PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012

2 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V.2012 Copyright Ahma ympäristö Oy Miia Savolainen, limnologi Pipsa Maikkula, Ins.(AMK) Pyhäjoen yhteistarkkailu Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO YHTEISTARKKAILUUN OSALLISTUVAT KUORMITTAJAT JA LUPAEHDOT TAAJAMIEN KUORMITUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu KÄRSÄMÄEN VESIHUOLTO OY Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu HAAPAVEDEN KAUPUNKI Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Käyttötarkkailu Jätevedenpuhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Haapaveden jätevedenpuhdistamon hajuseurannan tulokset OULAISTEN KAUPUNKI Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu PYHÄJOKISUUN VESI OY (LIPIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO) Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu MERIJÄRVEN KUNTA Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu... 44

3 3.7 VIHANNIN VESI OY, LAMPINSAARI Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus TEOLLISUUDEN KUORMITUS VALIO OY Selvitys jätevedestä ja sen käsittelystä Valio Oy:n aiheuttama kuormitus PYHÄSALMI MINE OY KANTELEEN VOIMA OY, HAAPAVEDEN VOIMALAITOS Yleistä Jätevedet ja niiden käsittely Kuormitustarkkailun tulokset KANTELEEN VOIMA OY, HAAPAKENTTÄ Kuormitustarkkailun tulokset TURVETUOTANNON KUORMITUS KAATOPAIKKOJEN KUORMITUS PIENPUHDISTAMOIDEN KUORMITUS YHTEENVETO...55 VIITTEET...58 LIITTEET...59

4 4 Pyhäjoen yhteistarkkailu 1 JOHDANTO Pyhäjoen vesistöalueen yhteistarkkailu on toteutettu vuosille laaditun Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään POPELY/314/07,00/2011 ( ) tehden siihen tarkennuksia sekä Kainuun ELY-keskus kalataloustarkkailusuunnitelman päätöksellään Dnro 664/ ( ) ja tehnyt siihen muutoksen. Tarkkailussa on mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa: Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Vihannin Vesi Oy Lampinsaari, Merijärvi, Pyhäjokisuun Vesi Oy ja Oulainen. Vihannin Vesi Oy:n kirkonkylän puhdistamon toiminta on loppunut. Lisäksi yhteistarkkailuun on sisällytetty kolme pienpuhdistamoa: Vattukylän koulu ja Mieluskylän koulu. Oulaisten Petäjäskosken pienpuhdistamo oli aiemmin yhteistarkkailussa mukana vapaaehtoisena ilman tarkkailuvelvoitetta. Ohjelmakaudella Petäjäskosken puhdistamoa ei enää tarkkailla. Alueella sijaitsee myös teollisuutta: Haapaveden Valio Oy, Pyhäsalmi Mine Oy, Kanteleen Voima Oy ja Haapaveden voimalaitoksen tuhkanläjitysalue. Lisäksi Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee neljä suljettua kaatopaikkaa. Tässä raportissa esitetään tulokset Pyhäjoen yhteistarkkailun käyttö- ja kuormitustarkkailusta vuodelta Käyttö- ja kuormitustarkkailun tarkoituksena on antaa kuva vesistön kuormituksesta ja siitä, onko puhdistamo täyttänyt sille asetetut puhdistusvaatimukset. Teollisuuden ja kaatopaikkojen osalta tässä raportissa on esitetty lyhyt yhteenveto kuormituksista. Vesistötarkkailun sekä biologisen tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen (Ahma ympäristö Oy 2013b). Pyhäjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia 2003). Turvetuotannon päästötarkkailusta laaditaan erillinen raportti. Tässä on esitetty yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Pyhäjokeen (Pöyry Finland Oy 2013a). 2 YHTEISTARKKAILUUN OSALLISTUVAT KUORMITTAJAT JA LUPAEHDOT Taulukossa 1 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen yhteistarkkailuvelvollisten taajama- kuormittajat. Vihannin Vesi Oy:n kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 2010, mistä lähtien jätevedet on pumpattu siirtoviemärissä Raahen jäteveden- puhdistamolle käsiteltäväksi.

5 5 Pyhäjoen yhteistarkkailu Taulukko 1. Pyhäjoen tarkkailuvelvollisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lupapäätökset ja keskeiset lupaehdot. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Lupaehdot Luvan uusiminen Puhdistamotyyppi* Jätevedenpuhdistamot Pyhäjärven kaupunki PSY nro 86/07/2 BOD7ATU 17,5 mg/l, teho 90 % 2014 RS Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % tavoitearvo: NH4-N 6,0 mg/l, teho 80 % neljännesvuosikeskiarvona: VNp 888/2006 Kiintoaine 5 mg/l, teho 90 % CODCr 125 mg/l, teho 75 % Kärsämäen Vesihuolto Oy PPO-2004-Y BOD7ATU 17,5 mg/l, teho 90 % BR Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % puolivuosikeskiarvona VNp 888/2006 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % CODCr 125 mg/l, teho 75 % Haapaveden kaupunki PSY nro 67/08/2 BOD7ATU 15 mg/l, teho 95 % 2017 JS Kok.P 1,0 mg/l, teho 95 % NH4-N (yli 12 C) 6,0 mg/l, teho 80 % Kiintoaine 25 mg/l, teho 90 % CODCr 80 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona kaikki muut paitsi NH4-N puolivuosikeskiarvona Oulaisten kaupunki PSY nro 39/05/2 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 2015 RS neljännesvuosikeskiarvona VNp 888/2006 CODCr 125 mg/l, teho 75 % BOD7ATU 17,5 mg/l, teho 90 % Pyhäjokisuun Vesi Oy PPO-2008-Y BOD7ATU 17,5 mg/l, teho 90 % 2019 RS Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona VNp 888/2006 CODCr 125 mg/l, teho 75 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % Vihannin Vesi Oy, VH 1827/500 tavoitearvo: BOD7ATU 60 mg/l, teho 60 % L Lampinsaari Merijärven kunta PPO 1101Y BOD7ATU 20 mg/l, teho 80 % 2010 BR Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % vuosikeskiarvona VNp 888/2006 CODCr 125 mg/l, teho 75 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 80 % Vattukylän koulun Ouvy 1192 A 171/29 BR jv.puhdistamo Haapaveden ympäristöjaos Mieluskylän koulun PPO-2006-Y vuosikeskiarvona BR jv.puhdistamo Kok.P 1,5 mg/l, teho 80 % BOD7ATU 40 mg/l, teho 80 % RS = rinnakkaissaostuslaitos BR= bioroottori JS = jälkiselketys L= lammikko

