32. Teurastamo. Teurastamon toiminta

Transkriptio

1 . Teurastam (Yleinen teurastam) Teurastamn timintakertmus ) v:lta 96 li seuraavan sisältöinen: Teurastamlautakunta. knpan ja kkukset. kuksessaan tammikuun 9 p:nä 96 kaupunginvaltuust valitsi teurastamlautakunnan puheenjhtajaksi isännöitsijä J. Mehtn, sekä lautakunnan muiksi jäseniksi agrnmi U. H. Frssin, ravintlantarkastaja S. skisen, kauppaneuvs J. H. Seppälän ja makkaratyöntekija V. Vesterlundin. aupunginhallituksen edustajana lautakunnassa li timitusjhtaja. Huhtala. Lautakunnan varapuheenjhtajana timi kauppaneuvs J. H. Seppälä ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. A. Blmberg. Teurastamlautakunta kkntui kertaa ja li sen käsittelemien asiain pykäläluku 78 sekä lähetettyjen kirjeiden luku 6. Lausunnt ym. Lautakunnan kertmusvunna kaupunginhallitukselle antamista lausunnista ja esityksistä mainittakn seuraavat, jtka kskivat: teurastajien sijittamista sääntöpalkkaisiin virkihin; kassaennakn kritusta; lupaa saada staa teurastamlle hevnen lämpötiliä rasittaen; vutien leimaaja A. Lahden palkanmaksun järjestäminen; teurastamn tajudenhitaj an sallistumista knttriratinalisimiskursseille; knemestari A. F. Virtasen anmusta hänen palkkalukkansa tarkistamiseksi; Maidntarkastusyhdistyksen knsulentin timen hita; tnttien varaamista teurastamn, elintarviketellisuuden ja vihannes- ym. kaupan tarpeisiin; tilapäisen työviman tililtä palkattuja viranhaltijita; talusprsaiden teurastusta ja tarkastusta liitsalueilla; kaupungin maatiljen teuraseläinten myyntiä sellaisille liikkeille, jtka käyttävät kaupungin teurastama; kalasataman laatikksujan ja sulakalavarastn rakennustöiden kiirehtimistä; yliesimies R. Äkermanin päivystystyön järjestelyä; Etel. Makasiinikadun l:ssä tapahtuvan sulatun lihan tarkastuksen lpettamista; ulsaarenkadun varrella levan rautatieraitee'i luvuttamista valtin rautateille; ylityökrvauksen surittamista virkasäännöstä piketen; palkissa ilmenneiden kuppien tasittamista; Jeep-maastautn hankkimista; sekä erinäisten tilapäisen työviman tililtä palkattujen timien vakinaistamista. alasatama. alasataman neuvttelukunnan puheenjhtajana timi timitusjhtaja H. Tallqvist sekä jäseninä jhtaja A.. Vaini, edustaen alakauppiaiden liitta, kalastusneuvss F. G. Gttberg JNylands fiskarförbund, tarkastaja S. skinen vähittäiskuluttajia ja agrnmi U. H. Frss teurastamlautakunnan valitsemana. Helsingfrs fiskhandlareförening ei nimennyt edustajaansa ja Sumen kalastusyhdistyksen edustajana li kalastusbilgi V. H. Jääskeläinen syyskuuhun saakka, jllin hän kuli. Sihteerinä timi varatumari E.. Sirviö. Teurastamn timinta Henkilökunnassa tapahtuneet muutkset. Maaliskuun p:stä alkaen perustettiin 8 sääntöpalkkaista teurastajan virkaa palkkalukkaan ja nimitettiin näihin virkihin seuraavat tuntipalkkaiset teurastajat: A. A. Berghem,. Hj. Berghäll, F. V. skinen, Hel- Eräät kertmusta seuranneet taulukktiedt, jita ei le tähän merkitty, n julkaistu singin kaupungin tilastllisessa vusikirjassa v:lta 98.

