36. Teurastamo. Helsingin kaupungin teurastamon toimintakertomus 1 ) sisältöinen: v:lta 1948 oli seuraavan

Transkriptio

1 6. Teurastamo (Yleinen teurastamo) Helsingin kaupungin teurastamon toimintakertomus ) sisältöinen: v:lta 948 oli seuraavan Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 7 p:nä 947 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä J. Mehton sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kunnaneläinlääkäri A. G. Backmanin, agronomi U. H. Forssin, toimitusjohtaja J. Heiton, insinööri B. I. Kajanderin, kauppias L. A. Koivujuuren, ravintolantarkastaja S. Koskisen, teurastaja Y. A. Pajulan ja kauppaneuvos J. H. Seppälän. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi kiinteistöjohtaja V. V. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppaneuvos Seppälä ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 90 ja lähetettyjen kirjeiden luku 95. Lausunnot ym. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: syväjäädytystään varaamista elintarvikekeskukselle, sanoma-, aikakauslehtien ja kirjallisuuden tilaamista; palkkakuoppien korjaamista; Tori-ja kalakauppiaiden yhdistyksen anomusta saada Tervasaari toimipaikakseen; syväj äädyttämön rakentamista; Suomen kunnallisten teurastamoiden yhdistyksen perustamista; kaupungin virkasäännön ja kaupungin työntekijäin lomasäännön muuttamista; lihantarkastamon lämmityksen tehostamista; lihan purkauslaiturin laajentamista; teurastamorakennuksen katon korjaamisen kiirehtimistä; virkaasunnon varaamista karjapihan esimiehelle A. Ahlqvistille; autovaurion kautta rikkoutuneen Lapinlahden sairaalan portin korjauskustannusten suorittamista; kahden henkilön lähettämistä Lontoon olympialaisiin tutkimaan elintarvikehuollon järjestelyä; kahden tilapäisen toimistoapulaisen ja tilapäisen vaakaajan palkkaamista v:ksi 949; sikojen kalttauskoneen, polttomoottorilla toimivan laiturivaunun sekä rautatievaunujen siirtolaitteen hankkimista; Kalataloussäätiön anomusta tarpeellisen huonetilan varaamisesta säätiölle kalasatamaan rakennettavasta suolakalavarastosta; terveydenhuoltolautakunnan esitystä elintarvikelaboratorion rakentamisesta teurastamon alueelle; teurastamoalueelle järjestetyn vihannestorin järjestyssääntöehdotusta; teurastamon henkilökunnan palkkojen maksua kesän aikana; ja teurastamon alueen yleiskäyttösuunnitelman laatimista. Edellisten lisäksi mainittavat muut lausunnot ja esitykset koskivat: kaupunginreviisorin teurastamon tilinpitoa ym. koskevaa kirjelmää; Lihakeskusliiton esitystä lihantarkastuksessa hylätyn lihan ja elimien sekä teurastamolle tuoduista lehmistä saadun maidon myynnistä kertyvien tulojen tilityksestä teurastamon käyttäjille; teurastamon taksojen korottamista ja teurastajien urakkatyömenetelmään siirtymistä; yhden uuden 6 palkkaluokkaan kuuluvan tilapäisen toimistoapulaisen viran perustamista; teurastamon toimiston virka-ajan vahvistamista arkisin klo sekä lauantaisin ja pyhien aattoina klo paitsi kesän aikana; virkasäännön :n muuttamista; 50 tunnin ylityön ylitysoikeuden myöntämistä karjapihan esimiehelle N. Ahlqvistille ja halliapulaiselle V. E r ä ä t k e r t o m u k s e e n l i i t t y v ä t t i l a s t o t a u l u k o t, j o i t a e i o l e t ä h ä n o t e t t u, o n j u l k a i s t u H e l s i n- gin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa.

