30«Teurastamo. Teurastamon toiminta

Transkriptio

1 0«Teurastamo (Yleinen teurastamo) Teurastamon toimintakertomus ) viita 94 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. okoonpano ja kokoukset. okouksessaan joulukuun 0 p:nä 944 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi varatuomari O. E. Tulenheimon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteentohtori O. W. Ehrströmin, tarkastaja S. oskisen, osastonpäällikkö F. Moisalan ja pankintaloudenhoitaja A. E. Monnbergin. aupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli toimittaja. Y. Räisänen. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi eläinlääketieteentohtori O. W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen sihteeri A. A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui v. 94 kertaa ja sen käsittelemien asiain pykäläluku oli 9 sekä lähetettyjen kirjeiden luku 7. Lausunnot ym. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: Teurastamon ravintola oy:n anomusta saada korvaus ravintolaan asentamastaan puuhellasta; lisäpalkkion maksamista halliapulaiselle E. Urolle kalasataman esimiehen tehtävien hoitamisesta; kalasataman laatikkosuojan laajentamista; teurastamon työaikaa; laboratorioapulaisten palkkaluokan tarkistamista; esikaupunkiliitosalueiden lihantarkastuksen järjestelyä; viranhaltijain palkkaluokittelun tarkistusta; teurastamolla kannettavien maksujen tarkistusta; teurastamon kalliosuojan käyttämistä elintarpeiden säilytyspaikkana; määrärahojen käyttöä luuvaraston rakentamiseksi; sekä kunnantyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. alasatama. alasataman neuvottelukuntaan kuuluivat puheenjohtajana teurastamon toimitusjohtaja H. Tallqvist sekä jäseninä kalastusneuvos G. Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund nimistä liittoa, kalastusneuvos V. Jääskeläinen edustaen Suomen kalastusyhdistystä, tarkastaia S. oskinen teurastamolautakunnan edustajana, rouva B. A. Nyholm edustaen Helsingin kalakauppiaitten yhdistystä, johtaja. A. Uusimäki edustaen vähittäiskuluttajia ja johtaja A.. Vainio, joka edusti Suomen kalakauppiaitten liittoa. Neuvottelukunnan kokouksiin osallistui lisäksi kansanhuollonjohtaja I. E. Rauhanen. Sihteerinä toimi kansanhuoltolautakunnan sihteeri, varatuomari E., Sirviö. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Vuoden vaihteessa avoinna olleisiin sääntöpalkkaisiin virkoihin nimitettiin tammikuun 9 p:nä seuraavat henkilöt: kirjanpitäjäksi kauppatieteidenkandidaatti M. T. Vuorisalo, nuoremmaksi toimistoapulaiseksi rouva A. S. Salovalta, teurastusosaston esimieheksi vuotatarkastaja. J. Lindroos, tarkastusapulaiseksi herra O. V. Virkko, halliapulaisiksi apu- ja puhtaanapitomiehet M. S. Tapola, ja E. V. Uro sekä vaakaajaksi herra I. B. Saari. Portinvartija J. Savolainen erosi toimestaan huhtikuun p:nä, josta lähtien hänen paikkansa oli avoinna. Tilapäisessä työvoimassa tapahtuivat seuraavat muutokset: tilapäisen nuoremman toimistoapulaisen rouva Salovallan tilalle otettiin maaliskuun p:nä rouva S. Mikkonen; Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 946/47.

