Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä

Transkriptio

1 5 Teurastamo Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä Juho Mehdon sekä lautakunnan jäseniksi tarkastaja Severi Koskisen, putkiasentaja Väinö Saarelan, talousneuvos Wilhart Piekkolan, varat. Erkki Haran, teurastaja Yrjö Pajulan, eläinlääk. neuv. Anders Backmanin, maanvilj.neuv. Uno Forssin ja kauppias Anto Kosken. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi kaupunginvaltuutettu Kaj-Erik Östensson. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi talousneuvos Piekkola (.. ) ja sihteerinä apul.kaup.siht. Sulo Hellevaara ja. 0. lähtien varat. Reijo Hartio. Teurastamolautakunta kokoontui 5 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 6 ja lähetettyjen kirjeiden luku 6. Lautakunnan tärkeimmistä lopullisista päätöksistä mainittakoon mm.: entisen siipikarjateurastamon kuukausivuokra vahvistettiin. 7. lukien 45 mk/m (.. ); sikateurastamossa päätettiin ottaa käyttöön uudet juoksukissat, joiden mallikappaleet teurastamo oikeutettiin tilaamaan Saksasta (.. ); toimitusjohtaja oikeutettiin ryhtymään toimenpiteisiin syväjäädyttämön huoneiden n:o 06 ja 07 muuttamiseksi 0 C käyttöisiksi (.. 4 ); hyväksyttiin teurastamon toimenpide, jonka mukaan entisen sikateurastamon tainnutus- ja karsinaosaston muuttaminen lihanleikkuu- ja konttoriosastoksi annettiin Oy. Contracta Ab:lle mk:n urakkahinnasta (7.. 9 ); valittiin teurastamon edustajat pidettävään Suomen Kunnallisten Teurastamoiden Yhdistyksen vuosikokoukseen ( ); päätettiin vahvistaa tilapäissäilytyksestä syväjäädyttämössä perittävät maksut korotettuina sesonkiaikana ja alennettuina muuna aikana ( ) sekä hyväksyttiin taksajaoston ehdotus teurastamon taksojen ja maksujen tarkistamiseksi ( ). Esitykset. Lautakunnan kaupunginhallitukselle tekemistä esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: apulaisjohtajan viran haettavaksi julistamista (.. 7 ); syväjäädyttämön käyttömaksujen tarkistamista (7.. 6 ); kirjanpito- ym. koneiden hankkimista ( ); teurastamon talousarvioehdotusta v:ksi 957 ( ); tarkastuseläinlääkärin virka-asunnon vuokraamista apul.joht. Engdahlille eräin ehdoin ( ); korvauksen maksamista lihatukkuliike Nordqvist Oy:lle ( ); sekä määrärahan myöntämistä hissin hankkimista varten syväjäädyttämöön sekä sen aiheuttamia rakennus- ym. töitä varten ( ). Palkkalautakunnalle tehtiin esitys neuvotteluihin ryhtymisestä teurastajien urakkasopimuksen irtisanomisen johdosta ( ). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin mm. seuraavat lausunnot, jotka koskivat: tontin varaamista jätteiden polttolaitosta varten (9.. 4 ); liikemies Äke Rosbäckin vahingonkorvausanomusta (9.. 7 ); kaupungin poliisijärjestystä ( ); apulaisjohtajan viran täyttämistä ( ); teurastamoapulainen M. Paasosen anomusta vapautuksen saamiseksi vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen suorittamisesta ( ); kalasatamakomitean mietintöä ( ); Porkkalan jäädyttämön hankkimista kaupungille ( ); teurastajapalkkioiden tarkistamista ja teurastuspalkkioiden korottamista ( , ). Palkkalautakunnalle annettiin halliapulaisten palkkausta koskevia lausuntoja (9.. 5, 8 ). Kertomukseen liittyvät tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja teurastamon kertomuksen eripainoksessa.

