KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2011

Transkriptio

1 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU V WWE KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 211 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu

2

3 Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu v. 211 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivaniemen Vesi Oy Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Turvetuotanto Kaatopaikat Kuormitus yhteensä VESISTÖTARKKAILU Yleistä Intensiivinen tarkkailu Alueellinen tarkkailu Kivijoki Oijärvi Kuivajoki Kuormituksen vesistövaikutukset ja ainevirtaamat Kuivajoessa Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kuivajoen pistekuormittajat sekä vesistötarkkailun havaintopaikat Liite 2.1 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Liite 2.2 Kuivaniemen lietetarkkailun tulokset v. 211 Liite 3 Turvetuotantosoiden päästötarkkailun tulokset v. 211 Liite 4 Intensiivisen vesistötarkkailun tulokset (Kui5) v. 211 Liite 5 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset v. 211 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12

4 Pöyry Finland Oy 2 Mari Kangasluoma, DI,FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 211 toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Dnro PPO-28-Y ) ja Kainuun TE-keskuksen (Dnro 1133/ ) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman v (Pöyry Environment Oy 27) mukaisesti. Kuivajoella yhteistarkkailuvelvollisia ovat Kuivaniemen Vesi Oy, Ranuan kunta sekä turvetuottajat (vuonna 211 Kuiva-Turve Oy, Vapo Oy, Turveruukki Oy, Koneurakointi J. Vähäsöyrinki ja Simon Turvejaloste Oy). Tässä raportissa esitetään tulokset vesistötarkkailusta, Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailusta sekä turvesoiden kesäaikaisesta päästötarkkailusta vuodelta 211. Kalataloustarkkailu on esitetty tämän raportin osassa II. Pohjois- Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu erikseen turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Vuonna 211 Kuivajoen vesistöalueella oli kaksi turvesuota ympärivuotisessa päästötarkkailussa. Tässä raportissa on esitetty vain kesäaikaiset tulokset. Turvesoiden vuosipäästöjä v. 211 on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212). Vesistötarkkailun tarkoituksena on selvittää vesistöön kohdistuvan kuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueiden laajuutta vesistössä sekä haittavaikutusten vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailulla saatuja tietoja käytetään myös valvottaessa lupaviranomaisten antamien lupaehtojen noudattamista sekä harkittaessa uusien lupien myöntämistä. Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kuivajoki virtaa Oulun ja Lapin läänien rajalla Kuivaniemen, Ranuan ja Simon kuntien alueella. Se saa alkunsa 9 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta matalasta Oijärvestä. Pääuoman pituus järven luusuasta on 46 km, joten pudotuskorkeuden suhde joen pituuteen on hyvin suuri. Suuren korkeuseron ansiosta jokivarrella on maisemallisesti komeita koskia, joista näyttävimmät ovat Ailionkoski, Heinikoski ja Sanaksenkoski. Laajuudeltaan Kuivajoen vesistöalue on km 2 ja sen järvisyys on 2,7 % (Ekholm 1993). Suurin järvi on säännöstelty Oijärvi, jonka pinta-ala on 21,6 km 2 ja syvyys keskimäärin vain 3 metriä. Oijärveen laskee Kuivajoen sivujoista huomattavin, Kivijoki, jonka valuma-alue on 57 km 2 ja järvisyys 1,4 %. Kivijoki alkaa Ranuan kunnassa sijaitsevasta Kivijärvestä, joka on 141 m merenpinnan yläpuolella ja siihen laskee lukuisia pienempiä jokia. Sekä Kivijokeen että sen sivujokiin johdetaan kuivatusvesiä useilta turvetuotantoalueilta. Turvetuotannon kuormituksen kohteena olevista pienemmistä sivujoista mainittakoon Karahkaoja 9 km, Säynäjäoja 11 km, Keväoja 19 km, Lapio-oja 35 km, Näätäoja 38 km ja Nuupas- ja Heinijoki 45 km Oijärven yläpuolella. Heinijokea kuormittavat lisäksi Ranuan kaatopaikka ja suljettu lietteenkaatopaikka. Hamarinjoki on valuma-alueeltaan 197,6 km 2 suuruinen ja se laskee 7,5 km Oijärven alapuolelle. Sen valuma-alueella turvetuotannon kuormitus ja muukin pistekuormitus on vähäistä. Hamarinjoen alue on käytännössä asumatonta ja se on Kuivajoen sivujoista luonnontilaisin. Luujoki (F=127 km 2 ) laskee Kuivajokeen noin 12 km jokisuun yläpuolella. Hamarinjoen järvisyys on 1,98 % ja Luujoen vain,58 %. Luujoen latvoilla on

6 yksi turvesuo Alimmaisen Luujärven yläpuolella ja joen varrella on jonkin verran asutusta. Kuivajoella pistekuormituksen osuus pitoisuuksissa on ollut mallitarkastelun perusteella Kivijokea pienempi ja Kuivajoen vedenlaatua säätelee huomattavassa määrin Oijärvestä purkautuvat vedet (Lapin Vesitutkimus Oy 1997). Valuma-alueen metsiä ja soita on ojitettu runsaasti. Mittavista ojituksista ja metsänhoitotoimista johtuen luonnontilaisia metsä- ja suoalueita on enää vähän jäljellä. Kuivajoen uoma on melko luonnontilainen, mutta merkittävimmät Kuivajoen luonnontilaisuutta muuttaneet toimet on tehty joen alkulähteellä, Oijärvellä. Tulvasuojelullisista syistä Oijärven pintaa laskettiin 195-luvulla ja luusuaan rakennettiin pohjapato vesimäärien säätelemiseksi. Järven poikki on rakennettu myös pengertie, mikä estää eteläpuolisen Mursunjärven veden vaihtumisen käytännössä kokonaan. Kuivajoen Kalliokoski ja Peukaloisenkoski on perattu ja Saarikoskeen on rakennettu tulvaväylä sekä pato tulvasuojelua varten. Hydrologis-morfologiselta tilaltaan Kuivajoki on kuitenkin ei-voimakkaasti muutettujen vesistöjen luokassa (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Kuivajoen pääuoma on kalan kutunousun kannalta avoin Oijärven pohjapadolle saakka. Vesistöalue on siten merkityksellinen Perämeren vaellussiika- ja nahkiaiskantojen hoidolle ja suojelulle. Kuivajoki on v käynnistetyn Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (SAP) yksi kohdevesistö. Kuivajoki kuuluu ympäristöhallinnon pintavesiluokittelussa suuriin turvemaiden jokiin. Ympäristöviranomaisten tekemässä Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen ekologisessa luokituksessa Kuivajoki kuuluu hyvään luokkaan. 2 3 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT Vuosi 211 oli Pudasjärven havaintoasemalla 1,9 astetta lämpimämpi kuin pitkällä aikavälillä (1971 2) keskimäärin. Helmikuussa oli hyvin kylmää (-17,9 ºC keskiarvon ollessa -1,6 ºC), mutta muutoin joka kuukauden keskilämpötila ylitti pitkän ajan keskiarvon (kuva 1). Kesä oli lämmin ja loppuvuonna lämpötilaero keskimääräiseen nousi entisestään, joulukuussa oli jopa 8 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vuoden 211 sademäärä alueella ylitti pitkäaikaisen keskiarvon, mutta sadanta vaihteli kuukausittain (kuva 1). Touko-kesäkuussa ja etenkin heinäkuussa satoi runsaasti, kun taas elosyyskuussa oli vähäsateisempaa. Marraskuussa satoi niukasti, mutta joulukuun lämmin sää toi mukanaan runsaita sateita. C Lämpötila mm 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ( C) ja sademäärä (mm) Pudasjärvellä v. 211 (Ilmatieteen laitos) ja v keskimäärin (Drebs ym. 22).

7 Kuivajoen valuma-alueella on yksi valtakunnallinen virtaamanseuranta-asema (6321), joka sijaitsee Kuivajoen pääuomassa Ravaskan kohdalla, noin 8 km jokisuulta ylävirtaan (F = 1279 km 2 ). Kuivajoessa Ravaskan kohdalla alkuvuoden virtaamat olivat yli puolet keskimääräistä pienempiä. Tulvahuippu tuli hieman edellisvuotta aiemmin huhtikuun lopussa, suurimmillaan virtaama oli (99 m 3 /s). Toinen pienempi keväthuippu todettiin toukokuun loppupuolella (kuva 2). Kesäkuun runsaat sateet nostivat virtaamat juhannuksen aikaan lähes kevään tasolle (6 m 3 /s). Loppukesällä päivittäiset virtaamat kuitenkin olivat selvästi keskimääräistä pienempiä eikä heinäkuun kovilla sateilla ollut mittausten perusteella vaikutusta jokivirtaamiin. Seuraavan kerran virtaamat lähtivät nousuun lokakuussa, jolloin sadanta oli jälleen runsasta. Marraskuussa virtaamat olivat lähellä keskimääräistä tasoa, joulukuussa kuitenkin jälleen selvästi keskitasoa korkeampia. Koko vuoden keskivirtaama (14,2 m 3 /s) oli yli 2 % pienempi kuin keskimääräinen. Alueellisen vesistötarkkailun kesäkuun lopun näytteenotto osui virtaamahuippuun, muilla tarkkailukerroilla virtaamat olivat alhaisia tai tavanomaisella tasolla (kuva 2). 3 m 3 /s Intensiivitarkkailu Alueellinen tarkkailu Kuva 2 Virtaama Kuivajoen Ravaskassa v. 211 ja v keskimäärin (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat (alueellinen tarkkailu = konsultin näytteenotto, intensiivitarkkailu = Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen näytteenotto).