2 7 0. Teurastamo vakinaisen henkilökunnan palattua sotapalveluksesta lakkautettiin kaksi - ylimääräistä toimistoapulaisenvirkaa ja niiden haltijat neiti E. Lilja ja rouva T. oskinen erosivat edellinen helmikuun 8 p:nä ja jälkimmäinen syyskuun p:nä; apu- ja puhtaanapito^ miehistä tulivat palvelukseen S. Tamminen elokuun 7 p:nä ja R. Sjöman syyskuun p:nä ja erosivat naistyöntekijät E. Ruusuvaara toukokuun 8 p:nä, B. Puhakka toukokuun 9 p:nä ja E. Pääkkönen elokuun 8 p:nä; ylimääräisistä apu- ja puhtaanapitotyöntekijöistä erosivat H. Helander ja O. Lindberg tammikuun p:nä, V. ero helmikuun 7 p:nä ja O. Mikkolainen huhtikuun p:nä; sekä teurastajista erosivat N. Viljanen elokuun 4 p:nä ja A. Hyvärinen marraskuun p:nä. Teurastamolle saapuneiden halko vaunujen purkauksessa ja halkojen pinoamisessä toimi kesäkuun p:n ja heinäkuun 8 p:n välisenä aikana 9 eri miestä. ulkulaitosten jä yleisten töiden ministeriön määräyksen perusteella toimi virastovaratyöntekijä T, Valkeasuo teurastamolla tammikuun 6 pistä toukokuun p:ään suorittaen arkistojen järjestelyä. Sairaslomaa piautti henkilökunnasta 4 henkilöä yhteensä 7 vuorokautta ja tapaturman vuoksi oli työhön kykenemättöminä henkilöä 9 vuorokautta. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v seuraava määrä eläimiä: Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Edellä luetellut v:n 94 ruhot vastasivat 04 0 kg lihaa, josta 69.6 % oli nauta? karjan, 0.9 % lampaan, 4. 7 % sian ja porsaan sekä 4.8 % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 4 sonnin, 0 lehmän sekä 0 hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, aikkiaan,, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita 9 9 Pikkuvasikoita 7 Lampaita 9 9 Sikoja.. v Hevosia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 98 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 4 87 kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita aikkiaan Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia 9 6 Yhteensä

3 4 0. Teurastamo arjatattien käyttö. Talleissa yötä olleiden eläinten määrä ilmenee seuraavista numeroista: Tammi k. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. esäk. CD " p: Elok. Syy sk. I Lokak. Marrask. Jouluk. oko vuosi Raavaita Vasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä aikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 4. %. Raavaista ja vasikoista oli yli yön. o %, lampaista 46.» %, hevosista 4. % sekä sioista ja porsaista 0. t %. Rehuja myytiin eri kuukausina seuraavasti: H p B F CD g F g p p CO F e S F S ö o CO CD P : F ffi p P M o en *< CO F r< o p g p i H P CO F ti o cs s oko vuosi Olkia ja heiniä... kg Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten suolia ja mahoja:! Tammi k Helmik. j Maalisk. Huhtik. Toukok. esäk. CD ' P! Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. oko vuosi Raavasten, kpl Sikojen ja hevosten, kpl Pikku vasikoiden, lampaiden ja porsaiden, kpl Yhteensä Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu,, kpl Ny lky vikoja, Luonnonvikoi a, kpl I lk. ii ik. III lk. kpl % kpl ) kpl % Tammikuu Helmikuu o Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu i Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä O l ) Teurastustavan erilaisuudesta johtuen on 9 juutalaisille teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.

4 SO. Teurastamo Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl I lk. II lk. III lk. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Siipikarjateurastamo oli maaliskuun p:ään saakka vuokrattuna maidontarkastamolle ja sen jälkeen muihin tarkoituksiin. Siipikarjan ja kaniinien teurastus toimitettiin saniteettiteurastamossa. Siipikarjan ja kaniinien teurastus sekä metsänriistan leimaus selviää seuraavasta taulukosta: uukausi Teurastettuja tai kynittyjä kanoja Teurastettuja tai nyljettyjä kaniineja Nyljettyjä jäni ksiä Yhteensä Leimattua metsänriistaa kpl. Tammikuu 7 60 _ 67 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu oko vuosi Lihantarkastamossa tarkastettiin v:n 94 kuluessa kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 47 6 kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 944 vastaavat luvut: oko ruhoja, oko ruhoja, kpl kpl Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita 9 8 Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita. Hevosia oko ruhoja, oko ruhoja, kpl kpl ja vuphia Yhteensä

