IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012

Transkriptio

1 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU UEC IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

2

3 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU UEC IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU

4

5 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Iin kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Yli-Iin Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Pudasjärven Vesiosuuskunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Pudasjärven kunta, Syötteen matkailukeskus Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Ranuan Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus Hirvaskosken Vesiosuuskunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Puhdistamon teho ja kuormitus KALANKASVATUSLAITOKSET Iijoen alaosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto Kalalaitosten kuormitus TURVETUOTANTO KAATOPAIKAT YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Kuormittajien sijainti Iijoen alaosan vesistöalueella Liite 2.1 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2012

6 Liite 2.2 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 3.1 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 3.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 4.1 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 4.2 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 5 Syötteen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 6.1 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 6.2 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 7 Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 8 Raasakan kalanviljelylaitoksen kuormitustarkkailutulokset v Pöyry Finland Oy Leena Kurkinen, DI Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

7 1 JOHDANTO Taulukko 1 Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoita ja kalankasvatuslaitoksia on tarkkailtu vuosille laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2011). Kuormitustarkkailut hyväksytään ympäristöluvissa tai erillisillä päätöksillä. Tarkkailussa on nykyisin mukana kuusi jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus ja Hirvaskosken Vesiosuuskunta sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan laitos. Tässä yhteistarkkailuraportin osassa 1 on esitetty vuoden 2012 käyttö- ja kuormitustarkkailutiedot. Raportissa on esitetty myös vuosien vuosittainen yhteenveto. Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset, luparajat ja käsiteltyjen jätevesien purkuvesistöt on esitetty taulukossa 1 ja toimijoiden sijainti liitteessä 1. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan turvetuottajien vuosille laatiman ohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Turvetuotannon tarkkailusta laaditaan oma erillinen raportti. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Iijoen vesistöalueella. Iijoen alaosan vesistöalueen lupavelvolliset taajamakuormittajat, erillislaitokset ja kalankasvatuslaitokset sekä niiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Luvan nro ja antopvm. Lupaehdot Tarkkailuvelvoitteet Luvan uusiminen Purkuvesistö kuormitus vesistö kalatalous Jätevedenpuhdistamot Iin kunta PPO BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 6 krt/a x 2015 Iijoki Dnro PPO-2006-Y Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona VNp 888/2006 COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Yli-Iin Vesihuolto Oy PPO BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2010 Iijoki Dnro 1101Y Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % hakemus vireillä 1/2-vuosikeskiarvona sekä lähtien COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % (VNp 365/94), VNp 888/2006 Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Pudasjärven PSY BOD 7ATU 25 mg/l, Kok.P 0,8 mg/l 8 krt/a x x 2010 Siikaoja- Vesiosuuskunta Nro 32/01/1 1/4-vuosikeskiarvona Iijoki (VNp 365/94), VNp 888/2006 COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % PSAVI BOD 7ATU 20 mg/l, teho 95 % 12 krt/a x x 2012 Siikaoja- Dnro PSAVI/299/04.08/2010 kok.p 0,8 mg/l, teho 95 % 1. vuosi valituksen alainen Iijoki 1/2-vuosikeskiarvona 4 krt/a COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Ranuan Vesihuolto Oy LAP BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2014 Ranuanjoki 14/2005,1369Y Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Iso-Syöte PPO BOD 7ATU 15 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2013 suoallas, Pudasjärven kunta Dnro PPO-2002-Y Kok.P: ,0 mg/l, teho 90 % + pohjavesi suotatumalla ,0 mg/l, teho 70 % Pärjänjokeen 1/2-vuosikeskiarvona sekä lähtien COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Hirvaskosken OUVY BOD 7ATU 25 mg/l, teho 90 % 2 krt/a metsäoja- Vesiosuuskunta Kok.P 1,5 mg/l, teho 90 % Hirvasjokivuosikeskiarvona Korentojärvi Kalankasvatuslaitokset Myhkyri Oy PSY rehumäärä kg/a x 2019 Iijoki Raasakan kalankasvatuslaitos Nro 51/09/2 kalamäärä noin kg/a KokP 700 kg/a Kok.N 5000 kg/a rehun P 1 %, N 7 % PVO-Vesivoima Oy PSY vesimäärä Iijoesta maks l/s 6 krt/a x x 2013 Iijoki Raasakan kalanviljelylaitos Nro 11/05/1 kuivarehua kg/a Kok.P 320 kg/a ja 1,9 kg/d kasvk. kk ka VHO Nro 07/0354/3 3

8 2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Iin kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Iin kunnassa (Iin Vesiliikelaitos + Kuivaniemen Vesi Oy) vesihuollon piiriin kuuluvat lähes kaikki kunnan asukasta (vuodenvaihteessa ). Iin Vesiliikelaitoksen vesihuollon piirissä on noin asukasta. Iin taajamassa viemäröinnin piirissä on asukkaita noin ja keskimääräinen kulutettu vesimäärä oli noin 650 m³/d. Kotitalouksien lisäksi viemäröinnin piiriin kuuluu viisi koulua, kolme huoltoasemaa ja terveyskeskus sekä PVO:n kalanviljelyhalli (2008 keväästä alkaen). Vesiliittymien määrä on noin 3000 kpl. Viemäriverkoston pituus on 96,2 km, josta 11,7 km on betoniviemäriä ja loput muoviviemäriä. Jäteveden pumppaamoita on 45 kpl. Käsitellyt jätevedet johdetaan pumppaamalla Iijokeen Leppisaaren eteläpuolelle noin 20 m päähän rannasta. Iin jätevedenpuhdistamon prosessi on kaksivaiheinen bioroottoriprosessi. I-vaiheena toimii v rakennetut ja v saneeratut bioroottorit (3 kpl) ja selkeytys. Vuonna 2001 laitokseen lisättiin toinen vaihe, 2 kpl roottoreita ja jälkiselkeytysallas. Kemikalointi tehdään II-vaiheen jälkeen jälkisaostuksena. Saneerauksen ja laajennuksen yhteydessä puhdistamolle rakennettiin lietteen koneellinen kuivaus. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 850 m³/d AVL = q mit = 65 m³/h BOD 7 = 300 kg/d kok.p = 12,5 kg/d kok.n = 70 kg/d Bioroottori: I-vaihe II-vaihe levypinta-ala m² m² Selkeytys: I-vaihe II-vaihe pinta-ala 44 m² 65 m² pintakuorma 1,5 m/h 1,0 m/h Iin jätevedet tullaan johtamaan Ouluun v Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 2. Iin kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli m³/a eli keskimäärin m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin m³ suurempi kuin vuonna Ohituksia jouduttiin tekemään paljon, yhteensä m³/a. Ohitusten määrä on arvioitu, mittauksia ei ole tehty. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 850 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 140 % mitoitusvirtaamasta. Jätevesilietettä kuljetettiin hyötykäyttöön 958 m³. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 14,64 % (liite 2.2), joten kuiva-aineeksi laskettuna

9 5 lietettä kertyi noin 170 t. Jätevesikuutioita kohden lietettä on puhdistamolta poistettu noin 400 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Sako- ja umpikaivolietettä laitoksella vastaanotettiin m³/a. Saostuskemikaalia (ALF 30) käytettiin keskimäärin 500 g/m³ eli yhteensä kg/a. Polymeeriä on käytetty 300 kg. Kuvassa 2 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuva 1 Tietoja Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v

10 Taulukko 2 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo+ Kuivattu Q Ohitus MQ HQ NQ ALF 30 Polymeeri ump.kaiv.liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu , Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu * * * * * sakeutettu liete Kuva 2 Jätevesimäärän kehitys Iin jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Iin kunnan jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 kaksitoista kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Ohitusten ja luparajojen ylitysten vuoksi tarkkailutiheyttä on lisätty vuoden 2011 toukokuusta lähtien joka kuukausi tapahtuvaksi. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 2.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 3. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 3.

11 7 Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt jonkin verran orgaanisen aineen ja typen osalta. Fosforikuormitus on ollut lähes vuoden 2011 tasolla ja kiintoainekuormitus on hieman kasvanut. Runsaat ohitukset ovat nostaneet vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, joka on ollut kuitenkin edellisvuotta pienempi typen osalta. Orgaanisen aineen ja fosforin kuormitus ei myöskään ole kasvanut. Kiintoainekuormitus on hieman korkeampi kuin vuonna Puhdistamon kokonaisteho on ollut lähes edellisvuoden tasolla, samoin käsittelyteho ilman ohituksia. Typen osalta puhdistusteho on hieman parantunut. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 300 kg/d, fosforikuormalle 12,5 kg/d ja typpikuormalle 70 kg/d. Laitokselle tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuormitus (462 kg/d), fosfori- (17 kg/d) sekä typpikuormitus (113 kg/d) ylittivät mitoitusarvot vuonna Yksittäisillä näytekierroksilla mitoitusarvot alittuivat huhti-, touko- ja marraskuussa (typen osalta mitoitusarvo ylittyi marraskuussa). Taulukko 3 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , = käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

12 8 Kuva 3 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 4 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä puolivuotisjaksoilla 38 mg/l (teho 86 %), toisella 108 mg/l (teho 68 %) ja vuosikeskiarvona 112 mg/l (teho 76 %). BOD 7 :n suhteen lupaehtoja ei saavutettu kummallakaan puolivuotisjaksolla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 1,3 mg/l (teho 88 %), toisella jaksolla 3,8 mg/l (teho 68 %) ja vuosikeskiarvona 2,6 mg/l (teho 77 %). Myöskään fosforin suhteen lupaehtoja ei saavutettu (kok.p < 1,0 mg/l > 90 %). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin vähimmäisvaatimukset saavutettiin touko-elokuussa (kiintoaineen osalta touko-heinäkuussa) ja marras-joulukuussa (liite 2.1). Taulukko 4 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD 7 [mg/l] kokp [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/ /2 1,3 1 2/ /2 3,8 1 vuosi vuosi 2,6 1

13 2.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Yli-Iissä ( alkaen Oulun kaupunkia) vesihuollon piiriin kuuluu noin asukasta, lisäksi vettä toimitettaan seitsemälle vesiosuuskunnalle, joissa asukkaita on noin 850. Viemäröinnin piirissä Yli-Iin Vesihuolto Oy:n toiminta-alueella on noin 295 kotitaloutta (eli noin 650 asukasta) sekä lisäksi yksi koulu ja kaksi huolto-asemaa. Viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden vedenkulutus on noin 78 m³/d. Viemäriverkoston pituus on 16,8 km, josta noin 1,1 km on betoniviemäriä ja 15,7 km muoviviemäriä. Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna Puhdistamo on tyypiltään kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina on ferrosulfaatti. Puhdistamon mitoitusarvot vuodelle 2000 ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 600 m³/d AVL = q keskim = 47 m³/h BOD 7 = 145 kg/d q mit = 70 m³/h kok.p = 7,5 kg/d q max = 140 m³/h kok.n = 31,5 kg/d kiintoaine = 110 kg/d Ilmastusallas: tilavuus = m³ V-kuorma = 0,72 kg BOD7/m³ d Selkeytys: pinta-ala = 2 30 m² pintakuorma = 1,17 m/h Sakeuttamo: tilavuus = 60 m³ Liete käsitellään suotonauhapuristimella, jonka käsittelykapasiteetti on 4 m³/h, 200 kg TS/h. Puhdistamolta jätevedet johdetaan purkuputkella Iijokeen noin 500 m Siuruanjoen yhtymäkohdan alapuolella Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Yli-Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 4. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 5.

14 Yli-Iin viemäriverkosto v Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1963 Verkoston pituus 16,8 km Betoniputkia 6,5 %, muoviputkia 93,5 % Vuoden 2012 tietoja: Verkoston keskivirtaama 232 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 94 %, jäännöspitoisuus 6,1 mg/l Puhdistusteho kok.p 95 %, jäännöspitoisuus 0,21 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 2,14 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 18% keskivirtaama = 39% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 61% = 3,38 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko mitoitus Q kesk 600 m 3 /d m 3 /d viikko Kuva 4 Tietoja Yli-Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v

15 Taulukko 5 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ FeSO4 Kalkki Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ) ) 1) liete kaatopaikalle lietteenkäsittelyalueelle 2) liete hyötykäyttöön Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli m³/a eli keskimäärin 233 m³/d. Käsitelty vesimäärä kasvoi m³ vuodesta 2011, eikä ohituksia jouduttu tekemään. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 350 m³ ja pienin helmikuussa 141 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (676 m³) ja pienin maaliskuussa (133 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 600 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli noin 40 % mitoitusvirtaamasta. Lietettä poistettiin laitokselta 100 m³/a, ja se toimitettiin Ruskon Jätekeskukseen. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli (liite 3.2) 18,03 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli noin 23 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä on poistettu puhdistamolta 276 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Sakokaivolietettä laitoksella on vastaanotettu 454 m³/a. Ferrosulfaattia käytettiin kg (101 g/m³). Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 120 kg. Sähkönkulutus oli kwh/a eli 0,64 kwh/m³. Kuvassa 5 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta melko vakaana. Vuonna 2012 jätevesimäärä on ollut kymmenvuotisjakson korkein.

16 12 Kuva 5 Jätevesimäärän kehitys Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Yli-Iin jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 6. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 6. Laitokselle tuleva kuormitus on ollut lähes samaa tasoa kuin vuonna 2011, orgaanisen aineen kuormitus on pienentynyt jonkin verran. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 145 kg/d ja fosforikuormalle 7,5 kg/d, joten laitoksella tuleva keskimääräinen kuormitus alitti mitoitusarvot selvästi. Puhdistamon teho on ollut fosforin osalta edellisvuotta vastaava ja orgaanisen aineen osalta lähes edellisvuoden tasolla. Typen ja kiintoaineen puhdistusteho on heikentynyt jonkin verran vuodesta Vesistöön kohdistuva kuormitus on orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta ollut lähes vuoden 2011 tasolla, kiintoaineen kuormitus on kasvanut. Puhdistamon teho on orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen suhteen ollut edellisvuoden tavoin hyvä. Typpeä laitokselta ei juuri poistu. Vesistöön vuosittain johdettava fosforikuormitus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vuoden 2008 kuormituspiikkiä lukuun ottamatta. Orgaanisen aineen vesistökuormituksessa ei ole havaittavissa yhtä selkeää laskusuuntausta kuin fosforikuormituksessa (kuva 6). Lietekuormitus laitoksella oli 0,04 0,06, joten laitos toimi pitkäilmasteisena ja matalakuormitteisena. Tilakuormitus oli 0,1 0,14. Ilmastusaltaiden lietepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,8 3,5 g/l, mitä voidaan pitää pääasiassa hyvänä. Lietteen laskeutuvuus oli kohtalainen. Ammoniumtypen hapettuminen oli melko vähäistä.

