 485,0 407,5 350,0 66,0 585,0 535,0 450,0 387,5 74,0 640,0 582,5 490,0 422,5 83,0 690,0 630,0 527,5 455,0 93,0 732,5 670,0 560,0 482,5 105,0 770,0 702,5 590,0 510,0 120,0 800,0 730,0 612,5 530, ,5 750,0 630,0 545,0 KLASSINEN PENKKIPUNNERRUS - MIEHET 59,0 142,5 122,5 95,0 77,5 66,0 157,5 137,5 105,0 85,0 74,0 172,5 152,5 120,0 100,0 83,0 192,5 170,0 135,0 112,5 93,0 210,0 187,5 150,0 127,5 105,0 225,0 200,0 157,5 132,5 120,0 237,5 210,0 165,0 137, ,0 222,5 170,0 142,5 KLASSINEN VOIMANOSTO - NAISET SARJA SMRI MRI 1. L 2. L 47,0 327,5 297,5 242,5 197,5 52,0 352,5 320,0 262,5 210,0 57,0 380,0 345,0 282,5 227,5 63,0 410,0 372,5 305,0 245,0 72,0 450,0 410,0 337,5 270,0 84,0 492,5 450,0 367,5 297, ,0 480,0 392,5 317,5 KLASSINEN PENKKIPUNNERRUS - NAISET 47,0 75,0 65,0 50,0 42,5 52,0 82,5 67,5 52,5 45,0 57,0 87,5 75,0 60,0 47,5 63,0 95,0 80,0 62,5 52,5 72,0 105,0 90,0 70,0 57,5 84,0 117,5 100,0 80,0 62, ,0 110,0 85,0 67,5 Liitt luvuttaa diplmin vain niille lukkarajan saavuttaneille urheilijille, jtka vat kaikessa vimansturheiluun kuuluvassa timinnassa kunniittaneet ja nudattaneet liitn sääntöjä ja Reilun Pelin periaatteita sekä vat pyytäneet diplmia. Diplmia ei luvuteta urheilijalle, jlle n dpingrikkmuksen vuksi määrätty urheilun timintakielta, tai jka n muutin timinnallaan sittanut välinpitämättömyyttä liitn antidpingtyössä nudatettavaa timintaperiaatetta khtaan.

14 Tulsrajat v SM-kisihin Vimanst Sarja M17 M20 M23 Miehet 53,0-285,0 340,0-59,0-310,0 390,0 507,5 66,0-330,0 422,5 560,0 74,0-352,5 452,5 610,0 83,0-377,5 492,5 657,5 93,0-397,5 530,0 700,0 105,0-420,0 565,0 735,0 120,0-440,0 600,0 765, ,5 610,0 785,0 Penkkipunnerrus Sarja M17 M20 M23 Miehet 53,0-52,5 80,0-59,0-60,0 87,5 125,0 66,0-65,0 100,0 140,0 74,0-70,0 117,5 160,0 83,0-77,5 130,0 180,0 93,0-85,0 142,5 200,0 105,0-87,5 150,0 210,0 120,0-95,0 157,5 217, ,5 165,0 225,0 Vimanst Sarja N17 N20 N23 Naiset 43,0-117,5 190,0-47,0-135,0 202,5 245,0 52,0-157,5 225,0 262,5 57,0-182,5 247,5 282,5 63,0-202,5 265,0 305,0 72,0-222,5 282,5 337,5 84,0-252,5 310,0 370, ,5 315,0 395,0 Penkkipunnerrus Sarja N17 N20 N23 Naiset 43,0-27,5 32,5-47,0-30,0 37,5 55,0 52,0-32,5 45,0 60,0 57,0-35,0 50,0 62,5 63,0-37,5 55,0 67,5 72,0-42,5 60,0 75,0 84,0-50,0 67,5 82, ,0 70,0 90,0

15 Tulsrajat v klassisiin SM-kisihin Klassinen vimanst Sarja M14/M17 M20 M23 Miehet 53,0-197,5 215,0-59,0-215,0 250,0 407,5 66,0-230,0 270,0 450,0 74,0-245,0 290,0 490,0 83,0-262,5 315,0 527,5 93,0-277,5 340,0 560,0 105,0-292,5 360,0 590,0 120,0-305,0 385,0 612, ,5 400,0 630,0 Klassinen penkkipunnerrus Sarja M14 /M17 M20 M23 Miehet 53,0-42,5 60,0-59,0-50,0 65,0 95,0 66,0-55,0 75,0 105,0 74,0-57,5 87,5 120,0 83,0-65,0 97,5 135,0 93,0-70,0 105,0 150,0 105,0-75,0 112,5 157,5 120,0-80,0 117,5 165, ,0 122,5 170,0 Klassinen vimanst Sarja N14/N17 N20 N23 Naiset 43,0-95,0 152,5-47,0-107,5 162,5 197,5 52,0-125,0 180,0 210,0 57,0-145,0 197,5 227,5 63,0-162,5 212,5 245,0 72,0-177,5 225,0 270,0 84,0-202,5 247,5 297, ,0 252,5 317,5 Klassinen penkkipunnerrus Sarja N14/N17 N20 N23 Naiset 43,0-25,0 25,0-47,0-25,0 27,5 42,5 52,0-25,0 32,5 45,0 57,0-27,5 37,5 47,5 63,0-30,0 40,0 52,5 72,0-32,5 45,0 57,5 84,0-37,5 50,0 62, ,0 52,5 67,5 14 v. ja 17 v. nurten ikälukassa ja veteraaneissa kilpaileville ei le SM-tulsrajja. Em. ikälukissa kilpailevilla n kuitenkin ltava tulsrajantekaikana virallisessa klassisessa kilpailussa tehty tuls, jka n ilmitettava SM-kisailmittautumisessa. 