5 6 0. Teurastamo V. 94 toimitettujen tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin sonnin, lehmän sekä 4 hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä koko ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, aikkiaan kpl kg kpl H. kg Sonneja ja härkiä...; Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita 6 6 Hevosia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 6 kg elimiä ja 6 kg paloiteltua lihaa, joten tälläosastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Tukkumyyntihallin jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. esäk. Heinäk. o Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. oko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl ? 77 Isoja vasikoita» PikkuvasikoitaJ> , Lampaita» Sikoja J> a Porsaita <> k 8 Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg ilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: g g g Tammikuu 7 00 Toukokuu 6 9 Syyskuu 6 87 Helmikuu esäkuu 7 08 Lokakuu Maaliskuu 7 6 Heinäkuu i 4 49 Marraskuu 46 4 Huhtikuu Elokuu 8 74 Joulukuu 7 60 oko vuosi 9 794

6 I SO. Teurastamo 7 Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Tammik. I Helmik. II Maalisk. Huhtik. Toukok. esäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. oko vuosi' Raavaita ja isoja vasikoita... kpl Pikku vasikoi ta» Lampaita» Sikoja» Porsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl 4 80 Muuta tavaraa kg 0 Metsänriistaa kg anoja y.m. siipikarjaa...» aniineja» Lihaa...i» Muuta tavaraa» Metsästäjäkopeissa Jäähc lyttäm ön rii ppuvie: n ruho jen osa otoilla säilytet tiin i): Syv äjäädy ttämös sä säil; ytettiir l: f ' Yhteensä, kg Lihantarkastamosta suoraan vietiin yhteensä 8 ruhoa ja kg paloiteltua lihaa, kuten seuraavasta taulukosta lähemmin selviää: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. esäk. Heinäk. Elok. i. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. oko vuosi Lihantarkastamosta suoraan vietiin: Raavaita... kpl ! Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl Paloiteltua lihaa kg Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja y.m. laitteita käytettiin seuraavaa muualta tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. X e tr rt- Toukok. esäk. Heinäk. S o Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. oko vuosi Raavaita kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita,.,» Sikoja» Porsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää

7 8 0. Teurastamo Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: g Tammikuu 8 7 Toukokuu Helmikuu 8 80 esäkuu. Maaliskuu Heinäkuu Huhtikuu 6 84 Elokuu... g g 68 7 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 87 0 oko vuosi Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. esäk. Heinäk. S ct Syysk. Lokak. Marrask. Joulu k. oko vuosi Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitse- Punnitseminen. mista: Vuotia kpl Lihaa: Hevosia, raavaita, sikoja» Vasikoita, lampaita, 67 porsai- ta» H Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Í Lihan hinnoittelussa noudatettiin kansanhuoltoministeriön määräämiä hintoja. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 9 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 86 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, keittokcetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 6 sian ruhoa ja 78 kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityistiedot: Eläinlajit Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Rokkovasikoita Eläinten luku f- -f- f Hyvin runsaasti Bakteeripitoisuus eittokokeen tulos Toimenpide 8 -f + Runsaasti 4 7 -f Vähän Bakteerittomia Hyvin voimakas vieras haju 9 -}- -f- Voimakas vieras haju 8 7 -f- Heikko vieras haju 0 7 Ei vierasta hajua Hyljättyjen luku Hyväksyttyjen luku Tutkituista ruhoista oli saapunut teurastusosastolta ja 67 lihantarkastamolta. aikista teurastamolla käsitellyistä rahoista tutkittiin 0. s %. Tutkimusten perusteella hyljättiin, niinkuin taulukosta selviää, kokonaan 78 ruhoa eli 0 % rokkovasikoita huo-