17 13 Taulukko 6 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 0, , , , , = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Kuva 6 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina

18 14 Taulukossa 7 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 9,2 mg/l (teho 94 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 4,6 mg/l (teho 95 %). Vuosikeskiarvona lähtevän veden BOD 7 -arvo oli 6,1 mg/l (teho 94 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,29 mg/l (teho 95 %), toisella jaksolla 0,16 mg/l (teho 94 %) ja vuosikeskiarvona 0,21 mg/l (teho 95 %). Lupaehdot täyttyivät myös fosforin osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla (kok.p < 1,0 mg/l > 90 %). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset (liite 3.1). Taulukko 7 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD 7 [mg/l] kokp [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 9,2 20 1/2 0,29 1 2/2 4,6 20 2/2 0,16 1 vuosi 6,1 vuosi 0, Pudasjärven Vesiosuuskunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Pudasjärven Vesiosuuskunnan vesihuollon piiriin kuuluu noin asukasta. Viemäröinnin piirissä on noin ihmistä ja lisäksi 3 huoltoasemaa, 3 koulua, terveyskeskus ja kolme teollisuuslaitosta. Runkoviemärin pituus on reilut 84 km. Jätevesipumppaamoita on 28 kpl. Maaliskuussa 2004 otettiin käyttöön uusi jälkisaostuksella tehostettu bioroottoripuhdistamo. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = m³/d AVL = Q max = m³/d BOD 7 = 400 kg/d q mit = 100 m³/h kok.p = 17 kg/d q max = 210 m³/h kok.n = 100 kg/d kiintoaine = 600 kg/d Lietesakeuttamon tilavuus on 70 m³ ja lietteenkuivauslaitteiston käsittelykapasiteetti on 5,4 m³/h tai 270 kg TS/d. Puhdistamolta jätevedet johdetaan vanhan jälkilammikon kautta Siikaojaan, joka laskee Iijokeen. Vuonna 2012 rakennettiin Tuotantotien ja Sivakkatien vesi- ja jätevesiputkisto.

19 2.3.2 Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Pudasjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jäteveden-puhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 7. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1960 Verkoston pituus 84 km Betoniputkia 7 %, muoviputkia 93 %, jätevedenpumppaamoita 28 kpl Vuoden 2012 tietoja: Pudasjärven viemäriverkosto v Verkoston keskivirtaama m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 96 %, jäännöspitoisuus 11 mg/l Puhdistusteho kok.p 98 %, jäännöspitoisuus 0,28 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 2,30 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 44% keskivirtaama = 102% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 181% = 4,08 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d mitoitus Q kesk 1400 m 3 /d viikko 0 Kuva 7 Tietoja Pudasjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat 2012.

20 Taulukko 8 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Sähkön Q Ohitus MQ HQ NQ Saostuskemik. Polymeeri liete liete kulutus m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk kwh/kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli m³/a eli keskimäärin m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin m³ suurempi kuin vuonna Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa m³ ja pienin syyskuussa 1006 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (3 859 m³) ja pienin syyskuussa (832 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli lähellä mitoitusvirtaama. Sakokaivolietettä laitoksella vastaanotettiin m³/a. Lietettä sakeuttamosta poistettiin 774 m³. Lieteanalyysin (liite 4.2) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 18,3 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä poistettiin 184 t. Jätevesikuutiota kohden poistettu lietemäärä on noin 370 g/m³. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet, joten liete soveltuu hyötykäyttöön. Saostuskemikaalia käytettiin kg eli 526 g/m³. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 1050 kg. Sähkönkulutus oli kwh/a eli 0,63 kwh/m³. Kuvassa 8 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärä on vuonna 2012 kasvanut edellisen vuoden tasosta, mutta on silti ollut pienempi kuin vuosina

21 17 Kuva 8 Jätevesimäärän kehitys Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 kaksitoista kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 4.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 9. BOD 7 :n ja fosforin kuormituksen kehitystä v on esitetty kuvassa 9. Laitokselle tuleva kuormitus oli pienentynyt kiintoaineen ja hieman myös fosforin osalta. Orgaaninen ja kokonaistypen kuormitus ovat olleet edellisvuoden tasolla. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 400 kg/d ja fosforikuormalle 17 kg/d, joten laitoksella tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuormitus alitti mitoitusarvon. Mitoitusarvo ylittyi orgaanisen aineen osalta tammi-kesäkuussa neljä kertaa, loppuvuodesta kuormitus oli mitoitusarvon alittava. Fosforikuormitus ylitti mitoitusarvon viidellä kahdestatoista tarkkailukerrasta. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli typen, fosforin ja kiintoaineen osalta edellisvuotta suurempi. Orgaanisen aineen vesistöön kohdistuva kuormitus oli edellisvuoden tasolla. Puhdistamon teho oli fosforin, kiintoaineen ja BOD 7 :n suhteen edellisvuoden tavoin hyvä. Puhdistamolta vesistöön lähtevä orgaaninen kuormitus on pienentynyt selvästi vuoden 2004 jälkeen. Vuosina kuormitus ei ole merkittävästi vaihdellut. Vuosina vesistöön lähteneessä fosforikuormituksessa ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa (kuva 9).

22 Taulukko 9 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho vv Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , ,65 162, , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Kuva Puhdistamolta vesistöön lähtenyt orgaaninen ja fosforikuormitus vuosina

23 19 Taulukossa 10 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä, toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä 11 mg/l (teho 97 %, 97 % ja 94 %). Neljännellä vuosineljänneksellä lähtevän veden BOD 7 -arvo oli 12 mg/l (teho 93 %). Koko vuoden puhdistusteho oli 96 %. Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kaikilla jaksoilla (BOD 7 < 25 mg/l). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,14 mg/l (teho 99 %), toisella 0,27 mg/l (teho 98 %), kolmannella 0,52 mg/l (teho 96 %) ja neljännellä 0,19 mg/l (teho 98 %) ja vuosikeskiarvona 0,28 mg/l (teho 98 %). Lupaehdot saavutettiin myös fosforin osalta kaikilla jaksoilla (kok.p < 0,8 mg/l). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset lukuun ottamatta kiintoainepitoisuutta (84 mg/l) heinäkuussa (liite 4.1) Heinäkuun tulos on varmistettu laboratoriossa. Taulukko 10 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD 7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/ /4 0,14 0,8 2/ /4 0,27 0,8 3/ /4 0,52 0,8 4/ /4 0,19 0,8 vuosi 11 vuosi 0, Pudasjärven kunta, Syötteen matkailukeskus Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Pudasjärvellä sijaitsevan Syötteen alueen matkailukeskuksissa viemäröinnin piirissä on noin 590 taloutta sekä yksi koulu. Viemäriverkoston pituus on 51,4 km. Jätevedenpumppaamoita on 15 kpl. Matkailukeskuksessa syntyvät jätevedet käsitellään jälkisaostuslaitoksessa, jossa voidaan käyttää myös rinnakkaissaostusta ferrosulfaatin avulla. Jälkisaostuskemikaalina käytetään AVR:ää. Esikäsittelyn jälkeen puhdistamo on kaksilinjainen. Puhdistamo on mitoitettu siten, että verkostoon saa tulla vuotovesiä enintään 100 m 3 /d. Seuraavissa mitoitusarvoissa on mukana myös vuotovesimäärä: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q max = 500 m 3 /d BOD 7 = kg/d Q min = 180 m 3 /d kok.p = 1,5 5 kg/d q mit max = 45 m 3 /h kok.n = 4, kg/d q mit min = 10 m 3 /h

24 20 Liete kuivataan koneellisesti. Liete on toimitettu kaatopaikalle, mutta jatkossa liete pyritään toimittamaan Pudasjärven kompostointialueelle. Puhdistettava jätevesi on tavallista asumajätevettä, mutta jätevesimäärä vaihtelee voimakkaasti matkailun tyypillisistä kausivaihteluista johtuen. Vesimäärät ovat suurimmillaan kevättalvella. Puhdistamolta jätevedet johdetaan noin 6 km päässä puhdistamolta sijaitsevaan osin pengerrettyyn Iso-Petäjäsuon varastoaltaaseen. Altaasta vedet imeytyvät maaperään ja kulkeutuvat pohjavesiä pitkin Pärjänjokeen Käyttötarkkailu Puhdistamolla on päätoiminen puhdistamonhoitaja. joka vastaa laitoksen käyttötarkkailusta, ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Käyttötarkkailun tulokset vuodelta 2012 on esitetty taulukossa 11. Kuvassa 10 on tietoja Syötteen viemäriverkostosta sekä viikkovirtaamat. Syötteen jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli m³/a eli keskimäärin 132 m 3 /d. Käsitelty vesimäärä oli noin m³ pienempi kuin vuonna Ohituksia jouduttiin suorittamaan huhti- ja toukokuussa yhteensä 6706 m 3. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli maaliskuussa 207 m 3 ja pienin elokuussa 85 m 3. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (438 m 3 ) ja pienin toukokuussa (19 m 3 ). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 500 m 3 /d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 26 % mitoitusvirtaamasta. Lietettä poistettiin laitokselta 310 m 3 /a. Lietteestä ei saatu otettua näytettä vuonna 2012, koska lietekone ei ollut toiminnassa näytteenottoajankohtana. Lietettä tulee kesäaikaan erittäin vähän ja laatu on sellainen, että sen kuivaaminen suotonauhakuivaimella toimii huonosti, eikä toimivaa polymeeriä ole löytynyt. Syksyllä lietteen määrän kasvettua kuivaus on toiminut tyydyttävästi. Kesäaikana lietettä on kuljetettu pieni määrä käsiteltäväksi Pudasjärven vesiosuuskunnan puhdistamolle. Saostuskemikaalia (AVR) käytettiin kg eli 238 g/m 3. Sähkönkulutus oli 6000 kwh/a eli 0,12 kwh/m 3. Kuvassa 11 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärä on pienentynyt kahden edellisen vuoden tasosta ja myös ohitusten määrä on ollut pienempi kuin vuosina

25 21 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1980 Verkoston pituus 51,4 km, muoviputkia 100 % Jäteveden pumppaamoita 15 kpl Vuoden 2012 tietoja: Verkoston keskivirtaama 150 m 3 /d Syötteen viemäriverkosto v Puhdistusteho BOD 7 85%, jäännöspitoisuus 29 mg/l Puhdistusteho kok.p 77 %, jäännöspitoisuus 2,5 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,87 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 15% keskivirtaama = 28% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 40% = 2,70 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko viikko Q max 500 m 3 /d m 3 /d Kuva 10 Tietoja Syötteen viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v

26 Taulukko 11 Syötteen jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ AVR liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Kuva 11 Jätevesimäärän kehitys Syötteen jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Syötteen jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 viisi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Puhdistamolle tulleen kuormituspiikin vuoksi puhdistusprosessi ei toiminut suunnitellusti välisenä aikana. Marraskuun näytteenotto sattui poikkeustilanteen aikaan, jonka vuoksi tehtiin uusintanäytteenotto , jolloin tilanne oli palautunut normaaliksi.

27 23 Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 5.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 12. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 12. Taulukko 12 Syötteen jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,69 9,9 97 1, , , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Laitokselle tuleva kuormitus on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Tulokuormitukset alittivat puhdistamon maksimimitoitusarvot. Vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut jonkin verran orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta edellisvuoteen verrattuna. Puhdistamon teho on parantunut erityisesti fosforin ja typen osalta, mutta myös orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta.

28 24 Vuosina huhti-toukokuussa tehdyt ohitukset näkyvät orgaanisen ja fosforikuormituksen kasvuna. (kuva 12). Kuva Puhdistamolle tullut ja vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 13 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 42 mg/l (teho 78 %), toisella puolivuotisjaksolla 17 mg/l (teho 92 %) ja vuosikeskiarvona 29 mg/l (teho 85 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot eivät täyttyneet pitoisuuden osalta, mutta puhdistustehon (lupaehto > 90 %) osalta lupaehto täyttyi toisella puolivuotisjaksolla. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli aikajaksolla ,6 mg/l (teho 76 %) ja välillä 6,5 mg/l (teho 19 %) eli lupaehtoja ei saavutettu kummallakaan jaksolla pitoisuuden eikä puhdistustehon ( >90 %, > 70 %) osalta. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset COD Cr :n pitoisuustason osalta kaikilla näytteenottokerroilla ja kiintoaineen pitoisuustason osalta lukuun ottamatta syyskuun näytteenottokertaa. Puhdistustehon osalta puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset maalis-, huhti- ja marraskuun näytteenottokerroilla (liite 5.1).

29 Taulukko 13 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD 7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja luparaja / /2 2,6 1 2/ /2 6,5 2 vuosi 29 vuosi 2,5 2.5 Ranuan Vesihuolto Oy Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Ranuan kunnassa on asukkaita (vuoden 2012 loppu), joista vesi- ja viemärihuollon piirissä on noin asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 2 huoltoasemaa, 3 koulua, terveyskeskus sekä poronlihan jalostuslaitos, savustamo, joka toimii syksyisin 3-4 kk. Viemärin pituus on noin 36,2 km. Jätevedenpumppaamoita on 16 kpl. Puhdistamon ja jätevedenpumppaamoiden automaatio/kaukovalvontalaitteiden uusiminen on aloitettu syksyllä 2012 ja se valmistuu alkuvuonna Jätevedenpuhdistamon ja joidenkin jätevesipumppaamoiden automatiikassa on ollut toimintahäiriöitä tai ne ovat olleet pois käytöstä osan vuotta. Vuonna 1994 valmistunut puhdistamo on kaksilinjainen ja kaksivaiheinen jälkisaostuksella varustettu bioroottorilaitos. Laitosta käytetään nykyisin yksilinjaisena toisen linjan ollessa reservissä. Fosforin saostukseen käytetään alumiinisulfaattia. Puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2005 seuraavasti: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = m 3 /d BOD 7 = kg/d q mit = 120 m 3 /h kok.p = 165 kg/d q max = 240 m 3 /h kok.n = 67 kg/d kiintoaine = 400 kg/d Esikäsittelyn jälkeen vesi johdetaan suoraan puhdistusprosessiin. Jälkiselkeytysaltaiden pinta-ala on 2 75 m 2. Liete käsitellään pinta-alaltaan 40 m 2 :n ja tilavuudeltaan 132 m 3 :n sakeuttamossa, minkä jälkeen liete kuivataan koneellisesti lietteenkuivausruuvilla. Kuivausruuvi (Hydropress Huber RoS 3) on otettu käyttöön vuonna Liete kompostoidaan uudella kompostointikentällä Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Ranuan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 13. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 14.

30 26 Yleistiedot: Verkoston pituus 35,6km Jäteveden pumppaamoita 15 kpl Vuoden 2012 tietoja: Verkoston keskivirtaama 373 m 3 /d Ranuan viemäriverkosto v Puhdistusteho BOD 7 98 %, jäännöspitoisuus 2,0 mg/l Puhdistusteho kok.p 97 %, jäännöspitoisuus 0,16 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 2,70 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 11% keskivirtaama = 29% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 69% = 6,42 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d kulutus n. 365 m 3 /d mitoitus Qkesk viikko 0 Kuva 13 Tietoja Ranuan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v

31 27 Kuukausi Taulukko 14 Ranuan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo- Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ AlSO4 Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli vuonna m³/a eli keskimäärin 373 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli m³ suurempi kuin vuonna Ohituksia puhdistamolla ei jouduttu tekemään. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa m³ ja pienin maaliskuussa 147 m³. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 30 % mitoitusvirtaamasta. Kuivattua lietettä puhdistamolla syntyi 230 m³/a ja se kompostoidaan kompostointikentällä. Lieteanalyysin (liite 6.2) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 10,6 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä poistettiin 32 t. Jätevesikuutiota kohti lietettä puhdistamolta poistettiin 233 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Vuonna 2012 välpejätettä puhdistamolla syntyi 15 m³, joka kuljetettiin Kuusiselän kaatopaikalle. Jäteveden saostuskemikaalia käytettiin kg eli 292 g/m 3. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 145 kg. Sähkönkulutus oli kwh/a eli 1,86 kwh/m³. Kuvassa 14 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärät ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2007 lähtien.