14 v. nurten ikälukassa vivat kilpailla viimeistään kilpailupäivänä 12 vutta täyttävät k. vunna enintään 14 vutta täyttävät. 14 v. ja 17 v. nurten ikälukassa vidaan kilpailla ainastaan klassisessa vimanstssa ja penkkipunnerruksessa Kilpailuajankhdan muutkset Liittn ilmitetut kilpailut n pidettävä ilmitettuna ajankhtana ja ilmitetussa paikassa. Js kuitenkin ajankhtaa tai kilpailupaikkaa muutetaan alun perin ilmitetusta, siitä n ilmitettava liitlle viimeistään yhtä (1) viikka ennen kuin kilpailu muutetussa paikassa tai

16 16 muutettuna ajankhtana pidetään. Js muutksesta ei ilmiteta edellä mainitulla tavalla, mitätöidään k. kilpailussa tehdyt tulkset SM-kisakalenteri 2016 Vimanst ja penkkipunnerrus, kaikki ikälukat Klassinen vimanst, veteraanit, Klassinen vimanst, nuret, Klassinen penkkipunnerrus, kaikki ikälukat, Klassinen vimanst, avin, SM-kisakalenteri 2017 Klassinen vimanst, veteraanit, Vimanst ja penkkipunnerrus, kaikki ikälukat Klassinen penkkipunnerrus, kaikki ikälukat, Klassinen vimanst, nuret, Klassinen vimanst, avin, Liitn hallitus vi tehdä muutksia kisakalenteriin pakttavista syistä MM, EM ja PM-kisakalenteri 2016 Vimanst, nurten PM, helmikuu 2016, paikka, Rutsi Klassisen vimanst EM, avin ja nuret, , Tartt, Vir Vimanst, nurten (18 ja 23 v) EM, , Malaga, Espanja SELL Student Games, , Tampere, Sumi Penkkipunnerrus, veteraanien MM, , Rödby, Tanska Vimanst, miesten ja naisten EM, , Pilsen, Tšekki Penkkipunnerrus, avin ja nurten (18 v ja 23 v) MM, , Ptchefstrm, Etelä-Afrikka Klassinen vimanst MM, , Killeen, USA Vimanst, veteraanien EM, , Pilsen, Tšekki Penkkipunnerrus, miesten ja naisten EM, , Rödby, Tanska Vimanst, nurten (18 ja 23 v) MM, , Wraclaw, Pula Vimanst, Länsi-Eurpan mestaruuskisat, , paikka, Italia Vimanst, veteraanien MM, , Tallinna, Vir Penkkipunnerrus, veteraanien EM, Hamm, Luxemburg Vimanst, miesten ja naisten MM, , Orland, USA 4. VIESTINTÄ JA JULKAISUTOIMINTA/VOIMANOSTAJA-LEHTI 4.1 Vimanstaja-lehti Liitn virallinen viestintäväline n VOIMANOSTAJA- lehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vudessa. Liitn hallitus päättää julukuussa 2015 lehden painpaikasta tarjusten perusteella. Lehden päätimittajana vunna 2016 timivat vurn perään Anni Vuhijki ja Heikki Virtanen. Lehden taittajana timii Antti Savlainen. Tilaushinta ktimaassa n 35,00 eura/vusikerta ja irtnumern hinta n 10,00 eura. Tilaushinta ulkmaille n 55,00 eura/vusikerta. Lehden ilmitusmyynnin tehstamiseksi pyritään hankkimaan lehdelle prvisipalkkainen ilmitusmyyjä. Lehteen pyritään hankkimaan jäsenten timesta mainksia. Mainksen hankkija saa 50 % palkkin liitlle tilitetyn mainksen hinnasta. 4.2 Verkksivut Vimanstaja-lehden lisäksi viestinässä käytetään liitn verkksivuja ja facebk sivuja sekä tarpeen mukaan myös muita yleisiä viestintävälineitä.

