26. Teurastamo. Teurastamon toiminta

Transkriptio

1 26. Teurastamo Teurastamon toimintakertomus ) v:lta 942 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 7 p:nä 94 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi varatuomari E. Tulenheimon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin, tarkastaja S. Koskisen, toimittaja A. E. Leinon ja pankintaloudenhoitaja A. E. Monnbergin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli sosiaali- ja opetusasiain johtaja J. W. Keto. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi eläinlääketieteentohtori W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui v kertaa ja sen käsittelemien asiain pykäläluku oli 52 sekä lähetettyjen kirjeiden luku 59. Lausunnot y. m. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: ravintolan vuokran alentamista; vanhojen tuulettajamoottorien myyntiä; tuntipalkkalaisten pohjapalkan määräämistä; palkanmaksussa tapahtuneen erehdyksen korjaamista; jäähdytysosaston n:o muuttamista syväjäädyttämöksi; eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin määräämistä hoitamaan v. t. toimitusjohtajan virkaa elokuun p:stä lukien; höyrykattilan tulipesän muuttamista halkolämmitykseen sopivaksi; kalasataman hallinnon järjestämistä tarpeellisine muutoksineen teurastamolautakunnan ja teurastamontoimiston johtosääntöihin; neuvottelukunnan asettamista kalasatamaa varten; apulaisjohtaja J. Sjölundin määräämistä toimimaan oman toimensa ohella apulaiskaupungineläinlääkärinä; lihantukkumyyntihallin järjestyssääntöjen 2 :n muuttamista; ketunlihan tarkastusta; jäähdyt - tämö maksujen määräämistä; kallioväestönsuojan käytäntöönottamista yleisenä väestönsuojana; kalasataman aluevuokran määräämistä; sekä alueiden varaamista kala- ja lihaliikkeitä varten kalasataman ja teurastamon läheisyydestä. Teurastamon toiminta Isänmaan vapauden puolesta uhrasivat henkensä seuraavat teurastamon palveluksessa toimineet henkilöt: Halliapulainen Heikki Lindberg kaatui sodassa huhtikuun 2 p:nä 942 ja teurastaja Arvi Nyman kaatui sodassa toukokuun 22 p:nä 942. Henkilökunta. Toimitusjohtaja H. Tallqvistin ollessa edelleen koko kertcmusvuoden sotapalveluksessa hoiti toimitusjohtajan tehtäviä oman toimensa ohella tammikuun p:stä heinäkuun 9 p:ään v. t. apulaisjohtaja O. K. Lönnmark ja heinäkuun 20 p:stä 30 p:ään apulaisjohtaja J. Sjölund sekä elokuun p:stä lukien kaupungineläinlääkäri W. Ehrström tohtori Lönnmarkin jäädessä edelleen v. t. apulaisjohtajaksi. Tohtori Lönnmark oli sairaana heinäkuun 20 p:stä elokuun 4 p:ään. Apulaisjohtaja J. Sjölund oli lomautettuna armeijasta kesäkuun p:stä heinäkuun 3 p:ään ja vapautettiin sotapalveluksesta lokakuun 28 p:nä. Vuosilomansa hän nautti kesäkuun p:stä heinäkuun 9 p:ään, lokakuun 29 p:stä marraskuun 5 p:ään ja joulukuun 24 p:stä 3 p:ään. Tar- ) Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa kirjassa v:lta 942/43.