6 Pyhäjoen ja siihen laskevien sivujokien vesistöalueella sijaitsee 7 kuntaa, joiden asukasluku oli vuonna 2012 noin asukasta (taulukko 2). Taajamissa ja viemäröinnin piirissä oli noin asukasta eli 63 % koko väestöstä, joten haja-asutuksen määrä on vielä lähes 40 %. 6 Taulukko 2. Pyhäjoen vesistöalueen kuntien asukasmäärät vuonna Kunta/kaupunki Asukasmäärä Keskustaajama % viemäriin liittyneet Pyhäjärvi Kärsämäki Haapavesi Vihanti Oulainen Merijärvi Pyhäjoki Yhteensä Pyhäjoen tarkkailualueella on elintarviketeollisuutta, Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos ja Kanteleen Voima Oy:n turvevoimalaitos Haapavedellä. Valio Oy:n Haapaveden meijerin jätevedet johdetaan Haapaveden kaupungin puhdistamolle. Tarkkailuvelvolliset sekä tarkkailun perustana olevat lupapäätökset ja keskeiset lupaehdot on esitetty taulukossa 3. Kalataloustarkkailuvelvoite on Kanteleen Voima Oy Haapaveden voima- laitoksella. Taulukko 3. Alueen teollisuuslaitokset ja niiden lupapäätökset. Kuormittaja Lupapäätös Valio Oy Haapavesi, lauhdevedet PPO 2003-Y , Pyhäsalmi Mine Oy, PSY 86/07/2, Pyhäsalmen kaivos Kanteleen Voima Oy, PSY 58/01/2, Haapaveden voimalaitos VHO 03/013/3, KHO 3043/1/03, Haapaveden voimalaitoksen PPO 2004-Y , tuhkanläjitysalue Tarkkailuvelvoite

7 7 Vuonna 2012 Pyhäjoen vesistöalueella oli 30 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joiden lupapäätökset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pyhäjoella sijaitsevien tarkkailuvelvollisten turvetuotantoalueiden lupapäätökset v Suon nimi Tuotaja Kunta Lupapäätös Ahmaneva Vapo Oy Vihanti 37/03/2, * Hankilanneva (osa) Vapo Oy Haapajärvi/Kärsämäki PSY 17/07/2, Haaponeva Vapo Oy Haapavesi PSY 3707/2, Iso-Lamminneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 74/09/2, Kivineva Vapo Oy Kärsämäki PSY 70/06/2, Kuljunneva Vapo Oy Haapavesi PSY 25/08/ Kuuhkamonneva Vapo Oy Vihanti PSY 16/07/2, Lehtoneva II Vapo Oy Kärsämäki PSY 79/03/1, Luomaneva Vapo Oy Kärsämäki 93/06/2, Märsynneva Vapo Oy Vihanti PSY/50/09/2, Nurmesneva (osa) Vapo Oy Pyhäjärvi 87/07/2, * Ojaneva Vapo Oy Vihanti PSY 87/07/2, Onkineva Vapo Oy Kärsämäki PSY 28/04/1, Pihlajaneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 64/03/1, * Piipsanneva (osa) Vapo Oy Haapavesi 98/07/2, * Porkanneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 39/07/2, Puutionneva Vapo Oy Haapavesi PSY 98/07/2, Siloneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 27/04/1, * Verkaneva Vapo Oy Vihanti/Oulainen PSAVI/6/04.08/2010 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy Pyhäjärvi PSAVI 23/11/1, ** Äijönneva Vapo Oy Haapavesi/Oulainen PSY 31/05/ Lehtoneva Turveruukki Kärsämäki PSY 79/03/1, * Jahtavisneva Megaturve Oy Merijärvi 100/03/1, * Marjaneva Megaturve Oy Kalajoki 52/03/2, * Kärsämäenneva AP-Peat Oy Kärsämäki PSY 33/07/ VHO 07/0601/3, KHO 326, Palaneva Tmi Hämäläinen Vihanti PSY 95/06/2, Aittoneva Jukuturve Oy Merijärvi PPO lausunto Ilkanneva Kanteleen Voima Oy Haapavesi/Kärsämäki PSAVI/242/04.08/2010 Veneneva Kanteleen Voima Oy Haapavesi/Kärsämäki PSAVI/67/04.08/2010 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy Pyhäjärvi PSY 5/09/ * Lupamääräysten tarkistamishakemus vireillä ** Lupa ei lainvoimainen, valitettu VHO:een

