HrUIHfilH KAU~Unfilft J[J{Hllll~I[ft laii~~i(n HAlllIU~ KERTOM US, VUODELTA 1912 HELSINGISSÄ JONKA ON ANTANUT

Transkriptio

1 KERTOM US, JONKA ON ANTANUT HrUHfilH KAUUnfilft J[J{Hllll[ft la(n HAlllU VUODELTA HELSNGSSÄ SANOMAL.- JA KRJAPANO-OSAKEYHTÖN KRJAPANO 1913.

2 Kertmus, jnka n antanut Helsingin kaupungin Teknillisten laitsten Hallitus vudelta Kaupunginvaltuustn päätös 30 p:ltä huhtikuuta 1912, jlla Hallituksen hjesääntö sekä jhtsääntö teknillisten laitsten timitusjhtajille vahvistettiin, aiheutti sen muutksen Hallituksen kknpanssa että mainittujen timitusjhtajien aikaisempi timinta itseilceutettuina jäseninä Hallituksessa lakkasi. Tämän jhdsta n Hallitukseen sen jälkeen kuulunut klme vakinaista jäsentä, nimittäin allekirjittanut Schildt, puheenjhtajana, ja maisteri A. E. Alfthan, varapuheenjhtajana, mlemmat Kaupunginvaltuustn valitsemina, sekä senaattri Carl Almqvist, Rahatimikamarin määräämänä, minkä hessa insinööri Fredr. Rsberg ja pankinjhtaja Hug Hertzberg sekä arkkitehti Albert Nyberg vat timineet varamiehinä. Hallitus, jnka vuden kuluessa käsittelemien asiain lukumäärä nusi nin 300, n tärkeämmissä asiissa tehnyt Kaupunginvaltuustle esityksiä tahi antanut lausuntja, jmmisista tässä mainittakt seuraavat: tammik. 1 p:ltä kskien uuden näyttelyhuneistn vukraamista kaasulaitkselle ; helmik. 26 p:ltä Pikku Rpertinkadun varrella sijaitsevan taln ja. tntin N: 3 stamisesta sähkölaitksen tarvetta varten; maalisk. 8 p:ltä vesijht- ja sähkölaitksen päämavelasta tehtävästä piststa; maalisk. 13 p:ltä ehdtuksineen edellä mainitun tntin, Pikku' Rpertinkatu N: 3, käyttämisestä; maalisk. 19 p:ltä kskien krvausta sähkölaitkselle eri talissa kaupungissa ilmaiseksi tehdyistä yhdistämistöistä; huhtik. 4 p:ltä kskien niitä ehtja, millä sakeyhtiön Helsingfrs Elektriska Belysnings Aktiebla sähkövirran käyttäjäin jhdt yhdistettäi-

3 2 siin kaupungin sähkölaitksen jhtverkkn, sekä tämän jhdsta tarvittavien varjen myöntämistä; tukk. 24 p:ltä ehdtuksineen uudeksi taksaksi kaupungin sähkölaitksen sähkövirralle ; elk. 16 p:ltä puti- ja makasiinihuneistn vukraamisesta kaasulaitkselle talssa N: '34 Kasarminkadun varrella; lkak. 2 p:ltä henkilökhtaisten.palkanlisäysten myöntämisestä teknillisten laitsten timitusjhtajille ja insinööreille; lkak. 18 p:1iä vesijhtlaitksessa vusina timeenpantavista laajennuksista ja näihin tarvittavien rahavarjen myöntämisestä; juluk. 11 p:ltä prras- ja pihavalaistukseen käytetyn kaasun hinnan määräämisestä; juluk. 28 kskien sähkölaitksen knttri huneistssa tarpeellisiksi käyneitä muutksia ja näitä varten tarvittavien rahavarjen myöntämistä. Mikäli muuten kskee teknillisten laitsten hita ja käyttöä, viitataan seuraaviin erikisselstuksiin. Helsingin kaupungin Teknillisten laitsten Hallitus: lij. Schildt. 1. Savnius.

4 Kertmus vesijhtlaitksen hallinnsta ja käytöstä vunna Vesijhtlaitksen hallin'ta n myös vnme vunna hitanut Helsingin kaupungin Teknillisten laitsten Hallitus, jka kuitenkin jnkun verran. n uudistettu. Vedenpuhdistuksessa n tuskin llut mitään tivmisen varaa ja vat saavutetut tulkset niinmudin hyvin tyydyttävät, mikä selviää a11alevasta yhdistelystäkin jki- ja vesijhtveden bakteriapitisuudesta viime klmena vutena :. V n s i 1 1 Bakteriapesäkkeitä kuutisenttimetrissr 'd c Jkivettä Vesijhtvettä,., := t;:; g;. c c sg; SW c ' : ' g, ::l.c. :, := S ii 0 03 :0 ;. ei:. e;'.. :S S 10' 10' : S' ; --.. : , , ,326 93, , ; , ,63 Bakterilginen puhdistusteh n keskimäärin llut % vastaten prsenttilukuja 98.64: ja vusilta 1911 ja mo. Yksityiskhtaiset tiedt 'sastumisesta, selkeyttämise:\stä ja sudattamisesta jkaiselle vurkaudelle selviävät kemistin jälempänä levasta kertmuksesta sekä graafi11isista liitteistä n:t 2 ja 3. Samaan kertmukseen liitetyssä taulussa U löytyy jukk tietja sekä jkivedestä että sudatetust,a vedestä jkaiselle vuden päivälle, Ja taulusta V selviää t,aasen jki- ja vesijhtveden kemiallinen kkumus.

5 2 Jen vesimäärä, jka pitkät ajat eteenpäin n täysin riittävä kaupungin vesital'peen täyttämiseen, n suurena sana vutta tehnyt laitksen käynnin vesivimallakin mahdlliseksi. Pikkeuksen tässä suhteessa tekevät heinä- ja elkuut sekä ta,mmi-, helmi- ja maaliskuut,. jllin ainastaan sa tarvittavaa käyttövimaa saatiin putuksesta. Vedenkrkeutta n siis etenkin mainittuina kuukausina järjestelty turbiiniei avulla. Vedenkl'keus padn kynnykseen verrattuna selviää allalevasta taulusta, jka myöskin sisältää tiedt sademääl'ästä ja keskilämmöstä jkaiselle kuukaudelle Meterlgisen Keskusaseman tiednantjen mukaan: Kuukausi Keskikr!eus K:ein Maalin Sademäärä Keskilämpö mm. 0 Tammikuu,, ,01, ,23-0,15 3G,7-8,4 Helmikuu....,,,,,, 'i ,10-0,13 Hl,2-0,5 Maaliskuu,,...,. +O,H +0,69-0,16 49,6 0,0 Huht.ikuu,..,,,. +0,43 + 1,00 +0,16 28,Q + 1,6 Tukkuu, ' ,. +0,37 + 0,54 +0, ,2 Kesäkuu ,..., ,67 +0,08 81,7 + 14,7 Heinäkuu...,... -0,03 + 0,07-0,15 7:8 + 18,1 Elkuu, ,07 ±O,OO - 0,13 92,0 +17,4 Syyskuu ,18 +0,56-0,15 100,9 + 8,9 Lkakuu , , ,5 Marraskuu..., ,50 +0,93 +0,17 100,8 + 0,6 Julukuu... +O,a +0,74 + 0,32 63,5 + 0,2 Kk vunnal +0,22 +1,00-0,16 75'!,4 + 4,4 Viime vunna tapahtui kaksi jäänlähtöä jessa. Tavallinen jäänlähtö keväällä tapahtui huhtikuun 20 p. vedenpinnan krkeimmillaan llessa (1,0 m padnkynnyksen yläpulella). Tisen kerran lähti jää syksyllä. marraskuun 26 p:nä + 0,93 m vedenkrkeudella. Ennenkuin jki uudelleen pääsi jäätymään, sattui käytössä muutamia häiriöitä jääshjan takia. Aina vudesta 1886 alkaen vat jäänlähdöt tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20 p:nä: Aikaisin jäänlähtö, maaliskuun 29 p:nä, li vunna 1890, myöhäisin tukkuun 1 p:nä v VedenkulutuB. Vedenkulutus n viime vunna nussut 5,03G,60ö kuutimetriin vastaten 4,501,509 kuutimetriä edellisenä vunna ja n siis lisääntynyt 11,15

6 3 %:lla, jta vastin kirkn kirjihin -merkitty keskiväkiluku - (] 53, ,754): 2 = 157,198 n kasvanut 4,3 Of:lla. Vur kautinen kulutus li keskimäärin 13,761 kuutimetriä (= 15f1,3 sek. 1), suuri,d J8,255 (= 211,3 sek. 1.) li elkuun 10 p:nä ja pienin, 7,25 kuutimetriä (= 84,0 sek. 1.) kesäkuun 23 p:nä. Näistä saadaan arvt 87,5, 116,1 ja 46,21itraa henkilöä khti vurkaudessa. Suurin vurkautinen vedenkulutus vaihteli eri tunteina seuraavasti prsenteissa laskettuna: k:l 12-1 a. p. 1,15 l k:l 12-1 l. p. 6,02 l 1-2 1,03 l 1-2 li, l 2-3 1,68 0J ,00 l 3-4 ],82% 3-4 5,07 % 4-5 1,79 % 4-5 5,83 0 / 0 5-6,u % _n 5-6 5,20% 6-7 3,94 -% 6-7 4,80 l 7-8 5,42 l 7-8 4,60 / Ö,14 u 8-9 4,41 % ,60 % ,20 / ,56 % ,25 % ,621)/0 11-,-12 2,46 % Suurin kulutus tunnissa sattui k:l 8- a. p. ja li 6,14 l kk vurkauden kulutuksesta. Vedenkulutus (= vedenpumppuaminen) ja ilman keskilämpö sekä sad emäärä jkaiselle- vuden päivälle näkyvät graafillisesta liitteestä n: 1; n kuitenkin humattava että 9, 10 ja 11 p:nä elkuuta kukin kulutus n llut 17,396, 18,255 ja 10/333 kuutimetriä eivätkä niinmudin le täysin yhtäpitävät pumputtujen määrien kanssa. Kuukautinen kulutus löytyy esitettynä taulussa sivulla 7. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät livat: Yksityiskulutus kaupunginsassa.... 2,456,532 m a = 48,7i % sekä muilla rautatien itäpulella levilla alueilla. 796,763 Rautatien länsipulella levilla alueilla. 237,432 Satamapstien kautta n kulutettu 26,688 0,53% Yksityiskulutus 3,5] 7,415

7 4 Ylei8kulutus. Kaupungin maksama kulutus 399,08 m = 3 7,92 % Laitksen ma- ja muu maksutn kulutus 14,458,,- 0,29 % Yleiskulutus 413,450 m 3 = 8,21 % Mittarien mukaan li kulutus siis yhteensä. 3,930,950 m = 3 78,05 % Putkiverkn huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipaljen sammutukseen, Rakennusknttrin vesitarpeisiin uusien katujen rakennuksilla sekä putkiverkn vutihin 1,105,651 = 21,95 0 / Kk kulutus 5,036,606 m 3 = 100,00 0/0 Put.kiverkn huuhteluihin j. n. e. käytetty vesimäärä 1,105,651 m 3, eli 21,95 0 / 0, ei kuitenkaan le kknaan vinut mennä hukkaan 1), vaan n varmasti jksikin saksi tullut kuluttajien hyväksi vesimittarien sittamattman vesimäärän mudssa. Tämän epäkhdan parantamiseksi n. viime vunna lakkaamatta tehty työtä mittari en krjaamiseksi, muuttamiseksi ja ikaisuksi, vaikkei tuls vielä le ehtinyt näyttäytyä. Seuraava taulu näyttää henkilökhtaisen keskikulutuksen vurkaudessa eri vusina: rs: m Keskikulutus henkilöä khti... r,0... r, -r, vurkaudessa, 1. r, 0, ' ' rl s: $0.1-' <l >= Pi c: Pi C S;. E- r, V u 0 s i m c: fb =-- = Pi '.. >= Yksityi- P. S- - ' Yleisiin... <:;;t.. ;;i siin Yhteensä $ g 0 tarpeisiin tarpeisiin... ;:r S; ' ,... 1,173 4, ,286 5, '.' ,452 7, ,670 11, ,743 12, ,936 2 ) 13, ') Luegerin mukaan nusevat vutjen kautta hukkaan menneet vesimäärät vanhemmissa putkiverkissa tavallisesti aina 20 :iin, vieläpä 25 a 30 /0 ilman että putki verkka vidaan pitää hunna. 2) Kaupungin mat talt sekä vapaapstit y. m. 105 kpl.

8 Myönnetyt määrärahat vat ainastaan muutamalle tilille lleet riittämättömät. Niin vat knttrin sekalaiset ment nusseet 1,600: 55 markalla yli määrärahan, krjaukset ja kunnssapit 2,699: 96:11a ja mittarien krjaus sekä ikaisu yllämainitusta syystä 3,691: 58 markalla. Suuremman eravaisuuden näyttää krk pääma-arvlle, jka eri 40,627: 51 markalla arviidusta krsta; tämä jhtuu saksi siitä ettei laitksen päämavelka menarv:ita laatiessa vielä llut lpullisesti vahvistettu, vaan arviitiin Rahatimiknttrin antaman ilmituksen mukaan 200,000 markkaa liian pieneksi, saksi siitä että prsenttiluku menarvissa taksnttiin 4,7:ksi jta vastin Valtuust myöhemmin vahvisti 5 Of krn. Liian alhaiseksi taksutusta pääma-arv'sta jhtuu myös että kulletus nusi 7,323: 16 markkaa menarvissa arviitua' suuremmaksi. Tilit, jtka sittavat suurempia säästöjä vat: pumppulaitksen käyttö, jssa säästyi ]9,032: 77 markkaa suuremman vesiviman käyttämisen takia, sudattimien käyttö, jssa säästyi 7,861: 35 markkaa ja sastusaltaiden käyttö, minkä säästö li 12,752: 75 markkaa suuremman eknmian takia, mikä n jhtunut suuremmasta kkemuksesta jka näiden käytöstä n saavutettu. Knttkuranttitilin krk kaupunginkassaan sittaa 14,985: 20 markan suuruisen säästön arviituun krkn verrattuna. Laajennustöiden useimmat tilit sittavat myöskin säästöjä. Ment näistä töiiltä vat sen vuksi vitu vähentää 17,153: 69 markalla niin että lainavarista säästyi 13,000: - ja vertetuista varista 4,153: 69 markkaa s. t. s. suunnilleen suhteellisesti, myönnettyihin määrärahihin 300,000 ja 85,050. Tult vedenmyynnistä nusevat jpa 83,010: 53:11a ja vesimittarinvukrat 1,199: - markalla yli arviitujen summien. Samaten n vitt vesijhttehtaan tekemistä yksityisistä töistä 40,386: 84 markkaa laskettua vitta, 20,000 markkaa, suurempi. Näiden edullisten lsuhteiden jhdsta nusee nettvitt 379,639: 75 markkaan, jdta' vastin se menarvin li laskettu 259,772: - markaksi eli siis 119,867: 75 markkaa tdellista vitta pienemmäksi. Saavutettua eknmista tulsta n pidettävä hyvin tyydyttävänä. Epäedullisen vaikutuksen tekee kuitenkin käytetyn vesimäärän vertaileminen pumputtuun määrään, mutta n tivttava että tätä eravaisuutta jatkuvan työn kautta vidaan pienentää. Ment ja tult selviävät yksityiskhtaisesti seuraavasta yhdistelystä: 5

9 6 Ment. Hallint, käyttö ja kunnssapit. 1) Hallituksen palkki ja knttri. Ment vat lleet seuraavat: Hallituksen palkki ja sekalaiset ment Palkkja ja palkkiita Knttrinapulaiset Piirustusapulaiset. Knttrihuneustn vukra, lämpö, val ja siistintä Sekalaiset ment. 4,371: 01 35,300: --:- 7,985:- 2,240: - 6,955: 21 7,600: 55 Smk 64,451: 77 2) Labratri. Kahden kemistin palkat. 10,800: - Vahtimestarin palkka, heksanöljyä, kemikaaleja ja tarveaineta sekä muita menja 3,400: 11 Smk 14,200: 11 Mitä labratrin timintaan tulee, viitataan jhtajan erityiseen kertmukseen. 3) Veden pumppuaminen. Vuden kuluessa kaupunkiin pumputtu vesimäärä nusee 5,036,606 kuutimetriin. Seuraava taulu näyttää kuukausittain pumputun vesimäärän sekä sen jan eri pumppulajien kesken.

10 7 Taulu pumppulaitsten käytöstä vunna 1912: Turbiini- Höyry- Keskipakis- Pumppuaminen pumput pumppu pumput vurkaudessa p- Kuukausi S 1t S ('t> p: 00 P p: m a P 10: m S PO p: m 3 c: i!l: ('t> '::i '<l _ '<l S S :=;. -c: '::i -c: _ ' p: p: rr..,..... S. C... c: c -..., S' ::l f'' f'' f''., Tammik.. 1, ,8i , ,620 12,149 13,883 8,022 Helmik.. 1, , , ,396 12,979 16,224 8,532 Maalisk.. 1, , , ,775 13,380 15,263 8,462 Huhtik.. 1,389 59, , ,200 13,307 16,357 7,804 Tukk.. 1, , , ,842 14,027 16,163 8,977 Kesäk.... 1, _ , ,302 13,410 16,878 7,259 Heinäk... 1, , , ,718 14,346 16,251 8,696 Elk... 1, , , ,214 14,394 17,734 8,665 Syysk.... 1, , , ,716 14,057 15,962 8,741 Lkak... 1, , , ,157 14,424 16,218 9,298 Marrask... 1, , , , ,70i 14,624 17,127 9,345 Juluk... 1, , , , ,959 13,999 16,6191 8,558 Kk vunnal16,60l13,063, ,1291 6,07211,958,43.015,036,606113,761117,7341 7,259 Vanhimmilla turbiinipumpuilla n SllS pumputtu 3,063,047 kuutimetriä, eli 60,8 % kk vesimäärästä, höyrypumpulla 15,129 kuutimetriä, eli 0,3 % ja uusilla keskipakispumpuilla 1,958,430 kuutimetriä, eli 38,9 Df. Vurkautinen pumppuaminen selviää graafillisesta liitteestä n: 1. Veden pumppuamiskustannukset vat lleet seuraavat: a) Turbiinipurnput. Ylikneenhitaja, sa palkasta Kneenhitajat ja apulaiset Muut käyttö- ja hitkustannukset Pumppujen krjaukset ja kunnssapt Vesirännin 500:- 4,900: - 1,649: 71 1,204: - 737:47 Smk 8,991: 18 Kska turbiinipumpuilla n kaupunkiin pumputtu 3,063,047 kuutimetriä vettä, n tämä pump.puaminen tullut maksamaan 0,294 penniä knutimetriltä.

11 8 b) Höyrypumppu. Ylikneenhitaja, sa palkasta Kneenhitajat ja apulaiset Lämmittäjät ja apurien päivät yöt Hiiliä böyl'ykattilibin Öljyä, trassia y. m.. Kattiliden ja kneiden krjaukset ja kunnssapit 500:- 1,200: - 76:48 485: :66 192:82 Hmk 2,716: 13 Höyrypumpulla n kaupunkiin pumputtu 15,129 kuutimetriä vettä, jten jkaiselle kuutimetrille tulee 17,95 penniä. c) Keskipakispumput. Nämät pumput vat sähkömttri en käyttämiä; sähkövirta saadaan saksi uudesta vesivimalla käyvästä generaattrista, saksi imukaasumttreista sekä saksi. kaupungin sähkölaitksesta. Ment vat lleet seuraavat: Ylikneenhitaja, sa palkasta. JCneenhita,iat ja apulaiset. Lämmittäjät ja apurien päivät yöt. AntmRiittiä imukaasulaitsta varten Oljyä, trassia ja muita aineita. Kneiden ja pumppujen krjaukset ja kunnssapit Krk krkeajännityskaapelille kaupungista Helsingin kaupungin sähkölaitksen lasku 255,340 kilwattitunnista a 0,10 1,300: - 7,700: - 566:24 768:60 2,055: 37 2,435: 05 2,500: - 25,534:- Smk 42,939: 26 Tästä vähennetään sudatinhiekan pesukustannukset 2,220:- _aitksen valaistus. 2,390: - 4,610: _ Kehitetty energia n mit attu ja laskettu seuraavasti: Smk 38,329: 26 Kaupungin sähkölaitksesta saatu virta.. 255,340 kw.tuntia mukaasumttrien kehittämä virta. 17,500 Uuden vesivimalla käyvän generaattrin kehittämä virta 592,560 Yhteensä 865,400 kw.tuntia. Jkainen kilwattitu'nti n SllS maksanut keskimäärin 4,96 penniä.