2 Teurastamo kastuseläinlääkärit B. O. Engdahl ja T. Troberg olivat kojco kertomusvuoden sotapalveluksessa, ollen edellinen lomautettuna syyskuun 9 p:stä lokakuun 8 p:ään ja jälkimmäinen lomautettuna elokuun pistä syyskuun 30 p:ään, jona aikana he nauttivat lomansa. Kirjanpitäjä O. V. Salmi oli niinikään koko kertomusvuoden sotapalveluksessa. Viransijaisina toimivat tammikuun p:stä toukokuun 3 p:ään toimistoapulainen I. Heinonen ja kesäkuun pistä alkaen vaakaaja K. Carlander. Henkilökuntaan kuuluivat lisäksi apulaiseläinlääkäri, kassanhoitaja, 2 nuorempaa toimistoapulaista, joista toinen oli sotapalveluksessa huhtikuun 25 pistä lukien, vahtimestari, 2 trikiinintutkijaa, hallin ylimies, joka vapautui sotapalveluksesta huhtikuun 27 pinä, 3 halliesimiestä, joiden toimista yksi oli avoinna, jäähdyttämön hoitaja, tarkastusapulainen, jonka toimi oli avoinna, leimaaja, joka oli sotapalveluksessa, tainnuttaja, näytteenottaja, 6 halliapulaista, joista yksi oli sotapalveluksessa ja yhden toimi oli avoinna huhtikuun 2 pistä lukien, 7 vaakaajaa, joista yksi oli sotapalveluksessa koko vuoden ja kaksi vapautui sotapalveluksesta vastaavasti maaliskuun 24 pinä ja huhtikuun 27 pinä, käyttöpäällikkö, 2 koneenkäyttäjää, 3 lämmittäjää, portinvartija, 3 vartijaa, joista yksi oli sotapalveluksessa elokuun 5 pistä lukien ja yksi oli virkavapaana joulukuun pistä lukien, navettamies ja 2 siivoojaa. Tilapäistä työvoimaa oli lisäksi tilapäinen toimistoapulainen, ylimääräinen toimisto apulainen tammikuun pistä lokakuun 3 piään, tilapäinen vuotienleimaaja, joka oli sotapalveluksessa huhtikuun 25 pistä lukien, 2 korjausmiestä koneosastolla, tilapäinen siivooja, 7 apu- ja puhtaanapitomiestä, joista neljä oli sotapalveluksessa koko vuoden ja yksi heinäkuun 5 pistä lukien, sekä teurastajaa, joista neljä oli sotapalveluksessa. Sairaslomaa nautti henkilökunnasta 7 henkilöä yhteensä 2 vuorokautta ja tapaturmien johdosta oli työhön kykenemättöminä 4 henkilöä yhteensä 57 vuorokautta. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v seuraava määrä eläimiä i Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja orsaita Hevosia oroja Yhteensä Edellä luetellut vin 942 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 72.4 % oli nautakarjan, O.i % lampaan, 20.3 %siau ja porsaan sekä 7.2 % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi lehmä kun taas seuraava määrä hylättiin i Hylättyjä koko Hylättyjä ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, Sonneja kpl kg kpl kg kg 6 6 Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita -- ikkuvasikoita Sikoja Hevosia Yhteensä

3 26. Teurastamo 2 ei Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 5 4 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 7 44 kg.! Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä jähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia 79 6T 40 Yhteensä Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Koko Raavaita Vasikoita Lampaita Sikoja nrcq ifo 3 2 g 4 Hevosia Yhteensä Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 64.6 %. Raavaista oli yli yön 70. i %, lampaista 65. s %, hevosista 62.9 % sekä sioista ja porsaista 49. s %. Rehuja myytiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Koko ahnoja Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten suolia ja mahoja: Tammik Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk Elok. Syysk. Koko Karjatallien käyttö. Talleissa yötä olleiden eläinten määrä ilmenee seuraavista numeroista: Raavasten, kpl Sikojen ja hevosten, kpl ikkuvasikoiden, lampaiden ja porsaiden, kpl Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät:

4 Teurastamo Luonnon- Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylkyvikoja, vikoja. Kuukausi kpl I lk. II lk. III lk. kpl % kpl % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu )2.i 8.7 Marraskuu Joulukuu Yhteensä )3 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvuotia: 2 ) Tarkastettu, ' Leimattu, Kuukausi kpl I lk. II lk. III lk. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 880_ Yhteensä Siipikarjateurastamo. Kertomusvuonna oli siipikarjateurastamo vuokrattuna eräälle täällä toimivalle lihaliikkeelle. Lihantarkastamossa tarkastettiin v:n 942 kuluessa kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat s kg:aan paloiteltua lihaa sekä seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 94 vastaavat luvut: Koko uoli- Koko uoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl kpl kpl kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja orsaita Hevosia Yhteensä Juutalaisten käyttämä teurastusmenetelmä. 2 ) Ks. edell. alav.

5 26. Teurastamo 2 ei Lisäksi tarkastettiin v ketun ruhoa- Tarkastusten johdosta hylättiin seuraava määrä koko ruhoja ja ruhonosia: Hylättyjä koko Hylättyjä ruhonruhoja, osia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja ' Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita ikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Hevosia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä ja 83 kg paloiteltua lihaa, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 7 78 kg. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Huhtik Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Koko Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl Isoja vasikoita.» ikkuvasikoita.» Lampaita» Sikoja» orsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Kg Kg Kg Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Koko

6 Teurastamo Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Syy sk. Elok. Heinäk. Kesäk. Huhtik. Helmik. Tammik.! Koko j Raavaita j a isoj a vasikoita kpl ikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» orsaita» Hevosia» Hirviä» Kettuja» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Metsänriistaa kg Kanoja y.m. siipikarjaa» Lihaa» Muuta tava raa..» Metsästäjäkoppeja Jää hdyttä mön ri ippuvii en rul tiojen osasto illa säil ptettiir L c >y vaj aa xlyttän aössä s läilyte sttiin: i ; > l i 2 56! i i ; r I 3 24 : 5S ) 752! > ! 648 i 673 i 493 i C > Yhteensä, kg ; » S > 95S >7 000»7 352! i Teurastusosastoilta ei vuoden kuluessa suoraan viety lihaa, j äähdyttämöstä vietiin marraskuussa 24 sikaa ja joulukuussa 0 sikaa, yhteensä 34 sikaa, sekä lihantarkastamosta yhteensä 825 ruhoa ja 447 kg paloiteltua lihaa, kuten seuraavasta taulukosta lähemmin selviää: Tammik. Helmik Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Ui M Koko Lihantarkastamosta suoraan vietiin: Raavaita kpl Isoja vasikoita» ikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl aloiteltua lihaa, kg Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja y. m. laitteita käytettiin seuraavaa muualta tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Koko ' Raavaita kpl Isoja vasikoita» ikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» orsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg

7 I Teurastamo Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kg Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu 6 70 Elokuu Kg Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitse- unnitseminen. mista: Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. S 0 K Syysk. Koko Vuotia kpl Elävää karjaa» Teurastusosastoilla: Hevosia, raavaita, sikoja» ' Vasikoita, lampaita, porsai-» ta» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Lihan hinnoittelussa noudatettiin kansanhuoltoministeriön määräämiä rajahintoja. Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen sekä. autoilla ja tuonti ulkomailta v ilmenee taulukosta n:o I. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 6 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 25 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 22 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 978 sian ruhoa, 337 ketun ruhoa ja 2 56 kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksi- Täydellisiä tyistiedot: Ruhot olivat puneet saa- Teurastusosastoilta Lihantarkastamosta Muualta» < 0 H p in V Ruholajit ikku- vasikoita j w J[ ' S 5. rl f 4 M rl w 0 <J 0 <Z> Tutkimukset osoittivat ruhojen olevan bakteeripitoisia tn a> W r+- * K <T> B Vahvasti Heikosti Bakteerivapaita a-2 Bf O. S- K p 0 O Kaikista tutkituista ruhoista.2 % oli septikemisiä, 85.«bakteerivapaita. y o bakteeripitoisia ja 3. %

8 Teurastamo Septikemisistä ruhoista mainittakoon vielä seuraavaa: Ruhot olivat saapuneet Ruholajit Septikemian olivat aiheuttaneet I Teuras- Lihan- Hiehoja ikkuvasikoitteerikokikokibakteerit Kolibak- Strepto- Diplo- Anaeroba- tusosastarkastamosta vasikoita ja isoja ] toilta!.! Septikemisiä ruhoja kaikkiaan Absoluuttiset luvut 2 2 % tutkituista ruhoista.4 I I 20. o % septikemisistä ruhoista 00. o 00. o Täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtiin ruhoista keittokokeita ja todettiin 39 ruhossa vierasta hajua, tehden tämä 24.2 %. Haju oli 0 tapauksessa vahva ja 29 tapauksessa heikko. Tutkimusten perusteella hylättiin ruhoista kokonaan 40 eli 24. s %. Ainoastaan keittokokeen perusteella hylättiin ruhoista 3 eli.9 %. Taulukko III valaisee näitä tutkimuksia yksityiskohtaisemmin. ienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja histologiset tutkimukset jakautuivat seuraavasti: 0 pernaruttokoetta, 2 tuberkuloosikoetta. Kaikki pernaruttokokeet olivat kielteisiä. Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat saapuneet Teurastusosastoilta Lihantarkastamosta Ruholajit Raavaita Sikoj a Raavaita Myönteinen Sikoja Diagnoosi Mikroskoopin avulla Marsun avulla Kielteinen Tutkittuja ruhoia kaikkiaan Myönteisiä tuloksia tutkimuksista saatiin 58.3 % pelkästään mikroskoopilla. Marsuja -ei ole istutettu. Myönteisesti reagoiva raavas oli ulkomailta tuotu. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat R u h o a j it tr o _ H saapuneet Sikoja rz' p tö rtg- ff g B. rt-' p' M 0 ' 0 Lihantarkastamosta Teurastusosastoilta Salakarjuja * 7 Karjuja tai myöhään salvettuja Sonneja Lehmiä Tutkittuja ruhoja kaikkiaan 7 [iehoja ja oja vasikoita ikku- ^asikoita Kokeessa myönteisen tuloksen antaneita ruhoja Kokeen perusteella hylättyjä ruhoja 5 Lampaita Hevosia j «9 3-3 d - - I - i - 3 I - Hylättyj en prosenttiluvut ; 52.9 J I I o r _ 00.0 I 40.9

9 26. Teurastamo 2 ei Trikiinien varalta otettiin näytteet teurastushalleista yhteensä 95 siasta ja porsaasta ja lihantarkastamosta yhteensä 783 siasta ja porsaasta sekä 2 56 kg:sta paloiteltua sianlihaa ja 337 kettua. Trikiinejä ei todettu. Sairasosasto. Sairasosastossa ei teurastettu tai obdusoitu kertomusvuonna. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o IV. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Matorakkula (Cysticercus inermis ): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Ruhoja kaikkiaan Useammista paikoista Ainoastaan sydämestä Ainoastaan päästä Kuolleita Eläviä Useampia Yksi Teurastusosastot Lihantarkastamo I rosenttiluvut I - I o loo.o I loo.! 00. o Nystyrätautia (Tuberculosis) todettiin vuoden aikana 380 nautaeläimessä, jotka olivat ulkomailta tuotuja. Sioissa olivat muutokset 3 tapauksessa huomattavissa ainoastaan nielurauhasissa ja 3 tapauksessa sekä nielu- että suolirauhasissa. Matorakkula- (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku % Sikojen luku % OO O 2!) Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäät ehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t 8 C +25 C, syväjäädytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t 8 C +25 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400. kpl 25 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden ja laitteiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta: Ulkomailta tuotuja eläimiä.