8 SO. Teurastamo 9 mioonottamatta. Hylkäämisen määräsi tapauksessa eli. s % kaikista tutkituista ruhoista bakteeripitoisuus, 6 tapauksessa,. i %, keittokoe tai Ph. sekä tapauksessa,.6 %, bakteeripitoisuus ja keittokoe. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin pikkuvasikassa 6 kertaa, jotka kaikki olivat kolibakteerien aiheuttamia. Ei määriteltyjä verenmyrkytyksiä ja pilaantumisia ei voitu useimmiten eroittaa toisistaan. Aiheuttajina näihin muutoksiin oli miero-, diplo- ja streptokokit, koli-, anaeroba- ja subtilisryhmään kuuluvia bakteereja. Tutkimusten syyt jakaantuivat seuraavasti: 6 kertaa septikemian merkkejä, 6 hätäteurastus, utaretulehdus, 4 keuhkokuume, 6 mahatulehdus, traumaattinen mahatulehdus, 0 maksatulehdus, märkäpesäkkeet, munuaistulehdus, sidekudostulehdus, verenvuoto, vaikea synnytys, niveltulehdus, kohtutulehdus, pernatulehdus 4 traumaattinen sydänpussitulehdus, vesipöhö, vieras haju, ajettuneet rauhaset, puuttuvat elimet, ähky; maksarappeutuma, 4 keltatauti, porsasyskä, 6 sikaruusu, maha- ja suolitulehdus, lymphadenosis, suolitulehdus, myrkytys ja 6 kertaa ro kko vasikoita. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja histologiset tutkimukset jakautuivat seuraavasti: pernaruttokoetta, jotka kaikki olivat kielteisiä, 48 tuberkuloosikoetta, muuta bakteriologista ja bakterioskopista koetta, histologista koetta ja 7 bakteriologis-histologista koetta. Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Tutkittuja ruhoja oli kaikkiaan 48, joista 47 oli saapunut teurastusosastoilta ja lihantarkastamolta. Sikoja oli 47 ja raavaita. Myönteinen tulos saatiin tapauksessa eli 64. e % ja kielteinen 7 tapauksessa. aikki tutkimukset tehtiin mikroskoopin avulla, marsuja ei istutettu. Histologisten tutkimusten tuloksista mainittakoon carsinomaa, lymphadenosista, sarcom, melanosarcom ja maksasirroosia. eittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Eläinlajit Eläinten luku Hyvin voimakas vieras haju Tulos + + Voimakas vieras haju + Heikko vieras haju Ei vierasta hajua Toimenpide Hyljättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Hevosia 7 4 Yhteensä) Tutkituista ruhoista oli teurastusosastoilta ja 9 lihantarkastamolta. Tutkimusten perusteella hyljättiin, niinkuin taulukosta selviää, kokonaan 0 ruhoa, tehden. %. Tutkimusten syyt olivat karjunvikaa, vierasta hajua, keltatautia, pullistustautia lehmässä 6, munuaistulehdusta, maksatulehdusta ja muita syitä 7. Trikiininäytteet olivat kaikki kielteisiä. Sairasosasto. Sairasosastossa teurastettiin tai obdusoitiin kertomusvuoden aikana 9 eläintä, nimittäin lehmä, 7 pikkuvasikkaa, lammasta, sikaa ja 6 hevosta. Tarttuvia tauteja ei todettu. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o III. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

9 0 0. Teurastamo Matorakkula (Cysticercus inermis ):! Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Yksi Useampia Eläviä uolleita Absoluuttiset luvut I 9 4 Prosenttiluvut Teurastusosastot Lihantarkastamo Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan 6 ; 7.7 I 7. I ».i i 8. loo.o Nystyrätautia (Tuberculosis) ei vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa olivat muutokset kaikissa tapauksissa huomattavissa ainoastaan nielurauhasissa. Matorakkula- (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v. 944 ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku % Sikojen luku C % S se ] äyttöosasto. onekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t8 C + C, syväjäähdytysjuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbo jäähdytyskonetta ä ly/t8 C+ C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden ja laitteiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta: ) Ulkomailta tuotuja eläimiä.

10 SO. Teurastamo Jäähdytyökoneet I II III IV Tyhjöpumput 4 Suolaliuospumput, jäähdyttämön syväjäädyttämön 4 Jäähdytysveden kiertopumput Tuulettajat H i B w CD g tr c r+ fr c P? O loorikalsiumia ilogrammaa käytetty S I S II CD M 9» P? SJ P* W o' W w tf t" O g P g m pr o Ö ö pr oko vuosi äyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan oo llo.oo io oo oo oo oo oo « oo 00. oo llo.io oo I oo 68.4 : oo oo io Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 80 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinaila). Toinen kattila on varustettu puulämmitykseen sopivalla tulipesällä. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta: uukausi Halkoja Vettä ku- kulutettu, lutettu, Lämmitetty, t. ja min. N:o I Höyry katti lat Halkoja kulutettu, m Lämmitetty, t. ja min. N:o II ivihiiliä kulutettu, tonnia Vettä kulutettu, m eskimääräinen käyttö vuorokaudessa Lämmitetty, t. ja min. m m Tammikuu H elmikuu Maaliskuu Huhtikuu T oukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu oo j.oo oo 7.oo I88.00 oko vuosi 049.oo attilat I+IIyht I oo I i o.o i OI