17 17 5. MAKSUT JA KORVAUKSET 5.1 Jäsenmaksu SVNL:n jäsenmaksu n 200,00 eura/seura. 5.2 Kannatusjäsenmaksu SVNL:n kannatusjäsenmaksu 100,00 eura/jäsen. 5.3 Vimanstajalehden vusikerta 35,00 eura ktimaahan ja 55,00 eura ulkmaille. 5.4 Vimanstajalehden irtnumer Irtnumern hinta n 10,00 eura. 5.5 SM-kilpailujen santtmaksut Vimanst Liitn suus Seuran suus Nuret 14/17v. ikälukka Liitn suus Seuran suus Penkkipunnerrus Liitn suus Seuran suus Nuret 14/17v. ikälukka Liitn suus Seuran suus 60,00 eura/kilpailija 25,00 eura 35,00 eura 30,00 eura/kilpailija 15,00 eura 15,00 eura 50,00 eura/kilpailija 30,00 eura 20,00 eura 25,00 eura/kilpailija 12,50 eura 12,50 eura Klassisten SM-kilpailujen santtmaksut vat samat kuin yllä mainitut. SM-kilpailujen santtmaksut n maksettava liitn yleistilille ilmittautumisen yhteydessä. Nstaja katstaan kilpailijaksi, kun santtmaksu n maksettu. Muiden kilpailujen santtmaksusta päättää järjestävä seura. 5.6 Lisenssi Lisenssin hinta vudelle 2016 n 70,00 eura/kilpailija (ei sisällä vakuutusta, sisältää Vimanstaja-lehden). Nurten 14 ja 17 v. ikälukassa kilpailevien lisenssi vudelle 2016 n 35,00 eura/kilpailija (ei sisällä vakuutusta, sisältää Vimanstaja-lehden). Lisenssin hinta Sumen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n alaisille nstajille n 35,00 eura. 5.7 Kilpailulupamaksu Kilpailulupamaksu n 60,00 eura / kilpailu. Kilpailulupamaksu (60,00 eura) pitää lla maksettuna kun kilpailuista ilmitetaan liittn. Maksu sisältää lehti-ilmituksen (yksi ilmitus / kilpailu) VOIMAnstaja -lehdessä, sekä tiedt liitn nettisivuilla. Kilpailulupamaksun surittanut seura vi ilmittaa kilpailun levan virallinen, js asianmukaiset

18 18 tumarit vat läsnä. Vimanstaja -lehteen ilmitus ehtii js se tulee sihteerille ajissa (n. 3 kk ennen kilpailuja). 5.8 Kilmetrikrvaus SVNL:n kilmetrikrvaus man autn käytöstä n 0,35 eura/km. 5.9 Päivärahat SM-kilpailuihin valituille tumareille ja muille SM-kisissa liitn pulesta virkailijana timiville maksetaan päivärahaa matkan kestn perustuen. Kkpäiväraha (yli 10 tunnin matka) n 27,50 eura ja sapäiväraha 14,00 eura (6-10 tunnin matka). Yli matkavurkauden (24 tuntia) kestävistä matkista alkaa uusi sapäiväraha, kun matka ylittää edellisen täyden vurkauden vähintään kahdella tunnilla ja uusi kkpäiväraha, kun matka ylittää kuudella tunnilla edellisen täyden matkavurkauden. Päivärahaa ei makseta ktipaikkakunnalla tapahtuvista matkista, jiden pituus yhteen suuntaan n 15 kilmetriä tai vähemmän. Kv. kilpailuihin ulkmailla sallistuville liitn nimeämille virkailijille maksetaan ulkmaan kkpäivärahaa 30 eura/pv täysien matkapäivien (kisapäivien) ajalta. Ulkmaan sapäiväraha n 15 eura. Paluupäivän kk- tai sapäiväraha määräytyy matkustusajan mukaan, ks. edellinen kappale. Hallituksen ja jastjen kkusten kkusmatkista ei makseta päivärahaa. Hallituksen kkukseen sallistuville hallituksen jäsenille maksetaan 25,00 eurn suuruinen kkuskulukrvaus Tarvikevälitys Tumarimerkki 10,00 eura/kpl Pstikulut lisätään pstituksen yhteydessä. 