IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2011

Transkriptio

1 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU WWE IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

2 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU WWE IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU

3 16WWE1207 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Iin kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Yli-Iin Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Pudasjärven Vesiosuuskunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Pudasjärven kunta, Syötteen matkailukeskus Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Ranuan Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus Niemitalon Juustola Hirvaskosken Vesiosuuskunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Puhdistamon teho ja kuormitus KALANKASVATUSLAITOKSET Iijoen alaosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto Kalalaitosten kuormitus TURVETUOTANTO KAATOPAIKAT YHTEENVETO VIITTEET... 33

4 16WWE Liitteet Liite 1 Kuormittajien sijainti Iijoen alaosan vesistöalueella Liite 2.1 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 2.2 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 3.1 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 3.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 4.1 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 4.2 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 5.1 Syötteen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 5.2 Syötteen jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 6.1 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 6.2 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 7 Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 8 Raasakan kalanviljelylaitoksen kuormitustarkkailutulokset v Pöyry Finland Oy Leena Kurkinen, DI Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 16WWE JOHDANTO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoita ja kalankasvatuslaitoksia on tarkkailtu vuosille laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Environment Oy 2005). Kuormitustarkkailut hyväksytään ympäristöluvissa tai erillisillä päätöksillä. Tarkkailussa on nykyisin mukana kuusi jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus ja Hirvaskosken Vesiosuuskunta sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan laitos. Niemitalon Juustola on ollut aikaisemmin mukana tarkkailussa, mutta ei enää vuonna Tässä yhteistarkkailuraportin osassa 1 on esitetty vuoden 2011 käyttö- ja kuormitustarkkailutiedot. Raportissa on esitetty myös vuosien vuosittainen yhteenveto. Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset, luparajat ja käsiteltyjen jätevesien purkuvesistöt on esitetty taulukossa 1 ja toimijoiden sijainti liitteessä 1. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan turvetuottajien vuosille laatiman ohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Turvetuotannon tarkkailusta laaditaan oma erillinen raportti. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Iijoen vesistöalueella. Taulukko 1 Iijoen alaosan vesistöalueen lupavelvolliset taajamakuormittajat, erillislaitokset ja kalankasvatuslaitokset sekä niiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Luvan nro ja antopvm. Lupaehdot Tarkkailuvelvoitteet Luvan uusiminen Purkuvesistö kuormitus vesistö kalatalous Jätevedenpuhdistamot Iin kunta PPO BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 6 krt/a x 2015 Iijoki Dnro PPO-2006-Y Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona VNp 888/2006 COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Yli-Iin Vesihuolto Oy PPO BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2010 Iijoki Dnro 1101Y Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona selä lähtien COD Cr 125 mg/l, teho 75 % VNp 365/94 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Pudasjärven PSY BOD 7ATU 25 mg/l, Kok.P 0,8 mg/l 8 krt/a x x 2010 Siikaoja- Vesiosuuskunta Nro 32/01/1 1/4-vuosikeskiarvona Iijoki VNp 365/94 COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Ranuan Vesihuolto Oy LAP BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2014 Ranuanjoki 14/2005,1369Y Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Iso-Syöte PPO BOD 7ATU 15 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2013 suoallas, Pudasjärven kunta Dnro PPO-2002-Y Kok.P: ,0 mg/l, teho 90 % + pohjavesi suotatumalla ,0 mg/l, teho 70 % Pärjänjokeen 1/2-vuosikeskiarvona sekä lähtien COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Niemitalon Juustola PPO BOD 7ATU 3 kg/d, Kok.P 60 g/d 4 krt/a x 2010 metsäoja- Dnro PPO-2004-Y Puhdistustehon tavoitetaso 80 % Syväojavuosikeskiarvona Iijoki Hirvaskosken OUVY BOD 7ATU 25 mg/l, teho 90 % 2 krt/a metsäoja- Vesiosuuskunta Kok.P 1,5 mg/l, teho 90 % Hirvasjokivuosikeskiarvona Korentojärvi Kalankasvatuslaitokset Myhkyri Oy * PSY rehumäärä kg/a x 2019 Iijoki Raasakan kalankasvatuslaitos Nro 51/09/2 kalamäärä noin kg/a Kok.P 700 kg/a Kok.N kg/a rehun P 1 %, N 7 % PVO-Vesivoima Oy PSY vesimäärä Iijoesta maks l/s 6 krt/a x x 2013 Iijoki Raasakan kalanviljelylaitos Nro 11/05/1 kuivarehua kg/a Kok.P 320 kg/a ja 1,9 kg/d kasvk. kk ka VHO Nro 07/0354/3

6 16WWE JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Iin kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Iin kunnassa (Iin Vesiliikelaitos + Kuivaniemen Vesi Oy) vesihuollon piiriin kuuluvat lähes kaikki kunnan asukasta (vuodenvaihteessa ). Iin Vesiliikelaitoksen vesihuollon piirissä on noin asukasta. Iin taajamassa viemäröinnin piirissä on asukkaita noin ja keskimääräinen kulutettu vesimäärä oli noin 650 m³/d. Kotitalouksien (noin kpl) lisäksi viemäröinnin piiriin kuuluu viisi koulua, kolme huoltoasemaa ja terveyskeskus sekä PVO:n kalanviljelyhalli (2008 keväästä alkaen). Viemäriverkoston pituus on 96,2 km, josta 11,7 km on betoniviemäriä ja loput muoviviemäriä. Jäteveden pumppaamoita on 45 kpl. Käsitellyt jätevedet johdetaan pumppaamalla Iijokeen Leppisaaren eteläpuolelle noin 20 m päähän rannasta. Iin jätevedenpuhdistamon prosessi on kaksivaiheinen bioroottoriprosessi. I-vaiheena toimii v rakennetut ja v saneeratut bioroottorit (3 kpl) ja selkeytys. Vuonna 2001 laitokseen lisättiin toinen vaihe, 2 kpl roottoreita ja jälkiselkeytysallas. Kemikalointi tehdään IIvaiheen jälkeen jälkisaostuksena. Saneerauksen ja laajennuksen yhteydessä puhdistamolle rakennettiin lietteen koneellinen kuivaus. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 850 m³/d AVL = q mit = 65 m³/h BOD 7 = 300 kg/d kok.p = 12,5 kg/d kok.n = 70 kg/d Bioroottori: I-vaihe II-vaihe levypinta-ala m² m² Selkeytys: I-vaihe II-vaihe pinta-ala 44 m² 65 m² pintakuorma 1,5 m/h 1,0 m/h Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 2.

7 16WWE1207 Iin viemäriverkosto v Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1958 Verkoston pituus 96,2 km Betoniputkia 12 %, muoviputkia 88 %, jätevedenpumppaamoita 45 kpl Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 77 %, jäännöspitoisuus 113 mg/l Puhdistusteho kok.p 78 %, jäännöspitoisuus 3,9 mg/l Vuotovesikertoimet Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama nv = = 1,27 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 101% keskivirtaama = 128% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 140% nmax = = 1,39 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d käsitelty ohitus mitoitus Q kesk 850 m3/d vedenkulutus 500 m 3 /d viikko 0 Kuva 1 Tietoja Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v

8 16WWE1207 Taulukko 2 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo+ Kuivattu Q Ohitus MQ HQ NQ ALF 30 Polymeeri ump.kaiv.liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu ** 78 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ** * * * * * sakeutettu liete **1/2-vuotisjakson lietemäärä 4 Iin kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli m³/a eli keskimäärin m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin m³ pienempi kuin vuonna Ohituksia jouduttiin suorittamaan paljon, yhteensä m³/a. Ohitusten määrä on arvioitu, mittauksia ei ole tehty. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 850 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 120 % mitoitusvirtaamasta. Jätevesilietettä kuljetettiin hyötykäyttöön 984 m³. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 15,3 % (liite 2.2), joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä kertyi noin 150 t. Jätevesikuutioita kohden lietettä on puhdistamolta poistettu noin 400 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Sako- ja umpikaivolietettä laitoksella vastaanotettiin m³/a. Saostuskemikaalia (ALF 30) käytettiin keskimäärin 500 g/m³ eli yhteensä kg/a. Polymeeriä on käytetty 300 kg. Kuvassa 2 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

9 16WWE1207 Kuva 2 Jätevesimäärän kehitys Iin jätevedenpuhdistamolla v m 3 /a ohitus käsitelty Puhdistamon teho ja kuormitus Iin kunnan jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 kymmenen kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Ohitusten ja luparajojen ylitysten vuoksi tarkkailutiheyttä lisättiin toukokuusta lähtien joka kuukausi tapahtuvaksi. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 2.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 3. BOD7:n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 3. Taulukko 3 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , = käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

10 16WWE1207 Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Selvimmin on pienentynyt kiintoaineen ja orgaanisen aineen kuormitus. Runsaat ohitukset ovat nostaneet vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, joka on ollut kuitenkin edellisvuotta pienempi orgaanisen aineen, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta. Puhdistamon kokonaisteho on parantunut edellisvuodesta, samoin käsittelyteho ilman ohituksia. 6 Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 300 kg/d, fosforikuormalle 12,5 kg/d ja typpikuormalle 70 kg/d. Laitokselle tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuormitus (481 kg/d), fosfori- (18 kg/d) sekä typpikuormitus (117 kg/d) ylittivät mitoitusarvot vuonna Myös yksittäisillä näytekierroksilla mitoitusarvot jäivät alittumatta. Kuva 3 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina BOD7 [kg/d] 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 BOD7, lähtevä kok.p, lähtevä 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 kok.p [kg/d] 0, ,00 Taulukossa 4 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä puolivuotisjaksoilla 73 mg/l (teho 76 %), toisella 86 mg/l (teho 77 %) ja vuosikeskiarvona 81 mg/l (teho 77 %). BOD 7 :n suhteen lupaehtoja ei saavutettu kummallakaan puolivuotisjaksolla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 2,7 mg/l (teho 78 %), toisella jaksolla 2,9 mg/l (teho 78 %) ja vuosikeskiarvona 2,8 mg/l (teho 78 %). Myöskään fosforin suhteen lupaehtoja ei saavutettu (kok.p < 1,0 mg/l > 90 %). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltäkään osin vähimmäisvaatimuksia ei saavutettu (liite 2.1).

11 16WWE1207 Taulukko 4 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD 7 [mg/l] kokp [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/ /2 2,7 1 2/ /2 2,9 1 vuosi vuosi 2, Yli-Iin Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Yli-Iin kunnassa vesihuollon piiriin kuuluu noin asukasta, lisäksi vettä toimitettaan seitsemälle vesiosuuskunnalle, joissa asukkaita on noin 850. Viemäröinnin piirissä Yli-Iissä on noin 295 kotitaloutta (eli noin 650 asukasta) sekä lisäksi yksi koulu ja kaksi huolto-asemaa. Viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden vedenkulutus on noin 78 m³/d. Viemäriverkoston pituus on 16,8 km, josta noin 1,1 km on betoniviemäriä ja 15,7 km muoviviemäriä. Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna Puhdistamo on tyypiltään kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Saostuskemikaalina on ferrosulfaatti. Puhdistamon mitoitusarvot vuodelle 2000 ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 600 m³/d AVL = q keskim = 47 m³/h BOD 7 = 145 kg/d q mit = 70 m³/h kok.p = 7,5 kg/d q max = 140 m³/h kok.n = 31,5 kg/d kiintoaine = 110 kg/d Ilmastusallas: tilavuus = m³ V-kuorma = 0,72 kg BOD7/m³ d Selkeytys: pinta-ala = 2 30 m² pintakuorma = 1,17 m/h Sakeuttamo: tilavuus = 60 m³ Liete käsitellään suotonauhapuristimella, jonka käsittelykapasiteetti on 4 m³/h, 200 kg TS/h. Puhdistamolta jätevedet johdetaan purkuputkella Iijokeen noin 500 m Siuruanjoen yhtymäkohdan alapuolella Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Yli-Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 4. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 5.

12 16WWE1207 Yli-Iin viemäriverkosto v Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1963 Verkoston pituus 16,8 km Betoniputkia 6,5 %, muoviputkia 93,5 % Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama 185 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 95 %, jäännöspitoisuus 7,9 mg/l Puhdistusteho kok.p 95 %, jäännöspitoisuus 0,25 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,64 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 19% keskivirtaama = 31% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 39% = 2,10 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d mitoitus Q kesk 600 m 3 /d viikko Kuva 4 Tietoja Yli-Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v

13 16WWE1207 Taulukko 5 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ FeSO 4 Kalkki Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ) ) 1) liete kaatopaikalle lietteenkäsittelyalueelle 2) liete hyötykäyttöön Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli m³/a eli keskimäärin 184 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli m³ suurempi kuin vuonna Ohituksia jouduttiin tekemään toukokuussa n. 300 m³. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 265 m³ ja pienin maaliskuussa 113 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (381 m³) ja pienin toukokuussa (73 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 600 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 30 % mitoitusvirtaamasta. Lietettä poistettiin laitokselta 100 m³/a. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli (liite 3.2) 17,4 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli noin 22 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä on poistettu puhdistamolta 259 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Sakokaivolietettä laitoksella on vastaanotettu 319 m³/a. Ferrosulfaattia käytettiin kg (123 g/m³). Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 150 kg. Sähkönkulutus oli kwh/a eli 0,67 kwh/m³. Kuvassa 5 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta melko vakaana. Vuosina jätevesimäärät ovat olleet jonkin verran korkeampia kuin muina kymmenvuotisjakson vuosina.

14 16WWE m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 5 Jätevesimäärän kehitys Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Yli-Iin jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 6. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 6. Taulukko 6 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 0, = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

15 16WWE1207 Laitokselle tuleva kuormitus on ollut samaa tasoa kuin vuonna Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 145 kg/d ja fosforikuormalle 7,5 kg/d, joten laitoksella tuleva keskimääräinen kuormitus alitti mitoitusarvot selvästi. Puhdistamon teho ilman ohituksia on ollut orgaanisen aineen ja fosforin osalta edellisvuotta vastaava. Typpikuormitus on jonkin verran kasvanut ja kiintoainekuormitus pienentynyt edellisvuoden tasosta. Vesistöön kohdistuva kuormitus on orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen kuormitus osalta hieman kasvanut vuoden 2010 tasosta. Puhdistamon teho on orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen suhteen ollut edellisvuoden tavoin hyvä. Typen suhteen kuormitusteho on heikentynyt edellisvuodesta. Vesistöön vuosittain johdettava fosforikuormitus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vuoden 2008 kuormituspiikkiä lukuun ottamatta. Orgaanisen aineen vesistökuormituksessa ei ole havaittavissa yhtä selkeää laskusuuntausta kuin fosforikuormituksessa (kuva 6). Lietekuormitus laitoksella oli 0,02 0,15, joten laitos toimi pitkäilmasteisena tai matalakuormitteisena. Tilakuormitus oli 0,04 0,26. Ilmastusaltaiden lietepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,7 3,2 g/l, mitä voidaan pitää pääasiassa hyvänä. Lietteen laskeutuvuus oli kohtalainen. Ammoniumtypen hapettuminen oli melko vähäistä. 11 kg/d BOD7 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 BOD7, lähtevä kokp, lähtevä 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 kg/g kokp 0, ,00 Kuva 6 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 7 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 12 mg/l (teho 95 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 4,6 mg/l (teho 95 %). Vuosikeskiarvona lähtevän veden BOD 7 -arvo oli 7,9 mg/l (teho 95 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,26 mg/l (teho 96 %), toisella jaksolla 0,25 mg/l (teho 94 %) ja vuosikeskiarvona 0,25 mg/l (teho 95 %). Lupaehdot täyttyivät myös fosforin osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla (kok.p < 1,0 mg/l > 90 %).

16 16WWE1207 Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset (liite 3.1). 12 Taulukko 7 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD 7 kokp lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/ /2 0,26 1 2/2 4,6 20 2/2 0,25 1 vuosi 7,9 vuosi 0, Pudasjärven Vesiosuuskunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Pudasjärven Vesiosuuskunnan vesihuollon piiriin kuuluu noin asukasta. Viemäröinnin piirissä on noin ihmistä ja lisäksi 3 huoltoasemaa, 3 koulua ja 1 sairaalaa. Runkoviemärin pituus on vajaat 83 km. Jätevesipumppaamoita on 25 kpl. Maaliskuussa 2004 otettiin käyttöön uusi jälkisaostuksella tehostettu bioroottoripuhdistamo. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = m3/d AVL = Q max = m3/d BOD 7 = 400 kg/d q mit = 100 m3/h kok.p = 17 kg/d q max = 210 m3/h kok.n = 100 kg/d kiintoaine = 600 kg/d Lietesakeuttamon tilavuus on 70 m3. Lietteenkuivauslaitteiston käsittelykapasiteetti on 5,4 m3/h tai 270 kg TS/d. Puhdistamolta jätevedet johdetaan vanhan jälkilammikon kautta Siikaojaan, joka laskee Iijokeen. Vuonna 2011 Perttalan, Jukolantien, Valtatie 20:n ja Teollisuuskylän jätevesille rakennettiin uusi paineviemäri ja jätevesipumppaamo. Koulutien jätevedet ohjataan uuteen pumppaamoon Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Pudasjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 7. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 8.

17 16WWE1207 Pudasjärven viemäriverkosto v Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1960 Verkoston pituus 83 km Betoniputkia 7 %, muoviputkia 93 %, jätevedenpumppaamoita 25 kpl Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 96 %, jäännöspitoisuus 14 mg/l Puhdistusteho kok.p 99 %, jäännöspitoisuus 0,24 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 2,58 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 36% keskivirtaama = 93% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 124% = 3,45 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko mitoitus Q kesk 1280 m 3 /d m 3 /d viikko 0 Kuva 7 Tietoja Pudasjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat 2011.