10 Teurastamo Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk.! Heinäk. Elok. Syy sk. Koko i Jäähdytyskoneet Käyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan I II oo oo oo 62.oo III io 7. oo IV oo io Tyhjöpumput 4. oo ll.oo oo I oo ll.oo 5.45! 2 5. oo oo is! 3 2.oo ; Suolaliuospumput jäähdyttämön I8O oo 62.oo o oi sy vaj aady ttämön llo.io io 224.io 38.5 l 785. oi io oo Jäähdytysveden kiertopumput ' io io 523.io o l Tuulettajat io 224,io io 3 4.oo 2.oo io oo oo oo io io oo oo 7.oo s o! 89. oo Kilogrammaa Kloorikalsiumia käytetty S I ' S II » Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m 2, yhteensä 380 m 2 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Kertomusvuonna, jolloin oli pakko siirtyä puulämmitykseen, muutettiin yhden höyrykattilan tulipesä ja arinat puulämmitykseen sopiviksi. Toinen kattila oli edelleenkin varustettu kivihiililämmitykseen tarkoitetulla tulipesällä ja ketjuarinalla. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta:

11 26. Teurastamo 2 ei Höyrykattilat S rh S Lämmitetty, t. ja min. Kuukausi N:o I N:o II 3 Lämmitetty, kulutettu, tetty, kulutettu, Kivihiiliä Lämmi- Halkoja rh CD t. ja min. tonnia t. ja min. m 3 rh rh c Keskimääräinen käyttö vuorokaudessa pr C o C rh N (+ ft 3 2.J * ST Kivihiiliä kulutettu, tonnia Tammikuu 462.io _ Helmikuu Maaliskuin 6. oo Huhtikuu 237.oo i Toukokuu ! Kesäkuu ] Heinäkuu i Elokuu Syyskuu jlokakuu Marraskuu Joulukuu 299.oo Koko : Kattilat I + II yhteen oo m 3 Haikoja kulutettu, Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille kuukausittain seuraavasti: Tammi k. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Koko Lämpökeskus Jäähdytyskoneet Lämminvesisäiliö Hallintorakennus Ilmapumppu Jäänvalmistus Tukkumyyntihalli Jäähdy ttämöt Sikateurastamo ja laboratorio Suolipesimö Mahojen tyhjennysosasto Suurkarjan teurastamo Lihantarkastamo : Saniteettiteurastamo Suurkarjan talli ienen karjan talli Lantala Viemäriveden puhdistuslaitos Lihavaunujen pesimö Karjavaunujen pesimö Kanateurastamo Kesänavetta ihojen puhdistus Kokonaiskulutus, m ) )4 8l Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. I Heinäk. Elok. Syysk. Koko Lihavaunuja Karjavaunuja Yhteensä !

12 Teurastamo Keskimääräinen vedenkulutus vaunua kohden oli 0.'. 7 7 m 3. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitoksen muuntoasemalta pienjännitteisenä, suuria moottoreita varten 500 voltin ja pienempiä mottoreita varten 220/27 voltin jännitteellä. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: 220/27 V:n va- 220 V:n voima- 500 V:n voima- Koko kululaistusvirta, kwh virta, kwh virta, kwh tus, kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko Teurastamon tulot ja menot. Talousarvion mukaan oli kertomusvuonna tuloja arvioitu kertyvän yhteensä mk. Todellisuudessa tulot nousivat :45 mk: aan, josta mk saatiin halko varaston myynnistä. Ilman tätä tuloerää, jota ei ollut talousarviossa edellytetty, olivat tulot : 45 mk, ollen siis : 55 mk eli 27.2 % arvioitua määrää pienemmät. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion mukaan, mk Teurastusosastot : Lihantarkastusosasto : Tukkumyyntihalli Kuljetusratojen y.m. käyttö Jäähdyttämöt Suolipesimö Navetta Lihojen, vuotien y. m. punnitus Konttorien, ravintolan y.m. vuokrat Rehut Vaunujen puhdistus, hylkyliha, lanta y.m Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat Elävän karjan myyntimaksut Kanateurastamo Erikseen mainitsemattomat tulot 5 58 Luontoisedut! Yhteensä Tilien mukaan, mk 3 486: : : : : : : : : : : : 50 9: 45 44: 05!) : : 50 Ylitulot (+) tai vajaus (), mk : : : : : : : : : : : :50 499: : : : : :45 Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Tammikuu :85 Helmikuu : 55 Maaliskuu : 85 Huhtikuu :90 Toukokuu :60 Kesäkuu 07 73:0 ) Tähän sisältyy tulot halkomyynnistä, mk. Mk Heinäkuu : 25 Elokuu :70 Syyskuu : 05 Lokakuu :65 Marraskuu : 45 Joulukuu : 50 Yhteensä : 45