11 0. Teurastamo oska tonni hiiliä vastaa 6 m halkoja, tarvittiin lämmitykseen kaikkiaan 007. m halkoja eli 0. tonnia kivihiiliä. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille kuukausittain seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. esäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. oko vuosi Lämpökeskus Jäähdytyskoneet Lämminvesisäiliö Hallintorakennus Jäänvalmistus Tukkumyyntihalli Jäähdyttämöt Sikateurastamo jalaborat Suolipesimö Mahojen tyhjennysosasto Suur karjan teurastamo Lihantarkastamo X Saniteettiteurastamo Suurkarjan talli Pienen karjan talli Lantala Viemäriveden puhdistuslait Lihavaunujen pesimö arjavaunujen pesimö anateurastamo esänavetta o c 4 A o L T Pihojen puhdistus okonaiskulutus, m \ o l0 608 l0 407 ll Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfiominen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. esäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. oko vuosi Lihavaunuja. arjavaunuja Yhteensä eskimääräinen vedenkulutus vaunua kohden oli O.94 m. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 0 voltin suurjännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 00 ja 0/7 voltin jännitteiseksi. 00 voltin jännitteinen virta, käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa sekä 0 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen ollen lamppujännite 7 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: Valaistus- 0 V:n voima- 00 V:n voima- oko kuiluvirta, kwh virta, kwh virta, kwh tus, kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu

12 SO. Teurastamo Valaistusvirta, kwh Heinäkuu 604 Elokuu 90 Syyskuu 670 Lokakuu 87 Marraskuu 7 9 Joulukuu oko vuosi V:n voima- 00 V:n voimavirta, kwh virta, kwh oko kulutus, kwh alasatama. alasataman kautta tuotiin kaupunkiin kaikkiaan 40 8 kg kalaa eli 7. % koko samana aikana tapahtuneesta tuonnista. Mainitusta määrästä oli 6 7 kg eli 66.4 % silakkaa ja 40 kg eli. e % muuta kalaa, kg tuoretta, 4 6 kg suolattua ja kg savustettua kalaa. Suurin määrä, kg eli. %, tuotiin rautateitse, kg eli 0.7 % autoilla ja 7 69 kg eli 7. i % meritse. Tarkemmat tiedot kalantuonnista käyvät selville taulukoista IV, V ja VI. ^ alasatamassa otettiin päivittäin vesinäytteitä 0. m:n ja. s m:n syvyydestä. Tutkimusten tulokset käyvät ilmi seuraavasta: Huhtikuu Toukokuu, esäkuu.., Heinäkuu Elokuu Syyskuu.., uukausi orkein Lämpötila, C Seuraavat numerot valaisevat kalasataman toimintaa: uukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Jäähdytyskone käynyt tuntia ja min oo o Jäähdytetty tavaraa, kg Alin Happipitoisuus, mmgr/ ltr orkein Otetut vesinäytteet syvyyden ollessa m Alin 0. M O.ñ.s t I o o s 0. o Veden Sähkövirran kulutus kwt Halkojen oksin Voiteluöljyn Ammoniakin kulutus Valovirta Voimavirtteensä m 8 tonnia m kg Yh- kg o.8.o Yhteensä 7.9 l ) } Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tilien mukaan nousivat tulot : 80 mk:aan, josta teurastamon tuloja : 9 mk ja kalasataman tuloja 80 80: 8 mk. Tulot olivat siis teurastamon osalta 6 864: 9 mk ja kalasataman osalta 00: 8 mk arvioitua suuremmat. okonaisuudessaan tulot olivat 97 88: 80 mk arvioitua määrää suuremmat. x ) Säilytyspäivien yhteenlaskettu kilomäärä, josta kalaa kg ia muuta tayaraa 46 kg = 60