18 16WWE1207 Taulukko 8 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Sähkön Q Ohitus MQ HQ NQ Saostuskemik. Polymeeri liete liete kulutus m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk kwh/kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli m³/a eli keskimäärin m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin m³ pienempi kuin vuonna Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa m³ ja pienin helmikuussa 836 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin heinäkuussa (3 121 m³) ja pienin helmikuussa (757 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli lähes sama kuin mitoitusvirtaama. Sakokaivolietettä laitoksella vastaanotettiin m³/a. Lietettä sakeuttamosta poistettiin 906 m³. Lieteanalyysin (liite 4.2) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 16,8 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä poistettiin 198 t. Jätevesikuutiota kohden poistettu lietemäärä on noin 424 g/m³. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet, joten liete soveltuu hyötykäyttöön. Saostuskemikaalia käytettiin kg eli 495 g/m³. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 910 kg. Sähkönkulutus oli kwh/a eli 0,6 kwh/m³. Kuvassa 8 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärä oli vuonna 2011 pienempi kuin neljänä edeltävänä vuotena, noin vuosien 2004 ja 2006 tasolla. 14

19 16WWE m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 8 Jätevesimäärän kehitys Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 kaksitoista kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 4.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosi on esitetty taulukossa 9. BOD 7 :n ja fosforin kuormituksen kehitystä v on esitetty kuvassa 9. Taulukko 9 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho vv Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , ,65 162, , Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

20 16WWE Laitokselle tuleva kuormitus oli pienentynyt typen osalta ja kasvanut orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta. Myös fosforin kuormitus on ollut hieman edellisvuotta korkeampi. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 400 kg/d ja fosforikuormalle 17 kg/d, joten laitoksella tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuormitus alitti mitoitusarvon. Mitoitusarvo ylittyi yhdellä 12 näytekierroksesta. Keskimääräinen fosforikuormitus ylitti mitoitusarvon selvästi, tosin ylitys tapahtui vain yhdellä vuoden 12 näytekierroksesta. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli puolestaan pienentynyt erityisesti fosforin ja kiintoaineen osalta, mutta myös orgaanisen aineen ja typen kuormitus oli hieman edellisvuotta pienempi. Puhdistamon teho oli fosforin, kiintoaineen ja BOD7:n suhteen edellisvuoden tavoin hyvä. Puhdistamolta vesistöön lähtevä orgaaninen kuormitus on pienentynyt selvästi vuoden 2004 jälkeen. Vuosina kuormitus ei ole merkittävästi vaihdellut. Vuosina vesistöön lähteneessä fosforikuormituksessa ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa (kuva 9). 80,0 70,0 kokp, lähtevä BOD7, lähtevä 0,70 0,60 BOD7 [kg/d] 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 0,50 0,40 0,30 0,20 kokp [kg/d] 10,0 0,10 0, ,00 Kuva 9 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt orgaaninen ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 10 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 15 mg/l (teho 93 %), toisella 13 mg/l (teho 90 %), kolmannella 9 mg/l (teho 95 %), neljännellä vuosineljänneksellä 8,6 mg/l (teho 97 %) ja vuosikeskiarvona 11 mg/l (teho 96 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kaikilla jaksoilla (BOD 7 < 25 mg/l). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,24 mg/l (teho 98 %), toisella 0,23 mg/l (teho 95 %), kolmannella 0,18 mg/l (teho 98 %), neljännellä 0,087 mg/l (teho 99 %) ja vuosikeskiarvona 0,19 mg/l (teho 99 %). Lupaehdot saavutettiin myös fosforin osalta kaikilla jaksoilla (kok.p < 0,8 mg/l).

21 16WWE1207 Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset (liite 4.1). Taulukko 10 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD 7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/ /4 0,24 0,8 2/ /4 0,23 0,8 3/4 9,0 25 3/4 0,18 0,8 4/4 8,6 25 4/4 0,087 0,8 vuosi 11 vuosi 0, Pudasjärven kunta, Syötteen matkailukeskus Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Pudasjärvellä sijaitsevan Syötteen alueen matkailukeskuksissa viemäröinnin piirissä on noin 590 taloutta sekä yksi koulu. Viemäriverkoston pituus on 51,4 km. Jätevedenpumppaamoita on 15 kpl. Matkailukeskuksessa syntyvät jätevedet käsitellään jälkisaostuslaitoksessa, jossa voidaan käyttää myös rinnakkaissaostusta ferrosulfaatin avulla. Jälkisaostuskemikaalina käytetään AVR:ää. Esikäsittelyn jälkeen puhdistamo on kaksilinjainen. Puhdistamo on mitoitettu siten, että verkostoon saa tulla vuotovesiä enintään 100 m 3 /d. Seuraavissa mitoitusarvoissa on mukana myös vuotovesimäärä: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q max = 500 m 3 /d BOD 7 = kg/d Q min = 180 m 3 /d kok.p = 1,5 5 kg/d q mit max = 45 m 3 /h kok.n = 4, kg/d q mit min = 10 m 3 /h Liete kuivataan koneellisesti. Liete on toimitettu kaatopaikalle, mutta jatkossa liete pyritään toimittamaan Pudasjärven kompostointialueelle. Puhdistettava jätevesi on tavallista asumajätevettä, mutta jätevesimäärä vaihtelee voimakkaasti matkailun tyypillisistä kausivaihteluista johtuen. Vesimäärät ovat suurimmillaan kevättalvella. Puhdistamolta jätevedet johdetaan noin 6 km päässä puhdistamolta sijaitsevaan osin pengerrettyyn Iso-Petäjäsuon varastoaltaaseen. Altaasta vedet imeytyvät maaperään ja kulkeutuvat pohjavesiä pitkin Pärjänjokeen.

22 16WWE Käyttötarkkailu 18 Puhdistamolla on päätoiminen puhdistamonhoitaja. joka vastaa laitoksen käyttötarkkailusta, ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Käyttötarkkailun tulokset vuodelta 2011 on esitetty taulukossa 11. Kuvassa 10 on tietoja Syötteen viemäriverkostosta sekä viikkovirtaamat. Syötteen viemäriverkosto v Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1980 Verkoston pituus 51,4 km, muoviputkia 100 % Jäteveden pumppaamoita 15 kpl Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama 183 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 81%, jäännöspitoisuus 16 mg/l Puhdistusteho kok.p 45 %, jäännöspitoisuus 1,4 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,95 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 19% keskivirtaama = 37% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 71% = 3,78 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d viikko Q max 500 m 3 /d Kuva 10 Tietoja Syötteen viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v

23 16WWE1207 Taulukko 11 Syötteen jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ AVR liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d g/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Syötteen jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli m³/a eli keskimäärin 149 m 3 /d. Käsitelty vesimäärä oli noin m³ suurempi kuin vuonna Ohituksia jouduttiin suorittamaan huhti- ja toukokuussa yhteensä m 3. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli maaliskuussa 180 m 3 ja pienin joulukuussa 114 m 3. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin tammikuussa (368 m 3 ) ja pienin toukokuussa (51 m 3 ). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 500 m 3 /d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 30 % mitoitusvirtaamasta. Lietettä poistettiin laitokselta 126 m 3 /a. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli (liite 5.2) 10,55 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 17 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä on poistettu puhdistamolta noin 319 g. Liete on ajettu kaatopaikalle. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Saostuskemikaalia (AVR) käytettiin kg eli 228 g/m 3. Sähkönkulutus oli 6000 kwh/a eli 0,11 kwh/m 3. Kuvassa 11 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärät ovat kolmen viime vuoden aikana kasvaneet, sitä ennen jätevesimäärissä on ollut epäjohdonmukaisempaa vaihtelua. Jätevesimäärien lisäksi myös ohituksia on ollut kolmen viime vuoden aikana aikaisempaa enemmän.

24 16WWE m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 11 Jätevesimäärän kehitys Syötteen jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Syötteen jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 5.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 12. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 12. Taulukko 12 Syötteen jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 6,6 97 0, , , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

25 16WWE1207 Laitokselle tuleva kuormitus on pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Tulokuormitukset alittivat puhdistamon maksimimitoitusarvot. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta edellisvuoteen verrattuna. Puhdistamon teho oli melko huono orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen osalta. Typen osalta puhdistusteho oli heikko. Edellisvuoteen verrattuna puhdistamon teho on hieman parantunut orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta. Fosforin ja typen osalta puhdistusteho on heikentynyt viime vuodesta. Vuosina huhti-toukokuussa tehdyt ohitukset näkyvät orgaanisen ja fosforikuormituksen kasvuna. (kuva 12). 21 7,0 6,0 BOD7,lähtevä kok.p, lähtevä 0,60 0,50 5,0 0,40 BOD7 [kg/d] 4,0 3,0 2,0 0,30 0,20 kok.p [kg/d] 1,0 0,10 0, ,00 Kuva 12 Puhdistamolle tullut ja vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 13 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 16 mg/l (teho 69 %), toisella puolivuotisjaksolla 2,8 mg/l (teho 99 %) ja vuosikeskiarvona 16 mg/l (teho 81 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät toisella puolivuotisjaksolla pitoisuuden ja puhdistustehon (lupaehto > 90 %) osalta. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli aikajaksolla ,8 mg/l (teho 66 %) ja välillä 1,9 mg/l (teho 55 %) eli lupaehdot saavutettiin molemmilla jaksolla pitoisuuden osalta. Puhdistustehon osalta lupaehtoja ( >90 %, > 70 %) ei saavutettu. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset pitoisuustason osalta molemmilla ja puhdistustehon osalta toisella puolivuotisjaksolla (liite 5.1).

26 16WWE1207 Taulukko 13 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD 7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja luparaja / /2 0,8 1 2/2 2,8 15 2/2 1,9 2 vuosi 16 vuosi 1, Ranuan Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Ranuan kunnassa on asukkaita 4 300, joista vesi- ja viemärihuollon piirissä on noin asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 2 huoltoasemaa, 3 koulua, sairaala sekä poronlihan jalostuslaitos, savustamo. Viemärin pituus on noin 36,2 km. Jätevedenpumppaamoita on 15 kpl. Vuonna 2011 uutta viemäriverkostoa on rakennettu 822 m eläinpuiston mökkikylälle. Vuonna 1994 valmistunut puhdistamo on kaksilinjainen ja kaksivaiheinen jälkisaostuksella varustettu bioroottorilaitos. Laitosta käytetään nykyisin yksilinjaisena toisen linjan ollessa reservissä. Fosforin saostukseen käytetään alumiinisulfaattia. Puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2005 seuraavasti: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = m 3 /d BOD 7 = kg/d q mit = 120 m 3 /h kok.p = 165 kg/d q max = 240 m 3 /h kok.n = 67 kg/d kiintoaine = 400 kg/d Esikäsittelyn jälkeen vesi johdetaan suoraan puhdistusprosessiin. Jälkiselkeytysaltaiden pinta-ala on 2 75 m 2. Liete käsitellään pinta-alaltaan 40 m 2 :n ja tilavuudeltaan 132 m 3 :n sakeuttamossa, minkä jälkeen liete kuivataan koneellisesti lietteenkuivausruuvilla. Kuivausruuvi (Hydropress Huber RoS 3) on otettu käyttöön vuonna Liete kompostoidaan uudella kompostointikentällä Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Ranuan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 13. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 14.

27 16WWE Yleistiedot: Verkoston pituus 35,6km Jäteveden pumppaamoita 15 kpl Ranuan viemäriverkosto v Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama 286 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 98 %, jäännöspitoisuus 2,3 mg/l Puhdistusteho kok.p 96 %, jäännöspitoisuus 0,31 mg/l Vuotovesikertoimet Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama nv = = 1,66 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 14% keskivirtaama = 23% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 35% nmax = = 2,52 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d kulutus n. 365 m 3 /d mitoitus Qkesk 1290 m 3 /d viikko 0 Kuva 13 Tietoja Ranuan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v

28 16WWE Taulukko 14 Ranuan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo- Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ AlSO 4 Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli m³/a eli keskimäärin 286 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli m³ pienempi kuin vuonna Ohituksia puhdistamolla ei jouduttu tekemään. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 400 m³ ja pienin maaliskuussa 187 m³. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 1290 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 22 % mitoitusvirtaamasta. Kuivattua lietettä puhdistamolla syntyi 230 m³/a ja se kompostoidaan kompostointikentällä. Lieteanalyysin (liite 6.2) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 22,4 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä poistettiin 67 t. Jätevesikuutiota kohti lietettä puhdistamolta poistettiin 490 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Vuonna 2011 välpejätettä puhdistamolla syntyi 14 m³, joka kuljetettu Kuusiselän kaatopaikalle. Jäteveden saostuskemikaalia käytettiin kg eli 284 g/m 3. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 160 kg. Sähkönkulutus oli kwh/a eli 2,13 kwh/m³. Kuvassa 14 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärät ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2007 lähtien.

29 16WWE m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 14 Jätevesimäärän kehitys Ranuan jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 6.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 15. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 15. Taulukko 15 Ranuan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

30 16WWE1207 Laitokselle tuleva orgaanisen aineen, fosforin ja typen kuormitus on pienentynyt viime vuodesta. Kiintoainekuormitus on kasvanut vuoden 2010 tasosta. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle kg/d, fosforikuormalle 165 kg/d, typpikuormalle 65 kg/d ja kiintoainekuormalle 400 kg/d, joten mitoitusarvot alittuivat selvästi kaikilta osin. Vesistöön kohdistuva kuormitus on pienentynyt edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Puhdistamon teho oli BOD 7 :n, fosforin ja kiintoaineen suhteen hyvä, puhdistusteho on parantunut edellisvuodesta. Myös typen puhdistusteho on ollut hieman edellisvuotta parempi. Vesistöön mennyt kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen ja fosforin osalta viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva 15). 26 6,0 5,0 BOD7, lähtevä kok.p, lähtevä 0,40 0,35 0,30 BOD7 [kg/d] 4,0 3,0 2,0 1,0 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 kok.p [kg/d] 0, ,00 Kuva 15 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 16 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla <2 mg/l (teho 98 %), toisella 2,5 mg/l (teho 98 %) ja vuosikeskiarvona 2,3 mg/l (teho 98 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %) täyttyivät sekä puhdistustehon että pitoisuustason osalta. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,41 mg/l (93 %), toisella puolivuotisjaksolla 0,21 mg/l (teho 98 %) sekä vuosikeskiarvona 0,31 mg/l (teho 96 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot (kok.p < 0,5 mg/l, teho > 95 % ) täyttyivät pitoisuustason osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla ja puhdistustehon osalta toisella puolivuotisjaksolla. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vaatimukset lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa ensimmäisellä puolivuotisjaksolla (liite 6.1).

31 16WWE1207 Taulukko 16 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 <2 20 1/2 0,41 0,5 2/2 2,5 20 2/2 0,21 0,5 vuosi 2,3 vuosi 0, Niemitalon Juustola Niemitalon Juustolan jätevedet on vuonna 2011 kuljetettu muualle käsiteltäväksi. Juustola ei ole ollut mukana tarkkailussa. 2.7 Hirvaskosken Vesiosuuskunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Hirvaskosken Vesiosuuskunnan viemäröinnin piiriin kuuluu 7 omakotitaloa sekä koulu ja koulun asuntola. Puhdistusprosessina on bioroottori. Pienpuhdistamo on suunniteltu pienten kiinteistöjen ja taajamien jätevesien käsittelyä varten. Jätevesien puhdistus tapahtuu mekaanisesti ja biologisesti; laitokselle asennettiin lisäksi vuonna 2000 kemikalointilaitteisto. Puhdistamo on mitoitettu 90 henkilön jätevesimäärälle. Puhdistetut jätevedet johdetaan viemäriputkella avo-ojaan, josta ne laskevat pelto- ja metsäojia myöten Hirvasjokeen ja edelleen Korentojärveen Puhdistamon teho ja kuormitus Hirvaskosken Vesiosuuskunnan pienpuhdistamolla ei ole suoritettu käyttötarkkailua. Puhdistamolla käsiteltiin vuoden 2011 aikana jätevettä yhteensä noin m³/a eli keskimäärin 4,5 m³/d. Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tehoa ja kuormitusta tarkkailtiin vuonna 2011 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 7. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 17. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 16. Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta edellisvuoteen verrattuna. Myös vesistöön kohdistuva kuormitus oli laskenut edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin, kiintoaineen osalta. Typen vesistöön kohdistuva kuormitus on ollut vuoden 2010 tasolla. Puhdistustehot ovat pääosin olleet selvästi parempia kuin edellisenä vuotena. Typen puhdistusteho on ollut samalla tasolla kuin vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtenyt orgaanisen aineen kuormitus on vaihdellut vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa. Fosforikuormitus on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, joskaan ei aivan suoraviivaisesti.

32 16WWE1207 Taulukko 17 Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % ,1 31 0, , , ,8 11 0, , , ,7 53 0, , , ,3 33 0, , , ,2 18 0, , , ,5 21 0, , , ,4 49 0, , , ,6 23 0, , , ,1 44 0, , , ,7 24 0, , , Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % ,5 33 0, ,0 10 0, ,3 22 0,3 22-0,3 3 0, ,8 55 0, ,1 68 0, ,7 49 0, ,5 15 0, ,4 29 0, ,5 5 0, ,4 26 0, ,9 8 0, ,9 57 0, ,2 21 0, ,7 47 0, ,1 10 0, ,7 47 0, ,8 17 0, ,6 43 0, ,7 6 0, AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine BOD7 [kg/d] 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 BOD7, lähtevä kok.p, lähtevä ,10 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 kok.p [kg/d] Kuva 16 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli vuosikeskiarvona 21 mg/l (teho 95 %) ja fosforin osalta vuosikeskiarvona 4,5 mg/l (teho 73 %). Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 2011 lupaehdot (BOD 7 < 25 mg/l, teho > 90 %, kok.p < 1,5 mg/l, teho > 90 % ) orgaanisen aineen puhdistustehon ja pitoisuustason osalta. Fosforin osalta lupaehdot eivät täyttyneet.