2 .6 6. Teurastamo Nykäselle; Helsingin Olympiakisojen urheilulaitoskomitean tarvitsemaa selvitystä 5-vuotisrakennusohjelmasta; makuu- ja peseytymispaikan järjestämistä teuraskarjan tuojille; virkasääntökomitean pyytämää lausuntoa viran- ja toimenhaltijani uudesta virkasääntöehdotuksesta ja työntekijäin lomasääntöehdotuksesta; Helsingin kaupungin teurastamon liittymistä kunnallisten teurastamoiden yhdistyksen jäseneksi; sekä kaupungin viranhaltijain kielitaitosäännön muuttamista. Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U. H. Forss lautakunnan edustajana, tarkastaja S. Koskinen vähittäiskuluttajien edustajana, johtaja A. K. Vainio edustaen Suomen kalakauppiaiden liittoa, professori T. H. Järvi Suomen kalastusyhdistystä, kauppias N. F. Karlsson Helsingin kalakauppiaiden yhdistystä ja kalastusneuvos F. G. Gottberg Nylands fiskarförbund nimistä liittoa. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana yhden kerran. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Lautakunta valitsi A. Ahlqvistin karjapihan esimieheksi maaliskuun p:stä lukien, vaakaajaksi E. Saaren ja vartijaksi V. Gustafssonin toukokuun p:stä lukien, halliapulaiseksi V. A. Saavalaisen heinäkuun p:stä lukien ja vartijaksi G. Mannilan joulukuun 6 p:stä lukien. Vartija J. E. Leivo oikeutettiin eroamisiän saavutettuaan jäämään virkaansa toukokuun p:ään saakka, jolloin hän erosi, ja lämmittäjä S. Kämäri samaten joulukuun p:ään, jolloin hän erosi. Laboratorioapulainen I. Berglund siirtyi eläkkeelle kesäkuun p:stä lukien. Vaakaaja I. Yliruka, joka pidätettiin virantoimituksesta lokakuun 0 p:nä 947, erotettiin kaupunginhallituksen päätöksen ) nojalla mainitusta päivästä lukien ja vaakaaja A. Rehn pidätettiin virantoimituksesta helmikuun p:nä ja erotettiin samasta päivästä lukien ). Tilapäinen työvoima ja kesälomasi jäiset. Neiti I. Lappalainen toimi tilapäisenä toimistoapulaisena toukokuun 0 p:n ja p:n välisenä aikana ja kesälomasijaisena kesäkuun p:stä elokuun p:ään. Tilapäiseksi toimistoapulaiseksi otettiin neiti M. Malkamäki kesäkuun p:stä lukien. Laboratorioapulaisen viran väliaikaisena hoitajana toimi neiti A.-L. Pärssinen kesäkuun p:stä marraskuun 5 p:ään. Ent. vartija J. E. Leivo oikeutettiin 6 viikon aikana toimimaan jäähdyttämön hoitajan sijaisena viimeksi mainitun kesäloman aikana. Sairaslomaa nautti henkilökunnasta 8 henkilöä yhteensä 69 vuorokautta ja tapaturman vuoksi oli työhön kykenemättömiä 7 henkilöä 406 vuorokautta. Teurastamon työvoima. Teurastamon palveluksessa oli vuoden alussa 56 sääntöpalkkaista miestä ja 9 naista sekä tuntipalkkaista miestä ja 6 naista. Vuoden lopussa olivat vastaavat luvut 54 ja 8 sekä 6 ja 9. Harjoittelijat. Lihantarkastusharjoittelijoina olivat seuraavat eläinlääkärit, jotka myös harjoittelivat laboratoriossa: L. Aaltio, H. Blomqvist, A. Charpentier, E. Harjanne. K. Jokinen, E. Palmén, M. Pettersson, E. Pätiälä ja L. Reinius. Laboratorioharjoittelijoina oli 6 naista. Kaupunkiliiton ansiomerkki annettiin 0 vuoden palveluksesta vaakaaja U. A. Forssellille ja 0 vuoden palveluksesta vartija J. E. Leivolle. Vartiokoirat. Teurastamo sai kertomusvuonna lahjana kaksi vartiokoiraa. Teurastamon tuotantokomiteaan valittiin v:ksi 948 seuraavat henkilöt: työnantajan edustajiksi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist ja hallin yliesimies R. Åkerman vakinaisiksi sekä tarkastuseläinlääkäri B. O. Engdahl ja käyttöpäällikkö K. V. Virtanen varajäseniksi, viranhaltijain edustajaksi halliesimies H. R. Nordberg, varalle toimistoapulainen K. K. Carlander, ja työntekijäin edustajiksi vaakaaja H. O. Heino sekä teurastajat Y. A. Pajula ja A. E. Virtanen, varalle halliapulainen M. Flinkman, vaakaaja A. N. Nikula ja siivooja H. M. Tuomiluoto. Puheenjohtajana toimi johtaja Tallqvist ja sihteerinä vaakaaja Heino. Khs 8 p. tammik. 4. ) S:n 8 p. maalisk. 654 ja 6 p. syysk. 00.