2 0. Teurastam A. E. Luhtajärvi, O. H. Majalahti, Y. A. ajula, L. O. Saarinen ja A. E. Virtanen. Tarkastuseläinlääkäri T. T. Trberg timi tukkuun p:stä alkaen Maidntarkastusyhdistyksen knsulenttina ja nautti lkakuun p:stä alkaen palkatnta virkavapautta, II knemestari S. Rautiainen ersi heinäkuun p:stä ja hänen tilalleen valittiin yliknemestari F. G. Saarinen. Tarkastusapulainen O. V. Virkk vapautettiin timestaan julukuun p:nä 9. Näytteenttaja A. A. Lindhlm ersi helmikuun 8 p:nä. Tilapäisessä työvimassa tapahtuivat seuraavat muutkset: vutien leimaaja A. A. Lahti tuli töihin elkuun p:nä ltuaan haavittumisestaan 9 alkaen sairaalahidssa, apu- ja puhtaanapitmies. alliheim vapautettiin timestaan julukuun p:nä 9, apu- ja puhtaanapitmies E. Lindberg ersi elkuun p:nä, ylippilas H.-L. Vesihiisi timi ylimääräisen timistapulaisen kesä- ja sairaslmasijaisena kesäkuun p:n ja elkuun p:n sekä julukuun p:n ja julukuun p:n välisinä aikina, tilapäisinä apu- ja puhtaanapitmiehinä tettiin palvelukseen H. Sandström lkakuun p:nä, Fr. Eklund marraskuun p:nä ja I. Jutsi marraskuun 7 p:nä. Teurastamlle saapuneiden halkvaunujen purkauksessa ja halkjen pinuksessa työskenteli kesäkuun p:n ja syyskuun p:n välisenä aikana 6 eri naista. Sairaslmaa nautti henkilökunnasta henkilöä yhteensä 77 vurkautta ja tapaturman vuksi li työhön kykenemättöminä 8 henkilöä 8 vurkautta. Harjittelijat. Lihantarkastusharjittelijina livat seuraavat eläinlääkärit, jtka myös harjittelivat labratrissa: S. aatsama, E. Väyrynen,.A. Lisitzin,. B. Henrikssn,. G. Fredrikssn, V. Ikkala ja A. Varpi. Labratriharjittelijina n llut 9 naista. Muu timinta. Vuden alussa tapahtuneen alueliitksen yhteydessä siirtyi Malmin lihantarkastam kaupungin hallintaan ja määräsi maatalusministeriön eläinlääkintösast sille nimeksi Helsinki. Lihantarkastajan tinta määrättiin hitamaan kunnaneläinlääkäri A. G. Backman ja halliapulaiseksi S. Dahlgren. Tarkastam n auki tiistaisin, trstaisin ja lauantaisin kl 89. Teurastamn tutantkmiteaan valittiin v:ksi 96 seuraavat henkilöt: työnantajan edustajiksi timitusjhtaja H. Tallqvist ja käyttöpäällikkö. V. Virtanen, varalle tarkastuseläinlääkäri B. O. Engdahl ja yliesimies R. Åkerman, työntekijäin edustajiksi teurastaja Y. A. ajula, halliapulainen M. S. Tapla ja lämmittäjä E. Riutta, varalle vaakaaja H. Landen, teurastaja A. E. Virtanen ja lämmittäjä N. Lahti, timihenkilöiden edustajaksi esimies H. R. Nrdberg, varalle vaakaaja.. Carlander. Teurastamn kassaennakk krtettiin tammikuun p:stä alkaen mk:sta mk:aan. V:n aikana avattiin teurastamlle pstisiirttili n: 7, jta saadaan käyttää ainastaan tultilinä. Teurastussastt. Teurastussastilla teurastettiin ja tarkastettiin v. 96 seuraava määrä eläimiä: Snneja ja härkiä Lehmiä Hiehja ja isja vasikita ikkuvasikita Lampaita ja vuhia Sikja rsaita Hevsia ja hirviä Yhteensä Edellä luetellut v:n 96 ruht vastasivat 97 kg lihaa, jsta 7. % li nautakarjan. % lampaan, 7.i % sian ja prsaan sekä 9. % hevsen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikiskäsiteltäväksi snnin, lehmän, hiehn ja isn vasikan ruha, kun taas seuraava määrä hylättiin:

3 . Teurastam 0 Hylättyjä Hylättyjä kk ruhja ruhnsia, aikkiaan kpl kg kpl kg kg Snneja 8 8 Lehmiä Hiehja ja isja vasikita ikkuvasikita 9 Lampaita Sikja rsaita 9 9 Hevsia 8 Yhteensä Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan 0 kg elimiä, jten tällä sastlla hylätyn lihan kknaismäärä li kg. Teurastussastilla teurastetut eläimet li tutu kaupunkiin jk maanteitse tai rautateitse kuten alla levasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita aikkiaan Raavaita Lampaita ja vuhia Sikja ja prsaita Hevsia 9 60 Yhteensä Lihantunti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamn raiteeseen ilmenee seuraavasta tauluksta: uukausi Vallila Hietalahti Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu esäkuu Heinäkuu Elkuu 6 6 Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu kvusi arjatallien käyttö. Talleissa yötä lleiden eläinten määrä ilmenee seuraavista numerista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. esäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. k vusi Raavaita Vasikita Lampaita Sikja rsaita : 9 Hevsia 8 60 unnall. kert. 96, II sa. Yhteensä

4 06. Teurastam aikista teuraseläimistä li yli yön tallissa keskimäärin. %. Raavaista li yli yön 8.8 %, lampaista. s %, hevsista 7. % sekä siista ja prsaista 7.9 %. Rehuja käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. esäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. < O ct F k vusi Olkia ja heiniä..: Sulipesimössä mahja: kg 7 70! puhd: istetl ;iin e ;ri ki iuka usina seu raavi Ett m ääräl t eri eläir iten H B F cd F SL æ' c tr c+- F H s M CD W p: «CD B' S F cn w f >r g t-t w O e e 06 sulia ja k vusi Raavasten, kp] Sikjen ja hevsten, kpl ikkuvasikiden, lampaiden ja prsaiden, kpl S x ) ) Yhteensä ) !) )lu 97 Vutien tarkastus. Teurastamssa teurastettujen eläinten vutia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylky vikja, Lunnnvikja, kpl I Ik. II lk. III Ik. kpl. % kpl % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu i Huhtikuu Tukkuu esäkuu Heinäkuu Elkuu i Syyskuu Lkakuu, Marraskuu, Julukuu Yhteensä ) a Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvutia: Tarkastettu. Leimattu, kpl kpl I lk. II lk. III lk. Hy lky j ä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu esäkuu Heinäkuu Elkuu Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu Yhteensä Tähän sisältyy maaseudulla teurastetun eläimen sulia. ) Teurastustavasta n 6 juutalaisille teurastetun eläimen vutaa merkitty II lukkaan. jhtuen