12 Sähkövirta n käytettyallamainitulla tavalla: Selkeytyneen veden sudattimiin pumppuamiseen Veden kaupunkiin pumppuamiseen Sudatinhiekan pesuun. Laitksen valaistukseen 9 261,000 kw.tuntia 658,300 22,200 23,900 Yhteensä 865,400 kw.tuntia Kska sudatinhiekan pesu Ja laitksen valaistus n laskettu 10 pennin mukaan kw.tunnilta, nusevat ment keskipakispumppujen en pumppuamisista seuraaviin summin: Pumppuaminen sudattimiin. kaupunkiin. 12,210: 33 26,118: 93 Smk 38,329: 26 eli 1,334 penniin kuutimeiriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputusta vedestä, 1,958,430 kuutimetristä ja 0,243 penniin kuutimetriltä sudattimiin pumppuamisesta j()s ment jaetaan kk sille määrälle, 5,036,606 kuutimetriä, jka viime vunna ylipäänsä n pumputtu kaupunkiin. Kk veden pumpuamiselle n keskikustannus 0,993 penniä kuutimetriltä js vusikustannukset, Smk 50,036: 57 jaetaan vuden kuluessa pumputuue vesimäärälle. 4) Sudattaminen. Ylikneenhitaja, sa palkasta Ylimääräinen kneenhitaja. Hiekan seulminen ja sudattimiin kuljettaminen Sudatinhiekan pesun käyttökustannukset Sudattimien ja knehuneissa kulkevien :gutkijhtjen krjauskustannukset. Smk 500:- 1,440: - 2,475: 65 2,220: - 1,116: 47 7,752: 12 eli jaettuna kaupunkiin pumputulle kk vesi määrälle, 0,154 penniä kuutimetriltä. 5) Selkeyttäminen. Tästä vat vuden kuluessa jhtuneet seuraavat ment: Ylikneenhitaja, sa palkasta. 500: - Apuritöitä ja kuljetuksia y. m.. 15,733: 95 Siirt 16,233: 95 2

13 10 Siirt Aluminiumsulfaattia.. Kalkkia ja sdaa. Altaiden ja niihin kuuluvien jbtjen krjaukset ja kunnssapit.. 16,233: 95 44,593: 66 14,419: 64 2,021: - Smk 77,268: 25 Js tämä summa jaetaan kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, nusevat selkeytyttämiskustannukset 1,534 penniin kuutimetriltä. 6) Muut ment Vanhassakaupungissa. Maanvukra puhdistuslaitksenalueestaja nsujelevasta alueesta 1,000: - Rkelinusten kunnssapit ja krjaukset. ö,87: 51 Vedenkrkeudensittajien ja erilaisten jhtjen krjaukset ja kunnssapit Tasituskustannukset ja istutukset, Plttaineet ja rakennusten lämmitys Sähkövalaistuksen laittaminen ja lamput 401: 79 -Virtakustannukset. Puhtaanapit Yövartija. ],106: :54 6,618: 55 2,390: - 2,71: 79 1,790: 71 ],284: 50 Smk 22,445: 06 eli 0,446 penniä kullekin kaupunkiin pumputulle vesikuutimetrille. Kun myös labriatrin kustannukset tetaan mukaan, nusevat kustannukset itse veqenpuhdistuslaitkseua 3,409 pfmniin jkaiselta pumputulta kuutimetriltä vettä: 7) Putkiverkk. Ment vat lleet seuravat: -Putkimestari, palkka- Sulkujen ja palpstien hit ja pakkaselta sujeleminen sekä putkiverkll huuhtelu : Putki verkn krjaukset ja kunnssapit, palpstit ja sulut. Satamapstien ynnä niihin kuuluvien jhtjen ja letkujen krjaukset ja hit. 3,600:- 5,753: 95 8,229: 23 3,636: 32 Smk 21,219: 50

14 Vuden kuluessa n krjattu 8 vuta, jista 2 n llut liitsvutta Jaettuna jhtverkn kk pituudelle, sattui yksi vut jkaisella 13,5. kilmetrillä. Hitkustannukset kk9naisuudessaan nusevat Smk 196: 66 kilmetriltä putkijhta. 8) Vesilinna. Ment livat: Säiliönvartija, palkka. 500:- Vesilinnan ja vartijan asunnn kunnssapit sekä plttaineet 526: 63 9) Vesimittarien hit ja kunnssapit. 11 Smk 1,026: 63 Käytännössä levien mittarien luku n vuden kuluessa lisääntynyt 173:11a ja li niitä vuden lpussa 2,797 kpl. Mittarien aukn läpimitat selviävät seuraavasta taulusta: Aukn läpimitta ] mm Lukumäärä kpl. Vuden kuluessa n työpajassa krjattu ja ikaistu yhteensä 1,332 mittaria eli 47 % kaikist.a käytännössä levista. Mittarien lukemis-, tarkastamis- ja ikaisu- sekä hitkustannukset vat seuraavat: ittarien lukeminen ja lukemien yhdistely. 10,031: 47 Krjaus- ja ikaisakustannukset, tästä kertyneet tult vähennettynä... 12,191: 58 Smk 22,223: 05 Jkaisen käytännössä levan mittarin kustannukset vat siis nusseet Smk 7: 95 vudessa. Vaihdettujen ja pistettujen vesimittarien luku n 1,303. Syyt vat lleet seuraavat: Vaihdettu vusittaisen säännöllisen vaihdn takia Vaihdettu ismpiin tahi pienempiin mittareihin. Vaihdettu vir,allista ketta varten. Siirt kpl. kpl. eli 29,0% kaikista mittareista 2,2% 0,4, % ' eli 31,6 0 / 0 kaikista mittareista

15 12 Siirt 885 kpl. eli 31,6% kaikista mittareista Vaihdettu epävarman käynnin takia. 33 1,2% Vaihdettu pysähtymisen takia 106 3,8% taaksemenn takia 15 0,5 0 / 0 vian takia sittimessa tahi taulussa 29 1,1 % vutamisen takia 22 0,7 0 / 0 jäätymisen takia 66 2,4 0 / 0 muidensyiden.takia 25 0,9 0 / 0 Pistettu lakkautuneen käy- tön takia..' ,4 % Yhteensä ],303 kpl. eli 46,6 % kaikista mittareista Uusia mittareita n asetettu 306 kpl. jista 74 kpl. ainastaan kesäksi. 10) Sekalaisia menja. Tämän tsakkeen alle tetaan seuraavat ment: Mittaukset ja tutkimukset Palvakuutusmaksut. Kunnallismaksut Helsingin pitäjän kunnalle. Hevsten juttaltaiden vedenlämmityslaitsten käyttö ja kunnssapit. Laskujen jakelu. Puhelinmaksut. Vahingnkrvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammista Phjavesitutkimukset. Krka kaupungin rahastssa levalle knttkuranttitilille. Saatavien vähentäminen Kurssitappi 3,089: 71 1,540: 94 1,065: 05 2,633: 76 1,200:- 793:70 190:- 51,786: 87 10,014: :18 5: 15 Smk 72,491: 16 Pääasialliset ment phjavesitutkimuksista vat kustannukset Tikkurilan harjulle sijitetusta kelaitksesta pintaveden lunnnsudattamiseksi. Veden pumppuaminen harjulla sijaitsevaan sudatinaltaaseen alki tukkuussa ja jatkui kk vuden kuluessa. Kska kkeet täytyvät jatkua myös vunna 1913, ei tulksia vielä vida julkaista.. 11) Työpaja. Työpajan suranaiset ment vat 'lleet seuraavat: Työpajanjhtaja, palkka paitsi asunta ja lämpöä. 2,700:- Siirt 2,700: -

16 Siirt Putkimestari Työpajan rakennusten krjaukset ja kunnssapit sekä aidat., Työpajatntin ja rakennusten puhtaanapit valaistus ja lämpö Työpajan päivystäjä ja yövartija Maksuttmat krjaukset Smk 13 2,700: - 3,300: - 2,735: :- 924: :79 145:97 11,401: 96 'l'yöpaja n Vllme vunna tehnyt m. m. 183 liitsta putkiverkkn seuraavan erittelyn mukaan: Liitksen läpimitta mm Liitksien luku kpl. Taludellinen tuls työpajan timinnasta löytyy esitettynä kertmuksen lpussa. Js yhdistellään yllälevat tdelliset ment sekä myös kustannukset jaettuna jkaiselle kuutimetrille kaupunkiin pumputtua vettä, saadaan seuraava taulu 1). Hallinnn palkki ja Vuden 1912 menista. Hallint ja Kunnssa- Kustanpit ja Yhteensä Muut nukset käyttö ment m 3 :ltä krjaukset - vettä Smk 1 p:li Smk 1 p:a Smk 1 p:lä Smk 1 p:ia penni! knttri... 64, , , ) Labratri , , , ,282 3) Vedenpumppuaminen 45, , , ,993 4) Sudattaminen... 6, , , ,154. 5) Selkeyttäminen... 75, , , ,53' 6) Muita menja Van hassa kaupungissa , ,000-22, ,U6 7) Putkiverkk ,600-17, , ,4021 8) Vesilinna , ,020 9) Vesimittarien kunns- 12'F 72, sapit ja hit , , ,U1 1O} Sekalaisia menja , ,'39 11) Työpaja... 6,000-5, , ,227 Yhteensäl 222,733137/ 64,891154/. 76,891127/ 364,516118/ 7,237

17 14 K<?rk ja kulletus. Ment krsta ja kulletuksesta pääma-arvlle, Kaupuuginvaltuustn viime julukuun 21 p:nä tekemän päätöksen mukaan laskettuina, vat seuraavat: 6,212 p:iä m 3 :1tä 2,84,1 5 % krk Smk:lle 6,257,550: ,877: 51, eli Suunniteimanmukainen kulletus 143,073; 16 sekä ylimääräinen kulletus, vudelta 1911 siirtyneillä määrärahilla stettujen vesimittarien kustannus. 14,304: 92 0,2840 Smk 470,255: 59 eli 9,337 p:iä m 3 :1tä n SllS: Kustannus jkaisesta pumputusta kuutimetristä vettä Ment hallinnsta, käytöstä y. m... 7,237 penniä kosta ja kulletuksestapääma-arvlle.. 9, Yhteensä 16,514, penniä Mutta kska yleistä ja yksityistä käyttöä n veltettu ainastaan 3,916,497 kuutimetristä, vat samjen edellytysten mukaan kustannukset jkaisesta myydystä kuutimetristä vettä 21,314 penniä. Laajennukset ja pääma-arvn lisäykset. Vuden kuluessa n tehty seuraavat työt, jista vat kitunneet.seuraavat kustannukset: Vesijht Panimkadulla 6,271: 99 S:n Kirkkmaankadun länsipulella levien varastpaikkjen alueella 9,143: 46 S:n Pääskylänkadulla Panimkadusta Sörnäisin niemeen 22,989: 89 S:n Viipurinklldulla Kristiinan- ja Freclriksperinkatujen välillä sekä Sturekadulla ja sen jatkkadulla Vallilassa Fredriksperinkadusta Vallilantielle. 6,887: 47 S:n Vallininkadulla Alppikadun ja Klmannen linjan välillä. 7,577: 46 Siirt 52,870: 27

18 Siirt 52,870: 27 Vesijht Laakskadulla tnttien 2 ja 113 rajalta Kaikukadun valrelta sekä viimemainitulla kadulla Laakskadun ja Sörnäisin rautatien välillä. 4,418: 60 S:n Vilhelmsperinkadulla Södervikinkadun ja Sörnäisin S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n S:n 'S:n rantatien välillä Vegakadulla Orinkadun ja täisen Vierttien välillä Saarikadulla Oihnnakadusta sitteesen n: 17.. Musekadulla Läntisen Vierttien ja Aurrakadun välillä Apllkadulla Creutz- ja Töölönkatujen välillä.. Etelä Hesperiarikadulla Töölön- ja Creutzkatujen välillä Creutzkadulla Etelä Hesperian- Ja 'Apllkatujen välillä Töölönkadulla Etelä Hesperian- ja Kul1\effkatujen välillä.. Flratiellä Kaavi- ja Tivkatujen välillä.... Nimrdkadulla Lastenhityhdistyksen tntin ja Seurasaarentien välillä Seurasaarentiellä Nimrdkadun ja Ukkkdin välillä Fredriksperinkadulla tntin n: 4 ja Terrassikadun välillä Fredriksperinkadulla Saimaan- ja Karjalankatujen välillä lnarintiellä Ätsärin- ja Oulunteiden välillä SuvR:nnntiellä narin- ja Laatkanteiden välillä Ouluntiellä narin ja Laatkanteiden välillä. Laatkantiellä Oulun- ja Atsärinteiden välillä, Rineen-, Suvannn- ja Virtainteillä.... Maistraatinkallulla tntin n: 31 ja Magdaleenakadun 15 1,415: 08 6,677: 46 3,300: :96 9,568: 69 2,089: 33 2,935:- 3,679: 83 4,528: 99 20,179: 83 18,588: 91 2,639: 05 6,598: 35 5,969: 16 2,679: 23 3,507: 79 4,060: 84 10,767: 16 välillä.. ' ,614: 56 Selmakadulla ,129: 72 Bölenkadulla Selma- ja Reginakatujen välillä 8,094: 40 Leakadulla tntin n: 9 ja Bölenkadun välillä 3,216: 27 Freesekadulla Aurl'a- ja Dagmarkatujen välillä. 7,154: 63 Dagmarkadulla Freese- ja Fredrikinkatujen välillä 4:,257: Siirt 210,547: 78

19 16 Siirt 210,547: 78 Vesijht Temppelikadulla sitteen n: 1 ja Nervanderkadun. 7 S:n Sörnäisin Rantatiellä sitteen n: 15 khdalla, täisellä Pappikadulla sitteen n: 5 khdalla, Kustavinkadulla sitteen n: 6 khdalla, täisen Lehtkujan etelä päässä sekä Pitkänsillanrantakadulla Pitkänsillan khdalla Vapaakaivn asettaminen Magdaleenakadulla Bölessä Työkalujen ja kalustjen st. Sekä aikaisemmilta vusilta siirtyneillä määrärahilla.: 9,631: :64 12,210: 98 Smk 240,119: 73 Vesimittarien st.. 33,297: 63 Vesijht Mynttirannalla. ],475: 69 S:n Fabianinkadulla sitteen n: 14 ja Puutarhakadun välillä 3,169: 19 '.. A vnaisien sudattimien uudestarakentaminen sastusaltaiksi... Uusi vesiränni sekä viemärijht. 7,728: 97 8,000: - 1 kpl. 300 H. V., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattri 12,424: 68 66,096: 16 Pistt. ' Smk 306,215: 89 Niinkuin j n' mainittu hyväksyi Kaupunginvaltuust viime julukuun 21 p:nä Teknillisten laitsten Hallituksen ehdttaman järjestelmän pääma-arvin kulletukselle, jnka mukaan, sittenkun määrätty prsentti, vastaten n. k. myymis- tahi pysyväisarva, n pääma-arvsta eritettu, krn ja kulletuksen summa kk ajan tulee lemaan knstantti-määrä siksi kunnes laits kknaan n tullut tileistä pistetuksi myymisarvnsa saakka. Pistt lasketaan n. k. nk ulletuskirjassa (namrteringsbk). Yhdistely siitä antaa seuraavan tulksen: Patrakennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnt kaupungin maalla, myymisarv 10 Of alkuperäisestä arvsta, kulletuaaika 50 vutta Siirt 793:31 793:31

20 Siirt 793:31 Kemistinasunt, hiilivajaja erilaiset ulkhunerakennukset kaupungin maalla, myymisarv 5 %, kulletusaika 20 vutta 752:97 Tiiliset kne- ja höyrykattilarakennukset kaupungin maalla, myymisarv 10 %, kulletusaika 20 vutta.. 1,871: 47 Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset kneet, pikasudattimien rakennus, sastusaltaat ja sekitusrakennukset sekä abratrirakennus, jtka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarv 10 %, kulletusaika 10.vutta. 58,635: 29 Avnaiset sudatinaltaat, erilaiset ulkhunerakennukset, vajat, makasiinit, kellarit, savupiippu, purkaus paikka, pikasudattimet, putkijhdt ja sillat, jtka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarv 5 0 / 0, kulletusaika 10 vutta 33,866: 89 Vesipstit, kastelupstit, vapaakaivt, hevsien juttaltaat y. m., kulletusaika 10 vutta. 3,295: 20 Vesilinna, myyntiarv 10 %, kulletusaika 50 vutta 967: 75 Putkiverkk, myyntial'v 10 %, kulletusaika 50 vutta 20,261: 30 Vesimittarit, myyntiarv 5 %, kulletusaika 10 vuta. 30,888: 63 Työkalut ja kalustt, myyntiarv 10 %, kulletusaika 10 vutta 6,045: Smk 157,373: 78 jsta Smk 143,073: 16 n suunnitelmanmukaista kulletusta ja Smk 14,304: 92 n vudelta 1911 siirretyillä määrärahilla stettujen vesimittarien ylimääräinen kulletus. 17 Vesijhtlaitksen pääma-arv. Pääma-arv 31 p. julukuuta Laajennukset ja arvnlisäykset vunna ] 912 Pistt samana vunna.. Pääma-arv 31 p. julukuuta 1\H2. jaettuna seuraavasti: VanhalJsakaupungissa: 15/ 16 Vanhankaupungi putuksesta sekä maaalue Vanhempi patrakemlus kivestä sekä vesiränni Siirt 6,257,550: ,215: 89 6,567,766: ,378:08. Smk 6,406,388:- 94,100: - 23,896: - 117,996: - 3

21 18 Siirt Uusi vesiränni. Vanhempi pumppuhune tiilestä 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit HV., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattri. Kne- ja höyrykattilarakennus tiilestä.. Höyrypumppulaits ynnä jhdt, perustus ja 3 kpl. höyrykattilita Savupiippu. Asuinrakennus tiilestä. Ulkhunerakennus ristikkhirsistäja laudista Erilaiset ulkhunerakennukset Hiilivaja ristikkhirsistä ja lauclista.. Hiilen purkauspaikka ja raide. Amerikkalaisten pikasudattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivt. 8 kpl. amerikkalaisia pikasudattimia ynnä jhdt. Katetut sastusaltaat Avnaiset Sekitusrakennus Kalkin ja sdan sekituskne mukaasugeneraattrit, mttrit Ja sähkömttripumput. Sähkönmuuntaja. Putkijhdt, järjestelykaivt, vedenttam ja putkijhtsillat Antrasiittivaja ja laivalaituri Kalkin ja kemikaalien säilytysvaja Öljykellari. Kemistinasunt puusta. Kneenhitajain asunt puusta. Labratrirakennus puusta Ve.'lilinna Vahtitupa hirsistä. Vesijhttyöpaia tiilestä Siirt 117,996: - 36,491: - 33,926: - 25,702:- 37,306: - 66,880: - 61,056: --: 4,396: - 37,828: - 3,019: - 370:- 1,920:- 470:- 162,195: - 175,060: - 122,776: - 97,517: - 27,463: - 4,585: - 116,536: - 4,568: - 35,801: - 3,143: - 4,146: - 1,387: - 11,604: - 24,096: - 11,063: - 1,229,300:- 223,775: - 2,487: - 226,262:- 29,870: - 29,870: - 1,455,062:-

22 Siirt Ulkhunerakennus ristikkhirsistäja laudista Vesipstit satamissa 0 Vapaakaivt Hevsten juttaltaat 0 Putkiverkk 0 Vesimittarit 0 Kneet ia työkalut 29,870: - 4,813: - 17,216: - 8,907: -- 8,538: - 166,279: - 78,121: - Smk 19 1,455,562: - 134,683: - 34,661: - 4,636,882: - 244,600: - 6,406,388: - Viime vunna laskettujen vesijhtputkien pituus ja läpimitta sekä palpstien ja sulkuventtiilien lukumäärä selviävät seuraavasta taulusta: 1>:> ' 0 0 Ot 1>:> Ot 1>:>... l-:> ' e. ' El 51 0 El e:s.!b - 0 :!!l ' = = = =.!B '7 '7 '7 '7 '7 'g '' m m m m m kpl. kpl. Vesijht Uudella Vilhelminkadulla Kirkkmaankadun länsipulella levien varastpaikkjen alueella Pääskylänkadulla Sörnäisin niemeen Valininklldulla Laaks- ja Kaikllkaduilla Vilhelmsperinkadulla Vegakadulla Saarikadulla Musekadulla..0 ' Apllkadulla E. Hesperiankadulla O' Creutzkadulla ' Töölönkadulla Flratiellä , Nimrdkadulla Seurasaarentiellä Fredriksperinkadulla (2 paikk.) narintiellä Suvannntiellä (2 paikk) Ouluntiellä O' Laatkantiellä Siirti 19411,06311,

23 20 t.:) m 0 0 C1 t.:)! d ::: C1 t.:) -J e: e: e:! -...,a= - 'g 1'113 1'113 ;'8 ;'8 0. m P>:1;l.,. ::: ::: ::: :::. : '; '; '; '; '; 1», m m m m m kpl. kpl. 1 Siirt 194 1,311, Maistraatinkadulla Selmakadulla Bölenkadulla Leakadulla Freesekadulla Dagmar- ja Fredrikinkaduilla Temppelikadulla Sörnäisin rantatiellä vesijht Rineenteillä. Virtaintiellä - _ täisellä Pappikadulla Kustavinkadulla täisellä Lehtkujalla Pitkänsillanrantakadulla Rauhakadulla... _ Yhteensä 194 1,394 2,386 1, Maasta kaivettuja tahi hylättyjä Lisäys 194 1,394 2,365 1, Vähennnys ekä Näiden laajennuksien jälkeen vat putkiverlcn pituus ja palpstien sulkuventtiilien luvut seuraavat: m kpl. kpl. 31 juluk ,1221,1324,2964, ,68625,03819,261 18,275102, Lisäys v , ,394 2,365 1,481-5, Vähennys v ' / 31 p. juluk ,12211,13214,29614,952112,936115,080127,403120,742118, Putkiverkn keskiläpimitta n 258 mm ja sisältää 5,634 kuutimetriä vettä.