2 5. Teurastamo 0 Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toim.joht. Reijo Turunen sekä jäseninä agron. Uno Forss teurastamolautakunnan edustajana, kalastusneuvos Gunnar Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund-nimistä liittoa, prof. Toivo Järvi Suomen Kalastusyhdistyksestä, kauppias Nils Karlsson Helsingin kalakauppiaiden yhdistyksen valitsemana, tarkastaja Severi Koskinen edustaen vähittäiskuluttajia sekä johtaja Arvo Vainio Helsingin kalatukkukauppiaat-nimistä yhdistystä. Teurastamon toiminta Henkilökunta. Eläinlääket. tri John Sjölund määrättiin hoitamaan apulaisjohtajan virkaa eläkkeelle siirryttyään 4.. alkaen toistaiseksi ja enintään siihen saakka, kunnes virka täytettäisiin. Apulaisjohtajaksi nimitettiin tarkastuseläinlääk. Björn-Ole Engdahl 7.5. lukien. Tarkastuseläinlääkäriksi valittiin eläinlääk. Sakari Toivola. 0. alkaen. Syväjäädyttämön eläinlääkäri valvo jaksi määrättiin tarkastuseläinlääk. Torsten Troberg. 7. lukien. Apulaisjohtaja Engdahl määrättiin toimimaan päivystävänä eläinlääkärinä. Karjanhoitajaksi valittiin. 5. lukien Birger Lindqvist sekä halliapulaiseksi. 5. lukien Eino Kärhä. Eläkkeelle siirtyivät teurastaja Valeri Saarinen.. lukien sekä vaakaaja Harald Landen lukien. Vartija Toivo Penttinen erotettiin Teurastamon alueita, rakennuksia ja laitteita koskevat asiat. Kaupunginvaltuusto myönsi tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan käyttövaroistaan edeltä arvaamattomia pääomamenoja varten 84 0 mk:n lisämäärärahan teurastamon syväjäädyttämön I kerroksen jäähdytyshuoneiden n:o 0, 0 ja 0 varustamiseksi ilmajäähdyttämillä. Teurastamolautakunta oikeutettiin ylittämään v:n 956 talousarvion teurastamon pääluokan tilillä Koneiden, työkalujen ja kaluston hankinta ja uusiminen olevaa määrärahaa mk:lla kahden hihnakuljettimen maksamiseksi satamalaitokselle. Uusittu lannanpuhdistuslaitos otettiin käytäntöön keväällä. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin vuoden kuluessa jäljempänä mainitut määrät eri eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös v:n luvut Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoj a j a isoj a vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia Yhteensä Edelläluetellut v;n 956 ruhot vastasivat kg lihaa, josta % oli nautakarjan, 0.8 % lampaan, 40.4 % sian ja porsaan sekä.9 % hevosen lihaa. Teurastusten jakautuminen eri kuukausille käy ilmi eripainoksen taulukosta n:o VIII. Tarkastuksissa määrättiin erikoiskäsiteltäviksi sonneja, lehmiä 0 ja isoja vasikoita 4, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä

3 04. Teurastamo Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan 94 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 44 7 kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse Kaikkiaan Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja Hevosia Yhteensä Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli yötä talleissa eläintä eli 57.8 % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa kpl eli 5. %, lampaita 55 kpl 58.6 %, hevosia 60 kpl 58.8 % ja sikoja 80 kpl 6.7 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana 9 8 kg heiniä sekä kg kaurajauhoja. Suolipesimössä puhdistettiin suolia ja mahoja: raavasten kpl, sikojen ja hevosten 4 956, pikku vasikoiden ja lampaiden 0 6 kpl eli yhteensä eläimen suolet ja mahat, raavaan, 4 sian ja hevosen sekä 4 lampaan ja pikkuvasikan suolet hylättiin. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu Leimattu, kpl Ny lky vikoja Luonnonvikoja, kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu..., Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä ) ! Lisäksi tarkastettiin seuraava määrä maalaisvuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl I lk II lk III lk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu 07 4 Syyskuu 40 6 Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä ) Teurastusta vasta johtuen 9 uskonnollisten menojen mukaan teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.