13 26. Teurastamo 2 ei Kaupungin v:n 942 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin lisämäärärahoja, yhteensä mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä mk, mistä käytettiin : 30 mk. Käytettyyn määrään sisältyy myös teurastamon tilitysvupkra, J mk. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: alkkiot... Sääntöpalkkaiset virat ) Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset : Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus uhtaanapito ainatus ja sidonta Tar verahat Vaatteiden pesu Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Korjaus- ja muutostyöt Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä Talousarvion Tilien mukaan, Säästö (+) tai mukaan, mk mk. ylitys (), mk : : : : : : : : : ) : : 95 2 : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 7 785: : : : : : : : : ; : : 70 Yhteensä : : :70 Sodan vaikutus teurastamon toimintaan. Lisäyksenä varsinaiseen teurastamon toimintakertomukseen tehdään tässä erinäisiä vertailuja normaalivuoden 938 ja sotaen 94 ja 942 välillä samalla selvittäen tarkemmin teurastamon eri osastojen toimintaasekä sota-ajan vaikutusta niihin. Teurastus. Selvimmin esiintyy sodan vaikutus teurastuksen vähenemisessä. Jos otetaan vertauskohteeksi v. 938, 94 ja 942, ilmenee kyseinen väheneminen seuraavalla tavalla: Kokonaismäärä, kpl V äh e n n y s (), % /4 938/42 94/42* Helsingissä teurastettu Kaupungin teurastamossa teurastettu i Syitä tähän vähenemiseen etsiessämme on ensiksi muistettava v:n tilanteesta johtunut pakkoteurastus ja karjan menetys ja siitä aiheutuneet nykyään toimeenpannut pitokarjan lisäämistoimenpiteet. Suuresti vähentää myös teurastusta rehun puutteesta aiheutunut sikojen kasvatuksen huomattava väheneminen ja siirtyminen omaa tarvetta varten tarkoitettujen n.s. kotisikojen kasvatukseen sekä kuljetuskysymyksen aiheuttamat rajoitukset elävän karjan kuljetukselle. Vähenemiseen on myös syynsä laatuluokittelulla ja siitä johtuvalla laatumaksutavalla, sillä ymmärrettävistä syistä laatuluokittelu ei voi olla yhtenäinen kaikilla paikkakunnilla. Teurastus koetetaan mikäli mahdollista toimittaa kulutuspaikkakunnan teurastamossa, jotta teurastuksessa saatavat arvokkaat sivutuotteet jäisivät kulutuspaikkakunnalle, ja muutenkin tahdotaan ensijaisesti tyydyttää cman paikkakunnan tarve. Tähän sisältyy vuoden kuluessa myönnettyjä lisämäärärahoja mk 2 ) V:n 942 päättyessä oli halkovaraston raha-arvo mk.