13 4 0. Teurastamo ieri trdoerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Tuloerä Teurastusosastot Lihantarkastamo. Tukkumyyntihalli uljetusratojen y.m. käyttö Jäähdyttämöt, teurastusosastojen Jäähdyttämöt, kalasataman Suolipesimö Navetta Rehut Lihojen, vuotien y.m. punnitus onttorien, ravintolan y.m. vuokrat Vaunujen puhdistus, hylkyliha, lanta y.m. Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat Siipikarjateurastamo Riistan merkintä alasatama Erikseen mainitsemattomat tulot Luontoisetujen korvaukset Talousarvion mukaan, mk : : : 7 000: : 4 000: 0 000: 0 000: 00: 000: : : : : : : - 748: - 9: - Yhteensä Tilien mukaan,* mk 4 094: 09 66: 99 6: : : 70 04: : 9 :0 0 96: 8 6: 78 69: 64 98: : : 44: : 94 4: 9 7: Ylitulot (+) tai vajaus (), mk 7 906: ~ 40 64: 00 46: 70 4: : : 0 04: 9: 0 4: 7 6: : : : 6 6: 4 4: : 8 49: 8: : :80 Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Tammikuu 6 704: 90 Helmikuu 8 097: 60 Maaliskuu 4 7: 90 Huhtikuu 480 :0 Toukokuu 4 9: esäkuu 9 67: Mk Heinäkuu 4789: Elokuu 9 99:90 Syyskuu 4 9:0 Lokakuu 749 0: Marraskuu 96 70: 0 Joulukuu 09 9: 70 Yhteensä : 80 Tässä tehdään vertailuja v:n 944 ja 94 tulojen välillä sekä prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n 98 sekä 944 eri tuloryhmien osuus kokonaistuloihin: okonaismäärä, okonaismäärä, Tuloerä mk mk % % % % Teurastusosastot 46 9: : o Lihantarkastamo 9 76: 09 66: i 6. Tukkumyyntihalli 7 7: : uljetusradat 8 90: 69 48: l.s.4 Jäähdyttämöt : : Luontoisetujen korvaukset.. 9: 9 7: 0.s l.s l.s l.s Muut tulot 49 90: :0. s 6. o.4 7. Yhteensä : : o 00. o 00. o 00. o Menot. aupungin v:n 94 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä : mk. aikkiaan oli siis käytettävissä 09 : itik,

14 SO. Teurastamo kun taas 09 9: 0 mk käytettiin, kautuivat seuraavasti: Menoerä Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa esälomasijaiset Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus Puhtaanapito Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu oneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut äyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet orjaus- ja muutostyöt Teurastaj ien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä Määräraha, mk 40!) 4 08 ) ) ) Tilien mukaan, mk : 70 7: 4 9: : 66: 76: : 40 0: 8 :70 874: 7 86: 68: 0 00: 90 46: 0 7: 0 0: 0 477: 04: 7 094: 0 800: 4 4 ) : 6 80: Säästö (-f-) tai ylitys (), mk : + 444: : : 8 0: : 9 : : : 4 68:0 00: : 0 9 : 90 0: 0 4 : 9 04:7 4 77: : 4 80: Yhteensä 09 : 09 9: : 8 Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on allaolevassa yhdistelmässä jaoiteltu muutamiin pääryhmiin ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 944 menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty seuraava prosenttilaskelma: Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset ja Menoerä okonaismäärä, mk okonaismäärä, mk % % % % Palkkausmenot 46 60:0 6 0:40 7. o i 44.9 Palkkiot 9 7: 4 0: s 0. a Ora Sääntöpalkkaiset virat 60 04: : ?.6 Tilapäistä työvoimaa 47: :40 6.o esälomasijaiset 9 696:0 : l.i Puhtaanapito.., 4 0: :7 l.i o Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä 9 0: :.9. 4.«Vuokra 99 97: 998 7: I6.0 ävttökustannukset 74 06:90 8 8: Lämpö 77 48: 4 9: S 0. S Valaistus 79 9: :40.«0.7 0.» O.e Vedenkulutus 98 64:90 89 :70. o.8. s l.s äyttövoima : : Tarveaineet 4 899: 8 094:0. s O.s O.s l.s unnossapitokustannukset 80 : :60 7.» oneiden ja työkalujen hankinta.. 4 :0 46:0. O.s 0.4.s Yleisten laitteiden kunnossapito :90 7: orjaus- ja muutostyöt., 64: :4 4.i.6.i!) Siitä lisämäärärahaa 49 4: 8 mk. ) S:n 8 88: 40 mk. ) S:n 000 mk. *) S:n mk.