32 28 Kuva 14 Jätevesimäärän kehitys Ranuan jätevedenpuhdistamolla v Puhdistamon teho ja kuormitus Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 6.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 15. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 15. Taulukko 15 Ranuan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

33 29 Laitokselle tuleva orgaanisen aineen, kiintoaineen ja vähän myös fosforin kuormitus on pienentynyt viime vuodesta. Typpikuormitus on ollut edellisvuoden tasolla. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle kg/d, fosforikuormalle 165 kg/d, typpikuormalle 65 kg/d ja kiintoainekuormalle 400 kg/d, joten mitoitusarvot alittuivat selvästi kaikilta osin. Vesistöön kohdistuva kuormitus on pienentynyt edellisvuodesta fosforin osalta. Orgaanisen aineen, typen ja kiintoaineen kuormitus on hieman kasvanut edellisvuoden tasosta. Puhdistamon teho oli BOD 7 :n, fosforin suhteen hyvä. Myös typen puhdistusteho on ollut hieman edellisvuotta parempi. Kiintoaineen suhteen puhdistusteho on ollut edellisvuotta heikompi, mutta kuitenkin vielä melko hyvä. Vesistöön mennyt kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen ja fosforin osalta viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva 15). Kuva 15 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 16 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 2 mg/l (teho 98 %), toisella 2,0 mg/l (teho 97 %) ja vuosikeskiarvona 2,0 mg/l (teho 98 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %) täyttyivät sekä puhdistustehon että pitoisuustason osalta. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,17 mg/l (97 %), toisella puolivuotisjaksolla 0,14 mg/l (teho 97 %) sekä vuosikeskiarvona 0,16 mg/l (teho 97 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot (kok.p < 0,5 mg/l, teho > 95 %) täyttyivät pitoisuustason ja puhdistustehon osalta molemmilla puolivuotisjaksolla. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset

34 30 kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vaatimukset lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa maaliskuun ja toukokuun näytteenottokerroilla (liite 6.1). Taulukko 16 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna BOD7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 2,0 20 1/2 0,17 0,5 2/2 2,0 20 2/2 0,14 0,5 vuosi 2,0 vuosi 0, Hirvaskosken Vesiosuuskunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Hirvaskosken Vesiosuuskunnan viemäröinnin piiriin kuuluu yhdeksän omakotitaloa sekä koulu ja kahvila. Puhdistusprosessina on bioroottori. Pienpuhdistamo on suunniteltu pienten kiinteistöjen ja taajamien jätevesien käsittelyä varten. Jätevesien puhdistus tapahtuu mekaanisesti ja biologisesti; laitokselle asennettiin lisäksi vuonna 2000 kemikalointilaitteisto. Puhdistamo on mitoitettu 90 henkilön jätevesimäärälle. Puhdistetut jätevedet johdetaan viemäriputkella avo-ojaan, josta ne laskevat pelto- ja metsäojia myöten Hirvasjokeen ja edelleen Korentojärveen Puhdistamon teho ja kuormitus Hirvaskosken Vesiosuuskunnan pienpuhdistamolla ei ole suoritettu käyttötarkkailua. Puhdistamolla käsiteltiin vuoden 2012 aikana jätevettä yhteensä noin m³/a eli keskimäärin 4,4 m³/d. Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tehoa ja kuormitusta tarkkailtiin vuonna 2012 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 7. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 17. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 16. Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta edellisvuoteen verrattuna. Kiintoainekuormitus on hieman kasvanut. Vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin, kiintoaineen osalta. Typen vesistöön kohdistuva kuormitus on ollut vuosien 2010 ja 2011 tasolla. Puhdistustehot ovat selvästi heikompia kuin edellisenä vuotena. Puhdistamolta vesistöön lähtenyt orgaanisen aineen ja fosforin kuormitus on vaihdellut vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa.

35 31 Taulukko 17 Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v Tarkk. BOD7 Kok.P vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % ,8 11 0, , , ,7 53 0, , , ,3 33 0, , , ,2 18 0, , , ,5 21 0,10 1,4 93 0, , ,4 49 0, , , ,6 23 0, , , ,1 44 0, , , ,7 24 0, , , ,4 6 0, , , Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % ,3 22 0,3 22-0,3 3 0, ,8 55 0, ,1 68 0, ,7 49 0, , , ,4 29 0, ,5 5 0, ,4 26 0, ,88 8 0, ,9 57 0, ,2 21 0, ,7 47 0, ,1 10 0, ,7 47 0, ,8 17 0, ,6 43 0, ,66 6 0, ,5 32 0, ,9 8 0, AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Kuva 16 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina

36 32 Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli vuosikeskiarvona 39 mg/l (teho 61 %) ja fosforin osalta vuosikeskiarvona 8,7 mg/l (teho 36 %). Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo ei täyttänyt vuonna 2012 lupaehtoja (BOD 7 < 25 mg/l, teho > 90 %, kok.p < 1,5 mg/l, teho > 90 % ). BOD7 Kok.P mg/l teho% mg/l teho % Laitokselta lähtevä v ,7 36 Luparaja , KALANKASVATUSLAITOKSET 3.1 Iijoen alaosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto Iijoen alaosan vesistöalueella toimi vuonna 2012 kaksi kalankasvatuslaitosta, PVO- Vesivoima Oy:n Raasakan kalanviljelylaitos ja Myhkyri Oy:n Iin kalankasvatuslaitos. Laitosten tuotanto- ja kuormitustiedot on saatu ympäristöhallinnon VAHTI-rekisteristä. Laitoksilla kasvatettiin kalaa vuonna 2012 yhteensä kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä kg (taulukko 18). Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. Rehukerroin oli Raasakan laitoksella 1,06 ja Myhkyrin laitoksella 1,33. Tuotettua kalakiloa kohti laskettu fosforin ominaiskuormitus oli Myhkyrin laitoksella 8 g ja Voimalohen laitoksella 8 g. Vastaavasti typen ominaiskuormitukset olivat 73 g ja 54 g. Myhkyrin laitokselle on luvassa asetettu ominaiskuormituksen raja-arvot (6,0 g fosforia ja 43 g typpeä), jotka ylittyivät vuonna 2012 selvästi. Raasakan laitoksella käytettiin vettä keskimäärin noin 760 l/s, kun luparaja on enintään l/s. Taulukko 18 Iijoen alaosalla toimivien kalalaitosten tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat v sekä tuotanto yhteensä v Kalalaitos Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Kuivarehu Rehukerroin luparaja Myhkyri Oy, Iin laitos ,33 Voimalohi Oy, Raasakan kalanviljelylaitos ,06 Yhteensä v ,24 Yhteensä v ,35 Yhteensä v ,07 Yhteensä v ,88 Yhteensä v ,01 Yhteensä v ,95 Yhteensä v ,89 Yhteensä v ,01 Yhteensä v ,01 Yhteensä v , Kalalaitosten kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Myhkyrin laitos on verkkokassilaitos, joten tarkkailua ei suoriteta, ja kuormitus on arvioitu tuotantotietojen perusteella. Raasakan laitoksen tarkkailutulokset ovat liitteenä 8.

37 33 Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. VAHTI-tietojen perusteella Voimalohen laitoksella rehun keskimääräinen fosforipitoisuus oli 1,1 % ja typpipitoisuus 7,8 %. Myhkyrin laitoksella rehun ravinnepitoisuudet olivat vastaavasti 0,9 % ja 7,5 %. Myhkyrin laitokselle on luvassa asetettu rehun ravinnepitoisuuksille raja-arvot, joiden mukaan kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Arvioitu rehun typpipitoisuus ylitti siten luparajan niukasti. Ainetaselaskennassa kalan fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on oletettu kuluvan 90 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä jonkin verran suurempia kuin mitatut kuormitukset. Raasakan laitoksella mitattu typpi- ja fosforikuormitus oli kuitenkin suurempi kuin ainetaseen perusteella laskettu kuormitus. Raasakan laitoksella poistettiin lietettä v noin m 3. Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa 19. Tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 4,2 kg/d ja typpikuormitus 35 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 603 kg ja typpikuormitus kg. Raasakan laitoksen tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus oli luparajaa pienempi sekä vuorokausiettä vuositasolla (taulukko 19, liite 8). Myhkyrin laitoksen arvioitu kuormitus oli sekä fosforin että typen osalta luparajaa pienempi. Kalalaitosten kuormitus oli hieman suurempaa kuin vuonna Taulukko 19 Kalalaitosten kuormitus Iijoen alaosalla v ja v yhteensä (n = näytteiden lukumäärä). Kalalaitos Kesäaika Vuosikuormitus Ominaiskuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a g/kala kg g/kala kg kg/d kg/a g/kala kg kg/d kg/a g/kala kg n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi Typpi Typpi Myhkyri Oy, Iin laitos mitattu - arvioitu 2, Voimalohi Oy mitattu 6 2,5 15 * Raasakan kalanviljelylaitos arvioitu 1, , Yhteensä v arvioitu 4, Yhteensä v arvioitu 4, Yhteensä v arvioitu 2, Yhteensä v arvioitu 4, Yhteensä v arvioitu 6, Yhteensä v arvioitu 6, Yhteensä v arvioitu 3, Yhteensä v arvioitu 5, Yhteensä v , Yhteensä v , * raja-arvo kuukausikeskiarvona 4 TURVETUOTANTO Iijoen vesistöalueen turvetuotantoa tarkkaillaan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Tarkkailun suorittamisesta ja raportoinnista vastaa Pöyry Finland Oy. Taulukossa 20 on esitetty yhteenveto Iijoen vesistöalueen turvetuotannon vuosikuormituksesta v (Pöyry Finland Oy 2013 a). Soista valtaosa sijaitsee Iijoen alaosan ja Siuruanjoen valuma-alueilla. Vuonna 2012 turvetuotannon aiheuttama nettokuormitus Iijoen vesistöalueella oli noin kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Typen ja kiintoaineen kuormitus oli vuotta 2011 selvästi suurempaa ja myös fosforin kuormitus oli suurempi kuin vuonna 2011.

38 Taulukko 20 Turvetuotannon vuosikuormitus Iijoen vesistöalueella v Vesistöalue Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut BRUTTOKUORMITUS NETTOKUORMITUS panossa nossa kunnossa tuot. CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 2012 Iijoki pl. Siuruanjoki 1) Siuruanjoki Yhteensä Iijoki ) Tuotantoalasta 90 ha ja poistuneesta alasta 30 ha sijaitsee Iijoen yläosan tai Kostonjoen valuma-alueilla 5 KAATOPAIKAT Kaatopaikkojen kuormitus- ja vesistötarkkailut toteutetaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti ja tuloksista laaditaan erilliset vuosiyhteenvedot (Pöyry Finland Oy 2013 b- d), mistä johtuen tässä esitetään vain lyhyt tiivistelmä. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Iijoen alaosan vesistöalueella ovat Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kaatopaikat. Iijoen alaosan kaatopaikoista Yli-Iin Korkiamaan kaatopaikka on suljettu vuoden 2004 lopussa, Iin Sääskenharjun ja Pudasjärven kaatopaikat on suljettu lokakuun 2007 lopussa. Vuonna 2012 kaatopaikkojen kuormituksia vesistöön ei pystytty laskemaan yhdenkään kaatopaikan osalta. Yli-Iin kaatopaikalla ja Iin Sääskenharjun kaatopaikalla ei ollut ylivirtausta mittapadolta. Pudasjärven kaatopaikalla vesipinta oli samalla tasolla mittapadon molemmin puolin, joten virtaamaa ei voitu määrittää. Kaatopaikkavesille tyypillisesti sähkönjohtavuudet ja kloridipitoisuudet olivat koholla kaatopaikoilta lähtevissä vesissä. Kaatopaikkavedet olivat myös yleisesti hyvin ravinteikkaita. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu Iijoen alaosan alueella toimivien kuuden jätevedenpuhdistamon ja kahden kalankasvatuslaitoksen kuormitusta voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Iijoen vesistöalueen turvetuotannon kuormitusta tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti, ja tässä raportissa on esitetty vain yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Iijoen ja Siuruanjoen alueella. Iijoen alaosan vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ja puhdistusteho vuonna 2012 sekä vuosina yhteensä/keskimäärin on esitetty taulukossa 21. Vuonna 2012 suurin BOD 7 -, fosfori- ja typpikuormittaja oli Iin puhdistamo, missä ohitukset olivat n. 20 % kokonaisvirtaamasta. Lupamääräykset täyttyivät täysin Yli-Iin puhdistamon osalta. Pudasjärven ja Ranuan puhdistamot täyttivät lupa ehdot pääosin. Syötteen, Iin ja Hirvaskosken puhdistamot eivät täyttäneet kaikkia lupaehtoja. Keskimääräinen puhdistusteho oli BOD 7 :n osalta varsin hyvä. Heikoimmin toimivat Iin ja Hirvaskosken vesiosuuskunnan puhdistamot. Fosforin puhdistusteho oli pääasiassa varsin hyvä, poislukien Syötteen, Hirvaskosken Vesiosuuskunnan ja Iin puhdistamot (taulukko 21). Typen puhdistusteho eri puhdistamoilla vaihteli edellisvuosien tavoin suuresti, vuonna 2012 se oli 6,5 39 %.

39 35 Taulukko 21 Iijoen alaosan vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ja puhdistusteho v Suluissa oleva arvo, kun kahta heikointa tehoprosenttia ei ole otettu huomioon. Kuormittaja Viemäriverkk. liitty- Kuormitus vesistöön kg/d Puhdistusteho % neitä asukkaita, noin BOD7 Kok.P Kok.N BOD7 Kok.P Kok.N Ii , Yli-Ii 650 1,4 0,05 5, ,5 Pudasjärvi , Syöte 4,3 0,37 7, Ranua ,74 0,06 7, Hirvaskoski mitoitus 90 0,17 0,04 0, Yhteensä/ keskim. v , (92) 22 v , (92) 26 v , (90) 23 v , (97) 33 v , (94) 38 v , (95) 30 v , (92) 25 v , v , v , Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD 7 -kuormitus oli vuonna 2012 edellisvuoden tasolla, eli silti selvästi suurempi kuin vuosina : yhteensä 134 kg/d. 84 % BOD 7 -kuormituksesta oli peräisin Iin puhdistamolta, muiden puhdistamojen kuormitus ei ole ollut poikkeuksellisen suuri. Vuosina fosforikuormitus on ollut tasaisesti 1,0 2,4 kg/d, mutta vuodesta 2010 lähtien kuormitus on ollut selvästi suurempi. Vuonna 2012 fosforikuormitus oli 4,9 kg/d. 82 % vuoden 2012 fosforikuormituksesta oli peräisin Iin puhdistamolta. Typpikuormitus on ollut vuoden 2011 tasolla, mutta kuormitus on edelleen hieman korkeampi kuin vuosina Iin puhdistamon korkeisiin kuormituksiin ovat vaikuttaneet ohitukset, joita on jouduttu tekemään aikaisempaa enemmän. Myös viemäriverkoston laajentaminen vuonna 2009 on kasvattanut Iin puhdistamon kuormituksia. Myös Syötteen jätevedenpuhdistamolla jouduttiin vuonna 2012 tekemään ohituksia. Iijoen alaosan kahdella kalankasvatuslaitoksella kasvatettiin vuonna 2012 kalaa yhteensä noin kg ja käytettiin rehua noin kg. Rehukerroin oli keskimäärin 1,24. Laitosten tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus vesistöön oli kesäaikana yhteensä 4,2 kg/d fosforia ja 35 kg/d typpeä. Voimalohen Raasakan kalankasvatuslaitos toimi lupaehtojen mukaisesti. Myös Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitos toimi lupaehtojen mukaisesti ominaiskuormitusarvoja lukuun ottamatta. Voimalohi Oy:n Raasakan laitoksella mitattu typpikuormitus oli laskennallista hieman suurempi. Iijoen alaosalle kohdistuva pistemäinen ravinnekuormitus vuosina vuositasolla on esitetty taulukossa 22. Kahtena edellisenä vuotena jätevedenpuhdistamot ovat olleet suurin fosforikuormittaja, mutta vuonna 2012 turvetuotannon fosforikuormitus on ollut suurin, mikä johtuu turvetuotannon kuormituksen kasvamisesta edellisvuoteen verrattuna. Jätevedenpuhdistamot olivat aikaisempien vuosien tapaan selvästi suurin typpikuormittaja. Kalankasvatuksen ravinnekuormitus oli hieman suurempaa kuin kahtena edellisenä vuotena. Turvetuotannon kuormitus kohdistuu melko tasaisesti Iijokeen ja Siuruanjokeen. Pieni osa Iijokeen tulevasta turvetuotannon kuormituksesta kohdistuu Iijoen keski- ja yläosan alueelle. Huomattava on, että kalankasvatuksen ja turvetuotannon kuormi-

40 36 tus on merkittävintä kesäaikana, kun jätevedenpuhdistamoilla kuormitus pysyy ympäri vuoden suunnilleen samalla tasolla. Taulukko 22 Taajamien ja erillislaitosten jätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuksen ja turvetuotannon vuosikuormitus (kg/a) Iijoen alaosan vesistöalueella v Turvetuotannossa olevasta suoalasta muutama prosentti on Iijoen yläosan alueella. Vuosi Jätevedenpuhdistamot (kg/a) Kalankasvatus (kg/a)* Turvetuotanto (kg/a)** Yhteensä (kg/a) Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N * tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus ** nettokuormitus VIITTEET Pöyry Finland Oy Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. 16WWE0275. Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2013 a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2013 b. Iin Sääskenharjun kaatopaikan tarkkailun yhteenveto v Moniste. Pöyry Finland Oy 2013 c. Pudasjärven kaupungin keskustan kaatopaikan jälkitarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2013 d. Yli-Iin kunnan Korkiamaan kaatopaikan jälkitarkkailun yhteenveto v Moniste. Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Oulu.