14 Teurastamo aitsi jo edellä mainittuja seikkoja vaikuttaa teurastuksen vähenemiseen kaupungin teurastamossa vielä lisäksi se, että kunnallinen teurastamo on yleishyödyllisenä laitoksena perustettu palvelemaan asiakkaitaan, jolloin nämä asiakkaat määräävät suurelta osalta laitoksen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Laitoksen asiakkailla ei liioin ole ollut tukenaan pääasiallisesti suuriin osuustoiminnallisiin teurastamoihin liittyneitä tuottajapiirejä. Valtion hankinnatkin on sijoitettu mieluimmin näille tuottajain yhteenliittymille, jotka keskitettyinä, yhtenäisen johdon alaisina toimivina ovat olleet paremmin varautuneita sodan poikkeuksellisiin oloihin, ja koska ymmärrettävistä syistä mainitunlaiset hankinnat säännöstelymääräysten valvonnankin kannalta halutaan keskittää mahdollisimman harvoihin käsiin. V:n 942 loppupuolella saivat kuitenkin teurastamossa toimivat liikkeet aikaan tarpeellisen toiminnan keskittymisen. Tämän vaikutuksesta ja neuvottelujen tuloksena, joihin myös teurastamon johto osallistui, on tämä yhtymä samoin kuin teurastamossa toimiva osuusliike saaneet toimittaakseen valtion hankintoja. Samoin saatiin loppupuolella vuotta kaupungin teurastamoon teurastettavaksi 600 kansanhuoltoministeriön Tanskasta hankkimaa Helsingin kulutukseen varattua raavasta. Loppupuoli vuotta näyttikin jo vähäistä nousua ja toivottavaa on, että kehitys jatkuisi suotuisaan suuntaan. Lihantarkastamosta ja sen toiminnasta voidaan tehdä samanlainen prosenttilaskelma kuin teurastusosastoista: Tarkastettuja ruhoja, kpl Vähennys (), lisäännys (+), % /4 938/42 94/42 Sonneja, lehmiä, hiehoja, isoja vasikoita ikkuvasikoita » Lampaita Sikoja, porsaita Hevosia Yhteensä o Tässäkin kuvastuu selvä sodan luomien poikkeuksellisten olojen aiheuttama väheneminen lihan tuotannossa ja tuonnissa pääkaupunkiin. Tukkumyyntihallista, jonka käyttö oleellisesti liittyy edellisiin, rajoitumme tekemään seuraavat vertailevat prosenttilaskelmat: Kokonaismäärä, kg Vähennys (), % /4 938/42 94/42 Myyty liha o 53.5 Jäähdyttämö ja syväjäädyttämö. Jos edelleen vertaamme v. 938, 94 ja 942 saamme varsinaisen jäähdyttämön käytöstä seuraavan kuvan: Kokonaisluku, kpl Vähennys (), % /4 938/42 94/42 Säilytettyjä ruhoja «Numerot kuvastavat jälleen teurastusosastoilla, lihantarkastamossa ja tukkumyyntihallissa tapahtunutta vähenemistä. Sen' sijaan muussa säilytyksessä on ollut huomattavaa nousua. Niinpä jäähdytysosastot n:ot 2, 3 ja 8 ovat toukokuun 5 p:stä 942 lukien olleet vuokrattuina voin säilytykseen ja osasto n:o 6 sekä osa osastosta n:o 7 heinäkuun 5 p:stä 942 alkaen Tanskasta tuotujen lihajalosteiden säilytykseen. Nämä vuokraukset ovatkin täysin korvanneet kappalesäilytyksessä tapahtuneen vähentymisen. Osasto, jonka toiminta osoittaa huomattavaa nousua, on syväjäädyttämö, kuten seuraavista luvuista ilmenee:

15 26. Teurastamo 2 ei Kokonaismäärä, kg Lisäännys (-f), % /4 938/42 94/42 Säilytetty tavara Niinpä on ollutkin pakko laajentaa tätä osastoa. Tässä tarkoituksessa muutettiin lihakoppiosasto n:o syväjäädyttämöksi. Osasto valmistui syväjäädyttämöksi syyskuun p:nä 942. Sinne sijoitettiin 42 säilytyskoppia ä 3.4 m 2 sekä lisäksi 83 n.s. metsästäjäkoppia. Kaikki kopit vuokrattiin heti, eivätkä kaikki saaneet tilaamaansa koppimäärää. Metsästäjäkopeista oli niinikään vilkasta kysyntää, jota ei voitu tyydyttää. Tulot. Tässä tehdään vertailuja v:n 94 ja 942 tulojen välillä sekä prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n 938, 94 ja 942 eri tuloryhmien osuus kokonaistuloihin: Tuloerä Kokonaismäärä, mk Kokonaismäärä, mk % % % Teurastusosastot : 3 486: 26.* Lihantarkastamo : : Tukkumyyntihalli 35 03: : o Kuljetusradat : : Jäähdyttämöt : : i Luontoisetujen korvaukset : 64 97: Muut tulot : 35!) : )24.«Yhteensä : 45 ) : o 00. o loo.o Muiden tuloryhmien kehitys onkin selostettu yksityiskohtaisesti edellä paitsi Muut tulot nimisen, josta lyhyesti voidaan mainita seuraavaa: Tulot nousivat erinäisten uusien vuokrausten ja vuokranperimisten johdosta, joista mainittakoon ravintolan vuokran nousu, tukkumyyntihallin ja noutohallin osittainen vuokraus, vuotatarkastushuoneiden vuokraus, alueen vuokraus säilytystilaksi sekä sähkölaitokselta ja elintarvikekeskukselta perityt vuokrat. Laskua tapahtui tämän momentin tuloissa suolipesimön, navetan, punnituksen ja vaunujen puhdistuksen osalta, joka taas johtui teurastuksen vähenemisestä. Menot. V:n 942 kokonaismenot nousivat : 30 mk:aan. Selvemmän kuvan saamiseksi menoerät on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu muutamiin pääryhmiin ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 94 tulot, minkä lisäksi v:n 938, 94 ja 942 menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty seuraava prosenttilaskelma: Kokonais- Kokonais- Menoerä määrä, mk määrä, mk % % % alkkausmenot :90 2 ) : o 38. i 47.7 alkkiot 27 00: : 0.« s Sääntöpalkkaiset virat : : 28. s s Tilapäistä työvoimaa 5 354: : o l.s. s Kesälomasijaiset : : 0. s 0. s 0. s uhtaanapito : : 50. i 6. o 3.4 Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä 86955: Vuokra : 78460: a Käyttökustannukset : : o Lämpö 3 ) :45 4 ) : Valaistus : : 20. «0. s 0. e Vedenkulutus 7 544: : » Käyttövoima : : s 5. s 5.5 Tarveaineet :85 4 ) 28 85: ) Lisäksi halko varaston myynnistä saatu mk, mikä määrä tässä on jätetty laskelman ulkopuolelle. 2 ) Nousun ovat aiheuttaneet suoritetut kalliinajanlisäykset, sotapalveluksessa olevien viranhaltijain palkat ja viransijaisten palkkiot. 3 ) V:n 94 päättyessä oli halko varaston raha-arvo mk. - 4 ) V:n 942 päättyessä oli halkovaraston raha-arvo mk jakloorikalsiumivaraston raha-arvo mk. Kunnall. kert. 942 II osa ' ri I! ^