8 4 4 PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, kaikkiaan 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Ranuan kunnan keskuskaatopaikan tarkkailutulokset vuodelta 211 on raportoitu erillisenä raporttina (Lapin Vesitutkimus Oy 212), mutta tarkkailun tuloksia on referoitu myös tässä raportissa. Ranuan kaatopaikan yhteydessä sijaitseva lietteenkaatopaikka on ollut suljettuna vuodesta 1994 eikä sillä ole kuormituksen tarkkailuvelvoitetta. 4.1 Kuivaniemen Vesi Oy Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on päätöksellään PPO-27-Y myöntänyt Kuivaniemen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen avo-ojan ja purkuputken kautta nykyiselle purkupaikalle Kuivajokeen. Luvan vesistötarkkailun kannalta olennaisimmat ehdot ovat seuraavat: Kuivajokeen johdettavien jätevesien BOD 7ATU saa olla enintään 2 mg/l O 2 ja fosforipitoisuus enintään,7 mg/l. Puhdistustehon on molempien tekijöiden osalta oltava vähintään 9 %. Asetetut puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvona mukaan lukien mahdolliset ohitukset ja viemärilaitoksen poikkeustilanteen. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/26 määritellyt vähimmäisvaatimukset kyseisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei jätevesistä tai niiden johtamisesta vesistöön aiheudu terveydellistä haittaa. Viemäröinnin piirissä on Kuivaniemellä noin 72 asukasta. Viemäriverkoston pituus on noin 17,7 km, josta 14,5 km on muoviviemäriä ja loput betoniviemäriä. Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna Puhdistamo on kemiallisbiologinen bioroottorilaitos jälkisaostuksella. Prosessin pääyksiköt ovat esikäsittely, etuselkeytys, bioroottorit, kemikalointi (AVR), flokkaus ja jälkiselkeytys. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu vuodelle 25 (AVL 1 1) seuraavasti: Jätevesimäärä Q kesk = 35 m³/d Q max = 7 m³/d = 15 m³/h q kesk Mitoitusvirtaama q mit = 3 m³/h Maksimivirtaama q max = 6 m³/h Mitoituskuormitukset BOD 7 = 95 kg/d kok.p = 4,1 kg/d kok.n = 13,2 kg/d kiintoaine = 13 kg/d Käyttötarkkailu Tietoja Kuivaniemen viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet ja viikkovirtaamat vuodelta 211 on esitetty kuvassa 3.

9 Kuivaniemen viemäriverkosto v Yleistiedot: Verkoston pituus 17,7 km Betoniputkia 3,2 km, muoviputkia 14,5 km Vuoden 211 tietoja: Verkoston keskivirtaama 18 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 91 %, jäännöspitoisuus 16 mg/l Puhdistusteho kok.p 98 %, jäännöspitoisuus,15 mg/l Vuotovesikertoimet Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama nv = = 1,59 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 19 % keskivirtaama = 31 % 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 47 % nmax = = 2,42 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko mitoitus Q kesk 35 m 3 /d m 3 /d viikko Kuva 3 Kuivaniemen viemäriverkosto, vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamat vuonna 211. Taulukossa 1 on esitetty tiedot vuoden 211 käyttötarkkailusta Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli m³/a eli keskimäärin 18 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin seurantajaksolla Ohituksia ei ole jouduttu suorittamaan. Jätevesivirtaaman suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 172 m³/d ja pienin syyskuussa 74 m³/d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa 255 m³/d ja pienin syyskuussa 6 m³/d. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 35 m³/d, joten vuoden keskimääräinen jätevesimäärä 18 m³/d oli 3 % mitoitusvirtaamasta.

10 Sähkönkulutus oli kwh/a eli 1,5 kwh/m³. Saostuskemikaalia (AVR) käytettiin 1 27 kg/a eli keskimäärin 26 g/m³. Taulukko 1 Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko vuodelta 211. Kuukausi Jätevesimäärät Saostuskemik. Sakokaivo Q Ohitus MQ HQ NQ AVR liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Jätevesimäärän kehitys v on esitetty kuvassa 4. Jätevesimäärä on pienentynyt parina viime vuotena selvästi aiemmasta. m 3 /a 9 8 ohitus käsitelty Kuva 4 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä v

11 4.1.2 Puhdistamon teho ja kuormitus Puhdistamolla suoritettiin kuormitustarkkailua neljä kertaa vuodessa. Tulevasta ja lähtevästä vedestä otettiin kokoomanäytteet 1 vrk ajalta, lukuun ottamatta kesäkuun havaintokertaa jolloin näytteenottoajat olivat poikkeuksellisesti pidemmät. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset vuodelta 211 ovat liitteenä 2.1. Puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus vuosina on esitetty taulukossa 2. Kuvassa 5 on havainnollistettu BOD 7 - ja fosforikuormituksen kehitystä v Vuositasolla puhdistamolle tuleva kuormitus oli vuonna 211 niin orgaanisen aineen, ravinteiden kuin kiintoaineenkin osalta pienempää kuin edellisvuonna. Laitokselle tuleva kuormitus alitti kaikilta osin puhdistamon mitoituskuormitukset. Vesistöön lähtevä ravinnekuormitus oli vuonna 211 edellisvuoden tasolla, kiintoainekuormitus oli hieman edellisvuotta pienempi ja orgaanisen aineen kuormitus oli hieman kasvanut edellisvuodesta. Puhdistamon teho oli enimmäkseen hyvä, joskin orgaanisen aineen heikompi puhdistusteho ensimmäisellä puolivuotisjaksolla heikensi koko vuoden tulosta. Kokonaistypen puhdistusteho oli 1 %. 7 Taulukko 2 Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon kokonaisteho ja kuormitus v Tarkk. BOD 7 Kok.P vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , ,2 3, , ,2 3, , ,1 275, , ,4 35, , ,6 4, , ,4 35, , ,7 415, , ,3 325, , , 25, ,6 9 97,93 233, , ,9 225, Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 21 1, , , ,3 62 7, , , , , , , , , , , , 6 7, , , , , , , , , 467 4, , , 4 5, , , , , * AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamolietteen laatua tutkittiin marraskuussa 211. Analyysitulokset ovat liitteessä 2.2. Lietteen metallipitoisuudet alittivat puhdistamolietteelle asetetut pitoisuusraja-arvot selvästi.

12 8 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus on enimmäkseen vaihdellut melko vähän eri vuosina. Vuonna 27 kuormitus oli koholla ja puhdistamon toiminta oli heikkoa. Vuonna 211 puhdistamo toimi melko heikosti orgaanisen aineen osalta, mikä johtui ensimmäisen puolivuotisjakson yhdestä havaintokerrasta. Fosforin osalta puhdistamo toimi hyvin (kuva 5). BOD 7 kg/d 3, lähtevä 2,5 2, 1,5 1,,5, kok.p kg/d,3 lähtevä,25,2,15,1,5, Kuva 5 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 - ja fosforikuormitus vuosina

13 Vuonna 211 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo täytti puhdistamolle asetetut lupaehdot biologisesti happea kuluttavan aineen osalta toisella puolivuotisjaksolla, mutta ei ensimmäisellä jaksolla. Ensimmäisen laskentajakson heikompi tulos johtuu kesäkuun näytteenottokerran huonosta puhdistustuloksesta (75 %). Kesäkuun näytteenottokerralla kokoomanäytteenotto ajoittui kuitenkin poikkeuksellisesti usealle päivälle, mikä on todennäköisesti voinut heikentää näytteen laatua ja vertailukelpoisuutta. Fosforille asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla: BOD 7 Kok.P mg/l teho % mg/l teho % 1/2- puolivuotisjakso 27 87, /2-puolivuotisjakso 5,4 96,13 98 Luparaja 2 9,7 9 9 Puhdistamolla saavutettiin valtioneuvoston päätöksessä asetetut COD Cr :n ja kiintoaineen puhdistustehon ja jäännöspitoisuuden vähimmäisvaatimukset vuonna Turvetuotanto Kuivajoen vesistöalueella oli vuonna 211 yhteensä 12 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, jotka kaikki olivat tuotannossa. Tuotantopinta-ala oli yhteensä 256 ha, minkä lisäksi tuotantokunnossa oli 12 ha. Tuotannosta oli poistunut 14 ha. Kuivajoen vesistöalueella ei ollut vuonna 211 turvetuotantoalueita kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Kontio-Klaavunsuon pintavalutuskentän 1 kautta laskeva osa oli Pohjois-Pohjanmaan alueen ympärivuotisessa päästötarkkailussa mukana. Lisäksi Puutiosuon Siuruanjoen puoleinen alue (pvk2-3) oli ympärivuotisessa päästötarkkailussa, ja sen tarkkailutuloksia on käytetty Puutiosuon Kuivajoen puolen kuormituksen laskentaan. Tässä raportissa on esitetty em. ympärivuotisilta kohteilta kooste kesäajan tuloksista. Ympärivuotiset tarkkailutulokset on esitetty Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa v. 211 (Pöyry Finland Oy 212). Taulukossa 3 on esitetty Kontio-Klaavunsuon sekä Puutiosuon (Siuruanjoen puoli) valuman, veden laadun ja kuormituksen tarkkailutulokset kesältä 211. Taustahuuhtouman laskennassa on käytetty yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt.