41

42

43 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Liite 2.1 Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Iin Vesiliikelaitos 2012 Lupaehdot PPO-2006-Y < 20 mg/l > 90 % 1/2 ka < 1,0 mg/l > 90 % 1/2 ka < 125 mg/l > 75 % (VNa 888/2006) < 35 mg/l > 90 % (VNa 888/2006) 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja JoP JoP JuO JoP JoP Jop JuO JuO JoP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d # 150 # 200 # # Q käsitelty m3/d BOD7atu # arvioitu # arvioitu # arvioitu # arvioitu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,7 Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d ,1 3, ,7 9, Vesistöön kg/d , Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l ,3 5, , Käsitelty mg/l 0,30 0,16 0,33 0,10 0,12 0,15 0,13 0,40 0,29 0,11 0,18 0,11 0,19 0,20 0,20 PO 4 -P (käsit.) mg/l <0,01 <0,01 0,08 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,02 Vesistöön mg/l 3,1 1,9 3,2 1,3 1,1 0,86 0,13 1,4 1,6 2,2 0,18 0,11 1,3 3,8 2,6 PO 4 -P (käsit.) kg/d 0,011 0,011 0,084 0,011 0,011 0,014 0,014 0,011 0,012 0,009 0,013 0,012 Tuleva kg/d ,2 6, Ohitus kg/d 3,9 2,1 3,8 1,6 1,3 1,1 0,0 1,2 1,8 2,4 0,0 0,0 1,6 6 4 Käsitelty kg/d 0,32 0,17 0,35 0,11 0,13 0,21 0,18 0,4 0,35 0,10 0,23 0,13 0,23 0,24 0,23 Vesistöön kg/d 4,2 2,3 4,1 1,7 1,4 1,3 0,18 1,6 2,2 2,5 0,2 0,1 1,8 6 4,0 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d ,7 0 7, Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % , ,9 26 9, Kokonaisteho % 8, ,4 8, ,0 22 9, NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d , Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % , , Kokonaisteho % , , * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Ii_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

44 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l < Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 14 6, , ,5 11 4, Vesistöön mg/l , , Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 15 7, , , Vesistöön kg/d , Käsittelyteho % Kokonaisteho % MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 6,2 4,8 5,0 4,5 6,2 8,4 10,2 11,6 11,0 11,0 ei tulosta 5,8 Käsitelty 6,4 6,3 5,7 3,4 6,4 9,0 10,7 12,1 11,3 9,5 8,3 7,1 Kemikaalit AVR g/m ALF-30 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 7,0 7,6 7,7 3,4 3,1 5,4 6,1 6,3 6,1 6,1 4,7 6,0 Käsitelty 2,1 1,7 1,6 0,1 0,06 0,73 0,62 1,7 1,6 0,88 0,41 1,5 ph Tuleva 7,5 7,4 7,4 7,2 7,3 7,3 7,3 7,3 7,4 7,4 7,3 7,2 Käsitelty 6,6 6,4 6,4 4,5 4,7 6,1 6,0 6,5 6,4 6,1 5,7 6,4 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,14 0,14 0,06 0,28 0,56 0,09 0,15 0,17 0,02 0,18 0,28 0,09 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm mg/l 1,2 0,75 1,8 12 5,5 1,4 1,5 0,87 0,93 0,5 2,1 0,41 Koli 44 C kpl/dl arvio 4 arvio arvio Happi mg O 2 /l 7,1 7,0 4,5 8,7 9,0 5,8 5,5 1,7 ei tulosta 5,9 7,0 6,1 Ii_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

45 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m3 q med m3/h S h m/h 0,87 0,77 0,83 0,83 0,8 0,98 0,87 0,77 0,87 0,73 0,83 0,77 S MLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 5,4 ei tietoa ei tietoa ei tietoa 0,3 5,8 ei tietoa ei tietoa 4,5 4,0 5,1 3,7 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 63,5 56,8 50,0 56,6 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 12,9 12,9 12,9 12,9 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 180 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato Lausunto: m3/h m3/h I/II 2012 Puhdistamo ei saavuttanut 1. vuosipuoliskolla BOD7:n ja kokonaisfosforin lupaehtoja ohituksista johtuen Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/2006 raja-arvot Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja eikä kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaisia raja-arvoja Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja eikä CODCr:n ja kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaisia raja-arvoja ohituksista johtuen Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja eikä CODCr:n ja kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaisia raja-arvoja ohituksista johtuen Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja CODCr:n ja kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaiset raja-arvot. Ei ohituksia Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja CODCr:n ja kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaiset raja-arvot. Ei ohituksia. PÖYRY FINLAN JAKELU: Iin Vesiliikelaitos Iin Vesiliikelaitos, puhdistamonhoitaja Oulunkaaren ympäristöpalvelut Antti Leskelä, FM Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ii_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

46

47 Liite 2.2

48

49 Pöyry Finland Oy Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@ poyry.com Liite 3.1 PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Yli-In Vesihuolto Oy 1. KUORMITUS 2012 Lupaehdot PPO /Dnro 1101Y BOD 7 atu < 20 mg/l > 90 % P < 1,0 mg/l > 90 % CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja JOP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 <0 9,2 4,6 6,1 Vesistöön mg/l ,0 <0 9,2 4,6 6,1 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,0 1,8 1,1 1,8 0,0 0,0 2,1 1,1 1,4 Vesistöön kg/d 1,0 1,8 1,1 1,8 0,0 0,0 2,1 1,1 1,4 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonais P Tuleva mg/l 7,0 5,4 3,1 2,7 0,0 0,0 6,1 2,9 3,9 Käsitelty mg/l 0,25 0,32 0,13 0,19 0,0 0,00 0,29 0,16 0,21 liuk. PO 4 -P mg/l 0,05 0,03 0,03 0,03 0,0 0,00 0,04 0,03 0,03 Vesistöön mg/l 0,25 0,32 0,13 0,19 0,0 0,00 0,29 0,16 0,21 PO 4 -P kg/d 0,006 0,006 0,008 0,011 0,000 0,000 Tuleva kg/d 0,90 0,99 0,87 0,96 0,00 0,00 1,4 0,69 0,91 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,032 0,059 0,037 0,07 0,00 0,000 0,065 0,039 0,048 Vesistöön kg/d 0,032 0,059 0,037 0,07 0,00 0,000 0,065 0,039 0,048 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 6,9 6,4 5,9 6,4 0,0 0,0 9,6 4,6 6,3 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 6,5 6,4 5,3 5,7 0,0 0,0 9,3 4,2 5,9 Vesistöön kg/d 6,5 6,4 5,3 5,7 0,0 0,0 9,3 4,2 5,9 Käsittelyteho % 5,6 0 9,5 11 #DIV/0! #DIV/0! 2,9 10 6,5 Kokonaisteho % 5,6 0 9,5 11 #DIV/0! #DIV/0! 2,9 10 6,5 NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 6,9 6,4 5,9 6,4 0,0 0,0 9,6 4,6 6,3 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,6 6,3 3,7 5,0 0,000 0,000 8,6 3,3 5,0 Vesistöön kg/d 5,6 6,3 3,7 5,0 0,000 0,000 8,6 3,3 5,0 Käsittelyteho % 19 2, #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % 19 2, #DIV/0! #DIV/0! Yli- Ii_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

50 1. KUORMITUS Liite 3.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 17 8,4 4,0 6,0 0 0,0 12 5,1 7,4 Vesistöön mg/l 17 8,4 4,0 6,0 0 0,0 12 5,1 7,4 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 2,2 1,5 1,1 2,1 0,0 0,00 2,7 1,2 1,7 Vesistöön kg/d 2,2 1,5 1,1 2,1 0,0 0,00 2,7 1,2 1,7 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l < Vesistöön mg/l < Tuleva kg/d Ohitus kg/d ,0 Käsitelty kg/d 6, ,0 0,0 14 9,2 11 Vesistöön kg/d 6, ,0 0,0 14 9,2 11 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,2 8,4 10,3 6,6 0,0 0,0 Käsitelty 5,2 8,9 10,7 5,8 0,0 0,0 Kemikaalit FeSO 4 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 4,6 3,4 2,4 2,1 0,0 0,0 Käsitelty 3,8 3,0 1,2 1,5 0,0 0,00 ph Tuleva 7,2 7,1 7,1 6,9 0,0 0,0 Käsitelty 7,5 7,4 7,1 7,0 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,1 0,05 4,2 0, Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 0,78 2,10 0,72 1,6 Koli 44 C kpl/dl 6200 >8000 >8000 >8000 >0 0 Happi mg O 2 /l 4,4 2,1 5,9 4,5 Yli- Ii_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

51 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l Palautusliete 1 mg/l Ylijäämäliete mg/l /2 h lask. Liete 1 ml/l Palautusliete 1 ml/l Lieteindeksi Liete Palautusliete 1 #DIV/0! Happi 1 mg/l 3,7 2,1 5,3 5,3 Tilavuus m Org. tilak. L v 0,10 0,13 0,13 0,14 0,00 0,00 Lietekuorma L MLSS 0,06 0,06 0,06 0,04 #DIV/0! #DIV/0! Palautusliete m3/d Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % Lieteikä d #DIV/0! 5,8 0,1 5,4 #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 16,1 11,1 7,6 7,9 69,6 45,3 Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 5,3 7, S h m/h 0,09 0,13 0,20 0,25 0,00 0,00 S MLSS m/h 0,04 0,04 0,06 0,21 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,16 0,28 0,39 0,87 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 2,1 3,8 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti kiintoaineen puhdistustehoa lukuun ottamatta Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. I/II 2012 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla v Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. Kaustisella JAKELU: Yli-Iin Vesihuolto Oy Yli-Iin kunta, rakennustoimisto PÖYRY FINLAND OY Oulunkaaren ympäristöpalvelut Jouni Lapinkangas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Leskelä, FM Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yli- Ii_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

52

53 Liite 3.2

54

55 Liite 4.1 Tämä lomake, jos on neljännesvuosikeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 16WWE0275 Pudasjärven vesiosuuskunta 2012 Kurenala BOD 7 atu < 25 mg/l (1/4a) 1. KUORMITUS Lupaehdot PSY 32/01/ P < 0,8 mg/l (1/4a) CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % PÄIVÄMÄÄRÄ /4 2/4 3/4 4/ Näytteenottaja EPK JoP EPK EPK JoP JoP EPK EPK JuO EPK JoP JoP vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #### Tuleva kg/d Ohitus kg/d #### Käsitelty kg/d , Vesistöön kg/d , #### Käsittelyteho % #### Kokonaisteho % #### Kokonais P Tuleva mg/l 36,5 11 8,7 9,4 28,0 20,0 6, ,0 9,2 8,1 9, ,0 15 Käsitelty mg/l 0,08 0,18 0,17 0,12 0,50 0,23 0,73 0,57 0,15 0,24 0,16 0,18 0,00 0,14 0,27 0,52 0,19 0,28 PO 4 -P liukoinen mg/l <0,01 <0,01 0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,03 <0,01 <0,01 #### 0,02 0,01 0,01 0,02 0,01 Vesistöön mg/l 0,08 0,18 0,17 0,12 0,50 0,23 0,73 0,57 0,15 0,24 0,16 0,18 #### 0,14 0,27 0,52 0,19 0,28 PO4-P kg/d 0,013 0,010 0,050 0,022 0,017 0,012 0,014 0,014 0,010 0,040 0,015 0,011 #### Tuleva kg/d , , Ohitus kg/d #### Käsitelty kg/d 0,10 0,18 0,17 0,27 0,84 0,28 1,0 0,78 0,15 0,32 0,25 0,20 0,00 0,16 0,49 0,59 0,25 0,38 Vesistöön kg/d 0,10 0,18 0,17 0,27 0,84 0,28 1,0 0,78 0,15 0,32 0,25 0,20 #### 0,16 0,49 0,59 0,25 0,38 Käsittelyteho % 99, , #### Kokonaisteho % 99, , #### Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #### Tuleva kg/d Ohitus kg/d #### Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d #### Käsittelyteho % ,3 49, #### Kokonaisteho % ,3 49, #### NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #### Tuleva kg/d Ohitus kg/d #### Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d #### Käsittelyteho % ,4 54,4 41 6, #### Kokonaisteho % ,4 54,4 41 6, * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Pudasjarvi_Kurenala_2012 -neljannesvuosi.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