15 6 0. Teurastamo Jatkoa okonais- okonaismäärä, Muut kustannukset mk määrä, mk % % % % J 87: : s. Siivoaminen 778:0 4 0:8 O.i O.o O.o ö.o Painatus ja sidonta 9: : l.o Tarverahat 4 090: 84 68: 0. s 0. g 0. e 0.7 Vaatteiden pesu 4:0 8 00: Tapaturmavakuutusmaksut..,..,... 9:0 0:0 O. O.o O.i O.o Rehut ja kuivikkeet 667: : e 0. Menot yhteensä 8 4 9: :0 loo.o loo.o loo.o loo.o Tulot yhteensä : : 80 Vajaus : : 0

16 SO. Teurastamo 7 Vuosi ,.. 94, I. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina 964 Raavaita Ruho a, k p Sikoja Tukkumyyntihallissa Isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Porsaita Hevosia Hirviä, poroja myy t i i n ettuja Muuta ta- Yhteensä, varaa, kg kg Jäähdyttämössä säilytettiin II. Syväjäädyttämön käyttö vuosina 964 Vuosi Metsänriistaa Syväjäädyttämössä anoja y.m. siipikarjaa aniineja Lihaa ilogrammaa säilytettiin Muuta Metsäs- tavaraa täjäko- peissa Yhteensä

17 8 0. Teurastamo III. Hylkäämiset, ryhmitettyinä nii Teurastu s- Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Hylkäämisen syy oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia Abscessus Märkäpesäkkeet 4 Actinomycosis Sädesieni tauti 7 Angiectasia hepatis Pilkkumaksa 7 Arthritis, bursitis, Nivel-, limapussin- tai polvi- 4 gonitis tulehdus Bronchopne umonia catarrhalis chron. suum Porsasyskä 6 Cachexia Nääntyminen. Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurtumat, 7 rae, haemorrhagia verenvuodot 6 8 Cystae Rakkokasvaimet. 9 Cysticercus inermis Matorakkulat » tenuicollis Matorakkulat ' Distomatosis Maksamadot Erysipelas suis Sikaruusu - Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja sydän- ditis traumatica pussitulehdus 4 Icterus eltatauti * ehittymättömyys 6 Likaantuminen.. 7 Mastitis Utaretulehdus 40 8 Metritis ohtutulehdus 9 Nephritis Munuaistulehdus 0 Pilaantuminen, Piroplasmosis Punatauti..,. Pneumonia euhkokuume.. Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio : Septicaemia Verenmyrkytys. i Tuberculosis Nystyrätauti. 6 ; Tumores asvannaiset. - 7 Vieras haju, väri, maku. 8 i Alii morbi Muut taudit Yhteensä I 9 7 Huom.: Taulukkosarakkeeseen merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan eläinten

18 SO. Teurastamo 9 den syyn ja kohteiden mukaan v. 94 osastot L h a n t a r k a s t a m o Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja i S « * O ^ A o Z c o o O , » lukua, joista ne on hylätty.