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 6.1 Kansainvälinen timinta Otetaan saa kansainväliseen kilpailu- ja järjestötimintaan. 6.2 Edustus Liitta/Sumea edustavat kansainvälisissä järjestötehtävissä: Kalevi Srsa: Jari Rantapelknen: Ter Hyttinen: Mervi Sirkiä: Kansainvälisen Vimanstliitn (IPF) antidpingkmitean jäsen. Tekee IPF:n rankingtilastt ja hulehtii niiden päivityksestä. Timii IPF:n Appeal Cmmitteen jäsenenä. On ehdlla IPF:n kngressissa IPF:n lainsäädäntökmitean (Law & Legislatin Cmmittee) puheenjhtajaksi. IPF:n kurinpitkmitean jäsen ja Eurpan Vimanstliitn (EPF) lainsäädäntökmitean puheenjhtaja sekä EPF:n hallituksen jäsen. Phjismaiden Vimanstliitn (NPF) hallituksen jäsen. Kansainvälisen Vimanstliitn (IPF) Enturage Cmissinin jäsen. 6.3 Kv. tumaritiminta Pyritään lähettämään kansainvälisiä tumareita MM ja EM-kisihin. Tumari pyritään lähettämään edellä mainittuihin kisihin sen sijaan, että maksettaisiin IPF:lle tai EPF:lle tumarin puuttumisesta jhtuva 500 eurn sakk/kisa. Kansainvälisten tumareiden

19 19 lähettämisellä halutaan varmistaa näiden pätevyyden säilyminen jatkssa, mikä edellyttää lähetettävien tumareiden kierrättämistä mahdllisuuksien mukaan. 7. ANTIDOPING 7.1 Periaatteet Dping n vastin urheilun perusperiaatteita ja lääketieteellistä etiikkaa, sekä vastin urheilun Fair Play henkeä. Dping vaarantaa urheilijan terveyden. Dping n kiellettyä. Dping n väärin. Sumen Vimanstliitt tekee dpingin vastaista työtä urheilijiden fyysisen ja mraalisen terveyden sujelemiseksi sekä vimansturheilun parhaan edun pulesta. 7.2 Timinta/timenpiteet Tiedtus / valistus / kulutus: Liitt nudattaa jhdnmukaisesti ja julkisesti dpingin vastaista linjaa. Liitt tekee jatkuva yhteistyötä Sumen Antidpingtimikunta ADT ry:n kanssa. Liitt harjittaa antidpingasiaa kskevaa tiedtus- ja valistustimintaa mm. Vimanstaja-lehden sekä liitn verkksivujen välityksellä. Jkainen liitn kilpailulisenssin lunastanut saa neljä kertaa vudessa ilmestyvän Vimanstaja-lehden, jka n liitn virallinen tiedtuskanava. Kiireellisempää tiedttamista kskevassa asiassa käytetään jäsenkirjettä ja/tai liitn verkksivuja. Jkaiselle liitn leirille kutsutaan ADT:n edustaja pitämään antidpingasiaa kskeva kulutus/valistustilaisuus. Erillisiä kulutus ja/tai tiedtustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Liitn hallitukselle järjestetään tarvittaessa (esim. sääntöjen muuttuessa) khdennettua kulutusta tai tiedtusta. Kannustetaan leireillä ja muissa yhteyksissä urheilijita ja valmentajia pitkäjänteiseen valmentautumiseen niin huipulle pyrittäessä kuin muutenkin. 