56 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /4 2/4 2/2 4/ CODCr * vuoden tulos Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #### Tuleva kg/d Ohitus kg/d #### Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d #### Käsittelyteho % #### Kokonaisteho % #### Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 6,5 15 9,3 3, , Vesistöön mg/l 6,5 15 9,3 3, #### Tuleva kg/d Ohitus kg/d #### Käsitelty kg/d 8,4 15 9,2 8, , Vesistöön kg/d 8,4 15 9,2 8, #### Käsittelyteho % 99, #### Kokonaisteho % 99, #### MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva - 4,1 4,5 4,5 7,0 6,9 12,7 11,5 11,1-6,3 5,1 0,0 0,0 Käsitelty - 5,7 7,8 5,5 7,9 8,5 13,0 12,3 11,8-7,7 6,2 0,0 0,0 Kemikaalit PIX 105 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 8,0 4,7 5,3 2,7 3,6 5,4 4,2 4,5 4,6 3,8 3,2 4,5 0,0 0,0 Käsitelty 0,23 0,60 0,92 0,15 0,54 0,24 0,27 0,12 0,21 0,41 0,32 0,18 0,00 0,00 ph Tuleva 7,4 7,2 7,3 7,0 7,0 7,3 7,2 7,2 7,3 7,3 7,2 7,2 0,0 0,0 Käsitelty 5,6 6,0 6,4 5,2 6,2 5,7 5,5 5,3 5,4 5,9 5,9 5,5 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,19 0,07 0,08 0,07 0,14 0,07 0,02 0,14 0,04 0,02 0,14 0,03 0,00 0,00 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 1,8 6,3 2,7 0,18 6,10 3,2 30 3,1 9,9 4,9 3,1 3,9 0,0 0,0 Koli 44 C kpl/dl 3800 >8000 > > >8000 > > >8000 >0 >0 Happi mg/l 8,0 8,4 4,0 8,0 2,9 5,9 <0,1 5,9 1,5 3,7 4,5 5,7 6,2 6,2 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ #### Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h q max, lähtevä m3/h S h m/h 0,43 0,34 0,33 0,74 0,56 0,40 0,46 0,46 0,34 0,44 0,51 0,37 0,00 0,39 SMLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 SSS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 #### 0,0 Happi 1 mg/l 8,7 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm ei tietoa Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Tarkistetut lupamääräykset voimaan (PSAVI/299/04.08/2010) I/II 2012 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti 1. vuosipuoliskolla. Tarkastelu korjattu koskemaan vuosipuoliskoja Puhdistamo saavutti (1/4-vuosittaiset) lupaehtorajat Puhdistamo saavutti (1/4-vuosittaiset) lupaehtorajat BOD7:n puhdistustehoa lukuun ottamatta Puhdistamo saavutti (1/4-vuosittaiset) lupaehtorajat BOD7:n puhdistustehoa lukuun ottamatta Puhdistamo saavutti (1/4-vuosittaiset) lupaehtorajat. Seuraavien näytteiden saapuminen laboratorioon kesti yli 1 vrk ja tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus: BOD7, alkal., koliformit, sähkönjoht. Kaustisella JAKELU: Pudasjärven vesiosuuskunta Pudasjärven ympäristötoimi PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Pudasjarvi_Kurenala_2012 -neljannesvuosi.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2

57 Liite 4.2

58

59 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: / antti.leskela@poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@poyry.com Liite 5 JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Pudasjärven kaupunki Syöte 2012 Lupaehdot PPO Y VNa 888/2006 BOD7 atu < 15 mg/l >90 % (1/2a) < 30 mg/l > 70 % P < 1,0 mg/l >90 % ja < 3 mg/l > 80 % < 2,0 mg/l >70 % (1/2a) CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % 1. KUORMITUS 90,25 90,25 90, ,25 PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja EPK EPK JuO OlP OlP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Biol. Lähtevä mg/l , Käsitelty mg/l 10 < <0 3,6 17 5,3 Vesistöön mg/l 10 < #DIV/0! Tuleva kg/d ,0 41 6, Ohitus kg/d #DIV/0! 7,2 0 3,6 Käsitelty kg/d 3,3 2,7 0,52 2,9 0,80 0,00 0,52 1,9 0,69 Vesistöön kg/d 3,3 2,7 0,52 2,9 0,80 #DIV/0! 7,7 1,9 4,3 Biol. Lähtevä kg/d 4,995 9,45 3, ,1 0,67 0 Käsittelyteho % #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! Kokonais P Tuleva mg/l 15 9,8 8,0 8,5 6,9 0,0 10,8 8,0 10 Biol. Lähtevä mg/l 5,7 3, ,8 4, Käsitelty mg/l 0,83 0,50 5,3 7,2 5,6 0,00 0,57 6,5 1,3 PO 4 -P mg/l 0,02 0,03 0,1 6,3 4,8 0,00 0,03 4,8 0,66 Vesistöön mg/l 0,83 0,50 5,3 7,2 5,6 #DIV/0! 2,6 6,5 2,5 PO 4 -P kg/d 0,007 0,041 0,004 0,901 0,322 0,000 Tuleva kg/d 5,0 13 0,34 1,2 0,46 0,0 1,98 0,93 1,6 Ohitus kg/d #DIV/0! 0,40 0 0,19 Käsitelty kg/d 0,28 0,68 0,23 1,0 0,38 0,00 0,08 0,75 0,18 Vesistöön kg/d 0,28 0,68 0,23 1,0 0,38 #DIV/0! 0,48 0,75 0,37 Biol. Lähtevä kg/d 1,8981 5,265 0,731 12,584 0, Käsittelyteho % #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! Tuleva kg/d ,0 6,6 3, ,4 11 Ohitus kg/d 0 0, #DIV/0! 2,8 0 1,3 Käsitelty kg/d ,3 4,0 3,5 0 6,7 4,1 5,8 Vesistöön kg/d ,3 4,0 3,5 #DIV/0! 9,5 4,1 7,2 Käsittelyteho % #DIV/0! 40 24,4 39 Kokonaisteho % #DIV/0! 32 24,4 34 NH4-N Tuleva mg/l , Biol. Lähtevä mg/l , Käsitelty mg/l ,6 8, Vesistöön mg/l ,6 8,6 46 #DIV/0! Tuleva kg/d ,0 6,6 3, ,4 11 Ohitus kg/d #DIV/0! 2,8 0 1,3 Käsitelty kg/d ,41 1,2 3,1 0 6,3 2,2 5,2 Vesistöön kg/d ,41 1,2 3,1 #DIV/0! 9,1 2,2 6,5 Biol. Lähtevä kg/d 30, ,301 3,575 2,345 0 Käsittelyteho % 65, ,2 #DIV/0! Kokonaisteho % 65, ,2 #DIV/0! Syote_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

60 1. KUORMITUS vuoden tulos PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l < < Vesistöön mg/l < #DIV/0! Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! ,9 Käsitelty kg/d ,7 13 4,6 0,0 4,4 10 4,9 Vesistöön kg/d ,7 13 4,6 #DIV/0! Käsittelyteho % #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! Kiintoaine Tuleva mg/l Biol. Lähtevä mg/l 10 8, ,4 8, Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! Tuleva kg/d ,0 66 8, Ohitus kg/d #DIV/0! ,1 Käsitelty kg/d 7,0 15 3,7 3,9 1,1 0,0 1,9 4,0 2,1 Vesistöön kg/d 7,0 15 3,7 3,9 1,1 #DIV/0! 12 4,0 7,2 Biol. Lähtevä kg/d 3,33 11,475 7,74 757,9 0,63 0 Käsittelyteho % #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,9 5,0 9,0 8,2 2,3 0,0 Käsitelty 5,6 6,5 10,8 9,2 3,2 0,0 Kemikaalit AVR g/m ALF-30 g/m3 325 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 8,7 4,9 4,2 3,3 3,8 0,0 Biol. Lähtevä 7,6 5,9 0,47 4,0 2,8 Käsitelty 1,9 2,4 0,04 0,90 3,7 0,00 ph Tuleva 7,6 7,3 7,5 7,2 7,4 0,0 Biol. Lähtevä 7,8 7,7 6,4 6,9 7,3 Käsitelty 6,8 7,0 4,6 6,8 7,4 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Käsitelty 0,08 0, ,6 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 2,4 1,5 8,7 0,8 0,65 0,00 Koli 44 C kpl/dl <2 >8000 > Happi mg/l 1,2 6,3 3,2 6,1 6,3 Syote_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

61 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l Palautusliete 1 mg/l Ylijäämäliete mg/l /2 h lask. Liete 1 ml/l Liete 2 ml/l 300 Palautusliete 1 ml/l ei tietoa Palautusliete 2 ml/l 400 Lieteindeksi Liete Liete 2 63 Keskiarvo Palautusliete ####### Palautusliete 2 67 Keskiarvo ####### Happi 1 mg/l 5,6 0,0 7,0 0,0 ei tulosta Happi 2 mg/l Tilavuus m Org. tilak. L v 0,44 0,83 0,02 0,16 0,03 0,00 Lietekuorma L MLSS 0,09 0,20 0,003 0,03 0,00 #DIV/0! Palautusliete m3/d Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % #DIV/0! Lieteikä d #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 19 4, ,1 #DIV/0! Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 0,0 0,0 0,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm ei tietoa Näkösyvyys 2 cm ei tietoa Lausunto: Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat vain BOD7-arvon (mg O 2 /l) osalta. VNa 888/2006:n raja-arvot puhdistamo saavutti BOD7:n, CODCr:n ja kiintoaineen osalta, muttei fosforin osalta. Biologisen lähtevän ja palautuslietteen tulokset poikkeuksellisia? Nab Labsin näytteenottajan mukaan näytteet on otettu oikein. Puhdistamolla sijainen Lietenäytettä ei saatu. Lietekone ei ole ollut käytössä kevään jälkeen Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat vain BOD7-arvon (mg O 2 /l) osalta. VNa 888/2006:n raja-arvot puhdistamo saavutti BOD7- ja CODCr-arvojen ja puhdistustehojen osalta sekä kiintoaineen puhdistustehon osalta. Kaustisella PÖYRY FINLAND OY JAKELU: Pudasjärven kaupunki, Syöte Pudasjärven ympäristötoimi Puhdistamonhoitaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Syote_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

62

63 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Jarmo Sillanpää: / jarmo.sillanpaa@ poyry.com Liite 6.1 JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Ranuan Vesihuolto Oy 2012 Lupaehdot Lap 14/ Y BOD7 atu < 20 mg/l > 90 %, 1/2 ka. < 30 mg/l > 70 %, Vna 888/2006 P < 0,5 mg/l > 95 %, 1/2 ka. < 2 mg/l > 80 %, Vna 888/2006 CODCr < 125 mg/l > 75 %, VNa 888/2006 Kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %, VNa 888/ KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja JoP JoP OlP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <2 2 <2 <2 0,0 <0 2,0 2,0 2,0 Vesistöön mg/l <2 2 <2 <2 #DIV/0! #DIV/0! 2,0 2,0 2,0 Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 0,31 1,6 0,69 0,77 0,00 0,00 0,82 0,67 0,74 Vesistöön kg/d 0,31 1,6 0,69 0,77 #DIV/0! #DIV/0! 0,82 0,67 0,74 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonais P Tuleva mg/l 9,0 4,2 5,0 4,7 0,0 0,0 5,0 4,8 4,9 Käsitelty mg/l 0,52 0,10 0,18 0,11 0,0 0,00 0,17 0,14 0,16 Liuk. PO 4 -P mg/l 0,01 0,01 0,02 0,02 0,00 0,00 0,01 0,02 0,01 Vesistöön mg/l 0,52 0,10 0,18 0,11 #DIV/0! #DIV/0! 0,17 0,14 0,16 Liuk. PO 4 -P kg/d 0, , ,01 0,01 0,00 0,00 Tuleva kg/d 1,4 3,4 1,7 1,8 0,0 0,0 2,0 1,6 1,8 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 0,08 0,08 0,06 0,04 0,00 0,00 0,069 0,048 0,058 Vesistöön kg/d 0,08 0,08 0,06 0,04 #DIV/0! #DIV/0! 0,069 0,048 0,058 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 5,1 16 6,6 6, ,7 6,2 7,5 Vesistöön kg/d 5,1 16 6,6 6,9 #DIV/0! #DIV/0! 8,7 6,2 7,5 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,8 5,8 0,00 0, ,7 10 Vesistöön mg/l ,8 5,8 #DIV/0! #DIV/0! 12 6,7 10 Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 2,3 9,0 2,7 2,2 0,0 0,0 4,8 2,3 3,5 Vesistöön kg/d 2,3 9,0 2,7 2,2 #DIV/0! #DIV/0! 4,8 2,3 3,5 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Ranua_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

64 1. KUORMITUS Liite 6.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <30 <30 <30 <30 0 <0 < Vesistöön mg/l <30 <30 <30 <30 #DIV/0! #DIV/0! < Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 4, ,0 0,0 < Vesistöön kg/d 4, #DIV/0! #DIV/0! < Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 22 9,0 5,1 9,5 0 0,0 11 7,4 10 Vesistöön mg/l 22 9,0 5,1 9,5 #DIV/0! #DIV/0! 11 7,4 10 Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! Käsitelty kg/d 3,4 7,3 1,8 3,7 0,0 0,0 4,5 2,5 3,5 Vesistöön kg/d 3,4 7,3 1,8 3,7 #DIV/0! #DIV/0! 4,5 2,5 3,5 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,8 5,7 9,8 6,8 0,0 0,0 Käsitelty 6,0 5,9 10,8 6,4 0,0 0,0 Kemikaalit ALF-30 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,9 2,9 3,3 3,1 0,0 0,0 Käsitelty 0,05 0,02 <0,02 <0,02 0,0 0,00 ph Tuleva 7,5 7,2 7,3 7,2 0,0 0,0 Käsitelty 4,3 4,4 3,8 3,5 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 14 6,4 9, Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l <0,2 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl 60 <1 <2 <2 >0 0 Happi mg O 2 /l 10,3 9,6 8,0 9,3 Ranua_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

65 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 6, S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 0,0 0,0 3,0 8,8 3,8 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 6,5 34,0 14,4 16,0 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: 1/ Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla vuonna 2012 lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa. Laskennallinen puhdistusteho on ollut alhainen osin koska tulevan vesi on ollut laimeaa vuotovesistä johtuen Puhdistamo saavutti Vna 888/2006 raja-arvot ja (puolivuosittaiset) lupaehtorajat Puhdistamo saavutti Vna 888/2006 raja-arvot ja (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. Kaustisella JAKELU: Ranuan Vesihuolto Oy Rovaniemen kaupungin Ympäristövalvonta PÖYRY FINLAND OY Ranuan Vesihuolto Oy, puhdistamonhoitaja Lapin ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Ranua_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

66

67 Liite 6.2

68

69 Liite 7 Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Antti Leskelä: / antti.leskela@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Hirvaskosken Vesiosuuskunta 1. KUORMITUS 2012 Lupaehdot OUVY 1192 A 279/12 1/1 a-ka BOD7 atu < 25 mg/l > 90 % Kok. P <1,5 mg/l > 90% PÄIVÄMÄÄRÄ Näytteenottaja JoP EPK Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <0 0,0 0,0 <0 39 Vesistöön mg/l ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 39 Tuleva kg/d 0,3 0, ,43 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,16 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,17 Vesistöön kg/d 0,16 0,23 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,17 Käsittelyteho % ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 61 Kokonaisteho % ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 61 Kokonais P Tuleva mg/l ,0 0,0 0,0 14 Käsitelty mg/l 7,3 10 0,0 0,0 0,0 0,00 8,7 PO 4 -P mg/l 5,6 7,5 0,0 0,00 0,0 0,00 Vesistöön mg/l 7,3 10 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 8,7 Tuleva kg/d 0,05 0,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0,060 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,04 0,05 0,00 0,000 0,00 0,000 0,038 Vesistöön kg/d 0,04 0,05 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,038 Käsittelyteho % ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 36 Kokonaisteho % ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 36 Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 96 Tuleva kg/d 0,65 0,32 0,0 0,0 0,0 0,0 0,48 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,65 0,31 0,0 0,0 0,0 0,0 0,42 Vesistöön kg/d 0,65 0,31 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,42 Käsittelyteho % 0 1 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 13 Kokonaisteho % 0 1 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 13 NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,00 0,00 0,00 0, Vesistöön mg/l ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 75 Tuleva kg/d 0,65 0,32 0,0 0,0 0,0 0,0 0,48 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,60 0,15 0,000 0,000 0,000 0,000 0,33 Vesistöön kg/d 0,60 0,15 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,33 Käsittelyteho % 8 52 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 32 Kokonaisteho % 8 52 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 32 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, 9 puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Hirvaskoski_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