3 6. Teurastamo 7 Tuotantokomitea kokoontui 5 kertaa ja oli sen käsittelemien asioiden pykäläluku 7. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v seuraava määrä eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös v:n 98 luvut: Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia Poroja Yhteensä Edellä luetellut v:n 948 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 5.7 % oli nautakarjan, 4. % lampaan, 9.5 % sian ja porsaan sekä. s % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 4 sonnin, 0 lehmän, 8 hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja. ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja 4 4 Lehmiä s o Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita 6. a» 7. s Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan 477 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 89.7 s kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse Kaikkiaan saapuneita saapuneita Raavaita Lampaita j a vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli talleissa yötä 989 eläintä eli 4. i % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa 0 0 eli. %, lampaita 5 76 eli 4.9 %, hevosia 844 eli. % ja sikoja eli 5.6 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana 60 kg heiniä ja pahnoja sekä 646 kg perunoita. Suolipesimössä puhdistettiin eläimen sisälmykset, nimittäin 4 04 raavaan, 8 45 sian ja hevosen sekä 0 pikkuvasikan, lampaan ja porsaan suolet ja mahat. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Kunnall.kert. 948, II osa

4 .8 6. Teurastamo Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylky vikoja, Luonnonvikoja, kpl I Ik II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu i Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu S Elokuu Syyskuu S Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä !) Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalais vuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl kpl I lk II lk III lk Hylkyjä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Siipikarjateurastamo oli edelleen vuokrattuna muihin tarkoituksiin. Siipikarjaa ja kaniineja teurastettiin vuoden aikana 85, joista kanoja 464 ja kaniineja 6. Metsänriistaa leimattiin yhteensä 8 kpl. Lihantarkastamossa (Helsinki I teurastamolla ja Helsinki II Malmilla) tarkastettiin v:n 948 kuluessa 85 0 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 98 ja 947 vastaavat luvut: Koko Puoli- Koko Puoli- Koko Puoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl kpl kpl kpl kpl kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita 5 80 Hevosia Yhteensä ) Teurastusta vasta johtuen on 575 uskonnollisten menojen mukaisesti teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.

5 6. Teurastamo 9 Tarkastuksen johdosta erikoiskäsiteltiin kertomusvuonna lehmän sekä hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, kpl kg kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita 0 68 Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja 5 5 Porsaita 0 Hevosia Yhteensä kg Kaikkiaan, kg Sitä paitsi hylättiin 49 kg paloiteltua lihaa ja s kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 6 59 kg. Tukkumyyntihallin jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. L Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. C/ C/J F Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihällissa myytiin: Raavaita kpl Isoja vasikoita» ! Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi; Kg Tammikuu s Helmikuu Maaliskuu 9 4. o Huhtikuu Kg Toukokuu o Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu % o> ' ö g Koko vuosi Edellisen lisäksi jaettiin eri kuukausina teurastamon välityksellä ulkomaista sian-ja naudanlihaa seuraavat määrät: Sianlihaa, kg Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Kesäkuu 64 Heinäkuu Naudanlihaa, kg Sianlihaa, kg Naudanlihaa, kg Elokuu Syyskuu Lokakuu Joulukuu Yhteensä