4 5. Teurastamo 05 Lihantarkastamossa tarkastettiin vuoden aikana 6 07 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 955 vastaavat luvut: Ruhoja, kpl Ruhoja, kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin lehmiä sekä hiehoja ja isoja vasikoita kpl, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä koko ruhoja Sonneja 4 Lehmiä 8 8 Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita 6 67 Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg 6 Hevosia Yhteensä kpl kg Hylättyjä ruhonosia Kaikkiaan, kpl kg kg Sitäpaitsi hylättiin paloiteltua lihaa 8 kg ja elimiä kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 85 0 kg. Tarkastusten jakautuminen eri kuukausille ilmenee eripainoksen taulukosta nro VIII. Tukkumyyntihallin, jäähdyttämöjen ja syväjäädyttämän sekä eri laitteiden käyttö Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöjä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maali sk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihall i S! sa myytiin: Raavaita kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Hirviä» 6 0 Yhteensä kpl Muuta tavaraa, -kg Ktmnall.kert. 956, II osa 0

5 06 5. Teurastamo Kiloiksi muunnettuina muuttuvat edelläolevat numerot seuraaviksi: Tammikuu, Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 95 0 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: M a cö H M % k E O O H r^j :CÖ M :cö Ö 'S E Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla säilytettiin: ] O CO m M o O hj CO 0 u o a Koko vuosi Raavaita kpl Isoja vasik.» Pikku vasik.» Lampaita» Sikoja» Hevosia..» Yhteensä, kpl Muuta tav.kg Metsänriistaa Syvajaadyttämöön tuotiin säilytettäväksi: kanoja ym. siipikarjaa Lihaa Muuta tavaraa, kuten maksaa, marjoja, vihanneksia, jäätelöä, munia ym Kalaa Voita, margariinia ja juustoa Metsästäjäkopeissa [Yhteensä, kg Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureita ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Hirviä» 6 7 Yhteensä kpl Muuta tavaraa, kg Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää

6 5. Teurastamo 07 Edellämainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 59 0 Koko vuosi ? Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 86 raavaan, pikkuvasikan, 66 lampaan, 65 sian ja hevosen ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan kg paloiteltua lihaa. Lihanhinnoittelu. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee eripainoksen taulukosta n:o IV. Helsingin lihankulutus ilmenee eripainoksen taulukosta n:o VII. Laboratorio. Vuoden kuluessa suoritettiin 98 bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-mittauksineen sekä 767 erillistä keittokoetta ph-mittauksineen. Bakterioskopisia ja histologisia tutkimuksia tehtiin yhteensä 47 ja sekalaisia tutkimuksia 0. Trikiinitutkimuksia suoritettiin 40 4 sianruhosta ja 0 ruhon osasta. Bakteriologisten tutkimusten tulokset : Bakteeripitoisuus Tutkimusten syyt o M rt 'cn S s M O rt $ mi Bronchopn. catarrh, inf. suum. Porsasyskä... Degen, hepatis Maksarappeutuma Enteritis Suolitulehdus Erysipelas suis Sikaruusu Castr. et peric. traum. Traumaattinen maha- ja sydänpussin tulehdus Icterus Keltatauti Lienitis Pernatulehdus Lumbago Lannehalvaus Lymphadenosis Valkoveritauti Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus Nephritis Munuaistulehdus Paresis puerp. Poikimahalvaus Partus Synnytys Peritonitis Vatsakalvon tulehdus Pneumonia Keuhkokuume Prolapsus uteri kohdun esiinluiskahtaminen Yleisen verenmyrkytyksen merkkejä Alii morbi Muut taudit Yhteensä Bakteriologisesti tutkittiin 0.% tarkastetuista ruhoista. Näistä oli 07 ruhoa teurastusosastoilta ja 9 ruhoa lihantarkastamolta. Bakteriologisesti tutkituista ruhoista hylättiin 40.6%. Erillinen keittokoe ph-mittauksineen suoritettiin 00 lihantarkastamolla ja 467 teurastusosastoilla tarkastetusta eli yhteensä 767 ruhosta. Tämä oli 0.% kaikista tarkastetuista ruhoista. Erillisen keittokokeen tai ph-mittauksen perusteella hylättiin 4.8 % tutkituista ruhoista. Pernaruttokokeita suoritettiin, jotka kaikki olivat kielteisiä.