70 1. KUORMITUS Liite 7, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ CODCr * vuoden tulos Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <0 <0 0 <0 175 Vesistöön mg/l ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 175 Tuleva kg/d 1,2 2, ,6 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,60 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,77 Vesistöön kg/d 0,60 1,2 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,77 Käsittelyteho % ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 51 Kokonaisteho % ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 51 Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 0,0 0 0,0 62 Vesistöön mg/l ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 62 Tuleva kg/d 0,4 1,4 0, ,89 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,23 0,39 0,0 0,0 0,0 0,0 0,27 Vesistöön kg/d 0,23 0,39 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,27 Käsittelyteho % ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 69 Kokonaisteho % ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 5,0 9,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 5,2 10,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Kemikaalit Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 9,6 4,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 9,3 4,7 0,0 0,0 0,0 0,00 ph Tuleva 7,8 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 8 7,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N Tuleva mg/l Käsitelty 2,0 1, Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 1,7 1,7 0,00 0,0 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl >8000 >8000 >0 >0 >0 0 Happi mg/l 2,9 0,70 Hirvaskoski_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

71 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 0,21 0,21 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,000 0,0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 50 Näkösyvyys 2 cm 50 Jälkiselkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 11,1 8,0 9,6 12,9 9,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari m3/h V-pato m3/h Lausunto: Puhdistamolla ei ole vesimäärän mittausta, joten virtaama on arvioitu. Tutkimustulosten mukaan puhdistamo ei saavuttanut orgaaniselle aineelle eikä fosforille asetettuja lupaehtorajoja Puhdistamolla ei ole vesimäärän mittausta, joten virtaama on arvioitu. Tutkimustulosten mukaan puhdistamo ei saavuttanut Kaustisella orgaaniselle aineelle eikä fosforille asetettuja lupaehtorajoja. PÖYRY FINLAND OY JAKELU: Hirvaskosken Vesiosuuskunta Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Leskelä, FM Hirvaskoski_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

72

73 Liite 8 Puh Fax Tutkijantie 2A PL 20, Oulu Raasakan kalanviljelylaitos Kuormitustarkkailu v Voimalohi Oy Projekti: 16UEC0057/Piv Jakelu: Voimalohi Oy Raasakka, tapio.lovikka@voimalohi.fi, merja.kantola@voimalohi.fi Iin ympäristölautakunta, raimo.suomela@pudasjarvi.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ari.selin@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjoispohjanmaa@ely-keskus.fi Lupaehdot: PSY 11/05/1, Q <1000 l/s. Laskennallinen fosforikuormitus < 320 kg/a ja 1,9 kg/d kasvatuskaudella kuukausikeskiarvona laskettuna. Lämpötila ka VII ka VIII kesän keskiarvo tuleva 15,7 18,0 18,4 17,0 15,0 7,6 lähtevä 15,8 18,3 18,6 13,2 15,1 7,6 Virtaama m 3 /s 0,525 0,580 1,580 0,640 0,640 0,620 m 3 /d Pitoisuus Kok.P µg/l tuleva lähtevä Pitoisuus Kok.N µg/l tuleva lähtevä Kuormitus Kok.P kg/d 1,8 1,8 3,1 2,4 2,7 1,5 2,1 4,2 2,5 Kuormitus Kok.N kg/d 24,9 13,0 23,2 18,1 8,8 13,8 11,3 7,0 15,1 Lisätiedot: Lähtevästä vedestä 1 vrk:n kokoomanäyte tunnin välein lähtevän veden fosforitulos tarkistettu uusintanäärityksellä. Sivu 1 (1) Voimalohi Raasakka kuormitus 2012.xlsx/ kuormitus 2012,

74

75

76

77 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU UEC IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

78

79 1 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 2: Vesistötarkkailu Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUN TOTEUTUS JA TULOSTEN TULKINTA VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Sadanta ja ilman lämpötila Virtaamat VEDEN LAATU JA KUORMITUKSEN VAIKUTUS Iijoki, Pudasjärven alue Pärjänjoki, Syöte Ranuanjärvi ja Ranuanjoki Iijoen alaosan alue VEDEN LAADUN KEHITYS AINEVIRTAAMAT YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Tarkkailupisteet, koordinaatit Pudasjärven alueen tarkkailupisteiden sijainti Syötteen alueen tarkkailupisteiden sijainti Syötteen purkuallas ja pohjavesiputket Ranuan tarkkailupisteiden sijainti Iijoen alaosan tarkkailupisteiden sijainti Menetelmäliite Iijoen pääuoman tarkkailutulokset Iijoki Kipinä (VP13200), Pudasjärvi ja Raasakan voimalaitos (VP13310), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailutulokset Syötteen pohjavesitarkkailun tulokset Pärjänjoen tarkkailutulokset Ranuanjoen tarkkailutulokset Ranuanjärvi, Lapin ELY-keskuksen tarkkailutulokset Uimavesitarkkailun tulokset, Ranua Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Copyright Pöyry Finland Oy

80 2 Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

81 1 1 JOHDANTO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailua toteutetaan vuosille laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaan (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) on hyväksynyt ohjelman päätöksellään (POPELY/36/07.00/2012). Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten välisen sopimuksen mukaisesti Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus antoi asiasta päätöksen Lapin ELY-keskuksen kommentit huomioiden. Tarkkailussa on mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus ja Hirvaskosken Vesiosuuskunta sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan laitos. Niemitalon Juustola ei ole enää tarkkailussa mukana, sillä Juustolan meijerin toiminta on loppunut Pudasjärvellä. Iin puhdistamo lopettaa toimintansa siirtoviemärin valmistuttua todennäköisesti vuonna Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset on esitetty raportin osassa 1 taulukossa 1 ja toimijoiden sijainti raportin osan 1 liitteessä 1. Tässä yhteistarkkailuraportin osassa 2 on esitetty vesistötarkkailun tulokset vuodelta Raportissa on esitetty lisäksi lyhyt yhteenveto säätilasta ja virtaamista, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailutulokset Iijoen Kipinästä ja Raasakasta ja Lapin ELY-keskuksen tarkkailutulokset Ranuanjärvestä. Lisäksi on tarkasteltu veden laadun kehitystä Iijoessa Pudasjärvellä ja Raasakassa sekä Ranuanjoen suulla ja esitetty Iijoen ainevirtaamat Raasakassa. Toimijoiden kuormituksen vaikutusta vesistössä on arvioitu laskennallisesti laimentumissuhteen perusteella. Lisäksi on esitetty kuntien toimittamat uimavesiseurantojen tulokset sekä viranomaisten toteuttaman leväseurannan tulokset. Ohjelman mukaan Pudasjärven Vesiosuuskunnan, Yli-Iin Vesihuolto Oy:n ja Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitoksen kalataloudellisia vaikutuksia arvioidaan kuormitus ja vesistötarkkailutulosten perusteella ja Raasakan kalanviljelylaitoksen vaikutuksia lisäksi PVO-Vesivoima Oy:n toteuttaman Iijoen kalakantojen hoitotoimiin liittyvien tarkkailutulosten perusteella. Ranuan Vesihuolto Oy:n ja Pudasjärven Syötteen jätevesien vaikutuksia tarkkaillaan sähkökoekalastuksin seuraavan kerran vuonan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan turvetuottajien vuosille laatiman ohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Turvetuotannon tarkkailu raportoidaan erikseen. 2 TARKKAILUN TOTEUTUS JA TULOSTEN TULKINTA Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet otettiin konsultin ja ELY-keskusten toimesta liitteessä 1 esitetyiltä pisteiltä. Kaikkien tarkkailupisteiden sijainti ilmenee raportin osan 1 (kuormitustarkkailu) liitteestä 1 ja tarkempi sijainti tämän osan liitteistä 2 6. Ohjelman mukaisesti vesinäytteet otettiin konsultin toimesta maalis-, heinä- ja elokuussa. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus otti näytteitä Iijoen Kipinästä maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa ja syyskuussa. Raasakan voimalaitokselta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus otti näytteitä kerran kuussa helmikuusta huhtikuuhun ja elokuusta marraskuuhun. Toukokuussa näytteitä otettiin yhteensä viisi kertaa ja kesäkuussa kaksi kertaa. Lapin ELYkeskus otti näytteitä Ranuanjärvestä (Ranuanjärvi 25) kerran kuukaudessa tammikuusta huhtikuulle ja lisäksi joulukuussa. Lisäksi ELY-keskus otti näytteitä Ranuanjärven näytteenottopaikalta Ranuanjärvi 18 ( ) kerran kuussa tammikuusta huhtikuuhun, heinäkuusta elokuuhun ja lisäksi lokakuussa ja joulukuussa. Myös näitä tuloksia on käytetty vedenlaadun tarkastelussa. Copyright Pöyry Finland Oy

82 Pintavesien ravinnetasoa on arvioitu Forsbergin ja Rydingin (1980) rehevyysluokituksen ja rajoittavaa ravinnetta (N ja P) Forsbergin ja Rydingin (1978) esittämien rajaarvojen perusteella. Seuraavassa on esitetty rehevyysluokittelu kokonaisravinteiden ja a- klorofyllipitoisuuksien mukaan sekä minimiravinneluokittelu epäorgaanisten ravinnepitoisuuksien suhteiden perusteella. Ravinteisuus Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) a-klorofylli (µg/l) Karu < 15 < 400 < 3 Lievästi rehevä Rehevä Hyvin rehevä > 100 > 1500 > 40 Epäorg.N / Epäorg.P Minimiravinne < 5 N 5 12 N ja / tai P > 12 P 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 kilometriä Oulun pohjoispuolella. Iijoen valuma-alue kuuluu kallioperältään pääosin graniitti-gneissialueeseen. Vallitseva kivennäismaalaji on moreeni. Orgaanisista maalajeista ylivoimaisesti vallitsevin on turve. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue alkaa Pudasjärveltä ja ulottuu Iijoen suulle. Suurimmat tälle alueelle laskevat sivujoet ovat Siuruanjoki (F=2 387 km 2 ) ja Livojoki (2 252 km 2 ). Suuria järviä Iijoen alaosan alueella on vähän, suurin Livojärvi (33 km 2 ) Livojoen latvoilla. Iijoen vesistöalueen pinta-ala Pudasjärvellä Kurenaluksen kohdalla on km 2, järvisyys 7,9 % ja joen kokonaispinta-ala km 2, järvisyys 5,7 %. Pudasjärvellä keskimääräinen sademäärä vuosina on ollut noin 630 mm vuodessa, kuukauden keskilämpötila <0 C marraskuusta huhtikuuhun ja vuoden keskilämpötila 1,6 C. Iijoen alaosasta 70 km on rakennettu voimatalouskäyttöön, joka hoidetaan viidellä voimalaitoksella, ylimpänä Haapakoski ja alimpana Raasakka. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Virtaaman (m 3 /s) keski- ja keskiääriarvot tarkkailualueen ylä- ja alaosalla ovat vuosina olleet seuraavat (Korhonen & Haavanlammi 2012): Kurenalus (Pudasjärvi) Raasakka (jokisuu) MQ 91,1 171 MHQ MNQ 39,0 37,7 Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt ja alaosa ajoittain melko rehevöitynyt. Kasviplanktonin kasvua rajoittaa jokisuulla useimmiten typpi, ajoittain loppukesästä myös fosfori. Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat luonnonhuuhtouman jälkeen (Kuva 1) (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma 2009). Pistekuormituksen osuus on vähäinen. 2 Copyright Pöyry Finland Oy

83 Kok.P Kok.N 3 41 % 6 % 8 % 1 % 3 % 24 % 17 % 2 % 1 % 2 % 1 % 11 % 5 % 13 % 65 % Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 1 Ravinnekuormituksen jakautuminen Iijoen vesistöalueella v Ympäristöviranomaisten laatimassa vuosien veden laatuun perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Iijoen pääuoma samoin kuin Livojoen keski- ja alaosa kuuluivat luokkaan hyvä. Livojoen yläosa ja Livojärvi oli luokiteltu erinomaisiksi. Siuruanjoki ja muutamia Iijoen alaosan pieniä vesistöjä kuului luokkaan tyydyttävä. Ranuanjoen alue sekä osa Kivarinjokea ja Kivarinjärvi kuuluivat luokkaan välttävä (Ympäristöhallinnon www-sivut). Iijoen ylä- ja keskiosa ovat tyypiltään suuria turvemaiden jokia (St). Iijoen alaosa Kipinän länsipuolelta Vesalasta lähtien kuuluu erittäin suuret turvemaiden joet - pintavesityyppiin (ESt). Iijoen alaosa on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi voimalaitosrakentamisesta johtuen. Siuruanjoki on yläosaltaan keskisuuri turvemaiden joki (Kt) ja keski- ja alaosaltaan suuri turvemaiden joki. Ranuanjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki (Kt) (ympäristöhallinnon OIVAtietopalvelu ). Ympäristöhallinnon vuosien seurantatuloksiin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Iijoen pääuoma kuuluu ekologiselta tilaltaan pääosin luokkaan hyvä. Säännöstelystä johtuen Iijoen alaosa sekä Kostojärven ja Irnijärven alueet kuuluvat luokkaan keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet (Kuva 2). Iijoen alaosalla säännöstellyn vesialueen tila suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan on arvioitu tyydyttäväksi ja yläosan säännöstellyillä järvillä hyväksi. Siuruanjoen ja Ranuanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Livojoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma 2009). Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa vesistöjen tilatavoite vuoteen 2015 on hyvässä ekologisessa tilassa olevien vesistöjen osalta se, että nykytila ei heikkene. Tyydyttävässä tilassa olevilla alueilla pyritään saavuttamaan hyvä ekologinen tila. Iijoen alaosalla tilatavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on vaelluskalojen kulun turvaaminen Iijoen vesistön yläosalle. Iijoen alaosan kuormitus pienenee, kun Iin taajaman jätevedet tullaan johtamaan Ouluun vuosien aikana. Ranuanjoella tarvitaan kuormitusta pienentäviä lisätoimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseksi. Copyright Pöyry Finland Oy

84 4 Kuva 2 Iijoen valuma-alueen vesistöjen ekologinen luokitus v Iijoen keski- ja alaosan alueella toteutetaan leväseurantaa ympäristöviranomaisten toimesta Ranuan Ranuanjärvellä ja Luiminkajärvellä (Järviwiki-verkkopalvelu ). Kesällä 2012 Ranuanjärvellä todettiin sinilevää heinäkuun alusta syyskuun loppuun asti. Syyskuun lopulla levää oli runsaasti. Luiminkajärvellä sinilevää havaittiin heinäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin saakka sekä kaksi kertaa syyskuussa. Seurantaa tehtiin 17 viikolla kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin. Iijoen suisto, Pudasjärvi ja Livojärvi kuuluvat Natura verkostoon. Pudasjärvi kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Ympäristöhallinnon www-sivut). 4 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Sadanta ja ilman lämpötila Sademäärien tarkasteluun käytettiin Raasakassa ja Pudasjärvellä mitattuja sadannan arvoja vuodelta 2012 ja jakson (Raasakka) ja jakson (Pudasjärvi) keskimääräisiä kuukausiarvoja (Kuva 3). Raasakan sadanta-arvot on saatu Suomen ympäristökeskuksen julkaisemista hydrologisista kuukausitiedotteista, Pudasjärven tiedot on saatu Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksesta (A. Hutila/Ilmastokeskus ). Vuonna 2012 Raasakassa satoi yhteensä 749 mm, mikä on noin 20 % enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin (622 mm). Keskimääräistä enemmän satoi huhtiheinäkuussa sekä syys-marraskuussa (Kuva 3). Sateisimpia kuukausia olivat huhtikuu ja kesäkuu, jolloin sademäärät olivat noin % tavanomaista suurempia. Tammikuussa ja joulukuussa satoi jonkin verran tavanomaista vähemmän. Copyright Pöyry Finland Oy