8 8 Lisäksi alueella on tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja 4. Oulaisten ja Pyhäjärven kaatopaikat on suljettu vuonna 2000, Kärsämäen kaatopaikka vuonna 2001 ja Haapaveden kaatopaikka vuoden 2007 loppupuolella. Taulukossa 5 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevien kaatopaikkojen lupapäätökset. Taulukko 5. Kaatopaikat ja niiden lupapäätökset. Kaatopaikka Lupapäätös ja antopäivä Pyhäjärvi PPO 1199Y Haapavesi PPO-2004-Y Kärsämäki PPO 1196Y Oulainen PPO 1196Y TAAJAMIEN KUORMITUS 3.1 Pyhäjärven kaupunki Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Pyhäjärven kaupungissa on asukkaita 5 960, joista vesihuollon piirissä noin ja viemäröinnin piirissä noin Keskimääräinen vedenkulutus on n m³/d. Viemäröinnin piiriin kuuluu noin 900 taloutta, neljä koulua, kolme huoltoasemaa ja sairaalaa. Jätevesiviemärin pituus on noin 93 km ja jätevedenpumppaamoita on 35 kpl. Vuonna 2011 on uusittu puhdistamon lietekuivain sekä tehty vuotovesikartoitus. Jätevedenpuhdistamon piha on lisäksi uusittu. Jätevedet johdetaan puhdistamoon, joka on valmistunut huhtikuussa Puhdistamo on prosessiltaan rinnakkaissaostuksella varustettu aktiivilietelaitos. Liete kuivataan ruuvipuristimella, jonka teho on 10 m³/h, 220 kg TS/h. Puhdistamon päämitoitusarvot ovat seuraavat: Asukkaita Q keskim m³/d q keskim. 145 m³/h q mit 180 m³/h q max 370 m³/h BOD7-kuormitus Kok.P- kuormitus 580 kg/d 20 kg/d tilavuuskuorma 0,6 lietekuorma 0,2 ilmastustilavuus m³ = 970 m³ selkeytyksen pinta-ala m2 = 260 m2 selkeytyksen tilavuus m³ = 772 m³ pintakuorma (q mit) 0,7 m/h

9 Käyttötarkkailu Puhdistamolla on päätoiminen puhdistamonhoitaja, joka vastaa puhdistamon käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon liittyvät oleellisimmat asiat. Tietoja Pyhäjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat vuodelta 2012 on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 6. Pyhäjärven viemäriverkosto vuonna 2012 Yleistiedot Verkoston pituus 93 km Betoniputkia 1 % Muoviputkia 99 % Jätevedenpumppaamoita 35 kpl Vuoden 2012 tietoja Verkoston keskivirtaama 1090 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 94 %, jäännöspitoisuus 8,3 mg/l Puhdistusteho Kok.P 92 %, jäännöspitoisuus 0,8 mg/l keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 29% nv = = 1,53 4 peräkkäisen viikon min. virt. keskivirtaama = 44% 8 peräkkäisen viikon maks. virt. nmax = =1,98 4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virtaama = 57% m 3 /viikko m 3/ d mitoitus Q(kesk) = 2500 m 3 /d viikko 0 Kuva 15. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat v

10 10 Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli m³/a eli keskimäärin 1090 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli noin m 3 vähemmän kuin vuonna 2011, eli vuoden 2007 suuruusluokkaa. Ohituksia jouduttiin suorittamaan vuonna 2012 yhteensä m³. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli lokakuussa 1480 m³ ja pienin helmikuussa 742 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin marraskuussa (3215 m³) ja pienin tammikuussa (440 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä on ollut 47 % mitoitusvirtaamasta. Taulukko 6. Pyhäjärven puhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Käsitelty jätevesi Ohitus Sakokaivo- Saostuskemikaali Kalkki Sähkön Sakokaivo- Poiskuljetettu Välpe m 3 /d m 3 /kk liete Pix 105 kulutus liete liete kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk mwh/a m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä koko vuonna Keskim. vuorokaudessa Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan puhdistamolietteen kuiva-ainepitoisuus oli 8,1 %. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallien pitoisuudet ylittivät lainsäädännössä asetetut raja-arvot I ja II (Vnp 282/1994) kadmiumin, kuparin ja sinkin osalta. (liite 1.1). Kentälle varastoidun lietteen määrä oli vuonna m³. Laitokselle on vastaanotettu sakokaivolietettä m³. Saostuskemikaalia on käytetty kg/a eli 200 g/m³. Saostuskemikaalia on käytetty noin 6350 kg vähemmän kuin vuonna Kalkkia käytettiin 100 g/m3 eli noin kg. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 300 kg. Kuvassa 2 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Vuonna 2012 kokonaisjätevesimäärä oli hieman edellisvuotta pienempi.

11 11 m 3 /a Ohitus Käsitelty jätevesi Kuva 2. Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon jätevesimäärän kehitys v Puhdistamon teho ja kuormitus Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuonna 2012 ohjelman mukaisesti kahdeksan kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteenä 1.2. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 7. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli vuonna 2012 fosforia lukuun ottamatta pienempää kuin edellisvuonna. Puhdistamo on mitoitettu BOD7-kuormalle 580 kg/d ja fosforikuormalle 20 kg/d. Keskimääräinen tuleva orgaanisen aineen kuormitus oli 28 % mitoituskuormituksesta ja tuleva fosforikuormitus 55 % mitoituskuormituksesta. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli laskenut edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin, typen sekä kiintoaineen osalta. Myös puhdistusteho oli parantunut niin kokonaisuutena ohitukset huomioon ottaen kuin pelkkää käsittelyprosessia tarkastellen (taulukko 7). Puhdistamolta lähteneen BOD7:n ja fosforin kuormitusten kehitys v on esitetty kuvassa 3. Lietekuormitus oli 0,03 0,89, joten laitos toimi pitkäilmasteisena tai matalakuormitteisena. Tilakuormitus oli 0,13 0,33, joten mitoitusarvoa 0,6 ei ole ylitetty. Lietepitoisuudet ilmastusaltaissa vaihtelivat 0,1 5,4 g/l; alhaisimmat pitoisuudet olivat lokakuun näytekerralla ja korkeimmat elokuun näytekerralla. Jälkiselkeytyksessä näkösyvyys oli hyvä jokaisella tarkkailukerralla.