5 . Teurastam 0 Siipikarjateurastam n edelleenkin llut vukrattuna muihin tarkituksiin. Siipikarjan ja kaniinien teurastus, kyniminen ja nylkeminen n timitettu saniteettiteurastamssa. Siipikarjan ja kaniinien teurastus sekä metsänriistan leimaus selviää seuraavasta tauluksta: uukausi Teurastettuja tai kynittyjä kanja Teurastettuja tai nyljettyjä kaniineja Nyljettyjä jäniksiä Yhteensä Leimattua metsänriistaa kpl 80 _ Julukuu k vusi Lihantarkastamissa (Helsinki teurastamlla ja Helsinki Malmilla) tarkastettiin v:n 96 kuluessa 9 kg lihaa keskipainjen mukaan laskettuna. Tarkastukset khdistuivat 606 kiln paliteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruhlajeihin; vertailun vuksi julkaistaan myöskin v:n 9 vastaavat luvut: k ruhja, k ruhja, kpl kpl Snneja 0 Lehmiä Hiehja ja isja vasikita 8 89 ikkuvasikita k ruhja, k ruhja, kpl kpl Lampaita ja vuhia Sikja 88 rsaita 7 Hevsia Yhteensä 68 0 Tarkastuksen jhdsta erikiskäsiteltiin lehmän sekä 8 hiehn ja isn vasikan ruha, kun taas seuraava määrä ruhja ja ruhn sia hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä kk ruhja, ruhnsia aikkiaan kpl kg kpl kg kg Snneja Lehmiä Hiehja ja isja vasikita ikkuvasikita Lampaita j a vuhia 67 6 Sikja s rsaita Hevsia Yhteensä Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan 7 9 kg elimiä, jten tällä sastlla hylätyn lihan kknaismäärä li 8 90 kg.

6 08. Teurastam Tukkumyyntihallin jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: H B a I? «tí tr H tí w ' B pj: tn t*r g O tí? F Tukkumyyntihal lissa myytiin Raavaita kpl Isja vasikita ikkuvasikita Lampaita Sikja rsaita Hevsia Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg ilgrammiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numert seuraaviksi: g Tammikuu Helmikuu 0 Maaliskuu 7 06 Huhtikuu 9 70 g Tukkuu 9 esäkuu 0 80 Heinäkuu 7 69 Elkuu 86 g Syyskuu Lkakuu 00 Marraskuu 96 7 Julukuu 7 60 k vusi Teurastamssa säilytettiin kertmusvunna seuraavat määrät: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. esäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. k vusi Raavaita ja isja vasikita kpl ikkuvasikita» Lampaita...» Sikja» rsaita» Hevsia» Jäähdyttämön riippuvien ruhjen sastilla säilytettiin ): Yhteensä, kpl Muuta tavaraa,kg Metsänriistaa kg anja ym. siipikarjaa.» aniineja...» Lihaa» Muuta tavaraa» Metsästäjäkpeissa» Syvajaadyttämössa säilytettiin: ; ' Yhteensä, kg l Luvut tarkittavat säilytyspä)vien yhteenlaskettua ruhmäärää.

7 . Teurastam 0 Lihantarkastamsta suraan vietiin yhteensä 0 0 ruha ja 7 90 kg paliteltua lihaa, kuten seuraavasta tauluksta lähemmin selviää: H a> g T pc H ø a> w p: W a> ' p: s f»r f p HT k Lihantarkastamsta suraan vietiin: Raavaita kpl ikkuvasikita Lampaita Sikja» Hevsia» Yhteensä, kpl aliteltua lihaa,.. kg Teurastamn juksuratja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. esäk. Heinäk. Elk. Syy sk. Lkak. Marrask. Juluk. k vusi Raavaita kpl Isja vasikita» ikkuvasikita» Lampaita» Sikja» rsaita» Hevsia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Edellämainittu lihamäärä li kilissa laskettuna eri kuukausina seuraava: g Tammikuu Helmikuu 69 Maaliskuu 7 9 Huhtikuu 68 g Tukkuu 77 esäkuu 9 Heinäkuu 69 Elkuu 0 97 g Syyskuu Lkakuu Marraskuu 0 0 Julukuu 7 00 k vusi Seuraavat numert valaisevat laitksessa suritettua muuta punni- unnitseminen. tusta:! Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. esäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. k vusi Vutia kpl Lihaa: Hevsia, raavaita, sikja» Vasikita, lampaita, prsaita» ! Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg l