14 1 Taulukko 3 Kuivajoen ympärivuotisten päästötarkkailusoiden kesäajan valumat (Mq = keskivaluma, Nq = pienin valuma, Hq = suurin valuma), veden laatu sekä lasketut ominaiskuormitukset vuonna 211. (Puutiosuo pvk2-3 = Siuruanjoen puolella) Valuma Mq Nq Hq l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Kontio-Klaavunsuo pvk1 pvk1 11,6,9 12,1 Puutiosuo (pvk2-3) pvk2-3 7,9,3 49,4 Veden laatu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kontio-Klaavunsuo pvk1 pvk1 6, ,5 Puutiosuo (pvk2-3) pvk2-3 6, ,2 Ominaiskuormitus COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Kontio-Klaavunsuo pvk1 pvk1 369,25,5 8,,1,37 15,3 34 Puutiosuo (pvk2-3) pvk2-3 21,16,1 5,2,1,14 7,3 14 Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty kaikkien Kuivajoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten turvetuotantoalueiden kuormitus tuotantokaudella (touko-syyskuu, kg/d) sekä vuositasolla ( , kg/a). Vuonna 211 Kuivajoen vesistöalueella ei ollut kuntoonpanossa olevaa pinta-alaa. Tuotantopinta-ala oli hieman edellisvuotta pienempi samoin kuin turvetuotannon piirissä oleva kokonaispinta-ala. Tuotantokauden kokonaispäästöt olivat kuitenkin selvästi suurempia kuin vuonna 21, lukuun ottamatta fosforin nettokuormitusta, joka oli edellisvuoden tasoa. Turvesoiden nettopäästöt olivat tuotantokaudella yhteensä,55 kg/d fosforia, 18 kg/d typpeä ja 17 kg/d kiintoainetta (taulukko 4). Taulukko 4 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 211. (Tk = tuotantokunnossa) Suo Haltija/ Purku- tuotan- Tk poist. pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö nossa yht. CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,12 3,2 17,7 2, 12 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,12 3,1 17,7 1,9 12 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,8,1,2 1,3,1,2,9 Kuurtosuo Turveruukki Oy ,8 2,2 12,5 1,4 8,5 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy ,2,6 3,,1,3 2,2 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy ,4 1,8 25,3 1,3 23 Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,6 1,7 8,8,4 1, 6,4 Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,6 1,6 8,6,4 1, 6,3 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,7 1,9 1,4 1,2 7,3 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,2,5 2,4,1,3 1,7 Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy ,9 2,8 12,2 1,1 4,9 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,1,5 1,3,,2,1 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy ,1,4 1,9,1,2 1,4 Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy ,11 3,3 27,7 2,1 22 Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy ,4 1,2 6,2,3,7 4,5 Iso-Saarisuo Koneurakointi J.Väh ,2 1, 14,1,7 13 Ruonasuo (LAP) Simon Turvejaloste ,8 3,3 47,5 2,5 43 Vesistöalue yhteensä , , , ,

15 Kuivajoen vesistöalueen vuosipäästöt (netto) olivat yhteensä noin 29 kg/a fosforia, 8 46 kg/a typpeä ja 4 52 kg/a kiintoainetta (taulukko 5). Bruttopäästöt olivat vuositasolla noin 46 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja 57 7 kg/a kiintoainetta. Vuositasolla turvesoiden päästöt olivat jonkin verran kasvaneet typen ja kiintoaineen osalta, mutta pienentyneet fosforin osalta verrattuna vuoteen 21. Sateinen sää on vaikuttanut päästöjen kasvamiseen. 11 Taulukko 5 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuositasolla v (Tk = tuotantokunnossa) Suo Haltija/ Purku- tuotan- Tk poist. pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö nossa yht. CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy Näätäaapa (LAP) Vapo Oy Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , , Kuurtosuo Turveruukki Oy Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy Jääräsuo Kuiva-Turve Oy Komppasuo Kuiva-Turve Oy Komppasuo Kuiva-Turve Oy Kompsasuo Kuiva-Turve Oy Kompsasuo Kuiva-Turve Oy , , Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy , Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy , Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy , , Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy , Iso-Saarisuo Koneurakointi J.V Ruonasuo (LAP) Simon Turvejaloste Vesistöalue yhteensä Kaatopaikat Kuormitustarkkailua suoritetaan kaatopaikan suotovesialtaaseen tulevan ja siitä lähtevän vedenlaadun tarkkailun perusteella. Ranuan keskuskaatopaikka on suljettu lokakuussa 27, ja siellä tarkkailtiin vuonna 211 kaatopaikka-, pinta- ja pohjavesiä sekä kaatopaikkakaasuja Lapin ympäristökeskuksen 25 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 211 suotovesiallaskäsittely ei kolmen havaintokerran tulosten perusteella juuri parantanut kaatopaikkaveden laatua ja lähtevässä vedessä oli useiden muuttujien suhteen korkeammat pitoisuudet kuin altaaseen tulevassa vedessä. Vuonna 211 kaatopaikan kuormitus oli keskimäärin kolmen havaintokerran tarkkailutulosten perusteella 2,4 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Cr ),,18 kg/d kiintoainetta,,9 kg/d typpeä ja,2 kg/d fosforia. Suotoveden vaikutukset vesistöön vuonna 211 ovat selvimmin havaittavissa kohonneina kloridin, kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuuksina. Kaatopaikan pohjavesivaikutukset rajoittunevat pääosin kaatopaikkaalueen pohjavesiin. (Lapin Vesitutkimus Oy 211)

16 4.4 Kuormitus yhteensä Vesistöön kohdistuva taajamien, kaatopaikkojen ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 211 oli yhteensä noin,8 kg/d kokonaisfosforia, 28 kg/d kokonaistyppeä ja 112 kg/d kiintoainetta (taulukko 6). Turvetuotantosoiden kuormitus vaihtelee voimakkaasti lähinnä valuntatilanteesta riippuen. Turvetuotannon vuosikuormitus oli typen ja kiintoaineen osalta suurempaa ja fosforin osalta pienempää kuin v. 21. Taulukossa 6 esitetty turvetuotannon kuormitus on laskettu keskimääräisestä nettovuosikuormituksesta. Vuositasolle laskettu turvesoiden keskimääräinen vuorokausikuormitus on ravinteiden osalta selvästi suurempi verrattuna tuotantokauden aikaiseen keskimääräiseen kuormitukseen (taulukko 4). 12 Taulukko 6 Yhteenveto Kuivajoen pistekuormittajien vesistökuormituksesta vuonna 211. Kok.P Kok.N Kiintoaine Kuormittaja n kg/d kg/d kg/d Taajamat 1,2 5,2,9 Kaatopaikat 1,2,9,18 Turvetuotanto * 12, Yhteensä,82 28,3 112 * nettokuormitus, laskettu vuosikuormituksesta