12 12 Taulukko 7. Pyhäjärven puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus v Tarkk. BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , = käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. AVL:n laskentaperusteet v (g/as d): BOD 7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. kg/d kg/d BOD Kok. P 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kuva 3. Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu BOD7- ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 8 on esitetty Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon tulokset v vuosineljänneksittäin. Puhdistamo toimi keskimäärin lupaehtoihin nähden melko hyvin vuonna Vuosikeskiarvoina lupaehdot saavutettiin ammoniumtyppeä lukuun ottamatta. Orgaanisen aineen osalta lupaehdot

13 13 saavutettiin jaksoilla 1, 3 ja 4, mutta jaksolla 2 jäännöspitoisuus alitti lupaehdon vaikka puhdistusteho jäi alle vaaditun (taulukko 8). Fosforin jäännöspitoisuuden osalta lupaehdot saavutettiin jokaisella vuosineljänneksellä mutta puhdistusteho jäi jaksolla 2 ja 4 alle vaaditun. Ammoniumtypen osalta ainoastaan jaksolla 3 puhdistamon toiminta oli lupaehtojen mukaista, muilta osin lupaehtoja ei saavutettu niin pitoisuuden kuin puhdistustehonkaan suhteen. Taulukko 8. Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden pitoisuuksien ja puhdistustehon neljännesvuosikeskiarvot v sekä lupaehdot. BOD7 Kok. P NH 4 -N Jakso mg/l teho % mg/l teho % mg/l teho % 1/4 6,2 97 0, / ,7 81 9,7 62 3/4 5,5 97 0,8 95 0,7 99 4/4 8,6 93 0, Vuoden tulos 8,3 92 0, Lupaehto 17,5 90 1,0 90 6,0 80 Puhdistamo täytti valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 esitetyt vähimmäisvaatimukset COD Cr :n osalta, mutta kiintoaineen osalta vaadittavaa puhdistustehoa ei saavutettu kolmella näytteenottokierroksella. Vaatimukset ylittäviä näytteitä oli siis kolme, kun sallittu määrä on kaksi näytettä Tulosten tarkastelu Vuonna 2012 Pyhäjärven jätevedenpuhdistamo toimi orgaanisen aineen (BOD7 ja CODCr) sekä fosforin suhteen melko hyvin, jäännöspitoisuudet jäivät alle raja-arvojen jokaisella vuosineljänneksellä mutta vaadittua puhdistustehoa ei aina saavutettu. Ammoniumtypen osalta puhdistamo toimi melko huonosti, jäännöspitoisuudet ylittivät lupaehdon lähes kaikilla vuosineljänneksillä eikä vaadittua poistumaakaan saavutettu. Ainoastaan jaksolla 3 toiminta oli lupaehtojen mukaista. Viemäriin pääsee edelleen runsaasti sulamisvesiä, mikä osaltaan heikentää puhdistustulosta Kärsämäen Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Kärsämäen kunnassa on asukkaita noin 2 820, joista vesihuollon piirissä Keskimääräinen vedenkulutus on noin 570 m³/d ominaiskulutuksen ollessa 235 l/as/d. Viemäröinnin piiriin kuuluu 375 talouden lisäksi yksi koulu, kolme huoltoasemaa ja sairaala. Asukkaita viemäröinnin piirissä on noin Runkoviemärin pituus on 28 km ja jätevesipumppaamoita on 7 kpl. Puhdistamona toimii v valmistunut puhdistamo, joka on tyypiltään bioroottorilaitos. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat:

14 14 Q ka 510 m 3 /d Q mit 40 m 3 /h Q max 72 m 3 /h BOD7 Kok.P Kok. N ka kg/d 3,6-4,0 kg/d 21 kg/d 100 kg/d Jälkiselkeytys 1 m/h Maksimipintakuorma 1,8 m/h Allaspinta-ala 40 m Käyttötarkkailu Puhdistamolla on osa-aikainen puhdistamonhoitaja, joka vastaa puhdistamon käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon liittyvät oleellisimmat asiat. Tietoja Kärsämäen viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 4.

15 15 Kärsämäen viemäriverkosto vuonna 2012 Yleistiedot Verkoston pituus 28 km Betoniputkia 4 % Muoviputkia 96 % Jätevedenpumppaamoita 7 kpl Vuoden 2012 tietoja Verkoston keskivirtaama 544 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 97 %, jäännöspitoisuus 2,9 mg/l Puhdistusteho Kok.P 95 %, jäännöspitoisuus 0,25 mg/l keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 50% nv = = 2,1 4 peräkkäisen viikon min. virt. keskivirtaama = 105% 8 peräkkäisen viikon maks. virt. nmax = =3,35 4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virtaama = 168% m 3 /viikko 8400 käsitelty jätevesi 1200 m 3/ d mitoitus Q(kesk) = 510 m 3 /d viikko 0 Kuva 4. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat v Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 9. Kärsämäen jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli m³/a eli keskimäärin 544 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli m³ suurempi kuin vuonna Ohituksia on jouduttu suorittamaan maaliskuussa ja heinäkuussa yhteensä 800 m³. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 896 m³ ja

16 16 pienin helmikuussa 272 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin elokuussa (1 434 m³) ja pienin maaliskuussa (213 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 510 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä on ollut 106 % mitoitusvirtaamasta. Suurin mitattu vuorokautinen jätevesimäärä on ollut lähes 2- kertainen mitoitusvesimäärään verrattuna ja yli 2-kertainen viemäröintialueen arvioituun vedenkulutukseen (330 m3/d) verrattuna. Taulukko 9. Kärsämäen puhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Käsitelty jätevesi Ohitus Sakokaivo- Saostuskemikaali Sähkön Poiskuljetettu liete m 3 /d m 3 /kk liete PAC kulutus Hyötyk. Kaatop. kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/a m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä koko vuonna Keskim. vuorokaudessa 544 2,2 1, Sakokaivolietettä vastaanotettiin noin 559 m3. Puhdistamolietteen kuiva-ainepitoisuus oli lieteanalyysin (liite 2.1) mukaan 12 %. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet, joten liete soveltuu viljelyskäyttöön. Sähkönkulutus oli vuonna 2012 yhteensä kwh/a eli 0,75 kwh/m³. Saostuskemikaalina on käytetty PAC-kemikaalia kg/a eli keskimäärin 138 g/m³. Kuvassa 5 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Vuonna 2012 jätevesimäärä oli hieman suurempi kuin vuonna 2011.