24 21 Taludellinen tuls. Työpaja n vllme vunna surittanut paljn enemmän töitä kuin kskaan ennen. Tult vat 306,473: 65. Ment vat lleet: Työkustannukset Aineet ja muut kustannukset. Vuden ylijäämä. 82,317: ,768: 94 Smk 246,086: 81 60,386: 84 Sivuilla 12 ja 13 j esitetyn erittelyn mukaan vat työpajan suranaiset ment nusseet. 11,401: 96 jtenka työ'pajan brutt-ylijäämä n 48,984: 88 Smk 60,386: 84 Tuls vesijhtlaitksen käytöstä kknaisuudessaan, kun siirretyt määrärahat tetaan humin, selviää seuraavasta yhdistelmästä: Tult. Tult yksityiskulutuksesta. satamapsteista jaetusta vedestä kaupungin kulutuksesta 91,346: 52 vapaakaivista y. m. jaetusta vedestä : 24 Vesimittarien vukrat. Tult hevsien juttaltaista Vitt työpajan tekemistä töistä. Maan vllkra sujelevasta alueesta Krk pankkilaskulle. 953,674: 99 12,989: 02 97,852: 76 41,199: - 1,235: 91 1,106,951: 68 60,386:84 200:- 206:36 Smk 1,167,744: 88 Ment. Aikaisemman erittelyn mukaan siv. 13 Vudelta 1911 siirretty määräraha Vudelle!H3 50,057: 24 3,390: 60 Siirt 364,516: 18 46,666: ,849: 54

25 22 Krk ja kulletus pääma-arvlle Vuden nettvitt. Siirt 317,849: ,2ö5: ,639: 75 Smk ],167,744: 88 Yksityiskulutuksesta Kaupungin kulutuksesta. Tult kuutimetriltä vettä. Tult jkaiselta myydyltä kuutimetriltä vat: vedestä 27,181 penniä mittarinvukrista. 1,051 töist,ä yksityisjhtja varten. 1,542 muut tult 0,0402 Yhteensä 29,816 penniä Tult jkaiselta pumputulta kuutimetriltä vat: vedestä 21,135 penniä mittarinvukrista.. 0,818 töistä yksityisjhtja varten 1,199 muut tult. 0,033 Yhteensä 23,185 penniä 27,4082 penniä 24,520 Tult vesimittareista, jaettuina kaikille vuden lpussa käytännössä leville mittareille, tekevät Smk 14: 73 kustakin mittarista vudessa. Bilanssi 31 p:nä julukuuta Varat. Pääma arv SV. 17, 18 ja 19 levan erittelyn mukaan. Ainevarast.. Kassa. 310: 92 Pankkilaskulla. 6,307: 13 Peruutettavaksi tulevat tullimaksut Saatavat: Vesimaksuja Laskuja töistä yksityisjhtja varten Muita laskuja. 288,594: 84 90,671: 32 1,040: 83 6,406,388: - 345,084: 55 6,618: 05 30,188: ,306: 99 Siirt 7,168,585: 94

26 23 Nstamattmia määrärahja Rahatimiknttrissa Krk pankkilaskulle Siirt 7,168,585: ,305: :36 Smk 7,32,097: 63 Velat. Kaupungin rahast: Myönnetyt lainavarat: a) stetut.... b) Nstamattmat Lainaamattmat varat Knttkuranttilasku. Velkaa eri henkilöille Siirretyt määrärahat Vuden 1912 brutt-ylijäämä. 6,325,491: ,305: 33 6,478,797: ,590: 42 80,896: ,232: 92 6,9J 9,926: 25 19,141: 03 3,390: 60 Vähentyy: 5 % krk pääma-arvlle 1 p:nä tammi.kuuta 1912, Smk 6,257,550: ,887: 51 Suunnitelmanmukainen kulletus 143,073; ,950: ,639: 75 Smk 7,322,097: 63 Brutt-ylijäämä, Smk 835,590: 42, tekee 13,35 % pääma-arvsta vuden alussa ja nettvitt, Smk 379,639: 75, 6,1'7 % samasta päämasta. Helsingissä, helmikuun 27 p:nä Albln Skg.

27 Kertmus vedenpuhdisiamisesta Vanhankaupungin pikasudatinlaitksessa ja vesijhtlaitksen labratrin timinnasta vunna kirj O. K. Bergman.. Vedenpuhdistamine. a) Sastaminen, selkeyttäminen ja neutraliseeraaminen..vunna 1912 n tehty ainastaan muutamia vähäpätöisempiä krjausja uudestarakennustöitä laitksen kemiallisella puhdistusasemalla. Avnaisen sastusaltaan n: 3:n phja ja seinät vat betneeratut uudestaan ja avnaisessa altaassa n: 1 n haaratrvi mnteerattu allasryhmän 600 mm suuruiseen laskujhtn, jka yhdistää ryhmän sentraalikaivn sudatinlaitksen luna leviin kaivihin; tähän haaratrveen, jka myös n 600 mm läpimittainen, vidaan sulkuventtiilin kautta laskea vettä altaasta n: 1. Niinrnudin saadaan vesi avnaisissa altaissa kiertämään jk suunnassa tahi päinvastin. Jalkimäinen kiertkulku ei ennen llut mahdllinen. Vuden kuluessa n altaita käytetty ja yhdistelty seuraavalla tavalla: Vuden alusta tammikuun 17 p:vään tapahtui selkeyttäminen altaissa 1, j 1 *), mainittuna päivänä lakkautettiil?- pakkasen takia n: l:n käyttö. Jääpeite li siinä sillin kasvanut 80 cm vahvuiseksi. *) Katetnt surakaiteen mutiset sastusaltaat merkitään tässä numerilla ja avnaiset, ympyräsektrin mutiset numerilla 1, 2 ja 3.

28 2* Jään Ja lumen pistaiminen avnaisista altaista vaati melkisesti työtä, jsta syystä vasta maaliskuun 25 p:nä yksi niistä jälleen vitiin ttaa käyttöön; tammikuun 17 p:stä. maaliskuun 25 p:ään saakka ja siis maaliskuun alussa vallitsevan sujankin ilman aikana, jllin Vantaanveden bakteriapitisuus li suuri, tapahtui puhdistaminen katetuissa altaissa. Jäänlähdön aikana huhtikuun 18 ja 25 p:n välillä sekä myöhään syksyllä, 17 p:stä marraskuuta vuden lppuun, käytettiin neljää allasta; muuten käytettiin aina klmea eri ryhmään kuuluvaa allasta, niin että vesi aina ensin laskettiin jmpaankumpaan katettuun altaaseen ja sitten jk kahteen avnaisen tahi tiseen katettuun ja vasta sen jälkeen yhteen avnaiseen. Käytettyjen altaiden vaiht tisiin n tapahtunut mahdllisimman eknmisesti. Vuden kuluessa n altaita täytetty kaikkiaan 30 kertaa, nimittäin tammikuussa 2 kertaa, helmikuussa 1, maaliskuussa 2, huhtikuussa 3, tukkuussa 2, kesäkuussa 3, heinäkuussa 4, elkuussa 2, syyskuussa 2, lkakuussa 3, marraskuussa 4, ja julukuussa 2 kertaa. Useimmiten vat täyttämiset tapahtuneet sunnuntaisin ja pyhäpäivin, jllin vedenmenekki n pienempi kuin arkipäivinä. Saadakseen selvän siitä, vitaisiink vieläkin suuremman bakterilgisen puhdistustehn saamiseksi edulla käyttää suurempaa määrää puhdistusainetta, aluminiumisulfåattia, kuin mikä varmalle sastamiselle ja tehkkaalle selkeyttämiselle tarpeen n, päätti labratri viime vunna tarpeen vaatiessa lisätä jnkunverran aluminiumisnlfaattipansta; tämä lisäys n vuden kuluessa llut keskimäärin nin 15 pain-saa aluminiumisulfaattia miljnalle painsalle jkivettä. Tämä saattaa tapahtua ilman haittaa, sillä j kkeista vunna 1910 tiedettiin kalsineeratun sdan levan lutettavan keinn, jlla, r;iippumattll jkiveden vaihtelevasta alkaliniteetista ja muusta kkumuksesta, aina täydellisesti vidaan sastaa kk aluminiumimäärä ja sita sulan rikkihapp vaarattmaksi, jka suhteessa tehttmaksi neutraali-sulaksi. Tämän menettelyn alullepann ikeuttivat tiselta pulen vuden ilmastlliset lsuhteet (sademäärä 752 mm), jtka aiheuttivat erittäin suuren bakteriapitisuuden jkivedessä, tiselta pulen saadut tulkset, jita vidaan pitää erinmaisina. Aluminiumisulfaatin ja jkiveden karbnaattien vaihdksessa vapautuneen hiilihapn neutraliseeraaminen n vuden kuluessa tapahtunut kakilla, kalkkimaidn mudssa. Yksityiskhtaiset tiedt kemiallisesti käsitellystä raakavesimäärästä, kaupunkiin pumputusta puhdasvesimäärästä. kemikaalipanksista sekä sudattamisen kulusta löytyvät teknillisessä yleiskatsauksessa siv. 17* ja 18*.

29 Sen lisäksi ansainnevat seuraavat tiedt humita: Vunna 1912 n havaintjen mukaan puhdistusainetta sekitettu 5,370,260 kuutimetriin vettä (päivittäinen keskiarv n 14,673 kuutimetriä = sek. litraa). Julukuun 21 p:nä li suurin päivämäärä, jllin käsiteltiin 18,170 kuutimetriä (= sek. litraa), pienin vesimäärä, 8,830 kuutimetriä (= sek. litraa), sattui kesäkuun 23 p:nä. Kknaisvesimäärä n 457,900 kuutimetriä, eli 9,32 %, edellisen vuden määrää suurempi. Kaikkiaan n 424,118 kila aluminiumisulfaattia sekitettu veteen, jten keskipans kuutimetrille jkivettä n llut 79.0 g; edellisenä vunna li se 64.9 g. Emäksisen aluminiumisulfaatin kkumus n llut seuraava: 3* Veteen liukenemattmia aineksia. Aluminiumiksiidia, Al 2 Os Rikkihappa, SOs Vettä , Oi 10 Vuden kuluessa n käytetty 92,339 kila kalsineerattua sdaa raakaveden alkaliniteetin lisäämiseksi, ennenkuin aluminiumisulfaattiliusta siihen sekitettiin. Sdapanksia n v tarvittu seuraavina aikina: vuden alusta helmikuun 17 p:ään, 5 p:stä maaliskuuta heinäkuun 30 p:ään sekä syyskuun 6 p:stä vuden lppuun. Mainittuina aikina n sdalla käsitelty 4,597,359 kuutimetriä eli OJa kk vesimäärästä, keskipans kalsineerattua sdaa n siis llut 20.1 g kuutimetrille vettä; js käytetty sdamäärä jaetaan kk vesimääräle, jka vuden kuluessa n puhdistettu, saadaan keski panksen suuruus 17.2 g. Vunna 1911 livat vastaavat arvt 15.8 ja 8.4- g. Lisäys riippuu kahdesta yhdessä vaikuttavasta seikasta: lisätystä aluminiumisulfaattipanksesta ja jkiveden alemmasta alkaliniteetistä vunna Kalsineerattu sda n sisältänyt keskimäärin % natriumkarbnaattia, Na 2 003' Sammutettua kalkkia n käytetty 145,400 kila, jlla n neutraliseeraltu 5,318,260 kuutimetriä (99.03 Of kknaismäärästä) selkeytynyttä vettä.

30 4* b) Sudat'taminen.. Vunna 1912 n sudattaminen sujunut tasaisesti ja ilman häiriöitä. Kemiallisesti käsitellyn jkivesimäärän ja kaupunkiin pumputun puhdasvesimäärän suhde, jka ensi sijassa riippuu sudattimien eknmisesta käytöstä pesuihin ja huuhteluihin nähden, li viime vunna hyvin edullinen, 1.066, vastin 1.09 ja 1.15 kahtena edellisenä vunna. Pikasudattimilla sudatettu vesimäärä li viime vunna 5,318,062 kuutimetriä (99.03 % kk kemiallisesti käsitellystä vesimäärästä) jakautuen 2,544 sudatusjakslle, jtenka jkainen sudatin n antanut keskimäärin 2,090 kuutimetriä vettä jkaisessa jaksssa, vastaten 17 tunnin 25 min. työaikaa. Vusina 1911 ja 1910 livat vastaavat arvt 2,224 ja 1,795 kuutimetriä tahi 18 tunt. 32 min. ja 14 tunt. 58 min. Kuten yllälevasta humaa vat sudattamisjakst jnkunverran lyhentyneet vuden' 1911 tulksiin verrattuina, mutta vat kuitenkin melkisest.i pitemmät kuin vunna Syyt ensiksi mainittuun tsiasiaan löytynevät klmessa yhdessä vaikuttavassa seikassa: jkiveden laadussa, sillä veden sameus n viime vunna llut verrattain suurempi kuin edellisenä (läpinäkyväisyys vunna 1912 keskimäärin 32 cm mutta v cm), lisätyissä.kemikaalipanksissa, jka lisää kiinteiden aineiden sastumista, sekä lpuksi laitksen suuremmasta rasituksesta riippuvassa lyhentyneessä selkeytymisajassa. Mikä näistä tekijöistä n llut vaikuttavin n mahdtnta sana, eräät tsiasiat näyttävät kuitenkin sittavan, ettei suuremmillakaan panksenlisäyksillä tässä suhteessa le llut erittäin suurta merkitystä. Sudattimiin pumputun veden läpinäkyväisyys h vnme vunna llut keskimäärin 106 cm vastin 111 cm vunna Selkeyttämisen ja sudattamisen bakterilginen teh n sitävastin viime vunna llut suurempi kuin edellisinä vusina, jsta lähemmin selstuksessa Labratrin timinnasta. Pesupumpun antisuuteen ja energiankulutukseen perustuvan laskelman mukaan n sudattimien pesuihin mennyt 176,500 kuutimetriä sudatettua vettä, jka jaettuna 2,544 pesulle tekee 69 kuutimetriä vettä jka pesulle; vastaavat arvt edelliseltä vudelta vat 72 kuutimetriä vettä pesua khti ja kaikkiaan 155,400 kuutimetriä pesuihin käytettyä puhdasta vettä. Laitksella käsitellyt vesimäärät jakautuvat seuraavalla tavalla:

31 Kaupunkiin pumputtu määrä sudatettua vettä. 8astusaltaiden käytössä hukkaan mennyt määrä kemiallisesti käsiteltyä vettä Sudattimien käyttöön. f sudatettua vettä pesuihin 5,036,606 52,000 kuut.m=., - 176, tarvittu määrä l selkeytynyttä vettä huuhteluihin. 105, * / Kemiallisesti käsiteltyä ;kivettä: Yhteensä. 5,370,260 kuut.m = % Labratrin timintaan n kuten tähänkin saakka pääasiallisesti kuulunut puhdistuslaitksen käytön valvnta ja jhtaminen. Jki- ja allasveden sekä sutaen fysikaalinen ja kemiallinen valvnta n jatkunut samassa urassa kuin ennenkin; työmäärä n kuitenkin kasvanut suurentuneen menekin takia, kuten alla levista numerista selviää. Rakterilgian alalla kuvautuu timinta paitsi lisääntyneessä määrässä tutkittuja vesinäytteitä, peräti uudelleen järjestetyssä kntrllitavassa: veden n. k. clititer'in määräämisessä. Tällaisia tutkimuksia n tehty säännöllisesti kerta viikssa vantaanvedelle, selkeytyneelle vedelle ja suteelle. Paitsi näitä vedenpuhdistuksesta aiheutuvia päätehtäviä n labr'atrille jhtunut erityinen tehtävä niistä kkeista, jtka Vesijhtlaits yksissä neuvin prfessri J. G. Richertin kanssa n järjestänyt jkiveden puhdistamiseksi lunnnsudattamisen kautta keintekisen phjaveden valmistamista varten. Nämät kkeet Tikkurilassa, jita varten j kevättalvella 1912 li tehty valmistavia töitä, pantiin alulle tukkuussa, jllin käsitellyt vesimäärät nusivat lähes 20 sek. litraan. Näiden kkeiden kuluessa n viime vunna analyseerattu 118, eri putki kaivsta tettua vesinäytettä. Kskeivät kkeet vielä läheskään le päättyneet, n vielä liian aikaista antaa niistä mitään selstusta. Labratrin päivittäisethavainnt ja analyysit jki- ja jhtveden lämmöstä, läpinäkyväisyydestä, väristä, permanganaatinkulutuksesta, sulapitisuudesta ja alkaliniteetistä sekä kuutisent.timetristä kehittyneestä määrästä bakteriapesäkkeitä löytyvät yhdisteltyinä taulussa m sivuilla 21 *-':32*; tämä taulu sisältää myöskin erityisiä meterlgisia tietja vuden jkaiselta päivältä.

32 6* AnaJyytjsessä yleis katsauksessa, siv. 19* ja 20*, viikkyhdistelyssä, jka sisältää vantaan veden ja sudatinlaitksesta juuri lähtevän jhtveden fysikaalista ja kemiallista laatua kskevia arvja, löytyy viikkkeskiarvja saksi näistä alkutiedista; yleis katsaus täydentää sivulla 17* ja 18* löytyvää teknillistä yleiskatsausta, taulua. Analyyttisessä yleiskatsauksessa annetaan myöskin tietja jkiveden ja jhtveden vusikeskiarvista. Nämät keskiarvt ansaitsevat tulla mainituiksi kahden edellisen vuden keskiarvihin vertailemiseksi. Kun aluminiumisulfaattipans määrää veden laadun -- sda ja kalkki pankset mukautuvat tämän ja jkiveden laadun mukaan - liitetään tähän tietja siitäkin. Keskikvuusastetta kskevat - arvt n saatu labratrin täydellistä analyyseistä viime vudelta. Permanga- Epärgani- Aluminiu- P'1 Läpinäky- sien juisee- Alkaliniteett.i 0 Väriaste naatin väisyys misulfaatin mg Pt/l kulutus raavien su- em 3 n/lo Hei ::: lj. pitisuus litraa khti pans Ul cm mg/l KMn 0, g m 3 m/l ' Vantaanvedessä l.54, Suteessa > > > et> Kuten näkyy n suteen sulapitisnus suurentunut vusi vudelta, mutta kvuusaste ei le lisääntynyt samassa suhteessa sdapanksen takia. Tästä vapautunut määrä hiilihappa n nimittäin jkiveden bikarbnaateista vapautunutta hiilihappmäärää pienempi, jsta syystä sdalla tasitetun aluminiumisulfaattipanksen lisäys vaatii verrattain pienemmän määrän kalkkia hiilihapn neutraliseeraamiseksi. Vunna '1911 neutraliseerattiin kuten tunnettua kahden kuukauden aikana hiilihappkin sdaua, jsta syystä mainitun vuden su teen kvuusastetta ei suranaisesti vi verrata tisiin keskiarvihin. Lisäämällä puhdistusainepansta llaan siis, tekemättä vettä missään humattavassa määrässä vähemmän käyttökelpiseksi - kvuuden lisäys,

33 keskimäärin 0.16 astetta, ansaitsee pienuutensa takia tuskin mainitsemistavakaannutettu ja varmennettu käyttöä, tehty sude kaikissa lsuhteissa. täysin värittömäksi, lisätty alkaliniteettiä ja vihdin tehty humattavia hygieenisiä edistyksiä kuten jälempänä näytetään. Taulusta V sivulla 34*-37*, jssa labratrin viime vunna tekemät täydelliset vflsianalyysit löytyvät taulutettuina, saadaan mitä yksityiskhtaisimmat tiedt vantaan- ja jhtveden kkumuksesta vunna Vertaillessa näistä analyyseista saatuja vusikeskiarvja lyhkäsistä päivittäisistä analyyseistä laskettuihin, humataan seuraava melkein täydellinen yhtäpitäväisyys: 7* Sidttua & Vapaata Alkaliniteetti KMn O. Sulja eman/lohcl pulisidt- hiilihapmgjl mgfl tuja pa ht CO. mg/l CO. mg/l Vantan{ 22 täydell. anal ves 370ly hkäist Sude { 22 täydel. anal ,400lyhkälst Nämät kahdella tisistaan täydellisesti riippumattmalla tavalla lrsketut keskiarvt veden kkeumuksesta tdentavat siis tisiaan. Suteen täydellisten analyysien mukaan, sittaen 3.85 mg litraa khti vapaata, sekä 20.8 mg sidttua ja pulisidttua hiilihappa, li sen vetyjniknsentratsini (reaktsini) pa = S. t. s. hyvin lähellä absluuttista neutraalipistettä (pa= ). 731 vapaan hiilihapn määräyksestä saatu eskiarv suteelle n 3.15 mgfl, ja vuden kaikki alkaliniteetin määräykset (4,400) antavat keskiarvksi 21.9 mgfl sidttua ja pulisidttua hiilihappa, tästä V9i päättää että sude keskimäärin n llut hiukan enemmän alkaalista kuin mitä täydellisten aalyysifln keskiarv näyttää.

34 8* Puhdistuksen bakterilginen teh kuukausi kuukaudelta vnme vunna selviää seuraavasta taulusta: Kuukausi Bakteriapesäkkeiden luku Puhdistusteh!:ssa 1 em s Selkeyty- Bastami- Kk- Vantaan lyttä Jht nen ja Sudattanaisvettä vettä vettä selkeyttä- minen teh minen Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 35,865 1, \ Huhtikuu 9, Tukkuu 1, Kesäkuu. 2, Heinäkuu Elkuu..., Syyskuu. 3, Lkakuu. 12, Marraskuu. 13, Julukuu 3, Keskiarv 7, Vunna , , Tavallisesti sattuu se;kä jkiveden että puhtaanveden krkein bakteriapitisuus huhtikuussa. Vunna 1912 li krkein pitisuus hyvin sujan ilman takia kuitenkin j maaliskuussa, bakteriapitisqus VanLaassa khsi keskiarvnsakin nähden tavattman krkealle, ja vaikka tukja heinäkuussa tavallisesti sattuu venattain vähän bakteriita, li kuitenkin viime vunna' suuren sademäärän takia jkivedn bakteriapitisuus mainittuina kuukausina suuri vudenaikaan nähden. Syksyllä li bakteriapitisuus pikemmin nol'maalipitisuutta suurempi kuin pienempi; nämät seikat vat tehneet jkiveden bakteriapitisuuden keskiarvn suureksi, kuten taulusta selviää vuden 1910 ja 1911 arvja verratessa. Siitä hulimatta n puhdistusteh llut absluuttisestikin parempi kuin kskaan ennen eikä ainastaan jkiveden bakteriapitisuuteen verrattuna.