17 13 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Yleistä Kuivajoen vesistötarkkailu sisältää vuosittaisen intensiivisen tarkkailun, vuosittain tapahtuvan alueellisen tarkkailun sekä määrävuosina toistuvan laajan tarkkailun. Vuonna 211 Kuivajoella toteutettiin vuosittaista intensiivistä ja alueellista tarkkailua. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1.1 sekä koordinaatein liitteessä Intensiivinen tarkkailu Intensiivinen veden laadun seuranta kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan ja siitä vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Intensiivistä tarkkailua toteutettiin Kuivajoen alaosalla rautatiesillalla (Kui5). Tarkkailutulokset (Herttajärjestelmästä) on esitetty liitteessä 4. Vuoteen 27 asti myös Kivijoen alaosan havaintopiste Kiv2 kuului intensiivisen tarkkailun piiriin. Kuvassa 6 on esitetty Kuivajoen alaosan vedenlaatu intensiivisessä tarkkailussa sekä vertailun vuoksi myös aiemman intensiivipisteen Kiv2 tulokset samalta ajanjaksolta. Kuivajoen alaosalla rautatiesillan kohdalla sijaitsevalla havaintopisteellä Kui5 veden laatua seurattiin vuonna 211 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 14 kertaa. Näytteitä otettiin pääsääntöisesti kerran kuussa marraskuulle asti, minkä lisäksi huhtitoukokuussa kevättulva-aikana näytteitä otettiin tihennetysti. Kuivajoen alaosan (Kui5) happitilanne oli kaikkina vuodenaikoina erinomainen (liite 4). Edellisvuosien tapaan vesi oli ympäri vuoden suhteellisen humuspitoista, rautapitoista ja tummaa ja ajoittain sameaa. Veden ph vaihteli pääosin neutraalin tuntumassa. Kevättulvan alkuvaiheessa virtaamien noustessa ja havaintokerroilla veden ravinnepitoisuudet olivat selvästi muun vuoden tasoon nähden koholla (kok.p 7 91 µg/l ja kok.n µg/l). Myös epäorgaanisia ravinteita vedessä oli tuolloin runsaasti. Suurimman tulvavirtaaman näytteissä veden ph oli hieman alentunut (ph 6,4 6,5) ja myös veden sähkönjohtavuus, sameus ja väriarvot olivat sulamisvesille tyypilliseen tapaan hieman laskeneet. Kesällä Kuivajoen veden laatu ei poikennut tavanomaisesta. Vesi oli melko ravinteikasta ja fosforipitoista, ravinnepitoisuudet olivat rehevien vesien tasolla. Heinä-elokuun tulosten perusteella tuotantoa rajoittava ravinne Kuivajoen alaosalla oli enimmäkseen typpi. Kiintoainepitoisuus, humuspitoisuus ja ravinnepitoisuudet olivat lievästi koholla loka-marraskuussa, jolloin esiintyneet sateet nostivat jokivirtaamia. Kuivajoen ja Kivijoen veden laadussa ei viime vuosina ole ollut havaittavissa selvää kehityssuuntaa (kuva 6), joskin vuonna 21 sekä keväällä 211 Kuivajoessa mitattiin yksittäisiä korkeita ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Typpeä Kuivajoen alaosalla (Kui5) on ollut usein hieman enemmän kuin Kivijoen alaosalla (Kiv2). Viime aikoina Kivijoen typpipitoisuudet näyttäisivät nousseen suunnilleen samalle tasolle kuin Kuivajoessa; kuitenkin Kivijoen entisen intensiivipisteen näytemäärä on ollut vuodesta 28 alkaen aiempaa pienempi ja kehitystä on hankalampi vertailla. Fosfori- ja humuspitoisuudet ovat olleet Kuivajoessa ja Kivijoessa samaa tasoa. Kuivajoen alaosalla kiintoainepitoisuudet ja ovat vaihdelleet enemmän kuin Kivijoessa. Sameusarvoissa on ollut suunnilleen yhtä suuri vaihtelu (kuva 6).

18 14 Kok.P Kok.N µg/l N/P suhde Kui5 Kiv2 µg/l Kui5 Kiv COD Mn Väri mg/l Kui5 Kiv2 mg/l Pt Kui5 Kiv mg/l Kui5 Kiv2 Kiintoaine FNU Sameus Kui5 Kiv Kuva 6 Veden laadun kehitys Kuivajoen alaosalla (Kui5) sekä Kivijoen alaosalla (Kiv2) vuosina Alueellinen tarkkailu Vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikkoja on viisi: Kui2 Kuivajoen suulla, Kui41 Kuivajoen yläosalla, Oij Oijärvessä, Kiv45 Kivijoen yläosalla sekä Kiv2 Kivijoen alaosalla. Vuosittaisessa tarkkailussa vesistönäytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa, maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa lukuun ottamatta Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon alapuolista havaintopaikkaa Kui2, josta näytteet otetaan puhdistamon kuormitustarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa eli helmi-maaliskuussa, toukokesäkuussa, heinä-elokuussa sekä loka-marraskuussa. Lisäksi pisteeltä Kui41 oli otettu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen toimesta heinäkuussa yksi seurantanäyte. Tarkkailutulokset on esitetty taulukoituna liitteessä 5 sekä eräiden vedenlaatumuuttujien osalta kuvassa 7.

19 5.3.1 Kivijoki Kivijoen yläosalla (Kiv45) veden happitilanne oli maaliskuussa 211 välttävä ja joen alaosalla (Kiv2) tyydyttävä. Kesäaikana happitilanne oli tyydyttävää tasoa (liite 5). Edellisvuoteen verrattuna happitilanne oli vuonna 211 Kivijoessa lievästi parempi (kuva 7). Veden ph oli lievästi hapan ja Kivijoen yläosalla jonkin verran alhaisempi kuin jokisuulla. Joen vesi oli kummallakin havaintopisteellä melko tummaa (kesällä väriarvot mg/l Pt) sekä humuspitoista (kesällä COD Mn mg/l). Rautaa vedessä oli aikaisempaan tapaan paljon, keskimäärin µg/l. Humuspitoisuutta kuvaava kemiallinen hapenkulutus oli pääosin hieman kasvanut edellisvuodesta (kuva 7). Kivijoen suulla veden hygieeninen laatu oli edellisvuoden tavoin hyvä (fekaalisia koliformisia bakteereja 6 28 kpl/1 ml). Jokisuulla vesi oli lievästi sameaa etenkin maaliskuun havaintokerralla (liite 5). Kiintoainepitoisuudet olivat heinäkuun havaintokerralla joen alaosalla koholla, ja joen yläosalla kiintoainetta oli keskimäärin enemmän kuin v. 21. Kivijoen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat kesällä lievästi rehevien rehevien vesien tasolla (n µg/l); typpeä oli etenkin loppukesästä selvästi enemmän joen yläosalla (Kiv45) kuin jokisuulla. Nitraatti-nitriittitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat hyvin alhaisia koko kesän ajan. Kivijoen kesän fosforipitoisuudet (26 77 µg/l) kuvastivat rehevyyttä, fosforia oli eniten joen yläosalla heinä- ja elokuussa (liite 5). Fosfaattifosfori muodosti noin 3 4 % kokonaisfosforista. Kesän epäorgaanisten ravinteiden pitoisuussuhteen perusteella Kivijoessa perustuotantoa rajoittava minimiravinne oli edellisvuoden tapaan selvästi typpi. Kivijoen ravinnepitoisuudet olivat kasvaneet joen yläosalla ja laskeneet joen alaosalla edellisvuoteen verrattuna (kuva 7). Veden a- klorofyllipitoisuudet olivat Kivijoen yläosalla koholla (keskiarvo 16 µg/l) joen alaosaan sekä edellisvuoden tuloksiin nähden Oijärvi Oijärven (Oij) happitilanne oli talvella välttävä (kyll.% 47), mutta kesällä hyvä. Verrattuna järveen laskevan Kivijoen veden laatuun (Kiv2), Oijärvessä happitilanne oli samaa tasoa tai lievästi parempi, ja veden humuspitoisuus sekä sähkönjohtavuus- ja väriarvot olivat lievästi jokivettä alhaisempia. Myös rautaa Oijärven vedessä oli hieman vähemmän kuin Kivijoessa. Oijärven vesi oli kuitenkin edelleen varsin humus- ja rautapitoista sekä väriltään tummaa. Kokonaisravinteita järven pintavedessä oli enemmän kuin Kivijoen suulla; fosfori- ja typpipitoisuudet olivat keskimäärin 5 6 % korkeampia kuin Kivijoessa. Kesäajan ravinnepitoisuudet olivat rehevien vesien tasoisia. Perustuotantoa rajoittava minimiravinne oli tarkkailutulosten perusteella typpi, mutta kuten edellisvuonnakin, heinäkuussa myös fosfaatti oli kulunut vedestä loppuun. Kasviplanktonin biomassaa kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet (9 18 µg/l) olivat reheville vesille tyypillisellä tasolla. Oijärven vesi oli hieman sameaa kaikilla havaintokerroilla. Kiintoainepitoisuus oli hieman koholla elokuussa (15 mg/l), kuten myös vuonna 21.

20 16 Kok.P µg/l Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 µg/l Kok.N Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 COD mg/l O Mn Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 mg/l 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Kiintoaine Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 mg/l Pt Väri Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 21 kesä 211 kesä 21 talvi 211 talvi kyll. % Happitilanne Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 21 kesä 211 kesä 21 talvi 211 talvi Kuva 7 Veden ravinne-, humus- ja kiintoainepitoisuudet, väriarvot sekä happitilanne Kuivajoen vesistöalueen vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilla talvella (viiva) ja kesällä (pylväs) v Kuivajoki Kuivajoen yläosalla, noin 2,5 km Oijärven alapuolella sijaitsevalla pisteellä Kui41 veden laatu oli edellisvuosien tapaan hyvin samankaltainen kuin Oijärvessä. Vesi oli lievästi hapanta, rautapitoista, tummaa ja ravinteikasta. Kuivajoen vedessä oli hieman enemmän fosforia, typpeä ja rautaa ja vesi oli vähän tummempaa kuin Oijärven vesi. Veden happitilanne oli Kuivajoessa samaa tasoa kuin järvessä, maaliskuussa happitilanne oli välttävää tasoa ja muutoin hyvä tai tyydyttävä. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat heinä-elokuussa hieman alhaisempia kuin Oijärvessä, mutta reheville vesille tyypillisellä tasolla.