6 Teurastamo Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Jäähdyttämön riippuvien ruhoj en osastoilla säilytettiin ) Raavaita ja isoja vasikoitkpl Pikkuvasi- koita» Lampaita...» Sikoja» Porsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Syvajaadyttämössä säilytettiin: Metsänriistaa kg Kanoja ym. siipikarjaa..» Lihaa» Muuta tavaraa» Metsästäj äkopeissa» Yhteensä, kg Sitä paitsi osastot n:o ja n:o olivat useampaan otteeseen vuokrattuina ulkomaisen lihan säilytykseen. Samoin osasto n:o 8 oli koko vuoden vuokrattuna elintarvikekeskukselle. Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 54 raavaan, 6 45 pikku vasikan, 509 lampaan, 8 sian ja 48 hevosen ruhoa eli yhteensä 9 94 ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan 5 6 kg paloiteltua lihaa. Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita... kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja t> Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Edellä mainittu lihamäärä oli kilogrammoissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Kg Kg Tammikuu 8 70 Toukokuu Syyskuu Helmikuu 9 90 Kesäkuu 5 Lokakuu Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.

7 6. Teurastamo 4 Kg Kg Kg Maaliskuu 9 56 Heinäkuu 59 Marraskuu Huhtikuu Elokuu 6 94 Joulukuu Koko vuosi Punnitseminen. Teurastamossa punnittiin vuoden aikana 4 44 vuotaa ja 5 98 eri eläinten ruhoa, nimittäin 95 raavaiden, sikojen ja hevosten ruhoa sekä 986 vasikoiden ja lampaiden ruhoa. Sitä paitsi punnittiin 97 7 kg paloiteltua lihaa, elimiä yms. Lihanhinnoittelu. V:n 948 alussa palauduttiin jälleen normaaliseen lihanhinnoitteluun, jolloin eri kauppamuotoja edustavien piirien edustajat toimittavat lihan hinnoittelun joka viikon keskiviikkona. Raavaan lihaa ei kuitenkaan hinnoiteltu maaliskuun 7 p:stä lukien, jolloin tukkuhinta määräytyi kansanhuoltoministeriön säännöstelemään vähittäishintaan. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee taulukosta n:o IV. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 86 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-määräyksineen, 89 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 67 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 7 8 sian ruhoa ja kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Eläinlajit S g* B' CD P G K* d Bakteeripitoisuus Keittokokeen tulos Toimenpide Vähän tornia CD H P Ui & Heikko hajua M < CD' ylättyjen luku # W < c P CD EJ K t o Cfl N- P CD Cfl B P CD»-»< SJ 4 P W K c-t- c+ P en P cn c-t- P K 'ai' < P: K ct ^ v> rt- Raavaita Hiehoja ja is. vasikoita Pikku vasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Rokko vasikat Tutkituista ruhoista oli teurastusosastolta ja 5 lihantarkastamolta, mikä on 0.i4 % kaikista teurastamolla teurastetuista ja tarkastetuista ruhoista. Tutkituista ruhoista, rokko vasikoita lukuunottamatta, hylättiin 5.9 %. Hylkäämisen syynä oli 5 tapauksessa, 9.6 %, bakteeripitoisuus, 4 tapauksessa, 6. %, keittokokeessa todettu vieras haju tai liian korkea ph-luku, tapauksessa, 4. i %, sekä bakteeripitoisuus että vieras haju tai liian korkea ph-luku sekä tapauksessa patologisanatomiset muutokset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin 7 lehmässä, joista 4 oli aiheutunut kolibakteereista, streptokokeista, diplostreptokokeista ja anaerobisista bakteereista, 4 isossa vasikassa, kaikki kolibakterien aiheuttamat, pikkuvasikassa, molemmat kolibakteerien aiheuttamat, 6 siassa, kaikki kolibakteerien aiheuttamat ja hevosessa, joista koli- ja anaerobabakteerien aiheuttama. Tutkittavaksi otettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 5 tapausta, rokko vasikat 0, maksatulehdus, hätäteurastus 9, erysipelas suis 9, periocarditis traumatica 8, colica 7, nephritis 6, pneumonia 5 ja muista syistä 8 tapausta. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskofiset ja histologiset tutkimukset koskivat 9 pernaruttokoetta, jotka kaikki olivat kielteisiä, 49 tuberkuloosikoetta, 4 bakteriologista ja 9