17 17 m 3 /a Ohitus Käsitelty jätevesi Kuva 5. Kärsämäen jätevedenpuhdistamon jätevesimäärän kehitys v Puhdistamon teho ja kuormitus Kärsämäen jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuonna 2012 tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa, ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset sekä vuosikeskiarvo on esitetty liitteessä 2.2. Puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus vuosina on esitetty taulukossa 10. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli vuonna 2012 edellisvuotta pienempää orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus oli samaa tasoa kuin vuonna Puhdistamon teho oli vuonna 2012 edellisvuoden tavoin varsin hyvä lukuun ottamatta typpeä, jonka osalta puhdistamon teho oli edelleen laskenut edellisvuodesta (taulukko 10). Typen lähtevä kuormitus oli kuitenkin samaa tasoa kuin edellisvuonna. Puhdistamolta lähteneen BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitys v on esitetty kuvassa 6.

18 18 Taulukko 10. Kärsämäen puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus v Tarkk. BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , = käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. AVL:n laskentaperusteet v (g/as d): BOD 7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. kg/d 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kg/d BOD Kok. P 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0, Kuva 6. Kärsämäen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu BOD7- ja fosforikuormitus vuosina

19 19 Taulukossa 11 on esitetty Kärsämäen jätevedenpuhdistamon tulokset v puolivuotisjaksoilla. Puhdistamo toimi hyvin ja täytti molemmilla puolivuotisjaksoilla lupaehdot. Myös valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 asetetut vähimmäisvaatimukset CODCr:n ja kiintoaineen osalta täytettiin. Taulukko 11. Kärsämäen jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden pitoisuuksien ja puhdistustehon puolivuosikeskiarvot v sekä lupaehdot. BOD7 Kok. P Jakso mg/l teho % mg/l teho % 1/4 4,4 95 0,3 93 2/4 1,5 98 0,2 97 Vuoden tulos 8,3 92 0,8 94 Lupaehto 17,5 90 1, Tulosten tarkastelu Puhdistamo toimi edellisvuosien tapaan hyvin, ja kaikki lupaehdot saavutettiin. Myös valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 asetetut vähimmäisvaatimukset yksittäiselle näytteelle CODCr:n ja kiintoaineen osalta täytettiin, vaikka kiintoaineen poistuma jäi yhdellä näytteenottokerralla alle vaaditun. Puhdistamolle tulee edelleen varsin runsaasti vuotovesiä. Puhdistamon toiminnan varmistamiseksi viemäriverkostoa tulisi saneerata ja viemärikaivoja korjata. 3.3 Haapaveden kaupunki Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Haapaveden kaupungissa on asukkaita 7380, joista vesihuollon piiriin kuuluu noin 6900 asukasta. Viemäröinnin piiriin kuuluu 951 taloutta, kuusi koulua, kaksi huoltoasemaa, terveyskeskus ja meijeri. Asukkaita viemäröinnin piirissä on n Jätevesiviemärin pituus on 68,9 km ja jätevedenpumppaamoita on 12 kpl, joista 4 kpl pumppaa toistaiseksi pelkästään Piipsannevan lietteenläjitysalueen suoto-, sulamis- ja sadevesiä jätevedenpuhdistamolle. Vuoden 2011 aikana on saneerattu 640 m betoniviemäriä sujuttamalla ja rakennettu uutta muoviviemäriä 411 m. Haapaveden kaupungille ja Valio Oy:lle on valmistunut yhteinen biologis-kemiallinen puhdistamo kesällä Kaupungin vesihuoltolaitos huolehtii ja vastaa viemäröinnistä, jätevesien johtamisesta ja puhdistamisesta kaupungin alueella. Jätevesien käsittely on annettu erillisen toimeksiantosopimuksen perusteella Kemira Oyj:n Kemira Operonin hoidettavaksi. Näytteet analysoi Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio.

20 20 Puhdistamon uusi saneeraus on tällä hetkellä esisuunnitteluvaiheessa. Edellisen kerran puhdistamoa on saneerattu vuosina sekä vuonna Saneerauksen mitoitusarvot ovat seuraavat: Valio Kaupunki Yhteensä Qkesk, m BOD 7 -kuorma, kg/d P-kuorma, kg/d N-kuorma, kg/d qkesk, m 3 /h 160 qmit, m 3 /h 370 BOD 7 :n mitoitusarvon mukainen AVL on ja prosessi on mitoitettu ammoniumtyppeä hapettavaksi matalakuormitteiseksi aktiivilietelaitokseksi. Valio Oy:n meijerillä on 250 m³ tasausallas. Joulukuussa 2011 Valion tehtaalla on otettu käyttöön uudet tasausaltaat, mikä on kasvattanut tasausallastilavuutta 521 m 3 :llä vanhan tasausaltaan jäädessä toistaiseksi käyttöön. Puhdistamon biologisen osan ilmastusaltaiden tilavuus on m³ ja jälkiselkeytysaltaiden pintaala on 2 x 450 m². Saneerauksen yhteydessä laitokselle on uusittu tai rakennettu seuraavat: - Valion jätevesille on rakennettu uusi kantoainereaktori - välppäys ja välpejätteen käsittely uusittu - ohjaus- ja valvontajärjestelmä on uusittu - valvomotila ja henkilökunnan tilat on uudet rakennettu - vanha lietteen kuivauslinko on korvattu uudella - allashallien ilmanvaihto on uusittu - sähköliittymä on vaihdettu korkeajänniteliittymäksi - sähkölaitteita on uusittu - kantoainereaktori katettu ja elokuussa 2009 on otettu käyttöön kanto- ainereaktorin hajukaasusuodatin