35 J selkeyttämisteha (97.13 %), itsestänsä n pidettävä tyydyttävänä lpputulksena; humautan tässä ettei amerikkalaisen yhtiön ja kaupungin välillä te'hdyssä kntrahdissa taata 97 /=ia suurempaa kknais-puhdistusteha, siis selkeyttäminen ja sudat.taminen yhteen lasket.tuina. *) Verrattuna jkiveden bakteriapitisuuteen sisälsi jhtvesi vunna 1912 ainastaan nel.iännen san vusien 1910 ja 1911 suhteellisesta bakterialuvusta; verrattuna aikaisempiin lihin, jllin jki vettä puhdistettiin ainastaan sudattamisella ilman kemikaalisia keinja, nusee viime vuden suhteellinen bakterialuku ainastaan kahteenkymmenenteen saan sen aikuisesta suhteellisesta ba.kterialuvusta. Vusikeskiarv 26 jhtvetemme bakteriapitisuudelle n aina laatuan. Tätä tavattman hyvää tulsta, jka n saavutettu hunjen ilmastllisien lsuhteiden vallitessa, n luettava yksinmaan sen verrattain vähäisen lisäyksen ansiksi, jka juuri tätä tarkitusta varten suunnitelmanmukaisesti li tehty sastusainemäärään (kats. siv. 2*). Allaleva taulu esittää luvut niistä viime vunna 9* Kuukausi Enemmän Hedelmöity- kuin 100 mättömien Päivien pesäkettä Päivien näytteiden luku sisältäneiden luku luku näytteiden luku Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu Kesäkuu Heinäkuu Elkuu Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu Yhteensä Vunna :0 *) Sanmalehdistössä n näkynyt Rllsllmia, jissa hyvää puhdistu!!teha luetaan amerikkalaisten pikasudattimien ansiksi; mni lieneekin samaa mieltä, se n kuitenkin 2

36 LO*. tarkastetuista sudenäytteistä jtka eivät le kehittäneet mitään bakteriapesäkettä, niistä, jtka taas vat kehittäneet yli 100 pesäkkeen sekä luvun päivistä jllin tällaisia näytteitä n saatu. Kk luvusta tarkastettuja sudenäytteit!i jtka nusevat 2,323 kappaleeseen, n siis 416 eli 17.9 % havaittu hedelmöitymättömiksi yhteensä 148 päivän aikana; näytteet jtka vat kehittäneet yli 100 pesäkkeen vat luvultaan 27 eli 5.5 % kk luvusta. Vunna 1911 livat nämät prsenttiluvut 11.3 ja 9.2. Arvt, sellaiset kuin yllä levat taulut sisältävät, sittavat tulksia, jita parempia tuskin enää vidaan saavuttaa. Puhdistusteh n nyt ultutettu niin pitkälle kuin tällaisilla keinilla ylipäänsä päästänee; js jtakin parempaa tässä suhteessa vielä n aikaan saatava, täytyy käyttää muita keinja näiden lisäksi, niinkuin sterilisimista znilla, ultravilettisillä säteillä, hypklriteillä tahi käyttää ylimääräisiä mekanisia keinja niinkuin kahdenkertaista sudattamista j. m. s. Mikään seikka ei näytä kuitenkaan nyt vaativan ylimääräisiä timenpiteitä. Kuten yllä mainittiin n viime vunna tullut käyt.äntöön uudelleen järxestelt,y bakterilginen tarkastustapa : Baeterium elin määrääminen. Niistä tavista, jtka tätä tarkitusta varten livat tarjna, valittiin edellisen vuden syksyllä tehdyn tutkimuksen njalla Bulir'in svittelu 1) Eijkmanin käymistavasta 46 :11a. Tähän alustavaan menettelyyn liittyi jka eri tapauksessa lsuhteiden mukaan erikisanalyyssi seuraavan mallin mukaan: mikrskppinen kuva, riippuvan pisar'an mikrskppinen tarkastus, värjäyr Gramin mukaan, kehitys Endagarilla, Me Cnkeyaivan väärä; aina vudesta 1909, jlliu näitä vusikertmuksia ruvettiin julkaisemaan, n niissä hyvinkin selvästi näytetty ja tdistettu että puhdistusteh niin tisessa kuin tisessakin suhteessa ensi sijabsa varmabti n luettava kemiallisien keinjen ansiksi, amerikkalaisien pikasudattimien merkitys n tässä tapauksessa pienempi. Vuden 1912 tulkset vat vieläkin selvemmin valaisseet tätä tsiasiaa, jsta tässä varmuuden vuksi vielä humautetaan. Kemiallinen puhdistus aluminiumisulfaatilla, mutta käyttämälla muita sudattimia kuin amerikkalaisia pikasudattimia, n vallan hyvin ajateltavissa ja tapahtuukin meidän päivinämme hyvällä menestyksellä tavallisilla n. k. englantilaisilla hiekkabudattimilla suurissa hyvämaineisissa pintavesijhtlaitksissa kuten Hamburg'issa, Altnassa, Bremen'issä. MskvaBsa; kemiallinen puhdistustapa n saavuttanut tunnustuksen, mutta ei le ajateltavissa että sen tapaiset amerikkalaiset pikabudattimet, jita meillä käytetään, visivat ilman kemikaalia saavuttaa mitään arvkkaampaa teha bakterilgisessr suhteessa, jka tasben hitaille hiekkabudattinlille vallan hyvin n mahdllista. Amerikkalaisten pikasudattimien suurin arv n niiden keveässä, pikaisessa ja mukavabsa hidssa, rajitetussa tilassaan, suuressa antisuudessaan sekä mainiissa mekaanisissa laitteissaan. ') Arch. f. HY!: (1907).

37 agarilla ja lakmusmaitskeriagarilla sekä indlike liemessä tahi peptnivedessä 1). Viime vuden tutkimuksiin' kuului 53 sarjaa eli kaikkiaan 698 näytettä. Aluksi tut.kittiin ainastaan jkivettä ja sudetta kerta viikssa, mutta kun jälkimäi'nen vesi säännöllisesti anti negatiivisen tulksen, ultettiin ll* tutkimus huhtikuun 29 p:stä selkeytyneellekin vedelle. Kun muutaman kuukauden kkemus li näyttänyt minkä rajjen sisällä klititeri liikkui eri vesissä, päätettiin lpulta ultuttaa tutkimus vähittäin seuraaville näytteille: Vantaanvettä: 25, 10, 5, 2.5, Ui, 0.5, 0.25, 0.10 cm 3 :11e. Selkeytynyttä vettä: 100, 50, 40, 25 cm 3 :llt:;. Sudetta: 100 ja 50 cm:alle. Näiden tutkimusten yhteydessä määrättiin tavalliseen tapaan veden bakteriapitisuus sekä 22 että 37 kehityksessä. Tulkset löytyvät taulutettuna sivuilla 15* ja 16*.. Mitään vastavertaisuutta veden bakteriapitisuuden Ja klititeri n välillä ei ikeastaan vi näyttää. Bakteriapitisuuden lisätessä vidaan usein, vaan ei aina, humata jnkinminen lisäys klipitisuudessakin, mutta nämät lisäykset eivät kuitenkaan missään tapauksessa le suhteelli-. set tisiinsa. Kevättulvan aikana, jllin bakteriapitisuus sekä jki- että jhtvedessä säännöllisesti nusee krkeirnmilleen, B;nti sude aina negatiivisen tulksen, eikä jkivesikään näyttänyt mitään silmäänpistävää lisäystä klipitisuudessaan. Kesäkuukausina aina syksyyn saakka antivat vesinäytteet, etenkin selkeyt.ynyt vesi, klitarkastuksessa psitivisen reaktsinin, jnka tunnusmerkkinä li tavattman hun neutraali.pllnasen pelkistäminen, jtapaitsi kehitykset muutenkin. sittivat jtain vierasta ja uta. Sellaiset näytteet vat taulussa merkityt kysymysmerkillä. Aina syyskuun lppuun saakka näyttäytyi tämä ilmiö säänn,öllisesti; syynä tämän mituisen klimudn löytymiseen vedessä vat luultavasti suuret lintuparveet, jtka kesällä kehittyvät VanhassakaupuDgissa; etenkin näyttäytyivät latpääskyset, jita löytyy vesijhtlaitksenkin alueella, tässä suh ') Bacterlum clin nimellä merkitään bakteriita jiden tunnusmerkit vat seuraavat: Suuremmassa tahi vähemmässä määrässä liikkuva, lyhyt. itiöitä synnyttämätön sauva, gramnegatiivi. ei mudsta nestettä shelatiiniin, panee rypäle- ja maitskerin sekä mannitin käymään kehittäen samalla kaasua, synnyttää happa, kehittyy mituisina punaisina pesäkkeinä End- ja lakmus-maitskerlagarilla, mudstaa indlia, ja pelkistää neutraalipunasta, saa 45.5 a 46:na asteessa mannitin ja rypäleskerin käymään 24 tunnissa.

38 12* teessa epäiltäviltä. Kntrllikehitykset antivat suuren tdennäköisyyden tälle taksumiselle. Näiden muuttlintujen mukana katsikin ilmiö sittep.. Mielipiteet Bact. clin flsiintymisestä ja sen merkityksestä veden. likaantumisen sittajana vidaan esittää seuraavasti: Kkemuksen mukaan vi klibakteriita, ylipäänsä näyttää j 1 cm 3 :ssä jkivettä. Järvivettä tarvitaan t.avallisesti vähän suurempi määrä. Jllei klibakteriaa vi näyttää edes 100:ssa cm 3 :ssä vettä - suurempia määriä ei tavallisesti käsitellä - pidetään tätä täydellisesti tyydyttävänä tdistuksena veijhtveden, jk pintaveden tahi phjaveden, kaivveden j. m. puht.audelle. Muutamat ranskalaiset terveysppineet tyytyvät. 40 cm 3 :n alempaan rajaan. Eräs tinen mielipide selviää seuraavasta sarjasta: js Bact,. clille saadaan psi tii vinen reaktsini 100 cm 3 :ssä n ves terveellistä 10 riittävän terveellistä. 1.. epäiltävää 0.1 luultavasti epäterveellistä, epäterveellistä Tämän asteikn mukaan n vesijhtvettämme siis kieltämättömästi pidettävä terveellisenä vetenä. Visi arvella klibakterian esiintymisen rajittuvan ainastaan pintavesiin, jki- ja järvivelsiin ja näistä saatuihin. puhtaisiin vesiin sekä että sen laatuiset phja- ja lähdevedet, jtka vat havaitut spiviksi suurien vesijhtlaitksien käytettäväksi, lisivat aivan vapaat tällaisista bakteriista. Niin ei asianlaita kuitenkaan le. Vaikka tietmme klibakterian löytymisest.ä vesijhtvesissä vat melkisesti raj'itetut niihin, löytyvien vesijhtlaitksien lukuun verrattuna, harvihin selstuksiin jita ammattikirjallisuudessa tähän saakka n julkaistu syystä että klibakterian tutkimukset eivät vielä le tulleet yleiseen käytäntöön, vidaan kuitenkin väittää, että vaikkeivät hulellisesti ja sutuisissa lsuhteissa puhdistetut pintavedet ylipäänsä anna psitiivista reaktsiilia, sekä vaikka syvistä maakerrksista saatu ja läpäiselnättömien maakerrksien peittämä phjavesi n hedelmöitymätöntä ja klibakteriista vapaata, niin löytyy kuitenkin varmasti kk jukk tapauksia jissa asianlaita n päinvastainen. Kirjallisuudessa n viime aikina näytetty kaksi tapausta suurta klipitisuutta vesijhtlaitksissa käytetyssä phjavedessä ; tinen tapaus

39 13* kskee Lillen kaupunkia, - 210,000 asukasta - jssa käytetään lähdevettä, jnka bakteriapitisuus cm:ssä vi nusta 17,000 pesäkkeeseen ja jssa aina löytyy Bact. cli määrissä, jtka vivat nusta aina 10,000 bakteriaan litraa khti ja enemmänkin 1). Siitä' hulimatta ei le vitu tdistaa että tullainen vesi lisi vaikuttanut epäedullisesti kaupungin terveydelliseen tilaan, mistä seikasta irjituksen tekijä erityisesti humauttaa 2). Tinen tapaus, jka n paljn viattmampaa laatua, kskee Jenan 3) kaupungin phjavettä. Jenan ylipistn terveyspillisen laitksen julkaisun mukaan li kaupungin vesijhtveden bakteriapitisuus 30 päivän tarkastusjaksn aikana ainastaan 3 kertana pienempi kuin 100 pesäkettä cm 3 :ssä (krkein 1,071 pes.) ja ainastaan kahdessa tapauksessa,.; jllin bakteriapitisuus li ni050, ei klibakteriaa vitu näyttää vedessä, muuten aina. Syynä näihin mlempiin tapauksiin pidetään maakerrksien huna sudattamiskykyä phjavesipitisilla alueilla, jsta vesi tetaan. Bact. c1i n epäilemättä erittäin levinnyt lunnssa ja esiintyy runsaasti kaikessa viljellyssä maassa, lannitetuilla niityillä, kasva villa kasveilla j. n. e.. ; löytyypä se erämaissakin. Tullaisia esimerkkejä silmälläpitäen ei nähdäkseni sentähden vida antaa Bact. clin esiintymiselle vesijhtvedessä liian suurta terveydellistä merkitystä; epäilemättä n klibakleriiden määrääminen ikeutettu kun se järjestetään kvantitatiivisesti ja n sillin arvkas kein veden puhtauden arvstelemiselle sekä etenkin paikallaan kntrllitapana puhdistustehn tarkastamiselle. Lpuksi saan viitata tähän kertmukseen liitettyihin yleiskatsauksiin sivuilla 17* ja 20* sekä graafillisiin tauluihin n: 2 ja 3, jtka vat järjestetyt edellisen vuden tapaan. Taulussa 2 n kuitenkin puhtaan veden bakteriapitisuuden käyrä esitetty 10 kertaa suuremmassa vel'tikaali-kaavassa kuin vastaava käyrä jkivedelle, jtta edellisenkin vaihtelut tulisivat näkyviin. Labratrin viime vunna teemät analyysit vat luetellut seuraavasta yhdistelystä: Täydellisiä analyysia: Vantaanvedelle Jhtvedelle 22 näytettä 22 1) Revue d'hygiene 3' (1911). 2) Revue d'hygiene (1912). 3) Klinisches Jahrbuch (1910).

40 14* Osittaisia tutkimuksia: Phjavedelle Tikkurilasta (lunnnsudattamisessa) Phjavedelle Sudatinhiekalle, Aluminiumisulfaatille Kalsineeratulle sdalle, Kakille. Melallien syövytyske. 118 näytettä lähetystä näytettä Puhdistuskulun tm'kastusta varten: Kemiallisia analyyseja.. 8,970 näytettä Bakterilgisia analyyseja a) pesäkeluvun määrääminen. 3,414 b) Baet. elin 53 sarjaa 698 Yhteensä 13,269 näytettä

41 15* Vertaileva tutkimus bakteriapitisuudesta 22 0 ja 37 :11a sekä vantaan-, selkeytyneen ja sudatetun veden cli-titeri Bakteriapesäkkeitä cms:ssä Vantaan vesi Selkeytynyt vesi Sude Bakteria- Bakteria- Bact. cli pesäkk. Bact. cli pesäkk. Eact. cli cm':ssä cm':ssä Pinnallal Phjassa Pinnallal Phjassa + / - 22 / /- 22 / Tammik.3 6,510 6, Helmik ;; Maalisk.4 42,400 48, ,300 58, ,130 2, ,000 41,900 1,040 1, Huhtik. 1 11,320.11, l ,520 2, ,800 19; , , Tukk.6 2,980 1, ,840 3, :; ]00 2 ] Kesäk l00? ? ? ,160 i, , Jl ? Heinäk ? ? ? ? ? ?

42 16 Vantaan vesi Selkeytynyt vettä Sude, 1912 Bakteria- Bakteria- Bakteriapesäkkeitä! Eact. cli pesäkk. Bact. cli pesäkk. Bact. cli cm 3 :ssä cm 3 :ssä cm 3 :ssä Pinnalla! Phjassa Pinnalla! Phjassa + - [ 22 [37 + [ [- [370 Elk ? ? ? ? ? Ul ? ? ? 50 Syysk ? : 5,960 5, ? ? ? 50 6,340 6,160 1,306 1, ? ? ? Lkak. 7 19,400 19,'100 1,450 1, :' O? ,290 2, ,270 1, ' ,310 1, Marrask.4 23,500 21, ? ? ,700 4, ,200 7, ,100 9, , Juluk. 2 2,520 2, ,560 2, ,610 2, ,360 14, ,350 1, lul

43 17* Tekilillinen yleiskatsaub v Taulu 1. Kemiallisesti 't;l w käsiteltyä raaka- Pllmputtll ::: Kemikaalipankset Sudattimien vettä puhdasta vettä i?: pesuja 1»1>' ]. - <1 Q. Viikk :J.r;.::; :J. P'; '. rrr;.::; Q. en 81'i- ' ;:l, ', g ;. t:r t:r Cc ' -< ' crqc W ::: <1 e. t:r Sct p>:>':;:l Siti S 21 5: 8iti <1, c - (l!!..,' 08 ' ::: 8 : ',r -< ffig5: g.g[... P>'... 1> w C..,.. [... O'(D '<1 p>: ; p>: ; 0. Q 91' p>: ', ' '.;:l ' -. 1> C ' Tammik ,090 12,515 68,949 11, » ,870 13,267 86,873 12, » ,650 13,950 86,803 12, » ,080 13,440 86,796 12, » 28-Helmik.3 93,880 13,411 86,871 12, Helmik ,490 14,213 91,308 13, luo» !l,190 14,170 90,524 12, » ,710 13,959 89,634 12, » 25-Maalisk.2 lol,570 14,510 95,268 13, Maaisk ,550 15,220 96,264 13, » ,920 14, ,489 13, loo» ,710 14,530 95,501 13, lo3» ,880 13,840 88,050 12, Huhtik.6 93,100 13,300 85,060 12, ,290 14,756 94,614 13, » lo8,160 15, ,142 14, Huhtik ,000 13,000 84,250 12, » 28-Tukk.4 102,100 14,586 98,333 14, Tukk ,490 14,641 98,825 14, » ,990 14,427 94,764 13, » ,960 15, ,825 14, » 26-Kesäk.l 99,090 14,156 95,174 13, Kesäk ,980 14,569 98,321 14, » ,190 15,313 98,295 14, » ,215 14,031 92,403 13, » ,290 13,613 89,594 12, » 30-Heinäk.6 101,660 14,523 91i,1l1 13, Heinäk ,700 14,957 99,393 14, » ,600 15, ,404 14, » ,460 16, ,715 14, » 28-Elk.3 105,800 15, ,444 14,

44 18* Taulu 1. Viikk Kemiallisesti el k Pumputtu käsit tyä raa a- puhdasta vettä vettä Elk. Syysk » » 29-Lkak.5 Lkak » » » 27-Marrllilk. 2 Marrask » » Juluk. 1-7» ,530 15, ,960 14, ,030 14,433 99,930.14,275 lo3,800 14, ,610 15, ,670 14, ,365 15, ,910 15, ,980 15,426 ::06,590 15, ,696 15, ,995 13, ,482 14, ,897 13, u 98,011 14, ,383 14, ,943 14, ,547 14, ,175 14, ,796 14, ,733 14, ,320 15, ,630 15, ,400 15,200 99,180 14,169 99,142 14,163 98,497 14, ,320 16,045' 104,567 14, ,770 15, ,056 14, ,900 15, ,550 14, ,520 15, ,906 14, ,650 15, ,023 15, » ,400 15, ,142 14, » ,830 13,547 86,081 12, ,480 13,493 36,807 12, Yhteensä 5,370,260 5,036, ' ,544 _1- Keskiarv 102,681 14,673 13, (20.1)

45 19* Analyyttinen yleiskatsaus v Taulu. Jkiveden laatu keskimäärin Sudatetun veden laatu 'utkimuksia puhkeskimäärin dlstustehn tarkastusta varten Viikk Tammik » » » 28-Helmik.3 Helmik » » » 25-Maalisk.2 Maalisk » » » » 31-Huhtik.6 Huhtik » » 28-Tukk.4 Tukk » » » 26-Kesäk.l Kesäk » » » 30-Reinäk. 6 Heinäk > » » 28-Elk ' , & & , c S : s: s: 35.' (D ' S ,

46 20* Taulu. Jkiveden laatu keskimäärin Tutkimuksia puhu d atetull ve d en laatu distustehn tarkas- S keskimäärin tusta varten Viikk Elk » » » Syysk » » » 29--Lkak:. 5 Lkak » » darrask. 2 Marrask. 3--9» » Juluk » » » Vuden: Suurin... Keskiarv S CD 3 : s: s: S 'd & O J , , ,414 Pienin J

47 21* Taulu /1/. 'i..:: = Jkivesi Sudatettu vesi g- 1» Kuukausi ' c t:' i>'! r:n. 1»: d r:n. ''e r:n. '' > i>'!t:j:j 1» i>'! ja päivä >0 Bakteria- S :;: i>'! ::> S' [ S S ' a- S pesäkkeitä 1--1 E..;:e-t- c c... t:' '' ;0: S '» S S : ::-0' ' S- 1 cm 3 :ssä :..:: '' rr g: »: (Jq.... a- 1»: (JQ '. -..,..(Jq :. 3 :J S -;:::.S 0 S... ''0 ''>0 8' ' ;0: '0 0: : 5i -. 55' 0: 55'... 8' 'B: Tammikuu rn 1» a Pin'l Ph.!. rn -1il nalla jassa 1il Q1il!:. '''' 0 '<1 p; ';' 1» ' ' :l5 2,920 2, QO ,510 6, ,900 3, ,290 1, ,700 1, _ Q () Keskiarv/ 0.2/ ul !n /115.2/5.651, 4/ -1/ Sudatetun veden lämpö n esitetty Terveyshitlautakunnan timistssa, E. Makasiinikatu 1, tehtyjen mittausten mukaan, jita mittauksia n tehty jka arkipäivä kl. 9 a. p. Sulkumerkkien sisällä levat luvut eivät esitä havaittuja arvja, vaan vat interpleeratut vierei sistä havainnista.