8 0. Teurastam Lihan hinnittelussa n nudatettu kansanhultministeriön määräämiä hintja. Labratri. Vuden kuluessa tehtiin labratrissa täydellistä bakterilgista tutkimusta keittkkeineen ja ph-määräyksineen, pienempää bakterilgista, bakteriskpista ja histlgista tutkimusta, 9 keittketta ilman samanaikaista bakterilgista tutkimusta sekä sian ruha ja 9 kg paliteltua lihaa kskevat trikiinikkeet. Täydellisiä kk ruhja kskevia bakterilgisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt: Eläinlajit Eläinten luku + + -f Hyvin runsaasti Bakteeripitisuus eittkkeen tuls Timenpide -f + Runsaasti + Vähän Bakteeri ttmi a -f + + Hyvin vimakas vieras haju + + Vimakas vieras haju + Heikk vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehja ja is. vasikita. ikkuvasikita Lampaita Sikja rsaita Hevsia Rkkvasikat Yhteensä Tutkituista ruhista li 7 teurastussastlta ja 6 lihantarkastamlta. aikista teurastamlla teurastetuista ja tarkastetuista ruhista ne tekivät 0.s %. Tutkituista ruhista, rkkvasikita lukuunttamatta, hylättiin 7.? %. Hylkäämisen syy li tapauksessa (. e %) bakteeripitisuus, 8 (6. %) keittkkeessa tdettu vieras haju tai liian krkea ph-luku, 0 (8. %) sekä bakteeripitisuus että vieras haju tai liian krkea ph-luku sekä tapauksessa patlgis-anatmiset muutkset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä tdettiin pikkuvasikassa, jista klibakteerien ja tapauksessa diplkkkien aiheuttamia, 6 siassa, jista li aiheutunut sikaruusubakteereista ja klibakteereista, lehmässä, jista klibakteerien ja streptkkkien aiheuttamia sekä prsaassa, streptkkkien aiheuttamana. Ei määriteltyä verenmyrkytystä n usein vaikea erttaa pilaantumisesta. Syynä santunlaisiin muutksiin li mikr- ja streptkkit sekä kli-, anaerba- ja subtilisbakteerit. Tutkittavaksi tettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 9 tapausta, rkkvasikat, maksatulehdus 6, keuhkkuume 0, utaretulehdus 8, sikaruusu, vieras haju, hätäteurastus, synnytysesteitä, vatsakalvntulehdus, traum-maha- ja sydänpussitulehdus, munuaistulehdus ja muista syistä 7 tapausta. ienemmät bakterilgiset, bakteriskpiset ja histlgiset tutkimukset kskivat 6 pernaruttketta, jtka kaikki livat kielteisiä, 0 tuberkulsiketta, bakterilginen ja histlgista ketta. aikki tuberkulsikkeet suritettiin ainastaan mikrskpilla ja tuls li tapauksessa (70. %) myönteinen ja 9 tapauksessa (0. c %) kielteinen. Tuberkulsin tähden tutkituista, jtka kaikki livat sikja, li 9 teurastussastilta ja lihantarkastamsta. eittkkeita ilman samanaikaista bakterilgista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt:

9 . Teurastam 0 Tuls Timenpide Eläinlajit Eläinten luku Hyvin vimakas vieras haju + + Vimakas vieras haju + Heikk vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehja ja isja vasikita ikku vasikita Sikja rsaita Hevsia 7 Yhteensä Tutkituista ruhista li teurastussastlta ja 6 lihan tarkastamlta. Tutkimusten perusteella hyljättiin 0 ruha eli. % kk tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä, livat 6 tapauksessa vieras haju, maksatulehdus, karjun vikaa, munuaistulehdus, keltatauti, pullistustauti ja tapauksessa jku muu tauti. Trikiininäytteet livat kaikki kielteisiä. Sairassast. Sairassastlla teurastettiin tai bdusitiin 9 eläintä, nimittäin raavasta, 6 isa vasikkaa, 9 pikkuvasikkaa, lammasta, sikaa, prsas ja hevsta. Tarttuvia tauteja ei tdettu. Tarkastuseläinlääkärien tteamat taudit ja niistä jhtuvat timenpiteet käyvät selville taulukista n: I ja II. Matrakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculsis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt: Matrakkula (Cysticercus inermis): Tarkastuspaikka Rakkuliden luku Rakkulat livat Rakkulat löytyivät Yksi Useampia Eläviä ulleita Absluuttiset luvut Teurastussastt Lihantarkastam Ainastaan päästä 6 CO ^, 6 Ainastaan sydämestä Useammista paikista Ruhja kaikkiaan 6-9! i 8 7 i 8 rsenttiluvut Nvstyrätautia (Tuberculsis) ei vuden aikana tdettu ainassakaan nautaeläimessä. Siissa tavattiin muutksia tapauksessa ainastaan nielurauhasissa ja 9 tapauksessa ainastaan sulirauhasissa. Matrakkulan (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculsis) esiintymiset vusina 96 ilmenevät allalevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculsis Vusi Nautjen luku % Nautjen luku % Sikjen luku % « » &