19 0 0. Teurastamo Jatkoa Hylkäämisen syy L i h a n t a r k a s t a tn o Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia oko ruhoja I Ruhonosia i oko ruhoja Ruhonosia oko ruhoja Ruhonosia te p* *< oko ruhoja Ruhonosia elimi- neen Paloiteltua lihaa, kg Ab9cessus Märkäpesäkkeet Actinomycosis Sädesienitauti Angiectasia hepatis Pilkkumaksa Arthritis, bursitis, Nivel-, limapussin- tai 4 gonitis polvitulehdus Bronchopneumonia catarrhalis chron. suum Porsasyskä 6 Cachexia Nääntyminen Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmur- 7 rae, haemorrhagia tumat, verenvuodot Cystae Rakkokasvaimet... 9 Cysticercus inermis Matorakkulat.. o «tenuicollis Matorakkulat i Distomatosis Maksamadot... Erysipelas suis Sikaruusu. Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja ditis traumatica sydänpussintulehdus... 4 Icterus eltatauti.. : ehittymättömyys 6 Likaantuminen 7 Mastitis Utaretulehdus 4 8 Metritis ohtutulehdus,., _. J 9 Nephritis Munuaistulehdus o Pilaantuminen i ' 4 I 6 i Piroplasmosis Punatauti J Pneumonia euhkokuume : Rehu-, kalttausvesi-, veri- J aspiratio 4 Septicaemia Verenmyrkytys... in AU 4 [\ Tuberculosis Nystyrätauti 6 Tumores asvannaiset J 7 Vieras haju, väri, maku... l s Alii morbi Muut taudit 7 '! 6 0 i 9 Yhteensä i S )\ 7 i s\ ; 6 - Huom.: s. edell. siv. huomautusta.

20 SO. Teurastamo IV. älantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v. 94 XvUUkctUSl Rautateitse Autoilla Me rit se aik- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- kiaan retta lattua tettua retta lattua tettua retta lattua k a l aa, kg Tuo nti k alas a t a m aan Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu oko vuosi T ' u o n t i kai a s a t a m a n u k o p u o I e e Tammikuu Helmikuu _J i Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu H Elokuu i Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu oko vuosi _ oko tuonti Il

21 0. Teurastamo V. alan tuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain vuonna 94 uukausi Hauki Ahven uha Lahna Silakka ilohaili Säynävä Särki Lohi Siika kg Tammikuu Helmikuu 84.o O.o Maaliskuu 98..o 0. o Huhtikuu o Toukokuu o esäkuu 0. i Heinäkuu Elokuu O.i.o Syyskuu l.i Lokakuu o i Marraskuu Joulukuu i O.o Siitä oko vuosi o Tuoretta Suolattua Savustettua 4.6 : Jatkoa uukausi uore Made Silli 00 0 kg Muu kala Sii itä Muikku Turska ampela Makrilli Yhteensä alasataman alasatamaan ulkopuolelle tuotu tuotu Tammikuu, Helmikuu O.o 4.4.i O.o & Maaliskuu o.6 Huht kuu. 9.o i Toukokuu esäkuu o i Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu O.o Marraskuu 4.i o 78.4 Joulukuu i O.o 00. o i Siitä oko vuosi O.o Tuoretta O.o Suolattua Savustettua o 7.6

22 SO. Teurastamo VI. alan tuonti Helsinkiin lähetyspaikkakuntien mukaan ja kalalajeittain vuonna 94 Lähetyspaikkakunta Hauki Ahven uha Lahna Silakka ilohaili Säynävä Särki Lohi Siika kg HelsinkiHanko Helsinki - Loviisa - otka HankoTurku Pori ristiina - Vaasa - Oulu... TampereHämeenlinna... Ahvenanmaa Ruotsi Tanska Norja uljetuslu villa Jatkoa i 8. 0.^ i O.i 4.4 aikkiaan) 6.; 80. i 4.: s. a 7. a.0 >. i s i.8.o O.i Siitä Lähetyspaikkakunta Silli Muu kala Muik- J uore ] Made ku Turska ampela Makrilli teensä Yhteensä alasatam aan tuotu alasataman ulkopuolelle tuotu 000 kg HelsinkiHanko Helsinki - Loviisa - otka! HankoTurku s Pori! ristiina - Vaasa - Oulu... ; TampereHämeenlinna... Ahvenanmaa Ruotsi Tanska Norja uljetuslu villa 0. o 6.o o o..o O.i 0. O.o o l.i i O.o 07. i o o o O.i o. 00. o 80. aikkiaan 0. o k i 94,