8 .4 6. Teurastamo histologista koetta sekä 08 maitonäytettä. Kaikki tuberkuloosikokeet suoritettiin ainoastaan mikroskoopilla ja tulos oli 0 tapauksessa, 6. %, myönteinen ja 9 tapauksessa, 8.8 %, kielteinen. Tuberkuloosin tähden tutkituista, jotka kaikki olivat sikoja, oli 48 teurastusosastoilta ja lihantarkastamosta. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Eläinlajit Eläinten luku + + Voimakas vieras haju T u l o s + Heikko vieras haj u Ei vierasta hajua Toimenpide Hylättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehoja ja is. vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Tutkituista ruhoista oli 0 teurastusosastolta ja 7 lihantarkastamolta. Tutkimusten perusteella hylättiin 6 ruhoa kokonaan eli 5.6 % koko tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä oli 07 tapauksessa pullistustauti, vierashaju, 0 karjun vikaa, 7 keltatauti, 5 munuaistauti ja 7 tapauksessa joku muu tauti. Trikiininäytteet olivat kaikki kielteisiä. Sairasosasto. Sairasosastolla teurastettiin tai obdusoitiin 8 eläintä, nimittäin 7 raavasta, 0 isoa vasikkaa, 46 pikku vasikkaa, 6 lammasta, sikaa ja 8 hevosta. Tarttuvia tauteja ei todettu. Tarkastuslääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o I. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis ) ja nystyrätaudin ( Tuberculosis ) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Matorakkula (Cysticercus inermis): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Teurastus osastot \ksi Useampia Eläviä ja kuolleita Lihantarkastamot Ainoastaan kuolleita Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan Absoluuttiset luvut I ii 55 Prosenttiluvut 94.5 I 5.s I I 6.6 I 6.4 I 9.7 I 7: I o 00.0 Nystyrätautia (Tuberculosis) ei vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa tavattiin muutoksia 5 tapauksessa ainoastaan nielurauhasissa ja 7 tapauksessa ainoastaan suolirauhasissa. Matorakkulan (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v. 98 ja v ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Vuosi Cysticercus inermis Nautojen luku % i 0.i Nautojen luku Tuberculosis Sikojen % luku % l.oi

9 6. Teurastamo 4 Vuosi Cysticercus inermis Tuberculosis Nautojen Nautojen Sikojen luku % luku % luku % Käyttöosasto* Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t 8 C + 5 C, syväjäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t 8 C + 5 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 5 kilon painoista jääkuutiota. Jäähdy tyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Jäähdytyskoneiden I IV käyttöaika oli kertomusvuonna seuraava: I:n 50 tuntia 0 minuuttia, II:n 8 tuntia 0 minuuttia, III:n 90 tuntia 45 minuuttia ja IV:n 677 tuntia eli yhteensä 6 9 tuntia 45 minuuttia. Kloorikalsiumia käytettiin säiliössä I kg ja säiliössä II kg, yhteensä kg. Jäätä valmistettiin kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 80 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäj ällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila on varustettu nykyään puulämmitykseen soveltuvalla tulipesällä. Höyrykattilat lämmitettiin 6 tuntia, siitä kattila I 84 tuntia ja kattila II 50 tuntia. Halkoja kulutettiin 746 m ja kivihiiliä 7. tonnia eli kivihiilen määrä muunnettuna haloiksi halkoja kaikkiaan m. Vettä kulutettiin 606 m. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: Lämpökeskus 606 Lihantarkastamo 7 Lämmin vesi 7 68 Saniteettiteurastamo 65 Jäähdytyskoneet Suuren karjan talli 6 Hallintorakennus 46 Pienen karjan talli 85 Ilmatiivistäjä 65 Lantala 88 Jäätehdas 90 Viemäriveden puhdistamo 95 Tukkuhallin kellari 4 Karjan vaunujen puhdistamo 985 Jäähdytyshuoneet 7 Lihavaunuj en puhdistamo 6 Sikateurastamo 90 Kanateurastamo 87 Suolipesimö 9 Kesänavetta 40 Mahoj en tyhj ennys Pihoj en kastelu 7 Suuren karjan teurastamo 5 85 Yhteensä m Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suurjännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja 0/7 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteinen virta käytetään jäähdy tyskoneiden moottoreissa ja 0 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistuksessa, ollen lamppujännite 7 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa selviää seuraavasta: valaistusvirtaa käytettiin 4 04 kwh, 0 voltin voimavirtaa 5 6 kwh ja 500 voltin voimavirtaa kwh, yhteensä kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Kertomusvuoden aikana puhdistettiin 89 karjavaunua ja 9 lihavaunua, yhteensä 48 vaunua. Lämpimän veden kulutus oli 454 m ja kylmän veden 58 m. Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kg, josta suolattua silliä kg ja tuoretta silakkaa 9 00 kg.