10 . Teurastam Vusi Cysticercus i n e r m i s Tuberculsi s Nautjen luku % Nautjen luku % Sikjen luku % 9 O.s O.0 ^80 ^Ö.a O J äähdyty skneet II III IV Tyhjöpumput Sulaliuspumput Jäähdytysveden kier tpumput Tuulettajat Trnituulettaj at lrikalsiumia käytetty S I S II Jäätä valmistettu... H p n g B i F H 0 T T w a> : O» B' : M C/ Vi tn r p äyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan.i l i x ) Ulkmailta tutuja l s6.i l i 8.i8. 0..! e äyttösast. nekeskus käsitti knehallin, krjauspajan, jäätehtaan varastineen sekä kellarikerrksessa levat ainesten ja viteluöljyn varastt. Jäähdytyshuneiden jäähdyttämistä varten li knehallissa kaksi turbjäähdytysknetta ä ly/t 8 C+ C, syväjäähdvtyshuneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbjäähdytysknetta ä ly/t 8 C + C tarpeellisine apukneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaits, jnka vurkautinen valmistusmäärä li 00 kpl kg:n painista jääkuutita. Jäähdytyshuneiden lämpötiljen ja ilman ksteuden tarkkailua varten li knehalliin sijitettu kauklämpömittarit. Eri kneiden ja laitteiden käyttö selviää seuraavasta tauluksta: kvusi s i jiO IQ 6...is 8.i6. 6.is ll slll s ,7. 8., 0.0 I il7.i 0.ijl l.0.s '7. " s9.s i is! 09.0 I8O.00 I6O ,60. ( ' i:80.! j0. 0, ilgrammaa ; l l.i i

11 . Teurastam 0 Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten n kaksi Babcck & Wilcx vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 80 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä kneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Tinen kattila li varustettu puulämmitykseen tarkitetulla tulipesällä. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta tauluksta: H öyrykattilat uukausi N. I N: II Lämmitetty, t. kulutettu, tetty, t. Halkja Lämmi- ja min. m ja min Halkja kulutettu, m Vettä kulutettu m eskimääräinen kä yttö vurkaudessa Lämmitetty, t. ja min. Halkja kulutettu, m Vettä kulutettu m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu esäkuu Heinäkuu Elkuu Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu i k vusi attila L-f- II Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijhtlaitkselta tulevan veden kulutus kuutimetreissä jakaantui eri sastille kuukausittain seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. j Tukk. a> p: Heinäk. Elk. Syy sk. I Lkak Marrask. Juluk, k vusi Lämpökeskus J äähdvtyskneet Lämminvesisäiliö Hallintrakennus Ilmatiivistäjä.. Jäänvalmistus Tukkumyyntihalli Jäähdvttämöt Sikateurastam ja labrat Sulipesimö Mahjen tyhj ennyssast Suurkarjan teurastam Lihantarkastam Saniteettiteurastam Suurkarjan talli ienen karj an talli 0 7 Lantala Viemäriveden puhd.lait Lihavaunujen pesimö arjavaunujen pesimö anateurastam 6 esänä vettä ihjen puhdistus knaiskulut, m 6 68, l Rautatievaunupesimöt. Teurastamlle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfiiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti:

12 . Teurastam Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. esäk. Heinäk. Elk. C/) Cfi I, j Lkak. Marask. Juluk. L. k vusi j Lihavaunu ja arjavaunuj a Yhteensä Vedenkulutus: Lämmintä vettä 7 m, kylmää vettä 7 m. Sähkönkulutus. Laitksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitkselta 0 vltin suurjännitteisenä teurastamn malle muuntasemalle, jssa jännite alennetaan 00 ja 0/7 vltin jännitteiseksi. 00 vltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskneiden mttreissa ja 0 vltin jännite pienemmissä mttreissa, tuulettajissa ja valaistukseen, llen lamppujännite 7 vlttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilvattitunneissa kuukausittain näkyy alla levista numerista: Valaistus- 0 V:n vima- 00 V:n vima- k kuluvirta, kwh virta, kwh virta, kwh tus, kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu esäkuu Heinäkuu Elkuu Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu k vusi alasatama. alasataman kautta tutiin kaupunkiin kaikkiaan kg kalaa eli 8. % kk vuden aikana tapahtuneesta tunnista. Mainitusta määrästä li kg eli 8.9 % silakkaa ja kg eli. i % muuta kalaa. alasta li 6 77 kg turetta, 9 kg sulattua ja 8 6 kg savustettua. Rautateitse tutiin satamaan 7 kg eli 6. e %, autilla 9 99 kg eli.9 % ja vesitse 6 97 kg eli. %. Tarkemmat tiedt kalantunnista käyvät selville taulukista IV, V ja VI. Seuraavat numert valaisevat kalasataman timintaa: uukausi J äähdy ty s- kne käy- j nyt tuntia! ja min. Jäähdytetty tavaraa, kg Sähkövirran kulutus kwt Valvirta Veden 70 Vimavirta Yhteensä Halkjen k- Vitelu öljyn 0 6 Am- I mni a- j kin kulutus tnnia! m kg I kg Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu.. Huhtikuu.. Tukkuu., esäkuu... Heinäkuu. Elkuu... Syyskuu... Lkakuu.. Marraskuu Julukuu kvusi 00.0 ) x ) Luvut tarkittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilmäärää

13 . Teurastam 0 Tult ja ment Tulja li kertmusvunna talusarvin mukaan arviitu kertyvän mk, jsta teurastamn tulja mk ja kalasataman tulja mk. Tilien mukaan nusivat tult : mk, jsta teurastamn tulja : 70 mk ja kalasataman tulja 9 : 7 mk. Tult livat siten teurastamn salta 8 6:0 mk arviitua pienemmät ja kalasataman salta 6 09:7 mk arviitua suuremmat. knaisuudessa livat tult 70: mk arviitua määrää pienemmät. Eri tulerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Teurastussastt Lihantarkastussast Tukkumyyntihalli uljetusratjen ym. käyttö..., Jäähdyttämöt, teurastussastt Jäähdyttämöt, kalasatama Sulipesimö Navetta Rehut Lihjen, vutien ym. punnitus nttrien, ravintlan ym. vukrat Vaunujen puhdistus, hylky liha, lanta ym. Vutavarastn vukrat ja stluvat Siipikarjateurastam Riistan merkintä Tult kuljetuksista (aut) alasatama Erikseen mainitsemattmat tult Luntisedut Talusarvin Tilien mukaan, Ylitult (+) tai mukaan, mk mk vajaus (), mk : : : : : 9 6 : : : : : 000 0: - 0 0: : 80: : -f 6 6: : -V- 6 : : : : : : 87 8: : : : + 9: : 0 + 6: : : : 7 99: : 0 + : : : 70: Alla levat luvut sittavat miten kknaistult jakautuivat eri kuukausille: mk Tammikuu 797 9: Helmikuu 69 00: 0 Maaliskuu : Huhtikuu :0 Tukkuu 89 67:0 esäkuu 96 7: 0 mk Heinäkuu 8 0: 9 Elkuu 88 88: Syyskuu 79 60: 0 Lkakuu 70 0: 0 Marraskuu 8 86: Julukuu 6: 0 Yhteensä : Tässä tehdään vertailu v:n 9 ja 96 tuljen välillä sekä senttilaskelma, jsta ilmenee v:n 98, 96 eri tulryhmiensuus kknaistulsta: knaismäärä, knaismäärä, Tulerä mk mk % 0/ /O % % 0/ /O Teurastussastt 09: 7 7: Lihantarkastamt : 79 66:. 6.i 7.i Tukkumyyntihalli : : i.9 uljetusradat 69 8: 80 8 : Jäähdvttämöt : :..r Luntisetujen krvaukset 9 7: 6 0: 0.8..«. 0.7 Muut tult 8 06: 0 : Yhteensä 90 88: :

14 6. Teurastam V:n 9 ja 96 tulja keskenään vertailtaessa n humattava, että v. 96 livat vimassa uudet, kritetut taksat. Ment. aupungin v:n 96 talusarvin merkittiin teurastama varten määrärahja yhteensä 69 0 mk, jhn kertmusvunna myönnettiin ylitysikeuksia, lisämäärärahja sekä kalliinajanlisävksiä yhteensä 0 mk. aikkiaan li siis käytettävissä mk, mistä käytettiin : mk. Eri meneriin jakaantuivat määrärahat seuraavasti: Määräraha, Tilien mukaan, Säästö (+) tai Menerä mk mk ylitys (), mk alkkit 80: Sääntöpalkkaiset virat ) : Tilapäistä työvimaa 8 0 esälmasij aiset 89 Vukra Lämpö Valaistus Siivaminen Vedenkulutus ) uhtaanapit ainatus ja sidnta Tarverahat Vaatteiden pesu neiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnssapit Tapaturmavakuutusmaksut äyttövima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet rjaus- ja muutstyöt Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamn töissä s ) : 7 0: : Yhteensä : : : : 0 9 : 68 89: 6 9: 6 8': 0 + 8: 0 0: 7 06: : :70 + 9: Vuden 96/7 vaihteessa li teurastamn varastssa 7 m halkja ä 70 mk eli 79 0 mk:n arvsta, tnnia kksia ä 0 mk eli 7 70 mk:n arvsta ja 000 kg klrkalciumia ä 6:90 mk eli 800 mk:n arvsta, kaikkiaan tavaraa mk:n arvsta. Selvemmän kuvan saamiseksi kknaisment n alla levassa yhdistelmässä jaiteltu pääryhmiinsä, minkä lisäksi menerien suudesta kknaismenihin n tehty seuraava senttilaskel ma: knais- knais- Menerä määrä, mk määrä, mk % % % alkkausment 6 0: : 0 0.x.9. alkkit 0: 80: Sääntöpalkkaiset virat 0 66: : Tilapäistä työvimaa 06 76: : esäl masi jäiset : : uhtaanapit 99 87: :.8.0.i Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamn töissä 6 80: 7 0: Vukra 998 7: 99 7: äyttökustannukset 8 8: : Lämpö 9: 8 : Valaistus 80 96: : Vedenkulutus 89 : :...0 ävttövima 77: 9 606: Tarveaineet 8 09: 0 0 8: Siitä lisämäärärahaa 00 mk. ) S:n 98 6 mk. ) S:n mk. ) Laskelman ulkpulelle n jätetty hjla vakuutus y:n surittamat krvaukset 9 00 mk.

