37. Teurastamo. Teurastamon toimintakertomus 1 ) v:lta 1950 oli seuraavan sisältöinen:

Transkriptio

1 7. Teurastam (Yleinen teurastam) Teurastamn timintakertmus ) v:lta 950 li seuraavan sisältöinen: Teurastamlautakunta Kknpan ja kkukset. Kkuksessaan tammikuun p:nä 950 kaupunginvaltuust valitsi teurastamlautakunnan puheenjhtajaksi isännöitsijä J. Mehdn sekä lautakunnan muiksi jäseniksi eläinlääkintöneuvs A. G. Backmanin, kauppias W. J. Elkin, agrnmi U. Frssin, tarkastaja S. Kskisen, teurastaja Y. A. Pajulan, putkienasentaja V. A. Saarelan, kauppias A. J. Saarisen ja varatumari T. V. Sivulan. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa timi eläinlääkintöneuvs A. G. Backman. Lautakunnan varapuheenjhtajana timi kauppias W. J. Elki ja sihteerinä apulaiskaupunginsihteeri A. Blmberg. Teurastamlautakunta kkntui 6 kertaa ja li sen käsittelemien asiain pykäläluku 64 ja lähetettyjen kirjeiden luku 54. Lausunnt ym. Lautakunnan kertmusvunna kaupunginhallitukselle antamista lausunnista ja esityksistä mainittakn seuraavat, jtka kskivat: maatalusministeriön eläinlääkintösastn esitystä teurastamn labratri- ja trikiinitutkimusten surittamista uudessa maidntarkastamssa; tutantkmitean alitetta teurastamn henkilökunnan lääkärinhulln järjestämisestä; uuden syväjäähdyttämön ensimmäisen rakennusvaiheen suunnittelua ja piirustusten hyväksymistä; kahden tilapäisen timistapulaisen paikan vakinaistamista ja apulaiskassanhitajan viran perustamista teurastamn timistn; v:n 95 talusarvin merkittäviä määrärahja teurastamn uudisrakennuksia varten; taksjen, maksujen ja vukrien krtusta; autmaattipuhelimen asentamista tukkuhalliin; kalasataman ravintlan vukraamista maatalushallituksen kalataludelliselle tutkimuslaitkselle; teurastamn sallistumista lihaviikn järjestelyyn; uuden maidntarkastamrakennuksen hallinta ja suusliike Valin tiedustelua vin varastimismahdllisuuksista suunnitteilla levassa jäähdyttämössä. Edellisten lisäksi mainittakn seuraavat lausunnt ja esitykset: terveydenhitlautakunnalle lihantarkastamn muutettujen aukilaikjen vahvistamisesta; kauppias G. Virtasen kanateurastamn vukraspimuksen tulkintaa kskevasta esityksestä; apulaisjhtaja J. Sjölundin sallistumisesta Veterinaerfreningen fr Naeringsmiddelhygiene'n nimisen yhdistyksen 25-vutisjuhlaan Oslssa tukkuun p:nä 950 vutien tarkastuksen järjestämisestä; tarkkailukelln ja krttileimauslaitteen asentamisesta; timitusjhtaja T. J. Tallqvistin matkasta Rutsiin ja Nrjaan; sekä sastn aikaansaamisesta elinten, sulien ym. teurastamn sivututteiden talteentta, käsittelyä ja säilytystä varten. Kalasatama Kalasataman neuvttelukunnan puheenjhtajana timi timitusjhtajat. J. Tallqvist sekä jäseninä agrnmi U. H. Frss lautakunnan edustajana, tarkastaja S. Kskinen vähittäiskuluttajien edustajana, jhtaja A. Vaini edustaen Sumen kalakauppiaitten liitta, fessri T. H. Järvi Sumen kalastusyhdistyksestä, kauppias N. F. Karlssn Helsingin kalakauppiaiden yhdistyksestä ja kalastusneuvs G. Gttberg Nylands fiskarförbund nimistä liitta. Eräät kertmusta seuranneet taulukk tiedt, jita ei le tähän merkitty, n julkaistu Helsingin kaupungin tilastllisessa vusikirjassa viita 952.