21 Havintopaikka Kui2 sijaitsee Kuivajoen suulla, Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikan alapuolella. Intensiivitarkkailun piste Kui5 sijaitsee puolestaan hieman purkupaikan yläpuolella. Marraskuun lopun näytteenotto pisteellä Kui2 osui ajankohtaan, jolloin virtaama Kuivajoessa oli lievästi koholla loppuvuoden sateiden vuoksi. Kesäkuun alkuun sijoittuneella havaintokerralla virtaamat olivat laskussa toukokuun sateiden jäljiltä. Muina näyteajankohtina joen virtaamat olivat melko alhaisia. Kesäkuun näytteenottokerralla suurten vesimäärien vaikutus saattoi näkyä veden laadussa alhaisempana sähkönjohtavuutena sekä typpi- ja kiintoainepitoisuuksina kuin muilla kerroilla (liite 5). Fekaalisten koliformisten bakteerien määrä oli kohonnut heinäkuussa (25 kpl/1 ml), mikä viittasi jätevesien vaikutukseen. Helmikuussa veden hygieeninen laatu oli tyydyttävä ja muilla kerroilla hyvä. Kuivajoen suulla todettiin selvästi vähemmän fosforia ja typpeä kuin Kuivajoen yläjuoksulla pisteellä Kui41. Sähkönjohtavuusarvot olivat jokisuulla lievästi korkeampia kuin joen yläosalla. Pisteellä Kui2 veden laatu oli pääosin samankaltaista kuin hieman ylempänä sijaitsevalla intensiivipisteellä Kui5 (liitteet 4 ja 5). Kokonaistypen kesän keskiarvo oli alemmalla pisteellä hieman korkeampi, mikä voi viitata jätevedenpuhdistamolta johdettujen jätevesien vaikutuksiin, mutta muilta osin pitoisuudet olivat samaa tasoa tai alhaisempia kuin rautatiesillalla (Kui5). Näytteet on kuitenkin otettu em. pisteiltä eri aikaan, mikä vaikeuttaa veden laadun vertailua pisteillä. Kuivajoen yläosalla (Kui41) veden laatu oli useimmiten heikompi kuin vuonna 21 (kuva 7). Sen sijaan jokisuulla veden laatu oli samaa tasoa tai hieman parempi kuin edellisvuonna. Myös Kuivajoen intensiivipisteen veden laatu oli enimmäkseen parempi kuin v. 21; kesällä fosforin, typen, raudan ja kiintoaineen osalta selvästikin parempi (liite 4) Kuormituksen vesistövaikutukset ja ainevirtaamat Kuivajoessa Vesistöön kohdistuva taajamien ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 211 oli,8 kg/d kokonaisfosforia, 28 kg/d kokonaistyppeä ja 112 kg/d kiintoainetta. Kuivajoen kuljettamat kokonaisainevirtaamat vuonna 211 on laskettu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen havaintopisteen Kui5 vedenlaatutulosten sekä Ravaskan virtaamatietojen perusteella. Helmikuun ainevirtaamaa laskettaessa vedenlaatuna käytettiin tammi- ja maaliskuun keskiarvoa. Huhti- ja toukokuun pitoisuuksina käytettiin kaikkien pitoisuushavaintojen kuukausikeskiarvoa. Kesäkuun vedenlaatuna käytettiin toukokuun viimeisen näytteen (24.5.) sekä heinäkuun näytteen keskiarvoa. Joulukuussa ei otettu näytteitä, joten joulukuun vedenlaaduksi arvioitiin pisteiden Kui2 ja Kui5 marraskuun näytteiden keskiarvo. Vuositason ainevirtaamaa voidaan pitää suuntaa-antavana. Suurimmat ainevirtaamat ajoittuivat huhti-toukokuun tulvakaudelle sekä osittain jopa suurempina runsassateisille loka-, marras- ja joulukuulle (taulukko 7). Vuositasolla Kuivajoen ainevirtaamat olivat hieman edellisvuotta pienempiä kiintoaineen ja happea kuluttavan aineksen osalta, mutta fosforin ja typen osalta samaa tasoa kuin vuonna 21. Vesistöalueen turvetuotannon bruttovuosikuormituksen osuus Kuivajoen koko ainevirtaamista oli noin 1,6 2,6 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon ja Ranuan kaatopaikkojen kuormitus oli vielä selvästi tätä pienempää. Tulosten perusteella vesistöalueen hajakuormituksella on huomattavasti merkittävämpi vaikutus Kuivajoen veden laatuun kokonaisuutena kuin tarkastelluilla pistekuormittajilla. Turvetuotantosoiden kuormitus vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteista ja valuntatilanteesta riippuen.

22 Taulukko 7 Ainevirtaamat Kuivajoen alaosalla vuonna Kok.P Kok.N Kiintoaine CODMn 211 t/kk t/kk t/kk t/kk tammikuu,14 3, helmikuu,14 2, maaliskuu,17 2, huhtikuu 4, toukokuu 2, kesäkuu 1, heinäkuu, elokuu,32 5, syyskuu,32 6, lokakuu 2, marraskuu, joulukuu 1, t/a t/a * * * kiintoaineen ja COD Mn ainevirtaamat v. 21 korjattu tässä yhteydessä, v. 21 raportissa oli virheelliset arvot 5.5 Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot Iin ja Ranuan kunnissa ei ollut yleisiä säännöllisessä tarkkailussa olevia uimapaikkoja Kuivajoen valuma-alueella. Ympäristöviranomaisten ilmoituksen mukaan vuonna 211 ei tullut ilmoituksia sinileväesiintymistä. 6 TIIVISTELMÄ Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia kuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Jätevedenpuhdistamon kuormitusta tarkkailtiin neljä kertaa vuodessa. Vuonna 211 alueen turvesoista oli Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden ympärivuotisessa päästötarkkailussa kaksi turvetuotantosuota (Kontio-Klaavunsuo ja Puutiosuo). Turvesoiden ympärivuotiset tarkkailutulokset ja vuosikuormitukset on raportoitu erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormitusraportissa (Pöyry Finland Oy 212). Ranuan keskuskaatopaikalla tarkkailtiin vuonna 211 pinta- ja pohjavesiä erikseen oman tarkkailuohjelmansa mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 212). Vuonna 211 Kuivajoen vesistötarkkailu koostui intensiivisestä sekä alueellisesta vuosittaisesta tarkkailusta. Vuonna 211 kevään tulvahuippu ajoittui Kuivajoella hieman tavanomaista aiempaan ajankohtaan huhtikuun loppuun. Kesä- ja lokakuussa sateet nostivat virtaamia lähes kevättulvan tasolle, mutta muutoin virtaamat olivat pieniä. Koko vuoden keskivirtaama oli Kuivajoessa yli 2 % tavanomaista pienempi. Kuivajoen vesistöalueella vesi on tyypillisesti varsin fosforipitoista, humuspitoista, tummaa ja rautapitoista. Kuivajoen veden laatuun vaikuttavat pääasiassa valuma-alueen suurin järvi Oijärvi, joka on säännöstelty, sekä Oijärveen laskeva Kivijoki. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesistöalue on kokonaisuudessaan rehevä. Kasviplanktonin perustuotantoa rajoittava minimiravinne on koko vesistöalueella ravinnesuhteiden perusteella typpi.

23 Kivijoen yläosalla veden happitilanne oli maaliskuussa 211 välttävä ja joen alaosalla tyydyttävä. Kesäaikana happitilanne oli tyydyttävää tasoa. Kivijoen vesi oli rautapitoista, lievästi hapanta, melko tummaa sekä humuspitoista. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat kesällä lievästi rehevien rehevien vesien tasolla ja fosforipitoisuudet kuvastivat rehevyyttä. Veden a-klorofyllipitoisuudet olivat Kivijoen yläosalla koholla joen alaosaan sekä edellisvuoden tuloksiin nähden. Oijärven happitilanne oli talvella 211 välttävä, mutta kesällä hyvä. Veden humuspitoisuus sekä sähkönjohtavuus- ja väriarvot olivat lievästi Kivijokea alhaisempia. Myös rautaa Oijärven vedessä oli hieman vähemmän kuin Kivijoessa. Oijärven vesi oli kuitenkin edelleen sameaa, varsin humus- ja rautapitoista sekä väriltään tummaa. Kokonaisravinteita järven pintavedessä oli enemmän kuin Kivijoen suulla. Kesäajan ravinnepitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevien vesien tasoisia. Oijärvestä tulevat vedet vaikuttavat voimakkaasti veden laatuun järven alapuolella Kuivajoessa, jossa veden laatu oli edellisvuosien tapaan hyvin samankaltainen kuin Oijärvessä. Vesi oli lievästi hapanta, rautapitoista, tummaa ja ravinteikasta. Kuivajoen vedessä oli hieman enemmän fosforia, typpeä ja rautaa ja vesi oli vähän tummempaa kuin Oijärvessä. Veden happitilanne oli Kuivajoessa samaa tasoa kuin järvessä: maaliskuussa välttävä ja muutoin hyvä tai tyydyttävä. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat heinäelokuussa hieman alhaisempia kuin Oijärvessä, mutta reheville vesille tyypillisellä tasolla. Kuivajoen yläosalla veden laatu oli useimmiten heikompi kuin vuonna 21. Sen sijaan jokisuulla veden laatu oli samaa tasoa tai hieman parempi kuin edellisvuonna. Kuivajoen suulla ainevirtaamat olivat vuonna 211 suunnilleen samaa tasoa tai pienempiä kuin vuonna 21. Tarkkailutulosten perusteella turvesoiden päästöjen osuus Kuivajoen koko ainevirtaamista oli aiempien vuosien tapaan pieni, noin 1 3 %. Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolta vesistöön kohdistuva kuormitus oli edellisvuosien tasoa. Ranuan kaatopaikan vesistövaikutukset rajoittuivat kaatopaikan lähivesiin. Tarkkailutulosten perusteella tarkkailuvelvollisten kuormittajien vaikutukset Kuivajoen veden laatuun olivat edellisvuosien tapaan pieniä. Kuivajoen heikko veden laatu ja rehevyys johtuu tämän perusteella suurimmaksi osaksi vesistöalueen hajakuormituksesta. Oijärven säännöstely vaikuttaa omalta osaltaan vesistön tilaan, koska Kuivajoen virtaama ja veden vaihtuvuus voi vaihdella suuresti VIITTEET Drebs, Achim, Anneli Nordlund, Pirkko Karlsson, Jaakko Helminen, Pauli Rissanen. 22. Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmastotilastoja Suomesta 22:1. Ilmatieteen laitos. Ekholm, Matti Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, nro 126. Helsinki. Lapin Vesitutkimus Oy Kuivajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosille Lapin Vesitutkimus Oy Ranuan kunta. Ranuan suljetun kaatopaikan ja vanhan lietekaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 211. Pöyry Environment Oy. 27. Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille s. + liitteet. Pöyry Finland Oy 212. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211.