15 . Teurastam knais- knais- Menerä määrä, mk määrä, mk % % % Jatka unnssapitkustannukset 7 00: 60 0: neiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnssapit 6:0 7: 0 80 : : e rjaus- ja muutstyöt : :. e.. M uut kustannukset 9 88: : 6. s. -6 Hylkylihasta maksettu krvaus 7:0 - Siivaminen 0: : ainatus ja sidnta 68 86: 9 : Tarverahat 8 68: : 6 0. e 0.7. Vaatteiden pesu 8 00: : Tapaturmavakuutusmaksut 0: 0 60: ehut ja kuivikkeet 0: : Ment yhteensä 09 9: : Tult yhteensä 90 88: : Vajaus : : 0

16 8. Teurastam I. Hylkäämiset, ryhmitettyinä niiden TeuraStuS- Snneja ja härkiä Lehmiä Hiehja ja isja vasik. ikkuvasikita Hylkäämisen syy H s w a» n> 6 g s. s? & H rt bi M f«m «Í» W S? SS ö H I * g* VJ ff p 09 «>st fd g. a g»g s! n> 8 k fej a S c» J iff f """ JS. p ps. s g Abscessus Actinmycsis Angiectasia hepatis Arthritis, bursitis, gnitis Brnchpneumnia inf. catarrhalis chrn. suum Cachexia Cntusines, fracturae, haemrrhagia Cystae 9 Cysticercus inermis 0» tenuicllis Distmatsis Erysipelas suis Gastritis et pericarditis traumatica Icterus Mastitis Metritis Nephritis neumnia Septicaemia Tuberculsis Tumres Alii mrbi rsasyskä Nääntyminen Ruhjevammat, luunmurtumat, verenvudt Rakkkasvaimet Matrakkulat Märkäpesäkkeet Sädesienitauti ilkkumaksa Nivel-, limapussin- tai plvitulehdus Matrakkulat Maksamadt Sikaruusu Traumaattinen maha- ja sydänpussitulehdus eltatauti ehittymättömyys Likaantuminen Utaretulehdus htutulehdus Munuaistulehdus ilaantuminen euhkkuume... veri- Rehu-, kalttausvesi-, aspirati Verenmyrkytys Nystyrätauti asvannaiset Vieras haju, väri, maku Muut taudit Yhteensä Hum.: Taulukksarakkeeseen Elimiä y.m. merkityt luvut eivät sita elinten lukua, vaan

17 . Teurastam 0 syyn ja khteiden mukaan vunna 96 s a s t t L i h a n t a r k a s t a m Lampaita Sikja rsaita Hevsia Snneja ja härkiä Lehmiä Hiehja ja isja vasik. ikkuvasikita Elimiä y.m. Ruhnsia elimineen tai ilman k ruhja elimineen Elimiä y.m. Ruhnsia elimineen tai ilman k ruhja elimineen Elimiä y.m. Ruhnsia elimineen tai ilman k ruhja elimineen Elimiä y.m. Ruhnsia elimineen tai ilman k ruhja elimineen Elimiä y.m. Ruhnsia elimineen tai ilman k ruhja elimineen Elimiä y.m. Ruhnsia elimineen tai ilman k ruhja elimineen Elimiä y.m. Ruhnsia elimi- ] neen tai ilman k ruhja elimineen Elimiä y.m. Ruhnsia elimineen tai ilman k ruhja elimineen t * I I a * j eläinten lukua, jista ne n hylätty.

18 0. Teurastam Jatka Lihantarkastam Hylkäämisen syy Lampaita sä I B fs g g. Sikja tr S? O ö ö <D g (0* O. SS rsaita (D H O W»I»g a s c+" p U ~ S g. Hevsia «f O * S c is tí SL Abscessus Actinmycsis Angiectasia hepatis Arthritis, bursitis, gnitis Brnchpneumnia catarrhalis chrn. suum Cachexia Cntusines, fracturae, haemrrhagia Cystae Cysticercus inermis Märkäpesäkkeet Sädesienitauti ilkkumaksa Nivel-, Ilmapussin- tai plvitulehdus rsasyskä... Nääntyminen. Ruhjevammat, tumat, verenvudt Rakkkasvaimet Matrakkulat...» tenuicllis Matrakkulat Distmatsis Maksamadt.. Erysipelas Gastritis et pericarditis traumatica Icterus Mastitis Metritis Nephritis neumnia Septicaemia Tuberculsis Tumres Alii mrbi luunmurtu Sikaruusu Traumaattinen maha ja sy dänpussintulehdus eltatauti ehittymättömyys Likaantuminen... Utaretulehdus htutulehdus Munuaistulehdus.. ilaantuminen euhkkuume Rehu-, kalttausvesi aspirati Verenmyrkytys Nystyrä tauti.. asvannaiset, Vieras haju, väri, maku Muut taudit Yhteensä Hum.: s. edell. siv. humautusta.

19 . Teurastam II. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vusina 976! Vusi Raavaita Isja vasikita ikku- vasi- kita ;! R u h j a, k p Muuta ta- j I Hirviä, ; Yhteensä, Lam- c., j ri saita sia tuja kg Hev- et- varaa, bikja J paita j prja i Tukku myyntihallissa myytiin i ! ; 7 i !! ! 08 j : ! ! ; 0! 0 96 : ! : 07! ; ! ; ! I ; 66; 07! ] 9! i 77, 6 6i 678! 970 0! ; 96 j { 0 09] 699, ; Jäähdyttämössa säilytettii n! 97 i 79 70; ; 860! 7! ; 98! ! 07 7! ! ! 6 07! 06 : 89 i 90 ' ! : 88 06; 9 : i 9 i ! : 9 i ; 6 07! I 6! i 9! i : 9! ! 7 89; ; ) ! ' : 0 0 S III. Syväjäädyttämön käyttö vusina , , 9. 9, 9, 9 96 V usi Syväjäädyttämössä säilytettiin anja Metsäs- Metsän-, Muuta.., sv.m. i. siipi snpiriistaa ~ tavaraa. r aniineja Lihaa täjäkö- peissa karjaa j ilgrammaa! 8 6; 60; 0 8! ! 8 8! i ; 8! 9j Yhteens'A ) 7 8; j 0 700; unnall. kert. 96, sa.