10 Teurastamo Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Hal- Voi- P > Jäähdy- Jäähdyttämössä säilytetty Sähkövirran Kokko- Veden telu- ES tyskone tavaraa kg l ) kulutus kwt sin jen öljyn O O käynyt tuntia ja k u l u t u s Muuta Valo- Voim.- Yh- mm. Kalaa Yhteensä tavaraa virta virta teensä m tonn. m kg kg Tammik o. 659 Helmik.oo Maalisk o Huhtik l.o 60 Toukok oo l.o Kesäk 70. oo o Heinäk Elok. 67.oo o Syysk l.o l.o Lokak l.o o Marrask o o. Jouluk o Koko vuosi o Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän 7 76 mk, josta teurastamon tuloja 99 6 mk ja kalasataman tuloja mk. Tilien mukaan nousivat tulot mk:aan, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tulot olivat siten teurastamon osalta mk ja kalasataman osalta mk arvioituja suuremmat. Kokonaisuudessa olivat tulot mk arvioitua määrää suuremmat. Huhtikuun p:stä lukien olivat voimassa korotetut teurastusmaksut ja elokuun p:stä lukien korotetut teurastamon ja lihatarkastamon maksut: Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien Ylitulot ( + ) mukaan, mukaan, Vajaus ( ), Tuloerä mk mk mk Teurastusosastot Lihantarkastamot Tukkumyyntihalli Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttämisestä Jäähdyttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot Yhteensä Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Tammikuu 67 0 Heinäkuu 6 60 Helmikuu Elokuu Maaliskuu 9 8 Syyskuu 606 Huhtikuu Lokakuu Toukokuu Marraskuu Kesäkuu Joulukuu Yhteensä Seuraavasta prosenttilaskelmasta ilmenee v:n 98 ja eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Mk *) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää.

11 6. Teurastamo 45 Teurastusosastot Lihantarkastamot Tukkumyyntihalli Kuljetusradat ym. Jäähdyttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot e β , loo.o loo.o loo.o Menot. Kaupungin v:n 948 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia, lisämäärärahoja sekä kalliinajanlisäyksiä yhteensä 09 4 mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä mk, mistä käytettiin mk. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Säästö (+) tai Ylitys ( ) Talousarvion Käytetty tilien talousarvioon Menoerä määräraha, mk mukaan, mk verraten, mk Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus Puhtaanapito Painatus ja sidonta Tarverahat η Vaatteiden pesu Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Rakennusten, teiden ja ratojen korjaukset ja kunnossapito Aputeurastajien palkat Yhteensä V:n 948/49 vaihteessa oli teurastamon varastossa 440 m halkoja eli mk:n arvosta ja 456 tonnia kivihiiliä mk:n arvosta, yhteensä 9 55 mk:n arvosta, josta mk oli maksamatta. Kloorikalsiumia oli 4 tonnia 5 69 mk:n arvosta. Varaston kokonaisarvo oli siis mk. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 947 menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Menoerä mk mk % % % Palkkausmenot o Palkkiot «0. 0. Sääntöpalkkaiset virat o Tähän sisältyy yksityispuhelujen maksuja 0 05 mk, joista hyvitys on saatu.