7 08. Teurastamo Tuberkuloosikokeita suoritettiin 5. Nautatuberkuloosi todettiin 0, sikatuberkuloosi 55 tapauksessa, yhteensä 75 tapauksessa, joka oli 77.9 % tutkituista näytteistä. Histologisesti tutkittavaksi otettiin 45 näytettä. Trikiinitutkimuksiin otettiin näytepalanen 40 4 sianruhosta, joista jokaisesta tehtiin 7 trikinoskopista valmistetta. Säilyväksi tehdystä sianlihasta oli 0 näytepalasta, joista tehtiin trikinoskopista valmistetta kustakin. Tutkimuksissa ei todettu trikiinejä. Vuoden aikana suoritti laboratoriossa, lihantarkastamolla ja teurastusosastoilla 8 eläinlääkäriä täydennyskurssiin ja eläinlääkäriä laillistamiskurssiin kuuluvan harjoittelun. Kuudelle lääketieteenkandidaattiryhmälle annettiin täydennysopetusta elintarvikehygieniassa. Laboratoriossa harjoitteli lisäksi 9 laboratorioapulais- ja 9 trikiinintutkijakurssilaista. Laboratorion luentosalia käyttivät hyväkseen FAO:n eläinlääkäreille ja laboratorioapulaisille järjestämät neljä elintarvikehygienistä jatkokurssia, Keinosiemennysyhdistyksen pitämät kurssit sekä Suomen kylmäteknillistaloudellinen yhdistys. Luentosalissa pidettiin lisäksi syväjäädytystuotteiden maistiaiset sekä teurastamolautakunnalle että pääkaupungin lehdistön edustajille. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä aiheutuneet toimenpiteet ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o I. Sairasteurastamolla obdusoitiin 5 eläintä, näistä 5 lehmää, isoa vasikkaa, 6 pikkuvasikkaa, 7 lammasta, 4 sikaa ja 6 hevosta. Näiden kuolema ei ollut tarttuvien tautien aiheuttama. Käyttöosasto. Konekeskuksen turbo jäähdy tyskoneiden lukumäärä oli neljä kuten edellisenäkin vuonna. Niiden käyttöaika oli kertomusvuonna: I:n 8 t 5 min, II:n 085 t 9 min sekä IV:n 0 t 49 min, eli yhteensä t 5 min. Kalsiumkloridia käytettiin: I jäähdytysosastossa 6 80 kg ja II jäähdytysosastossa 65 kg, yhteensä kg. Jään valmistuslaitoksessa valmistettiin jäätä kg. Lämpökeskiis. Kattilalaitos ei ollut kertomusvuoden aikana käytössä, sillä teurastamo sai tarvitsemansa lämpöenergian kaukojohdon välityksellä Suvilahden voimalaitokselta. Höyryn osto ja kulutuksen jakaantuminen. Sähkölaitokselta ostettiin höyryä l tonnia hintana mk. Kulutus jakaantui kertomusvuonna eri osastoille seuraavasti: teurastamo 800. tonnia, syväjäädyttämö tonnia sekä maidontarkastamo tonnia. Vedenkulutus. Vesilaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: Lämminvesi 7 9 Jäähdytyskoneet Hallintorakennus 45 Jäätehdas 6 Tukkuhalli ja kellari 096 Jäähdytyshuoneet 7 Sikateurastamo ja laboratorio Suolipesimö Mahojen tyhjennys Suuren karjan teurastamo 9 7 Lihantarkastamo 67 Saniteettiteurastamo 4 m Suuren karjan talli 589 Sikala 699 Lantala 57 Karjavaunujen puhdistamo 675 Lihavaunujen puhdistamo 8 Kanateurastamo 068 Pienen karjan talli 769 Pihojen kastelu 99 Vuotavarasto 985 Syväjäädyttämö Autopesimö Maidontarkastamo Yhteensä 0 59 Rautatievaunupesimöt. Vuoden aikana puhdistettiin ja desinfioitiin karjavaunuja 7 kpl ja lihavaunuja 45 kpl, yhteensä 6 kpl. Lämpimän veden kulutus oli 95 m ja kylmän veden 904 m. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saatiin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennettiin 500, 80/0 ja 0/7 jännitteiseksi. 500 voltin jännitteistä virtaa käytettiin teurastamon jäähdy tyskoneiden moottoreissa ja 0/7 voltin jännite pienemmissä mootto-