7.3 Antidpingsäännöt Sumen Vimanstliitssa nudatetaan ADT:n ylläpitämää Sumen antidpingsäännöstöä sekä Kansainvälisen Vimanstliitn (IPF) antidpingsääntöjä. Lisäksi liitn kurinpitsäännöissä n antidpingasiaa kskevia sääntöjä. 7.4 Antidpinghjelma Sumen Vimanstliitn antidpinghjelma n tämän timintasuunnitelman liitteenä. 7.5 Antidpingspimus Liitt tekee jkaisen urheilijan kanssa antidpingspimuksen, jlla urheilija situtuu nudattamaan puhtaan urheilun periaatetta ja situtuu liitn sääntöihin ja niiden myötä mm. Sumen antidpingsäännöstöön, Maailman antidpingsäännöstöön (Wrld Anti-Dping Cde) ja kaikkiin sen piiriin kuuluviin, vimassa leviin kansainvälisiin nrmeihin, sekä Kansainvälisen Vimanstliitn (IPF) antidpingsääntöihin ja -määräyksiin, sekä situtuu nudattamaan niitä SVNL:n alaisiin kilpailuihin sallistuvan urheilijan n timitettava antidpingspimus liitlle viimeistään klme (3) kuukautta ennen ensimmäisen kilpailun alkua, jhn urheilija aik sallistua. Sen jälkeen antidpingspimus n vimassa tistaiseksi. 7.6 Testaustiminta Vuden 2004 alusta lähtien vimassa lleen käytännön mukaisesti vastaa Sumen Antidpingtimikunta (ADT) sekä kilpailujen yhteydessä että kilpailujen ulkpulella suritettavasta ns. harjituskauden dpingtestauksesta. Liitt vi sen lisäksi tilata ADT:lta liitn lukuun (kustannuksella) tehtäviä testejä.

20 7.7 Testiin valittavat urheilijat Sumen Vimanstliitn edustamissa lajeissa (vimanst ja penkkipunnerrus) vidaan tehdä tai teettää dpingtestejä SVNL:n, ADT:n; WADA:n, tai kansainvälisen liitn (IPF/EPF) alitteesta kaikille liitn antidpingsäännöstöön situtuneille urheilijille. ADT:n testauspliin kuuluvat urheilijat mudstavat dpingtestauksen ydinryhmän. 7.8 Vastuu Myös jäsenseurjen tulee kantaa vastuuta puhtaan urheilun linjasta sekä järjestää antidpingtyötä kskevaa valistusta jäsenilleen. Kuitenkin urheilija itse n aina lpullisessa vastuussa kiellettyjen lääkeaineiden tai menetelmien väärinkäytöstä. 7.9 Seuraamukset Dpingtapauksen jhdsta määrättävät seuraamukset vat IPF:n Antidpingsääntöjen mukaiset TESTIKULUT 8.1 Kansainvälisissä kilpailuissa tehdyt EE:t tai ME:t hyväksytään vain js ennätyksen tehneen urheilijan dpingtestituls n negatiivinen. Kansainvälinen liitt (jk IPF tai EPF) n vastuussa ennätystestien tekemisestä ennätyksen tehneille urheilijille IPF:n sääntöjen mukaisesti. 9. VALITTAMINEN 9.1 Liitn hallituksen antamasta rangaistuspäätöksestä dpingasiassa vi valittaa ensisijaisesti Urheilun ikeusturvalautakunnalle. 10. MUUT TAPAHTUMAT JA OSALLISTUMISET 10.1 Otetaan mahdllisuuksien mukaan saa mm. Valn ja ADT:n järjestämiin kulutus- ja muihin tilaisuuksiin, sekä muiden urheilujärjestöjen järjestämiin tilaisuuksiin jihin liitt saa kutsun. Riihimäki SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY Ter Hyttinen puheenjhtaja Jari Rantapelknen sihteeri