12 Teurastamo Jatkoa Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Menoerä mk mk % % % Tilapäistä työvoimaa o. s. s Kesälomasi]aiset s s Puhtaanapito i 8. i 8.4 Teurastajien palkat i.7 Vuokra s 8. i 4. s Käyttökustannukset e 0.4 Lämpö Valaistus e 0.4 Vedenkulutus e. s. o Käyttövoima Tarveaineet Kunnossapitokustannukset Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito \ /. e. Korjaus ja muutostyöt / \ Muut kustannukset e 8. o 4.7 Hylkylihan korvaus Siivoaminen o 0. o Painatus ja sidonta l.o.4.4 Tarverahat l.i 0.9 Vaatteiden pesu O.o 0. Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet e Menot yhteensä CU 00. o 00. o Tulot yhteensä Ylitys (+) Vajaus (--)

13

14 Teurastamo I. Hylkäämiset ryhmitettyinä nii- Teurastussonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Hylkäämisen syy 8 -g CD g e? o 9t S p ta* g, p & CD Í? ** S ä & o S" g s 8. I p» "g e p. t» cr> <0 o oö 4 s W gl Ö. <D S KW K i. P a> CD H» Abscessus Märkäpesäkkeet Actinomycosis Sädesienitauti Angiectasia hepatis Pilkkumaksa Arthritis, bursitis, Nivel-, limapussin- tai polgonitis vitulehdus Bronchopneumonia catarrhalis chron. suum Porsasyskä Cachexia Nääntyminen Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurturae, haemorrhagia mat, verenvuodot Cystae Rakkokasvaimet Cysticercus inermis Matorakkulat» tenuicollis Matorakkulat Distomatosis Maksamadot Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja syditis traumatica dänpussintulehdus Icterus Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus Nephritis Munuaistulehdus Pilaantuminen Firoplasmosis Punatauti Pneumonia Keuhkokuume Pyaemia Märkämyrkytys Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio Septicaemia Verenmyrkytys Tuberculosis Nystyrätauti Tumores Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Alii morbi Muut taudit 40 5, Yhteensä Huom.! Taulukkosarakkeeseen Elimiä ym. merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan

15 6. Teurastamo 49 den syyn ja kohteiden mukaan vuonna 948 osastot Lih ant ark ast amo Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen! Ruhonosia elimineen tai ilman u I 6* << P Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m Q , eläinten lukua, joista ne on hylätty

16 Teurastamo Jatkoa L i h a n t a r k a s t a m o Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Hylkäämisen syy <D iff "8 O o sr w Sf n»i II i» l pj Jg gs, M r p s»b Abscessus Actinomycosis Angiectasia hepatis Arthritis, bursitis, gonitis Bronchponeumonia catarrhalis chron. suum Cachexia Contusiones, fracturae, haemorrhagia Cystae 9 Cysticercus inermis 0» tenuicollis Distomatosis Erysipelas suis Gastritis et pericarditis traumatica 4 Icterus Mastitis Metritis Nephritis Piroplasmosis Pneumonia Pyaemia Septicaemia Tuberculosis Tumores Alii morbi Märkäpesäkkeet Sädesienitauti Pilkkumaksa Nivel-, Ilmapussin- tai polvitulehdus Porsasyskä Nääntyminen Ruhjevammat, luunmurtu mat, verenvuodot Rakkokasvaimet Matorakkulat Matorakkulat Maksamadot Sikaruusu Traumaattinen maha- ja sydänpussitulehdus Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Utaretulehdus Kohtutulehdus Munuaistulehdus Pilaantuminen Punatauti Keuhkokuume Märkämyrkytys Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio v erenmyrkytys Nystyrätauti Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Muut taudit Yhteensä Huom.: Ks. edell. siv. huomautusta.