16 Teurastamo Kokonais- Kokonais- Menoerä määrä, mk määrä, mk % % % Kunnossapitokustannukset : : o Koneiden ja työkalujen hankinta : : 5 2. a t Yleisten laitteiden kunnossapito : : s 3. o Korjaus- ja muutostyöt 50 96: 65 *) : i 5.8 Muut kustannukset 20 7: : o. o Siivoaminen 7 569:75 460:20 0. i 0. i 0. o ainatus ja sidonta : : 30. o. o 0. t Tarverahat : :05 2. s 0. e 0. e Vaatteiden pesu 4 02: :50 O.s O.i O.i Tapaturmavakuutusmaksut 3 076: 225: O.a O.i O.o Rehut ja kuivikkeet 3 047: :75 O.s O.o O.i Menot yhteensä : : o 00. o 00. o Tulot yhteensä : :45 Vajaus : : 85 Taulukkoliitteet I. Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen ja autoilla sekä meritse ulkomailta tuotu liha na Vuosi ja kuukausi Helsingin pikatavara-asema Töölön tavaraasema Vallilan asema Muut purkauspaikat Rautateitse yhteensä Autoilla Meritse ulkomailta Kaiken kaikkiaan Kg 942 Tammikuu _ 8 55 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko ) ) Huomattavimpia korjaustöitä olivat jäähdytysosaston n:o muuttaminen syväjäädyttämöksi ja toisen höyrykattilan arinan muuttaminen puulämmitykseen sopivaksi. 2 ) Tähän sisältyy Sörnäisten aseman tuonti, 6 42 kg.

17 26. Teurastamo 2 ei II. Ulkomailta tuotuun karjaan kohdistuvat hylkäämiset ryhmitettyinä niiden syyn ja kohteiden mukaan v. 942 Sonneja ja härkiä Lehmiä Hylkäämisen syy a <D O s w 3 a * o ~ «p S. Bs Sä K «i B H» o K X B 2. f» «> ö* a o d <-c O Abscessus Actinomycosis Angiectasia hepatis Contusiones, fracturae morrhagia Cystae Cysticercus inermis Distomatosis Hepatitis Mastitis Nephritis ericarditis neumonia Tuberculosis Ali i morbi Märkäpesäkkeet Sädesienitauti ilkkumaksa hae-ruhj e vammat, luunmurtumat, verenvuodot Rakkokasvaimet Matorakkulat Maksamadot Maksatulehdus Utaretulehdus Munuaistulehdus Sydänpussintulehdus Keuhkokuume Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio... Nystyrätauti Muut taudit Yhteensä III. Septikemian varalta laboratoriossa tutkitut ruhot Tutkimuksen syy Ei sept. Isoja vasik. orsaita Septikemisiä Septikemisiä I Ei sept. Ei sept. Ei sept. Sikoja Ei sept. Raavaita ikkuvasik. Lampaita Ei sept. Hevosia Septikemisiä Septikemisiä Septikemisiä Septikemisiä Septikemisiä Ei sept. Tutkittuja ruhoja kaikkiaan A p t i n n m i r p n c i o S a n p c i t i i f a i T H Bronchopneumonia Colica Enteritis Yskä Ähky Suolitulehdus "FTa f>m n r r h a eri a V p r p n v i i n i l n t Hepatitis Hydraemia Maksatulehdus Vesitauti T r f p r n? TCVI+a+cm-H T.ipm'ti«? p r ti a f n p h H n ^ T n T r m h a n p n n o i c T m c n l t n n V p Ira c v a i n TVTa "Uti^ M p f r i t i ««T l t a r p t i i l p h r l n Q T T n l i + n + n l p h H n t i N p r t h n f i «! M n n n a i ^ h i l p h i l i K OpilpTtlfl V p Q i n n h ö ericarditis traumatica Traumaattinen sydänpussintulehdus eritonitis Vatsakalvontulehdus neumonia Keuhkokuume yaemia Märkämyrkytys Vaccin varioi. Istutusrokko T T ä t ä t p i i r a Q h i Q unaiset rauhaset Verenmyrkytykseen viittaavat muutokset Vieras haju Vieras väri i I l l Yhteensä

