SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2014

Transkriptio

1 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1642

2 Siikajoen yhteistarkkailu 214 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 214 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Satu Ojala, FM limnologi Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Sisällysluettelo YHTEENVETO YLEISTÄ TARKKAILUOHJELMA TARKKAILUN PERIAATTEET JA MUU ALUEELLA SUORITETTAVA PÄÄSTÖTARKKAILU TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUVELVOITTEET TAAJAMAT TEOLLISUUS VESISTÖN SÄÄNNÖSTELY TAAJAMAJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET SIIKALATVAN KESKUSPUHDISTAMO OY Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus PAAVOLAN VESI OY RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus PAAVOLAN VESI OY SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus TEOLLISUUDEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET POHJOLAN PERUNA OY, VIHANNIN TEHDAS Yleistä Jätevesien käsittely Käsitelty jätevesimäärä Puhdistamon teho ja kuormitus Lietekentän kuormitus Tulosten tarkastelu... 4

3 Siikajoen yhteistarkkailu TURVETUOTANNON AIHEUTTAMA KUORMITUS JÄTTEENKÄSITTELYALUEET PYHÄNNÄN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE PIIPPOLAN SULJETTU KAATOPAIKKA PULKKILAN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE KESTILÄN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE VIHANNIN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE RANTSILAN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE SIIKAJOEN KUNNAN HUUMOLAN KAATOPAIKKA KANTELEEN VOIMA OY:N PIIPSANNEVAN TUHKANLÄJITYSALUE VIITTEET ii LIITTEET Liite 1. Siikalatvan keskuspuhdistamon päästötarkkailun tulokset v. 214 Liite 2. Siikalatvan keskuspuhdistamon kuormituslaskelmat v. 214 Liite 3. Siikalatvan keskuspuhdistamon ja kosteikon poistumat v. 214 Liite 4. Siikalatvan keskuspuhdistamon lietetarkkailun tulokset v. 214 Liite 5. Ruukin jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset v. 214 Liite 6. Ruukin jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat v. 214 Liite 7. Ruukin jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v. 214 Liite 8. Siikajoen jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset v. 214 Liite 9. Siikajoen jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat v. 214 Liite 1. Siikajoen jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v. 214 Copyright Ahma ympäristö Oy PL Rovaniemi p pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

4 Siikajoen yhteistarkkailu YHTEENVETO Siikajoen vesistöalueen kuormittajien velvoitetarkkailut on suoritettu yhteistarkkailuna vuodesta 1975 alkaen. Vuonna 214 jätevedenpuhdistamoiden tarkkailusta sekä Pohjolan Peruna Oy:n jätevesien tarkkailusta vastasi Ahma ympäristö Oy. Siikajoen vesistöalueella on aiempina vuosina ollut kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa, mutta kun Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön tammikuussa 27 ja Vihannin kunnan siirtoviemäri valmistui Alpuan taajamaan, on vuodesta 28 alkaen keskuspuhdistamon lisäksi toiminnassa ollut enää Paavolan Vesi Oy:n Ruukin ja Siikajoen puhdistamot. Teollisuusjätevesikuormitusta Siikajokeen kohdistuu Ohtuanojan latvalla sijaitsevalta Pohjolan Peruna Oy Vihannin tehtaalta (entinen Ravintoraisio Oy). Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan erillisenä turvetuotannon omana tarkkailuna, josta vuonna 214 vastasi Pöyry Finland Oy. Turvetuotanto kuuluu kuitenkin Siikajoen yhteiseen kalataloustarkkailuun sekä pohjaeläintarkkailuun. Alueen kaatopaikoilla ja Piipsannevan tuhkanläjitysalueilla on omat viranomaisten hyväksymät ohjelmansa. Niiden tarkkailusta vuonna 214 vastasi Pöyry Finland Oy. Yhdistelmä Siikajoen taajama- ja teollisuuskuormittajista ja kuormitustilanteesta v. 214 on esitetty taulukossa 1-1 ja kuvassa 1-1. Taajamien jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden yhteinen vesistöön johdettu käsitelty jätevesimäärä vuonna 214 oli vuosikeskiarvona laskien m 3 /d eli noin 13 % suurempi kuin vuonna 213. Puhdistamoilta vesistöön johdettu kuormitus pieneni BOD 7 :n osalta 3 %, kiintoaineen osalta 7 % ja kokonaistypen osalta 11 % edellisvuodesta. Vesistöön johdettu kuormitus kasvoi ainoastaan COD Cr -kuormituksen osalta (22 %). Vesistöön johdettu kuormitus pysyi kokonaisfosforin osalta vuoden 213 tasolla. Vuoden 214 keskimääräinen tulokuormitus vastaa kokonaisravinteiden osalta noin ihmisen, kiintoaineen suhteen noin 17 1 ihmisen ja BOD 7 :n suhteen noin 34 8 ihmisen jätevesikuormitusta. Vuoden 214 keskimääräinen vesistökuormitus vastaa kiintoaineen, fosforin ja BOD 7 -kuormituksen suhteen ihmisen ja kokonaistypen osalta noin 3 2 ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamoilla saavutettiin yhteenlaskettuna % poistuma BOD 7 :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin suhteen. Kokonaistypen osalta päästiin 71%:n kokonaispoistumaan.