2 7. Teurastam 69 Teurastamn timinta Henkilökunnassa tapahtuneet muutkset. Ensimmäinen knemestari A. F. Virtanen, vaakaaja U. A. Frssell ja navettamies F. Leht siirtyivät eläkkeelle vastaavasti kesäkuun 9 pistä, helmikuun 9 pistä ja maaliskuun pistä lukien, vaakaaja H. O. Hein ersi helmikuun 28 pinä ja navettamies M. Haapakski ja halliapulainen V. Nykänen ertettiin vastaavasti syyskuun 6 pistä ja marraskuun 7 pistä lukien. Taludenhitajaksi valittiin timistapulainen K. K. Carlander tammikuun 4 pistä lukien, apulaiskassanhitajaksi herra O. V. O. Mustnen marraskuun pistä lukien, vakinaisiksi timistapulaisiksi herra V. Hartikainen maaliskuun 9 pistä sekä tilapäiset apulaiset M. Malkamäki ja A.-M. Varhala tammikuun pistä 95 lukien, ensimmäiseksi knemestariksi herra F. G. Saarinen kesäkuun 9 pistä ja tiseksi knemestariksi herra E. V. Karppi tammikuun pistä 95 lukien, labratrivahtimestariksi karjapihan esimies N. A. Ahlqvist tukkuun pistä lukien, jllin herra E. Lindhlm nimitettiin hänen seuraajakseen esimiehen timeen, vaakaajiksi herrat G. A. Mannila ja I. Nummelin sekä halliapulaisiksi herrat Y. A. Tiemaa ja P. A. Patjas maaliskuun pistä lukien, navettamieheksi herra M. Haapakski ja vartijaksi herra T. Rajkangas tukkuun pistä lukien. Tilapäinen työvima ja kesälmasi jäiset. Vt. fessri, eläinlääkäri B. Henrikssn, yliassistentti P. Anderssn ja eläinlääkintäthtri L. Reinius saivat määräyksen tilapäisesti hitaa lihantarkastaj antinta teurastamlla. Timistapulaisten kesälmasij aisina timivat neidit U. Kaukvaara ja R. Kinnunen kesäkuun pistä elkuun piään. \ Tutantkmitea. Teurastamn tutantkmiteaan valittiin vviksi seuraavat henkilöt i työnantajan edustajiksi timitusjhtaja T. J. Tallqvist ja käyttöpäällikkö K. V. Virtanen vakinaisiksi ja tarkastuseläinlääkäri B.-O. Engdahl ja apulaisjhtaja J. K. Sjölund varajäseniksi, viranhaltijain edustajiksi taludenhitaja K. K. Carlander ja hallin yliesimies R. Äkerman vakinaisiksi ja apulaiseläinlääkäri V. Trberg ja vaakaaja H. O. Hein sekä jälkimmäisen erttua jäähdyttämön hitaja F. F. Nyström varajäseniksi sekä työntekijäin edustajiksi metallikrjausmies A. A. Virtanen, teurastajat Y. A. Pajula ja M. Saarist, aputyöntekijä T. Leppänen ja siivja H. M. Tumilut vakinaisiksi sekä halliapulainen M. Flinkman, vaakaaja A. N. Nikula ja teurastajat L. O. Saarinen, V. Saarinen ja A. E. Virtanen varajäseniksi. Teurastussastt. Teurastussastilla teurastettiin ja tarkastettiin vv seuraava määrä eläimiä. Vertailun vuksi julkaistaan myös vin 98 luvuti ' Snneja ja härkiä Lehmiä Hiehja ja isja vasikita Pikkuvasikita Lampaita ja vuhia Sikja yli 50 kg Sikja alle 50 kg Hevsia Yhteensä Edellä luetellut vin 950 ruht vastasivat kg lihaa, jsta 55.4 % li nautakarjan,.8 % lampaan,.8 % sian ja prsaan sekä 7. % hevsen lihaa. Tarkastuksissa määrättiin erikiskäsiteltäviksi 2 snnin, 28 lehmän, 2 hiehn ja isn vasikan ruha, kun taas seuraava määrä hylättiin. Hylättyjä Hylättyjä kk ruhja, ruhnsia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Snneja Lehmiä Hiehja ja isja vasikita Kunnall.kert. 950, II sa 24

3 70 7. Teurastam Hylättyjä Hylättyjä kk ruhja, ruhnsia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Pikkuvasikita Lampaita Sikja * Prsaita 5 6 Hevsia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä, jten tällä sastlla hylätyn lihan kknaismäärä li kg. Teurastussastilla teurastetut eläimet li tutu kaupunkiin jk maanteitse tai rautateitse kuten allalevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita Lampaita ja vuhia Sikja ja prsaita Hevsia Yhteensä Karjatallien käyttö. Kaikkiaan li talleissa yötä eläintä eli 24.9 % kaikista teuraseläimistä. Raavaita li talleissa kpl eli 2.2 %, lampaita eli 4.4 %, hevsia 578 eli.6 % ja sikja 7 04 eli 6.7 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuden aikana kg heiniä ja pahnja sekä kg perunita ja kaurja. Sulipesimössä puhdistettiin eläimen sisälmykset, nimittäin 6 80 raavaan, sian ja hevsen sekä pikkuvasikan ja lampaan sulet ja mahat. Vutien tarkastus. Teurastamssa teurastettujen eläinten vutia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylkyvikja, Lunnnvikja, kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu Kesäkuu Heinäkuu Elkuu X Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu Yhteensä ) ] l ) Teurastusta vasta jhtuen n 449 usknnllisten menjen mukaisesti teurastetun eläimen vutaa merkitty II lukkaan.

4 7. Teurastam 7 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvutia: Tarkastettu, Leimattu, kpl kpl Ilk II lk III lk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tukkuu Kesäkuu Tarkastettu, Leimattu,, kpl kpl I lk II lk III lk Heinäkuu..., Elkuu Syyskuu Lkakuu..., Marraskuu Julukuu Yhteensä Hylkyjä ei llut. Lihantarkastamissa (Helsinki teurastamlla ja Helsinki 2 Malmilla) tarkastettiin v:n 950 kuluessa kg lihaa keskipainjen mukaan laskettuna. Tarkastukset khdistuivat kg:aan paliteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruhlajeihin; vertailun vuksi julkaistaan myöskin vuden 98 ja 949 vastaavat luvut: 98 Kk ruhja, kpl Kk Puliruhja, ruhja, kpl kpl Snneja 5 Lehmiä Hiehja ja isja vasikita Pikkuvasikita Lampaita ja vuhia Sikja ja prsaita Hevsia 86 Yhteensä Puliruhja, kpl Kk ruhja, kpl Puliruhja, kpl Tarkastuksen jhdsta erikiskäsiteltiin v. 950 hiehja ja isja vasikita kpl, kun taas seuraava määrä ruhja ja ruhnsia hylättiin: Hylättyjä kk ruhja, Hylättyjä ruhnsia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Snneja 8 8 Lehmiä Hiehja ja isja vasikita Pikkuvasikita Lampaita ja vuhia Sikja ja prsaita Hevsia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin 06 kg paliteltua lihaa ja s kg elimiä, jten tällä sastlla hylätyn lihan kknaismäärä li kg. Tukkumyyntihallin jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti:

5 72 7. Teurastam H P g K K tr H e p: W 5' pj: S cn r P P CO ^ e Kk vusi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl Isja vasikita» Pikku vasikita,» Lampaita» Sikja» Hevsia» Kilgrammiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numert seuraaviksi: Kg Kg Kg Tammikuu Tukkuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lkakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elkuu 27 6 Julukuu Kk vusi Edellä mainittuihin lukuihin sisältyy kg ulkmaille lähetettyä lihaa, jsta kg sianlihaa ja 206 kg hevsenlihaa. Teurastamssa säilytettiin kertmusvunna seuraavat määrät: H P g k X a> B X e tr H e p: X a> 5' S in Vi S < P t t Kk P P K vusi en Yhteensä, kpl Muuta tava- raa kg Jäähdyttämön riippuvien ruhjen sastilla säilytettiin * ): Raavaita ja! isja vasikita kpl Pikku vasikita» Lampaita» Sikja» Hevsia» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg Syvajaadyttämössä säilytettiin: Metsänriistaa, I kanja ym. siipikarjaa.. kg Lihaa» Muuta tavaraa» Metsästäjäkpeissa»! Yhteensä, kg l Lihantarkastamsta suraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 265 raavaan, 5 28 pikkuvasikan, 57 lampaan, 557 sian ja 0 hevsen ruha eli yhteensä 6 75 ruha. Lisäksi vietiin tarkastamsta suraan kg paliteltua lihaa. Luvut tarkittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhmäärää.

6 I t 7. Teurastam 7 Teurastamn juksuratja, sähkövinttureita ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. Kesäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Kk vusi Raavaita kpl Isja vasikita» Pikkuvasikita» Lampaita» Sikja» Hevsia» Yhteensä, kpl Muuta tavai raa kg Edellä mainittu lihamäärä li kilgrammissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. Kg Tukkuu Kesäkuu. Heinäkuu Elkuu... Kg Kg Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu Kk vusi Punnitseminen. Teurastamssa punnittiin vuden aikana 6 26 vutaa. Uudelleen punnittiin yhteensä 9 75 vutaa. Lihanhinnittelu. Hinnitellun lihan krkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee tauluksta n: V. Labratri. Vuden kuluessa tehtiin labratrissa 28 täydellistä bakterilgista tutkimusta keittkkeineen ja ph-määräyksineen, 290 pienempää bakterilgista, bakteriskpista ja histlgista tutkimusta, 78 keittketta ilman samanaikaista bakterilgista tutkimusta, 49 sekalaista tutkimusta sekä 26 5 sian ruha kskevaa trikiniketta. Täydellisiä kk ruhja kskevia bakterilgisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt: Eläinlajit Eläinten luku Bakteeripitisuus Keittkkeen tuls Timenpide Runsaasti Vähän Vimakas vieras haju Heikk vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Bakteerittrnia Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehja ja isja vasikita Pikkuvasikita Sikja ja prsaita Hevsia Rkkvasikat Yhteensä Tutkituista ruhista li 02 teurastussastlta ja 79 lihantarkastamlta, mikä n 0.i7 % kaikista teurastamlla teurastetuista ja tarkastetuista ruhista.

7 74 7. Teurastam Tutkituista ruhista, rkk vasikita lukuunttamatta, hylättiin 5. Hylkäämisen syynä li 2 tapauksessa, 7. s % bakteeripitisuus, 52 tapauksessa 40. % keittkkeessa tdettu vieras haju tai liian krkea ph-luku, 45 tapauksessa, 4.5 % sekä bakteeripitisuus että vieras haju tai liian krkea ph-luku sekä 0 tapauksessa, 7. s % patlgisanatmiset muutkset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä tdettiin 8 lehmässä, jista 6 li aiheutunut klibakteereista ja 2 anaerbabakteereista, isssa vasikassa,jista 2 li aiheutunut klibakteereista ja intermedius ryhmään kuuluvista bakteereista, siassa, jista 8 li aiheutunut sikaruusubakteereista ja klibakteereista, pikku vasikassa, jista kaikki livat aiheutuneet klibakteereista ja hevsessa, jka li klibakteerien aiheuttama. Tutkittaviksi tettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 60 tapausta, rkkvasikat 6, mastitis 2, hätäteurastus 27, hepatitis 22, erysipelas suis, partus, nephritis 2, peritnitis 2, pericarditis traumatica 8, icterus 7, pneumnia 7 ja muista syistä 2 tapausta. Pienemmät bakterilgiset, bakteriskpiset ja histlgiset tutkimukset kskivat 26 pernaruttketta, jtka kaikki livat kielteisiä, 49 tuberkulsiketta, 02 bakterilgista ja 78 histlgista ketta, sekä 5 maitnäytettä. Tuberkulsin tähden tutkittiin 6 sikaa ja tuls li 0 tapauksessa, 8. %, myönteinen. Muutkset esiintyivät 20 kertaa submaxillari- ja 6 kertaa mesenterialirauhasissa. 5 näytettä li teurastussastlta ja näyte lihantarkastamlta. Nautja tutkittiin kpl, jista tuls 5 tapauksessa li myönteinen ja 8 tapauksessa kielteinen. Muutkset esiintyivät 0 kertaa keuhkrauhasissa ja kertaa muissa elimissä. 2 näytettä li teurastussastlta ja lihantarkastamlta. 02 muusta bakterilgisesta tutkimuksesta tuls li kielteinen 0 tapauksessa. Infektin syyt livat seuraavat: kertaa klibakteereja, 2 sikaruusubakteereja, 5 pygenasbakteereja, 4 anaerbabakteereja, 2 pastörella- ja 6 kertaa muita bakteereja. Histlgisissa tutkimuksissa tdettiin muutksia seuraavasti: 5 tapauksessa carcinmaa, 2 sarcmaa, 5 muita kasvannaisia, 22 rasvarappeutumista, 2 tuberkulsia, 5 erilaisia tulehduksia ja 7 tapauksessa erilaisia muita muutksia. 5 maitnäytettä tutkittaessa tdettiin kerran streptcccus agalactiae. Keittkkeita ilman samanaikaista bakterilgista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt: Eläinlajit Eläinten luku + + Vimakas vieras haju Tuls + Heikk vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Timenpide Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehja ja isja vasikita 2 2 Pikkuvasikita Lampaita 2 Sikja ja prsaita Hevsia 2 Yhteensä Tutkituista ruhista li 26 teurastussastlta ja 52 lihantarkastamlta. Tutkimusten perusteella hylättiin 5 ruha kknaan eli 9.7 % kk tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä livat 2 karjun vikaa, 9 tapauksessa pullistustauti, 6 vieras haju, 0 traumaattinen sydänpussintulehdus, 6 munuaistauti, 2 keltatauti ja tapauksessa jkin muu tauti. Sekalaisia tutkimuksia suritettiin 49. Ne livat laadultaan sekä täydellisiä bakterilgisia tutkimuksia että erikisia pienempiä, eivätkä kskeneet varsinaista lihantarkastustyötä, vaan livat yksityisten tai terveyspliisien lähettämiä jälkitarkastuksia ja erikisia labratrin masta altteesta suritettuja. Sairassast. Sairassastlla teurastettiin tai bdusitiin 08 eläintä, nimittäin raavas, 5 isa vasikkaa, 6 pikkuvasikkaa, 9 lammasta, sikaa, prsas ja hevsta 89 li kullut matkalla ja 6 teurastamn navetassa. Matkalla pistettyjä li 5, sairassas

8 7. Teurastam 75 tssa teurastettuja 5 ja ktna kulleita. Kuleman tai sairauden syyksi tdettiin sikaruusu-, kli- tai jnkin muun bakteerin aiheuttamat verenmyrkytykset. Muista syistä mainittakn luunmurtumat, ruhjevammat, rukamyrkytykset ym. Tarkastuslääkärien tteamat taudit ja niistä jhtuvat timenpiteet käyvät selville tauluksta n: II. Matrakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculsis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt: Matrakkula (Cysticercus inermis). Tarkastuspaikka Rakkuliden luku Rakkulat livat Rakkulat löytyivät Teurastus sastt Yksi Useampia Eläviä ja kulleita Lihantarkastamt Ainastaan kulleita Ainastaan päästä Ainastaan sydämestä Useammista paikista Ruhja kaikkiaan Snneja ja lehmiä li 9, hiehja ja isja vasikita 2. Nystyrätautia (Tuberculsis) tdettiin 5 naudassa ja 0 siassa. Matrakkulan (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculsis) esiintymiset v. 98 ja vv ilmenevät alla levasta yhdistelmästä: Cy st icer cu s inermis Tuberculsis Nautjen Nautjen Sikjen Vusi luku % luku % " luku % TS O O Käyttösast. Knekeskus käsitti knehallin, krjauspajan, jäätehtaan varastineen sekä kellarikerrksessa levat ainesten ja viteluöljyn varastt. Jäähdytyshuneiden jäähdyttämistä varten li knehallissa kaksi turb jäähdy tysknetta ä ly/t 8 C + 25 C, syväjäähdytyshuneiden jäähdyttämistä varten kaksi turb jäähdy tysknetta ä ly/t 8 C + 25 C tarpeellisine apukneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaits, jnka vurkautinen valmistusmäärä li 400 kpl 25 kiln painista jääkuutita. Jäähdytyshuneiden lämpötiljen ja ilman ksteuden tarkkailua varten li knehalliin sijitettu kauklämpömittarit. Jäähdytyskneiden I IV käyttöaika li kertmusvunna seuraava: I-kneen 600 tuntia 0 minuuttia, II:n 70 tuntia 5 minuuttia, III:n 252 tuntia ja IV:n 50 tuntia 0 minuuttia. Klrikalsiumia käytettiin säiliössä I 5 45 kg ja säiliössä II 4 95 kg, yhteensä kg. Jäätä valmistettiin kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi n kaksi Babcck & Wilcx vesiputkikattilaa ä 90 m 2, yhteensä 80 m 2 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä kneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Tinen kattila n varustettu nykyään puulämmitykseen sveltuvalla tulipesällä. Höyrykattilat lämmitettiin 98 tuntia 45 minuuttia, siitä kattila I 44 tuntia 45 minuuttia ja kattila II 540 tuntia. Halkja kulutettiin m ja kivihiiliä tnnia eli kivihiilen määrä muunnettuna haliksi, kaikkiaan m halkja. Vettä kulutettiin 07 m. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijhtlaitkselta tulevan veden kulutus kuutimetreissä jakaantui eri sastille seuraavasti:

9 76 7. Teurastam Lämpökeskus 07 Lämminvesi Jäähdytyskneet 077 Hallintrakennus 2 52 Ilmatiivistäjä 7 Jäätehdas 206 Tukkuhallin kellari Jäähdytyshuneet 490 Sikateurastam 5 27 Sulipesimö Mahjen tyhjennys Suuren karjan teurastam Lihantarkastam 92 Saniteettiteurastam 0 Suuren karjan talli 7 Pienen karjan talli 2 Lantala 094 Viemäriveden puhdistam Karjan vaunujen puhdistam Lihavaunujen puhdistam 4 Kanateurastam Kesänavetta 55 Pihjen kastelu 725 Vutavarast 44 Maidntarkastam 777 Yhteensä m Sähkönkulutus. Laitksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitkselta vltin suur jännitteisenä teurastamn malle muuntasemalle, jssa jännite alennetaan 500 ja 220/27 vltin jännitteiseksi. 500 vltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskneiden mttreissa ja 220 vltin jännite pienemmissä mttreissa, tuulettajissa ja valaistuksessa, llen lamppujännite 27 vlttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilvattitunneissa selviää seuraavasta: valaistusvirtaa käytettiin kwh, 220 vltin vimavirtaa kwh ja 500 vltin vimavirtaa kwh, yhteensä kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamlle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfiiminen. Kertmusvuden aikana puhdistettiin 49 karjavaunua ja 27 lihavaunua, yhteensä 68 vaunua. Lämpimän veden kulutus li 79 m ja kylmän veden 675 m. Kalasatama. Kertmusvuden aikana tutiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kila, jsta sulattua silliä kg ja turetta silakkaa kg. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman timintaa: Jäähdy- Jäähdyttämössä säilytetty Sähkövirran kulutus, K H i ( g tyskne tavaraa, kg ) kwt S s? «f O 5 E 8 P c fl Kuukausi kävnvt ivcx y ny t» tuntia ja Muuta Yh- Val- Vima- Yh- kulutus min. Kalaa tavaraa teensä virta virta teensä m tnn. m kg kg Tammik Helmik Maalisk Huhtik l. 74, Tukk Kesäk Heinäk Elk Syysk Lkak Marrask Juluk l. Kk vusi Tult ja ment. Tulja li kertmusvunna talusarvin mukaan arviitu kertyvän mk, jsta teurastamn tulja mk ja kalasataman tulja mk. Tilien mukaan nusivat tult mk:aan, jsta teurastamn tulja mk ja kalasataman tulja mk. Tult livat siten teurastamn salta mk ja kalasataman salta mk arviituja pienemmät. Kknaisuudessaan livat tult mk arviitua määrää pienemmät. Luvut tarkittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilmäärää.

10 7. Teurastam 77 Eri tulerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talusarvin Tilien Ylitult (+) mukaan, makaan, Vajaus ( ), Tulerä mk mk mk Teurastussastt Lihantarkastamt Tukkumyyntihalli Kuljetusratjen ym. laitteiden käyttämisestä Jäähdyttämöt Luntisetujen krvaukset Muut tult Yhteensä Seuraavasta senttilaskelmasta ilmenee vv:n 98 ja eri tulryhmien suus kknaistulsta: Tulerä Teurastussastt Lihantarkastamt Tukkumyyntihalli Kuljetusradat ym Jäähdyttämöt Luntisedut Muut tult «6.i 4. 5.i « loo. loo. loo. loo. loo. Ment. Kaupungin v:n 950 talusarvin merkittiin teurastama varten määrärahja yhteensä mk, jhn kertmusvunna myönnettiin ylitysikeuksia, lisämäärärahja sekä kalliinajanlisäyksiä yhteensä mk. Kaikkiaan li siis käytettävissä mk, mistä käytettiin mk. Eri meneriin määrärahat ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Talusarvin Lisämäärä- Käytetty tilien Säästö (+) tai Menerä määräraha, mk raha, mk mukaan, mk ylitys ( ), mk Palkkit Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvimaa Kesälmasi]' aiset Vukra Lämpö Valaistus Hylkyliha Vedenkulutus Puhtaanapit Painatus ja sidnta Tarverahat Vaatteiden pesu Kneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnssapit Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Rakennusten, teiden ja ratjen krjaukset ja kunnssapit Teurastajien palkat Yhteensä

11 78 7. Teurastam V:n 950/5 vaihteessa li teurastamn varastssa 4 m halkja ja 0.5 tnnia kksia eli mk:n arvsta ja 975 tnnia kivihiiliä mk:n arvsta, yhteensä mk:n arvsta. Kalsiumklridia li 850 kg 8 00 mk:n arvsta. Varastn kknaisarv li siis mk. Selvemmän kuvan saamiseksi kknaisment n alla levassa yhdistelmässä jaiteltu pääryhmiinsä ja vertailun vuksi n niihin rinnastettu v:n 949 ment, minkä lisäksi menerien suudesta kknaismenihin n tehty senttilaskelma: Menerä Palkkausment Palkkit Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvimaa.. Kesälmasi] aiset Puhtaanapit Teurastajien palkat... Vukra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövima Tarveaineet Kunnssapitkustannukset Kneiden ja työkalujen hankinta. Yleisten laitteiden kunnssapit... Krjaus ja muutstyöt Muut kustannukset Hylkylihan krvaus Painatus ja sidnta Tarverahat Vaatteiden pesu Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Ment yhteensä Tult yhteensä Ylitys (+) Vajaus ( ) Kknaismäärä, Kknaismäärä, mk mk % % % i « } l ( 2.8.i \ l.i

12 7. Teurastam 79 h Kalantunti Helsinkiin rautateitse, autilla ja meritse kuukausittain v. 950 Kuuls :ausi Rautateitse Autilla Meritse kalaa 000 kg Kaikkiaan Turetta Sulattua Savustettua Turetta Sulattua Savustettua Turetta Sulattua Kuivattua Tammikuu O.i.6 _ i Maaliskuu 65.8 l.i q Tukkuu i Kesäkuu ~ 2.2 Heinäkuu Elkuu l Syyskuu i q Lkakuu , 0A Marraskuu i Julukuu i Kk vusi

13 80 7. Teurastam II. Hylkäämiset ryhmitettyinä niiden Teurastussnneja ja härkkiä Lehmiä Hiehja ja isja vasik. Pikkuvasikika Hylkäämisen syy O 50 a> * g I 8 il B "a Í B O fi p52 JS" P j? a» p- P O n P» IB- S'ä la s g. * il il»s e 5 ' B haemrrhagia 9 Cystae 0 2 Distmatsis Abscessus Acetnaemia Actinmycsis Angiectasia hepatis Arthritis, bursitis, gnitis Brnchpneumnia catarrhalis chrn, suum Cachexia Cntusines, fracturae, Cysticercus inermis» tenuicllis Erysipelas suis Castritis et pericarditis traumatica Icterus Mastitis Metritis Nephritis Pirplasmsis 22 2 Pneumnia 24 Pyaemia Septicaemia 27 Tuberculsis Tumres Alii mrbi Märkäpesäkkeet... Puutstauti Sädesienitauti Pilkkumaksa Nivel-, limapussintulehdus Prsasyskä Nääntyminen Ruh j evammat, tai plvi- uunmurtumat, verenvudt Rakkkasvaimet Matrakkulat Matrakkulat Maksamadt Sikaruusu Traumaattinen maha- ja sydänpussitulehdus Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Utaretulehdus Khtutulehdus Munuaistulehdus Pilaantuminen Punatauti Keuhkkuume Märkämyrkytys veriaspi- Rehu-, kalttausvesi-, rati Verenmyrkytys Nystyrätauti Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Muut taudit Yhteensä Hum.! Taulukksarakkeeseen merkityt luvut eivät sita elinten lukua, vaan eläinten

14 7. Teurastam 8 syyn ja khteiden mukaan vunna 950 sastt Lih ant arkast am Lampaita Sikja Prsaita Hevsia Snneja ja härkiä Lehmiä Hiehja ja isja vasik. Pikkuvasikita Ruhnsia elimi- neen P: & Ruhnsia elimi- neen Ruhnsia Ruhnsia Ruhnsia Ruhnsia i Ruhnsia Ruhnsia i j II S ( IMEMISIN ! ] H l ! 4lj lukua,, jista ne n hylätty

15 82 7. Teurastam Jatka L ihantar k a s t a m 0 i Lampaita Sikja Prsaita Hevsia Hylkäämisen syy Ruhnsia Ruhnsia Ruhnsia Ruhnsia I Abscessus Märkäpesäkkeet 2 Acetnaemia Puutstauti Actinmycsis Sädesienitauti 4 Angiectasia hepatis Pilkkumaksa.. Arthritis, bursitis, Nivel-, limapussin- tai plvi- 5 gnitis tulehdus Brnchpneumnia Prsasyskä catarrhalis 6 chrn. suum Nääntyminen : 7 Cachexia Ruhjevammat, luunmurtumat, fractu- Cntusines, verenvudt 8 rae, haemrrhagia Cystae Rakkkasvaimet. 0 Cysticercus inermis Matrakkulat» tenuicllis Matrakkulat 2 Distmatsis Maksamadt 76. Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericardi- Traumaattinen maha- ja sydän- 4 tis traumatica pussitulehdus i 5 Icterus Keltatauti Kehittymättömyys. 7 Likaantuminen. 8 Mastitis Utaretulehdus. > 9 Metritis Khtutulehdus 20 Nephritis Munuaistulehdus 2 2 Pilaantuminen Pirplasmsis Punatauti! 2 Pneumnia Keuhkkuume 24 Pyaemia Märkämyrkytys / Rehu-, kalttausvesi-, veriaspi- 25 rati Septicaemia Verenmyrkytys Tuberculsis Nystyrätauti 28 Tumres Kasvannaiset. 29 Vieras haju, väri, maku Alii mrbi Muut taudit Yhteensä Hum.: Ks. edell. siv. humautusta.

16 7. Teurastam 8 III. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vusina Vusi Raavaita Isja vasikita Pikkuvasikita Ruhja, kpl Lampaita Sikja Prsaita Hevsia Hirviä, prja Kettuja Muuta tavaraa, kg Yhteensä, kg , ,, Tukkumyyntihallissa myytiin ,, Jäähdyttämössä säilytettiin IV. Syvä jäädy ttämön käyttö vusina Vusi Metsänriistaa S y v ä j ä ä d y ä m ö s s ä Lihaa Kilgrammaa säilytettiin Muuta tavaraa Kanja ym. siipikarjaa Kaniineja Metsästäjäkpeissa Yhteensä

17 V. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vunna 950. Ist snnit Nuret snnit Hieht Ruhvasikat Pikku vasikat Juttvasikat Lampaat Lihtussiat Emakt Hevset Kuukausi ja hintatas ST * P w P c p Is p c e c P P (6 W w c ff E ff 8 sr«-k p C c S s* PC/> sr* Is S S H-ffi S 6 BES 5 5*. ö S Hinta k i g r ammalta, markkaa 6 Is»?T P p 8 C (Ii Tammikuu, krkein » alin Helmikuu, krkein » alin Maaliskuu, krkein » alin Huhtikuu, krkein » alin " Tukkuu, krkein _ » alin Kesäkuu, krkein » alin Heinäkuu, krkein » alin , Elkuu, krkein » alin Syyskuu, krkein » alin : , Lkakuu, krkein » alin Marraskuu, krkein » alin Julukuu, krkein ' » alin j Alle 50 kg:n juluprsaan krkein keskilaadun hinta li 95 mk kg:lta.

18 7. Teurastam 85 VI. Kalantunti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä lähetyspaikkakuntien mukaan vunna 950 Kuukausi: 6 p K g K > S CD P P & g g 0 f 0 P ti 000 kg H e K SO k! tr c/* pj: Tammikuu Helmikuu.. Maaliskuu. Huhtikuu.. Tukkuu. Kesäkuu... Heinäkuu. Elkuu Syyskuu... Lkakuu... Marraskuu. Julukuu i i Kk vusi s si e l.i O.i , l i Siitä Turetta Sulattua... Savustettua Kuivattua ; 52.x i Lähetyspaikkakunta: Helsinki Hank Helsinki Lviisa Ktka. Hank Turku Pri Kristiina Vaasa Oulu... Tampere Hämeenlinna... Kupi Kajaani Ahvenanmaa Tanska Nrja Hllanti Is-Britannia Islanti i O.i i i Kaikkiaan] s 208. i 6. s s ll.i I e Xunnall.kert. 950, II sa 25