48 22* Taulu 111. Jkivesi ±O l.4, ± !> () ±O Li ' !:.!K=es:.::ki= arv::..:...::.!l-.-.: =----:11::..::..56.::..J1-.-.:5::..::..8.:.:..7.!...:16::..:: :.: :.!-1_ N ' _

49 Kuukausi t Jkivesi Sudatettu vesi g- 23* Taulu 1/1. 'i<:! 1:1 c -j 0 w 1:1 : 'd ja päivä w S Bakteria- w () c t:;: -[ 1:1 c -j ]. 15 s;;r pesäkkeitä g. Sg.>O ' s,, ai t : ; [ sq <: C 1 cm':ssä :... 1:1 <: _'0. JJ-E.... : Oa Q. : C) clq 9a ;i :. g S ''0 ;:! j -;::.. S. 0: 0 '0 s g' : '0 : Maaliskuu p:j ;;. 0: p:j!ii' Pin-! Ph- 9l 0: ii' g. 01:1 ' c:. tn : 9l... nalla jassa : '... ',' 0 ' ,010 1, ,950 6, ,400 48, llo ' ,200 71, ' ,800 78, , , , , '5 (524) ') 39,680 38, ,400 70, ,300 58, ,000 42, ' ,100 19, ,400 6, ,820 10, ,080 14, ,360 5, t '0 3,130 2, ,790 2, ,890 2, ,910 3, & ,700 15, :H ,000 41, ,00U 60, , ,700 57, (, ,000 41, ' ,200 35, ,500 39,200 1.!l ' ,200 59, ,700 37, ,240 12, Keskiarv/ 0.2/ 36 /161/ 53.2/42.9/3.3'/ 35,870/ 35,860/0.68/ 0 /121.3/5.32/152/ + 24/1.61 / 0.0

50 24* Taulu /11. 'i Jkivesi Sudatettu vesi g- Kuukausi --,---;--;--,--...,--,---..., ,---.,---...,---, i=l ja päivä $ 'd 001 C> Bakteria- 00 c> > t::t: S' [[ SO pesäkkeitä [ 8 a _t:.\o: - O =1== 1 3 _t: t::! c --' -_ '.1 ;::<.: t:!c --.C' mu':ssa C,,_ S '-<l 0- )q aq' S 10: )q ;:.: -;::;-. _;. c> rn Si -\001 <J ::3. C+ ';:::.SOÖ----- 'C ::!. Ö... S<-. \0' 1il t:l Si' D:l Si' Pin-j Ph- 0: Si',,' i3 c 15 Huhtikuu. :::l,si: 10 : gl: -<!Jl :: g nalla jassa 1il g gl: gl ,320 11, ,020 4, ,050 3, ,140 3, ,960 5, ,550 18, ,150 9, ,180 5, s ,520 2, ,360 2, ,230 1, O [j :; ,970 2, ,440 15, ,700 23, ,400 32, l.a5 30,200 30, ,900 3/ir ,800 19, ,900 22, ,400 15, ,300 9, ,980 8, ,400 6, l.50 2,130 2, , ,150 1, Keskiarvl ,7031 9, llo ' _ no _

51 25* Taulu!. 'i<: Jkivesi Sudatettu vesi g- 13 Kuukausi... :>gj 1:> '3l ja päivä wc» Bakteria- w c> > P'r'C:! P'r' P'r' '8. a Pr ;::: B Pr ;::: 1:> 0!ll t' 1:> P'r'S... pesäkkeitä g. e.po:oo 13 8 p:l: Q: <: Op 13 'f -z'c' 1 cm 8 :s,sä å <: 13 p =. ' CD 13 ; : 'JQ 9913':- : [. ;:;--.. (:) X! ;; s'ö S --S-0Q '>6 -c 9 'C..; p:. ;::: '...!ii., gj ' 'C 0: : mo 0: 0: Tukkuu!'n'1 tl!ii' Pin- Phg. ä gä ;::: tl;::: m..; m. ' nalla, jassr ;; gs; =: m Cll m ,640 1, ' , , ,420 7, ,980 1,600 3.' ,380 3, , ,240 1, , i , 2.75-, ' ,840 3, , ' ,770 1, :,070 1, ' 79.6, ' ' , , ' ' ) S , : ,330 1, , SR ,880 1, ,190 1, dO 9 +36, - 14.' , i ,920 3, ,240' 5,: , Keskiarv 1 8., ,64811, lj sl N

52 26* Taulu /1/ :: Sudatettu vesi J 0 'k i v e s i Kuukausi --,- --,---_,---.--_---;._--;-_---,---_... 1=1 'a päivä _ l... 'd 7Jl C> > Bakteria- 1 UJ C> > :d [:;. i'r 't:j ' 8., 8O 800 r-< S' i'r 8 g... ' pesäkkeitä g... e. 11': 0 0 : 11': <: ao 8.lf 1 cm 3 :ssä e:...:: 8...e...a... O;!i ' sq : ',8' 5 8:1---:--- D s: S 5 8: C>' 8 Si Kesäkuu : 11': 5l '1 D:l!;j' Pin- Ph- 0: ' ::q lii' 8.. ffi CO'. S nalla l'msa S g gj cg i 1-' rj 00 Ul ((.: ; ,710 1, ,070 1, ,100 9, ,800 8, ,920 3, ,640 1, VihnduS (5) \ ,160 1, ,780 5,120 4, , ,820 10, ,870 9, ,480 3, ,!)40 5, le , ' L ; ;,5.:..f0_...:.8.:.44:..f-...:.89:..:61...:.3:..:.6-!-_0::...1O...:.8:..:.84..:.25=+-...:O...:+16+_ :2:..:0:..:.11 Keskiarv! 16.4!24!325! 91.0! ! 2,760! 2475!11.86! 0!103.8!4.23!N6! +26!2.72!14.7

53 27* Taulu /. Jkivesi 'i< Sudatettu vesi g. t:lc 10 Kuukausi... t: t: t- r:n : ja päivä ' en r:n (') ><t:t 1>< 1>< (!l 0> Bakteriat: El t: 8 O S't:l0 9l S- 1>< 13 0 w pesäkkeitä g. w:t:lt: 13 m : [...,: å- JJ.[;3 1 cm 3 :ssä 01>< 10: < El -E:... g O El ; : 08 9, 8]'1 : (JQ 0 _.. (':) rn j t! :'+OQ e't- 0 c1 ;:!. ;::: (') 8 en 13 '''0 p:;: 0: ;:!. t: 10 ;::, Sl'1 Sl. 0: 0 Heinäkuu en fl Pin- Ph- l»' l» ::tm t:'o' 0: g. &l g&l nalla jussu g fli i Dl en CD;;: ' P ,j, / Ol 'S n ' fi (4) / ,j, 'j Keskiurvl N

54 28* Taulu /11. Jkivesi,---,å Elkuu..g 0: ' ' :; ' , ' ' 63.. ' (146) (133) (133) 19.5 (146) ' ; ' ' li ' ' 65.' ,530 2, Keskiarvl , ' , N ' ±O ,

55 29* Taulu 1110 <: t:: Sudatettu vesi S Jkivesi Kuukausi , ,--,,--,----, , , ,-----,---,---1 t: (!> 1>'; Pll>';t: u:,' Oja päivä 'E!. ;f 00 0 = 13 Bakteria- rf 13 '-<l 1>'; i t- t: 1>'; 9 - p> pesäkkeitä t' e.... p> 8 [,. p>: <: = p> 9 t=: 1 cm 3 :ssä ' p>: <: 9 t=:... (!i p> (!> p>: p>: ---.'lfg; 2:. C'.E 1Jq--.::; ';::-0g., --;- O. i! 2:. :JQ.,;::-'E!..,. ' (JJ = Syyskuu 1'>: S '...., ;:l... U 0. '-... ;:l -;:::.8 0 g ' S (!> (JJ Pl: _ 0: e: ;; [ -;. 1:l' Pin- Ph- 0: ;. ;. Sm ': g nalla l'msa g 1:i i p' S' CP O'J Dl 1;0: ';:' P' 1 14.& ' ' : , , 5 14.,l ,150 1, (1) ,700 22, , ,800 28, ' 4: / ,800 (17,080) / ,960 5, ,760 6, ,160 3, ' ,160 1, ,450 1, v:l , va ' , ,8005, '5' ,340 6, ,700 4, ,790, 1, ' l! l,i , ' (748) (685) (5) , , R Keskiarv/1O /362/ 9.9/50.3/3.98/_,013/ '3,884/12.01/ N 0 /120.6/4.89/ N 5/ + 18/3.36/ 8.9

56 30* Taulu 1//. Jkivesi Kuukausi -----,-=;----c----.-,--, , ja päivä t El Bakteria- ]. 1/;8 e., pesäkkeitä 1:.:: P' 8..::! E 1 cm 8 :ssä 0 ;0: : Q 1/; ;;! = (j JQ ::::. _ :::: '0!3 ::l'1 gi. 0 S. ---c--- 'B: Lkakuu 0: e;:. en 1... te s; Pill- Ph- g. g lalla jassa ' , ,400 48, , ,400 89, ,700 80, ,800 43, ,500 28, ,400 19, ,600 12, l ,600 14, ,450 6, : !Keskiarvl ,120 5, ,260 3, ,280 2, ,290 2, ,290 1, ,130 1, ,650 1, ,430 1, ,450 1, , ,270 1, ,120 1, ,900 1, ,180 1, ,140 1, ,120 1, R , ,310 1, ,210 1, ,190 2, ,370 3, ,583112, '; U , , l , , :

57 Taulu 1//.,..; 'i< Jkivesi Sudatettu vesi ' -S 1:1 1 (!> Kuukausi 1:1 t' m, ja päivä 1tttl 'i ml c> > Bakteria- m c» 1 C S-. s;r '. (!> <X ål:\5l S t' S',13 e.. CRrf,, pesäkkeitä t' s: 1:1 '<1 ' ei:, e: < e. 13 '-.::.e- cm S ; 3 :ssä C: < S ===:: >-'S. 1 ' (!> -..C 5:',, ' c>'61 9 1J'l S S 03 lj'l. S<l :;l..c :;l. -;::.[ Ö S c> ;;l, S S C 0' e;:'. 0' en. ;;'j p:: ;;. 1:10 Pin- Ph- 0' Marraskuu ' 1!,,' ;; g nalla jassa 0: m :.,: <l!ll S' ' 31* -;; '''' (!> CSl P <X ;0: ';' ,240 25, ,900 33, ,300 39, ,500 21, ,500 18, ,500 12, , ,000 9, ,100 4, ,200 6, ,100 4,DOO ,700 4, ,000 5, ,800 28, ,400 22, ,640 26, ,500 26, ,900 10, ,200 7, ,80 6, ,400 4, ,900 4,300 3,4, ,640 2, ,160 3, (; ,440 5, i ,100 9, ,700 9, ,300 9, l l. 75 6,700 7, ,660 7, ,000 5, q Keskiarv ,343112, \ N41\ + 50 \

58 32* Taulu /1/. '0< Jkivesi Sudatettu vesi g. 8 '' t:l c 10 Kuukausi C J., C t' m 10: ('> ja päivä. m >1 t:o S r Bakteria- m 10 El. :=: ;:: S ;r11o 'l c 0 ' t' t:l a- S 0 pesäkkeitä g. : e. 1O:!:r t:lc. 10: O'-<!l 'r t::.: j::: <... JJ'[ 1 cm 8 :ssä a, ,. CD?: < 10: ('> --'0. ('> S 10: -;:;-.. i1 1'l!JQ Sg 08 10: S-l :: ::1. - '' e't- Q-f:j S,., ; S ''0 ''0.... '0 0: /:::... 6>' 0:!: 6>'!: Q. 8!B 1:''0' 0: Julukuu Pin- Ph- ' g. Ol'l åi -l m ffi -il nalla. jassa glil:, c, P,., ';' ,90.,1, 3, ; ,520 2, ' ,700 2, ,900 1, ,600 1, ' i ,580 2, : , ,610 2, ,310 2, ,560 2, ,820 2, : ,800,81O t - -3.' ,430 1, ,410 1, ' ,180 1, ,770 1, iO ,610 2, La ,950 2,nO La ,470 2, '1,710i 2, ,220 2,250 2.& ,990 1, lg ,900 7, ' : ,360 t4, ' : ,020 12, ' , ' ,. 7, : La ,400 8, ' ' t 20 ' ,800 7, ,.160 3, ,200 1, , ' 28 ), ,350 1, ' ,2.25 1, , Keskiarv ,610 3, , S:nv ,112 7, NO ' S.nv ,313 4, NO S:nv.191O , \- 6.12

59 5

60 34* Vantaan- ja vesijhtveden kemiallisia Piihappa ja su- t' t t 00 t' :0: tr: >-0 0.,..0 'El. &;.... tr: lahappn liukenelo: ('D ('D, >< g, g. mattmia aineita 1>; 0 1>;8 g- 10: JJ<: <'>0 ()... :;;. Xc' =m en.,.. s JJ0P' _::l -< ::r... P' en ---0 '<l.,..-' -,;:, l2,t::: _a> -,;:, _ ::l P' El; -l.. e:: 13-0' en -;::, 1'S a> P' if: ;;> 8.9.S a> en CQ 10: ::l >;, 8, c. 3 ClQt!'('D '<l ;S.!+ -.. '<l '<l 0 =. -= '5: 3 1>; 0: 0: ::l ' i& 10 10: '<l 9: ' ' 1 ;;> t' ]. 0 >-0 S@!!:: -<l <'>1>: El:;: s=:;: ' 0 8 >-0 e;:..!!l. ;; 0 CQ' CQ ('D 0: '' 6i -!: per ' /1 { J { 10: 0 = s; Sa > ,1, '.7 24/1 0.2 > , ' /H f t 0.2 > ' /H { 0.2 > ' ( / \H 0.2 > /1! { 1 4/V { 19/1V { n > LO.13 9.a > S l 0.6 > ' /V [31.8 G { 1: 5.8 > /V > , f ' G1.8i !l /Vl J lu > ' , O.u ! '5 23,Vl { 21.6 > l s /V{ 23.7 > /Vm{ 18.7 > f /X \ 14.4 > /X { S' >

61 35* tutkimuksia vunna Taulu V. Kvuusaste m ' _ _ s ' ' ' l , ' U ' l ? , ; ' ' ' , n. 1 n. 1 n.1 n. 1 n. 4 D.4 D.3 D.3 <1 <1 <1 <1 n.l D. 1 n. 1 n.l n.2 n.2 n. 1 n. 1 n.2 n.2

62 36* Pilhappa ja su-. lahappn liukenep- g. tl mattmla aineita p;- p;- i'i'o 3 S 3.: 3 e.. :;; ;:: t::' C!.3.. efcn= tti Ö t:::3 0 3 ' t;g. w '!!:+ El ;s '! 3-'1'1 0: 0: 3 i! 00 p a /X { 4.6 > aoo 0 9.?9 _ A '5 96.u /X { 4.5 > /X { 0.2 > !J , ' /X {, 0.2 > /X { > ' fXl { > , esittää jki vettä. sudatettua vettä.

63 37* Taulu V. ('> > 1s: 1= 00 <: >[ 0' Hiilihappa JQ 6 p;- Kvuusaste >-l _... E.. g. > 8-,;..,j ii: E..... CO, Z Z = a. ;:1-6 s: Z6 Z'-<l 0 P;- 1= ::: (Jq g3.. c 1:1:16 1:1:1 6 ''0.. '0 Cg J= = l'c =- 2. 0& i: s 9} '' p;- El 6 6 ö' 6 JQ J= <1 =0.... c ;.: ; : 6 ö' Z -;:, JO' 00 6 :; 0 3=-:;- 6 10' S' 6'g 'J\; 1= p;- p;- Q c... 6 f ' ;0 aq aq P;- 0 3'0 ')qp;- JQP;- 0<- OQ. Ql! 0...,00 t aq p;- aq'o : e: -;:::'5: --ljl rjl w ;:1 <-C :r-gtl ;::;.p;- -;:,er... J... : t::=. -;. ö'! j:::;;i e! 10' ;0... e: }Ö = g:.... 0<- 8. ', 00 'f J= p' ; fi O.H 0 ll l n.2 0; \-1., H l n Ö n H - 4.4, O.U 0 n O. n n.l n ; n n i nl ' , , \ 0.42 \ n , n.l.4 \

64 N: 1 Grafisk framställning Graafillinen esitys af VATTENUPPfORDRNGEN, NEDERBÖRDEN ch luftens MEDELTEMPERATUR för hvarje dygn år PUMPUTUSTA VEDESTA, SADEMÄÄRÄSTÄ ja ilman KESKLÄMMÖSTÄ jkaiselle vurkaudelle vunna Max. uppfrdrin.s Krkein pump. määrä ,000.. :S;, , ,!...! 50 '0,Q 1) 1) UU te +30 e ei s:: 8,000 ae , Tanuari Ta.:rrunikuu. Ju:n.i Dece:ner Julukuu.. Kesäkuu.. Vattenuppfrdringen per dygn i kl1bikme ter. Vurkaudessa pnmputtu vesimäärä kuutimetreissä. Luftens medeltemperatur per dygn i lman vur kautinen keskilämpö 0 O. 0 O. _ N ederböl'den per dygn i millimeter. V urkantinen sademäärä millimetreissä.

65 hlnier i 1 pesäkettä 1 club N: 2 åvatten ClU3 ssä jkivettä J lJ vi M X 111 s G e Orafisk framställning vit) af rti tf. a-t) rti :< )(... t) BAKTER EHAL TEN i å- ch i ledningsvattnet, VATTENSTÅNDET i Vanda å ch NEDERBÖRDEN för hvarje dygn år e t) <t M s s G 111 e 0 =.lj a- 1 e '...-. :0'-,a'- S,,' s:: e a l- Oraafillinen esitys -c, jki- ja jhtveden BAKTERAPTOSUUDESTA, Vantaan jen VEDENKORKEUDESTA sekä SADEMÄÄRÄSTÄ jkaiselle vur kaudelle vunna , td!! nj C.,., 9, \ \ J1 2, J-.t- +- l--h-l- l-l-----t h---h j!l--u-f*-----h t1 J e AVU 0A l \ U 1, l--j _ HJ l-H---+--t---+l-.Tanua.ri Tanunikuu Februari Hel:xnikuu Mars Maaliskuu Bakteriehalten i åvattnet, k. Jkiveden bakteriapitisuus, pes April Huhtikuu Maj Tukk:u:u -H-+--J Juni Kesäkuu Bakteriehalten i filtreradt vatten, kj. Sudatetun veden bakteriapitisuus, pes Juli Heinäkuu Augusti Elkuu S eptener Syyskuu. Yattenståndet i Vanda å i meter. Vantaan jen vedenkrkens metreissä. Oktber Lkaku.u NveHLber Marraskuu Deee:xnber Julukuu N ederbörden per dygn i milimeter ,y urkautinen sademäärä millimetreissä. OBS.! Skalan för bakteriehalten i det filtrerade vattnet är 10 ggr. så str sm mtsvarande skala för åvattnet. HUOM.! Mittakaava sudatetun veden bakteriapitisuudelle n 10 kertaa niin suuri kuin vastaava mittakaava jkivedell e

66 N: 3 Grafisk framställning Oraafillinen esitys af ALKALNTETEN ch SALTHALTEN å- ch ledningsvattnet samt åvattnets färgnnosorad ch GENOMSKNLGHET för hvarje dygn år t!,..!'.!...,,,., t : \ :. :\, : \ \....,,1,., V\' l'f 1,,1, ;,, /\, '.\,' '',,,..., 1.. ' l' 1,,1, : ::,,, : ' :,,.,,,..., -.\1f V,,, / \ : 1, :,... : :,, { \'J, ' '''\,, l' ::1 Q N ::Y::; :,..,' \ : ' : \,, :./ :!' : \V\,.,/, : ; ' {',:: : : \f -,1,: '..., 11 : : \ Q () }:...,./\ jki- ja jhtveden ALKALNTEETSTÄ ja SUOLAPTOSUUDESTA sekä jokiveden VÄRSTÄ ja LÄPNÄKYVÄSYYDESTÄ jkaiselle vurkaudelle vunna ::,,,,, /1 :: (1 : \ : \ : \...\ ; J A \,,,1 : v: :f :. ' l\ \. / 1\ - A,,..} \.., \, \J!U' l f' \ A t , \, A \l v : ' ' 'J : i \! :: \..,..,,,,,,. : J' Q : \ \ : n,:, v ';: 11 : J \ \,,/, A A /, \,/ N y' ' '../ \ 1 :: v ::,N.., \ : ;,,-, :: 1 \, \,.1 \r' \,J \,:L', : v, \: l'.,,,, ',, \,,,,,, : \,, Q Q : \) Q (J :=... c., Q 00 \,,,, r,. :, '../\ J:, : :: :!,' 1,,,,,,, A,, '4, \,:,,, 1,,,,..) '.,': -, :,.J,.1,,., \ / ( V. c, Q Q \Q,, ''. ', /\,,. :, \, -, - J.:::,, 1 : \ (1 ' J,\.} {,,, :'...! :., 1, -'. \],,,, \y,, \ : -, \ ; 1f1,,, 'i : (... _ f\ f., -'\/\ \ \ '''' / ', : / t...., : 1 1 n: : : 1(4 : 1.,, : : 1. ' v /1 1 : 1\.\ ', ;./ fi,1,; \:' :,, : 1 /\,.J /-., 'v', t\ : \,. q _ /!: \: \ \ /,.J ::, : :,..., fj, \ :,'! : \ /\: :,-, \: \ Q A \: v V' t, V ' \,: ' \ N'\ \.J \Q \,,!, '.! Q l-, /.,: \ :: 111. :: e,. \... 1 \', \1 Q Q Q >n >n Q Q,,,,,,,,,,,, \, Q Q M - Q Q N Q 00 1, ',, Q Q,..,'\...1\,,.../\ / \ 1..J... _ /1... \ \. :,, : : L_ : v, 1 :... _ 1 :.. _.l J r 1 1 \, \... J, -r \,,,_J,., J l', ', \,, :, 7-:- ;+.,,,\ t L.,, : 1 J :: : \ - - : : : \,,1 \ \,, 1\ 1 eu,,.,,,,,,,,, -.1 L\, \,1, i :\ :,,J \ Q M : \. \ l _ -., ---',,,,, L Q,, :',.,, Q N '---'\,,--- Q Q Q Q N Q Q r Jan:uari 'ebruari Mars April Maj Juni Juli Augusti Ok:tbe:r Nve:n.e:r Deee:n.er Tarnntikuu. Hehnikuu. Maaliskuu Huhtikuu. Tukkuu. Kesäkuu Heinäkuu. E10kuu Lkakuu Marraskuu Q Julukuu U UCS l/'t ( R!ntCRG Åvattnets genmskinlighet cm. Jkiveden läpinäkyväisyys cm shii. Åvattnets färgningsgrad. Jkiveden väri. Åvattnets alkalinitet, cm 3 n/ lo HO. Jkived en alkaliniteetti, Ledningsvattnets alkalinitet, Jhtveden alkaliniteetti, Åvattnets salthait, mgh. Jkiveden sulapitisuus, mg/j. Ledningsvattnets salthalt, J htveden sulapitisuus,

67 Kertmus Helsingin kaupungin kaasulaitksen hallinnsta ja käytöstä vunna Vusi 1912 sittaa jatkuvaa melkista kaasunkulutuksen khamista. Kun men- ja tulsääntöä vudelle 1912 laadittiin, laskettiin että vusivalmistus tulisi nusemaan 6,000,000 m 3 :iin. Tdellisuudessa n valmistus tehnyt 6,598,660 m 3 Kaasun valmistuksen lisäys tekee 1,005,520 m a llen suurempi kuin minäkään edellisenä vunna. Sitä sutuista vaikutusta,. mikä lisääntyneellä kaasunkulutuksella n vuden taludelliseen tulkseen, vähentää kuitenkin vuden kuluessa stettujen kivihiilien krkeampi hinta. Kun kaasulaitksella vuden alussa varastssa levat kivihiilet livat maksaneet Smk 19: 13 tnnilta, khsivat kivihiilien hinnat Englannissa maaliskuussa alkaneen lakn sekä kalliiden rahtimarkkiniden vuksi niin, että kaasulaitksella vuden lpussa varastssa lleet kivihiilet maksivat Smk 27: u tnnilta. Kksin hinta khsi tsin myöskin, mutta ei yhtä npeasti kuin kivihiilien ja siten saattivat kksikauppiaat alkukesästä ulkmailta staa ja maahan tuttaa melkisia määriä tavallista kaasukksia, jta he vivat myydä niin alhaisesta hinnasta hehtlitralta, ettei kaasulaitksella llut mahdllisuutta khttaa kksin hintaa suhteellisesti kivihiilien hintaan verraten. Kun li vaikeata saada krkeampaa hintaa hehtlitralta kaasnlaitksen raskaasta kksista, jka painaa nin 20 % enemmän kuin tavallinen vaakasurista uuneista saatu kksi ja jsta sentähden myös lisi saatava suhteellisesti krkeampi hinta, ketti kaasulaits saada tätä raskaampaa kksia myydyksi myöskin kaupungin kivihiili- ja kksikauppiaitten kautta ja siten kilpailun tahlta humautetuksi eri kksien laadussa löytyvää era. Kaasulaitksen tutannsta ja suuresta varastmäärästä myytiin sentähden syksyllä sa spimuksella jälleenmyyjille. Kaasulaitksen tervan tutannsta n vuden kuluessa tehty uusi spimus Asfaltti Osakeyhtiö Aleks. Pelanderin kanssa viiden vuden ajaksi eteenpäin.