24

25 Liite 1.2 Kuivajoen yhteistarkkailu v. 211 Veden laadun havaintopaikat Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Vesistöalue Kunta KKJ Intensiivinen tarkkailu Kivijoki MTS 849 silta Kiv Ii Kuivajoki rautatiesilta 1) Kui Ii 1) näytteenotosta vastaa PPO Vuosittain toistuvan alueellinen tarkkailun havaintopaikat Kuivajoki Runtinniva Kui Ii Kuivajoki, Myllykangas Kui Ii Kivijoki, yläosa Kiv Ranua Oijärvi Oij Ii

26 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: virpi.ervasti@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, 6961 Kaustinen Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 9M6979 Kuivaniemen Vesi Oy 1. KUORMITUS LupaehdotPPO-27-Y , BOD7 atu < 2 mg/l > 9 %, 1/2 ka P <,7 mg/l > 9 %, 1/2 ka CODCr < 125 mg/l > 75 (Vna 888/26) Kiintoaine < 35 mg/l > 9 (Vna 888/26) PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/2 211 Näytteenottaja JoP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l , 5,7 27 5,4 16 Vesistöön mg/l , 5,7 27 5,4 16 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d,91 5,7,6,91 3,2,5 1,8 Vesistöön kg/d,91 5,7,6,91 3,2,5 1,8 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l 14 5,9 8,4 5,6 8,2 6,8 7,5 Käsitelty mg/l,23,14,11,14,17,13,15 Liukoinen fosfaatti-p mg/l,6,3,2,1,4,1,3 Vesistöön mg/l,23,14,11,14,17,13,15 Tuleva kg/d,98 1, 1,,9 1,,7,9 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d,2,2,1,2,2,1,2 Vesistöön kg/d,2,2,1,2,2,1,2 liuk PO4-P kg/d,,1,, Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 6,3 6,9 5,9 6,4 6,5 4,3 5,8 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,3 7,7 4,3 5,6 6,4 3,5 5,2 Vesistöön kg/d 5,3 7,7 4,3 5,6 6,4 3,5 5,2 Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 6,3 6,9 5,9 6,4 6,5 4,3 5,8 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,4 7,1 4,3 5,1 6,1 3,3 5, Vesistöön kg/d 5,4 7,1 4,3 5,1 6,1 3,3 5, Käsittelyteho % 14-2, Kokonaisteho % 14-2, * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 6961 Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 211 Page 1 of 3

27 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/2 211 CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 3, 14 3,6 5,9 8,2 3,3 6, Vesistöön kg/d 3, 14 3,6 5,9 8,2 3,3 6, Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 6,5 11 5,5 6, 1 5,8 7,6 Vesistöön mg/l 6,5 11 5,5 6, 1 5,8 7,6 Tuleva kg/d 24 9, Ohitus kg/d Käsitelty kg/d,46 1,9,66,95 1,2,6,9 Vesistöön kg/d,46 1,9,66,95 1,2,6,9 Käsittelyteho % Kokonaisteho % MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,7 5,2 9,7 7,4 6,8 Käsitelty 5,2 6,6 1,9 7,5 7,6 Kemikaalit ALF-3 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 7,4 4,6 5,4 4,4 5,5 Käsitelty 4,3 1,7 2,3 2,1 2,6 ph Tuleva 7,5 7,2 7,2 7,3 7,3 Käsitelty 7, 6,2 6,8 6,7 6,7 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty,54 <,5,18,22,2 Käsitelty Al (Suod.,45µm) mg/l,58,76,4,52,6 Koli 44 C kpl/dl Happi mg O 2 /l 4,64,48 1,1 3,2 2,4 Page 2 of 3

28 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Selkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m3 q med m3/h 2,9 7,2 5, 6,6 5,4 S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! S MLSS m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! S SS kgss/m2h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h,,,, Happi 1 mg/l,,,, Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m3 q med m3/h 2,9 7,2 5, 6,6 S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h,,,, Happi 1 mg/l 9,6 9,6 9,6 9,6 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Toinen bioroottori edelleen pois käytöstä Puhdistamo on toiminut (1/2-vuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti fosforin, muttei BOD7:n osalta. Tuleva näyte oli 3:n päivän ja lähtevä näyte 6:n päivän aikana kerätty kokooma Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. Toinen bioroottori pois käytöstä Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. Toinen bioroottori pois käytöstä Puhdistamo saavutti lupaehdot jaksolla 1/2 lukuun ottamatta BOD7:ää. Puhdistamo saavutti lupaehdot jaksolla 2/2. Page 3 of 3

29 Tutkimustodistus (1) Pöyry Finland Oy PL 4774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Kuivaniemen jvp liete Tutkimus valmis Viite Kuivaniemen jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö K Liete Kuivaniemen jvp liete N VarioMax % k.a. 3,3 ph Sis. men. 7, Hehkutusjäännös SFS 38:199 % t.p.,31 Kuiva-aine SFS 38:199 % t.p.,9 Fosfori, P EN 13657, EN ISO mg/kg k.a Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a.,24 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO mg/kg k.a.,4 Kalium, K EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 2 5 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 14 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. < 3, Kromi, Cr EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 16 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 29 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 7 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 1 5 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 13 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 1 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO mg/kg k.a. 5 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh Jakelu antti.leskela@poyry.com; jarmo.sillanpaa@poyry.com Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A 215 Espoo Laskut PL Helsinki Raisionkaari Raisio Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Tarkastamonkuja Imatra Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

30 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Kontio-Klaavunsuo Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Ii Vesistöalue: Kuiv ajoki Jakelu: Projekti: 16WWE928/Pma Purkuvesistö: Tarkkailuluokka Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 91 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP Telog Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , ,1 196,1 5, pvk , , , 68,9 78 1, 44, 1,2 6, 3 pvk , , , 3,9 39,5 25,3 14,,2 2,5 4 pvk , , , 7, 159 2, 79 1, 45, 1,2 2,9 5 pvk , , , 4,3 39,5 14 1,3 87,3 2,6 5,2 6 pvk , , , 7, ,8 99 1,3 4, 1,5 5,6 7 pvk , , , , pvk , , , 36, , pvk , , , 13, 745 9, ,2 8, pv k , , , 1, , ,3 9, pv k , < , , 5,6 68, ,5 13,1, 2,1,, pv k , , , 29, , pv k , < , , 16, ,3 168,2,1 3,7,, pv k , , , 11, , ,9 149,2 6, pv k , < , , 7, 159 2, 312 4, 175,1,1 3,9,, pv k , , , 9, ,8 28 3,6 141,1 3, pv k , , , 7, , 265 3,4 134,1 3, pv k , , , 9, , , 19,1 5, pv k , , , 29, , TALVI keskiarv o 6, ,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 2, ,7 59,1 1,8 5,6 keskihajonta, ,5 Nettokuormitus g/ha d,1 1, 2,7 KEVÄT keskiarv o 6, ,5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta, 14 2,1 78,1 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarv o 6, , ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2,1 8,,,4 15,3 34 keskihajonta, ,2 259, ,2 Nettokuormitus g/ha d, 3, 14 SYKSY keskiarv o 6, ,3 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, VUOSI 6, , ,5 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , Nettokuormitus g/ha d,1 4,3 12 Lisätiedot: Väri 15 mg Pt/l Telog rikki, v aihdetaan Ei y htey ttä telogiin Jaksojen ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä

31 Kontio-Klaavunsuo Valuma l/s km 2 keskiarvo näyte Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211

32 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Kohde: Puutiosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2-3 Liite /2 Kunta: Ii Vesistöalue: Siuruanjoki Koordinaatit: Projekti: 16WWE928/Pma Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 99 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 8, , 83 9,7 159,2 8, pvk , < , 34,4 39, ,3 45,1 1,1 1, 3 pvk , 4 pvk , 5 pvk , 6 pvk , < ,5 9, , ,5 51,1 1,8 1,5 7 pvk , , , 21, , pvk , , , 32, , pvk , < , 11,1 43 5, 52 6,1 95,1 2,4 2,6 1 pvk , < , 19, ,2 4,8 5,4 11 pvk , , 6 < < , 6, , ,1 132,1, 3,2,1,2 3,2 2,6 12 pvk , , , 28, , pvk , , 142 < , , 8, , ,2 239,2, 6,4,1,1 15, pvk , , , 7, , ,3 382,2 7, pvk , , 6 < , , 7, , ,7 139,1, 3,,1,1 3,7 7,4 16 pvk , , , 12, , 498 5,8 141,1 3, pvk , , , 3,6 22,6,3 46 4,7 9,1 2, pvk , , , 14, , , pvk , , , 22, , , TALVI keskiarvo 6, ,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d, ,5 26, 1,2 1,4 keskihajonta,3 3,1 3,6 266,5 Nettokuormitus g/ha d,,5, KEVÄT keskiarvo 6, ,2 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,1 3,5 5,7 368,6 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , 759 2, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 7, ,9 21,2, 5,2,,1 7,3 14 keskihajonta, , 316, 4, ,7 Nettokuormitus g/ha d, 1,8,9 SYKSY keskiarvo 6, ,1 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta, ,6 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI 6, , 9 2, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 7, , Lisätiedot: Väri 11 mg Pt/l EHP:n laite asennettu, telog pois Ei virtaamaa, ei näytettä nollavirtaamajakso Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Jakson virtamaat arvioitu vesistömallijärjestelmästä datan puuttuessa Jakelu: Nettokuormitus g/ha d,1 1 6,8

33 Liite /2 Puutiosuo Valuma l/s km 2 keskiarvo näyte Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211

34 Intensiivisen vesistötarkkailun tulokset, Kuivajoen vesistötarkkailu Liite 4 t Happi ph S.joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P PO 4 -P(suod.) Kok.N NO 2+3- N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine Fe Aika C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l Kui5, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ,2 13,5 93 6,9 6, ,2 2, ,3 13,9 96 7, 7, ,1 5, ,3 13, 9 6,9 7, ,6 5, ,3 13, 9 6,7 5, ,5 5, ,9 13, 94 6,5 2, ,3 4, ,7 12,9 95 6,4 2, ,5 1, , 12, 99 6,6 2, ,9 2, ,4 11,1 93 6,9 3, ,4 5, ,5 9,9 91 6,8 2, ,6 3, ,4 8,6 92 7, 4, ,8 4, ,2 9,6 94 7,3 5, ,1 7, ,7 11,2 94 7,2 5, ,1 3, ,8 11,9 92 6,6 3, ,7 8, ,3 12,8 88 6,9 3, , Ka, talvi,3 13,7 95 7, 7, ,2 4,2 295 Ka, IV-V 4,4 12,1 93 6,7 3, ,5 4, 21 Ka, kesä 16,3 9,1 93 7,2 4, , 5,9 295

35 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset v. 211, Kuivajoen yhteistarkkailu Liite 5 t Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine Fe a-klorofylli kolif. bakt. Aika C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml Kiv , 9,2 63 6,4 4, ,9 34 Kiv ,7 7,8 8 6, 2, < , ,1 Kiv ,1 6,5 71 6,7 2, ,9 29 3,6 Kiv ,7 8, 75 6,8 3, ,9 35 4,3 Keskiarvo kesä-elo 16,5 7,4 75 6,5 2, , ,3 Kiv , 11,5 78 7,1 7, ,5 46 1,2 Kiv ,3 7,5 78 5,8 2, < ,4 3, Kiv ,1 6,6 75 7,2 3, < ,2 2, 3 6 Kiv ,7 8,1 81 7,5 5, < ,2 2,6 36 3,3 28 Keskiarvo kesä-elo 18, 7,4 78 6,8 3, < , ,3 17 Oij ,9 6,7 47 6,9 7, ,4 46 Oij ,7 9, 99 6,9 2, < ,7 3,9 15 9,3 Oij ,5 6,6 76 6,7 2, < ,6 7, ,2 Oij ,7 8, 81 6,9 3, < ,3 15, 28 18,1 Keskiarvo kesä-elo 19,3 7,9 85 6,8 2, < , ,5 Kui ,8 8,5 59 6,8 6, ,3 33 Kui ,3 8,2 89 6,6 2, < ,8 16 1,6 Kui ,5 6,3 73 6,6 3, < , 27 13,6 Kui * 18,2 7,7 82 6,6 3, , 16, 27 Kui , 7,4 75 6,8 3, < , 27 9,8 Keskiarvo kesä-elo 19, 7,4 8 6,7 2, < ,7 Kui ,1 13, 89 7, ,8 69 Kui ,7 3, < ,9 2,8 1 Kui ,2 4, ,4 25 Kui ,2 4, , 34 Keskiarvo kesä-elo 2,5 4, ,8 2,8 13 * Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kiintoaine = hieno, suodatus polykarb.,4 µm mg/l

36 KALATALOUSTARKKAILU WWE KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 211 Osa II: Kalataloustarkkailu

37

38 Kuivajoen yhteistarkkailu v. 211 Osa II: Kalataloustarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Oijärvi Ravustus Kivijoen alaosalla Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kalastajien kommentit TIIVISTELMÄ VIITTEET... 8 Liitteet Liite 1 Kalataloustarkkailukohteiden sijainti Liite 2 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 211 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

39

40 1 1 JOHDANTO Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu käsittää käyttö-, vesistö- ja kalataloustarkkailun. Kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 27) on Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksynyt päätöksellään dnro 1133/ , Tarkkailuohjelma sisältää vuotuisen kalastuskirjanpidon Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajokisuulla, määrävuosin tehtäviä sähkökoekalastuksia Kuivaja Kivijoella sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun Kuivajoen vesistöalueella. Tässä raportissa esitetään kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 211, jolloin tarkkailuun sisältyi vain vuotuinen kalastuskirjanpito. 2 KALASTUSKIRJANPITO 2.1 Aineisto ja menetelmät Kalastuskirjanpito on vuodesta toiseen jatkuvaa perustason seurantaa, jolla voidaan saada epäsuoraa tietoa kalakantojen vakioisuudesta/muutossuunnista. Kalastuskirjanpitoon osallistuvat kalastajat kirjaavat pyynti- ja saalistiedot päivittäin pyydyskohtaisille kaavakkeille. Kalojen makua ja pyydysten likaantumista arvioidaan erilliselle kaavakkeelle. Lisäksi kirjanpitäjät havainnoivat mm. poikkeuksellisia kalastusolosuhteita, muutoksia vesistössä jne. Kirjanpitotiedoista tulostetaan perustietojen lisäksi pyydyskohtaisia yksikkösaaliita, joista muodostetaan vuosisarjoja. Tarkkailusuunnitelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla tarkkailujaksolla vuosittain yhteensä 1, joista 7 kalastaa Oijärvellä ja Kivijokisuulla sekä 3 pyytää nahkiaista Kuivajokisuulla (liite 1). Edellisen tarkkailujakson loppupuolella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt Oijärven alueen osalta alle tavoitteen, joten kirjanpito järjestettiin v. 29 osittain uudelleen (taulukko 1). Vuonna 211 kirjanpitopalautukset saatiin tarkkailusuunnitelman edellytysten mukaisesti. Taulukko 1 Kirjanpitokalastajien määrä Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajokisuulla v Alue Tavoite Oijärvi ja Kivijoen alaosa Kuivajokisuu Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 211 on esitetty liitteessä 2. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain ja pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukertakohtaiset (g/pkk, kpl/pkk) tai kalastuskertakohtaiset (g/kkr) saalisindeksit kullekin saalislajille. Saalisindeksin kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vuosien saalisindeksitulokset on esitetty raporteissa Lapin Vesitutkimus Oy 23 ja 24. Vuosien tulokset ovat raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy Nahkiaisenpyynnin saalisindeksitulokset v on esitetty raportissa PSV-Maa ja Vesi Oy Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa vuosilta ja kuvalliset esitykset vuosilta

41 2.2 Oijärvi Oijärvellä ja Kivijokisuulla kalasti v kirjanpitokalastajaa. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja koukkukalastusta. Lisäksi kalastettiin hiukan vetouistelemalla ja pilkkimällä. Verkkokalastus ajoittui pääosin kesään. Talvella kalastettiin verkoilla vain hiukan Kivijokisuulta. Vähäinen verkkopyynti Kivijokisuulla on sisällytetty Oijärven aineistoon. Yksi kalastaja harjoitti aktiivista koukkukalastusta sekä talvella että kesällä. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v. 211 yhteensä noin 14 kg, josta haukea oli 42 %, lahnaa 29 % ja ahventa 23 % (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin vähän madetta ja särkeä. Kokonaissaaliista saatiin verkoilla vajaa 4 %, koukuilla kolmannes ja katiskoilla neljännes. Kalastajakohtainen saalis, 25 kg, oli lähellä viime vuosien keskitasoa, ollen kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin korkea. 2 Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Oijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Lahna Made Särki Säyne Siika Yhteensä kg/kalastaja Verkoilla saatu haukisaalis oli v. 211 pieni eli,33 kg/pkk ja lahnasaalis hyvä eli 2,2 kg/pkk (taulukko 3). Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa senkin vuoksi vain vähän eli,18 kg/pkk. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta hyvin eli 2,31 kg/pkk. Harvoilla verkoilla ei saatu särkeä ollenkaan. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon (361 pkk) ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli,76 kg/pkk (taulukko 3). Haukea katiskoilla saatiin vähän eli,13 kg/pkk. Iskukoukuilla kalastettiin edellisvuosien tapaan aktiivisesti ja niillä saatiin haukea varsin hyvin eli yhteensä 479 kg ja,52 kg/pkk (taulukko 3). Koukkupyynnillä on saatu vuosittain isokokoisia haukia. V. 211 suurin hauki painoi 14,4 kg (liite 2). Vetouistelua harjoitettiin kesällä 211 vähän ja sillä saatiin haukea hyvin eli 2,72 kg kalastuskertaa kohden (taulukko 3).