85 5 mm Sadanta, Raasakka mm Sadanta, Pudasjärvi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3 Kuukausisadanta Iijoen Raasakassa v ja jaksolla keskimäärin sekä Pudasjärvellä v ja jaksolla keskimäärin. Pudasjärvellä vuoden 2012 sademäärä oli 769 mm, mikä oli noin 20 % enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin (630 mm). Kesä oli Pudasjärvellä selvästi keskimääräistä sateisempi, ja myös syksyllä sademäärät olivat hieman tavanomaista suurempia. Tammi-maaliskuussa ja joulukuussa sademäärät olivat lähellä vertailujakson keskiarvoja. Ilman lämpötilaa on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven havaintojen perusteella (A. Hutila/Ilmastokeskus ). Vuoden 2012 keskilämpötila 1,2 C oli 0,4 C matalampi kuin pitkän ajan keskiarvo (1,6 C). Helmikuu ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä, kun taas marraskuu oli hieman tavanomaista lämpimämpi (Kuva 4). Kesäaikaan kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin samaa tasoa kuin vertailujaksolla keskimäärin. C 20 Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4 Ilman lämpötila kuukausikeskiarvoina Pudasjärvellä v sekä jaksolla keskimäärin (Pirinen ym. 2012). Copyright Pöyry Finland Oy

86 4.2 Virtaamat Vuoden 2012 päivittäisiä virtaamia on tarkasteltu Iijoen Kurenalusessa (Pudasjärvi) ja Raasakassa (Ii) sekä Siuruanjoen suulla Leuvankoskessa. Vertailuarvoina on käytetty vuorokausivirtaamien keskiarvoja jaksolta (Kuva 5). Virtaamat on saatu ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelusta ( ). Alhaisen järvisyyden omaaville jokivesistöille tyypilliset virtaamien vaihtelut ovat Iijoella suuret. Yläosan järvien säännöstely ja alaosan voimalaitokset tasaavat virtaamia hieman. 6 Kurenalus m 3 /s Siuruanjoki, Leuvankoski m 3 /s Raasakka m 3 /s Kuva 5 Vuorokausivirtaamat Iijoen Kurenaluksessa ja Raasakassa sekä Siuruanjoen Leuvankoskessa v sekä jaksolla keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

87 Vuoden 2012 keskivirtaama oli Iijoen Raasakassa 238 m 3 /s eli noin 38 prosenttia vuosien keskivirtaamaa suurempi. Iijoen keskijuoksulla Kurenaluksessa keskivirtaama oli 124 m 3 /s (36 % keskimääräistä suurempi) ja Siuruanjoen Leuvankoskella 49 m 3 /s (18 % tavanomaista suurempi). Tulvahuippu ajoittui kaikilla mittauspaikoilla huhti-toukokuun vaihteeseen, ja huippuvirtaamat olivat noin kaksi kertaa suurempia kuin vuonna Alkuvuodesta 2012 virtaamat olivat lähes samaa tasoa kuin vertailujaksolla keskimäärin. Kesä oli keskimääräistä sateisempi, ja kesä-elokuussa virtaamat olivat hieman tavanomaista suurempia kaikilla mittauspaikolla. Myös lokamarraskuussa virtaamat nousivat selvästi tavanomaista tasoa suuremmiksi runsaista sateista johtuen. Joulukuussa virtaamat olivat kuitenkin jo tavanomaista tasoa. 7 5 VEDEN LAATU JA KUORMITUKSEN VAIKUTUS 5.1 Iijoki, Pudasjärven alue Pudasjärven alueella veden laatua tarkkailtiin ohjelman mukaisesti Iijoen Kurenaluksessa (I109), Pudasjärvessä (Pud) ja Iijoen Petäjäkankaalla (I91). Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 7 ja analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 8. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartalla liitteessä 2, sekä osan 1 liitteessä 1. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seurasi Iijoen veden laatua Kipinässä (VP13200 = I75). Ympäristöhallinnon seurantatulokset on esitetty liitteessä 9. Pudasjärven kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan Pudasjärven alapuolelle Siikaojaan, joka laskee Iijoen leventymään, Yli-Siikalampeen. Iijoen vesi oli Pudasjärven alueella lievästi hapanta (ph 6,6 6,9) lukuun ottamatta Kipinästä syyskuussa otettua näytettä, jossa vesi oli lievästi emäksistä (ph 7,2). Veden happipitoisuudet olivat tyydyttävää tai hyvää tasoa kaikilla näytteenottokerroilla. Vedessä oli jonkin verran humusta, ja suurimmillaan väriarvot olivat elo-syyskuussa. Kiintoainepitoisuudet olivat ylemmillä näytteenottopaikoilla (I109, Pud ja I91) matalia, kun taas Kipinässä kiintoainesta mitattiin jonkin verran enemmän kuin muilla näytteenottopaikoilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Iijoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l (keskiarvot µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet µg/l (keskiarvot µg/l) (Kuva 6). µg/l 25 Kokonaisfosfori µg/l 600 Kokonaistyppi III_2012 VII_2012 VIII_2012 III_2012 VII_2012 VIII_2012 Kuva 6 Veden ravinnepitoisuudet Iijoessa Pudasjärven alueella v Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. Kipinän näytteissä fosfaattifosfori määritetty suodatetusta näytteestä. Copyright Pöyry Finland Oy

88 Klorofylli-a-pitoisuudet olivat Pudasjärvessä (Pud) 4,3 ja 6,0 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet ja Pudasjärven klorofylli-a-pitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, kokonaistyppipitoisuudet viittasivat pääosin vähäravinteisuuteen. Fosforipitoisuudet kasvoivat hieman alavirtaan päin mentäessä, kun taas typpipitoisuudet olivat suurimmillaan Petäjäkankaan (I91) näytteenottopaikalla. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi vedessä eniten keväällä. Nitriitti-nitraattityppi muodosti veden kokonaistypestä talvella noin % (I109, Pud ja I91) ja 49 % (Kipinä), mutta kesällä nitriitti-nitraattityppi oli sidottu tehokkaasti perustuotantoon ja pitoisuudet olivat Kipinää lukuun ottamatta alle määritysrajan. Ammoniumtypen esiintyminen oli tasaisempaa kuin nitriitti-nitraatin esiintyminen, vaikka myös ammoniumtyppeä mitattiin selvästi eniten keväällä. Kesäaikaan epäorgaanisen typen pitoisuudet vaihtelivat välillä 4,2 26,5 µg/l. Eniten epäorgaanista typpeä esiintyi Petäjäkankaan näytteenottopaikalla, 23,5 26,5 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat melko matalia sekä keväällä että kesällä. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella tuotantoa rajoittivat vuorotellen fosfori ja typpi tai kummatkin yhdessä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien havaitut tiheydet olivat Iijoen Pudasjärven alueella varsin pieniä (0 11 pmy/100 ml) ja veden hygieeninen laatu oli siten yleensä erinomainen. Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevesien vaikutus kohdistuu Siikaojaan ja Iijoen Siikahaaraan. Iijoessa kuormituksen vaikutus ei ole hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen juurikaan havaittavissa. Vuoden 2012 kuormitus lisäsi Iijoen kokonaistyppipitoisuutta laskennallisesti arvioituna vuoden 2012 keskivirtaamatilanteessa (167 m 3 /s) noin 3,6 µg/l ja syyskuun alivirtaamatilanteessa (112 m 3 /s) noin 5,4 µg/l, jos jätevedet johdettaisiin Siikahaaran liittymän alapuolelle. Virtaama arvioitiin Kurenaluksen virtaaman perusteella valuma-alueen koon suhteessa. Fosforipitoisuuteen kuormituksella ei ollut sanottavaa vaikutusta teoreettisen pitoisuuslisäyksen ollessa alivirtaamatilanteessakin vain 0,04 µg/l. Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevesien vaikutus Iijoen veden latuun oli siksi vähäinen, että niillä ei arvioida olleen merkittävää vaikutusta Iijoen kalastoon tai kalastukseen Pärjänjoki, Syöte Syötteen matkailukeskuksen jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan purkualtaaseen, josta ei ole suoraa purkua vesistöön, vaan vedet haihtuvat ja imeytyvät maaperään ja pohjaveteen altaan ympäristöön. Jätevesien vaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 2004 lähtien säännöllisesti kerran vuodessa loppukesästä. Joka toinen vuosi (parilliset vuodet) näytteet otetaan yhteensä kuudesta pohjavesiputkesta sekä purku- /varastoaltaasta. Jätevesien mahdollisia vaikutuksia Pärjänjoessa tarkkailtiin purkualtaan ylä- (Pär6) ja alapuolella (Pär7) kolme kertaa v Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteistä 3 ja 4. Tarkkailutulokset ovat liitteissä 10 ja 11. Purkuallas ja pohjavedet Syötteen jätevedenpuhdistamon purkualtaasta ja pohjavesiputkista otettiin näytteet lukuun ottamatta putkea Ak6, jota ei löydetty. Purkualtaan vesi oli hapanta (ph 5,0), tummaa ja ravinnepitoista, ja myös veden sähkönjohtavuusarvo oli koholla. Pohjavesiputkien vesi oli hapanta (ph 4,7 6,5) lukuun ottamatta putkea Ak5, jossa vesi oli emäksistä (ph 9,2). Sähkönjohtavuusarvot olivat koholla purkualtaan vieressä sijaitsevissa putkissa Ak4, Ak5 ja Ak20. Putken Ak5 veden typpipitoisuus oli selvästi korkeampi ( µg/l) kuin purkualtaan typpipitoisuus (6 800 µg/l), ja typpi oli 90- prosenttisesti ammoniummuodossa. Paras vedenlaatu oli putkessa Ak14: sähkönjohta- Copyright Pöyry Finland Oy

89 vuus- ja väriarvot sekä fosforipitoisuus olivat alhaisia ja myös kokonaistyppipitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin muissa pohjavesiputkissa. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita havaittiin ainoastaan putkessa Ak4, jossa bakteeritiheys oli 2 pmy/100 ml. Pärjänjoki Pärjänjoen vesi oli maaliskuussa ja elokuussa lievästi emäksistä (ph 7,1 7,2) ja heinäkuussa lievästi hapanta (6,7 6,8). Happipitoisuudet olivat hyvää tai erinomaista tasoa ja kiintoainepitoisuudet pieniä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Maaliskuussa vesi oli vain hyvin lievästi ruskeaa, mutta heinä-elokuussa selvästi ruskeaa. Pärjänjoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet µg/l eli karuille vesistöille tyypillistä tasoa (Kuva 7). Epäorgaanista typpeä oli vedessä jonkin verran maaliskuussa, mutta heinä-elokuussa nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Ammoniumtyppeä esiintyi heinä-elokuussa vähän, <5 10 µg/. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat heinäkuussa alle määritysrajan, ja elokuussa fosfaattifosforia esiintyi melko vähän, 4 5 µg/l. Koska kokonaisfosforipitoisuudet olivat alhaisia, suhteellisen suuri osuus fosforista (33 39 % kokonaisfosforin määrästä) esiintyi kuitenkin fosfaattimuodossa. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella Pärjänjoen tuotantoa rajoitti laskennallisesti joko typpi tai typpi tai fosfori. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja esiintyi vähän, 0 8 pmy/100 ml eli jokiveden hygieeninen laatu oli erinomainen. Pärjänjoen vedenlaadussa ei ollut havaittavissa eroja kahden näytteenottopaikan välillä. Jokiveden laadussa ei ollut myöskään havaittavissa Syötteen jätevedenpuhdistamon vesien vaikutusta. 9 µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi III_2012 VII_2012 VIII_2012 III_2012 VII_2012 VIII_2012 Kuva 7 Veden ravinnepitoisuudet Pärjänjoessa v Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. 5.3 Ranuanjärvi ja Ranuanjoki Ranuanjoen veden laatua tarkkailtiin puhdistamon yläpuolella (R30) ja kahdella pisteellä puhdistamon alapuolella (R24 ja R1), joista alin sijaitsee lähellä joen suuta (liite 5 ja osan 1 liite 1). Lisäksi on tarkasteltu Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksia Ranuanjärven länsiosan syvänteeltä (Ranuanjärvi 25) ja itäosan syvänteeltä (Ranuanjärvi 18). Ranuanjoen tulokset on esitetty liitteessä 12 ja Ranuanjärven tulokset liitteessä 13. Copyright Pöyry Finland Oy

90 Ranuanjärvi Ranuanjärvi on matala, humusvaikutteinen ja rehevä järvi, joka on kärsinyt happikadosta, ja järveä hapetetaan talvisin. Järvessä on ollut kaksi pinta- ja kaksi pohjailmastinta. Ilmastuksesta johtuen järven länsiosan syvänteellä (Ranuanjärvi 25) pohjanläheinen vesi pysyi hapellisena ympäri vuoden (Kuva 8). Huonoimmillaan happitilanne oli maaliskuussa ja huhtikuussa, jolloin pohjanläheisessä vesikerroksessa happipitoisuudet olivat 5,2 ja 4,4 mg/l. Pintavedessä happipitoisuudet olivat tällöin 6,7 mg/l ja 5,9 mg/l. Tammikuussa, helmikuussa ja joulukuussa happipitoisuudet olivat tyydyttävää tasoa kaikissa vesikerroksissa. 10 Ranuanjärvi 25 mg/l ,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 m ,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 m Ranuanjärvi 18 mg/l Kuva 8 Vesipatsaan happipitoisuus Ranuanjärven itäosan syvänteessä (Ranuanjärvi 18) ja länsiosan syvänteessä (Ranuanjärvi 25) vuonna Ranuanjärven länsiosan syvänteessä (Ranuanjärvi 18) ilmastusta ei tehdä, mikä näkyi veden happipitoisuuksissa. Huonoimmillaan happitilanne oli maalis-huhtikuussa, jolloin pohjanläheisessä vesikerroksessa ei ollut lainkaan happea ja pintavedenkin happipitoisuus oli hyvin huono, 3,6 3,7 mg/l. Myös helmikuussa pintaveden happipitoisuus oli huono, 5,2 mg/l, mutta välivedessä happea oli enemmän, 7,7 mg/l. Pohjanläheinen vesikerros oli lähes kokonaan hapeton tammi-huhtikuussa ja joulukuussa, ja myös kesäkerrostuneisuuden aikana happipitoisuus oli huono, 4,8 mg/l. Pintaveden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa (> 8 mg/l) heinäkuusta joulukuulle. Pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuudet olivat hyvää tasoa ainoastaan elokuun lopulla ja lokakuussa, jolloin lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut. Ranuanjärven vesi oli tavanomaiseen tapaan tummaa ja rautapitoista. Vesi oli useimmiten lievästi hapanta, ja sameutta esiintyi kaikilla näytteenottokerroilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Alkaliniteetin arvojen perusteella Ranuanjärven puskurikyky happamoitumista vastaan oli maaliskuussa erinomainen, mutta heinä-elokuussa tyydyttävä tai välttävä. Kesä-heinäkuussa Ranuanjärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat 33 ja 43 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 590 ja 740 µg/l. Klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat välillä 3,8 29,0 µg/l. Ravinnepitoisuudet olivat pääosin reheville vesille tyypillistä tasoa, klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat lievästi reheville vesille tyypilliseltä tasolta rehevyyteen asti. Epäorgaanisia ravinteita mitattiin vedestä melko runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotantoa rajoitti Ranuanjärven itäosassa laskennallisesti typpi. Kesäkauden ulkopuolella ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai jonkin verran korkeampia kuin heinä-elokuussa. Kun happipitoisuudet olivat pohjanläheisessä vesikerrok- Copyright Pöyry Finland Oy