68 2 Ammnniakkitutteitten valmistus n jatkunut hyvillä teknillisillä 1a taludellisilla tulksilla. Tehkkaan. ilmittelun ja yhteistyön kautta maan lannitusaineitten jälleenmyyjien anssa nnistui kaasulaitksen vuden kuluessa ktimaassa myydä 37,935 kg. ammniumisulfatia, jta tulsta n pidehtävä tyydyttävänä, kun tetaan humin, etteivät maanviljelijät maassamme tähän asti le käyttäneet tätä lannitusainetta. Pyyntökirjelmän kautta n myöskin saatu tulliperuutusta rikkihapsta, jta n käytetty maassa myytyyn sulfatiin. Valmistetusta väkevöidystä teknillisesti puhtaasta ammniakista n nin 27,125 kg. myyty maan maahan. Suurin sa tutanta eli 53,88!:J kg. n viety ulkmaille. Sörnäisten kaasulaitkselle n vuden kuluessa rakennettu vahvistetusta betnista ammniakki kaivt sekä rautainen nstlaits kivihiilien purkamista varten. Sitäpaitsi n vesikaasulaitksen kneistn paikilleenpan lppuun suritettu. Vähän aikaa syksyllä valmistettiin vesikaasua, jka sekitettiin valkaasuun, mutta kun vesikaasun valmistus ei llut käytön vuksi välttämätön, lpetettiin valmistus, kun li saatu tarpeellinen kkemus rinnakkaiskäytöstä. Vuden kuluessa n kaasulaits tehkkaasti timinut kaasun kulutuksen lisäämiseksi. Etenkin n kaasulaits kettanut saattaa käytäntöön ulkmailla yleisesti käytettyjä kaasupaistinuuneja. Tätä tarkitusta varten n kaasulaitksen palvelukseen tettu neuvja, jka n ilmaiseksi antanut yl!3isölle tietja, miten paistaminen kaasu-uunilla tapahtuu. Kaasupaistinuunien myynnin helpttamiseksi n laadittu keittkirja, jka n julaistu mlemmilla ktimaisilla kielillä. Samalla n kaasulaits antanut ulkmaisille timinimille tilaisuuden näyttää ruuanlaitta kaasu-uunissa ja kaasuhellalla kaasulaitksen uudessa näyttelyhuneustssa Kasarminkadun 34:ssä, jhn laits muutti lkakuussa. Kun kaasua n yleisesti jhdettu kaikkiin uutisrakennuksiin, sellaisiinkin, jissa etupäässä löytyy pieniä kahden- tai klmen huneen huneustja, jissa vukralaiset alinmaa vaihtuvat, n kaasulaits katsnut levan syytä suuressa määrässä ttaa käytäntöön autmaattisia kaasumittareita, saadakseen varmuutta kaasumaksujen surituksesta. Autmaatit vat tsin stettaessa melkista kalliimmat kuin tavalliset kaasumittarit, mutta laskujen kirjittamisessa ja maksujen kannssa syntyy suuria säästöjä ja ennen kaikkea saadaan kaasusta autmaattien kautta varmasti maksu.

69 Syksyllä sattunut rakennustyölakk n tuntunut myöskin kaasulaitksella, kun kaasulaitksen jhttöissä senkautta syntyi pysähdys. Kun kaasulaits ei tahtnut työn puutteen syntyessä palveluksesta erttaa suurta määrää latksen jhttyömiehiä, täytyi laitksen pitää näitä erinäisissä timissa, jista ei llut tula jhttyösastlle, kuten ilmaiseksi krjaamassa käyttäjien kaasunkulutuslaitteita ja vaihtamassa kaasumittareita näiden tarkastamista varten. Vasta vuden lpulla vi laits saada tarpeeksi työtä jhttyömiehille. Kaupunginvaltuusmiesten päätöksen mukaan n niille kaasulaitksen työmiehille, jtka vat lleet kaupungin palveluksessa yhtä mittaa viisi vutta, annettu viikn kestävä kesälma. Kaasulaitksen tyämiehistä sai 44 tämän edun. Vuden kuluessa n kaasukatuvalaistusta melkisesti parannettu, vaihtamalla suuri jukk tavalhsia kaasulyhtyjä matalapaineisiin vahvavallamppuihin. Mensääntöön li valaistuksen parantamista varten kaupungin keskisissa tettu Smk 24,000: - määräraha sekä kaasu valaistuksen ulttamista varten sellaisille kaduille, jissa ei aikaisemmin le llut mitään valaistusta tai petrlivalaistus, Smk 33,000: - eli yhteensä Smk 57,000: -. Kun myöhemmin päätettiin ttaa käytäntöön sähkövalaistus Kallissa, tehtiin ehdtus myönnettyjen määrärahjen käyttämisestä tisella tavalla, jnka ehdtuksen Rahatimikamari hyväksyikin. Kaikkiaan n siten vude kuluessa katuvalaistusta varten asetettu 436 vahva vallamppua sekä nin 127 tavallista auerpltinta. Vuden ment vat pääasiassa lleet mensäännön mukaiset, vaikka tsin lisääntynyt tutant ja krkeampi kivihiilien hinta vat aiheuttaneet jitakin pikkeamisia. Suurempia menja n humattavna laitksen krjaustileillä sekä veden ja sähkön käytössä. Suuremmat vesikustannukset riippuvat siitä, että phjaveden saanti li kuivan kesän aikana niukka ja suurempi sähkövirran käyttö suuremmasta viman tarpeesta kaasua pumputtaessa kaupunkiin, minkä aiheutti Pitkänsillan uudelleen J akentaminen. Kaasulaitksen käytöstä saatu kknaisylijäämä n viime vudelta Smk 57B,661: 04. Laitksen kirjihin merkitty arv li vuden 1912 alussa Smk 5,108,922: 17, jlle siis kknaisvitt tekee Of. Vahvistetun kuletustaulun mukaan n vuden kuletus Smk 140,497: 78 ja krk laskettuna 5 % mukaan perustamispäämalle tekee Smk 255,446: 10. Js krk ja kuletus vähennetään kknaisvitsta, jää puhtaaksi vitksi Smk 182,717: 16. 3

70 4 Laitksen kirjihin merkitty arv li vuden lpussa, sitten kun pistt Ja uutisrakennusten aiheuttamat lisäykset n tehty, Smk 5,204,148: 15.. Lähempiä tietja kaasulaitksen'käytöstä annetaan seuraavassa yksityiskhtaisessa esityksessä. Kaasunvalmistus. Tilivunna n valmistettu 6,598,660 m 3 kaasua, jsta 6,584,280 m 3 kivihiilikaasua ja 14,380 m 3 vesikaasua. Valmistuksen lisäys edelliseen vuteen verraten, tekee / 0 Suurin valmistusmäärä kuukaudessa Pienin Keskimääräinen valmistus päivää khti Retrttivurkausia vuden kuluessa. Retrttipansten lukumäärä. Retrttipansten krkein määrä. alin Kivihiilipain retrttipansta khti. KaasUDsaanti 100 kg. kaasuksi tehtyjä kiivihiiliä khti. KaasUDvalmistukseen n kulunut tavallisia kaasuhiiliä. 781,140 m 3 311,390 18,029 21,254 kpl. 42, ,85 kg. 32,13 m 3 20,493 tnnia Kaasun lämpöarv n llut keskimäärin 5,423 ka. Kaasussa löytyvän rganises i sidtun rikin pitisuus n llut 47,6 gr 100 m 3 khti. Kaasulaitkseen tutuina vat vuden kuluessa kaasuksi tehdyt hiilet maksaneet Smk 23: - tnnilta. Vuden lpussa li varastssa jälellä 12,929 tnnia kivihiiliä. Kksi. Lisätutteet. Lukuunttamatta retrttiuunien lämmittämiseen käytettyä määrää n vuden kuluessa kaa,sunvalmistuksesta saatull,27t,249 kg. tai 209,235 hl. kksia. Vuden kuluessa n myyty: pienentämätöntä kksia pienennettyä kksia kksimurskaa. 227,076 hl. 1,828 26,331

71 Keskimyyntihinta n llut: pienentämättömän kksin pienennetyn kksin. Kivihiiliterva. Smk 1: 87 2:85 Kaasunvalmistuksesta n saatu tervaa: prima kivihiilitervaa. 4,642 tynn. tai 974,820 kg. Tervansaanti tnnilta kaasuksi tehtyjä kivi hiiliä n tehnyt 47,56 5 Vuden kuluessa n myyty: prima tervaa. Keskimyyntihinta n llut: prima tervan. 4,958 tynn.. Smk 12: 59 Ammniakkitutteet : Ammniakkitehtaassa n vuden kuluessa valmistettu: rikkihappista ammniakkia 62,897 kg. kaustista ammniakkia (m. p. 0,910) 107,344 Vuden kuluessa n myyty: rikkihappista ammniakkia kaustista ammniakkia.. 37,935 kg. 81,014 Suurin sa tutannsta n täytynyt viedä ulkmaille, kska riittävää kulutusta ktimaassa ei vielä le saavutettu. Kuna ja tuhka. Kunaa ja tuhkaa n myyty: 737 kurmaa Smk 1: 10 keskihinnasta kurmalta. Ylijäämä kunasta n käytetty tasittelutöihin kaasulaitksen alueella. Kaasunkulutus. Kaasunkulutus n vuden kuluessa nussut 6,599,860 m 3 :iin sittaen 18,03 0/0 lisäystä edelliseen vuteen verrattuna. Enimmin käytettiin kaasua 14 päivänä julukuuta, jllin kulutus nusi 27,600 m 3 :iin.

72 6 Vähimmin kului kaasua 24 päivänä kesäkuuta, jllin kulutus teki 6,400 m 3. Suurin kulutus tuntia khti n llut 2,420 m 3 Kulutus n jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katu valaistus Kaupungin kulutus virastissa, kuluissa, sarashuneissa y. m.. Yksityinen kulutus Kaasulaitksen ma kulutus Vut ja tiivistys. 12,40 % 2,10 76,92 1,84 6,74 Yhteensä 100,00 % 818,323 m S 138,391 5,077, , ,591 6,599,860 m a Yksityinen kaasunkulutus. Vuden kuluessa n uusia mittareita tullut lisää: 2,059 kpl., niistä 1,013 kpl. auttmaattimittareita. Kaupungissa paikilleen asetettujen kaasumittarien kk lukumäärä li vuden lpussa 15,298 kpl., niistä 1,913 auttmaattimittareita. Mittareista li 14,263 kpl. asetettu lämpö kaasun mittaamista varten ja 1,035 kpl. valkaasun mittaamista varten. Lämpökaasumittareihin li vuden lpussa yhdistettynä 648 kpl. valaistusliekkiä, jtka palivat lisämaksua vastaan. Mittarien kautta myydystä kaasusta, jnka määrä kaikkiaan li. 5,215,401 m a, n 585,317 m 3 eli 11,22 % llut valkaasua ja 4,630,084 m a eli 88,78 % lämpö kaasua. Mittarien kautta myydyn kaasumäärän lisääntyminen jälken vuden 1901 näkyy seuraavasta taulusta: Vusi Valkaasu Lämpökaasu Yhteensä ,379 m a 184,292 m a 820,671 m a , , , , ,607 1,243, , ,083 1,517, , ,004 1,774, ,931 1,267,987 2,186, ,467 1,782,871 2,735,338

73 Vusi Valkaasu 993,297 ml 865, ,4R2 634, ,317 Lämpökaasu :&,283,547 m 3 2,620,925 3,149,128 3,760,776 4,630,084 7 Yhteensä 3,276,844 ml 3,486,146 3,894,610 4,395,506 5,215,401 Vuden 1912 kuluessa n val kaasun käyttö vähentynyt 49,413 m 8 vastaten 7,78 Of, samalla kun lämpökaasun käyttö n lisääntynyt 869,308 m a vastaten 23,11 0/0' Kaasumttrien luku li 11 kpl. (146,5 hevsvimaa). Yleinen valaistus. Paikilleen asetettujen plttimien lukumäärä li vuden lpussa 2,193 kpl. Niistä li 1,435 kpl. tavallisia seisvia auerplttimia, 100 kpl. n. k. säästöplttimia, 38 kpl. 100 n. k. inverttiplttimia, 42 kpl. 200 n. k. inverttiplttimia ja 578 kpl. 300 n. k. inverttiplttimia. Plttimet vat jaetut siten, että 1,324 liekkiä palaa kell 12:een yöllä sekä 869 päivänkittn. Pulenyön lyhtyjen palamisaika tekee vudelta 1,733 tuntia, kkyön lyhtyjen 3;541 tuntia.. Yli tavallisen valaistusajan n julukuun pimeinä päivinä lamppujen annettu aamuisin palaa 1/ 4 tuntia sekä trivalaistusta varten pidetty palamarsa 19 kpl. auerliekkiä ja 2 kpl. 1,000 n. k. vahvavallamppua aamutunteina tammi- ja helmikuukausina sekä 3 kpl. auerliekkiä ja 14 kpl. 300 n. k. vahvavallamppua marras- ja julukuukausina. Lyhtyjen ja lamppujen yhteinen lukumäärä vuden lpussa li 1,947 kpl. Näistä li: 1,197 kpl. tavallisia Helsingin mallisia lyhtyjä yhdellä plttimella. 101 ja kauksytytt. 98 kahdella 2li lyhtyjä palllasilla yhdellä plttimella. 15 pyöreälasisia lyhtyjä yhdellä plttimella. 10 tavallisia inverttilamppuja yhdellä plttimella. 14 kahdella

74 376 kpl. vahvaval-matalapainelamppuja a 300 n. k. 1 plttimella. 86 å ,000 3 Lyhdyt vat useimmilla kaduilla asetetut vurtellen kummallekii pulelle katua ja vat lyhtyjen keskinäiset välimatkat mitattuina kadun pituussuunnan mukaan vaihdellet 16.6 m:stä 53.7 m:iin. Lyhtyjen keskimääräinen välimatka mitattuna kadun pituussuunnan mukaan tekee m. Valaistusta järjestettäessä uusille kaduille n säännöllisesti valittu nin 30-i:i5 m. välimatka. Lyhtyjen sytyt.tämistä, sammuttamisla ja hita varten li palkattuna vuden lpussa 33 lyhdynsytyttäjää ja 71ampunhitajaa. Yhden lyhdynsytyttäjän sytytettävänä ja hidettavana n llut nin 59 lamppua ja kukin lampunhit,aja n hitanut nin 313 pltinta. Katuvalaistukseen n käytetty 7,048 kpl. hehkusukkia ja 2,665 lasisilinteriä tavallisille auerplttimille sekä 3,653 kpl. hehkusukkia ja 581 vetsilinteriä vahvaval-inverttiplttimille. Tavallisessa auerplttimessa n kulunul 4.14 kpl.hehkusukkia ja 1.57 lasia ja vahvaval-inverttiplttimessa hehkus. ja 1.83 lasi vudessa. Hehkusukkia valitsemalla n kaasulaitksen kuitenkin nnistunut melkisesti vähentää näiden kulutusta, vahvaval-valaistuksessa, jten v vidaan dttaa edullisempia tulksia. Hehkusukkien ja lasien suurempi menekki tavallisessa auervalaistuksessa jhtuu siitä epäedullisesta vaikutuksesta, mikä niillä paintöytäyksillä n, jilla kaupunkiin asetetut autmaattiset lyhtyjen sytytys- ja sammutuslaitteet saatetaan timintaan. Autmaattisia sytyttäjiä ei vuden kuluessa le hankittu suurempaa määrää, vaikka niitä varten n llut määräraha varattuna, kska niiden timinta ei vielä le täysin tyydyt.tävä ja kkeita eri laitteilla n senvuksi vuden kuluessa jatkettu. Vut ja tiivistys. Kaupungin kaasujhdissa humattujen kaasuvutjen lukumäärä n tänä' vunna llut 56. Putkenmurtumia n sattunut 12, niistä 1 kpl. 100 mm. putkissa, 9 kpl. 75 mm. putkissa ja 2 kpl. 50 mm. putkissa. Suurin sa vndista (25) n syntynyt liitksissa lämpövaihteluista, jtka vat aiheuttaneet liikettä putkissa.

75 Kaasun menetys vudn ja tiivirtyksen takia nusee tältä vudelta 444,591 m 3 vastaten 6.74 Of. Tammi- ja helmi kuulla vallinneet ankarat pakkaset maan llessa paljaana aiheuttivat suurta tiivistystä pääjhtverkssa, mikä seikka n humauttavasti vaikuttanut suureen kaasunmenetykseen. 9 Teknillisten tulsten yhdistelmä. Kaasunvalmistus : Kivihiilikaasua m 8 Vesikaasua » Yhteensä kaasua m a KaasUksi teht. tav. kivih... kg cannel»...» Yhteensä kaasuksi teht. kivih. kg ,584,280 5,593,140 4,933,930 4,533,880 4,223,450 14,380 51,640 6,598,660 5,593,140 4,933,930 4, ,275,090 20,493,180 17,739,384 16,200,000 16,619,590 14,992, ,000 93, ,000 20,493,180 17,739, ,000 16,712,590 15,370,913 Cannelhiililisä... Of Retrttipanksia kpl. Retrttivurkausia...» Krkein määrä varatt. ret.....» Alin»..» Retrttipansten keskipain... kg. Kaasunsaanti 100 kg. hiiliä... hl. KksinRaanti tnnilta kivih...» Kksinsaanti kg. 100 kg. kivih...» Tervansaanti... tnnilta kivih....» Ammniakinsaanti N H J» tnnilta kivih.» ,6 2,4.6 42,530 36,301 74,805 97,930 90,706 21,254 18,258 22,890 25,072 21, ,85 488,7 502,4-170,65 169,5 32,13 31,53 29,'9 27,13 27,47 209, , , , ,266 10,21 9,0 9,8 9,83 10,88 11,271,249 9,903,622 7,901,616 3,627,660 7,396,850 55,00 55,82 44,88 52,95 44,25 974, , , , ,160 47,56 48,18 43,88 40,91 40,28 42,560 20,434 2,08 1,15 Kaasunkulutus : Kaasua katuvalaistukseen... ml yksit. valaistukseen. lämmitykseen...» Kaasulaitksen ma kulutus Vut ja tiivistys...»... 0/0 Krkein kaasun kulutus vurk. ml Alin»» 818, , , , , , , , , ,297 4,630,084 3,760,776 3,149,128 2,620,925 2,283, ,545 94,846 93,827 73,420 61, , ,OJ3 246, , ,730 6,14. 6,53 5,00 6,88 7,08 27,600 25,840 23,400 20,090 21,290 6,400 4,640 3,960 3,900 3,200 2

76 10 Laajennuksia ja arvnlisäyksiä. Pääjhtverkk. Vaasankatuun Flemmingin- ja Pengerkatujen väliin 402 m 250 mm putkea Pitkään siltaan 270 Musenkatuun Runebergin- ja Cygnaeuksenkatujen väliin. 345,,150 Cygnaeuksenkatuun Musen- ja Töölönkatujen väliin. 11D Aurrankatuun Nervanderink. ja N: 1O:n sekä Arkadian- ja Freesenkatujen väliin Länt. Satamakatuun Lutsik. ja N: l1:n väliin Meilahdenkatuun L. Vierttien ja Tpeliuksenkadun väliin Flemminginkatuun Apllnkatuun Töölön- ja Creutzink. väliin Hietaniemenkatuun Nrdenskiöldink. ja N: 1O:n väliin: 168,,100 Cygnaeuksenkatuun Musen- ja Nervanderinkatujen väliin 55 Jht Uuteen Kulkutautisairaalaan Fredriksbergissä 23 Musenkatuun Cygnaeuksen- ja 'l'öölönkatujen väliin 118 ]'redrikinkatuun Dagmarin- ja P. Rautatienkatujen väliin. 225 Creutzinkatuun Aplln- ja Hesperiankatujen väliin 131 Prvnkatuun Ktkankadun ja N: 18:n väliin 81 Rauhankatuun. 80 Nervanderinkatuun Aurran- ja P. Rautatienkatujen väliin, 132 Nervanderinkatuun Cygnaeuksen- ja Aurrankatu- jen väliin Tpeliuksenkatuun Meilahdenkadunja N: 11:n väliin H3 Ruusulankatuun Kammin- Ja Meilahdenkatujen väliin 119 Freesenkatuun Dagmarin- jå Arkadiankatujen väliin 103 Dagmarinkatuun Fredrikin- ja Freesenkatujen sekä Temppelikadun ja N: 12:n väliin 128.,