20 . Teurastam IV. alantunti Helsinkiin rautateitse, autilla ja meritse kuukausittain v. 96 uukausi Rautateitse Turetta, Autilla Meritse Su- Savus- Tu- Sulattua, tettua, retta, lattua, Savustettua; Turetta, Sulattua, Savusjtettua. aik- ki aan kalaa kg T u n t i Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu esäkuu 8 _ 7 96 Heinäkuu Elkuu ' Syyskuu Lkakuu Marraskuu! Julukuu k a l a s a t a m a a n k vusi ! 9 :! 60 9:? iet! 69, 68! 6 0! i ; i 0 ; ; ! 7 6; 6: 76 ' Tunti k a l a s a t a m a n u l k p u l e l l e Tammikuu 8 7 j ! Helmikuu ' Maaliskuu U6j Huhtikuu ! ! Tukkuu : ,! esäkuu 6: ! Heinäkuu , Elkuu ! Syyskuu ; Lkakuu ! Marraskuu Julukuu i k vusi ! ; k tunti

21 Teurastam V. alantunti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain vunna 96 Iv uuka u s i Hauki Ahven uha Lahna Silakka ilhaili Säynävä i Särki i Lhi Siika j lja Villi nki kg i I Tammikuu... i 0.i ; 0. 0! i! Helmikuu!.. sl :..8 Maaliskuu el j 0.6 l.l!.7 9. Huhtikuu i !. 6.. s ! s' Tukkuu !.9. esäkuu! 0..! 78.7! ; 6.0.! Heinäkuu i 6. i.!.i. 6..! I.0; Elkuu 8.7!.!. l.i..9 O.! 7.(. Syyskuu ; !. l.i.8.7 Lkakuu 8.9.0!.! ' ; Marraskuu i s! I ; l.! ; Julukuu I..8 j. ij ij k vusi 09. e ; 9. : I Siitä i i Turetta 9.! I.0 ; Sulattua! : i Savustettua, j 0. Jatka Siitä uukausi c Ö Turska ampela Silli Mak- I Brisrilli! linki Jääd. sekal. Muu ; Yhkala teensä tamaan ulk- alasa- alasa- taman i tutu pulelle tutu kg j Tammikuu.! Helmikuu l..9.8 IO.! 7.. I.9!. 0.. Maaliskuu!.6 7. i ! 6.9! ; l.i. 8O. 6. Huhtikuu ! Tukkuu ;. I.; 6. 6; 6. 6I 68. 0!.9! I i esäkuu ; ; O.! i.. ; Heinäkuu j ; ! 00.0!. i.! 986.! Elkuu i! 0.0 I.!.!.7. ; i Syyskuu i 0. 0! O Lkakuu I 9.6 i.8! l.all..6: 9.9 j Marraskuu.! 0.; O.! s! 7.0! Julukuu i ;. Li 0. 0 l.i Siitä k vus ; I i^ ! I i Turetta ! =6 0.9 j l >! Sulattua ; O.i Savustettua tai kuivattua. j j 6.0: j. 8. I 8.! 7.8

22 . Teurastam VI. alantunti Helsinkiin lähetyspaikkakuntien mukaan ja kalalajeittain v. 96 Lähetyspaikkakunta Si- illakka haili HelsinkiHank. sj HelsinkiLviisatka 8.! HankTurku. ri. 7 ristiinavaasaoulu... 7.s! TampereHämeenlinna... upiajaani Ahvenanmaa 8.; Rutsi Tanska Nrja Islanti uljetusluvilla aikkiaan Jatka Lähetyspaikkaku nta ! s HelsinkiHank 0.! HelsinkiLviisatka! Hank Turku. ri 0. ristiinavaasaoulu...! 6. TampereHämeenlinna..., O.e upiajaani j 9. Ahvenanmaa Rutsi Tanska Nrja Islanti uljetusluvilla, aikkiaan} 7. r j. i Hauki i Ahven uha i Lahna Säynävä 0.9 I y..s: 7. e I kg ; 8.. I r. 8.! 07..9!.i! ! ij O.i! ; O. 0. O. 0.7j O.i ' i I i. 8.' C.: 0. 0.! 0.: Turska ampela Silli Mak- Brisrilli linki 0... O.i kg Särki Lhi Siika y.. : Vit- lja Hnki Jääd. sekal I O ' ' _ O.i! _ 0. ; I s Muu kala Yh- j teensä! Siitä alasa- alasa-; taman tamaan ulktutu pulelle! tutu ;.6.! 78.7 I6. 0.! 69.7! 0. 7I.! i! 8.! 6. e!.9 -! IO6. -! :! lll. 6.7: e s' j 7. i