5 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 1-1. Siikajoen vesistöalueen kunnallisten ja teollisten jätevedenpuhdistamoiden tulo- ja vesistökuormitus v Kuormittaja jätevesimäärä Kuormitus m 3 /d tuleva lähtevä BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Cr BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Cr Ruukki jvp , ,2,2 19 2, 25 Siikajoki jvp ,1 7, ,5,4 6,5,9 3,5 Siikalatvan jvp ,1,1 19 5,2 79 Profood jvp ,,9 3, 9,1 43 Profood lietekenttä,9,2,4, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 68 Siikajoen vesistöalueella vuonna 214 turvetuotannon piirissä oleva pinta-ala pieneni 138 ha (4,5 %) edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 214 bruttokuormitus pieneni kiintoaineen (16 %) ja kokonaisfosforin (3 %) osalta vuoteen 213 verrattuna. COD Mn -kuormitus kasvoi hieman edellisvuodesta. Kokonaistypen osalta kuormitus pysyi lähes vuoden 213 tasolla. Nettokuormitus pieneni kiintoaineen osalta 18 % ja kokonaisfosforin osalta lähes 4 %. Kokonaistypen osalta nettokuormitus pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Kun turvetuotannolle lasketut nettovuosipäästöt jaetaan tasaisesti koko vuodelle (365 d), vastaa kuormitus kokonaisfosforin osalta noin 46 hengen, kokonaistypen osalta 3 8 hengen ja kiintoaineen osalta 4 2 ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Siikajoen alueen valuma-alueella on kuusi suljettua jätteenkäsittelyaluetta ja yksi jätteenkäsittelyalue, jolla jätteenkäsittelyä vielä jossain muodossa harjoitettiin (Siikajoen Huumola). Alueilta pintavaluntana vesistöön johtuva kuormitus vuonna 214 oli vähäistä tai sitä ei tapahtunut lainkaan. Vuonna 214 tuhkanläjitysalueelta lähteneet ainemäärät olivat kaikilta osin pienempiä kuin vuonna 213.

6 Siikajoen yhteistarkkailu BOD 7 vesistökuormitus () Kok.P vesistökuormitus () Kok.N vesistökuormitus () Kuva 1-1. Taajamien ja teollisuuden vesistökuormitus v

7 Siikajoen yhteistarkkailu YLEISTÄ 1.1 Tarkkailuohjelma Siikajoen vesistöalueen kuormittajien velvoitetarkkailua on vuodesta 1975 lähtien toteutettu yhteistarkkailuna. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille (Anttila ym. 212). 4 Siikajoen yhteistarkkailun työryhmä sopi tarkkailuohjelman viimeisimmästä päivittämisestä kokouksessaan Kokouksessa linjattiin yleiseksi periaatteeksi, että vesinäytteenottoa vähennetään ja biologista tarkkailua vastaavasti lisätään siten, että ohjelman toteutuksen kustannustaso pysyisi suunnilleen ennallaan tai laskisi hieman. Tarkkailuvelvollisten toiminnan vaikutus Siikajoen vesistön tilaan on vähentynyt mm. lyhytaikaissäännöstelyn lopettamisen, jätevedenpuhdistuksen tehostumisen ja turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kehittymisen myötä. Uusi ohjelma laadittiin tältä pohjalta Pöyry Finland Oy:n toimesta kattamaan vuodet (Anttila ym. 212). Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön tammikuussa 27. Pyhännän, Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan taajamien jätevedet ryhdyttiin vuoden 27 aikana johtamaan keskuspuhdistamolle. Vihannin Alpuan taajaman jätevedet ryhdyttiin syksystä 27 lähtien johtamaan kokonaisuudessaan Vihannin puhdistamolle. Siikalatvan keskuspuhdistamo on aloittanut toimintansa vuonna 27 ja vuodesta 28 lähtien puhdistamolle on johdettu Pyhännän, Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan jätevedet. Siirtoviemärien rakentamisen jälkeen on vedenlaatua tarkkailtu entisten jätevedenpuhdistamojen lähialueella voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti, joten tietoa jätevedenpuhdistamoiden toiminnan lakkauttamisesta on ehtinyt kertyä. Mm. tästä johtuen uuden tarkkailusuunnitelman näytepisteverkkoa on harvennettu. Myös Siikalatvan keskuspuhdistamon vaikutusten tarkkailua on supistettu. Siikalatvan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailua koskeva määräykset on annettu puhdistamon ympäristölupapäätöksen (Dnro PSAVI/7/4.8/21) liitteessä 2. (Anttila ym. 212.) Samoin kuin edellisen ohjelman voimassa ollessa, turvetuottajat eivät osallistu yhteiseen veden laadun tarkkailuun, mutta osallistuvat edelleen yhteiseen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuun. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannolle on laadittu erillinen vesistötarkkailuohjelma vuosille Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoilla on voimassa omat erilliset tarkkailuohjelmansa, eivätkä ne ole mukana yhteistarkkailussa.

8 Siikajoen yhteistarkkailu Tarkkailun periaatteet ja muu alueella suoritettava päästötarkkailu Siikalatvan keskuspuhdistamon käyttöönoton myötä tarkkailtavien taajamakuormittajien määrä Siikajoen vesistöalueella on vähentynyt, mutta muutoin pistemäisten kuormittajien päästötarkkailua tullaan jatkamaan samoilla periaatteilla kuin tähänkin saakka. 5 Tarkkailujen raportoinnin osalta yleisenä periaatteena on, että vesistötarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Myös päästötarkkailu tulisi toteuttaa yhteistarkkailuna, mutta mikäli näin ei tapahdu, tarkkailuvelvollisten tulee huolehtia, että päästötarkkailutulokset toimitetaan sujuvasti vesistötarkkailua hoitavalle konsultille. Määräaikaisten hankkeiden tarkkailujen tuloksista liitetään yhteenveto yhteistarkkailuraporttiin, vaikka hankkeet usein toteutetaan yhteistarkkailujen ulkopuolella. (Anttila ym. 212.) Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan erillisenä turvetuotannon omana tarkkailuna. Turvetuotanto kuuluu kuitenkin Siikajoen yhteiseen kalataloustarkkailuun sekä pohjaeläintarkkailuun. Alueen kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat viranomaisten hyväksymät ohjelmansa. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Siikajoen vesistöalueella on seitsemän (Pyhäntä, Piippola, Pulkkila, Kestilä, Rantsila, Siikajoki ja Vihanti). Vuonna 214 Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoista oli toiminnassa enää Siikajoen kunnan Huumolan kaatopaikka. Lisäksi Siikajoen vesistöalueella sijaitsee kaksi erityisjätealuetta (Pohjolan Peruna Oy:n lietekenttä ja Kanteleen Voima Oy:n tuhkanläjitysalue). Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalueen vedet on viemäröity vuoden 29 lopulla eikä niitä enää käsitellä tässä raportissa. 1.3 Tarkkailualueen kuvaus Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueella useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan ja Ruukin kuntien kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen. Siikajoen valuma-alueen koko (F) on 4318 km 2 ja järvisyys 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki (F = 979 km 2, järvisyys 3,7 %). Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. Siikajoen varren kuntien asukasmäärät v. 214 lopulla on esitetty taulukossa 1-2.