21 21 Vuodelle 1983 on mitoitettu prosessinosat seuraavasti: Tasausallastilavuus 350 m³ Ilmastus: tilavuus m³ (9600 m³)* (*nykyään käytössä 7200 m3 ja loput varattu Valiolta tuleville poikkeuksellisille prosessivesille) LBOD kg BOD7/d LML 0,05 Lv 0,3 CMLSS 6 kg/m³ Selkeytys: pinta-ala 450 m2 tilavuus m³ pintakuorma 0,6 m/h viipymä 5,1 h Sakokaivolietteen vastaanotto: Sakokaivolietemäärä m³/a Käyttötarkkailu Puhdistamon hoidosta vastaa Kemira Operon Oy. Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon oleellisesti liittyvistä asioista. Tietoja Haapaveden viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 7. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 12.

22 22 Haapaveden viemäriverkosto vuonna 2012 Yleistiedot Verkoston rakentaminen on aloitettu vuonna 1959 Verkoston pituus 68,9 km Betoniputkia 14 % Muoviputkia 86 % Jätevedenpumppaamoita 7 kpl Vuoden 2012 tietoja Verkoston keskivirtaama 3265 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 99,4 %, jäännöspitoisuus 7,1 mg/l Puhdistusteho Kok.P 99 %, jäännöspitoisuus 0,76 mg/l keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 67% nv = = 1,23 4 peräkkäisen viikon min. virt. keskivirtaama = 82% 8 peräkkäisen viikon maks. virt. nmax = =1,61 4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virtaama = 107% m 3 /viikko käsitelty jätevesi 6000 m 3/ d mitoitus Q(kesk) = 3850 m 3 /d viikko 0 Kuva 7. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat vuonna Haapaveden jätevedenpuhdistamolla vuonna 2012 käsitelty jätevesimäärä oli m3 eli keskimäärin 3206 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli hieman suurempi kuin vuonna Ohituksia jouduttiin suorittamaan huhtikuussa huhti-, touko- ja elokuussa yhteensä m³. (taulukko 12). Ohitettu jätevesi sisältää yksinomaan kaupungista tulevia jätevesiä, Valion vesiä ei johdeta koskaan ohitukseen.

23 23 Jätevesimäärän suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 4070 m³/d ja pienin joulukuussa m³/d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin toukokuussa (5513 m³/d) ja pienin marraskuussa (1913 m³/d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle m³/d (qkesk), joten vuoden 2012 keskimääräinen käsitelty vesimäärä oli 83 % keskimääräisestä mitoitusvirtaamasta, mikä on samaa tasoa kuin edellisvuonna. Suurin mitattu vuorokausivirtaama oli noin 1,4-kertainen keskimääräiseen mitoitusvirtaamaan verrattuna. Laitoksen mitoitusvirtaama (qmit) on selvästi suurempi 370 m³/h (8880 m³/d). Taulukko 12. Haapaveden puhdistamon käyttötarkkailun yhdistelmätaulukko v Käsitelty jätevesi Ohitus Sakokaivo- Saostuskemikaali Lipeä Sähkön Poiskuljetettu liete m 3 /d m 3 /kk liete PAX-18 kulutus Hyötyk. muualle kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 kwh/a m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä koko vuonna Keskim. vuorokaudessa , Puhdistamolle vastaanotettiin sakokaivolietettä 3112 m³. Lietettä poistettiin yhteensä 8445 m³. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli otetun näytteen perusteella noin 10,4 % (liite 3.1). Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttivät VNp 282/1994 vaatimukset eli liete soveltuu maatalouskäyttöön. Sähkönkulutus laitoksella vuonna 2012 oli kwh/a eli 2,03 kwh/m³. Fosforin saostukseen käytettiin PAX-18-kemikaalia yhteensä kg eli keskimäärin 703 g/m³, joka oli edellisvuotta vähemmän. Kuvassa 8 on esitetty puhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina Vuonna 2012 jätevesimäärä oli edellisvuoden tasoa. Jätevesimäärä on hieman kasvanut vuodesta 2009 mutta on edelleen ollut vuosien tasoa pienempi.

24 24 m 3 /a Ohitus Käsitelty jätevesi Kuva 8. Haapaveden puhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina Jätevedenpuhdistamon teho ja kuormitus Kemira Operon Oy:n hoitaman Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuonna 2012 ohjelman mukaisesti 25 kertaa, ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vuorokauden ajalta. Näytteet on analysoinut Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteenä 3.2. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 13. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli vuonna 2012 kiintoainetta lukuun ottamatta hieman pienempää kuin edellisvuonna. Puhdistamo on mitoitettu BOD7-kuormalle kg/d, fosforikuormalle 210 kg/d ja typpikuormalle 506 kg/d. Keskimääräinen tuleva orgaanisen aineen ja typen kuormitus vuonna 2012 oli 75 % mitoituskuormituksesta ja fosforikuormitus 99 % mitoituskuormituksesta. Vesistöön kohdistuva kuormitus kasvoi edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen osalta. Typen vesistökuormitus oli samaa tasoa kuin vuonna BOD 7 :n ja fosforin vesistökuormitusten kehitys vuosina on havainnollistettu kuvassa 9. BOD 7 -kuormitus oli vuonna 2012 selvästi suurempi kuin aikaisempina vuosina. Fosforikuormitus oli vuonna 2012 lähellä vuoden 2011 tasoa. Merkittävää kehityssuuntaa kuormituksissa ei ole ollut havaittavissa.