42 Taulukko 3 Oijärven kirjanpitokalastuksen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat tai kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v kk vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Made Lahna Särki Säyne Siika Verkot # 4-9 mm I-IV V-VIII IX-XII I-XII Katiskat V-X Rantarysät X Iskukoukut I-XII Vetouistelu V-IX Oijärven verkkopyynnin kokonaisyksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan hyvä eli tasoa 2,-3,5 kg/pkk (kuva 1). V. 211 kokonaisyksikkösaalis oli lähellä tarkkailujakson keskimääräistä tasoa. Hauen yksikkösaalis on ollut v. 29 asti kohtalainen-hyvä eli tasoa,8-1,6 kg/pkk (kuva 1). Parina viime vuotena hauen yksikkösaalis on ollut selvästi aiempaa pienempi. Lahnan yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana kasvanut ja viime vuosina se on ollut hyvä eli tasoa 1-2 kg/pkk (kuva 1). Ahventa on saatu verkoilla vain vähän johtuen paljolti käytetystä verkkoharvuudesta (kuva 1). Kivijokisuulta vähäisellä verkkopyynnillä talvella saadut mateen yksikkösaaliit ovat olleet viime vuosina kohtalaisia-hyviä eli,8-2,3 kg/pkk (taulukko 3). Oijärveltä katiskoilla saadut ahvensaaliit ovat olleet myös kohtalaisia-hyviä eli,8-1,5 kg/pkk (taulukko 3). Iskukoukuilla saadun hauen yksikkösaalis on Oijärvellä kasvanut tarkkailujakson aikana, ja se on ollut viime vuosina varsin hyvä eli tasoa,5-,9 kg/pkk (kuva 2).

43 4 g/pkk SAALIS KAIKKI LAJIT Verkot # 35-1 mm, I-XII SAALIS G/PKK HAUKI 24 Verkot # 35-1 mm, I-XII 2 16 g/pkk SAALIS G/PKK LAHNA 25 Verkot # 35-1 mm, I-XII g/pkk SAALIS G/PKK AHVEN 8 Verkot # 35-1 mm, I-XII 6 g/pkk Kuva 1 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v

44 5 SAALIS G/PKK HAUKI 1 Koukkupyynti, I-XII 8 g/pkk Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v Ravustus Kivijoen alaosalla Kivijoen alaosalla harjoitetaan pienimuotoista ravustusta, josta ei kuitenkaan ole tarkkoja kirjanpitotietoja kaikilta vuosilta. Kesällä 211 Kivijoella ravusti 1 kirjanpitäjä 1 merralla 7 päivän ajan. Rapuja saatiin saaliiksi 128 kpl ja yksikkösaalis oli hyvä eli 1,8 rapua mertavuorokautta kohden (liite 2.2). Yksikkösaalis on ollut v selvästi parempi kuin 2-luvun alkupuolella (kuva 3). Pieniä vapautettuja rapuja saatiin v. 211 enemmän kuin isoja rapuja, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Rapurutto on tuhonnut viime vuosina useiden Pohjanmaan jokien rapukantoja, mikä osaltaan lisää Kivijoen jokirapukannan merkitystä. 2,5 2, SAALIS RAPU kpl/md 1,5 1,,5, Kuva 3 Ravustuksen yksikkösaalis (kpl/merta-d) Kivijokisuulla v V. 25 asti yksikkösaaliissa mukana myös pienet vapautetut ravut. 2.4 Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kuivajokisuulla harjoitti v. 211 nahkiaisenpyyntiä 3 kirjanpitäjää, jotka kaikki pyytivät Suukosken-Runtinnivan alueella. Kehuksenkosken kirjanpitäjä ei pyytänyt nahkiaista ollenkaan v Hänen mukaansa alapuolinen pyynti on liian voimakasta, joten ylemmillä pyyntipaikoilla pyytäminen on kannattamatonta (liite 2). Kirjanpitäjien kokonaissaalis v. 211 oli 83 nahkiaista ja pyydyskokukertakohtainen saalis oli Suukosken-Runtinnivan alueella 2,2 kpl/pkk (taulukko 4).

45 6 Taulukko 4 Kuivajokisuun nahkiaisenpyynnin ajoittuminen (VIII-X), pyydyskokukerrat (pkk), saatu nahkiaissaalis (kpl) sekä pyydyskokukertakohtainen nahkiaissaalis (kpl/pkk) v kk vuosi pkk kpl kpl/pkk Suukoski-Runtinniva VIII-X , , , ,21 Kehuksenkoski VIII-X , , ,51 Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut Suukosken-Runtinnivan alueella vuosittain huomattavasti (kuva 4). Tarkkailujakson parhaat saaliit saatiin 2-luvun alussa, minkä jälkeen yksikkösaalis on alentunut. V. 211 nahkiaissaalis oli keskimääräistä parempi. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. Kehuksenkoskella, joka on Suukosken-Runtinnivan yläpuolinen koski, yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni eli tasoa,5 kpl/pkk (kuva 4). Yksikkösaaliin oleellinen muutos Kehuksenkoskella 2-luvun alussa johtunee nahkiaisenpyytäjän ja pyyntipaikan muuttumisesta. Pyytäjän mukaan Kehuksenkosken alapuolinen voimakas nahkiaisenpyynti heikentää saaliita Kehuksenkoskessa.

46 7 Suukoski-Runtinniva 3,5 SAALIS KPL/PKK NAHKIAINEN 3, 2,5 kpl/pkk 2, 1,5 1,,5, Kehuksenkoski 7, SAALIS KPL/PKK NAHKIAINEN 6, 5, kpl/pkk 4, 3, 2, 1,, Kuva 4 Nahkiaisenpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kuivajokisuulla v Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 2. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen, mikä vaikeutti verkko- ja katiskapyyntiä varsinkin kesällä (liite 2.2). Kolmen kalastajan mukaan kaloissa esiintyi lieviä-selviä makuvirheitä kesällä. Kuivajokisuulla mertojen limoittuminen ja saukot haittasivat nahkiaisenpyyntiä syksyllä. Nahkiaisen makuvirheitä ei kommentoitu v TIIVISTELMÄ Kuivajoen vesistön kalataloustarkkailu käsitti v. 211 vain vuosittaisen kalastuskirjanpidon. Oijärvellä kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja koukkukalastusta. Verkkokalastus ajoittui pääosin kesään. Talvella kalastettiin verkoilla vain hiukan Kivijokisuulta. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v. 211 yhteensä noin 14 kg, josta haukea oli vajaa puolet, lahnaa vajaa kolmannes ja ahventa vajaa neljännes. Verkoilla saatu haukisaalis oli pieni eli,33 kg/pkk ja lahnasaalis hyvä eli 2,2 kg/pkk. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa senkin vuoksi vain vähän. Kivijo-

47 kisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta hyvin eli 2,31 kg/pkk. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli,76 kg/pkk. Iskukoukuilla kalastettiin edellisvuosien tapaan aktiivisesti ja niillä saatiin haukea varsin hyvin eli,52 kg/pkk. Kivijoen alaosalla harjoitetaan edelleen pienimuotoista ravustusta. Kesällä 211 yksi ravustaja sai saaliiksi 128 rapua. Yksikkösaalis oli hyvä eli 1,8 rapua mertavuorokautta kohden. Pieniä vapautettuja rapuja saatiin enemmän kuin isoja rapuja, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Kuivajokisuulla harjoitti v. 211 nahkiaisenpyyntiä 3 kirjanpitäjää, joiden kokonaissaalis oli 83 nahkiaista. Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut alueella vuosittain huomattavasti. Tarkkailujakson parhaat saaliit saatiin 2-luvun alussa, minkä jälkeen yksikkösaalis on alentunut. V. 211 nahkiaissaalis oli keskimääräistä parempi. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen. Kolmen kalastajan mukaan kaloissa esiintyi lieviä-selviä makuvirheitä kesällä. Kuivajokisuulla nahkiaismertojen limoittuminen haittasi pyyntiä syksyllä. 8 4 VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy. 23. Kuivajoen yhteistarkkailu 22. Tulokset vuodelta 22 ja yhteenveto vuosilta Osa 4: Biologinen tarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy. 24. Kuivajoen yhteistarkkailu 23. Osa 4: Kalataloustarkkailu. PSV-Maa ja Vesi Oy Kuivajoen alaosan kalastuskirjanpito v PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy Kuivajoen yhteistarkkailu v Osa II: Kalataloustarkkailu. Pöyry Environment Oy 27. Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille

48