18 Teurastamo IV Hylkäämiset ), ryhmitettyinä nii- Teurastus- Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. ikkuvasikoita Hylkäämisen syy ] Elimiä y.m. I Elimiä y.m. g i B Elimiä y.m. Abscessus Märkäpesäkkeet Actinomycosis Sädesienitauti Angiectasia hepatis ilkkumaksa Arthritis, bursitis, Nivel-, Ilmapussin- tai pol- 4 gonitis vitulehdus 4 Bronchopneumonia catarrhalis 5 chron. suum orsasyskä 6 Cachexia Nääntyminen 7 Cólica Ähky Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurtu- 8 rae, haemorrhagia mat, verenvuodot 4 Coryza contagiosa 9 equorum T-T A^RNOMI Vi o 0 ^ystae T? a Irlrnlra cva i m TVTu -Hr»-ra Virui cx\- v^ysxicercus mermas 2 Dermatitis Ihotulehdus 3 Distomatosis Maksamadot 77 4 X2si.lLdJ.Llb TTriffkrifi c r»l i + n f»vi H il Q Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja sy- 5 ditis traumatica sydänpussintulehdus 6 Hepatitis Maksatulehdus 7 Icterus Keltatauti 8 Kehittymättömyys 9 Lienitis ernatulehdus 20 Likaantuminen 2 Mastitis Utaretulehdus 5 22 Metritis Kohtutulehdus 23 Nephritis Munuaistulehdus 3 24 arseis puerperalis oikimahalvaus 25 ericarditis Sydänpussintulehdus 3 26 eritonitis Vatsakalvontulehdus 27 ilaantuminen 28 neumonia Keuhkokuume 29 yaemia Märkämyrkytys Rehu-, kalttausvesi-, veri- 30 aspiratio Septicaemia Verenmyrkytys. 32 Verenmyrkytykseen viittaavat muutokset 33 Tuberculosis Nystyrätauti 34 Tumores Kasvannaiset! 35 Vieras haju, väri, maku 36 Aliae invasiones Muut loistaudit 37 Alii morbi Muut taudit! i 38 Vaccin variol. Istutusrokko - 39 Yhteensä 2 Il x ) Lukuunottamatta ulkomailta tuotuun karjaan kohdistuvat; ks. taul. II. Huom.: Taulukkosarakkeeseen Elimiä y.m. merkityt luvut eivät osoita eläinten lukua, vaan

19 26. Teurastamo 2 ei den syyn ja kohteiden mukaan 942 osastot Lihantarkastamo Lampaita Sikoja orsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. ikkuvasikoita Elimiä y.m. Elimiä y.m. Ruhonosia elimi- neen Elimiä y.m. Elimiä y.m. Elimiä y.m. Elimiä y.m. Elimiä y.m. Elimiä y.m I I I I i i- i i i i i* i i r i i E eläinten lukua, joista ne on hylätty.

20 Teurastamo Jatkoa Li hantarkastamo Hylkäämisen syy Lampaita»S SX go H-o 3 J 5. w» I So g g s Sikoja H si o o M iff B S: Sä gs orsaita < * o M Is Sä Hevosia sï a O r+o 3g 2. "p» Bs Sä D* Lienitis.20 2 Mastitis 22 Metritis 23 Nephritis 24 aresis puerperalis 25 ericarditis 26 eritonitis Abscessus Actinomycosis Angiectasia hepatis Arthritis, bursitis, gonitis Bronchopneumonia catarrhalis chron. suum Cachexia Colica Contusiones, fracturae, haemorrhagia Coryza contagiosa equorum Cystae Cysticercus inermis Dermatitis Distomatosis Enteritis Gastritis et pericarditis traumatica Hepatitis Icterus neumonia yaemia Septicaemia Tuberculosis Tumores Aliae invasiones Alii morbi Vaccin varioi. Märkäpesäkkeet Sädesienitauti ilkkumaksa Nivel-, limapussin- tai polvitulehdus orsasyskä Nääntyminen Ähky Ruhjevammat, luunmurtu mat, verenvuodot Hevosnuha Rakkokasvaimet Matorakkulat... Ihotulehdus Maksamadot Suolitulehdus... Traumaattinen maha- ja sy sydänpussintulehdus Maksatulehdus Keltatauti Kehittymättömyys ernatulehdus Likaantuminen... Utaretulehdus Kohtutulehdus Munuaistulehdus.. oikimahalvaus... Sydänpussintulehdus Vatsakalvontulehdus ilaantuminen Keuhkokuume Märkämyrkytys Rehu-, kalttausvesi-, veri aspiratio Verenmyrkytys Verenmyrkytykseen viittaa vat muutokset Nystyrätauti Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku... Muut loistaudit Muut taudit Istutusrokko Huom.: Ks. edell. siv. huomautusta. Yhteensä