77 P. Rautatienkatuun Runebergink. ja N: 17:n väliin 164 m 80 mm putkea Hesperiankatuun L. Vierttien Ja Oreut.zinkadun väliin Tiseen Linjaan N:jen 15 ja 19 väliin Kaarlnkatuun V linjan ja Kaarlnkadun N: 1:n väliin Wallininkatuun Wallininkujan ja linjan väliin Wallininkatuun linjan ja N: 7:n väliin. Kaikukatuun Laakskadun ja Sörnäisten rantatien ri W Maneesinkatuun Maurinkadun ja Phjisrannan vä-. W Hernesaarenkatuun Perämiehenkadun ja Speranskynti en väliin. 84 N rdenskiöldinkatuun Hietaniemenk. ja Kalmistnk. N: 5:n väliin. 128 Temppelikatuun Dagmarink. ja N: ]:n väliin 72 t. Puistkäytävään Kaivpuistssa 82 Wecksellintiehen N: 6:n ja Speranskyntien väliin 78 Speranskyntiehen 257 Wilhnvurenkatuun Suvilahdenkatuun N: 5:n ja Wilhnvurenkadun väliin Phj. rantasillan haaraan Eteläsatamassa Uudenmaankatuun Menarvin li sitäpaitsi merkitty pääjhdn laskemiset Viipurinkatuun, Kristiinankatuun, saan Aurrankatua, Agriklankatuun, sekä Fredriksberginkatuun, mutta kun näitä töitä ei le kuluneena vunna suritettu siirretään se sa näille merkitystä määrärahasta, jta ei le käytetty, tehden Smk 8,490: - vuteen V uden töiden kautta n tullut entisten lisäksi: 250 mm putkea 672 j. m 150 mm 696 j. m 125 mm 357 j. m 100 mm 1,013 80,,2, Vanhja putkia n tettu maasta: 100 mm putkea 402 j. m 75 mm 180 j. m 60 mm 90 j. m 38 mm 460 j. m 1.1

78 12 Vuden kuluessa laskettujen jhtjen arv n Smk 61,718: 56. Vuden 1912 lpussa li kaupungin pääjhtjen yhteenlaskettu pituus 91,723 m, jakaantuen eri putkisuuruuksille seuraavalla tavalla: mm mm mm mm mm mm mm mm mm metriä , ,609 3,499 mm mm mm mm mm mm mm mm mm metriä 3,505 5,740 6,027 17,917 6,846 21,709. 6,505 9, Pääjhtverkn keskisuuruus n. ja sen kk kuutisisältö 174 mm. 2,132 m 3 Lyhdyt pylväineen ja tarpeineen. V uden kuluessa vat seuraavat lyhdyt tulleet lisäksi: Auerlamppuja. Annankadulle 5 lyhtyä 1 liekillä Aurrankadulla 4 Cygnaeuksenkad ulle 7 Erikinkadulle. 3 Kansakulukadulle 4 Fredrikinkadulle. 1 Hesperiankadulle 4 Krkeavurenkadulle 1 Meilahdenkadulle 9 Musenkadulle 8 Nervanderinkadulle. 9 P. Rautatienkadulle 6 Ruusulankadulle. 3 Runeberginkadulle. 9 Hietaniemenkadulle 10 Simnkadulle. 2 Speranskyntielle. 13 Hämeenkadulle 1 Tpeliuksenkadulle. 5 Siirt 115 lyhtyä.

79 13 Siirt 115 lyhtyä 1 liekillä Töölönkadulle. 1 L. Vierttielle 6 Wecksellintielle 1 Wladimirin kad ulle lyhtyä. Vahvavallamppuja. Aleksanterinkadulle 26lamppua a 300 nk. Annankadulle 13 Bulevardinkadulle 38 Liisankadulle. 12 Fabianinkadulle. 11 Tehtaankadulle. 30 Fredrikinkadulle 16 Hakasalmenkadulle 8 Päävahdintrille 4 Rautatientrille. 3., Kanavakadulle 8 Kanavarannalle. 2 Katarinankadulle 4 P. Rpertinkadulle 11 Pitkälle sillalle 18 Mariankadulle 18 Niklainkadulle. 26 P. Esplanadikadulle 27 n Phjis-sataman venelaiturille. 8 P. Makasiinikadulle 2 Uudenmaankadulle. 14 Kauppatrille 4 Laivurinkadulle. 12 Erttajankadulle 11 slle Rpertinkadulle 13 Punavurenkadulle 1., Unininkadulle 20. Vilhnkadulle 5 Yhteensä 365lamppua a 3()() nk.

80 Yhteensä 68 lamppua a 600 nk. Vurimiehenkadun leikkikentälle 2 lamppua a 1,000 nk. Tehtaankadulle. 1 Pitkälle sillalle. 2 Unininkadulle. 1 Yhteensä 6 lamppua a 1,000 nk. Vuden kuluessa paikilleen pantujen vahvavallamppujen lukumäärä n yhteensä 439 kpl. Paitsi näitä lyhtyjä n 7 yksiliekkistä auerpltinta vaihdettu kaksisplttimiin ja lisäksi n tullut yksi 100 n.k. inverttilamppu. Vuden kuluessa n kaduilta, jille n laitettu sähköval, pistettu 154 auerlyhtyä, jista 104 kpl. li 2-liekkisiä, sekä kaduilta, jille n laitettu vahvavalvalaistus, pistettu 344 auerpltinta. Vuden kuluessa lisäksi tulleitten lyhtyjen ja plttimien sekä puupylväitten ja pistettujen seinä varsien sijaan asetettujen valurautapatsaitten arv tekee vähentämällä vanhjen aineiden arvn Smk 56,014: 68. Yksityiset ;'htlaitqkset. Vuden kuluessa n asetettu 106 kpl. uusia liittymisjhtja, jihin n käytetty: mm teräsputkea takrautaputkea 9 m 21 1, Vuden kuluessa asetettujen uusien liittymisjhtjen tuttama arvnlisäys n Smk 7,632: 21.

81 Sörnäislen kaasulaits. Vuden kuluessa n uudella kaasulaitksella tehtyihin töihin käytetty: Tarpeellisiin tasitustöihin ja aitaukseen. Smk 7,019: 49 Nstlaitkseen kivihiilien purkamista varten.,,2,992: 44 Höyrypannulaitksen annalaits. 1,300:- Ammniakkitehtaan kneistn lpullinen paikilleenpan 3,740: 04 Ammniakkikaiv betnista 7,250: 57 Töiden lpettaminen J,000 m 3 kaasu kelllla. 277: Yhteensä Srilk 22,579: 95 Sörnäisten kaasulaitksen arv n niinmudin kasvanut Smk:la 22,579: 95 ja tekee nykyään Smk 3,338,088: 26. Kalustt. Kaasulaitksen kalustjen lisäykset tekevät. Smk 16,526: 14 Kaasumittarit. Vuden kuluessa kaupunkiin asetettujen uusien mittari en arv n. jista tavallisia mittareita ja autmaattimittareita A r/jnlisäysten yhdistelmä. Pääjhtverkk. 36,266: 86 Kiertjht. 15,451: 69 Lyhdyt, pylväät ja lyhtyjen liittymisjhdt Yksityiset liittymisjhdt Sörnäisten kaasulaits Kalustt Kaasumittarit jista n suritettu lainavarilla '. muilla varilla Kaasun hinta. Yhteensä 38,031: ,692: 12 Smk Kaasun hinta n kuluneena vunna llut: valaistukseen käytetyn kaasun p. m 3 :ltä prras- ja pihavalaistukseen käytetyn kaasun 23 lämmitykseen käytetyn kaasun. 15 Smk Smk Smk 15 82,252: 23 32,293: \)5 49,958: 28 51,718: 55 56,014: 68 7,632: 21 2,579: 95 16,526: 14 82,2ö2: 3 236,723: ,723: 76

82 16 Val kaasusta n myönnetty 2 % alennusta, js vusi kulutus yhden huneustn salle nusee yli 2,000: - Smk sekä senjälkeen 1 % aina 10 Of:iin saakka jkaiselta tämän määrän yli menevältä täydeltä tuhannelta markalta. Kaupungin kuluttamasta val kaasusta myönnetään 10 % alennus. Vutuista 5 markan lisämaksua vastaan liekkiä khti n myönnetty ikeus lämpökaasujhtn kiinnittää krkeintaan klme valkaasuliekkiä. Katuvalaistus. Katuvalastuksesta, jhn n kulunut 818,323 ma kaasua, n' kaupunki maksanut. Tästä määrästä n mennyt kustannuksiin: Lyhtyjen sytyttäminen ja sammuttaminen. Hehkusukkia ja lasisilintereitä Krjauskustannukset. Päivystys, väkiviina. Ly hdynsytytysaseman vura Krk ja kuletus lyhdyistä, pylväistä ja lyhtytarpeista 15,116: 11 Osuus kaasulaitksen muun maisuuden arvn krsta ja kuletuksesta laskettuna suhteellisesti kaasunkulutukseen. Kaasukustannukset 46,455: 75 Smk 164,683: ,798: 40 5,052: 54 6,511: 89 2,976: 83 2,306: - 61,571: 86 38,466: 32 Smk' 164,683: 84 Katuvalaistukseen myydyn kaasun m a khti n katuvalaistus maksanut: Kaasun itsekustannukset : Kaasun valmistushinta 4,70 Osuus kaasulaitksen ja jhtverkn krista ja kuletuksista. 5,68 Krk ja kuletus lyhtyjen, pylväiden ja tar peiden arvsta '1,84 12,22 p:iä Lyhtyjen sytyttäminen ja sammuttaminen Hehkusukat ja silinterit. Krjauskustannukset. Päivystys, väkiviina. Lyhdynsytysaseman vukra 5,84-0,62 0,80 0,36 0,28 Yhteensä 7,90 20,12 p:iä

83 Pistt. Kaasulaitksen kiinteimistöjen ja kalustjen tileistä tehdyt. pistt nusevat seuraaviin määriin: Vahvistetun kuletnssunnnitelman mukaan: Pääjhtverkk Lyhdyt pylväineen ja tarpeineen. Yksityiset liittymisjhdt Rakennukset.. Kaasukellt... Uunit tarpeineen. Kneet tarpeineen Kivihiilien purkamislaits Rautatie tehtaan alueella. Valaistus- ja vesijhdt, kaivt, purkamislaiturit y. m.. Kalustt ,331: 27 7,077: 59 2,093: 41 11,021: 64 11,079: 81 28,910: 87 24,684: 42 1,853: :69 3,467: 20 3,377: 49 Kaasumittarit ,210: ,290: 74 Sitäpaitsi n tehty pistja: Sähkökatuvalaistuksen käytäntöönttamisen liittymisjhdissa ja katuvlaistustarpeissa aiheuttaman arvn menetyksen vuksi 9,108: 98 Arvnmenetys kalustista jka n syntynyt kirjanpitarva alemmalla hinnalla myymisen kautta ,098: 06 10,207: Yhteensä Smk ]40,497: 78 Katuvalaistukseen käytetty kaasu Yksityistarpeisiin Kaasumittarien vukra... Tult ja ment. Tult. YksityiRten kaasujhtlaitsten asettaminen Kksia myyty Tervaa Kunaa Ammniakkia myyty 164,683: ,033: 18 2,983: ,429: 86 58,819: :- 58,845: 24 Siirt 998,700: ,647: ,896: 75 1,730,245: 06 3

84 18 Krka: Vukria Siirt 1,730,245: 06 22:78 5,20: - Vudesta 1911 siirretty pääjhtverkn laajentamista varten myönnetty määräraha ,710: - Yhteensä Smk 1,749,197: 84. Ment. Kiivihiilet ja kivihiilityö Erinäisiä aineksia ja työkaluja Työpakat retrttih uneessa Muurarin- ja apurinpalkkja. Kustannukset sivututteista Plttaineet, öljyt sekä höyrypannuja knekäytön kustannukset Kaasunpuhdistuksen aineet ja työpakat Sähkövima ja valaistus sekä plttaineet ja hehkusukat. Vesimaksut Muut käyttökustannukset. Käyttöinsinööri.. Kne- ja kaasumestarien palkat Vakuutusmaksut, lääkärinpalkkit hidn ment Krjaus ja kunnssapit: Rakennusten krjaukset. Uunien Aparaattien Kaasukelljen Pääjhtjen Kalustjen Kellissa levien kaasumäärien er Hallint ja knttri... 19,854: 77 1,635: 54 49,306: 34 38,092: 62 8,025: 25 10,755: 55 13,489: 23 20,495: 14 6,000: - 13,650: - Ja salraan- 476,454: 70 4,212: 85 21,490: ,164: 13 19,650: - 9,817: 92 6,576: 35 15,395: 47 1,872: 58 11,171:02 9,484: 36 Siirt 502,157: ,814: 13 5,354: 89 54,317: :- 30,278: ,114: 81

85 Siirt Katuvalaistus Yksityiskulutus Työ- ja aineskustannukset asettamistöistä, Krk kaupunginrahastn,. Knttrin vukra, 11,000: - Verstas-, varast- ja myyntihuneistjen vukra 8,738: Lyhtyjen ja pylväitten sekä jhtlaitsten pistaminen kaduilta, jilla n tettu käytäntöön sähkövalaistus, Krk kaasulaitksen perustamisarvlle 31/ Kuletus, Pääjhtverkn laajentamista rahja siirretty. Puhdas vitt, 255,446: ,497: 78 varten myönnettyjä määrä , ,645: 66 92,991: ,140: 59 16,404: 90 19,738: - 2,011: ,943: : - 182,717: 16 Yhteensä Smk 1,749,197: 84 Kaa.'1unvalmistuksen keskimääräiset kustannukset, Mahdllisimman selvän kuvan saamiseksi valmistuskustannuksista n yllälevat men- ja tulerät yhdistetty spivalla tavalla seuraavaan tauluun, jssa n eri sarekkeeseen merkitty se määrä, jlla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin hyötyä tuttavasti käytetyn kaasun kuutimetriä khti, Menja: Kivihiilet ja kivihiilityö. Uunit yö, Kustannukset sivututteista 476,454: 70 21,490: 31 49,306: ,251: ,251: 35 Penniä kailbu-m 8 khti 7,90 0,35 0,82 9,07 Kksi, Terva, Kilna Ammniakki Tulja: 377,429: 86 6,26 58,819: 65 0,97 802:- 0, : ,896: 75 0,98 8,22 Jälellä menista kivihiiliin ja hiilitöibin, 5_1;...3_54_: _60_ 0..:.,8...;.5 Siirt 51,354: 60 0,85

86 20 Muut kaasunvalmistuskustannukset. Käyttöinsinööri ja kaasumestari.. Yhteensä varsinaisia valinistuskustannuksia Ylläpit ja krjaukset Kaupunginrahastn knttkuranttitilin rk Pal- ja tapaturmavak. maksut..... Hallituksen ja timeenpanevan jhtajan palkat Knttrikustannukset ja vukra.... Kellissa levien kaasumäärien er... Kk valmistuskustannukset Smk Penniä kaasu-m B khti Siirt 51,354: 60 0,85 95,070: 64 1,57 19,650: - 0,33 1,90 166,075: 24 54,317: 70 16,404: 90 5,354: 89 14,871:01 26,407: 22 12: - 283,622: 96 0,90 0,27 0,09 0,25 0,44-2,75 1,95 4,70 Yksityisen kaasunkulutuksen suus yllälevista val- llistuskustannuksista ,644: 34 4,70 Krk kaasulaitksen. perustamispäämalle 31/ Smk 5,108,922: ,446:)0 Vuden kuletus ,497: ,943: 88 jsta katuvalaistus maksaa 61,571: ,372: 02 6,41 Valmistuskustannukset ynnä krk ia kuletus.. 575,016: 36 11,11 Menja jakamisesta ,991: 60 1,78 Yksityistarpeisiin myydyn kaasun itsekust. Smk 668,007: 96 12,89 tätä vastaavia tulja: myydystä kaasusta 831,033: 18 mittari en vukrat 2,983: ,016: 88 15,99 Vitt yksityisestä kaasunkulutulcsesta ,008: 92 3,10

87 21 Vitt- ja Tappi Tili. 8aant: An Pistja pääjhtverksta 22,331: 27 lyhdyistä, pylväistä ja tarpeista 16,186: 57 yksityisistä jhtlaitksista 2,093: 41 rakennuksista. 11,021: 64 kaasukellista. 11,079: 81 uuneista ja tarpeista 28,910: 87 aparaateista ja putkijhdista 24,684: 42 kivihiilien purkamislaitksesta. 1,853: 79 alueella löytyvästä rautatiestä. 182:69 valaistus- Ja vesijhdista, kaivista y.m. 3,467: 20 kaasu mittareista 14,210: 56 kalustista 4,475: ,497: 78 An Krk kaasulaitksen kirjihin 31/ merkitystä perustamisarvsta Smk 5,108,922: 17 a [) % ,446: 10 An Lyhtyjen ja pylväitten sekä jhtlaitsten pistaminen kaduilta, jilla n tettu käytäntöön sähkövalaistus.. 2,011: 24 An Seuraavaan vuteen siirrettyjä määrärahja, jtka n myönnetty pääjhtverkn laajentamista varten: Viipurinkatuun. Kristiinankatuun Aurrankatuun. Agriklankatuun Fredriks berginkatu un sekä: 100 kauksytyttäjän asettamista lyhtyihin..... varten katu- 850: - 600:- 2,8(X): - 1,500: - 2,740:- 3,000:- 11,490:- An Jäännös Tili. Puhdas vitt. Yhteensä Smk 182,717: ,162: 28

88 22 Ant: Per Yksityisen kaasun kulutuksen Tili: Vitt yksityisestä kaasunkulutuksesta 492,884: 94 Katuvalaistuksen Tili: Osuus kaasulaitksen perustamisarvn krista ja kuletuksesta ,571: 86 Asettamistöiden Tili: Vitt asettamistöistä ja myydyistä tarpeista 15,769: - Mittarinvukrien Tili: Vukraa kaasumittareista 2,983: 70 Vukrien Tili: nsinööri- ja työnjhtaja-asuntjen vukra 5,220: - Krkjen Tili: Sekalaisia krktulja :78 Seuraavaan vuteen siirrettyjen määrärahjen Tili: Vudesta 1911 siirrettyjä määrärahja pääjhtverkn ulttamista varten erinäisiin katuihin--.,;,..-,;.,..-,;.,.---.,;.._.---.,;.. 1_3...:.,_71_0_:_ Yhteensä Smk 592,162: 28 Tila 31 päivänä julukuuta Varat. Kiinteistöjen Tili: Pääjhtverkk Lyhdyt pylväineen ja tarpeineen Yksityiset jhtlaitkset Rakennukset Kaasukellt..... Uunit tarpeineen... Aparaatit putkijhtineen. Kivihiilien purkamislaits. Alueella löytyvä rautatie. Valaistus- ja vesijhdt, ammniakki- ja tervakaivt, aitaus y. m Tasitustöiden kautta lisääntynyt tntti arv. 1,203,363: 08 OO,598: 49 53,O!:H: 44 1,414,739: ,877: ,811: ,535: 78 24,456: 78 2,115: 32 47,616: ,809: - 4,864,013: 83 Siirt 4,864,013: 83

89 Kalustjen Tili.' Kaasunvalmistukseen kuul. kalust. Katuvalaistukseen Putkenlaskutöihin Knttrin Myymälän Tehtaanknttrin Labratrin Krjaustyöpajan Kurma-autmbiili Sekalainen kalust Kaasumittarien Tili.' Kaupunkiin asetettuja kaasumittareita Raaka-aineiden Tili.' Kaasukivihiilet.... Muut raaka-aineet (putket y. m.) Tavara Tili.' Keittäjiä, kaasukellja, lamppuja Kaasunvalmistuksen Tili.' Kaasua kellissa 31/ Siirt 4,864,013: 83 2,487: 87 3,169: 39 10,826: 50 18,064: 19 2,843: 99 4,792: 63 3,806:06 10,755: 74 12,617: 25 14,572: ,857: 44 83,935: ,198: ,043: ,901: 10 66,848: 21 2,656: - Lisätutteiden Tili.' Kksivarast Tervavarast Ammniakkivarast Ammni umisulfaattivarast Yksityisten töiden Tili: Päättämättömät työt. Sekalaisten Tili.' Perimättömiä saatavia töistä, kksista y. m. 1,500: - 5,135: 90 10,585: - 13,727: 40 30,948: 30 8,176: 45 93,573: 67 Kaasunkuluttadain Tili.' Perimättömiä saatavia kaasusta 99,477: 43 Siirt 6.029,721:1: 31