33 16WWE1207 BOD7 Kok.P mg/l teho% mg/l teho % Laitokselta lähtevä v ,5 73 Luparaja , KALANKASVATUSLAITOKSET 3.1 Iijoen alaosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto Iijoen alaosan vesistöalueella toimi vuonna 2011 kaksi kalankasvatuslaitosta, PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan kalanviljelylaitos ja Myhkyri Oy:n Iin kalankasvatuslaitos. Laitosten tuotanto- ja kuormitustiedot on saatu ympäristöhallinnon VAHTI-rekisteristä. Laitoksilla kasvatettiin kalaa vuonna 2011 yhteensä kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä kg (taulukko 18). Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. Rehukerroin oli Raasakan laitoksella 1,04 ja Myhkyrin laitoksella 1,59. Tuotettua kalakiloa kohti laskettu fosforin ominaiskuormitus oli Myhkyrin laitoksella 10 g ja Voimalohen laitoksella 8 g. Vastaavasti typen ominaiskuormitukset olivat 92 g ja 55 g. Myhkyrin laitokselle on luvassa asetettu ominaiskuormituksen raja-arvot (6,0 g fosforia ja 43 g typpeä), jotka ylittyivät vuonna 2011 selvästi. Myhkyrin laitoksen suurempaan kuormitukseen vaikutti yhden verkkokassin hajoaminen, koska karkuun päässeet kalat eivät ole mukana lisäkasvussa, mutta niiden käyttämä rehu näkyy rehumäärässä. Lisäksi rehumääräksi on kasvattajan mukaan ilmoitettu toimitettu määrä, josta pieni osa on jäänyt varastoon. Raasakan laitoksella käytettiin vettä keskimäärin noin 600 l/s, kun luparaja on enintään l/s. Taulukko 18 Iijoen alaosalla toimivien kalalaitosten tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat v sekä tuotanto yhteensä v Kalalaitos Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Kuivarehu Rehukerroin luparaja Myhkyri Oy, Iin laitos ,59 Voimalohi Oy, Raasakan kalanviljelylaitos ,04 Yhteensä v ,35 Yhteensä v ,07 Yhteensä v ,88 Yhteensä v ,01 Yhteensä v ,95 Yhteensä v ,89 Yhteensä v ,01 Yhteensä v ,01 Yhteensä v , Kalalaitosten kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Myhkyrin laitos on verkkokassilaitos, joten tarkkailua ei suoriteta, ja kuormitus on arvioitu tuotantotietojen perusteella. Raasakan laitoksen tarkkailutulokset ovat liitteenä 8. Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. VAHTI-tietojen perusteella Voimalohen laitoksella rehun keskimääräinen fosforipitoisuus oli 1,2 % ja typpipitoisuus 7,9 %. Myhkyrin laitoksella rehun ravinnepitoisuudet olivat vastaavasti 0,9 % ja 7,5 %. Myhkyrin laitokselle on luvassa asetettu rehun ravinnepitoisuuksille raja-arvot, joiden mukaan kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Arvioitu rehun typpipitoisuus ylitti siten luparajan niukasti. Ainetaselaskennassa kalan fosfo-

34 16WWE1207 ripitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on oletettu kuluvan 90 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä jonkin verran suurempia kuin mitatut kuormitukset. Raasakan laitoksella mitattu typpikuormitus oli kuitenkin suurempi kuin ainetaseen perusteella laskettu kuormitus. Raasakan laitoksella poistettiin lietettä v noin 1592 m 3. Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa 19. Tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 4,0 kg/d ja typpikuormitus 33 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 572 kg ja typpikuormitus kg. Voimalohen Raasakan laitoksen tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus oli luparajaa pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla (taulukko 19, liite 8). Myhkyrin laitoksen arvioitu kuormitus oli sekä fosforin että typen osalta luparajaa pienempi. Kalalaitosten kuormitus oli hieman suurempaa kuin vuonna 2010, mutta pienempää kuin vuonna Taulukko 19 Kalalaitosten kuormitus Iijoen alaosalla v ja v yhteensä (n = näytteiden lukumäärä). Kalalaitos Kesäaika Vuosikuormitus Ominaiskuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a g/kala kg g/kala kg kg/d kg/a g/kala kg kg/d kg/a g/kala kg n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi Typpi Typpi Myhkyri Oy, Iin laitos mitattu - arvioitu 2, Voimalohi Oy mitattu 6 0,9 15 * Raasakan kalanviljelylaitos arvioitu 1, , Yhteensä v arvioitu 4, Yhteensä v arvioitu 2, Yhteensä v arvioitu 4, Yhteensä v arvioitu 6, Yhteensä v arvioitu 6, Yhteensä v arvioitu 3, Yhteensä v arvioitu 5, Yhteensä v , Yhteensä v , * raja-arvo kuukausikeskiarvona 4 TURVETUOTANTO Iijoen vesistöalueen turvetuotantoa tarkkaillaan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Tarkkailun suorittamisesta ja raportoinnista vastaa Pöyry Finland Oy. Taulukossa 20 on esitetty yhteenveto Iijoen vesistöalueen turvetuotannon vuosikuormituksesta v (Pöyry Finland Oy 2011 a). Soista valtaosa sijaitsee Iijoen alaosan ja Siuruanjoen valuma-alueilla. Vuonna 2011 turvetuotannon aiheuttama nettokuormitus Iijoen vesistöalueella oli noin kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Typen ja kiintoaineen kuormitus oli edellisvuotta 2010 hieman suurempaa, fosforin samaa tasoa. Taulukko 20 Turvetuotannon vuosikuormitus Iijoen vesistöalueella v Vesistöalue Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut BRUTTOKUORMITUS NETTOKUORMITUS panossa nossa kunnossa tuot. CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 2011 Iijoki pl. Siuruanjoki ( Siuruanjoki Yhteensä Iijoki ) Tuotantoalasta 90 ha ja poistuneesta alasta 30 ha sijaitsee Iijoen yläosan tai Kostonjoen valuma-alueilla

35 16WWE KAATOPAIKAT Kaatopaikkojen kuormitus- ja vesistötarkkailut toteutetaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti ja tuloksista laaditaan erilliset vuosiyhteenvedot (Pöyry Finland Oy 2012 b-d), mistä johtuen tässä esitetään vain lyhyt tiivistelmä. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Iijoen alaosan vesistöalueella ovat Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kaatopaikat. Iijoen alaosan kaatopaikoista Yli-Iin Korkiamaan kaatopaikka on suljettu vuoden 2004 lopussa, Iin Sääskenharjun ja Pudasjärven kaatopaikat on suljettu lokakuun 2007 lopussa. Vuonna 2011 kaatopaikkojen kuormituksia vesistöön ei pystytty laskemaan yhdenkään kaatopaikan osalta. Yli-Iin kaatopaikalla ja Iin Sääskenharjun kaatopaikalla ei ollut ylivirtausta mittapadolta. Pudasjärven kaatopaikalla vesipinta oli samalla tasolla mittapadon molemmin puolin, joten virtaamaa ei voitu määrittää. Kaatopaikkavesille tyypillisesti sähkönjohtavuudet ja kloridipitoisuudet olivat koholla kaatopaikoilta lähtevissä vesissä. Kaatopaikkavedet olivat myös yleisesti hyvin ravinteikkaita YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu Iijoen alaosan alueella toimivien kuuden jätevedenpuhdistamon ja kahden kalankasvatuslaitoksen kuormitusta voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Niemitalon Juustolan jätevedenpuhdistamoa ei enää vuonna 2011 tarkkailtu. Iijoen vesistöalueen turvetuotannon kuormitusta tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti, ja tässä raportissa on esitetty vain yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Iijoen ja Siuruanjoen alueella. Iijoen alaosan vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ja puhdistusteho vuonna 2011 sekä vuosina yhteensä/keskimäärin on esitetty taulukossa 21. Vuonna 2011 suurin BOD 7 -, fosfori- ja typpikuormittaja oli Iin puhdistamo, missä ohitukset olivat n. 20 % kokonaisvirtaamasta. Lupamääräykset täyttyivät Yli-Iin ja Pudasjärven puhdistamojen osalta. Syötteen, Ranuan ja Hirvaskosken puhdistamot eivät täyttäneet kaikkia lupaehtoja. Iin puhdistamon kuormitus ja puhdistusteho ei täyttänyt lupamääräyksiä miltään osin ohituksista johtuen. Keskimääräinen puhdistusteho oli BOD 7 :n osalta varsin hyvä. Heikoimmin toimivat edellisvuoden tavoin Iin ja Syötteen puhdistamot. Fosforin puhdistusteho oli pääasiassa varsin hyvä, poislukien Syötteen, Hirvaskosken Vesiosuuskunnan ja Iin puhdistamot (taulukko 21). Typen puhdistusteho eri puhdistamoilla vaihteli suuresti, se on ollut 0 40 %. Taulukko 21 Iijoen alaosan vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ja puhdistusteho v Suluissa oleva arvo, kun kahta heikointa teho-% ei ole otettu huomioon. Kuormittaja Viemäriverkk. liitty- Kuormitus vesistöön kg/d Puhdistusteho % neitä asukkaita, noin BOD 7 Kok.P Kok.N BOD 7 Kok.P Kok.N Ii , Yli-Ii 650 1,5 0, Pudasjärvi , Syöte 3 0,30 6, Ranua ,70 0, Hirvaskoski mitoitus 90 0,09 0,02 0, Yhteensä/ keskim. v , (92) 26 v , (90) 23 v , (97) 33 v , (94) 38 v , (95) 30 v , (92) 25 v , v , v ,

36 16WWE1207 Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD 7 -kuormitus oli vuonna 2011 edellisvuotta pienempi, mutta silti selvästi suurempi kuin vuosina : yhteensä 132 kg/d. 86 % BOD 7 -kuormituksesta oli peräisin Iin puhdistamolta, muiden puhdistamojen kuormitus ei ole ollut poikkeuksellisen suuri. Vuosina fosforikuormitus on ollut tasaisesti 1,0 2,4 kg/d. Vuonna 2010 fosforikuormitus kasvoi selvästi. Vuonna 2011 fosforikuormitus on pienentynyt 17 % vuoden 2010 kuormituksesta, mutta se on silti selvästi aiempaa suurempi. 85 % vuoden 2011 fosforikuormituksesta oli peräisin Iin puhdistamolta. Typpikuormitus on pienentynyt vuoden 2010 tasosta, mutta se on edelleen hieman korkeammalla tasolla kuin vuosina Iin puhdistamon korkeisiin kuormituksiin ovat vaikuttaneet ohitukset, joita on jouduttu tekemään aikaisempaa enemmän. Myös viemäriverkoston laajentaminen vuonna 2009 on kasvattanut Iin puhdistamon kuormituksia. Myös Syötteen jätevedenpuhdistamolla jouduttiin vuonna 2011 tekemään ohituksia. Iijoen alaosan kahdella kalankasvatuslaitoksella kasvatettiin vuonna 2011 kalaa yhteensä noin kg ja käytettiin rehua noin kg. Rehukerroin oli keskimäärin 1,35. Laitosten tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus vesistöön oli kesäaikana yhteensä 4,0 kg/d fosforia ja 33 kg/d typpeä. Voimalohen Raasakan kalankasvatuslaitos toimi lupaehtojen mukaisesti. Myös Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitos toimi pääosin lupaehtojen mukaisesti, mutta yhden verkkokassin hajoamisen vuoksi rehunkäyttö muodostui suureksi suhteessa lisäkasvuun ja ravinteiden ominaiskuormitukset ylittivät luvassa asetetut raja-arvot. Voimalohi Oy:n Raasakan laitoksella mitattu typpikuormitus oli laskennallista hieman suurempi. Iijoen alaosalle kohdistuva pistemäinen ravinnekuormitus vuosina vuositasolla on esitetty taulukossa 22. Aikaisemmin turvetuotanto on ollut suurin fosforikuormittaja. Vuonna 2011, kuten myös 2010, Iin jätevedenpuhdistamolla jouduttiin tekemään poikkeuksellisen ohituksia, minkä takia puhdistamon fosforipäästöt kasvoivat huomattavasti. Tästä syystä jätevedenpuhdistamoiden osuus vesistökuormituksesta oli fosforin osalta tavallista suurempi (46 % kokonaiskuormituksesta). Jätevedenpuhdistamot olivat selvästi suurin typpikuormittaja. Kalankasvatuksen ravinnekuormitus oli hieman suurempaa kuin edellisvuonna, mutta kuitenkin pienempää kuin vuonna Turvetuotannon kuormitus kohdistuu melko tasaisesti Iijokeen ja Siuruanjokeen. Pieni osa Iijokeen tulevasta turvetuotannon kuormituksesta kohdistuu Iijoen keski- ja yläosan alueelle. Huomattava on, että kalankasvatuksen ja turvetuotannon kuormitus on merkittävintä kesäaikana, kun jätevedenpuhdistamoilla kuormitus pysyy ympäri vuoden suunnilleen samalla tasolla. 32 Taulukko 22 Taajamien ja erillislaitosten jätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuksen ja turvetuotannon vuosikuormitus (kg/a) Iijoen alaosan vesistöalueella v Turvetuotannossa olevasta suoalasta muutama prosentti on Iijoen yläosan alueella. Vuosi Jätevedenpuhdistamot (kg/a) Kalankasvatus (kg/a)* Turvetuotanto (kg/a)** Yhteensä (kg/a) Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N * tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus ** nettokuormitus

37 16WWE1207 VIITTEET 33 Pöyry Environment Oy Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. 9M Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2012 a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2012 b. Iin Sääskenharjun kaatopaikan tarkkailun yhteenveto v Moniste. Pöyry Finland Oy 2012 c. Pudasjärven kaupungin keskustan kaatopaikan tarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2012 d. Yli-Iin kunnan Korkiamaan kaatopaikan jälkitarkkailun yhteenveto v Moniste. Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Oulu.

38 Ranuan jätevedenpuhdistamo Raj25 R 30 R 26 R 24 Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Veden laadun tarkkailupisteet. Ympäristökeskuksen tarkkailu Velvoitetarkkailu 1: R1 Syötteen jätevedenpuhdistamo Pär0 Pär7 Pär6 Hirvaskosken vesiosuuskunta Yli-Iin jätevedenpuhdistamo Raasakan kalanviljelylaitos I 3 I 9 I 10 I 12 Ii 7 I 36 Pud I 109 I 91 Pudasjärven Kurenalan jätevedenpuhdistamo Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitos I75 Sy3 Iin jätevedenpuhdistamo Niemitalon juustola Genimap Oy, Lupa L5508/04 Liite 1

39 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Iin Vesiliikelaitos 2011 Lupaehdot PPO-2006-Y BOD7 atu < 20 mg/l > 90 % 1/2 ka P COD Cr < 1,0 mg/l > 90 % 1/2 ka < 125 mg/l > 75 % (VNa 888/2006) Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % (VNa 888/2006) 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja JoP JoP JoP Jop JoP JoP JoP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 10 Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d ,5 8,0 9,2 13 8,8 6,6 9, Vesistöön kg/d Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 0,31 0,28 0,13 0,13 0,15 0,29 0,15 0,11 0,17 0,26 0,22 0,19 0,20 PO 4 -P (käsit.) mg/l 0,03 0,13 0,04 0,02 0,01 0,03 0,02 0,02 0,02 0,01 0,06 0,02 0,03 Vesistöön mg/l 0,31 0,28 4,0 3,2 4,4 1,3 4,5 2,1 1,7 2,5 2,7 2,9 2,8 PO 4 -P (käsit.) kg/d 0,032 0,156 0,044 0,020 0,012 0,033 0,022 0,022 0,022 0,011 Tuleva kg/d Ohitus kg/d 0 0 6,6 4,5 7,8 1,2 7,0 2,6 2,0 3,0 3,5 3,9 3,7 Käsitelty kg/d 0,33 0,34 0,14 0,13 0,17 0,32 0,17 0,12 0,19 0,29 0,24 0,21 0,22 Vesistöön kg/d 0,33 0,34 6,7 4,6 8,0 1,5 7,17 2,72 2,14 3,29 3,7 4,1 3,9 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d , Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % ,0 11 7, Kokonaisteho % ,9 7,2 6, , NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d , Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % Kokonaisteho % ,7 9, * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Ii 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

40 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 6, Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d ,5 6, Vesistöön kg/d Käsittelyteho % Kokonaisteho % MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,2 4,1 3,6 9,2 10,4 11,8 10,5 9,8 8,4 6,8 Käsitelty 5,6 4,9 5,0 8,8 11,5 12,1 11,7 10,9 9,0 8,0 Kemikaalit ALF-30 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 7,6 7,2 6,0 5,7 3,2 6,8 7,3 6,8 7,1 7,3 Käsitelty 2,5 2,3 0,61 1,4 1,2 2,0 1,6 1,6 1,0 1,7 ph Tuleva 7,4 7,4 7,5 7,4 7,4 7,5 7,3 7,3 7,4 7,3 Käsitelty 6,5 6,7 5,8 6,4 6,3 6,5 6,3 6,4 6,3 6,4 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,04 0,05 0,10 0,29 0,14 0,18 0,18 0,52 0,26 0,17 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 1,2 1,1 1,8 0,91 0,76 1,4 0,56 0,75 0,82 1,3 Koli 44 C kpl/dl , Happi mg O 2 /l 0,1 2,4 5,9 4,4 5,0 3,1 5,1 6,3 6,4 5,4 Ii 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

41 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m3 q med m3/h S h m/h 0,69 0,77 1,1 0,93 1,2 0,77 1,03 0,83 0,80 0,83 S MLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 0,3 3,8 3,8 3,8 4,5 3,8 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 50,0 66,7 54,2 52,1 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 12,9 12,9 12,9 12,9 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato Lausunto: m3/h m3/h I/II 2011 KORJATTU RAPORTTI: Puhdistamo ei saavuttanut orgaanisen aineen ja fosforin lupaehtoja ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ohitusmäärät on arvioitu. Kesäkuun tulokset otettiin mukaan laskentaan, kun arvio ohitusten määrästä saatiin Puhdistamo ei saavuttanut lupaehtorajoja ohituksista johtuen Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja CODCr:aa lukuun ottamatta ohituksista johtuen ja Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja CODCr:n puhdistustehoa lukuun ottamatta ohituksista johtuen Laboratoriotulokset saatu vasta Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja ohituksista johtuen Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja CODCr:n puhdistustehoa lukuun ottamatta ohituksista johtuen. Kaustisella JAKELU: Iin Vesiliikelaitos Iin Vesiliikelaitos, puhdistamonhoitaja PÖYRY FINLAND OY Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Ii 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

42 Tutkimustodistus (2) Pöyry Finland Oy PL LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Iin jvp liete Tutkimus valmis Viite Iin jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö K Liete Iin jvp liete N VarioMax % k.a. 3,4 ph Sis. men. 6,4 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 4,63 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 15,33 Fosfori, P EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,22 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 0,2 Kalium, K EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Koboltti, Co EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 3,2 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 13 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 350 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 7 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 110 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 11 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 320 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

43 Tutkimustodistus (2) Jakelu Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

44 Pöyry Finland Oy Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Yli-In Vesihuolto Oy 1. KUORMITUS 2011 Lupaehdot PPO /Dnro 1101Y BOD 7 atu < 20 mg/l > 90 % P < 1,0 mg/l > 90 % PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja JOP JOP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d ,7 0 0,82 Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 <0 9,6 4,6 7,3 Vesistöön mg/l ,0 <0 12 4,6 7,9 Tuleva kg/d , Ohitus kg/d ,37 0 0,13 Käsitelty kg/d 2,1 1,2 0,95 0,51 0,0 0,0 1,7 0,90 1,3 Vesistöön kg/d 2,1 1,2 0,95 0,51 0,0 0,0 2,0 0,90 1,5 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonais P Tuleva mg/l 9,2 4,5 5,0 3,5 0,0 0,0 6,4 4,4 5,4 Käsitelty mg/l 0,21 0,20 0,26 0,24 0,0 0,00 0,20 0,25 0,23 PO 4 -P mg/l 0,05 0,10 0,12 0,16 0,0 0,00 0,08 0,14 0,11 Vesistöön mg/l 0,21 0,20 0,26 0,24 0,0 0,00 0,26 0,25 0,25 PO 4 -P kg/d 0,007 0,021 0,023 0,020 0,000 0,000 Tuleva kg/d 1,3 0,9 0,95 0,44 0,00 0,00 1,1 0,85 1,0 Ohitus kg/d , ,0045 Käsitelty kg/d 0,03 0,04 0,05 0,03 0,00 0,000 0,035 0,049 0,042 Vesistöön kg/d 0,03 0,04 0,05 0,03 0,00 0,000 0,046 0,049 0,046 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonais N Tuleva mg/l # Käsitelty mg/l # Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 8,1 6,6 6,0 3,0 0,0 0,0 7,5 5,6 6,6 Ohitus kg/d , ,030 Käsitelty kg/d 7,4 5,5 6,0 2,9 0,0 0,0 6,5 5,5 6,1 Vesistöön kg/d 7,4 5,5 6,0 2,9 0,0 0,0 6,6 5,5 6,1 Käsittelyteho % 8, ,2 #DIV/0! #DIV/0! 12 1,4 7,8 Kokonaisteho % 8, ,2 #DIV/0! #DIV/0! 12 1,4 7,8 NH4-N # tarkistettu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 8,1 6,6 6,0 3,0 0,0 0,0 7,5 5,6 6,6 Ohitus kg/d ,07 0 0,030 Käsitelty kg/d 7,0 4,7 6,0 2,4 0,000 0,000 5,9 5,2 5,6 Vesistöön kg/d 7,0 4,7 6,0 2,4 0,000 0,000 6,0 5,2 5,6 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 20 6,9 15 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 20 6,9 15 Yli- Ii 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

45 1. KUORMITUS Liite 3.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 2,5 2,4 5,5 3,0 0 0,0 2,4 4,5 3,4 Vesistöön mg/l 2,5 2,4 5,5 3,0 0 0,0 3,9 4,5 4,0 Tuleva kg/d , Ohitus kg/d ,25 0 0,11 Käsitelty kg/d 0,35 0,49 1,0 0,38 0,0 0,00 0,42 0,87 0,63 Vesistöön kg/d 0,35 0,49 1,0 0,38 0,0 0,00 0,68 0,87 0,74 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l < Vesistöön mg/l < Tuleva kg/d Ohitus kg/d ,73 0 0,31 Käsitelty kg/d 8,3 6,6 7,4 5,0 0,0 0,0 7,5 7,6 7,6 Vesistöön kg/d 8,3 6,6 7,4 5,0 0,0 0,0 8,3 7,6 7,9 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 3,6 3,5 12,0 7,8 0,0 0,0 Käsitelty 5,0 4,1 11,9 8,1 0,0 0,0 Kemikaalit FeSO 4 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,3 3,2 3,2 2,8 0,0 0,0 Käsitelty 3,5 2,3 2,1 2,0 0,0 0,00 ph Tuleva 7,2 7,1 7,1 7,2 0,0 0,0 Käsitelty 7,5 7,3 7,4 7,3 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,15 0,31 0,10 1,5 0 0 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 1,1 0,8 0,87 0,62 Koli 44 C kpl/dl > >8000 >8000 >0 0 Happi mg O 2 /l 5,9 5,5 1,9 4,6 Yli- Ii 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

46 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l Palautusliete 1 mg/l Ylijäämäliete mg/l /2 h lask. Liete 1 ml/l Palautusliete 1 ml/l Lieteindeksi Liete Palautusliete Happi 1 mg/l 5,0 6,1 3,2 5,2 Tilavuus m Org. tilak. L v 0,26 0,12 0,11 0,04 0,00 0,00 Lietekuorma L MLSS 0,15 0,06 0,05 0,02 #DIV/0! #DIV/0! Palautusliete m3/d Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % Lieteikä d 6,9 10,8 5,5 7,5 #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 16,1 10,5 10,7 12,5 69,6 45,3 Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 5,8 8,5 7,9 5,2 S h m/h 0,10 0,14 0,13 0,09 0,00 0,00 S MLSS m/h 0,03 0,09 0,10 0,04 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,16 0,31 0,28 0,21 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 3,8 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten( lupaehtojen mukaisesti I/II 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ohituksia tehty yhteensä n. 300 m Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. Sateiden takia virtaama koholla Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. Kaustisella JAKELU: Yli-Iin Vesihuolto Oy Yli-Iin kunta, rakennustoimisto PÖYRY FINLAND OY Oulunkaaren ympäristöpalvelut Jouni Lapinkangas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Leskelä, FM Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yli- Ii 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

47 Tutkimustodistus (2) Pöyry Finland Oy PL LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Yli-Iin jvp liete Tutkimus valmis Viite Yli-Iin jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö K Liete Yli-Iin jvp liete N VarioMax % k.a. 3,6 ph Sis. men. 6,7 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 4,40 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 17,43 Fosfori, P EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,39 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 0,4 Kalium, K EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 680 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Koboltti, Co EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 5 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 27 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 150 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 14 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 910 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 430 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 13 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 370 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

48 Tutkimustodistus (2) Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

49 Tämä lomake, jos on neljännesvuosikeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 16WWE0275 Pudasjärven vesiosuuskunta 1. KUORMITUS Lupaehdot PSY 32/01/ BOD 7 atu < 25 mg/l (1/4a) P < 0,8 mg/l (1/4a) CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % ###### PÄIVÄMÄÄRÄ /4 2/4 3/4 4/ Näytteenottaja EPK EPK EPK EPK EPK JOP JoP Asiakas EPK EPK AnL EPK EPK vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 8,6 11 Vesistöön mg/l ,0 8,6 11 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d ,6 5, ,3 14 Vesistöön kg/d ,6 5, ,3 14 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l 9,8 10 3,5 4,9 6,1 6,2 84 5,3 8,3 10 8, ,9 5,0 7, Käsitelty mg/l 0,35 0,12 0,16 0,32 0,24 0,20 0,28 0,12 0,15 0,09 0,08 0,09 0,09 0,24 0,23 0,18 0,087 0,19 PO 4 -P mg/l 0,05 0,03 0,02 0,05 0,02 0,02 0,02 <0,01 0,02 0,02 0,01 <0,01 <0,01 0,040 0,027 0,018 0,010 0,022 Vesistöön mg/l 0,35 0,12 0,16 0,32 0,24 0,20 0,28 0,12 0,15 0,09 0,08 0,09 0,09 0,24 0,23 0,18 0,087 0,19 PO4-P kg/d 0,044 0,026 0,043 0,084 0,028 0,030 0,043 0,013 0,024 0,022 0,012 0,012 0,009 Tuleva kg/d 8,7 8,6 7,5 8,2 8,6 9, , , ,6 7, Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,31 0,10 0,34 0,54 0,34 0,30 0,60 0,15 0,18 0,10 0,09 0,11 0,08 0,21 0,35 0,25 0,11 0,24 Vesistöön kg/d 0,31 0,10 0,34 0,54 0,34 0,30 0,60 0,15 0,18 0,10 0,09 0,11 0,08 0,21 0,35 0,25 0,11 0,24 Käsittelyteho % 96, , , Kokonaisteho % 96, , , Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % , Kokonaisteho % , NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % Kokonaisteho % * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä Pudasjarvi Kurenala 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

50 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /4 2/4 3/4 4/ CODCr * vuoden tulos Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <30 < Vesistöön mg/l <30 < Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 19 8, ,5 7,5 6,5 7, ,2 13 Vesistöön mg/l 19 8, ,5 7,5 6,5 7, ,2 13 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 17 6, ,7 8,1 7, ,4 17 Vesistöön kg/d 17 6, ,7 8,1 7, ,4 17 Käsittelyteho % , Kokonaisteho % , MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva ei tietoa 4,1 3,5 4,2 6,0 10,0 11,0 11,0 10,0 10,6 9,5 7,8 6,9 Käsitelty ei tietoa 5,4 4,5 5,3 7,0 9,8 12,2 11,0 11,0 11,6 10,8 8,4 7,5 Kemikaalit PIX 105 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,7 6,0 2,4 3,0 3,8 3,9 7,1 5,0 4,7 5,5 4,8 6,4 5,5 Käsitelty 1,1 0,45 <0,02 0,53 0,53 0,27 0,50 0,53 0,64 0,93 0,91 0,62 0,57 ph Tuleva 7,3 7,3 7,1 7,1 7,1 7,1 6,6 7,3 7,2 7,2 7,3 7,4 74,0 Käsitelty 6,3 5,8 3,8 6,1 6,0 5,6 6,2 5,9 6,1 6,3 6,3 6,1 5,9 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,10 0,06 0,06 0,07 0,03 0,02 0,20 0,10 0,05 0,44 0,63 0,20 0,17 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 5,4 5,3 5,0 5,8 4,0 1,9 4,3 4,1 4,2 3,0 2,9 2,6 2,6 Koli 44 C kpl/dl > >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 Happi mg/l 2,5 5,6 9,5 4,5 6,2 2,8 2,5 5,5 1,6 6,2 6,2 6,2 6,2 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h q max, lähtevä m3/h 112 S h m/h 0,30 0,29 0,72 0,56 0,47 0,50 0,72 0,43 0,40 0,37 0,39 0,42 0,31 S MLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 2,5 5,6 9,5 4,5 6,2 2,8 2,5 5,5 1,6 6,2 5,4 5,4 6,7 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: I/IV 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä v II/IV 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti toisella vuosineljänneksellä v Välppäremontin ( ) takia tulevaan näytteeseen tullut mm. lietekentän rejektivesiä, näyte ei ollut edustava. Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Sadevesiä noin 700 m3/d Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat. Ylimääräinen näyte asiakkaan pyynnöstä, koska edellisellä kerralla tulevan veden näyte ei ollut edustava Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat. III/IV 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti kolmannella vuosineljänneksellä v Lähtevän jäteveden osalta huomioitu myös näyte Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat. Kaustisella JAKELU: Pudasjärven vesiosuuskunta Pudasjärven ympäristötoimi PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Pudasjarvi Kurenala 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2

51 Tutkimustodistus (2) Pöyry Finland Oy PL LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Pudasjärven jvp liete Tutkimus valmis Viite Pudasjärven jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö K Liete Pudasjärven jvp liete N VarioMax % k.a. 3,0 ph Sis. men. 6,8 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 6,35 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 16,82 Fosfori, P EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,37 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 0,2 Kalium, K EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 660 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Koboltti, Co EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 8,1 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 13 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 170 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 22 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 820 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 110 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 12 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 320 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

52 Tutkimustodistus (2) Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh Jakelu Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

53 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: / antti.leskela@poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Pudasjärven kaupunki, Syöte 1. KUORMITUS Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@poyry.com Lupaehdot PPO Y BOD7 atu < 15 mg/l >90 % P < 1,0 mg/l >90 % ja < 2,0 mg/l >70 % CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja EPK EPK EPK EPK Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Biol. Lähtevä mg/l Käsitelty mg/l 4 <2 4 <2 0,0 <0 3 2,8 3,0 Vesistöön mg/l < ,8 16 Tuleva kg/d , Ohitus kg/d ,0 0 2,5 Käsitelty kg/d 0,42 0,10 0,32 0,27 0,00 0,00 0,55 0,39 0,46 Vesistöön kg/d 0, ,32 0,27 0,0 0,0 3,6 0,39 3,0 Biol. Lähtevä kg/d 0,84 0,35 1,52 0, Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % 98 5, #DIV/0! #DIV/0! Kokonais P Tuleva mg/l 8,8 1,4 5,9 3,3 0,0 0,0 2,2 4,3 2,6 Biol. Lähtevä mg/l 7,2 2,1 8,0 2,9 5,6 4,8 5,1 Käsitelty mg/l 0,29 0,12 3,3 1,1 0,0 0,00 0,24 1,9 1,2 PO 4 -P mg/l 0,04 0,07 1,6 0,73 0,0 0,00 0, ,6 Vesistöön mg/l 0,29 1,3 3,3 1,1 0,00 0,00 0,76 1,9 1,4 PO 4 -P kg/d 0,004 0,004 0,128 0,097 0,000 0,000 Tuleva kg/d 0,92 1,2 0,47 0,44 0,0 0,0 0,50 0,61 0,47 Ohitus kg/d 0 1,1 0, ,13 0 0,076 Käsitelty kg/d 0,03 0,01 0,26 0,15 0,00 0,00 0,04 0,27 0,19 Vesistöön kg/d 0,03 1,1 0,26 0,15 0,00 0,00 0,17 0,27 0,26 Biol. Lähtevä kg/d 0,756 0,105 0,64 0, Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % 97 5, #DIV/0! #DIV/0! Kokonais N 2011 Tuleva mg/l 62 8,5 34 # Käsitelty mg/l # Vesistöön mg/l 68 9, Tuleva kg/d 6,5 7,2 2,7 4, ,2 4,6 3,2 Ohitus kg/d 0 6, ,86 0 0,52 Käsitelty kg/d 7,1 0,90 3,0 2, ,6 3,6 5,6 Vesistöön kg/d 7,1 7,7 3,0 2, ,4 3,6 6,1 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! NH4-N #tarkistettu Tuleva mg/l 62 8, Biol. Lähtevä mg/l , ,3 17 Käsitelty mg/l , ,1 21 Vesistöön mg/l 57 8,8 11 1, ,1 21 Tuleva kg/d 6,5 7,2 2,7 4, ,2 4,6 3,2 Ohitus kg/d 0 6, ,86 0 0,52 Käsitelty kg/d 6,0 0,70 0,88 0, ,1 0,72 3,2 Vesistöön kg/d 6,0 7,5 0,88 0, ,0 0,72 3,8 Biol. Lähtevä kg/d 4,62 0,55 0,88 0, Käsittelyteho % 8, #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % 8,1-3, #DIV/0! #DIV/0! Syöte 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

54 1. KUORMITUS Liite 5.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 38 <30 71 <30 0 < Vesistöön mg/l <30 0 < Tuleva kg/d Ohitus kg/d ,4 0 7,7 Käsitelty kg/d 4,0 1,5 5,7 4,0 0,0 0,0 5,9 6,4 6,3 Vesistöön kg/d 4,0 70 5,7 4,0 0,0 0,0 13 6,4 14 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % 91 3, #DIV/0! #DIV/0! Kiintoaine vuoden tulos Tuleva mg/l Biol. Lähtevä mg/l 4,0 9,0 100 # 19 5, Käsitelty mg/l 10 5,6 54 # 4, , Vesistöön mg/l , Tuleva kg/d ,6 99, Ohitus kg/d ,3 0 4,0 Käsitelty kg/d 1,1 0,3 4,3 0,5 0,0 0,0 1,4 3,2 2,6 Vesistöön kg/d 1,1 31 4,3 0,5 0,0 0,0 4,7 3,2 6,6 Biol. Lähtevä kg/d 0,42 0,45 8 2, Käsittelyteho % ,3 99 #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % 95 5,0 5,3 99 #DIV/0! #DIV/0! #tarkistettu * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,5 3,0 8,0-0,0 0,0 Käsitelty 5,2 4,5 11,0-0,0 0,0 Kemikaalit AVR g/m ALF-30 g/m3 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 4,9 0,73 3,3 2,4 0,0 0,0 Biol. Lähtevä 2,6 1,0 0,18 0,22 Käsitelty 0,94 0,10 <0,02 <0,02 0,0 0,00 ph Tuleva 7,4 6,9 7,4 7,0 0,0 0,0 Biol. Lähtevä 7,6 7,3 5,6 6,2 Käsitelty 6,4 4,5 4,0 4,0 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Käsitelty 9,4 2, Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 1,9 10 8,5 9,9 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl >0 0 Happi mg/l 8,7 10,0 4,7 5,3 Syöte 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

55 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l Palautusliete 1 mg/l Ylijäämäliete mg/l /2 h lask. Liete 1 ml/l Palautusliete 1 ml/l Lieteindeksi Liete Palautusliete Happi 1 mg/l 12,5 9,8 Happi 2 mg/l Tilavuus m Org. tilak. L v 0,06 0,12 0,01 0,19 0,00 0,00 Lietekuorma L MLSS 0,05 0,10 0,005 0,03 #DIV/0! #DIV/0! Palautusliete m3/d Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % Lieteikä d #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h ,4 58,9 Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 0,0 0,0 0,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: 1/ Puhdistamo ei saavuttanut puhdistustehojen eikä orgaanisen aineen BOD7-arvon lupaehtorajoja johtuen kevään suuresta tulvaveden/ohituksen määrästä. Fosforin osalta puhdistamo on puolestaan toiminut lupaehtojen mukaisesti. Lupaehtotarkastelu päivitetty , lisätty CODCr ja kiintoaine Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja fosforin pitoisuuden eikä fosforin, CODCr:n ja kiintaoineen puhdistustehojen osalta. Tulospohjaan lisätty biologisen osan määritykset Puhdistamo ei (puolivuosittaiset) lupaehtorajat fosforin puhdistustehoa lukuun ottamatta. Kaustisella JAKELU: Pudasjärven kaupunki, Syöte Pudasjärven ympäristötoimi PÖYRY FINLAND OY Puhdistamonhoitaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Syöte 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

56 Tutkimustodistus (2) Pöyry Finland Oy PL LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Syötteen jvp liete Tutkimus valmis Viite Syötteen jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö K Liete Syötteen jvp liete N VarioMax % k.a. 4,3 ph Sis. men. 6,4 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 3,33 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 10,55 Fosfori, P EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,19 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 0,3 Kalium, K EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Koboltti, Co EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. < 3,0 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 11 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 480 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 10 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 84 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 6,3 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 330 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

57 Tutkimustodistus (2) Jakelu Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

58 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Ranuan Vesihuolto Oy 1. KUORMITUS Lupaehdot Lap 14/ Y BOD7 atu P < 20 mg/l > 90 %, 1/2 ka < 0,5 mg/l > 95 %, 1/2 ka PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja JoP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu 2011 Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <2 <2 <2 <3 0,0 <0 <2 2,5 2,3 Vesistöön mg/l <2 <2 <2 <3 #DIV/0! #DIV/0! <2 2,5 2,3 Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 0,39 0,90 0,58 1,1 0,00 0,00 0,57 0,73 0,65 Vesistöön kg/d 0,39 0,90 0,58 1,1 #DIV/0! #DIV/0! 0,57 0,73 0,65 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonais P Tuleva mg/l 9,3 4,0 7,9 10 0,0 0,0 5,6 9,0 7,3 Käsitelty mg/l 0,23 0,49 0,23 0,19 0,0 0,00 0,41 0,21 0,31 Liuk. PO 4 -P mg/l 0,08 0,04 0,05 0,03 0,00 0,00 0,05 0,04 0,05 Vesistöön mg/l 0,23 0,49 0,23 0,19 #DIV/0! #DIV/0! 0,41 0,21 0,31 Liuk. PO 4 -P kg/d 0,0156 0,02 0,01 0,01 0,00 0,00 Tuleva kg/d 1,8 1,8 2,3 3,5 0,0 0,0 1,6 2,6 2,1 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 0,04 0,22 0,07 0,07 0,00 0,00 0,12 0,059 0,089 Vesistöön kg/d 0,04 0,22 0,07 0,07 #DIV/0! #DIV/0! 0,12 0,059 0,089 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 7,2 8,1 8,1 9, ,8 7,7 7,2 Vesistöön kg/d 7,2 8,1 8,1 9,1 #DIV/0! #DIV/0! 6,8 7,7 7,2 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 16 6, ,00 0,000 9, Vesistöön mg/l 16 6, #DIV/0! #DIV/0! 9, Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 3,1 2,9 2,6 4,6 0,0 0,0 2,7 3,2 2,9 Vesistöön kg/d 3,1 2,9 2,6 4,6 #DIV/0! #DIV/0! 2,7 3,2 2,9 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Ranua 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

59 1. KUORMITUS Liite 6.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <30 <30 <30 <30 0 < Vesistöön mg/l <30 <30 <30 <30 #DIV/0! #DIV/0! Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 5,9 14 8,7 11 0,0 0,0 8,6 8,6 8,6 Vesistöön kg/d 5,9 14 8,7 11 #DIV/0! #DIV/0! 8,6 8,6 8,6 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 5, ,0 0 0,0 13 9,4 11 Vesistöön mg/l 5, ,0 #DIV/0! #DIV/0! 13 9,4 11 Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 1,0 7,7 3,2 2,8 0,0 0,0 3,9 2,7 3,3 Vesistöön kg/d 1,0 7,7 3,2 2,8 #DIV/0! #DIV/0! 3,9 2,7 3,3 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 5,6 7,2 11,1 7,5 0,0 0,0 Käsitelty 4,9 8,1 11,3 8,5 0,0 0,0 Kemikaalit ALF-30 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,6 3,0 4,3 3,8 0,0 0,0 Käsitelty 0,07 0,09 <0,02 <0,02 0,0 0,00 ph Tuleva 7,5 7,3 7,4 7,4 0,0 0,0 Käsitelty 4,3 4,4 3,6 4,1 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 20 8,9 14 9,8 0 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 15 6, ,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl >0 0 Happi mg O 2 /l 10,2 8,2 7,9 8,5 Ranua 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

60 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 8,1 18,8 12,1 14,6 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 0,0 0,55 3,0 7,8 3,8 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 8,1 18,8 12,1 14,6 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 9,6 11,1 11,1 9,6 12,9 9,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti, lukuun ottamatta fosforin puhdistustehoa. I/II 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla v Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä orgaanisen aineen että fosforin osalta Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä orgaanisen aineen että fosforin osalta. Kaustisella JAKELU: Ranuan Vesihuolto Oy Rovaniemen kaupungin Ympäristövalvonta PÖYRY FINLAND OY Ranuan Vesihuolto Oy, puhdistamonhoitaja Lapin ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Ranua 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

61 Tutkimustodistus (2) Pöyry Finland Oy PL LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Ranuan jvp liete Tutkimus valmis Viite Ranuan jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö K Liete Ranuan jvp liete N VarioMax % k.a. 3,1 ph Sis. men. 5,8 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 4,96 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 22,41 Fosfori, P EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,25 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 0,2 Kalium, K EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 570 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Koboltti, Co EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. < 3,0 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 15 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 420 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 13 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 840 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 56 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 8 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 420 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

62 Tutkimustodistus (2) Jakelu Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

63 Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Antti Leskelä: / antti.leskela@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Hirvaskosken Vesiosuuskunta 2011 Lupaehdot OUVY 1192 A 279/12 1/1 a-k BOD7 atu < 25 mg/l > 90 % Kok. P <1,5 mg/l > 90% 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Näytteenottaja EPK EPK Vuoden tulos Q kok m3/d 5 5 4,5 Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d ,5 BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <0 0,0 0,0 <0 21 Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 21 Tuleva kg/d 1,3 2, ,7 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,08 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,093 Vesistöön kg/d 0,08 0,13 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,093 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 95 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 95 Kokonais P Tuleva mg/l ,0 0,0 0,0 17 Käsitelty mg/l 7,1 1,9 0,0 0,0 0,0 0,00 4,5 PO 4 -P mg/l 6,9 0,6 0,0 0,00 0,0 0,00 3,8 Vesistöön mg/l 7,1 1,9 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 4,5 0,0345 0,0031 Tuleva kg/d 0,09 0,08 0,00 0,00 0,00 0,00 0,075 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,04 0,01 0,00 0,000 0,00 0,000 0,020 Vesistöön kg/d 0,04 0,01 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,020 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 73 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 73 Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 84 Tuleva kg/d 0,80 0,60 0,0 0,0 0,0 0,0 0,64 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,55 0,29 0,0 0,0 0,0 0,0 0,38 Vesistöön kg/d 0,55 0,29 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,38 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 40 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 40 NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,00 0,00 0,00 0, Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 68 Tuleva kg/d 0,80 0,60 0,0 0,0 0,0 0,0 0,64 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,47 0,22 0,000 0,000 0,000 0,000 0,31 Vesistöön kg/d 0,47 0,22 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,31 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 51 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 51 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 1 puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Hirvaskoski 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

64 1. KUORMITUS Liite 7, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ CODCr * vuoden tulos Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <0 <0 0 <0 93 Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 93 Tuleva kg/d 2,9 4, ,3 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,38 0,55 0,0 0,0 0,0 0,0 0,42 Vesistöön kg/d 0,38 0,55 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,42 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 87 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 87 Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 0,0 0 0,0 30 Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 30 Tuleva kg/d 0,7 0,8 0, ,66 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,12 0,19 0,0 0,0 0,0 0,0 0,14 Vesistöön kg/d 0,12 0,19 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,14 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 79 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,0 8,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 5,4 13,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kemikaalit Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 11,0 8,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 7,7 3,5 0,0 0,0 0,0 0,00 ph Tuleva 8,5 7,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 734 6,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N Tuleva mg/l Käsitelty 2,3 8, Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 2,8 1,9 0,00 0,0 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl >8000 >8000 >0 >0 >0 0 Happi mg/l 4,3 0,5 Hirvaskoski 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

65 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 0,21 0,21 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,000 0,0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 50 Näkösyvyys 2 cm 50 Jälkiselkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 11,1 8,0 9,6 12,9 9,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: Puhdistamolla ei ole vesimäärän mittausta, joten virtaama on arvioitu. Tutkimustulosten mukaan puhdistamo saavutti org. aineen lupaehtorajat, fosforin lupaehtorajoista puhdistamo jäi selvästi Puhdistamolla ei ole vesimäärän mittausta, joten virtaama on arvioitu. Tutkimustulosten mukaan puhdistamo saavutti org. aineen lupaehtorajat, fosforin lupaehtorajoista puhdistamo jäi hieman. Kaustisella JAKELU: Hirvaskosken Vesiosuuskunta Oulunkaaren ympäristöpalvelut PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Leskelä, FM Hirvaskoski 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

66 Liite 8 Puh Fax Tutkijantie 2A PL 20, Oulu Raasakan kalanviljelylaitos Kuormitustarkkailu v Voimalohi Oy Projekti: 16WWE0275/PIV Jakelu: Voimalohi Oy Raasakka, tapio.lovikka@voimalohi.fi merja.kantola@voimalohi.fi Iin ympäristölautakunta, raimo.suomela@pudasjarvi.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ari.selin@ely-keskus.fi kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi Lupaehdot: PSY 11/05/1, Q <1000 l/s. Laskennallinen fosforikuormitus < 320 kg/a ja 1,9 kg/d kasvatuskaudella kuukausikeskiarvona laskettuna. Lämpötila ka VII ka VIII kesän keskiarvo tuleva 17,2 21,5 20,8 17,5 15,5 11,6 lähtevä 17,0 21,1 21,0 17,4 15,4 11,4 Virtaama m 3 /s 0,545 0,600 0,620 0,620 0,620 0,630 m 3 /d Pitoisuus Kok.P µg/l tuleva lähtevä Pitoisuus Kok.N µg/l tuleva lähtevä Kuormitus Kok.P kg/d 0,57 0,57 0,64 0,61 1,07 1,71 1,4 0,98 0,92 Kuormitus Kok.N kg/d 12,2 10,9 13,9 12,4 18,2 23,0 20,6 13,1 15,2 Lisätiedot: Lähtevästä vedestä 1 vrk:n kokoomanäyte tunnin välein.

67 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU WWE IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

68

69 16WWE0275 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 2: Vesistötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUN TOTEUTUS JA TULOSTEN TULKINTA VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Sadanta ja ilman lämpötila Virtaamat VEDEN LAATU JA KUORMITUKSEN VAIKUTUS Iijoki, Pudasjärven alue Pärjänjoki, Syöte Ranuanjärvi ja Ranuanjoki Iijoen alaosan alue VEDEN LAADUN KEHITYS AINEVIRTAAMAT YHTEENVETO VIITTEET... 18

70 16WWE0275 Liitteet 2 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Tarkkailupisteet, koordinaatit Pudasjärven alueen tarkkailupisteiden sijainti Syötteen alueen tarkkailupisteiden sijainti Syötteen purkuallas ja pohjavesiputket Ranuan tarkkailupisteiden sijainti Iijoen alaosan tarkkailupisteiden sijainti Menetelmäliite Iijoen pääuoman tarkkailutulokset Syötteen pohjavesitarkkailun tulokset Pärjänjoen tarkkailutulokset Ranuanjoen tarkkailutulokset Iijoki Kipinä (VP13200), Pudasjärvi ja Raasakan voimalaitos (VP13310), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailutulokset Ranuanjärvi, Lapin ELY-keskuksen tarkkailutulokset Uimavesitarkkailun tulokset, Ranua Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Lotta Lehtinen, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

71 16WWE JOHDANTO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailua toteutetaan vuosille laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaan (Pöyry Environment Oy 2005). Ohjelman on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (Dnro 1195Y ) sekä Lapin TE-keskus (dnro 3369/ ) ja Kainuun TE-keskus eräin lisäyksin (dnro 1406/ ). Tarkkailussa on ollut mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus, Hirvaskosken Vesiosuuskunta ja Niemitalon Juustola sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja Voimalohi Oy:n Raasakan laitos. Niemitalon Juustola ei ole ollut mukana tarkkailussa vuosina Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset on esitetty raportin osassa 1 taulukossa 1 ja toimijoiden sijainti raportin osan 1 liitteessä 1. Tässä yhteistarkkailuraportin osassa 2 on esitetty vesistötarkkailun tulokset vuodelta Raportissa on esitetty lisäksi lyhyt yhteenveto säätilasta ja virtaamista, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailutulokset Iijoen Kipinästä ja Raasakasta ja Lapin ELY-keskuksen tarkkailutulokset Ranuanjärvestä. Lisäksi on tarkasteltu veden laadun kehitystä Iijoessa Pudasjärvellä ja Raasakassa sekä Ranuanjoen suulla ja esitetty Iijoen ainevirtaamat Raasakassa. Toimijoiden kuormituksen vaikutusta vesistössä on arvioitu laskennallisesti laimentumissuhteen perusteella. Lisäksi on esitetty kuntien toimittamat uimavesiseurantojen tulokset sekä viranomaisten toteuttaman leväseurannan tulokset. Pudasjärven Vesiosuuskunnan, Yli-Iin Vesihuolto Oy:n ja Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitoksen kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan Voimalohi Oy:n toteuttaman ja raportoiman erillisen tarkkailun yhteydessä. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan turvetuot-tajien vuosille laatiman ohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Turvetuotannon tarkkailu raportoidaan erikseen. 2 TARKKAILUN TOTEUTUS JA TULOSTEN TULKINTA Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet konsultin ja ELY-keskusten toimesta liitteessä 1 esitetyiltä pisteiltä. Kaikkien tarkkailupisteiden sijainti ilmenee raportin osan 1 (kuormitustarkkailu) liitteestä 1 ja tarkempi sijainti tämän osan liitteistä 2 6. Ohjelman mukaisesti vesinäytteet otettiin konsultin toimesta maalis-, heinä- ja elokuussa ja pisteeltä I109 lisäksi huhti-, touko- ja lokakuussa. Pintavesien ravinnetasoa on arvioitu Forsbergin ja Rydingin (1980) rehevyysluokituksen ja rajoittavaa ravinnetta (N ja P) Forsbergin ja Rydingin (1978) esittämien raja-arvojen perusteella. Seuraavassa on esitetty rehevyysluokittelu kokonaisravinteiden ja a-klorofyllipitoisuuksien mukaan sekä minimiravinneluokittelu epäorgaanisten ravinnepitoisuuksien suhteiden perusteella.

72 16WWE0275 Ravinteisuus Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) a-klorofylli (µg/l) Karu < 15 < 400 < 3 Lievästi rehevä Rehevä Hyvin rehevä > 100 > 1500 > 40 2 Epäorg.N / Epäorg.P Minimiravinne < 5 N 5 12 N ja / tai P > 12 P 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen valuma-alue kuuluu kallioperältään pääosin graniitti-gneissialueeseen. Vallitseva kivennäismaalaji on moreeni. Orgaanisista maalajeista ylivoimaisesti vallitsevin on turve. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue alkaa Pudasjärveltä ja ulottuu Iijoen suulle. Suurimmat tälle alueelle laskevat sivujoet ovat Siuruanjoki (F=2 387 km 2 ) ja Livojoki (2 252 km 2 ). Suuria järviä Iijoen alaosan alueella on vähän, suurin Livojärvi (33 km 2 ) Livojoen latvoilla. Iijoen vesistöalueen pinta-ala Pudasjärvellä Kurenaluksen kohdalla on km 2, järvisyys 7,9 % ja joen kokonaispinta-ala km 2, järvisyys 5,7 %. Pudasjärven Kurenaluksessa keskimääräinen sademäärä vuosina on ollut noin 590 mm vuodessa, kuukauden keskilämpötila <0 C marraskuusta huhtikuuhun ja vuoden keskilämpötila 1,2 C. Iijoen alaosasta 70 km on rakennettu voimatalouskäyttöön, joka hoidetaan viidellä voimalaitoksella, ylimpänä Haapakoski ja alimpana Raasakka. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Virtaaman (m 3 /s) keski- ja keskiääriarvot tarkkailualueen ylä- ja alaosalla ovat vuosina olleet seuraavat: Kurenalus (Pudasjärvi) Raasakka (jokisuu) MQ 90,3 171 MHQ MNQ 36,7 36,8 Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt ja alaosa ajoittain melko rehevöitynyt. Kasviplanktonin kasvua rajoittaa jokisuulla useimmiten typpi, toisinaan loppukesästä myös fosfori. Ympäristöviranomaisten laatimassa vuosien veden laatuun perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Iijoen pääuoma samoin kuin Livojoen keskija alaosa kuuluvat luokkaan hyvä. Livojoen yläosa ja Livojärvi on luokiteltu erinomaisiksi. Siuruanjoki ja muutamia Iijoen alaosan pieniä vesistöjä kuuluu luokkaa tyydyttävä. Ranuanjoen alue sekä osa Kivarinjokea ja Kivarinjärvi kuuluvat luokkaan välttävä (Ympäristöhallinnon www-sivut).

73 16WWE0275 EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella on vuosina 2003 ja 2004 kerätty tietoa pintavesien ominaispiirteistä sekä vesiin kohdistuvasta kuormituksesta ja muusta muuttavasta toiminnasta (Aronsuu & Isid 2006). Tarkastelun perusteella Iijoen ala- ja keskiosa kuuluivat erittäin suuriin humusjokiin ja sivujoista mm. Siuruanjoki ja Livojoki suuriin humuspitoisiin jokiin. Iijoen alueella ihmistoiminnan vaikutukset arvioitiin huomattaviksi Kipinän alapuolisessa Iijoessa voimatalousrakentamisesta johtuen. Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulee laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. 3 Ympäristöhallinnon vuosien seurantatuloksiin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Iijoen pääuoma kuuluu ekologiselta tilaltaan pääosin luokkaan hyvä. Säännöstelystä johtuen Iijoen alaosa sekä Kostojärven ja Irnijärven alueet kuuluvat luokkaan keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet (kuva 1). Iijoen alaosalla säännöstellyn vesialueen tila suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan on arvioitu tyydyttäväksi ja yläosan säännöstellyillä järvillä hyväksi. Siuruanjoen ja Ranuanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Livojoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma 2009) Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa vesistöjen tilatavoite vuoteen 2015 on hyvässä ekologisessa tilassa olevien vesistöjen osalta se, että nykytila ei heikkene. Tyydyttävässä tilassa olevilla alueilla pyritään saavuttamaan hyvä ekologinen tila. Iijoen alaosalla tilatavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on vaelluskalojen kulun turvaaminen Iijoen vesistön yläosalle. Iijoen alaosalla on suunnitteilla myös taajamien (Yli-Ii ja Ii) jätevesien johtaminen Haukiputaan kautta Ouluun. Myös Ranuanjoella tarvitaan kuormitusta pienentäviä lisätoimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseksi. Iijoen keski- ja alaosan alueella toteutetaan leväseurantaa ympäristöviranomaisten toimesta Ranuan Ranuanjärvellä ja Luiminkajärvellä (Ympäristöhallinnon wwwsivut). Kesällä 2011 Ranuanjärvessä todettiin sinilevää kesäkuun loppupuolelta syyskuun loppuun saakka. Elokuun lopussa ja syyskuun alussa levää todettiin runsaasti, muulloin sitä oli hieman. Leväseurantaa tehtiin 17 viikolla tasaisesti kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Luiminkajärvessä todettiin runsaasti levää kesäkuun lopussa, heinäkuun alussa ja elokuun lopussa, muulloin levää ei todettu. Seurantaa tehtiin 13 viikolla kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin, seuranta painottui loppukesään ja syksyyn. Iijoen suisto, Pudasjärvi ja Livojärvi kuuluvat Natura verkostoon. Pudasjärvi kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Ympäristöhallinnon www-sivut).

74 16WWE Iijoki Kuva 1 Iijoen vesistöalueen ekologinen luokitus (ympäristöhallinnon www-sivut) 4 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Sadanta ja ilman lämpötila Sademäärien tarkasteluun käytettiin Raasakassa mitattuja sadannan arvoja vuodelta 2011 sekä jakson keskimääräisiä kuukausiarvoja (kuva 2). Sadanta-arvot on saatu Suomen ympäristökeskuksen julkaisemista hydrologisista kuukausitiedotteista. Vuonna 2011 Raasakassa satoi yhteensä 707 mm, mikä on noin 14 % enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin (622 mm). Keskimääräistä enemmän satoi lähinnä touko-heinäkuussa sekä loka- ja joulukuussa (kuva 2). Erityisesti joulu- ja heinäkuun sademäärät olivat selvästi (73 ja 64 %) tavanomaista suurempia. Kuivinta aikaa oli helmi-, huhti- ja marraskuussa, jolloin sademäärät olivat vain noin puolet ajankohdan tavanomaisesta tasosta. mm Sadanta, Raasakka I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2 Kuukausisadanta Iijoen Raasakassa v sekä jaksolla keskimäärin.

75 16WWE0275 Ilman lämpötilaa on tarkasteltu Ilmatieteenlaitoksen Pudasjärven havaintojen perusteella (Ilmastokatsaukset 2011). Vuoden 2011 keskilämpötila 3,1 C oli 1,9 C lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo. Erittäin kylmää helmikuuta lukuun ottamatta kaikki kuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä (kuva 3). Joulukuu oli suhteessa selvästi lämpimin keskilämpötilan oltua 8 C keskiarvoa korkeampi. Syksy oli kokonaisuudessaan lämmin ja kesälläkin lämpötilat olivat 1 3 C korkeampia kuin jaksolla C 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0 Lämpötila, Pudasjärvi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3 Ilman lämpötila kuukausikeskiarvoina Pudasjärvellä v sekä jaksolla keskimäärin. 4.2 Virtaamat Vuoden 2011 päivittäisiä virtaamia on tarkasteltu Iijoen Kurenaluksessa (Pudasjärvi) ja Raasakassa (Ii) sekä Siuruanjoen suulla Leuvankoskessa. Vertailuarvoina on käytetty vuorokausivirtaamien keskiarvoja jaksolta (kuva 4). Virtaamat on saatu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta. Alhaisen järvisyyden omaaville jokivesistöille tyypilliset virtaamien vaihtelut ovat Iijoella suuret. Yläosan järvien säännöstely ja alaosan voimalaitokset tasaavat virtaamia hieman. Vuoden 2011 keskivirtaamat olivat vuositasolla 5 8 % keskimääräistä pienempiä: Kurenalus 83 m 3 /s, Leuvankoski 28 m 3 /s ja Raasakka 162 m 3 /s. Kurenaluksen virtaamatiedot puuttuvat jaksolta , joten koko vuoden keskivirtaamatieto ei ole aivan tarkka. Tulvahuippu oli hieman tavanomaista aiemmin ajoittuen huhtikuun loppuun (kuva 4). Tulvanaikaiset maksimivirtaamat olivat jonkin verran keskimääräistä pienempiä. Maksimivirtaamat myös laskivat tavanomaista nopeammin. Toukokuun virtaamat olivat % vuosien keskiarvoista. Kesän tavanomaista suuremmat sademäärät näkyivät virtaamapiikkeinä esimerkiksi kesäkuun lopussa ja heinäkuun virtaamat olivat % suuremmat kuin keskimäärin. Syksyllä selvin virtaamapiikki oli lokakuun puolenvälin tienoilla jolloin virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Virtaamat olivat keskimääräistä suurempia myös joulukuussa, joka oli leuto ja sateinen.

76 16WWE m 3 /s Kurenalus m 3 /s Siuruanjoki, Leuvankoski m 3 /s Raasakka Kuva 4 Vuorokausivirtaamat Iijoen Kurenaluksessa ja Raasakassa sekä Siuruanjoen Leuvankoskessa v sekä jaksolla keskimäärin. 5 VEDEN LAATU JA KUORMITUKSEN VAIKUTUS 5.1 Iijoki, Pudasjärven alue Pudasjärven alueella veden laatua tarkkailtiin ohjelman mukaisesti Iijoen Kurenaluksessa (I109), Pudasjärvessä (Pud) ja Iijoen Petäjäkankaalla (I91). Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 8. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartalla

77 16WWE0275 liitteessä 2, sekä osan 1 liitteessä 1. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seurasi Iijoen veden laatua Kipinässä (VP13200 = I75) ja Pudasjärvessä. Ympäristöhallinnon seurantatulokset on esitetty liitteessä 12. Pudasjärven kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan Pudasjärven alapuolelle Siikaojaan, joka laskee Iijoen leventymään, Yli- Siikalampeen. 7 Iijoen vesi Pudasjärven alueella oli lievästi humusvaikutteista ja lievästi rehevää. Happitilanne oli alueella kaikissa näytteissä hyvä. Vesi oli yleisesti lievästi hapanta, alimmillaan mitattiin veden ph-tasoksi 6,6 maaliskuun alussa. Sähkönjohtavuudet olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa: enimmillään kevättalvella noin 4 ms/m ja alimmillaan kevättulvan jälkeen noin 2,5 ms/m. Kiintoainetta oli jokivedessä melko vähän pitoisuuksien vaihdellessa tasolla <1,0 4,4 mg/l. Ravinteista kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat alueella välillä µg/l ja kokonaistypen pitoisuudet välillä µg/l (kuva 5). Ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä ja Kurenalusessa (I109) myös huhtikuussa kevättulvan aikaan. Keskimääräiset kesän fosforipitoisuudet (19 23 µg/l) kuvastivat alueella lievää rehevyyttä samoin kuin Pudasjärven keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus (4,9 µg/l). Epäorgaanisten ravinteista fosfaattifosforin pitoisuudet olivat näytteissä pääosin varsin tasaisia vaihdellen välillä <2 9 µg/l. Korkeimmillaan pitoisuus oli Kipinässä syksyllä. Nitraattinitriittityppi muodosti veden kokonaistypestä talvella noin 30 %, mutta kesällä se oli sidottu tehokkaasti perustuotantoon ja pitoisuudet olivat Kipinää lukuun ottamatta alle määritysrajan. Ammoniumtypen pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja havaintopaikkojen välillä, mutta Petäjäkankaan (I91) kohdalla pitoisuudet olivat kuitenkin maaliskuussa ja elokuussa hieman suurempia kuin ylempänä. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella ei useimmiten voitu päätellä kesällä perustuotantoa rajoittavaa minimiravinnetta. Fekaalisten kolibakteerien havaitut tiheydet olivat Iijoen Pudasjärven alueella varsin pieniä 0 16 kpl/100 ml ja veden hygieeninen laatu oli siten yleensä erinomainen. µg/l Fosfori III_2011 VII_2011 VIII_2011 µg/l Typpi III_2011 VII_2011 VIII_ I109 Pud I91 I I109 Pud I91 I75 Kuva 5 Veden ravinnepitoisuudet Iijoessa Pudasjärven alueella v Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita.

78 16WWE0275 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevesien vaikutus kohdistuu Siikaojaan ja Iijoen Siikahaaraan. Iijoessa kuormituksen vaikutus ei ole hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen juurikaan havaittavissa. Vuoden 2011 kuormitus lisäsi Iijoen kokonaistyppipitoisuutta laskennallisesti arvioituna vuoden 2011 keskivirtaamatilanteessa (112 m 3 /s) noin 5 µg/l ja syyskuun alivirtaamatilanteessa (86 m 3 /s) noin 6 µg/l, jos jätevedet johdettaisiin Siikahaaran liittymän alapuolelle. Virtaama arvioitiin Kurenaluksen virtaaman perusteella valuma-alueen koon suhteessa. Fosforipitoisuuteen kuormituksella ei ollut sanottavaa vaikutusta teoreettisen pitoisuuslisäyksen ollessa alivirtaamatilanteessakin vain 0,1 µg/l Pärjänjoki, Syöte Syötteen matkailukeskuksen jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan purkualtaaseen, josta ei ole suoraa purkua vesistöön, vaan vedet haihtuvat ja imeytyvät maaperään ja pohjaveteen altaan ympäristöön. Jätevesien vaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 2004 lähtien säännöllisesti kerran vuodessa loppukesästä. Joka toinen vuosi (parilliset vuodet) näytteet otetaan yhteensä seitsemästä pohjavesiputkesta sekä purku/varastoaltaasta. Joka toinen vuosi näytteet otetaan vain kahdesta altaan ja Pärjänjoen välillä sijaitsevasta putkesta (AK14 ja AK20). Jätevesien mahdollisia vaikutuksia Pärjänjoessa tarkkailtiin purkualtaan ylä- (Pär6) ja alapuolella (Pär7) ja Pärjänjoen suulla (Pär0) kolme kertaa v Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteistä 3 ja 4 sekä osan 1 liitteestä 1. Tarkkailutulokset ovat liitteissä 9 ja 10. Purkuallas ja pohjavedet Purkuallasta lähempänä sijaitsevassa pohjavesiputkessa Ak20 vesi oli yleisesti ottaen selvästi heikompilaatuista kuin lähempänä Pärjänjokea sijaitsevassa putkessa Ak14. Putkessa Ak20 typpipitoisuudet olivat edelleen koholla, mutta pisteellä Ak14 typpeä oli enää murto-osa putken Ak20 tasosta. Myös pohjaveden ph oli alentunut ja sähkönjohtavuus kohonnut purkualtaan läheisyydessä. Myös fosforipitoisuus oli selvästi koholla putkessa Ak20. Vesi oli tummaa molemmissa putkissa. Fekaalisia kolibakteereja ei todettu kummassakaan putkessa. Pärjänjoki Happitilanne oli Pärjänjoessa sekä kesällä että talvella hyvä. Hieman alhaisemmat hapen kyllästysasteet pisteillä Pär6 ja 7 kevättalvella johtuivat kylmästä vedestä. Vesi oli pisteillä Pär6 ja 7 kevättalvella neutraalia ja kesällä hieman emäksistä. Pärjänjoen suulla pisteellä Pär0 veden happitilanne oli parhaimmillaan ja veden ph korkeimmillaan maaliskuussa. Sähkönjohtavuudet olivat normaalia luonnonvesien tasoa, maaliskuussa noin 6 ms/m ja kesällä noin 3 ms/m. Pisteen Pär0 sähkönjohtavuusarvo oli hieman koholla maaliskuussa (12,6 ms/m). Veden väriarvot olivat maaliskuussa melko alhaisia, mutta kesällä hieman koholla ilmeisesti voimakkaiden sateiden aiheuttamien huuhtoumien seurauksena. Kiintoainepitoisuudet olivat kaikissa näytteissä hyvin pieniä, määritysrajan tuntumassa tai sitä pienempiä.. Pärjänjoen vedessä oli tavanomaiseen tapaan typpeä yleensä selvästi vähemmän ( µg/l) kuin Iijoessa, mikä johtuu pohjavesien vaikutuksesta. Poikkeuksena kuitenkin Pärjänjokisuulla maaliskuussa mitattu huomattavasti kohonnut typpipitoisuus (kuva 6), joka ei johtunut Syötteen jätevesistä. Pisteen Pär0 läheisyydessä on mm. peltoalueita ja asutusta ja ilmeisesti hajakuormitus aiheutti havaitut maaliskuun

79 16WWE0275 pitoisuuspiikit. Typpipitoisuuksissa ei ollut juuri eroa Syötteen purkualtaan ylä- ja alapuolella, joskin maaliskuussa pitoisuus oli hieman korkeampi yläpuolella. 9 Fosforipitoisuudet olivat Pärjänjoessa likimain samaa tasoa kuin Iijoessa vaihteluvälin ollessa näytteissä µg/l. Fosforipitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla suurimmat Pärjänjokisuulla ilmentäen valuma-alueelta tulevaa huuhtoumaa. Syötteen jätevesien purku/varastoaltaan kohdalla fosforipitoisuus kasvoi maaliskuun tarkkailukerralla, mutta muutoin ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä ei ollut eroa. Pärjänjoki luokittui kesäajan keskimääräisten fosforipitoisuuksien (12 19 µg/l) perusteella karuksi/lievästi reheväksi. µg/l 25 Fosfori III_2011 VII_2011 VIII_2011 µg/l 600 Typpi III_2011 VII_2011 VIII_ Pär6 Pär7 Pär0 Pär6 Pär7 Pär0 Kuva 6 Veden ravinnepitoisuudet Pärjänjoessa v Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Pärjänjoessa suhteellisesti melko suuria ja osuus kokonaisfosforista oli maaliskuussa noin % ja heinä-elokuussa noin %. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat kesällä hyvin pieniä, nitraattinitriittitypen pitoisuudet olivat tuolloin poikkeuksetta alle määritysrajan. Maaliskuussa pitoisuudet olivat selvästi korkeampia ja korkeimmillaan pisteellä Pär0. Laskennallinen minimiravinne kesällä oli Pärjänjoessa selkeästi typpi. Fekaalisten kolibakteerien tiheydet olivat pieniä (0 14 kpl/100 ml). Purkualtaan yläja alapuolen pisteiden välillä ei ollut juuri eroa. Pärjänjoen veden laadussa ei ollut havaittavissa viitteitä Syötteen jätevesistä. 5.3 Ranuanjärvi ja Ranuanjoki Ranuanjoen veden laatua tarkkailtiin puhdistamon yläpuolella (R30) ja kolmella pisteellä puhdistamon alapuolella (R26, R24 ja R1), joista alin sijaitsee lähellä joen suuta (liite 5 ja osan 1 liite 1). Lisäksi on tarkasteltu Lapin ympäristökeskus seurantatuloksia Ranuanjärven länsiosan syvänteeltä (Ranuanjärvi25). Ranuanjoen tulokset on esitetty liitteessä 11 ja Ranuanjärven tulokset liitteessä 13. Ranuanjärvi Ranuanjärvi on matala, humusvaikutteinen ja rehevä järvi, joka on kärsinyt happikadosta ja järveä hapetetaan talvisin. Järvessä on ollut kaksi pinta- ja kaksi pohjailmas-

80 16WWE0275 tinta. Ilmastuksesta johtuen järven länsiosan syvänteellä pohjanläheinen vesi pysyi hapellisena ympäri vuoden (kuva 7). Happitilanne oli kesällä ja syksyllä samaa tasoa pinnassa ja pohjan läheisyydessä; enimmillään happipitoisuuden vertikaalinen ero oli tällöin 0,2 mg/l. Maaliskuussa happitilanteessa oli selvä ero eri vedenkorkeuksissa: 4,5 m syvyydessä happea oli 3,1 mg/l (kyll. % 23) ja 1 m syvyydessä 9,3 (kyll. % 65). Kesällä ja syksyllä happitilanne oli hyvä kaikissa vedenkorkeuksissa (kyll. % yli 80). 10 0,0 Happi mg/l 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 m Kuva 7 Vesipatsaan happipitoisuus Ranuanjärven länsosan syvänteessä (Ranuanjärvi 25) vuonna Ranuanjärven vesi oli tavanomaiseen tapaan tummaa ja rautapitoista. Kesällä kokonaisfosforipitoisuudet (45 52 µg/l) ilmensivät rehevyyttä. Epäorgaaninen, perustuottajille käyttökelpoinen fosfaattifosfori muodosti kokonaisfosforista talvella %, kesällä elokuussa %. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat Ranuanjärvessä välillä µg/l siten, että suurimmat pitoisuudet mitattiin lokakuussa. Nitraattinitriittityppi ja ammoniumtyppi yhteensä muodostivat kokonaistypestä talvella noin 40 %, kesällä vain 4 %. Ravinteiden sisäistä kuormitusta ei ollut pohjan läheisessä vedessä juurikaan havaittavissa, koska alusvesi pysyi hapellisena ilmastuksen ansiosta. Kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet vaihtelivat melko paljon: elokuussa pitoisuus oli suuri (42 µg/l), mutta lokakuussa melko pieni 9,1 µg/l. Keskimäärin klorofyllipitoisuus oli fosforin tavoin reheviksi luokiteltavien vesistöjen tasoa. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotantoa rajoittivat ilmeisesti molemmat pääravinteet yhdessä. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli erinomaista. Ranuanjärven vedet laskevat Takajärveen ja edelleen Ranuanjokeen. Ranuan kunnan toimesta on tarkkailtu viiden uimarannan veden laatua. Seurantatulokset on esitetty liitteessä 14. Hygieenisen laadun puolesta vedet täyttivät uimavedelle asetetut laatuvaatimukset. Ranuanjärven Multilahden ja Leirintäalueen uima-

81 16WWE0275 rannoilla sekä Luiminkajärven Pihlajaharjun leirikeskuksen uimarannalla havaittiin sinilevää heinäkuun alussa. 11 Ranuanjoki Ranuanjoessa ei ollut juuri havaittavissa Ranuan jätevesien vaikutuksia. Ravinnepitoisuuksissa oli pientä eroa vain elokuussa jolloin alapuolisella, joskaan ei välittömästi purkupaikan alapuolisella, pisteellä R24 todettiin hieman korkeampia ravinnepitoisuuksia kuin yläpuolisella pisteellä R30. Jokisuulla (R1) kokonaisravinnepitoisuudet olivat pienempiä kuin puhdistamon yläpuolella. Happitilanne oli joen yläosalla heikompi kuin jokisuulla. Talvella happea oli joen yläosalla välttävästi pitoisuuden oltua noin 3 4 mg/l ja kyllästysasteen noin %. Jokisuulla tilanne oli sen sijaan hyvä. Heinäkuussa happitilanne oli yläpuolisella pisteellä hyvä ja parempi kuin alapuolisilla pisteillä, mutta jokisuulla tilanne oli jopa hieman parempi kuin yläpuolisella pisteellä. Elokuussa tilanne oli samanlainen (välttävä) sekä yläpuolisella että alapuolisella pisteellä R26. Pisteellä R24 tilanne oli vielä heikompi, mutta jokisuulla tilanne oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät Ranuanjoella rehevää vettä. Maaliskuussa ravinteiden pitoisuus pieneni puhdistamoon jälkeen fosforin osalta 10 µg/l (kuva 8). Typen osalta eroa ei ollut. Heinäkuussa fosforipitoisuus pieneni puhdistamon jälkeen 2 9 µg/. Typpipitoisuus nousi pisteelle R26 70 µg/l, mutta pisteellä R24 pitoisuus oli 60 µg/l pienempi kuin puhdistamon yläpuolella. Elokuussa kokonaisfosforipitoisuus oli välittömästi purkupaikan alapuolella pienempi kuin yläpuolella, mutta seuraavalla havaintopaikalla pitoisuus oli hieman yläpuolista tasoa korkeampi. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat elokuussa samat purkupaikan ylä- ja alapuolella, mutta suuremmat sitä seuraavalla havaintopaikalla. Joen alajuoksulle tultaessa oli selvästi havaittavissa ammoniumtypen hapettumista nitraatiksi. µg/l Fosfori III_2011 VII_2011 VIII_2011 µg/l Typpi III_2011 VII_2011 VIII_ R30 R26 R24 R1 0 R30 R26 R24 R1 Kuva 8 Veden ravinnepitoisuudet Ranuanjoessa v Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. Ranuanjoen kiintoainepitoisuudet olivat talvella pieniä, mutta kesällä joen yläosalla selvästi koholla (14 22 mg/l). Ylä- ja alapuolen kiintoainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa, mutta jokisuulla pitoisuudet olivat selvästi pienimmät. Ranuanjoen vesi oli hyvin tummaa, erityisesti yläosalla maaliskuussa veden väriarvot olivat suuria. Heinä-

82 16WWE0275 kuussa veden väriarvoissa oli havaittavissa lievää kasvua purkupaikan alapuolisilla pisteillä. Bakteeritiheys oli suurin maalis- ja heinäkuussa puhdistamon alapuolella ja elokuussa sitä seuraavalla pisteellä. Erot eivät kuitenkaan olleet kovin suuria. Maaliskuussa joen yläosan vesi oli hygieeniseltä laadultaan tyydyttävän ja välttävän rajalla ja heinä-elokuussa hyvää ja yläpuolella elokuussa erinomaista. Jokisuulla veden hygieeninen laatu oli kaikkina ajankohtina erinomainen. Vesi täytti kaikkien näytteiden osalta uimavedelle asetetut vaatimukset. Ranuan jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Ranuanjoen yläosalle. Ranuan vuoden 2011 jätevesikuormituksen laskennallinen vaikutus Ranuanjoen yläosalla oli merkittävä. Kokonaisfosforipitoisuus kasvoi laskennallisen arvion perusteella vuoden 2011 keskivirtaamatilanteessa (1,3 m 3 /s) 0,8 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 61 µg/l. Alivirtaamatilanteissa pitoisuuskasvu oli jonkin verran suurempaa, 1,6 µgp/l ja 128 µgn/l. Virtaama arvioitiin Siuruanjoen Leuvankosken vuoden 2011 virtaamista valuma-alueen koon suhteessa. Ranuan jätevedenpuhdistamolta v vesistöön kohdistunut ravinnekuormitus oli aiempaa pienempää Iijoen alaosan alue Iijoen alaosalle johdetaan Yli-Iin ja Iin taajamien käsitellyt jätevedet ja lisäksi lähellä jokisuuta on kaksi kalankasvatuslaitosta, Myhkyri Oy:n ja Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitos. Veden laatua seurattiin seitsemällä pisteellä, joista ylin (I36) sijaitsee Siuruanjoen ja Yli-Iin jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella, seuraavat I12 ja I10 Myhkyrin ja VP13310 (Raasakka) ja I9 Raasakan kalanviljelylaitoksen ylä- ja alapuolella. Ii7 sijaitsee Iijoen tulvauomassa ja alin piste I3 Iin jätevesien purkupaikan alapuolella. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi seurannasta Raasakan voimalaitoksen kohdalla 14 kertaa vuonna Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 6 ja osan 1 liitteessä 1. Iijoen pääuoman yhteistarkkailutulokset on esitetty liitteessä 8 ja ympäristöhallinnon seurantatulokset liitteessä 12. Happitilanne oli Iijoen alaosalla hyvä. Sähkönjohtavuus oli normaalia luonnontilaisten vesien tasoa, noin 2 5 ms/m. Veden ph oli lievästi hapan tai neutraalin tuntumassa. Veden alkaliniteetti eli puskurointikyky happamuutta vastaan oli Raasakan mittausten perusteella pääosin hyvää tasoa, talvella ja syyskuussa erinomaista. Vesi oli kesällä erittäin humuspitoista. Kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Fosforipitoisuudet vaihtelivat tarkkailualueen alaosalla välillä µg/l (kuva 9). Suurin arvo mitattiin Raasakassa kevättulvan aikaan huhtikuun lopussa. Yli-Iissä (I36) maaliskuun kohonneeseen pitoisuuteen (26 µg/l) vaikuttivat mahdollisesti Siuruanjoesta tulevat ravinnepitoiset vedet, sillä pitoisuus oli alaosalla selvästi pienempi. Jokiveden kesäaikainen fosforitaso kuvasti lievää rehevyyttä/rehevyyttä. Maaliskuussa fosforipitoisuudet olivat heinä- ja elokuuta pienempiä johtuen vähäisistä valumista ja huuhtoumista valuma-alueelta. Fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli talvella noin % ja kesällä yleensä noin %. Typpipitoisuudet olivat alueella pääasiassa arvojen µg/l välillä. Pitoisuudet olivat pienimmillään maaliskuussa ja korkeimmillaan yleensä kesällä. Raasakassa pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan ja loppusyksyllä. Pitoisuuksissa ei ollut merkittäviä alueellisia eroja. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat tasaisen pieniä, suurimmillaan pitoisuudet olivat useimmiten maaliskuussa. Nitraattinitriittitypen

83 16WWE0275 pitoisuudet olivat kesällä Raasakkaa lukuun ottamatta alle määritysrajan. Yhteensä epäorgaaniset typpiyhdisteet muodostivat kokonaistypestä kesäaikana vain alle 10 %. Tuotantoa rajoittavaksi minimiravinteeksi muodostuikin epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella yleisimmin typpi, joskin lähes yhtä usein minimiravinteena olivat sekä typpi että fosfori. Veden hygieeninen laatu oli Iijoen suualueella erinomainen (fek. kolif. bakt. < 10 kpl/100 ml). lukuun ottamatta pistettä I10 elokuussa, pistettä I7 maaliskuussa ja pistettä I3 elokuussa jolloin laatu oli hyvä. Lisäksi pisteellä I7 veden hygieeninen laatu oli heikentynyt elokuussa, jolloin se oli tyydyttävän ja välttävän rajalla (fek. kolif. bakt. 110 kpl/100 ml). Kuormittajien (Myhkyrin kalalaitos, Raasakan kalalaitos ja Iin jätevedenpuhdistamo) kohdalla oli havaittavissa ajoittain pientä ravinnepitoisuuksien kasvua. Vedenlaadun muutokset olivat kuitenkin hyvin pieniä ja epäsäännöllisiä eikä kuormituksen vaikutuksia voida erottaa muista alueen veden laatuun vaikuttavista tekijöistä. Toimijoiden vuoden 2011 kuormituksen laskennallinen vaikutus Iijoen veden laatuun laimentumissuhteen perusteella laskettuna oli pieni. Laskennallinen vaikutus fosforipitoisuuteen oli enimmillään syyskuun alivirtaamatilanteessa Myhkyrin laitoksen kohdalla noin 0,4 µg/l. Keskivirtaamatilanteessa fosforilisäykset olivat 0,01 0,2 µg/l. Vaikutus typpipitoisuuteen oli keskivirtaamatilanteessa noin 0,5 5 µg/l ja vastaavasti alivirtaamatilanteessa noin 1 10 µg/l. Suurin laskennallinen typpilisäys muodostui Iin kohdalle. Iin puhdistamon kuormitus on ollut viime vuosina 2010 ja 2011 ohitusten vuoksi tavanomaista suurempaa. Virtaamana laskelmassa käytettiin Yli-Iin Maalismaan ja Raasakan vuoden 2011 arvoja. 13 µg/l Fosfori III_2011 VII_2011 VIII_2011 µg/l Typpi III_2011 VII_2011 VIII_ I36 I12 I10 Raasakka I9 Ii7 I3 I36 I12 I10 Raasakka I9 Ii7 I3 Kuva 9 Veden ravinnepitoisuudet Iijoen alaosalla v Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. 6 VEDEN LAADUN KEHITYS Veden ravinnepitoisuuksien kehitystä vuosina on tarkasteltu Iijoessa tarkkailualueen yläosalla Pudasjärjellä (I109) ja alaosalla Raasakassa (VP13310) sekä Ranuanjoen suulla (R1). Epäorgaanisten ravinteiden osalta mukana ovat vain kesän tulokset. Kehityskuvissa esitetyt lineaariset trendiviivat ovat suuntaa antavia, eikä niille ole esitetty selitysasteita.

84 16WWE0275 Iijoen ravinnepitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (kuva 10). Fosfaattifosforin pitoisuuksissa on havaittavissa nousua Raasakassa ja lievempänä myös Pudasjärven kohdalla. Toisaalta epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskua molemmilla havaintopaikoilla, selvimmin Pudasjärven kohdalla. Ranuanjoessa typpipitoisuudet ovat hieman pienentyneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat hieman kasvaneet (kuva 11). 14 µg/l Kok.P µg/l Kok.N Pudasjärvi I109 Linear (Pudasjärvi I109) Raasakka Linear (Raasakka) µg/l PO 4 -P µg/l Eo.N Pudasjärvi I109 Linear (Pudasjärvi I109) Raasakka Linear (Raasakka) Pudasjärvi I109 Raasakka Pudasjärvi I109 Raasakka Linear (Pudasjärvi I109) Linear (Raasakka) Linear (Pudasjärvi I109) Linear (Raasakka) Kuva 10 Veden ravinnepitoisuuksien kehitys Iijoessa Pudasjärvellä ja Iin Raasakassa v

85 16WWE µg/l Fosfori Kok.P µg/l Typpi Kok.N PO4-P Eo.N Kuva 11 Veden ravinnepitoisuuksien kehitys Ranuanjoen suulla v AINEVIRTAAMAT Ainevirtaamia tarkasteltiin Iijoen Raasakan voimalaitoksen (VP13310) virtaamien ja vedenlaatuaineiston perusteella. Ainevirtaamat ovat suurimmillaan tulvan aikana, joten vesinäytteet on pyritty ottamaan tulvahuipun aikoihin (kuva 12). Vuoden 2011 ainevirtaamat laskettiin aiempaan tapaan integraatiomenetelmällä, eli vuoden jokaisen vuorokauden ainevirtaamat laskettiin vuorokautisista virtaamista (m 3 /s) kutakin ajankohtaa lähimpänä olleen pitoisuushavainnon perusteella. Ainevirtaamat noudattelevat virtaaman vaihtelua (kuva 12). Mereen kulkeutuneet ainemäärät olivat v pääosin edellisvuosia pienempiä (taulukko 1), mikä johtui ennen muuta tavallista pienemmistä virtaamista keväällä (kuva 4).

86 16WWE m 3 /s Virtaama v Raasakka t/d Kiintoaine kg/d Fosfori Kok.P PO4-P kg/d Typpi Kok.N Eo.N Kuva 12 Iijoen Raasakan virtaama ja ainevirtaamat v Taulukko 1 Ravinteiden ja kiintoaineen ainevirtaamat (t/a) lähellä Iijoen suuta Raasakan voimalaitoksen kohdalla v Kok.P PO 4 -P Kok.N Eo.N Kiintoaine Iijoki, Raasakka YHTEENVETO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailu toteutettiin v vuosille laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa on mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudas-

87 16WWE0275 järvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus, Hirvaskosken Vesiosuuskunta, Niemitalon Juustola sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja Voimalohi Oy:n Raasakan laitos. Niemitalon Juustolan tarkkailua ei v tehty. Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin joki. Humusvaikutus ja ravinteisuus kasvavat jokisuuta kohden. Ihmistoiminnan vaikutukset on arvioitu huomattaviksi Kipinän alapuolisessa Iijoessa voimatalousrakentamisesta johtuen. Iijoen vesistöalueella maaja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulee laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. Vesinäytteet otettiin v pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa toimijoiden kuormituspisteiden ylä- ja alapuolelta. Muutamilla pisteillä tarkkailu oli tiheämpää. Iijoen suulla Raasakan voimalaitoksen kohdalta näytteet otettiin 14 kertaa vuodessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta. Vuosi 2011 oli sääoloiltaan keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Keskivirtaamat olivat kuitenkin vuositasolla noin 5 8 % tavanomaista pienempiä. Tulvahuippu oli hieman tavanomaista aiemmin ajoittuen huhtikuun loppuun. Tulvanaikaiset maksimivirtaamat olivat jonkin verran keskimääräistä pienempiä. Maksimivirtaamat myös laskivat tavanomaista nopeammin. Toukokuun virtaamat olivat selvästi pienempiä kuin keskimäärin. Kesän tavanomaista suuremmat sademäärät näkyivät virtaamapiikkeinä esimerkiksi kesäkuun lopussa ja heinäkuun virtaamat olivat selvästi suuremmat kuin keskimäärin. Syksyllä selvin virtaamapiikki oli lokakuun puolenvälin tienoilla.virtaamat olivat keskimääräistä suurempia myös joulukuussa, joka oli leuto ja sateinen. Iijoen ainevirtaamat Raasakassa olivat v pääosin edellisvuosia pienempiä. Iijoessa happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä. Kesän fosforipitoisuudet ja Pudasjärven kesän keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus olivat pääosin lievästi reheville vesille tyypillisiä. Tarkkailualueella ei ollut havaittavissa selkeitä säännöllisiä veden laadun muutoksia vaan pitoisuudet vaihtelivat ajoittain ja paikoittain mm. virtaamatilanteen mukaan. Hygieenisen laatunsa puolesta vedet soveltuivat pääosin hyvin uimiseen, mutta Illinsuvannossa hygieeninen laatu oli elokuussa välttävän ja tyydyttävän rajalla. Pääuomassa toimijoiden kuormituksen havaitut vaikutukset jäivät melko satunnaisiksi ja vähäisiksi. Laimentumissuhteen perusteella Iin taajaman jätevedet nostivat typpipitoisuutta enimmillään kesän alivirtaamatilanteessa noin 11 µg/l ja Pudasjärven noin 6 µg/l. Pääuoman purkualueilla kuormituksen vaikutus veden fosforitasoon jäi vähäiseksi laskennallisen pitoisuuslisäysten ollessa alivirtaamatilanteessakin alle 0,5 µg/l. Ranuanjoessa ei ollut juuri havaittavissa Ranuan jätevesien vaikutuksia. Ravinnepitoisuuksissa oli pientä eroa vain elokuussa jolloin alapuolella, joskaan ei välittömästi purkupaikan alapuolella, todettiin hieman korkeampia ravinnepitoisuuksia kuin yläpuolella. Talvella happitilanne oli joen yläosalla huono. Kesän ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillisiä. Ranuanjokisuulla veden laatu oli pääosin samaa tasoa tai parempaa kuin puhdistamon yläpuolella ja jätevesien vaikutuksia oli nähtävissä lähinnä epäorgaanisen nitriittinitraattitypen pitoisuuskasvuna ammoniumtypen hapettuessa. Ranuajärvessä happitilanne oli ilmastuksen ansiosta kohtalainen. Järvi oli fosforitasoltaan rehevä ja siellä havaittiin elo-syyskuussa runsaita leväkukintoja. Syötteen matkailukeskuksen jätevedet suotautuvat maaperään, ja jätevesien vaikutus oli havaittavissa purkualtaan läheisyydessä sijaitsevassa pohjavesiputkessa kohonneena sähkönjohtavuutena ja typpipitoisuutena. Pärjänjokea kohden pitoisuudet las- 17

88 16WWE0275 kivat. Pärjänjoen veden laadussa ei ollut havaittavissa viitteitä Syötteen jätevesistä. Pärjänjoella veden laatu oli heikoin jokisuulla, etenkin maaliskuussa. Iijoen kokonaisravinnepitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole pitoisuuksissa juuri havaittavissa. Fosfaattifosforin pitoisuuksissa on havaittavissa nousua Raasakassa ja lievempänä myös Pudasjärven kohdalla. Toisaalta epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskua molemmilla havaintopaikoilla. Ranuanjoella typpipitoisuudet ovat hieman pienentyneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat hieman kasvaneet (kuva 11). 18 VIITTEET Aronsuu, K. & Isid, D. (toim.) Pintavesien tilaa muuttavat tekijät Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueella. Suomen ympäristö 801. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, Å Water chemical analyses and/or algal assay? -Sewage effluent and polluted lake studies. Mitt. Int. Ver. Limnol. 21, Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89: Lapin Vesitutkimus Oy Iijoen yhteistarkkailun tulokset v ja yhteenveto vuosilta Osa D: Kalataloustarkkailu. Moniste. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. PSV-Maa ja Vesi Oy Ranuanjoen sähkökoekalastukset v Moniste. PSV-Maa ja Vesi Oy Iijoen yhteistarkkailu v Osa 3: Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu. Moniste. Pöyry Enivonment Oy Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. 9M Moniste. Oulu. Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Oulu. www-sivut: ympäristöhallinto (internet-sivut osoitteessa: ja Herttatietokanta osoitteessa

89 Liite 1 Seurantapisteet Iijoen alaosalla ja Ranuanjoessa Seurantapiste Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta (nro) Pudasjärven alue Iijoki 20-tien silta I Pudasjärvi (615) Pudasjärvi Pud Pudasjärvi (615) Iijoki Petäjäkangas I Pudasjärvi (615) Syötteen alue Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp Pär Pudasjärvi (615) Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär Pudasjärvi (615) Pärjänjoki Alapää silta Pär Pudasjärvi (615) Ranuan jätevesien tarkkailu Ranuanjoki RI purkup. yp R Ranua (683) Ranuanjoki R2 purkup. ap R Ranua (683) Ranuanjoki 6 R Ranua (683) Ranuanjoki R3 alaosa R Ranua (683) Iijoen alaosan alue Iijoki, Yli-Ii silta I Yli-Ii (972) Iijoki 851-tien silta, Myhkyri yläp. I Ii (139) Iijoki Myhkyrin kalal ap I Ii (139) Iijoki I9 4 tien s I Ii (139) Iijoki Illinsuvanto Ii Ii (139) Iijoki Iin jätevesipurkup ap I Ii (139) Ohjelmaan kuuluvat ympäristökeskusten seurantapisteet Iijoen alaosalla ja Ranuanjoen alueella Seurantapiste Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta (nro) Ranuanjoen alue Ranuanjärvi 25 (LAP) Raj Ranua (683) Iijoki Iijoki Kipinä (PPO) I Pudasjärvi (615) Iijoki Raasakan voimalaitos (PPO) Ii (139) LAP = Lapin ympäristökeskus, PPO = Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Syötteen pohjavesitarkkailun havaintoputkien koordinaatit Ak Ak Ak Ak Ak Ak Ak

90 Liite 2

91 Liite 3

92 Liite 4

93 Liite 5

94 Liite 6

95 Liite 7 1(1) MENETELMÄLIITE, Nab Labs Oy Oulun laboratorio Analyysi Yksikkö Menetelmä Määritysraja Mittausepävarmuus Happi mg/l SFS-EN 25813:1996 0,2 - Happi, kyll. % % SFS-EN 25813: Fekaaliset kolim. bakt kpl/100 ml SFS 4088: Kiintoaine mg/l SFS-EN 872: % Klorofylli-A µg/l SFS 5772: % Kok. N luonnonvesi µg/l O-Y % Kok. P luonnonvesi µg/l O-Y % NH4-N luonnonvesi µg/l O-Y % NO2,3-N luonnonvesi µg/l O-Y % ph SFS 3021:1979 0,2 PO4-P luonnonvesi µg/l O-Y % Sähkönjohtavuus ms/m SFS-EN ,5 5 % Väri komp. mg Pt/l SFS-EN ISO 7887: Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite PL Helsinki Otakaari Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie 17/ovi Oulu Harjutie Kaustinen Vuoksenniskantie Imatra Asiakaspalvelu: maa p , vesianal. p , prosessianal , mikrobiologia p , päästömittaukset p

96 Iijoen alaosan yhteistarkkailu, jäteveden puhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Vesistötarkkailu 2011, Iijoen pääuoma Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Tunnus Otto- Otto- lämpö- happi happi ph sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N kiinto- Fek. a-kloro- näkö- kok. pvm syv. tila johtavuus NO 3 -N aine kolit fylli syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml µg/l m m Iijoki 20-tien silta I ,0 0,1 11,0 75 6,9 4, <1 0 0,8 2,5 Iijoki 20-tien silta I ,4 11,6 80 6,8 3, <5 3,3 8 1,3 3,0 Iijoki 20-tien silta I ,1 8,7 81 6,9 2, <5 27 2,8 0 1,5 3,0 Iijoki 20-tien silta I ,0 19,8 7,9 87 7,0 2, < < ,4 2 Iijoki 20-tien silta I ,0 19,5 7,6 83 6,9 2, < ,1 10 1,0 2,0 Iijoki 20-tien silta I ,4 9,9 82 7,1 3, <5 9 1,9 6 1,5 3,0 Pudasjärvi Pud ,0 0,3 10,9 75 6,9 4, <1 2 0,6 2,0 Pudasjärvi Pud ,0 20,0 7,4 82 7,0 3, < ,0 4 1,1 1,7 Pudasjärvi Pud ,6 5,0 Pudasjärvi Pud ,0 19,5 8,2 89 6,8 2, < ,4 16 1,0 3,0 Pudasjärvi Pud ,6 4,8 Iijoki Petäjäkangas I ,0 0,3 10,6 73 6,8 4, < 1 0 0,8 3,0 Iijoki Petäjäkangas I ,3 20,4 7,6 84 6,9 2, < ,3 0 0,6 0,6 Iijoki Petäjäkangas I ,3 20,0 7,4 81 6,8 2, < ,7 4 0,8 0,8 Iijoki Yli-Ii silta I ,0 0,2 11,4 78 6,7 5, < 1 4 0,7 2,8 Iijoki Yli-Ii silta I ,0 20,6 7,0 78 6,8 2, < ,4 2 Iijoki Yli-Ii silta I ,0 20,0 7,7 85 6,7 2, < ,7 4 1,0 2,0 Iijoki 851-tien silta I ,0 0,2 10,6 73 6,6 4, < 1 0 0,7 7,5 Iijoki 851-tien silta I ,0 21,0 7,2 81 6,8 2, < 5 10 < 1 4 Iijoki 851-tien silta I ,0 20,0 7,4 81 6,8 2, < ,2 2 1,0 4,0 Iijoki Myhkyrin kalal ap I ,0 0,2 10,6 73 6,6 4, < 1 0 0,7 9,0 Iijoki Myhkyrin kalal ap I ,0 20,7 6,9 76 6,7 2, < 5 9 3,6 6 Iijoki Myhkyrin kalal ap I ,0 20,0 7,3 80 6,6 2, < ,7 12 1,0 4,0 =Analyysin viiveaika on ylittynyt, alkuperäinen tulos on tarkistettu. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. Liite 8.1

97 Iijoen alaosan yhteistarkkailu, jäteveden puhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Vesistötarkkailu 2011, Iijoen pääuoma Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Tunnus Otto- Otto- lämpö- happi happi ph sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N kiinto- Fek. a-kloro- näkö- kok. pvm syv. tila johtavuus NO 3 -N aine kolit fylli syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml µg/l m m Iijoki I9 4-tien s I ,0 0,2 10,2 70 6,7 4, < 1 4 1,5 3,0 Iijoki I9 4-tien s I ,0 20,8 6,9 77 6,8 2, < ,7 2 Iijoki I9 4-tien s I ,0 20,0 7,4 81 6,7 2, < 5 7 2,9 4 1,0 1,2 Iijoki Illinsuvanto Ii ,0 0,3 10,9 75 6,9 5, < ,7 1,9 Iijoki Illinsuvanto Ii ,0 23,2 7,2 84 7,0 3, < ,2 6 1,3 1,8 Iijoki Illinsuvanto Ii ,0 20,0 7,7 85 7,1 3, < 5 < 5 3, ,0 2,0 Iijoki jätevesipurk p ap I ,0 0,2 10,4 72 6,7 4, < 1 4 0,7 2,7 Iijoki jätevesipurk p ap I ,0 21,2 7,3 82 6,8 2, < 5 9 5,1 6 1,5 Iijoki jätevesipurk p ap I ,0 20,0 7,2 79 6,8 2, < ,6 14 1,0 4,0 Liite 8.2

98 TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Syötteen pohjavesi Tarkkailukierros: elokuu Tilaaja: Pöyry Finland Oy Jakelu: Havaintopaikka Ottopiste Näytenumero Otto pvm Tulo pvm Tutkimuksen lopetus pvm Näytteenottaja Syötteen pohjavesi Ak14 Ak EPK Lisätiedot Syötteen pohjavesi Ak20 Ak EPK Vesi ei kirkastunut Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi * = Akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1 A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Tarkastamonkuja Imatra Puh. maa-analytiikka , vesianalytiikka , prosessianalytiikka , mikrobiologia , ilmapäästömittaukset Sivu 1/2

99 Tarkkailu: Syötteen pohjavesi Tarkkailukierros: elokuu Tilaaja: Pöyry Finland Oy Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ph Sähkönjohtavuus, 25 C Väriluku, liuk. Kok. N liuk. NH4-N liuk. NO2,3-N liuk. Kok. P liuk. Vedenkorkeus Sentrifugointi SFS 4088:2001 SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio SFS-EN ISO 7887:1995 Sis. men. O-Y-088 Sis. men. O-Y-077 Sis. men. O-Y-078 Sis. men. O-Y-089 * * * * * * Havaintopaikka Ottopiste Näytenumero m pmy/100 ml ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l Syötteen pohjavesi Ak14 Ak ,30 0 5,9 2, suoritettu Syötteen pohjavesi Ak20 Ak ,50 0 5,1 10, suoritettu * = Akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1 A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Tarkastamonkuja Imatra Puh. maa-analytiikka , vesianalytiikka , prosessianalytiikka , mikrobiologia , ilmapäästömittaukset Sivu 2/2

100 Iijoen alaosan yhteistarkkailu, jäteveden puhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Vesistötarkkailu 2011, Pärjänjoki Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Tunnus Otto- Otto- lämpö- happi happi ph sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N kiinto- Fek. näkö- kok. pvm syv. tila johtavuus NO 3 -N aine kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml m m Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp. Pär ,3 0,2 12,1 83 7,0 5, < 1 0 0,5 0,5 Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp. Pär ,5 17,4 9,0 94 7,4 3, < 5 6 < ,9 0,9 Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp. Pär ,5 16,0 9,4 95 7,2 3, < 5 9 < ,0 1,0 Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär ,3 0,2 10,7 73 7,0 5, < 1 0 0,5 0,5 Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär ,2 16,9 8,9 92 7,3 3, < 5 7 1,8 6 0,4 0,4 Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär ,2 16,0 9,0 91 7,2 3, < ,6 14 0,3 0,3 Pärjänjoki Alapää silta Pär ,5 0,2 13,5 93 7,2 12, ,4 2 0,5 1,0 Pärjänjoki Alapää silta Pär ,2 16,3 9,0 91 7,1 3, < 5 6 < 1 6 0,3 0,3 Pärjänjoki Alapää silta Pär ,2 15,5 7,9 79 7,0 3, < 5 7 < 1 6 1,0 1,0 Liite 10

101 Iijoen alaosan yhteistarkkailu, jäteveden puhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Vesistötarkkailu 2011, Ranuanjoki Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Tunnus Otto- Otto- lämpö- happi happi ph sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N kiinto- Fek. näkö- kok. pvm syv. tila johtavuus NO 3 -N aine kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml m m Ranuanjoki R1 purkup. yp. R30 1m ,7 0,3 3,7 25 6,3 5, , ,3 0,9 Ranuanjoki R1 purkup. yp. R30 1m ,5 19,4 7,8 85 6,6 2, < ,4 0,9 Ranuanjoki R1 purkup. yp. R30 1m ,5 18,0 5,8 61 6,4 3, < ,6 0,8 Ranuanjoki R2 purkup. ap. R26 1m ,0 0,2 3,2 22 6,2 6, , ,3 1,3 Ranuanjoki R2 purkup. ap. R26 1m ,4 19,3 5,6 60 6,7 3, < ,4 0,8 Ranuanjoki R2 purkup. ap. R26 1m ,4 18,5 5,6 60 6,4 3, < ,6 0,6 Ranuanjoki 6 R24 1m ,1 0,2 2,5 17 6,2 6, , ,3 1,4 Ranuanjoki 6 R24 1m ,5 19,0 7,1 76 6,5 3, < ,4 1,0 Ranuanjoki 6 R24 1m ,5 16,0 4,4 45 6,4 3, < ,6 1,5 Ranuanjoki R3 alaosa R1 1m ,3 0,2 11,8 81 6,7 6, <1 0 0,4 0,6 Ranuanjoki R3 alaosa R1 1m ,5 16,9 8,5 88 6,9 3, ,5 6 0,7 0,9 Ranuanjoki R3 alaosa R1 1m ,5 16,0 8,9 90 7,1 4, ,3 6 0,5 0,5 Liite 11

102 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Aika otto- t alkali- ph S-joht. Sa- Väri- Happi Happi COD Mn Kok.P Kok.P PO 4 PO 4 Kok.N NO 2+3 NH 4 Fe SO 4 Klor. Kiinto- Kiinto- Fek. Fek. Näkö- Kok. syv. niteetti meus luku -P -P -N -N -a aine aine enterok. kolif. syv. syv liuk. liuk. hieno karkea bakt. m C mmol/l ms/m FNU mg Pt/l mg/l kyll.% mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l kpl/100ml kpl/100ml m m Iijoki Kipinä ,3 0,28 6,6 4 1, ,4 79 8, ,2 1, ,14 6,9 2,5 2, ,5 1, ,5 0,20 7,1 3 2,8 80 9, ,3 1, ,9 0,15 6,9 2,7 2, , ,4 1,1 Iijoki Raasakan voimalaitos ,2 0,26 6, ,2 77 9, ,7 1, ,2 0,29 6,7 4 2, ,2 77 8, ,8 1, ,7 0,11 6,9 2,2 4, , , ,9 0,11 6,6 2,3 3, , ,1 3, ,4 0,13 6,8 2,4 3, , ,3 1, ,4 0,14 6,8 2,6 2, , ,4 6, ,4 0,15 6,8 2,8 3, , ,5 2, ,8 0,14 6,8 2,6 2, , ,5 2, ,6 0,13 6,8 2,6 2, , ,4 3, ,4 0,15 7,1 2,7 2, , ,4 3, ,3 0,16 6,9 2,8 2, , ,1 2, ,9 0,22 7,1 3,4 3, , ,5 6, ,5 0,10 6,4 2,2 3, , ,4 3, ,5 0,16 6,8 2,8 3, , ,6 2,4 Liite 12

103 Lapin ympäristökeskus (nyk. Lapin ELY-keskus) Ranuanjärvi 25, kokonaissyvyys 5,5 m Aika otto- t alkali- ph S-joht. Sa- Väri- Happi Happi COD Mn Kok.P PO 4 Kok.N NO 2+3 NH 4 Fe Chl Fek. Fek. Näkö- Kok. syv. niteetti meus luku -P -N -N -a enterok. kolif. syv. syv bakt. m C mmol/l ms/m FNU mg Pt/l mg/l kyll.% mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100ml kpl/100ml m m ,0 1,0 6,2 3,5 1, , , ,5 2,7 5,7 42 5, ,5 3,2 3,7 28 5, ,5 3,7 6,0 4,3 4, , , ,4 5, ,0 19,6 0,15 6,7 3,0 9, , ,4 5, ,5 19,6 0,15 6,7 3, , ,4 5, ,0 19,6 0,15 6,7 3,0 9, , ,4 5, ,1 5, ,0 4,6 0,15 6,7 3,1 5, , , ,5 4,6 0,15 6,7 3,1 5, , , ,0 4,5 0,15 6,7 3,2 5, , ,5 Liite 13

104 Yhteenveto Iijoen vesistön alaosan (Siuruanjoen vesistön) uimarantojen ja -paikkojen näytetuloksista 2011, Ranua Analyysit on tehnyt Rovaniemen kaupungin elintarvikelaboratorio Näytteenotto PVM Veden lt, C Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, pmy/100 ml Fekaaliset streptokokit, pmy/100 ml Aistinvaraiset havainnot +/- Huom! Ranuanjärvi (142.8): Multilahden uimaranta ,8 9 0 Ranta on valtak. levätarkkailup sinilevää + Leirintäalueen uimaranta , sinilevää + Kuhajärvi (155.6): Kuhan uimaranta ,7 2 0 Luiminkajärvi (150.7): Pihlajaharjun leirikesk. uimarant Ranta on valtak. levätarkkailup ,9 0 0 sinilevää + Saarijärvi (177.0): Saariharjun uimapaikka , Anna-Maija Seppänen, lähde: Labtium Oy:n testausselosteet Liite 14

105 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A PL20, Oulu Puh Fax etunimi.sukunimi@poyry.com Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Oheisena lähetämme velvoitetarkkailun vuosiraportin Osa 1 Osa 2 Käyttö- ja kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Oulussa Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Jakelu: Pudasjärven Vesiosuuskunta/ Salmela Paavo Pudasjärven kaupunki, Syöte/ Partanen Pentti Ranuan Vesihuolto Oy/ Kauhanen Lauri Yli-Iin Vesihuolto Oy/ Alaoja Tuomo Iin kunta/ Paaso Pekka Hirvaskosken Vesiosuuskunta/ Tuohimaa Kari Myhkyri Oy, kalankasvatuslaitos/ Piispanen Jukka Voimalohi Oy, Raasakka/ Lovikka Tapio Pudasjärven kaupunki, ympäristöpalvelut Iin ja Yli-Iin kunta, ympäristöpalvelut Ranuan kunta, ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat 3 kpl Kainuun ELY-keskus, kalatalous Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat 3 kpl Lapin ELY-keskus, kalatalous Suomen ympäristökeskus/ YT-yksikkö