25 25 Taulukko 13. Haapaveden puhdistamon teho ja kuormitus vuosina Tarkk. BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , = käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. AVL:n laskentaperusteet v (g/as d): BOD 7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. kg/d BOD kg/d Kok. P 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kuva 9. Haapaveden puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 - ja fosforikuormitus vuosina

26 26 Lähtevän veden BOD 7 -arvo oli neljännesvuosijaksoilla 4,0 11 mg/l O 2 ja puhdistusteho %. Lupaehdot täytettiin selvästi (taulukko 14). Myös fosforin osalta lupaehdot täyttyivät, fosforin jäännöspitoisuus lähtevässä vedessä oli 0,47 1,0 ja puhdistusteho %. Puhdistusvaatimukset täytettiin myös COD Cr :n ja kiintoaineen osalta: COD Cr -arvo oli mg/l O 2 ja kiintoainepitoisuus 6,9 119 mg/l sekä puhdistusteho molempien osalta %. Ammoniumtypen pitoisuusluparaja saavutettiin ja puhdistustehokin oli lupaehtojen mukainen (taulukko 14). Taulukko 14. Haapaveden jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden pitoisuuksien ja puhdistustehon neljännesvuosikeskiarvot (ammoniumin osalta puolivuosiarvot) v sekä lupaehdot. BOD7 Kok. P COD Cr Kiintoaine NH 4 -N Jakso mg/l teho % mg/l teho % mg/l teho % mg/l teho % mg/l teho % 1/4 4, , ,9 98 1/2 4,9 95 2/ , /2 5,3 96 3/4 7,6 99 0, /4 4, , ,3 98 Vuoden tulos 4,3 99 0, ,1 95 Lupaehto , , Tulosten tarkastelu Puhdistamon toiminta on ollut orgaanisen aineen, fosforin, COD Cr :n ja kiintoaineen suhteen erinomainen ja lupaehdot on saavutettu. Myös ammoniumtypen suhteen puhdistamon teho on ollut erinomainen. Kokonaistypen suhteen puhdistamon teho oli 85 % ja lähtevän veden typpipitoisuus oli vain 18 mg/l, joten kokonaistypenkin suhteen puhdistamon teho oli edellisvuoden tapaan erittäin hyvä Haapaveden jätevedenpuhdistamon hajuseurannan tulokset Jätevedenpuhdistamon mahdollisten hajuhaittojen selvittämiseksi Haapaveden kaupunki aloitti elokuussa 2003 hajuhaittojen seurannan. Seuranta suoritettiin asukaspaneelitutkimuksena, jossa asukkaat tekivät hajuhavaintoja asuinpaikoissaan normaalin asumisrytmin ohessa. Tässä yhteydessä on esitetty tulokset vuoden 2012 hajuseurannasta, yhteenveto havainnoista on esitetty liitteessä 3.3 ja taulukossa 15. Vuonna 2012 hajutarkkailijoita oli 4 henkilöä/kiinteistöä, valitut kiinteistöt sijaitsevat siten, että ne edustavat kattavasti jätevedenpuhdistamon lähiympäristön kaikilla ilmansuunnilla (kuva 10). Vuonna 2012 puhdistamokiinteistöllä ei suoritettu säännöllistä hajuseurantaa. Hajuseurantaa tekevistä henkilöistä yksi (T.N.) ei tehnyt yhtään merkintää. Hajuseurantaa tekevät henkilöt olivat seuraavat (suluissa henkilöstä käytetty tunnus): Tarmo Nätti Yrjö Maliniemi Harri Heikkilä Tuula Savolainen (T.N.) (Y.M.) (H.H.) (T.S.)

27 27 Kuva 10. Hajutarkkailijoiden sijainti. Taulukkoon 15 on kerätty tuulensuunnat sekä lukumäärät ja päivämäärät niistä havaintokerroista jolloin haju koettiin häiritseväksi. Eniten hajuhaittoja rekisteröitiin puhdistamon koillispuolella noin m etäisyydellä (16 havaintoa). Pääasiassa havaintojen aikaa oli tyyntä tai tuulen suuntaa ei ollut ilmoitettu. Hajuhavainnot oli merkitty enimmäkseen vähän häiritseviksi tai selvästi häiritseviksi. Puhdistamoa lähinnä sijaitsevalla kiinteistöllä (Y.M.) havaintoja tehtiin 12 kpl ja havaintojen aikaan vallitsi itä- tai pohjoistuuli tai oli tyyntä. Haju oli pääsääntöisesti merkitty selvästi häiritseväksi ja hyvin häiritseväksi. Taulukko 15. Hajuhaittojen jakaantuminen vuonna Tuulen suunta Havaintojen lkm Päivämäärät pohjoinen itä etelä , länsi , 27.5., 30.5., 7.7.,27.7.,16.8.,8.10. tyyni , 1.4., 4.4., 25.5., 7.6., , 30.7., , 17.8., , tuulen suuntaa ei ilmoitettu , , 14.6.,19.6.,26.6.,21.7.,4.11., Hajuhavaintoja oli vuonna 2012 vähemmän kuin vuonna Tulosten perusteella voidaan todeta, että puhdistamon toiminta on aiheuttanut selvää hajuhaittaa useina päivinä vuodessa. Kun koko vuotta tarkastellaan, voidaan kuitenkin tulosten perusteella arvioida, ettei puhdistamon toiminta ole aiheuttanut merkittävää hajuongelmaa vuonna 2012.