9 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 1-2. Kuntien asukasmäärät Kunta Asukasmäärä Siikalatva Pyhäntä Siikajoki 5 53 Yhteensä v v v v v v. 29 v v v v v v Lähde: 6 Taajamaväestön (=viemäriverkostoihin liittyneet) osuus on arviolta noin 5 % vesistöalueen asukasmäärästä. 2. TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Taajamat Yhteistarkkailuun liittyneitä taajamajätevesikuormittajia Siikajoen vesistöalueella on kolme. Taajama-jätevesikuormittajien lupapäätökset tai viranomaisen lausunnot, joihin tarkkailu perustuu, on esitetty taulukossa 2-1.

10 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 2-1. Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvat taajamajätevesikuormittajat ja niiden lupapäätökset, joihin tarkkailu perustuu. Kuormittaja Luvan myöntäjä, nro ja antopäivä Siikalatvan keskuspuhdistamo, Rantsila PSAVI 34/1/1, Lupamääräykset BOD 7 /ATU 17 mgo 2 /l, teho 95 % COD Cr 125 mgo 2 /l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 9 % Kok.P,7 mg/l, teho 95 % Raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset huomioiden. Lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen ja ammoniumtypen hapetukseen. 7 Uuden lupahakemuksen Purkuvesistö jättöpäivä Kärähtämän-oja, Siikajoki Paavolan Vesi Oy, Ruukki Paavolan Vesi Oy, Siikajoki PPO-26-Y , PPO 11Y , PPO-28-Y , BOD 7/ATU 2 mgo 2 /l, teho 9 % Kok.P 1, mg/l, teho 9 % raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina Laitoksen käytössä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Lisäksi VN asetuksella 888/26 määritellyt vähimmäisvaatimukset. BOD 7/ATU 2 mgo 2 /l, teho 8 % Kok.P 1, mg/l, teho 8 % raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina Jäteveden käsittelyssä pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Lisäksi VN asetuksella 888/26 määritellyt vähimmäis-vaatimukset Siikajoki Siikajoki 2.2 Teollisuus Teollisuusjätevesikuormitusta Siikajokeen kohdistuu Ohtuanojan latvalla sijaitsevalta Pohjolan Peruna Oy:n Vihannin tehtaalta (entinen Profood Oy). Ruokaperunatehtaan toiminta perustuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen (Dnro PPO-23-Y ) ja edellä mainitun lupapäätöksen täsmennykseen (Dnro PPO- 25-Y-61-11). Ko. päätöksessä (Ravintoraisio Oy:lle) Pohjolan Peruna Oy:lle on asetettu kuormitus-, vesistö- ja pohjavesitarkkailuvelvoite. Voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antaman lupapäätöksen (PPO-25-Y ) mukaisesti: Jätevedet on käsiteltävä jätevedenpuhdistamossa ja johdettava Ohtuanojaan siten, että vesistöön johdettavien, sekä jätevedenpuhdistamolta että suoraan lietekentältä tulevien jätevesien yhteenlaskettu BOD 7 ATU kuormitus on enintään 8 kg vuorokaudessa ja kokonaisfosforin määrä enintään 2,5 kg vuorokaudessa. Kuormitukset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa on pyrittävä BOD 7 /ATU:n ja kokonaisfosforin osalta vähintään 9 %:n puhdistustehoon ja mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon.

11 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Pohjolan Peruna Oy:n kuormitus- ja pohjavesitarkkailu sekä lietekentän tarkkailu toteutetaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti (Leppänen & Kippola 1998 ja Hietala 26). Vesistötarkkailu on liitetty Siikajoen vesistön yhteistarkkailuun Vesistön säännöstely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu Siikajoen vesistön yhteistarkkailuun Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen vesistön säännöstelyn luvanhaltijana. ELY-keskus on velvollinen tarkkailemaan Siikajoen vesistön tilaa säännöstelyhankkeen lopputarkastuspäätöksen perusteella. Lopputarkastuksessa Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen nro 16/9/2, , vesiylioikeus päätöksen nro 88/1992, ja korkein hallinto-oikeus päätökset nro 687 ja Lopputarkastuspäätöksessä luvanhaltijana mainitaan vesi- ja ympäristöhallitus, mutta nykyinen luvanhaltija on kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 86/6/2 lupaehdoissa määrättiin, että luvanhaltijan tulee jatkaa vesistön tilan tarkkailua sekä jatkaa rantasortumien ja rantatörmien vakavuuden tarkkailua Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen nro 3/117/3 mukaisesti. Em. päätöksen mukaan tarkkailusuunnitelmat hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa myös Lamujoen järjestelyyn liittyvistä tarkkailuvelvoitteista. Hankkeen lopputarkastuspäätöksessä (PSVEO:n päätös nro 54/9/2, ja VYO:n päätös nro 19/1991, ) hankkeen vaikutuksia vesistön tilaan ei ole kuitenkaan määrätty tarkkailtavaksi. Sen sijaan järjestelyn kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava. 3. TAAJAMAJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET 3.1 Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön ja laitoksen täyttymisen jälkeen puhdistettua jätevettä alkoi virrata kosteikolle Siikalatvan keskuspuhdistamo sijaitsee Rantsilan kuntakeskuksen itäpuolella ja Pahanevan turvetuotantoalueen lounaispuolella Kurkikankaan alueella. Puhdistamolle johdetaan jätevedet siirtoviemäriä pitkin Kestilästä, Piippolasta, Pulkkilasta, Pyhännältä ja Rantsilasta. Viemäriverkostot kattavat rakennuskaava-alueet, mutta ulottuvat joissakin kunnissa myös taajaman lievealueille. Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa jätevedet ovat normaalia asumisjätevettä. Pyhännällä ja Rantsilassa viemäriverkoston piirissä on myös elintarviketeollisuutta. Jätevesien keskitetty käsittely vapautti entiset purkureitit jätevesien vaikutuksesta ja siirtoviemäröinnillä saatettiin viemäröinnin piiriin noin 1 km Siikajokivarren haja-asutusta.

12 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Siirtoviemärin varrella sijaitsevat alueen merkittävimmät kylät. Rantsilaa lukuun ottamatta käytöstä pois jääneiden puhdistamoiden allastiloja käytetään tasausaltaina, mutta muuten puhdistamot poistuvat käytöstä. Tasausaltailla saadaan pienennettyä puhdistamon virtaamavaihteluita. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle AVL 95. Asukkaita viemäröinnin piirissä on noin 56 henkeä. 9 Siikalatvan keskuspuhdistamon prosessi on bioroottori jälkisaostuksella. Prosessinosat ovat välppäys, rasvanerotus, hiekanerotus, esiselkeytys, bioroottorit, kemikalointi, jälkiselkeytys, kosteikko, sakokaivolietteen vastaanotto, lietteen sakeutus, lietteenkunnostus ja lietteen kuivaus ja kompostointi. Puhdistamon prosessi on mitoitettu seuraaville arvoille: AVL 95 Q kesk 1575 m 3 /d q mit 145 m 3 /h q max 29 m 3 /h BOD 7 65 Kok.P 2 Kiintoaine Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon oleellisesti liittyvät asiat. Jätevesimäärät ja vaihtelut Käsitelty jätevesimäärä kuukausittain on esitetty kuvassa 3-1. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan vuonna 214. Käsitelty jätevesimäärä vuonna 214 oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d.

13 Siikajoen yhteistarkkailu min. maks. kesk. 2 mitoitus Qkesk = 1575 m 3 /d tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 3-1. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä kuukausittain v (min = pienin vrk.virtaama, maks = suurin vrk.virtaama, kesk = keskimääräinen vrk.virtaama) Kuvassa 3-2 on esitetty viikkovirtaamien vaihteluun perustuvat vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Vuoden 214 keskivirtaamalla laskien puhdistamon käyttöaste oli 78 % mitoituksesta (Q kesk. = 1575 m 3 /d) ja 8 viikon maksimivirtaamalla 92 %.

14 Siikajoen yhteistarkkailu 214 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8 peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,51 n max = = 1,8 4 peräkkäisen viikon minimivirtaama 4 peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4 viikon minimivirtaamalla 51 %, keskivirtaamalla 78 %, 8 viikon maksimivirtaamalla 92 % 11 m 3 /vko m 3 /d 28 käsitelty jätevesi 4 osittain käsitelty 24 5 ohitus verkostossa Mitoitus Qkesk. = 1575 m 3 /d Kuva 3-2. Verkoston viikkovirtaamakuvaaja, vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöaste vuonna 214. Muut käyttötarkkailun tulokset Muut käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 3-1. Saostuskemikaalia (Ekoflock 91) fosforin saostamiseen syötettiin vuoden aikana yhteensä 121 tonnia (272 g/m 3 ). Puhdistamolle vastaanotettiin m 3 sakokaivolietettä ja laitokselta poistettiin lietettä m 3. Välpettä poistettiin 7,4 m 3. Sähköä kului kwh/vuosi (,51 kwh / käsitelty jätevesi m 3 ).

15 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 3-1. Siikalatvan keskuspuhdistamon käyttötarkkailutietoja v Kuu- Käsitelty Ohitus Veden Kemikaali Sähkön Käsitelty Poistettu Poistettu Poistettu kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus Ekoflock 91 Polymeeri kulutus sakok.liete liete välpe hiekka min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk kwh/kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi ,6 helmi ,24 maalis ,48 huhti ,46 touko ,72 kesä ,72 heinä ,48 elo ,82 syys ,7 loka ,1 marras ,72 joulu ,36 Yhteensä koko vuonna ,4 Keskim. vuorokaudessa ,5,2, v ,7 v v , v ,8 v , v. 28 v. 27 1) , ,4 26 1) Puhdistamo otettiin käyttöön Puhdistamon tulokuormitus Siikalatvan keskuspuhdistamon päästötarkkailusta vuonna 214 vastasi Ahma ympäristö Oy. Näytteitä puhdistamolta otettiin kerran kuukaudessa (12 kpl). Sekä tulevasta että lähtevästä vedestä otettiin kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä 2. Taulukossa 3-2 on esitetty puhdistamon keskimääräinen (vuosikeskiarvo) tulokuormitus () ja tulevan veden laatu (mg/l) vuosina Vuonna 214 kiintoaineen keskimääräinen tulokuormitus oli 13 %, BOD 7 -kuormitus 125 % ja fosforikuormitus 74 % mitoituksesta. Tulokuormitus kasvoi hieman lähes kaikkien kuormitteiden suhteen edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisfosforin tulokuormitus pysyi vuoden 213 tasolla. Siikalatvan keskuspuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 214 vastaa asukasvastinelukuna (BOD 7 7 g/as d, P 4 g/as d, N 15 g/as d, kiintoaine 15 g/as d) BOD 7 :n osalta noin 11 6 ihmisen, kiintoaineen osalta 5 6, kokonaistypen osalta 51 ja kokonaisfosforin osalta 37 ihmisen jätevesiä. Vuoden 214 suurimman mitatun BOD 7 /ATU-tulokuormituksen 1536 ( ) mukaan asukasvastineluvuksi saadaan noin 21 9 kun mitoitusarvo on AVL 95.

16 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 3-2. Siikalatvan keskuspuhdistamon tulokuormitus ja tulevan veden laatu vuosikeskiarvoina vuosina vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N kiintoaine COD Cr mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mitoitus Kuvassa 3-3 on havainnollistettu tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitystä vuosina

17 Siikajoen yhteistarkkailu BOD 7 (tuleva) Kok. P (tuleva) mit mg/l 4 2 mit mg/l mg/l mg/l 32 Kok. N (tuleva) 16 5 kiintoaine (tuleva) mg/l 3 2 mit mg/l mg/l mg/l 5 COD Cr (tuleva) mg/l mg/l Kuva 3-3. Siikalatvan jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen () ja tulevan veden laadun (mg/l) kehitys vuosina

18 Siikajoen yhteistarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus (), lähtevän veden laatu (mg/l) sekä puhdistustehot (%) vuosina puolivuosi- ja vuosikeskiarvoina laskien on esitetty taulukossa 3-4. Taulukko 3-4. Siikalatvan keskuspuhdistamolta (kosteikolta) vesistöön johdettu kuormitus (), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistustehot (%) v vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N kiintoaine NH 4 -N COD Cr mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 7 / I 2,4 4,8 98,2, ,8 5, II 2,2 2, 99,3, ,9 2, / I ,8, , II 5,8 3,2 1,2, ,8 3, / I ,2, II 3,2 2,8 99,1, , 4, / I 12 8,7 98,3, , II 6,2 5,1 99,3, ,4 7, / I ,4, II 2,6 2,2 1,1, ,4 8, / I ,2, , II 3,1 2,2 99,2, , / I 1 8,5 98,2, ,1 5, II 1,8 1,5 1,1, ,5 6, , /I 4,6 3,5 1,1, ,7 5, II 1,7 1,5 1,1, ,8 3,4 99 9,2 8, raja-arvot 17 95, Kuvassa 3-4 on havainnollistettu vesistökuormituksen ja jäännöspitoisuuksien kehitystä vuosina

19 Siikajoen yhteistarkkailu BOD 7 (lähtevä) raja-arvo 17 mg/l ,,8 Kok. P (lähtevä) raja-arvo,7 mg/l 1,, mg/l,6,4,6,4 mg/l 5 5,2,2 7 / III8 / III9 / III1 / III11 / I II12/ I II13/ I II 14/I II mg/l Lin. (), 7 / III8 / III9 / III1 / III11 / I II12/ I II13/ I II14/I II mg/l Lin. (), 6 Kok. N (lähtevä) 6 7 kiintoaine (lähtevä) mg/l raja-arvo 35 mg/l mg/l / III8 / III9 / III1 / III11 / I II12/ I II13/ I II14/I II mg/l Lin. () 7 / III8 / III9 / III1 / III11 / III12/ I II13/ I II14/III mg/l Lin. () 5 4 NH 4 -N (lähtevä) COD Cr (lähtevä) raja-arvo 125 mg/l mg/l mg/l / III8 / III9 / III1 / III11 / I II12/ I II13/ I II14/I II mg/l Lin. () 7 / III8 / III9 / III1 / III11 / I II12/ I II13/ I II14/I II mg/l Lin. () Kuva 3-4. Siikalatvan puhdistamolta lähtevän kuormituksen () ja lähtevän veden laadun (mg/l) kehitys vuosina Liitteessä 3 on esitetty puhdistamolla ja kosteikolla saavutetut poistumat ja jäännöspitoisuudet tarkkailukerroittain ja keskimäärin vuonna 214. Yhteenveto viime vuosien poistumista on esitetty taulukossa 3-5. Poistumat on laskettu yksittäisten tarkkailukertojen pitoisuuksista (puhdistamolta kosteikolle lähtevä ja kosteikolta vesistöön lähtevä) eikä esim. kosteikolla tapahtunutta haihduntaa ole huomioitu.

20 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Näin laskien kosteikolla saatiin poistettua kiintoainetta, orgaanista ainesta ja typpeä keskimäärin 7 84 % kuormitteesta riippuen. BOD:n osalta pieninkin mitattu poistuma oli 45 %. Parhaimmillaan kaikkien kuormitteiden osalta poistumaa kosteikolla tapahtui ja käsitelty jätevesi saatettiin luonnonmukaiseen tilaan ennen vesistöön johtamista. Huonoimmillaan rh-kentältä ja kosteikolta karkasi fosforia, COD:ta sekä kiintoainetta ja lähtevä vesi oli huonompilaatuista kuin sinne johdettu vesi. 17 Taulukko 3-5. Kosteikolla saavutettujen poistumien keskiarvot ja vaihteluvälit vuosina Kosteikolla saavutetut BOD 7/ATU Kok.P Kok-N NH 4-N Kiintoaine COD Cr poistumat % % % % % % 28 keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks Tulosten tarkastelu Siikalatvan keskuspuhdistamon toiminta vuonna 214 täytti ympäristöluvassa puolivuosikeskiarvoina annetut puhdistusvaatimukset molemmilla vuosipuoliskoilla kaikilta osin. Kokonaistypen poistumat puolivuosikeskiarvoina olivat 66 % ja 84 % ja ammoniumtypen poistumat 76 % ja 88 %, minkä voidaan katsoa täyttävän lupaehdoissa määrätyn vaatimuksen ( Puhdistamon hoidossa on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon ja ammoniumtypen hapetukseen ). Lupaehdoissa edellytettiin lisäksi Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 annettuja vähimmäisvaatimuksia yksittäisille näytteenottokierroksille (BOD 7 /ATU 3 mgo 2 /l tai 7 %, COD Cr

21 Siikajoen yhteistarkkailu mgo 2 /l tai 75 %, kiintoaine 35 mg/l tai 9 % sekä kokonaisfosfori 2 mg/l tai 8 %). Asetuksen 888/26 mukaisiin vähimmäisvaatimuksiin yllettiin jokaisella tarkkailukierroksella. 18 Puhdistamolta vesistöön vuonna 214 johdettu keskimääräinen vesistökuormitus vastaa asukasvastinelukuina (BOD 7 7 g/as d, P 4 g/as d, N 15 g/as d, kiintoaine 15 g/as d) kokonaistypen osalta noin 1242 hengen, kiintoaineen osalta 5 hengen, BOD 7 :n osalta 45 hengen ja kokonaisfosforin osalta 25 hengen puhdistamattomia jätevesiä Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus Siikalatvan keskuspuhdistamolta poistettiin, kuivattiin ja kompostoitiin lietettä 1748 m 3 vuoden 214 aikana. Puhdistamolla syntyneen lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 mainitut raja-arvot (I ja II) eivät ylittyneet. Lietetarkkailun tulokset ovat liitteenä Paavolan Vesi Oy Ruukin jätevedenpuhdistamo Paavolan Vesi Oy:n toiminta-alueeseen kuuluu Siikajoen kunta. Kunnan pinta-ala on noin km 2, josta vesipinta-alaa n. 9,5 km 2. Alueen teollinen toiminta on keskittynyt pääosin Ruukin Yrityspuiston alueelle. Entisen Ruukin kunnan alueella on asukaita noin 45, joista vesijohtoon on liittynyt noin 99 % Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Ruukin jätevedenpuhdistamolla käsitellään Ruukin, Paavolan ja Revonlahden asemakaava-alueiden sekä väliasutuksen jätevedet. Ruukissa jätevedenpuhdistamon piirissä on noin 28 asukasta. Lisäksi viemäröinnin piirissä on 5 koulua, 2 huoltoasemaa, vanhainkoti/sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus. Jätevesiviemärin pituus on noin 82 km ja jätevedenpumppaamoja on 19 kpl. Viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden vedenkulutus on n. 35 m 3 /d. Puhdistamona toimii biologis-kemiallinen puhdistamo, mikä on otettu käyttöön Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: - Q kesk 94 m 3 /d - q mit 65 m 3 /h - BOD 7 -kuorma 24 - AVL 32 Lietekuormitus,3 kgbod 7 /kg MLSS x d

22 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Selkeytys: - pintakuorma,9 m/h Ilmastustilavuus 28 m Käyttötarkkailu Jätevesimäärät ja vaihtelut Puhdistamon hoidosta huolehtii Paavolan Vesi Oy: n vastaava laitoshoitaja, joka suorittaa käyttötarkkailua. Kuukausittaiset jätevesimäärät on esitetty kuvassa 3-5. Jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesi-kertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 3-6. Jätevesimäärien kehitys vuosina on esitetty kuvassa min. keskiarvo maks. 6 virtaama m 3 /d 4 2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 3-5. Ruukin puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä kuukausittain v. 214 (min = pienin vrk.virtaama, maks = suurin vrk.virtaama, kesk = keskimääräinen vrk.virtaama) Käsitelty jätevesimäärä vuonna 214 oli m 3, eli keskimäärin 396 m 3 /d. Pienin vuorokausivirtaama 236 m 3 /d mitattiin marraskuussa ja suurin 73 m 3 /d tammikuussa. Puhdistamo on mitoitettu virtaamalle 94 m 3 /d, joten vuoden 214 keskimääräinen jätevesimäärä oli 42 % ja maksimivirtaama 47 % mitoitusvirtaamaan verrattuna.

23 Siikajoen yhteistarkkailu 214 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,28 n max = = 1,44 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 33 % keskivirtaamalla 42 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 47 % 2 m 3 /vko 8 7 Mitoitus Qkesk.= 94 m 3 /d (=658 m 3 /vko) käsitelty osittain käsitelty ohitus Kuva 3-6. Ruukin viemäriverkoston vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamakuvaaja vuonna 214.

24 Siikajoen yhteistarkkailu Ruukki jvp jätevesivirtaama käsitelty ohitus 2 m 3 /a Kuva 3-7. Ruukin jätevesimäärien kehitys v Muut käyttötarkkailun tulokset Käyttötarkkailun tuloksia on koottu taulukkoon 3-6. Vuonna 214 sähköä kulutettiin kwh, eli,97 kwh/käsitelty jätevesi m 3. Saostuskemikaalia (Ferrosulfaatti) käytettiin 22,4 t/a, eli 155 g/m 3. Sakokaivolietettä laitokselle vastaanotettiin m 3. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan vuonna 214.

25 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 3-6. Ruukin jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tietoja v Kuu- Käsitelty Ohitus Saostuskemikaali Sähkön Sako- Kuivattu Liete Välpe Polymeeri kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus kaivo- liete hyöty- FeSO4 liete käyttöön min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/kk kwh/m 3 m 3 /kk m 3 m 3 /kk tn/kk kg/kk tammi ,5 helmi ,5 maalis ,5 huhti ,5 touko ,5 kesä ,5 heinä ,5 elo ,5 syys ,5 loka ,5 marras ,5 joulu ,5 Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Puhdistamon teho ja kuormitus Velvoitetarkkailusta vuonna 214 vastasi Ahma ympäristö Oy. Näytteitä puhdistamolta otettiin kuusi kertaa (tammi- maalis-, kesä-, elo-, syys- ja joulukuussa). Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä on otettu kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella yhden vuorokauden ajalta. Velvoitetarkkailun tulokset kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 5 ja kuormituslaskelmat puolivuosikeskiarvoina liitteessä 6. Tulokuormituksen kehitystä on havainnollistettu taulukossa 3-7 ja kuvassa 3-8.

26 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 3-7. Ruukin jätevedenpuhdistamon tulokuormitus ja tulevan veden laatu vuosikeskiarvoina vuosina vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine COD Cr mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l , , , , , , , , , , , , , ,3 8, ,5 7, ,5 9, ,7 9, ,8 8, ,6 8, ,4 13, ,7 9, ,4 8, AVL Mitoitus 24 AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Puhdistamon tulokuormitus vuonna 214 pieneni kiintoaineen (64 %), kokonaisfosforin (7 %) ja COD Cr :n (2 %) osalta edellisvuoteen verrattuna. Tulokuormitus kasvoi BOD 7 :n (7 %) ja kokonaistypen (9 %) osalta hieman vuoteen 213 verrattuna. BOD 7 :n keskimääräinen tulokuormitus oli 29 % ja suurin mitattu tulokuormitus 89,8 ( ) 37 % mitoituskuormituksesta (24 ). Keskimääräinen tulokuormitus vastasi kuormitteesta riippuen noin hengen jätevesikuormitusta. Viimeisen kymmenen vuoden jaksoa tarkasteltaessa tulokuormituksessa on kiintoaineen ja COD Cr :n osalta havaittavissa kasvava suuntaus. BOD 7 :n ja kokonaisfosforin osalta tulokuormitus on ollut varsin tasaista. Kokonaistypen tulokuormituksen suuntaus on lievästi laskeva. (Kuva 3-8.)

27 Siikajoen yhteistarkkailu BOD 7 (tuleva) 2 14 Kok. P (tuleva) mg/l mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () 8 Typpi (tuleva) 8 25 Kiintoaine (tuleva) mg/l mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () 25 COD Cr (tuleva) mg/l mg/l Lin. () Kuva 3-8. Ruukin jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen kehitys vuosina Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen kehitys on esitetty taulukossa 9 ja kuvassa 9.

28 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 3-8. Ruukin jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus (), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistustehot (%) v vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine NH 4 -N COD Cr mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % , ,2 9, , ,7 93, , ,4 96, , ,9 95, , ,4 97, ,7 97 2,9 95, , ,2 94, , ,7 97, , ,5 96, , ,9 95 1, , ,1 95, , ,8 5,7 96,5 1, ,1 6, ,2 8,4 91,5, , ,1 6,5 96,5 1, ,2 4, ,1 7,7 95,3, ,2 8, ,6 8,1 95,3, ,6 5, ,2 7,4 95,2, ,5 5, ,2 6,7 96,2, ,2 4, ,6 8,8 94,1, ,1 5, ,2 8, 95,2, , 5, AVL AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi COD Cr :n (54 %) sekä kokonaisfosforin osalta (29 %) osalta edellisvuoteen verrattuna. Vesistökuormitus pieneni ammoniumtypen, BOD 7 :n, kokonaistypen ja kiintoaineen osalta 5-13 % vuoteen 213 verrattuna. Vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastasi kiintoaineen, ja kokonaisfosforin osalta hengen sekä kokonaistypen osalta 124 hengen puhdistamattomia jätevesiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonais- ja ammoniumtypen kuormituksessa on havaittavissa hienoinen nouseva suuntaus, mutta muiden kuormitteiden osalta trendi on ollut laskeva.

29 Siikajoen yhteistarkkailu BOD 7 (lähtevä) 1 2, Kok. P (lähtevä) 2, 4 8 1,5 1, mg/l 1, 1, mg/l 1 2,5, , , mg/l Lin. () mg/l Lin. () 6 Typpi (lähtevä) 6 6 Kiintoaine (lähtevä) mg/l mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () 25 NH 4 -N (lähtevä) 5 1 COD Cr (lähtevä) mg/l 4 4 mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () Kuva 3-9. Ruukin jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen kehitys vuosina

30 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Puhdistustulosta laskettaessa molemmilta vuosipuoliskolta oli käytössä kolme tarkkailukierrosta. 27 Lähtevän veden BOD 7 /ATU arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 9,2 mg/l (teho 95 %), toisella puolivuotisjaksolla 6,7 mg/l (teho 96 %) ja vuosikeskiarvona 8, mg/l (teho 95 %). BOD 7 :n suhteen puhdistamolle asetetut lupaehdot ( 2 mg/l ja 9 %) saavutettiin siis molemmilla vuosijaksoilla. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla,34 mg/l (teho 96 %), toisella puolivuotisjaksolla,61 mg/l (teho 93 %) ja vuosikeskiarvona,46 mg/l (teho 95 %). Asetettuihin lupaehtoihin ( 1, mg/l ja 9 %) yllettiin siis molemmilla vuosipuoliskoilla. Näytteenottopäivien lietekuormitus laitoksella vaihteli välillä,21,54 ja tilakuormitus välillä,46,86 eli laitos on toiminut matala-/normaalikuormitteisena laitoksena. Tilakuormituksen mitoitusarvo,86 täyttyi elokuun tarkkailukierroksella Tulosten tarkastelu Laitoksen varmaa toimintaa ja hyvää hoitoa vuonna 214 kuvastaa se, että valtioneuvoston asetuksessa 888/26 Ruukin puhdistamon kokoiselle laitokselle (alle 2 avl) annettuihin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD 7 :n, COD Cr :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen suhteen kaikilla tarkkailukerroilla edellisvuoden tapaan Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus Puhdistamolla syntyneen lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 mainittu raja-arvo I ylittyi kadmiumin osalta. Muilta osin mainitut raja-arvot (I ja II) eivät ylittyneet. Lietetarkkailun tulokset ovat liitteenä 7.

31 Siikajoen yhteistarkkailu Paavolan Vesi Oy Siikajoen jätevedenpuhdistamo Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Vanhan Siikajoen kunnan alueella on asukkaita noin 13, joista vesihuollon piiriin kuuluu lähes 1 %. Viemäröinnin piirissä asukkaita on noin 55 joiden lisäksi yksi koulu ja leirikeskus. Jätevesiviemärin pituus on noin 43 km, josta betoniviemäriä,9 km ja muoviviemäriä 42,1 km. Jäteveden pumppaamoita on 8 kpl. 28 Puhdistamona toimii bioroottori, minkä mitoitusarvot ovat seuraavat: AVL 5 MQ 165 m 3 /d BOD 7 4 P 1,6 N 8 ka Käyttötarkkailu Jätevesimäärät ja vaihtelut Puhdistamon hoidosta huolehtii Paavolan Vesi Oy:n vastaava laitoshoitaja, joka suorittaa käyttötarkkailua. Kuukausittaiset jätevesimäärät on esitetty kuvassa 3-1. Jätevesimäärän kehitystä vuosina on esitetty kuvassa Jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 214 yhteensä m 3, eli keskimäärin 87 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama 183 m 3 /d mitattiin helmikuussa. Pienin vuorokausivirtaama 6 m 3 /d mitattiin syyskuussa. Puhdistamon keskimääräinen virtaama oli 53 % mitoitusvirtaamasta ja maksimivirtaama 1,1-kertainen mitoitusarvoon (165 m 3 /d) verrattuna.

32 Siikajoen yhteistarkkailu mitoitus MQ = 165 m 3/ d min. keskiarvo maks. 15 virtaama m 3 /d 1 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 3-1. Jätevesimäärä (m 3 /d) kuukausittain v Siikajoki jvp, jätevesimäärä m 3 /a Kuva Jätevesimäärän kehitys vuosina

33 Siikajoen yhteistarkkailu 214 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,15 n max = = 1,25 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 45 % keskivirtaamalla 52 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 56 % 3 m 3 /vko Mitoitus MQ = 165 m 3 /d (=1155 m 3 /vko) käsitelty osittain käsitelty ohitus Kuva Verkoston vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamakuvaaja vuonna 214. Muut käyttötarkkailun tulokset Fosforin saostamiseen käytettiin Ekoflock 91 kemikaalia kg vuodessa eli keskimäärin 46 g/m 3. Sähkö kului kwh/vuosi (1,89 kwh / käsitelty jätevesi m 3 ). Välpettä syntyi 6 tonnia vuoden aikana. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan vuonna 214.

34 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 3-9. Siikajoen jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tietoja v Kuu- Käsitelty Ohitus Saostuskemikaali Sähkön Sako- Poistettu Välpe kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus kaivo- liete Ekoflock 91 liete kaatopaikalle min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/kk kwh/m 3 m 3 /kk m 3 /kk tn/kk tammi ,5 helmi ,5 maalis ,5 huhti ,5 touko ,5 kesä ,5 heinä ,5 elo ,5 syys ,5 loka ,5 marras ,5 joulu ,5 Yhteensä ,89 6, , , ,83 4, ,17 9, ,11 9, , ,9 55 9, ,22 9, , , , , , , , , , , , Puhdistamon teho ja kuormitus Velvoitetarkkailusta vuonna 214 vastasi Ahma ympäristö Oy. Näytteitä puhdistamolta otettiin neljä kertaa, kaksi molemmilla vuosipuoliskoilla. Velvoitetarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 8 ja kuormituslaskelmat puolivuosikeskiarvoina liitteessä 9. Tulokuormituksen kehitystä on havainnollistettu taulukossa 3-1 ja kuvassa 3-13.

35 Siikajoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 3-1. Siikajoen jätevedenpuhdistamon tulokuormitus ja tulevan veden laatu vuosikeskiarvoina vuosina vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine COD Cr mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 93 9,5 4, ,6 4, ,7 6, ,9 6, ,9 6, ,6 5, ,5 4,2 13 4,3 4, ,3 3, ,2 3, ,2 3, ,6 4, ,8 3, ,2 16 7, ,3 17 7, ,1 12 6, ,1 13 7, , 1 8, ,1 13 7, ,4 13 7, ,2 14 7, ,1 13 7, mitoitus 4 1,6 8, 5 AVL AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15. Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 214 kasvoi lähes kaikkien kuormitteiden osalta 8-26 % edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisfosforin tulokuormitus pieneni 7 % vuoteen 213 verrattuna. BOD 7 :n keskimääräinen tulokuormitus oli 72 %, kokonaisfosforin 7 %, kokonaistypen 98 % ja kiintoaineen 71 % mitoituskuormituksesta. Kuormitus vastasi kuormitteesta riippuen hengen kuormitusta asukasvastinelukuina laskettuna.

36 Siikajoen yhteistarkkailu BOD 7 (tuleva) 4 2, Kok. P (tuleva) , mg/l 1, 1 mg/l 1 1, mg/l Lin. (), mg/l Lin. () 12 Kok. N (tuleva) 12 7 Kiintoaine (tuleva) mg/l mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () COD Cr (tuleva) mg/l Lin. () mg/l Kuva Siikajoen jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen kehitys v Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen, lähtevän veden laadun ja poistuman kehitystä on havainnollistettu taulukossa 3-11 ja kuvassa 3-14.