90 24 Kassa Tili: Kassasäästö. 7,726: 22 Velat. Kaasulaitksen päämavelka : 1. Heikinkadun kaasulaitksen stn käytetyt lainavarat. Sörnäisten,:uuden kaasulaitksen rakentamiseen käytetyt lainavarat.. Kiertjhdn ja kaasukelln s:n. Uudisrakennuksiin käytettyjä muita varja Yhteensä Smk 6,037,833: ,013: 99 3,229,588: 26 1,020,351: ,692: 12 5,344,645: 93 Vähenee vuden kuletus 140,497: 78 5,204,148: 15 Kaupunginrahast: V elka Kaupunginrahastn knttkul'antin mukaan. Sekalaisten Tili : Maksamattmia laskuja y. m.. 66,427: 79 10,596: 88 Tallettajain Tili : Talletettuja vakuussummia. Seuraavaan 1Juteen sii1'rettyjen määrärahjen Tili: Seuraavaan vuteen siirrettyjä määrärahja, jtka n myönp.etty. pääjhtverkn laajentamista varten: Viipurinkatuun Kristiinankatuun. Aurrankatuun Agriklankatuun. Fredriks berginkatuun Siirt 6,029,729: 31 Sörnäisten Kaasulaits : Päättämättömiä uudistöitä 378:- 850:- 600:- 2,800: - 1,500: - Seuraavaan vuteen siirretty määräraha, jka n myönnetty 100 kauksytyttäjän asettamista 2,740: - 8,490:- 2,453: 55 varten katulyhtyihin.. - 3,000: ' =====----=:.:.'=.:.:... - Siirt 5,855,116: 37

91 Siirt 5,855,116: 37 Vitt- J'a Tappi Tili: Puhdas vitt 182,717: Yhteensä Smk 6,037,833: 53 Helsingin kaupungin kaasu laitksen poistt. Pistt Kaasulait ksen arv Yhteensä Pääjhtverkk. '.,,,, 268,608: 95 22,331: ,940: ,809: - 1,203,363: 08 Lyhdyt, pylväineen ja tarpeineen... 83,723: 94 16,]86: 57 99,910: ,000:- 200,598:49 Yksityiset jhtlaitkset,. 39,947: 91 2,093: 41 42,041: 32 20,000:-, 53,091: 44 Rakennukset ,108: 60 11,021: ,130: ,000:- 1,414,739: 39 Uunit tarpeineen....., 167,]00: 23 28,910:87 196,019: 10 90,000:- 627,811:02 Aparaatit ja.putkijhdt 121,513: 33 24,684: ,197: 75 62,000:- 715,535: 78 Kaasukellt ,593: 10 11,079: 81 34,672: 91 22,000:- 374,877: 47 Öljykaasulaits ,512: ,512: 97 Hiilenpurkamislaits.... 2,319: : 79 4,172: 89 24,456: 78 Rautatie, Bekal. putkijhdt, kaivt, aitaub y. m. 7,239: 25 3,649: 89 10,889: 14 49,731: 38 Kalustt... 33,159: 61 4,475: 55 37,635: 16 6,191: - 83,935: 64 Kaasumittarit ,763: 99 14,210: ,974: ,198: Heikin kadun tntti ,000:- 300,000:00 300,000:- Tasitustöiden kautta lisääntynyt tnttiarv.. 199,809: - Yhteensä Smk 1,870,598: ,497: 78 2,011,096: 76 1,400,000: - 5,204,148: 15 Kaasulatksen suhde kaupunginrahastn 31 p:na juluk Velkaalpäivänätammik.1912 Smk 277,242: 50 Käytettävänä leva säästö vudelta Vuden kuluessa nstettu.. Hyvitystä myydystä lkmbilistä Hyvitystä Öljy kaasulaitkselta myydystä höyrypannusta y. m. Krkhyvitystä 349,057: ,299: ,000: - 1,000: - 3,!.J86: 01 16,404: ,390: 91 Siirt Smk 1,242,690: 55 4

92 26 5 % krka perustam ispäämalle. Vuden kuletus Käteismaksuj a Siirtja Kaasulaitksen ja Kiertjhdn lainavarista Kaasua katuvalaistukseen sekä lyhtyjenhitajien palkat ja aineskustannukset. Kaasua sisävalaistukseen Timitettu kksia ja tehty töitä.. Kustannukset petrlivalaistuksesta. Työmiesten kesälruan aikana, Kaupunginvaltuusmiesten käyttö varista suritettavat palkat Siirt Smk 1,242,690: 55 Smk 255,446: ,497: ,943: 88 1,6B8,634: ,000: - 10,056: ,056: ,683: 84 23,292: 85 Muilla kuin lainavarilla suritetut uudistyöt.. 198,692: ,702:- 86,497: 99 1,281: ,457: 88 Smk 1,638,634: 43,,. Velkaa kaupunginrahastn 31 päivänä julukuuta ,427: :..._- Smk 1,638,634: 43

93 27 Petrlivalaistus. Vuden lpussa käsitti petrlivalaistus 765 kpl. petrlilamppuja jakaantuen seuraavasti: Kkyön pumppulyhtyjä. Pulenyön Kkyön painelamppuja. Pulenyön 263 kpl Lyhtyjen kk määrä n vuden kuluessa vähentynyt 113:l1a siten että 262 lamppua, jtka vat asetetut uusien liikeväylien varsille sekä valaistuksen parantamiseksi niillä kaduilla ja treilla, jilla se n humattu liian heikksi, vastaa 375 lamppua, jtka n pistettu kaduilta, jilla n tettu käytäntöön kaasu'- tai sähkövalaistus. Uudet lyhdyt vat asetetut seuraaville kaduille: Taipaleen huvila tie 8 kpl. Kaisaniemi 5 Perhnkatn. 1 Töölönkatu. 2 Runeberginkatu 1 Ruhlahdenrantakatu 2 Meritri. 26 Rahapajan puisikk. 2 Liisanpuistikk Vierttie. 7 Vanhan kaupungin tie 4 Uuden Vaivaistaln tie. 21 Panimkatu. 3 Gumtähdentie. 3 Gumtähdenkatu 3 Backaksentie 3 Hakaniemen tri 8 Pääskykatu. 1 Seurasaarentie. 32 Fredriksbergintie 25., Puutarhayhdistyksen phjispulella leva tie.. 21 Siirt 179 kpl.

94 28 Fredriksberg Urheilukentän tie. Eläintarha Humalkatu L. Vierttie. Siirt 179 kpl Yhteensä 62 kpl. Vuden ment petrlivalaistukseen, aineksien ja kalustn stn sekä työkalujen kunnssapitn tekevät Smk 86,497: 99 jakaantueu seuraavasti: Petrlia 174,498 kg. Sytyttäjien ja esimiesten palkat Ostettu 45 kpl. pelkistyslamppuja å 26:- erin. pienempää kalusta Hitkustannukset: palkkja aineksia. Tapaturmavakuutus. KaaRunkulutus. Krjauspajan vukra Makasiinin vukra 8 kk. a 15:- Erinäisiä menja. 1,170: - 31,647: 50 43,159: 10 1_5_: 7_0 1,850: :40 8,343: 89 8,732: 29 ö64:52 302:63 427:50 120:- 1,082: 95 Smk 86,972: 19 Vähennetään vuden kuluessa myydyistä aineista, velaksi annetuista työ kustannuksista y. m.. 474:20 Yhteensä Smk 86,497: 99 Määräraha mensäännössä. Ment kirjjen mukaan Jäännös Smk 88,400:- 86,497: 99 Smk 1,902: 01 Helsingissä 22 päivänä helmikuuta Ed. Cedercreutz.

95 Selstus Helsingin kaupungin sähkölaitksen timinnasta v Vuden 1912 päättyessä n sähkölaits päättänyt klmannen kknaisen. käyttövutensa. Saavutetut tulkset sittavat, että laits edelleenkin n kehittynyt yhtä ripeästi kuip. ensimmäistenkin vusien aikana. Erittäin sutuisana seikkana mainittakn se spimus, jka kuluneena vunna n aikaansaatu kaupungin ja Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön välillä ja jnka spimuksen njalla viimeinen yksityinen sähkölaits kaupungissa (raititiekeskusasemaa ja muutamia muita pienempiä talasemia lukuunttamatta) n lakkauttanut timintansa. Sähköt yömiesten lakn tähden vitiin tilaajain siirt. sähkölaitksen jhtverkkn lppuunsurittaa vasta marras_- ja julukuun aikana, jnka tähden yhtiön virrankuluttajien siirtymisen vaikutukset tuntuvat verrattain vähäisessä määrässä kuluneen vuden virranmenekissä. Tinen seikka, jka myöskin n tehkkaasti vaikuttanut sekä liittymiseen, että virrankäyttämiseen ja. siten myös vaikuttanut kaksinkerrin kulutukseen, n se humattava valaistusvirran hinnan alennus, jka Valtuustn päätöksen mukaan n llut vimassa syyskuun :stä päivästä alkaen. Kuitenkin n tästäkin uudistuksesta ikeastaan santtava, että sen kulutusta lisäävä vaikutus tdennäköisesti vasta kuluvan vuden aikana tuntuvammin humataan. Uuttstyöt ja laajennukset. Vuden uutisraennustöistä mainittakn aluksi ne työt, jtka lisätyn Valtuustn päätöksen mukaan juluk. 13:nnelta 1910 (painet. asiakirj. N:t 63 ja 64 v:lta 1910) alettiin ja suurimmaksi saksi suritettiin

96 2 vuden 1911 kuluessa, mutta jita viimeisteltiin v Näitten töitten selstus li j edellisen vuden vusikertmuksessa, jten tässä selstettakn ainastaan niitten kustannukset 1912 vuden kirjanpäätöksen mukaa.n. Arviituihin kustannuksiin ja määrärahihin verrattuina - vat tdelliset kustannukset seuraavat: Tdelliset kus- tannukset kir- janp. muk. Arviidut kub7 tannukset ja määrärahat 1. Kallin ala-asema ja jhtverkk. 558,000: - 541,966.64, 2. Töölön 385,000: - 353, Kaupungin viemärijhdn siirtäminen pääaseman alueelta 20,000: - 20, ,000 kw kaskaadimuuttajakne perustuksineen ja mittakneistineen Kasarmitrin asemalla. 85,000: 68, X 95 m'm 2 kr keaj ännityska-apeli pääasemalta Kasarmitrin a:semalle 90,000: - 89, Kasarmitrin aseman matalajännitysverkn laajentaminen. 85,000: - 84, Krkeajännitysjht vaivaistaln 14,000: - 13, kulkutautisairaalaan. 20,000: - 14, Brändön huvilakaupunkiin 20,000: - 19, Oulunkylään 10,000: - 9, Edellälevista vat khdat 1-8 suritetut lainayal'iua ja ainastaan khdat 9-10 vittvarilla vuden uutistöitä tehtäessä n seurattu pääasiallisesti sitä vu Sen suunnitelmaa, jka valmistettiin v ja jnka lisätty valtuust vahvisti juluk. 22 p (painet. asiakirj. N: 4? v. 1911). Pääasemalle asetettiin neljäs turbgeneraattri, jnka suuruus n 2,400 kw - 3,600 hv (suunnitelmassa lleen 2,000 kw:tin - 3,000 hv:n asemesta). Tämän hankkivat yhteisesti berliniläinen timinimi Siemens Schuckertwerke ja zurichiläinen timiilimi Escher Wyss & 0:0 ja valmistui se käynti kuntn hiukan myöhästyneenä juluk. 2:ksi p:ksi. - Kaftila-

97 SÖlNf\STEN VO MA ASE.'A SSALTA VUODEN VA HTEESSA

98 AKKUMULAATTORPATTERl 11 KASARM TO RNASEMALLA. (Teh 7,500 amp.tuntia).

99 huneeseen asetettiin kaksi eknmiserlaitsta; tisen 360 m tulipintaisen n hankkinut götebrgilainen timinimi Oalvert & 0:0 ja tisen, samin 360 m 2 tulipintaisen, wakefieldiläinen timinimi Green & Sn Ltd. Tinen eknmiseri tettiin käytäntöön julukuun alussa, jta vastin tinen vaikka j v valmistuneena vitiin kuitenkin ttaa käytäntöön vasta kuluvan vuden helmikuussa. Kdsarmitrin asemalle asetettiin tinen akkumulaattripatteri, jnka kapasiteetti n 7,500 amperituntia. Patterin n hankkinut pietarilainen timinimi Russische Tudr-Äccumulatren-Fabrik A. G. ja tettiin patteri käytäntöön maarraskuun alussa, llen laitkselle suurena apuna talvikuukausina, jllin.pääaseman höyrykattilalaits muutin lisi vaikeasti kyennyt vastaamaan Valaistusyhtiön tilaajain siirtymisestä lisääntynyttä maksimikurmitusta. Töölön asemalle vastaantettiin vuden kuluessa yksi 250 kw:n asynkrnimuuttajakne. jnka n hankinut täkäläinen Ä. B. Gttfr. Strömberg O. Y., ja jnka j syksyllä 1911, samaan aikaan kuin ensimäisen muuttajaknelenkin, sama timinimi asetti paikilleen. Spimuksen mukaan vastaantettiin tinen vasta v. 1912, sittenkun kysymyksessä levat kneet, timinimen laatuaan ensimmäiset, kkeissa livat antaneet tyydyttävät tulkset. Edellä levan lisäksi suritettiin v Töölön ja Kallin asemalla tarkitukseen myönnetyillä lainavarilla sekalaisia täydennystöitä, kuten tasitus-, aitaus-, katu- y. m. töitä. Alkuehdtukseen tetulla siirtmäärärahalla ja 1912 vuden menarvin tetuilla hallituksen käyttö varilla jhtverkkjen laajentamista varten tehtiin: Syöttöjhtverkkn uusi maanalainen syöttöjht Kasarmitrin asemalta Kluuvi- ja Hallituskatujen kulmaan sekä kaksi maanalaista syöttöjhta Kallin asemalta täiselle Vierttielle, tinen Kaikukadun ja tinen Käenkujan kulmaan, kska Vierttien itäpulella, varsinkin vimavirran kulutus n niin lisääntynyt, että aikaisemmin asetetut ilmasyöttöjhdt sittautuivat riittämättömiksi. Jakjhtkaapeleita asetettiin Ehrensvärdin, Wecksellin ja Armfeltin tielle ja Kirkkkadulle (Knstantinin- ja Maariankadun väliselle salle). Kallin, Töölön, Vallilan, Hermannin ja. Sörnäisten niemen ilmajakverkkn tehtiin myös pienempiä lisäyksiä. Vittvarilla n sitä paitsi v Valtuustn päätöksen ja Rahatimikamarin situksen mukaan laitettu sähkövalaistus Phjis- ja Etelä Esplanadin- ja Aleksanterinkadulle Unininkatuun saakka sekä näitten 3

100 A välikaduille, sekä sitä paitsi Kappeli-, Runebergin- ja Teatteriesplanadiin. Sitä. paitsi n sähkövalaistus asetettu petrlivaln sijaan 10, 11 ja 12:ssa kaupunginsassa ja saksi Vallilassa. V suritettujen uutistöitten kustannukset verrattuina arviituihin määriin selviävät seuraavasta: Lainavarat: 2,400 kw:n Turbdynam perustuksineen ja mittakneistineen 400 m 2 :in eknmiserit 7,500 amperitunnin akkumulaatt-ripatteri 250 kw:n muuttajakne Töölön asemalle mittakneistineen Siirtmääräraha kaapeliverkn laajentamista varten Arviitu määrä tai määräraha 180,000: - 80,000: - 300,000: - 35,000: - 105,000: - Tdelliset kustannukset kirjanpäät. muk. 192, , , , , Vittvarat: 1. Hallituksen käyttövarat jhtverkn satunnaisia laajennuksia varten. 2. Keskikaupungin katuvalaistus 3. Sähköhehkuvalaistuksen asettaminen petrlivalaistuksen sijaan 4. Uusien mittarien stn 20,000: - 100,000: - 50,000:- 54,000:- 35,132-45, , , Syyt siihen, että muutamat edellälevista määrärahista vat nusseet arviitua määrää suuremmaksi, riippuvat seuraavasta: Turbdynam tettiin 20 % suuremmaksi (2,400 kw.-2,000 kw:n asemasta), kska tämä sittautui, suuremmista kustannuksista (6.7 %) hulimatta, laitkselle edullisemmaksi. Määräraha petrlivalaistuksen vaihtamiseksi sähkövaln li menarvin tettu mielivaltaisesti ja päätti Valtuust näitten töitten laajuudesta vasta keväällä 1912, kun j menarvi li hyväksytty.

101 5 Käyttö. A. Pääasema. Höyrykattilalaitksessa li 5 Babcck & Wilcx-hyörykattilaa, jiden. yhteinen tulipinta li 1,600 m 2 Syksyllä asetettiin kattilille 2 eknmiserlaitsta, jista tinen, 360 m 2 tulipintainen, n wakefieldiläisen timinimen Green & Sn Ltd:n hankkima ja tinen, myöskin 360 m 2 tulipintainen, götebrgilaisen timinimen Oalvert & O:n hankkima. Eknmisereista vitiin kuitenkin ainastaan tinen ttaa käytäntöön marras- ja julukuussa. Kattilakäyttötuntien luku li 11,985, jista mlempien 200 2:n kattilain salle tuli, tisen 1,900 ja tisen 2,356 tuntia, ja klmen 400 m 2 :n kattilan salle tuli, yhden 2,546, tisen 3,060 ja klmannen 2,123 tuntia. Hiilenkulutus li 8,534.5 tnnia, jsta tnnia, eli 3.4 % kului kattilitten lämmittämiseen. Hyödyllisesti jaettua kwt khden kului 1.39 kg ja kehitettyä kwt khden 1.32 kg hiiliä, jten hiilen menekki edelliseen vu,teen verraten n edelleenkin vähentynyt 11.5 %:lla. Keskimää.räinen höyrytys hiili-kg khti li 6.2 kg höyryä. Hiilen hinta vapaasti hiilitaslla li keskimäärin 22 mk 21 p:iä tnnilta. Kneist n vuden kuluessa lisääntynyt yhdellä nrmaalisesti 3,600 hv (3,000 k. V. A.) ja maksimaalisesti 4,500 hv (3,750 k. V. A.) turbgeneraattrilla. Tämä neljäs kne myöhästyi jnkin verran ja valmistui vasta marraskuun viimeisinä päivinä. Eri kneitten käyttötuntiluku jakaantuu siten, että tinen 750 kw kneista li käynnissä 2,319 ja tinen 2,125 tuntia ja suuremmista kneista li 2,000 kw kne 3,640 ja 2,400 kw kne 685 tuntia käynnissä. Yhteenlaskettu kneitten käyttötuntien luku li niin mudin 8,769, ja aseman käyttötuntien luku 7,779. Kehitettyjen kwt:ien luku li 6,468,070, jtel: lisäys edelliseen vuteen verraten li 5R6 %. Lauhdutuskneist kulutti 348,050 kwt eli 5.38 % kk kehitetystä kwt-uvusta. - Hyödyllisesti jaettujen kiertvirta kwt:ien luku li 6,120,000 eli 58.8 % enemmän kuin edellisenä vunna. Ala-asemille jaettiin 5,567,240 kwt ja suranaisena kiertvirtana jaettiin 552,720 kwt. Pääaseman krkein kurmitus, 3,290 kw, li julukuun 19:tenä k:l 4.45 j. p. p. Suurin vurkautinen kulutus, 41,300 kwt, li julukuun 20:tenä p:nä. Hyödyllinen vutuinen keskikurmitus li 774 kw ja keskimääräinen höyryn kulutus 8.65 kg/kwt, vastaten edellisen vuden 9.73 kg,/kwt.

102 6 B. Kasarmitdn asema. Kneista e le vuden kuluessa tällä. asemalla lisätty. Sitä vastin asetettiin tänne lkakuussa uusi 7,500 amperitunnin ja nin 2,000 kwt akkumulaattripatteri. Aseman teh, kneistineen ja pattereineen, n nykyään 4,100 kw. Kneistn käyttöaika li yhteensä 7,638 tuntia ja eri muuttajakneitten yhteenlaskettu käyttöaika 9,614 tuntia, jakaantuen, 3,064 tuntia tisen 1,000 kw muuttajan ja 3,927 tuntia tisen muuttajan salle, sekä 500 kw asynkrniruuuttajan salle 996 tuntia ja 500 kw synkrnimuuttajan salle 1,627 tuntia. Vuden kuluessa kehittivät muuttajat yhteensä 3,799,930 kwt eli 41.5 % enemmän kuin edellisenä vunna. Patterien lataamiseen kulutettiin 445,160 kwt ja purettiin niistä 318,230 kwt. Vutuinen amperitunti-vaikutusaste li 83.2 % ja kwt-vaikutusaste /0' Patterit ttivat aseman virranantn saa keskimäärin vain 88 /C):l1a. Uuden patterin valmistuttua käytettiin sitä suuressa määrin kurmituksen tasaajana ja tti se saa nin 70:11ä %:11a tehstaan aseman maksimikurmitukseen marras- ja julukuun aikana. Kska pääasema suurimman san vutta li käynnissä yötä päivää, antivat patterit yksinään virtaa verkkn 1,146 tunnin aikana, eli nin 13 % kk vuden ajasta. Jhtverkkn jaettiin 3,569,040 kilwattituntia eli siis 37.4 O! enemmän kuin edellisenä vunna. Aseman suurin kurmitus, 2,545 kw, li julukuun 18:tena. Suurin vurkautinen kulutus, 27,850 kwt, li julukuun 19:tenä. Syy siihen, että maksimikurmitus nusi suhteettman paljn vutuisen menekin lisääntymiseen verr.aten n se, että Helsingin Sähkövalaistus O. Y:n tilaajain siirtäminen timitettiin vuden viimeisinä kuukausina. c. Kallin asema. Kallin aseman, kehitys n näyttänyt erittäin lupaavalle. Aseman kneistn käyttöaika li 4,889 tuntia ja kneitten yhteinen käyttöaika 5,971 tuntia, jsta 4,416 tuntia tulee kaskaadimuuttajan ja 1,555 tuntia asynkrnimuuttajan salle. Patteri n yksinään antanut virtaa 3,895 tunnin aikana, jka n 44.2 % käyttöajasta. Kneist n kehittänyt 788,170 kwt tasavirtaa. VerkkQn n jaettu 710,660 kwt, jsta akkumulaattripatteri anti 141,070 kwt eli 19.8 %. Aseman suurin kurmitus, 417 kw, li marraskuun 29:ten,ä. Suurin vur kautinen kulutus, 4,075 kwt, li julukuun 12:tena.

103 ELEMENTTSULKJAT VMESTÄ AKKUMULAA TTORPA TTERA VARTEN. (Nrm. 2,500 amp., krk 7,500 amp.).

104 LAUHDUTTAJAKONESTO.