28 Oulaisten kaupunki Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Oulaisten kaupungissa on asukkaita ja lähes kaikki ovat vesihuollon piirissä. Keskimääräinen vedenkulutus on noin m³/d, ominaiskulutuksen ollessa noin 163 l/as/d. Viemäröinnin piirissä asukkaita on arviolta Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on seitsemän koulua, kaksi huoltoasemaa ja kaksi sairaalaa. Puhdistamolle tulee myös putkitehtaan, seinälevy- ja betonielementtitehtaiden sekä kenkätehtaan jätevesiä. Jätevesiviemärin pituus on 91,7 km, josta betoniviemäriä 4,7 km ja muoviviemäriä noin 87 km. Viemärilaitoksen alueella on jätevesipumppaamoita 13 kpl. Vuonna 2011 on saneerattu 360 m betoniputkea muoviputkeksi ja 7 kpl betonisia jätevesikaivoja muovikaivoiksi. Jätevedet johdetaan v valmistuneeseen OMP-Yhtymän suunnittelemaan ja rakentamaan biologiskemialliseen jätevedenpuhdistamoon, joka on mitoitettu seuraavasti: Asukasmäärä 7000 Q kesk m³/d q max 400 m³/h q kesk 220 m³/h BHT 7 (BOD 7 ) 725 kg/d Kok.P 29 kg/d Kok.N 102 kg/d Lietekuormitus LMLSS 0,3 Tilavuuskuorma LV 1,0 Selkeytys A 284 m 2 Puhdistamoa on saneerattu viimeksi vuoden 1994 aikana Käyttötarkkailu Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää siitä hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon liittyvät oleellisimmat asiat. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 11. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 16.

29 29 Oulaisten viemäriverkosto vuonna 2012 Yleistiedot Verkoston rakentaminen on aloitettu vuonna 1952 Verkoston pituus 91,7 km Betoniputkia 5 % Muoviputkia 95 % Jätevedenpumppaamoita 13 kpl Vuoden 2012 tietoja Verkoston keskivirtaama 1632 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 95 %, jäännöspitoisuus 7,5 mg/l Puhdistusteho Kok.P 93 %, jäännöspitoisuus 0,63 mg/l keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 36% nv = = 1,5 4 peräkkäisen viikon min. virt. keskivirtaama = 55% 8 peräkkäisen viikon maks. virt. nmax = =2,54 4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virtaama = 93% m 3 /viikko m 3/ d käsitelty jätevesi mitoitus Q(kesk) = 2910 m 3 /d viikko Kuva 11. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat vuonna Oulaisten puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli m³/a eli keskimäärin 1621 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin m³ suurempi kuin vuonna 2011 (taulukko 16). Oulaisissa satoi runsaasti elokuun alkupuolella 2012, jolloin virtaamat jätevedenpuhdistamolla olivat noin 5500 m 3 /vrk. Jätevesipuhdistamon virtaama normaalioloissa on noin 1000 m3/ vrk. Jätevettä jouduttiin esikäsittelyn jälkeen ohijuoksuttamaan jätevedenpuhdistamolta Pyhäjokeen noin 40 % 0

30 30 kokonaisvirtaamasta välisenä aikana. Ohijuoksutettu vesimäärä oli arviolta noin 2200 m 3. Taulukko 16. Oulaisten jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Käsitelty jätevesi Ohitus Sakokaivo- Saostuskemikaali Kalkki Poly- Sähkön Tiivistetty Poiskuljetettu Kompostoitu Välpe m 3 /d m 3 /kk liete Ferro meeri kulutus liete liete liete kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk kg/kk MWh/a m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä koko vuonna Keskim. vuorokaudessa Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle m³/d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 55 % mitoitusvirtaamasta. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 2968 m³ ja pienin helmikuussa 1087 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin toukokuussa (6814 m³) ja pienin huhtikuussa (752 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä on ollut noin 56 % mitoitusvirtaamasta. Kuten kuvasta 15 voidaan havaita, tulva-aikana ja sateiden aikana jätevesimäärät nousevat vuotovesien johdosta selvästi, mutta muulloin virtaamat ovat varsin tasaisia. Sakonkaivolietettä laitokselle vastaanotettiin 1522 m³/a. Laitoksella lietettä tiivistettiin 7622 m³ sekä kuivattiin ja pois kuljetettiin m³. Lietettä kompostoitiin 129 m³. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 15 %. Tutkimustulosten (liite 4.1) mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet (Vnp 282/1994), joten liete soveltuu hyötykäyttöön. Ferrosulfaattia fosforin saostukseen käytettiin kg eli keskimäärin 177 g/m³. Kalkkia lietteen kunnostukseen käytettiin noin 120 kg ja polymeeriä kg. Sähkönkulutus puhdistamolla oli vuonna 2012 yhteensä 339 MWh/a (0,57 kwh/m³), joka oli kwh enemmän kuin edellisvuonna. Kuvassa 12 on esitetty Oulaisten puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Vuonna 2011 jätevesimäärä oli hieman edellisvuotta suurempi, mutta ei vielä vuosien tasolla.

31 31 m 3 /a Ohitus Käsitelty jätevesi Kuva 12. Oulaisten puhdistamon jätevesimäärien kehitys v Puhdistamon teho ja kuormitus Oulaisten jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuonna 2012 ohjelman mukaisesti kahdeksan kertaa, ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteenä 4.2. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 17. Taulukko 17. Oulaisten puhdistamon teho ja kuormitus v Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , = käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. AVL:n laskentaperusteet v (g/as d): BOD 7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli edellisvuotta selvästi suurempaa niin orgaanisen aineen kuin ravinteiden ja kiintoaineenkin osalta (taulukko 17). Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 725 kg/d, fosforikuormalle 29 kg/d ja typpikuormalle 102 kg/d. Keskimääräinen puhdistamolle tuleva orgaanisen aineen kuormitus oli 22 %, tuleva fosforikuormitus 32 % ja tuleva typpikuormitus 62 % mitoituskuormituksesta. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuormitus oli samoin kasvanut edellisvuoteen verrattuna, etenkin orgaanisen aineen, typen ja kiintoaineen osalta. Typen lähtevä kuormitus oli noin 70 % suurempaa kuin v. 2011, vaikka typen puhdistusteho oli parantunut edellisvuodesta. Orgaanisen aineen lähtevä kuormitus oli noin 40 % ja kiintoaineen yli 100 % suurempaa kuin vuonna BOD7:n ja fosforin vesistökuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 13.