17 6. Teurastamo 5 II. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina Vuosi Raavaita Porsaita Isoja vasikoita Pikkuvasikoita R u h o j a, kpl Lam- Sikoja paita Hevosia Hir- viä, poroja Kettuja Muuta tavaraa, Yhteensä, kg Tukkumyyntihallissa myytiin Jäähdyttämössä säilytettiin III. Syväjäädyttämön käyttö vuosina S y v ä j ä ä d y t t ä m ö s s ä s ä i l y t e iin V u o s i Metsänriistaa Kanoja ym. siipikarjaa Kaniineja Lihaa Muuta tavaraa Metsästäjäkopeissa Yhteensä K i l o g r a m m a a

18 .5 6. Teurastamo IV. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vuonna 948. Lihotussiat Emakot Pikkuvasikat Lampaat Hevoset Kuukausi ja hintataso Paras laatu Huono laatu Paras laatu Huono laatu Paras laatu Huono laatu Paras laatu Huono laatu Paras laatu Keskilaatu Keskilaatu Keskilaatu Keskilaatu Keskilaatu Huono laatu Hinta kilogrammalta, markkaa Tammikuu, korkein » alin Helmikuu, korkein » alin Maaliskuu, korkein » alin Huhtikuu, korkein » alin Toukokuu, korkein » alin Kesäkuu, korkein » alin Heinäkuu, korkein » alin Elokuu, korkein » alin Syyskuu,» korkein alin Lokakuu, korkein » alin Marraskuu, korkein » alin Joulukuu, korkein » alin Hiehot ja nuoret sonnit Isot sonnit Lehmät Ruohovasikat p ffi sr? Û C f" a ST >rj p P p P sr CD «p - tf K sr i t) P co P CO K rt- O r+- O P s» Ö P Is C P ff C r P H- o o ^ CO H- W - M p W Hinta kilogrammalta, markkaa c E* s CO k- W S ii S- g c Tammikuu, korkein.,» alin Helmikuu, korkein.» alin Maaliskuu korkein.» alin ) Alle 60 kg:n jouluporsaasta maksettiin 0 0 mk kilogrammalta. *) Maaliskuun 7 p:stä lukien määräytyi tukkuhinta säännösteltyyn vähittäishintaan.

19 6. Teurastamo 5 V. Kalantuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä lähetyspaikkakuntien mukaan vuonna 948 Yhteensä Muu kala Jääd. sekal. Brislinki Silli Turska Made Siika Lohi Särki Säynävä Lahna Kuha Ahven Hauki Silakka Kuukausi: 000 k g Tammikuu 60.8 a.7.4.«0.4 O.i o o 8. Helmikuu O.i i Maaliskuu * O.i 0. 5.o o 69.o. 8.9 Huhtikuu i o. 5.o Toukokuu 06. s 0, i o O.i Kesäkuu o i O.i 979. s. l.i 94.0 Heinäkuu , O.i Elokuu , 5.o.« o O.i Syyskuu o.9 O.i i 0. o Lokakuu 40. o 9, Marraskuu.8 5 s.7..6 l.i O.i Joulukuu 7.i 9.o o o Koko vuosi o s 5.o Siitä Tuoretta 9.o o o Suolattua o e Savustettua Kuivattua 79.8 Lähetyspaikkakunta: Helsinki Hanko g Helsinki Loviisa Kotka Hanko -Turku Pori i o i i i o o.5. o Kristiina Vaasa Oulu i i 0. o Tampere.Hämeenlinna o o o Kuopio Kajaani Ahvenanmaa 86.i O.i 9.o Ruotsi 59.i Norj a Tanska o Islanti 59.9 Iso-Britannia Kaikkiaan o o Kunnall.kert. 948, II osa

20 Teurastamo VI. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v. 948 Kuukausi Rautateitse Autoilla Meritse Kaikkiaan Tuoretta Suolattua Savustettua Tuoretta Suolattua Savustettua Tuoretta Suolattua kalaa, kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi