XI. Teurastamo. on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 1935.

Transkriptio

1 XI. Teurastam. Teurastamn timintaa kskeva kertmus ) v:lta 9 li seuraavan sisältöinen: Teurastamlautakunta. Kknpan ja kkukset. Kkuksessaan julukuun p:nä 9 kaupunginvaltuust valitsi teurastamlautakunnan puheenjhtajaksi kauppaneuvs S. A. Hhenthalin sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteenthtri W. Ehrströmin, timittaja A. E. Leinn, sastpäällikkö F. Misalan, ja varatumari A. Wikströmin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa li sähköteknikk V. V. Salvaara. Lautakunnan varapuheenjhtajana timi eläinlääketieteenthtri W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. Blmberg. Teurastamlautakunta kkntui v. 9 8 kertaa ja li sen käsittelemien asiain pykäläluku 79 ja sen lähettämien kirjeiden luku 2. Lausunnt y. m. Lautakunnan kertmusvuden aikana antamista lausunnista ja esityksistä mainittakn seuraavat: pultava lausunt kaupunginhallitukselle lihan jälkitarkastuksen vimaansaattamisesta Helsingin kaupungissa; ehdtus kaupunginhallitukselle kanateurastuksen väliaikaisesta järjestämisestä teurastamssa; esitys kaupunginhallitukselle saada tehdä spimus rautatiehallituksen kanssa rautatievaunujen puhdistamisesta teurastamn timesta; esitys kaupunginhallitukselle saada tehdä spimus Nbel- Standard Sumessa sakeyhtiön kanssa authultaseman rakentamisesta teurastamn alueelle; esitys kaupunginhallitukselle, että Helsingin maalaiskunnan ja Keravan kauppalan lihantarkastamissa esiintyvät bakterilgiset tutkimukset saataisiin tehdä teurastamn labratrissa määrättyä maksua vastaan; lausunt kaupunginhallitukselle talusarvin uudelleenjärjestämisestä; lausunt kaupunginhallitukselle tilintarkastajien v:n 9 kertmuksesta; esitys kaupunginhallitukselle vutavarastn rakentamisesta; lausunt kaupunginhallitukselle kmitean asettamisesta ehdtuksen laatimista varten teuraskanjen kaupan ja säilytyksen järjestämiseksi; lausunt kaupunginvaltuustn asettamille teurastamn katselmusmiehille teurastamn rakennusten, kneistn ja laitteiden tarkituksenmukaisuudesta ja kunnsta. Teurastam. Muutkset henkilökunnassa. Julukuun p:nä 9 eläkkeelle siirtyneen vaakaaj a J. Träskmanin tilalle teurastamlautakunta tammikuun 0 p:nä nimitti v. t. vaakaaj an K. Carlanderin helmikuun p:stä alkaen. Helmikuun 28 p:nä ernneen vaakaaj a L. Laurinin tilalle lautakunta kesäkuun 5 p:nä nimitti v.t. vaakaaj an H. Heinn heinäkuun p:stä alkaen. Syyskuun 2 p:nä kulleen kassanhitaja H. G. Ahlbergin tilalle lautakunta julukuun 29 p:nä nimitti kassanhitajaksi ja kanslistiksi v. t. kassanhitajan ja kanslistin I. Paatern tammikuun p:stä 95 alkaen. Sairaslmaa nauttivat vaakaaja L. Laurin tammikuun 9 p:n välisenä aikana, kanslia-apulainen I. Paater helmikuun 26 p:stä maaliskuun 2 p:ään, halliesimies H. Nrdberg huhtikuun 2 p:stä tukkuun 5 p:ään, kassanhitaja H. G. Ahlberg tukkuun p:stä kesäkuun 0 p:ään sekä elkuun, halliapulainen E. Jhanssn tukkuun p:stä kesäkuun 6 p:ään ]a ) Eräät kertmusta seuranneet taulukktiedt, jita ei le tähän merkitty, n julkaistu Helsingin kaupungin tilastllisessa vusikirjassa v:lta 95.

2 58* XI. Teurastam. trikiinintutkija I. Berglund julukuun 27 p:n välisenä aikana, kaikki ilman erityistä sijaista. Kassanhitaja H. G. Ahlberg li sairauden takia virkavapaana vielä syyskuun p:stä saman kuukauden 2 p:ään, jllin hän kuli; hänen sijaisenaan li A. Nikula. Sairaslmaa nauttivat vielä trikiinintutkija A. Pärssinen syyskuun 2 p:stä lkakuun 8 p:ään, sijaisenaan U. Thme syyskuun 2 p:n ja lkakuun p:n välisenä aikana ja B. Ahlbäck lkakuun 5 p:n ja 8 p:n välisenä aikana, ja edelleen marraskuun 60 p:n välisenä aikana, sijaisenaan N. Hlmberg, trikiinintutkija I. Berglund lkakuun p:stä marraskuun 7 p:ään ja marraskuun 0 p:stä julukuun 9 p:ään, sijaisenaan D. Segercrantz, vahtimestari J. E. Martinmäki lkakuun 8 p:stä marraskuun 7 p:ään, sijaisenaan H. Jhanssn, vaakaaja J. A. Karjalainen marraskuun 6 p:stä julukuun 5 p:ään, sijaisenaan A. Ekhlm, siivja H. Hägg marraskuun 7 p:n välisenä aikana, sijaisenaan I. Häyrynen ja vaakaaja U. Frssell marraskuun 52 p:n välisenä aikana, sijaisenaan T. Nylander. Harjitteli] at. Lihantarkastushar j ittelij ina livat piirieläinlääkäri H. A. Anderssn tammikuun ajan, kunnaneläinlääkäri Y. O. Kkk syyskuun 5 p:stä marraskuun 5 p:ään, kaupungineläinlääkäri A. Palmen helmikuun 9 p:stä maaliskuun 9 p:ään, eläinlääkäri P. M. Wallin tukkuun 27 p:n välisen ajan ja kaupungineläinlääkäri K. Vurinen helmikuun 9 p:stä maaliskuun p:ään. Kaikki nämä harjittelivat myös labratrissa. Vain labratrissa harjittelivat eläinlääkärit A. Maikki ja A. Sjöberg, kaupungineläinlääkärit R. Hemnell, J. Mrelius ja R. Reinilä, kunnaneläinlääkäri A. Erikssn ja ruva Reinilä. Trikiinintutkijaharjittelijana timi neiti I. J. Venh lkakuun 5 p:n välisenä aikana. Aukilaika. Lihantarkastamn aukilaikaan tehtiin vuden aikana se muuts, että lihantarkastama pidettiin auki lihjen tarkastusta varten myös iltapäivisin kl 89, paitsi lauantaisin ja aattpäivinä. Yömaja. Vuden aikana sisustettiin pienkarjan tallin päädyssä leva hune yömajaksi maalaisia varten. Retkikuntia. Niinkuin ennenkin kävi kertmusvunna lukuisia retkikuntia teurastamssa. Teurastussastilla teurastettiin ja tarkastettiin seuraava määrä eläimiä: Snneja ja härkiä,92 Lampaita ja vuhia...,26 Lehmiä 7,695 Sikja 9,0 Hiehja ja isja vasikita.. 7,59 Prsaita 6 Pikkuvasikita 86 Hevsia 50 Yhteensä 0,6 Yllä luetellut ruht vastasivat 2,5,52 kg lihaa, jsta 67. % li nautakarjan-, 0.5 % sian-,.7 % lampaan- ja vuhen- sekä 0.5 hevsenlihaa. Teurastettua karjaa tarkastettaessa määrättiin erikiskäsiteltäväksi 78 kpl, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä kk Hylättyjä ruhn- F Qn ruhja, sia, kpl. kg. kpl. kg. Snneja Lehmiä Hiehja 2 Pikkuvasikita 22 9 Lampaita Sikja Yhteensä 2,052 76,798

3 XI. Teurastam. 59* Hylättyjen kknaisten elinten lukumäärä ilmenee seuraavista numerista: Sydämiä. Päitä. Kieliä. Keuhkja. Maksja. Utareita. Vatsalaukkuja, Sulia, vatsakalvja. sulilieveitä. Munuaisia. Snnien Lehmien , Hiehjen Is.vasikiden Pikkuvasikkiden.. 2 Lampaiden Sikjen 0 8 2, Prsaiden.. : Hevsien.. Yhteensä 2 0 7,72, Teurastussastilla teurastetut eläimet livat saapuneet kaupunkiin jk maanteitse tai rautateitse kuten alla levasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse saapuneita. Rautateitse saapuneita. Kaikkiaan. Snneja, lehmiä, hiehja ja isja vasikita..,6 5,960 7,096 Pikkuvasikita Lampaita ja vuhia.., 75,5,26 Sikj a Prsaita 5,7, ,0 6 Hevsia 6 50 Yhteensä 7,75 2,9 0,6 Karjatallien käyttö. Eläinten talleissaln vurkausimäärä käy ilmi seuraavista numerista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tuk k. Kesäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Kk vusi Raavaita ,660 Vasikita Lampaita Sikja Hevsia Kaikista teuraseläimistä li talleissa yli yön keskimäärin.2 %. Hevsista li yli yön 28. %, naudista 5.6 %, siista 0. % ja lampaista 8.9 %. Sulipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavalla sivulla mainitun eläinmäärän elimet:

4 60* XI. Teurastam. Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tuk k. Kesäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Kk vusi. Raavasten, sikjen, hevsten..,07 8, ,209,790,85 5,08 2,0 2,008,56,28 27,05 Pikkuvasikiden, lampaiden, prsaiden 68' ,20 Näistä 589 li muualla teurastettuja raavaita ja 5 muualla teurastettuja pikkuvasikita ja lampaita. Lihantarkastamssa tarkastettiin v:n 9 kuluessa kaikkiaan 2,85,00 kg lihaa keskipainjen mukaan laskettuina. Tarkastukset khdistuivat paliteltuun lihaan, 96,960 kg:aan, sekä alla mainittuihin ruhlajeihin: Kk Puli- Kk Puliruhja, ruhja, ruhja, ruhja, kpl. kpl. kpl. kpl. Snneja ja härkiä... 7 Lampaita ja vuhia,626 7 Lehmiä.. 7,7 Sikja 7,6 26 Hiehja ja isja vasikita 6,022 8 Prsaita 0 Pikkuvasikita 2,52 Hevsia 6 Yhteensä 70,286 0 Tarkastusten jhdsta erikiskäsiteltiin 6 raavasta ja 9 isa vasikkaa sekä hylättiin seuraava määrä kk ruhja, ruhjen sia ja kknaisia elimiä: Hylättyjä kk Hylättyjä ruhja, kpl. kg. ruhnsia, kpl. kg. jvaikhjaan, g. Snneja ja lehmiä 52 7,98 97,25 8,82 Hiehja ,298 Isja vasikita Pikkuvasikita 79 6, ,076 Lampaita Sikja ,760 2,0 Prsaita 0 Hevsia 5 5 Paliteltua lihaa,5 Yhteensä 602 6, ,788 22,28 i Hylättyjä kknaan Sydämiä. Päitä.! Kieliä. Keuhkja. Maksja. Utareita. Munuaisia. Snnien Lehmien Hiehjen Is. vasikiden Pikkuvasikiden Lampaiden Sikjen ,97 2 Hevsten... 2 Yhteensä, ,729 2,

5 XI. Teurastam. 6* Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja jäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. H c i* Kesäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Kk vusi. Tukkumyyntihallista myytyjä. Raavaita, kpl.,9,9,88,0 2,90 2,6 2,80,028,7 ',6,055 2,850,860 Isja vasikita»,8 2,98,097,,927,598,02,688,5,700,52,2,792 Pikkuvasikita» ,285, ! ,7 Lampaita 2,26,850,92,77,68,282,06,98 5,06 6,95 6, 2,95 7,560 Sikja» 2, ,256 2,07 2,208,826,750 2,007 2,2,052,082, 2,97 Prsaita» Hevsia» 2 i 7 Muuta tavaraa, kg. 5,66 5,268 9,20,20,76 9,679 0,822 6,900,289 0, 9,50 6,285 95,978 Riippuvien ruhjen sastissa ja tukkumyyntihallissa säilytettyjä. Raavaita, kpl.,797,0 9,066,820,76 2,872,522,59,587 2,65 2,269 27,820 Vasikita» ,05 Lampaita» ,29,5 2,087,50, 9,8 Sikja» ,069,0,68,99 2,55,82 2,5,50 5,56 Prsaita» Hevsia» Prja» 2 2 Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastussaststa kuumana lihana vietyjä. Raavaita, kpl. 75 2! ,77 Vasikita» Lampaita» 2 9 Sikja» ,852 Prsaita» Hevsia» 5 2 Tarkastettuja, mutta < ei tukkumyyntihallista myytyjä. Raavaita, kpl i Isja vasikita» ,26 Pikkuvasikita» 2,8,5 2,72 2,9, ,50 2,088 2,07 9,07 Lampaita» : ,09 Sikja» i ,06 Hevsia» Paliteltua, lihaa, kg.,70 6,766 7,85 6,869 0,055»7,58 6,20,002 2,2 7, 8,56 9,262 79,25 Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastussaststa vietyjä jäähdyttämässä pidettyjä. Raavaita, kpl Vasikita» 0 Lampaita» Sikja» Revsia» Jäädyttämössä säilytettyjä. Lihaa, kg. i - 7,62 6, ,556 Lintuja» 7 78,672 LO,570,5,705 Kalja» i I 2 2 Muuta»....i ' i i 20 20

6 62* XI. Teurastam. Keskipainjen mukaan kilgrammiksi muunnettuina muuttuivat edellä esitetyt numert seuraaviksi: Kuukausi. Tukkumyyntihallista myytyjä. Riippuvien ruhjen sastissa ja tukkumyyntihallissa säilytettyjä. Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastussaststa kuumana lihana vietyä. Tarkastettuja, mutta ei tukkumyyntihallista myytyjä. Tukkumyyntihallia käyttämättä teurastussaststa vietyjä jäähdyttäm. pidett. Jäädyttämössä säilytettyjä. Tammikuu.. 88,999 5,782 7,20 52,276 2, Helmikuu 787,959 79,6 25,6,697 Maaliskuu.. 9,997 79,56 28,79 70, Huhtikuu 755,7 8,28 8,02 62, Tukkuu.. 772,96,08 2,50 7,,60 Kesäkuu... 68,080,007 9,55 28,0 5,76 Heinäkuu 65,692 5,55 0,29 2,22 0,09 Elkuu 786,9 787,655 0,75 8,529 2,7 7 Syyskuu... 85,228 68,760 8,75 2,86 5,6 7 Lkakuu ,67 65,55 2,7 5,826 20, 26,0 Marraskuu..,026,686 58,59 25,560 52,66 5, 7,262 Julukuu... 8,959 58,58 26,80 57,905 9,8,87 Kk vusi 9,878,575 5,20,0 287,6 50,986 9,77 8,82 Jäätä valmistettiin alla mainitut määrät: Tnnia. Tukkuu.6 Kesäkuu. Heinäkuu 6.6 Elkuu 9.6 Tnnia. Syyskuu 76. Lkakuu 58. Marraskuu 260. Julukuu 0. Kk vusi Punnitseminen. Seuraavat numert valaisevat teurastamssa suritettua punnitsemista: Punnittu. Tammik. Helmik. Maalisk. ö F Tukk. Kesäk. Heinäk. Elk. Syysk. F pr ja pr Marrask. Juluk. Kk vusi. Vutia, kpl,85,26,7,8 2,05,968 2,795,92,7,58 2,792,589 27,76 Elävää karjaa,kpl Kuumaa lihaa: Hevsia, raavaita, sikja, kpl , Vasikita, lampaita, prsaita, kpl ! Muuta tavaraa,kg., ,00,500,200 5,00,00 7,200 8,900,700 2,600i Teurastamn juksuratja, sähkövinttureja y.m. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten:

7 I XI. Teurastam. 6* a e Kkvusi Raavaita, kpl Isja vasikita Pikkuvasikita Lampaita Sikja, Prsaita Hevsia Muuta tavaraa, kg,970,988 97,627,9 80 6,29,660,895 5,200,95 60,99 2,0 2,696 67,52 2, ,8 22,0,579,78 2,76 2, ,052 98,62,97 0,582,57,70 2, 2,068,97,556 2,775 2,828 2,9 2,259 2,80 2,259 2,0 2,6 28, , ,29,096,0 2,978,288,90,862 2,086 2,6,5 95,08,67 2,7,65,0 22, ,580,05 2,82, 2,58 20,78 7,88 79,58 Näiden ruhjen lihamäärä li keskipainjen mukaan laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg. Tammikuu 505,58 Helmikuu 80,988 Maaliskuu 578,027 Huhtikuu 65,89 Tukkuu 520,205 Kesäkuu 6,7 Kg. Heinäkuu 78,52 Elkuu 08,00 Syyskuu 92,25 Lkakuu 59,85 Marraskuu 670,298 Julukuu 587,67 Kk vusi 6,,90 Lämpökeskuksen plttainekulutus v. 9 li tnnia hiiliä; höyrykattilita lämmitettiin,06 tuntia 5 minuuttia ja niistä annettiin höyryä,852 tuntia 5 minuuttia, arinamttreja käytettiin,872 tuntia 5 minuuttia, hiilinsturi li käynnissä 29 tuntia 6 minuuttia j a lisävettä käytettiin 90 m. Lämpökeskuksen keskimääräinen vurkautinen käyttö näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. Kesäk. Heinäk. g 0 pr Syysk. Lkak. S P -s p Juluk. Lämmitetty Tuntia ja minuuttia ö 7.Oli l l. j 5.6 j Annettu höyryä Käytetty lisävettä Pltettu hiiliä Kuutimetriä ,7 2.2 J " j 0.9j l.ij 2.0 Tnneja l ? j l.l l.oöl l.ööl Knekeskuksen jäähdytyskneiden keskimääräinen vurkautinen käyntiaika tunneissa ja minuuteissa laskettuna li seuraava:

8 6* XI. Teurastam. Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tnukk. Kesäk. He näk. S O ff Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Tuntia ja minuuttia. Jäähdytyskneet Jäähdyttämön tuulettajat Jäädyttämön tuulettajat Jäähdytysvesipumppu Klrikalsiumia käytettiin 9,9 kg. Sähkövirtaa kului kaikkiaan 76,9 kwh, kuten alla levista numerista lähemmin näkyy: Valaistusvirtaa, Vimavirtaa, Yhteensä, kwh. kwh. kwh. Tammikuu 5,97,67 0,0 Helmikuu,96 26,88 0,80 Maaliskuu,60 2,205 27,665 Huhtikuu 2,05 26,56 28,569 Tukkuu,9 5,508 6,927 Kesäkuu,96 5,69 52,665 Heinäkuu,90 90,6 9,76 Elkuu, 97,0 98,88 Syyskuu 2,60 90,809 9,9 Lkakuu 5,0 85,87 90,98 Marraskuu 6,92 76,50 8,25 Julukuu 6,92,95 5,07 Yhteensä 2,25 69,99 76,9 220 V:n virtaa li 20,879 kwh, 500 V:n virtaa 5,0 kwh. Huippukurmitus eri kuukausina li seuraava: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. Kesäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. kw kuutimetreissä laskettuna ilmenee seuraavasta yhdistel- Vedenkulutus mästä: Kylmä vesi. Hallintrakennus,56 Suurkarjan teurastam...,0 Sianteurastam 2,6 Saniteettiteurastam 77 Lihantarkastam 2 Sulipesimö.. 7,52 Mahantyhjennyshune... 26, Suurkarj an talli 68 Pienkarjan talli 6 Tukkumyyntihalli,06 Jäähdyttämöt 206 Jäähdytyskneet,975 Ilmapumpun jäähdytys Jäätehdas 700 Lämpökeskus 90 Yaunupesimöt,52 Pesu ja kastelu 2,29 Lantala 276 Lämmin vesi. Lämminvesisäiliöt 7,89 Yaunupesimöt 255 Yhteensä 62,760

9 XI. Teurastam. 65* Alla levat numert sittavat kausittain: vedenkulutuksen kuutimetreissä kuu- Tammikuu 2,2 Helmikuu 2,78 Maaliskuu 2,89 Huhtikuu 2,29 Tukkuu,6 Kesäkuu,77 Heinäkuu 6,77 Elkuu 8,959 Syyskuu 9,092 Lkakuu 9,0 Marraskuu 7,208 Julukuu,28 Kk vusi 62,760 Labratrissa tutkittiin v. 9 bakterilgisesti 298 kknaista ruha ja 9 ruhnsaa tai elintä, tehtiin 2 histlgista tutkimusta, 8 keittketta ja 7 maittutkimusta. 7,90 kk- ja pulisikaa ja 20 prsasta tutkittiin trikiinien varalta. Lisäksi valmistettiin myyntiä varten elatusaineita 05 täydellistä tutkimusta varten. Kk ruhja kskevat bakterilgiset tutkimukset. Ruhista tuli 2 lihantarkastamsta, 8 teurastussastista, sairassaststa, tukkumyyntihallista, Malmin ja Keravan lihantarkastamsta sekä Karjakeskuskunnan teurastamsta. Ruhista li 0 nautaa, 87 isa vasikkaa, 60 pikkuvasikkaa, 8 sikaa, prsas, lammas ja hevnen. Septicaemiaa tdettiin 7 tapauksessa eli 2.5 %:ssa, sitä vastin sitä ei tdettu 225 tapauksessa, jista 2 tapausta li kknaan bakteerittmia. Septicaemiaprsentti lihantarkastamn ruhissa li 27.i, teurastussastjen ruhissa 0. ja muissa ruhissa 29.. Septicaemia li 5 tapauksessa klibakteerien aiheuttama, 8 tapauksessa streptkkkien, 6 diplkkkien, 2 diplstreptkkkien, pastörellabakteerien, prteusbakteerien ja tapauksessa pernaruttbasillien aiheuttama. Ruhnsia, imuslmukkeita tai elimiä kskevat bakterilgiset tutkimukset. Pernarutn varalta tutkittiin 9 näytettä, jista li naudasta, 2 issta vasikasta, lampaasta ja siasta. Tulkset livat kielteiset. Tuberkulsin varalta tutkittiin 0 näytettä, jista 9 li naudasta, issta vasikasta ja 28 siasta. Myönteinen tuls saatiin tapauksessa, jista li nauta, 2 isa vasikkaa j a 8 sikaa. Yhdessä tapauksessa saatiin myönteinen tuls mikrskpilla kun sitä vastin muut tulkset saatiin vasta marsuistutuksien jälkeen. Sikasepticaemian varalta tutkittiin 2 näytettä, jista li myönteinen. Muista bakterilgisesta tutkimuksesta mainittakn: 8 absessia, jista 2 li Bac. pygeneksen aiheuttamaa, ja muuttunutta utaretta, jista 2:ssa tdettiin Strept. agalactiaca ja 2:ssa Bac. clia. Histlgiset tutkimukset. Melkein kaikkia näitä tutkimuksia varten käytettiin jäädytysmikrtmia. Saaduista tulksista mainittakn seuraavat: 2 actinmycsista, carcinmia, sarcmi, lipmi, 2 myxfibrmaa, adenma, sarcspridia ja 2 rasvarappeutumista. Keitt- ja paistamiskkeet. Näytteistä li 28 niistä ruhista, jtka bakterilgisesti tutkittiin, sekä 67 muita ruhja. Viimeksi mainitut ruht jakautuivat eri eläinlajeihin seuraavasti: 22 nautaa, 7 isa vasikkaa, pikkuvasikkaa j a sikaa. Myönteinen tuls saatiin ensinmainitussa ryhmässä 58 ruhsta eli 20.6 %:ssa ja tisessa ryhmässä 2 ruhsta eli 5.8 %:ssa. Syistä ja tau- Kunnall. hert. 9. 5*

10 66* XI. Teurastam. deista, jiden tähden keitt- tai paistamiskkeita tisessa ryhmässä suritettiin, mainittakn seuraavat: karjut ja piettiöt hun teurastus, munuaisrakkulat, munuaistulehdukset, tympanitis, icterus, rachitis, hepatitis, ut väri ja ut haju. Maidntarkastuksia. Aina kun teuraseläinten mait n käytetty ihmisravinnksi n se sitä ennen bakterilgisesti tarkastettu. Sairaallisia muutksia ei le kertaakaan vitu tdeta. Trikiinintutkimukset. Trikiinien varalta tutkituista siista ja prsaista li 8,8 lihantarkastamsta ja 9,26 teurastussastista. Trikiinejä ei tdettu. Elatusaineiden valmistus muiden kuin miksi tarpeiksi. Osuuskunta Veterinarian laskuun valmistettiin,80 lakmuslaktsagarputkea,,80 fuksinidekstrsiagarputkea,,050 lakmuslaktsekstraktiagarputkea,,050 lakmusdekstrsiekstraktiagarputkea, 6,00 grammaa lihalientä ja 6,00 grammaa liha-agaria. Osuuskunta Veterinaria n jakanut yllä mainittuja elatusaineita 6 lihantarkastusasemalle ja hyväksytylle teurastamlle maassamme. Sairassast. Sairassastssa teurastettiin 2 pikkuvasikkaa, 7 prsasta ja sikaa. Tarttuvia tauteja ei vitu tdeta. Takavarikimissyiden juksta mainittakn Cysticercus inermis ja tuberculsis. Miten runsaasti niitä v. 9 n tdettu verrattuna kaikkiin lihantarkastamssa ja teurastussastissa tarkastettuihin ruhihin selviää alla levasta tauluksta. Mainittakn vielä pernarutttapaus, jka tdettiin teurastussastissa. Nautja Hiehja ja isja vasikita Sikja Cysticercus inermis. Tuberculsis. Luku- % kaikista tar- Luku- % kaikista määrä, kastetuista. määrä, tarkastetuista Yhteensä O.02 Teurastamn tult ja ment. Talusarvin mukaan li kertmusvunna tulja arviitu kertyvän yhteensä,059,0 markkaa, siitä 98,000 markkaa teurastussastjen,,289,000 markkaa lihantarkastamn,,2,000 markkaa tukkumyyntihallin ja 960,0 markkaa muita tulja. Tdellisuudessa tult nusivat yhteensä,2,59: 0 markkaan jakautuen 552,909: 75 markkaa teurastussastjen, 775,2 markkaa lihantarkastamn, 987,857: 95 markkaa tukkimyyntihallin ja 928,660: 60 markkaa muitten tuljen salle. Kertyneet tult livat yhteensä 8,890: 70 markkaa eli 20.i % arviitua määrää pienemmät. Teurastussastjen tult sittivat ylitystä 5,909: 75 markkaa, jta vastin lihantarkastamn tult sittivat 5,879 markan, tukkumyyntihallin 2,2: 05 markan ja muut tult,779: 0 markan vajausta talusarvin nähden. Eri tulerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä:

11 XI. Teurastam. 67* Teurastussastjen käyttö Lihantarkastus Myyntimaksut Juksuratjen, sähkö vintturien y. m. laitteiden käyttö Lihjen erikiskäsittely. Sulipesimön käyttö... Karjatallien käyttö Punnitusmaksut Esijäähdyttämön ja riippuvien ruhjen sastn käyttö Jäähdytyskppien vukrat Jäädy tyskppien vukrat Sisäelinten vukrat säilytyskppien 552,909: ,2: 987,857: 95 07,25,90 58,287 5,29 8, ,5: 70 29,5: 5 75,786: 05 0,2: 50 Sulauskppien vukrat.. Lihjen säilytys tukkumyyntihallissa Asunt- ja ravintlan vukrat Knttrihuneiden vukrat Heinien ja kauraruheiden myynti Jäiden myynti Vaunujen puhdistus y. m... Luntisetujen krvaaminen Muut tult,56: 65 8,97 5,00 6,250,9 8,85 5,85 8,60, Yhteensä,2,59: 0 Alla levat numert sittavat miten tult jakautuivat eri kuukausiin: Tammikuu 258,568:90 Helmikuu 208,76:05 Maaliskuu 258,086:05 Huhtikuu 252,09: 0 Tukkuu 27,57:80 Kesäkuu 80,79:05 Heinäkuu 22,9: 85 Elkuu 272,056:0 Syyskuu 28,0:0 Lkakuu 75,58: 5 Marraskuu 9,2: Julukuu 20,0: 55 Yhteensä,2,59: 0 Kaupungin v:n 9 talusarvin merkittiin teurastama varten määrärahja yhteensä 2,58,85 markkaa, jhn kertmusvuden varrella myönnettiin lisämäärärahja 2,0: 0 markkaa. Kaikkiaan li siis käytettävissä 2,70,955: 0 markkaa, mistä määrästä käytettiin 2,26,75: 85 markkaa. Säästöä jäi 2,20: 5 markkaa. Eri meneriin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Lisämääräraha, Palkkit Sääntöpalkkaiset virat.. Palkkasääntöön merkitsesemättömät pysyväiset virat Tilapäistä työvimaa... Kesälmasijaiset Lääkärinapu eräille viranhaltij ille Lämpö Valaistus Siivaminen Puhtaanapit Kalustn hankinta Kalustn kunnssapit.. Painatus ja sidnta... Tarverahat Vaatteiden pesu Yleisten laitteiden kunnssapit Käyttövima V edenkulutus Rehut Tarveaineet Talusarvin määräraha, 26,00: 867,5: 0,860: 9,780 0,000 2,000 0,200 55,000 6,000 50,000 5,000 2,000 25,000 7,000 0,000 50,000 66,000 7,600 5,000 65,000 Yhteensä 2,58,85 60:,20: 0 Ment tilien mukaan, 25,80: 820,27: 65 9,780 27,2 2,000 85,20: 0 2,9: 0 9,99: 0,62: 50,09: 5 5,000:,92: 0 9,956: 20 69,9: 5 8,06: 85 98,582: 5 2,029: 0 29,59: 60 0,96: 0 60,676: 5 Säästö (+) tai ylitys (), -h 270: 57,72: 5 + 5,75: 5 5,255: 60 5,050: 90,78: 50 6,890: 55 57: 60,956: 20,860: 55,98: 5 8,582: 5 -f 2,970: 90 -f 8,0:0 -f,80: 60 +,2: 55 2,0:0 2,26,75:85 + 2,20:5

12 68* XI. Teurastam. Eri eläinlajien takavarikimissyyt sekä taka- Takavarikimisia, jtka kskivat Timenpide. fr rt^ Hylkäämisen, erikisen käsittelyn tai bakterilgisen tutkimisen syy. O GO r-. sgg CO pi" CO g«c F Hylkääminen. rt W tartc F g ja Abscessus. Märkäpesäkkeet Actinmycsis. Sädesienitauti.. Angiectasia hepatis. Pilkkumaksa Arthritis, bursitis, gnitis. Niveltai limapussintulehdus Cachexia. Nääntyminen Cystae. Rakkkasvaimet Cysticercus inermis. Matrakkulat Cysticercus tenuicllis. Matrakkulat Distmatsis. Maksamadt Fractura cntusi. Luunmurtumat ja ruhjevammat Haemrhagia. Verenvudt Icterus. Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Mastitis. Utaretulehdus Metritis. Khtu tulehdus Necrsis. Kuli Nephritis. Munuaistulehdus.. Ostemalacia, rachitis. Luunpehmeneminen, riisi Pericarditis. Sydänpussitulehdus Pilaantuminen Pneumnia. Keuhktulehdus.. Rehu-, kaittausvesi-, veriaspirati Septicaemia. Verenmyrkytys.. Tuberculsis. Nystyrätauti Tumres. Kasvannaiset Vaccin. varii Vieras haju, väri, maku Alii mrbi. Muut taudit Yhteensä , ,0 Lihantarkastam , , , , , ,06, , , , ,727 Tähän sisältyvät myöskin ne epäilyttävissä tapauksissa tehdyt bakterilgiset tutkimukset, jtka jhtivat lihan hyväksymiseen. 2 ) kg. ) 5 kg. ),89 kg. 5 ) 8 kg. Hum.: Taulukksarekkeeseen Kkelimiä tai elinten sia merkityt luvut eivät kske yksityisten elinten lukua, vaan niitten eläinten lukua, jista ne n hylätty.

13 varikimisen aiheuttamat timenpiteet. XI. Teurastam. 69* Hylkäämisen, erikisen käsittelyn tai bakterilgisen tutkimisen syy. m ff p: g p": Takavarikimisia, jtka kskivat Lehmiä. CD ff O t? a ja suurempia vasikita. p? pr e < p Ui c+ P F p p P 'p < c ff F Sikja. Prsaita Hevsia. H p pr Timenpide. ff p <! 2. p pr p? Hylkääminen. H 9. S Cfl P ff CD CD S Ui p: Kkruhja tai ruhjen sia. Kkelimiä tai elinten sia. _ ui pr p: Ui CD? ui ff H- f" WO z ^ < CD pr5 Ui p p Abscessus. Märkäpesäkkeet... Actinmycsis. Sädesienitauti.. Angiectasia hepatis. Pilkkumaksa Teurastussastt. l " Anthrax. Pernarutt Arthritis, bursitis, gnitis. Niveltai limapussintulehdus 8 8 Cachexia. Nääntyminen Cystae. Rakkkasvaimet Cysticercus echincccus. Mat- rakkulat Cysticercus inermis. Matrakkulat Cysticercus tenuicllis. Matrakkulat Distmatsis. Maksamadt..., ,89 Enteritis. Sulitulehdus,89 Fractura. Luunmurtumat Icterus. Keltatauti Kalkkiutuneita, liseläimiä. 8 Kehittymättömyys Mastitis. Utaretulehdus Metritis. Khtutulehdus Necrsis. Kuli. Nephritis. Munuaistulehdus Ostemalacia, rachitis. pehmeneminen, riisi Luun Pericarditis. Sydänpussitulehdus Pneumnia. Keuhktulehdus.. Rehu-, kalttausvesi-, veriaspirati ,02,8,8 Septicaemia. Verenmyrkytys Tuberculsis. Nystyrätauti Tumres. Kasvannaiset Alii mrbi. Muut taudit i Yhteensä 69, ,76 Ks. edell. s. alaviittaa ja hum ,8 25,5 78 8

14 70* XI. Teurastam. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vunna 9. Naudat. Juttvasikat. Pik kuvasikat. Lampaat. Kuukausi ja hinta- +ti p > ti p! ST K «* p p M p" p K p iasu P p p CD P c p p c p CD p i -j C p in F rj- O P F is O n ci s F r? E dj p p p E c p f p l ' in F E Hinta kilgrammalta, markkaa ja ; penniä. I 5 50 II Siat. p p p CD p c! Tammikuu, krkein ' » alin... 6 ' 5. 2 ' Helmikuu, krkein 7 ; » alin Maaliskuu, krkein » alin Huhtikuu, krkein » alin Tukkuu, krkein !» alin Kesäkuu, krkein alin i» Heinäkuu, krkein }> j Elkuu, alin... 8 J krkein » alin Syyskuu, krkein i » alin I i Lkakuu, krkein ! i » alin ] 8 i Marraskuu, krkein » alin Julukuu, krkein » alin Ci p