8 5. Teurastamo 09 reissä, tuulettajissa ja valaistuksessa, ollen lamppujännite 7 volttia. Syväjäädyttämön käyttöjännite oli 80/0 volttia. Sähkövirtaa ostettiin kertomusvuoden aikana sähkölaitokselta kwh, jonka kulutus jakaantui seuraavasti: teurastamoon voimavirtaa 97 7 kwh ja valaistusvirtaa 7 77 kwh, yhteensä kwh; syväjäädyttämöön kwh voimavirtaa ja valaistusvirtaa kwh, yhteensä kwh. Muunto- ja jakeluhäviöt olivat teurastamossa kwh ja syväjäädyttämössä kwh. Syväjäädyttämön jäähdytyskoneiden käyttöajat v. 956 ilmenevät seuraavasta: Jäähdytyskoneet olivat käynnissä Kuukausi Yht. t u n t i a Sähkön kulutus, kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä l Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kg, josta mainittakoon, että suolattua silliä tuotiin kg ja tuoretta silakkaa kg. Yksityiskohtaiset tiedot koko kalan tuonnista kuukausittain, lähetyspaikkakunnittain ja kuljetustavan mukaan ilmenee eripainoksen taulukoista n:o V ja VI. Lisäksi koneiden käyttöselostus ja taulukko, josta ilmenee kuukausittain kalasataman jäähdyttämössä säilytetty tavaramäärä. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Tammikuu Helmikuu.. Maaliskuu. Huhtikuu.. Toukokuu. Kesäkuu.. Heinäkuu.. Elokuu... Syyskuu Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu.. Kuukausi Säilytetty tavaraa jäähdyttämössä, kg ) Jäähdytyskone käynyt, t/m oo Valoa, kwt Sähkövoimaa kulutettu Voimaa, kwt Yhteensä;. kwt Polttoaineita Halkoja, m Koksia, tn o.5 bo CÖ eo of M rt O 'S -»-> J 0 <D > 4-> O a > < Yhteensä t Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tilien mukaan nousivat tulot mk:aan, josta teurastamon tuloja mk ja mk kalasataman tuloja. Tulot olivat siten teurastamon osalta mk arvioituja suuremmat ja kalasataman osalta 7 45 mk arvioituja pie- ) Jäähdyttämössä säilytetystä tavarasta oli kalaa kg ja muuta tavaraa kg

9 0. Teurastamo nemmät. Kokonaisuudessaan olivat tulot 90 9 mk arvioituja suuremmat. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien Ylitulot (+) mukaan, mukaan, Vajaus ( ), Tuloerä mk mk mk Teurastusosasto Lihantarkastusosasto Tukkumyyntihalli Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttämisestä Jäähdyttämöt Muut tulot Luontoisedut Yhteensä Prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Tuloerä Teurastusosasto Lihantarkastamo Tukkumyyntihalli 4. l Kuljetusradat Jäähdyttämöt l Muut tulot Luontoisedut Menot. Kaupungin v:n 956 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia ja lisämäärärahoja yhteensä mk, mistä käytettiin mk. Eri menoeriin jakautuivat määrärahat seuraavasti: Lisämäärära- Talousarvion hat ja ylitys- Käytetty Säästö (-f) määräraha, oikeudet, tilien mukaan ylitys ( ), mk mk mk mk Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomasijaiset Muut palkkamenot Vuokra Lämpö Valaistus ' Hylkyliha Vedenkulutus Puhtaanapito Painatus ja sidonta Tarverahat Työvaatteiden pesu, uusiminen ja kunnossapito Koneiden, työkalujen ja kaluston hankinta ja uusiminen ) Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito Yhteensä !) Siirr. v:ita 955.

10 5. Teurastamo Lisäksi myönnettiin teurastamolautakunnan käytettäväksi tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan tilin Talorakennukset määrärahoista eräitä teurastamossa ja syväjäädyttämössä suoritettavia lisärakennus-, viimeistely- ja uusimistöitä varten yhteensä 0.6 milj. mk, josta kertomusvuonna käytettiin mk. Selvemmän kuvan saamiseksi on kokonaismenot seuraavassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: Menoerä Palkkausmenot Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomansijaiset Muut palkkamenot Puhtaanapito Vuokra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet Kunnossapitokustannukset Koneiden, työkalujen ja kaluston hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito... Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito Muut kustannukset Hylkylihan korvaus Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu, uusiminen ja kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Puhtaanapito Menot yhteensä Tulot yhteensä Kokonaismäärä mk mk % % % o o o o o O.i loo.o loo.o loo.o Vajaus ( ) Ylitys (+) -f