91 sessa alhaisia, sedimentistä vapautui runsaasti rautaa ja ravinteita alusveteen Ranuanjärven itäosassa. Erityisesti epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat tällöin selvästi koholla alusvedessä. Ranuanjärven länsiosassa, jossa tehtiin talviaikaan ilmastusta, ei sisäistä kuormitusta ollut havaittavissa. Ranuan kunnan terveysviranomainen tarkkaili kesällä 2012 viiden uimarannan veden laatua. Seurantatulokset on esitetty liitteessä 14. Sosiaali- ja terveysministeriön (asetus 177 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta ) asettamien kriteerien perusteella uimaveden hygieeninen laatu oli erinomainen kaikilla tutkituilla rannoilla sekä kesä- että heinäkuussa. Näytteenoton yhteydessä ei havaittu sinilevää yhdelläkään rannalla. Ranuanjoki Ranuanjoessa oli ajoittain viitteitä mahdollisesta Ranuan jätevesien vaikutuksesta, mutta veden laatuun Ranuajoen yläosalla vaikuttavat myös Takajärvestä tulevat vedet sekä hajakuormitus. Typpipitoisuuksissa oli havaittavissa eroa elokuussa, jolloin alapuolisella (joskaan ei välittömästi purkupaikan alapuolisella) pisteellä R24 todettiin jonkin verran korkeampia kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuuksia kuin yläpuolisella pisteellä R30 (Kuva 9). Myös happipitoisuus oli hieman alentunut pisteellä R24 puhdistamon yläpuolisen näytteenottopaikan happitilanteeseen verrattuna. Jokisuulla (R1) kokonaistypen ja ammoniumtypenpitoisuudet olivat pienempiä kuin puhdistamon yläpuolella. Nitriitti-nitraattia jokisuun vedessä oli sen sijaan selvästi enemmän kuin kahdella ylemmällä näytteenottopaikalla. Lisäksi heinäkuun näytteenottokierroksella kokonaisfosforin määrä oli puhdistamon alapuolisella näytteenottopaikalla jonkin verran suurempi (96 µg/l) kuin puhdistamon yläpuolella (60 µg/l). Muiden vedenlaatumuuttujien osalta merkittäviä eroja ei ollut kuitenkaan havaittavissa. 11 µg/l 120 Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi III_2012 VII_2012 VIII_2012 III_2012 VII_2012 VIII_2012 Kuva 9 Veden ravinnepitoisuudet Ranuanjoessa v Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. Happitilanne oli joen yläosalla heikompi kuin jokisuulla. Maaliskuussa happea oli joen yläosalla vähän (happipitoisuudet 5,1 5,3 mg/l). Jokisuulla happitilanne oli sen sijaan erinomainen (11,5 mg/l). Heinä-elokuussa happipitoisuudet olivat Ranuanjoen yläjuoksulla lähinnä välttävää tasoa, kun taas jokisuulla happitilanne oli erinomainen tai hyvä. Ranuanjoen vesi oli useimmilla näytteenottokerroilla lievästi hapanta. Maaliskuussa vedessä oli melko vähän kiintoainetta (1,6 4,7 mg/l), mutta heinä-elokuussa kiintoainepitoisuudet olivat koholla (12 18 mg/l) joen yläosalla. Jokisuulla kiintoainepitoisuudet Copyright Pöyry Finland Oy

92 jäivät selvästi alhaisemmiksi kuin yläjuoksulla. Sähkönjohtavuusarvot olivat maaliskuussa hieman koholla kaikilla näytteenottopaikoilla, mutta heinä-elokuussa arvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Ranuanjoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat heinä-elokuussa µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet µg/l. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ranuanjoki oli siis rehevä. Kaikkien näytteenottotulosten perusteella joen vesi oli vähäravinteisinta jokisuun näytteenottopaikalla (R1), kun taas korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin puhdistamon alapuolisella näytteenottopaikalla R24. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja esiintyi kaikilla Ranuanjoen näytteenottopaikoilla. Jätevedenpuhdistamon yläpuolella (R30) pitoisuudet olivat yli 80 pmy/100 ml maaliskuussa ja heinäkuussa. Puhdistamon alapuoleisella näytteenottopaikalla R24 bakteeritiheys oli maaliskuussa 146 pmy/100 ml ja heinäkuussa 43 pmy/100 ml. Elokuussa bakteeritiheys oli 24 pmy/100 ml kummallakin näytteenottopaikalla. Ranuanjoen suulla (R1) bakteeritiheydet olivat 6 17 pmy/100 ml eli selvästä pienempiä kuin yläjuoksulla. Jokiveden hygieeninen laatu oli huonontunut joen yläjuoksulla maaliskuussa ja heinäkuussa, mutta elokuussa laatu oli melko hyvä. Jokisuulla veden hygieeninen laatu oli erinomainen kaikilla näytteenottokerroilla. Ranuan jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Ranuanjoen yläosalle. Ranuan vuoden 2012 jätevesikuormituksen laskennallinen vaikutus Ranuanjoen yläosalla oli todettavissa etenkin typpipitoisuuksissa. Kokonaisfosforipitoisuus kasvoi laskennallisen arvion perusteella vuoden 2012 keskivirtaamatilanteessa (2,4 m 3 /s) 0,3 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 37 µg/l. Alivirtaamatilanteissa pitoisuuskasvu oli jonkin verran suurempaa, 1,1 µg P/l ja 136 µg N/l. Virtaama arvioitiin Siuruanjoen Leuvankosken vuoden 2012 virtaamista valuma-alueen koon suhteessa. Ranuan jätevedenpuhdistamolta v vesistöön kohdistunut ravinnekuormitus oli aiempaa pienempää, typen osalta samaa tasoa kuin v Iijoen alaosan alue Iijoen alaosalle johdetaan Yli-Iin ja Iin taajamien käsitellyt jätevedet ja lisäksi lähellä jokisuuta on kaksi kalankasvatuslaitosta, Myhkyri Oy:n ja Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitos. Veden laatua seurattiin seitsemällä pisteellä, joista ylin (I36) sijaitsee Siuruanjoen ja Yli-Iin jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella, seuraavat I12 ja I10 Myhkyrin ja VP13310 (Raasakka) ja I9 Raasakan kalanviljelylaitoksen ylä- ja alapuolella. Ii7 sijaitsee Iijoen tulvauomassa ja alin piste I3 Iin jätevesien purkupaikan alapuolella. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi seurannasta Raasakan voimalaitoksen kohdalla 14 kertaa vuonna Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 6 ja osan 1 liitteessä 1. Iijoen pääuoman yhteistarkkailutulokset on esitetty liitteessä 8 ja ympäristöhallinnon seurantatulokset liitteessä 9. Iijoen alaosalla vesi oli kaikilla näytteenottokerroilla lievästi hapanta (ph 6,6 6,9). Happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuusarvot luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Keväällä vesi oli jonkin verran vaaleampaa kuin kesällä ja elokuussa vesi oli vielä jonkin verran tummempaa kuin heinäkuussa. Kiintoainepitoisuudet olivat maaliskuussa määritysrajan tuntumassa, ja heinä-elokuussa pitoisuudet olivat matalia. Ainoastaan Iijoen suualueella jätevedenpuhdistamon alapuolella (I3) esiintyi runsaasti kiintoainetta (37 mg/l) heinäkuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

93 Maaliskuussa fosforipitoisuudet kasvoivat alavirtaan päin mentäessä, mutta typpipitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kaikilla näytteenottopaikoilla (Kuva 10). Heinäelokuussa ravinnepitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kaikilla näytteenottopaikoilla. Heinä-elokuun kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 13 µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi III_2012 VII_2012 VIII_2012 III_2012 VII_2012 VIII_2012 Kuva 10 Veden ravinnepitoisuudet Iijoen alaosalla v Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita µg/l. Ravinnepitoisuuksien perusteella Iijoen alaosa oli siten lähinnä keskiravinteinen vesistö. Kasvukaudella nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikilla näytteenottopaikoilla. Ammoniumtypen pitoisuudet vaihtelivat kasvukaudella välillä <5 30 µg/l eli myös ammoniumtypen määrä suhteessa kokonaistypen määrään oli alhainen ( 7 %). Myös fosfaattifosforin pitoisuudet jäivät kasvukaudella melko pieniksi (<2 5 µg/l). Minimiravinteena toimi laskennallisesti joko fosfori tai typpi tai kumpikin yhdessä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet olivat Iijoen alaosalla 0 15 pmy/100 ml eli veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Suurin bakteeritiheys mitattiin elokuussa Iin jätevedenpuhdistamon alapuolelta (I3). Toimijoiden vuoden 2012 kuormituksen laskennallinen vaikutus Iijoen veden laatuun laimentumissuhteen perusteella laskettuna oli pieni. Laskennallinen vaikutus fosforipitoisuuteen oli enimmillään syyskuun alivirtaamatilanteessa Iin puhdistamon kohdalla noin 0,27 µg/l. Keskivirtaamatilanteessa fosforilisäykset olivat <0,01 0,19 µg/l. Vaikutus typpipitoisuuteen oli keskivirtaamatilanteessa noin 0,3 4,8 µg/l ja vastaavasti alivirtaamatilanteessa noin 0,4 6,7 µg/l. Suurin laskennallinen typpilisäys muodostui Iin kohdalle. Iin puhdistamon kuormitus on ollut viime vuosina ohitusten vuoksi tavanomaista suurempaa. Virtaamana laskelmassa käytettiin Yli-Iin Maalismaan ja Raasakan vuoden 2012 arvoja. Iijoen alaosan toimijoiden jätevesien vaikutus Iijoen veden latuun oli kokonaisuudessaan siksi vähäinen, että niillä ei arvioida olleen merkittävää vaikutusta Iijoen kalastoon tai kalastukseen. 6 VEDEN LAADUN KEHITYS Veden ravinnepitoisuuksien kehitystä vuosina on tarkasteltu Iijoessa tarkkailualueen yläosalla Pudasjärjellä (I109) ja alaosalla Raasakassa (VP13310) sekä Ranuanjoen suulla (R1). Epäorgaanisten ravinteiden osalta mukana ovat vain kesän tulokset. Kehityskuvissa esitetyt trendiviivat ovat suuntaa antavia, eikä niille ole esitetty selitysasteita. Copyright Pöyry Finland Oy

94 Iijoen ravinnepitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 11). Fosfaattifosforin pitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua Raasakassa. Epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskua sekä Raasakan että Pudasjärven havaintopaikoilla. Ranuanjoessa typpipitoisuudet ovat pienentyneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat hieman kasvaneet (Kuva 12). 14 µg/l µg/l Kokonaisfosfori Pudasjärvi I109 Power (Pudasjärvi I109) Fosfaattifosfori Raasakka Power (Raasakka) Pudasjärvi I109 Raasakka Power (Pudasjärvi I109) µg/l µg/l Kokonaistyppi Pudasjärvi I109 Power (Pudasjärvi I109) Raasakka Epäorgaaninen typpi Power (Raasakka) Pudasjärvi I109 Raasakka Power (Pudasjärvi I109) Kuva 11 Veden ravinnepitoisuuksien kehitys Iijoessa Pudasjärvellä ja Iin Raasakassa v Copyright Pöyry Finland Oy

95 15 µg/l Fosfori µg/l Typpi Kok.P PO4-P Kok.N Eo.N Power (Kok.P ) Power (PO4-P) Power (Kok.N) Power (Eo.N) Kuva 12 Veden ravinnepitoisuuksien kehitys Ranuanjoen suulla v AINEVIRTAAMAT Ainevirtaamia tarkasteltiin Iijoen Raasakan voimalaitoksen (VP13310) virtaamien ja vedenlaatuaineiston perusteella. Ainevirtaamat ovat suurimmillaan tulvan aikana, joten vesinäytteet on pyritty ottamaan tulvahuipun aikoihin (Kuva 13). Vuoden 2012 ainevirtaamat laskettiin aiempaan tapaan integraatiomenetelmällä, eli vuoden jokaisen m 3 /s Virtaama v Raasakka t/d Kiintoaine kg/d Fosfori kg/d Typpi Kok.P PO4-P Kok.N Eo.N Kuva 13 Iijoen Raasakan virtaama ja ainevirtaamat v Copyright Pöyry Finland Oy

96 vuorokauden ainevirtaamat laskettiin vuorokautisista virtaamista (m 3 /s) kutakin ajankohtaa lähimpänä olleen pitoisuushavainnon perusteella. Ainevirtaamat noudattelevat virtaaman vaihtelua (Kuva 13). Mereen kulkeutuneet ainemäärät olivat v edellisvuosia suurempia (Taulukko 1), mikä johtui ennen muuta tavallista suuremmista virtaamista (Kuva 5). Taulukko 1 Ravinteiden ja kiintoaineen ainevirtaamat (t/a) lähellä Iijoen suuta Raasakan voimalaitoksen kohdalla v Kok.P PO 4 -P Kok.N Eo.N Kiintoaine Iijoki, Raasakka YHTEENVETO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailu toteutettiin v vuosille laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa on mukana kuusi jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus, Hirvaskosken Vesiosuuskunta sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja Voimalohi Oy:n Raasakan laitos. Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin joki. Humusvaikutus ja ravinteisuus kasvavat jokisuuta kohden. Ihmistoiminnan vaikutukset on arvioitu huomattaviksi Kipinän alapuolisessa Iijoessa voimatalousrakentamisesta johtuen. Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulee laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. Vesinäytteet otettiin v pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa toimijoiden kuormituspisteiden ylä- ja alapuolelta. Muutamilla pisteillä tarkkailu oli tiheämpää. Iijoen suulla Raasakan voimalaitoksen kohdalta näytteet otettiin 14 kertaa vuodessa Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta. Vuosi 2012 oli lämpötiloiltaan melko tavanomainen mutta selkeästi normaalia sateisempi. Keskivirtaamat olivat Iijoessa vuositasolla % tavanomaista suurempia ja Siuruanjoessa noin 18 % tavanomaista suurempia. Tulvahuippu ajoittui huhtitoukokuun vaihteeseen ja tulva-ajan huippuvirtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Alkuvuonna 2012 virtaamat olivat lähes tavanomaista tasoa, mutta kesän ja syksyn suuret sademäärät näkyivät virtaamien kasvuna sekä kesällä että lokamarraskuussa. Joulukuun virtaamat olivat lähellä tavanomaista tasoa. Iijoen ainevirtaamat Raasakassa olivat v isoista virtaamista johtuen selvästi edellisvuotta suurempia. Copyright Pöyry Finland Oy

97 Iijoessa happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä. Kesän fosforipitoisuudet ja Pudasjärven kesän keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus olivat pääosin lievästi reheville vesille tyypillisiä. Tarkkailualueella ei ollut havaittavissa selkeitä säännöllisiä veden laadun muutoksia vaan pitoisuudet vaihtelivat ajoittain ja paikoittain mm. virtaamatilanteen mukaan. Hygieenisen laatunsa puolesta vedet soveltuivat pääosin hyvin uimiseen. Pääuomassa toimijoiden kuormituksen havaitut vaikutukset jäivät melko satunnaisiksi ja vähäisiksi. Laimentumissuhteen perusteella Iin taajaman jätevedet nostivat typpipitoisuutta enimmillään kesän alivirtaamatilanteessa noin 6,7 µg/l ja Pudasjärven jätevedet noin 3,6 µg/l. Pääuoman purkualueilla kuormituksen vaikutus veden fosforitasoon jäi vähäiseksi laskennallisen pitoisuuslisäysten ollessa alivirtaamatilanteessakin alle 0,5 µg/l. Ranuanjoessa oli ajoittain viitteitä mahdollisesta Ranuan jätevesien vaikutuksesta, mutta veden laatuun Ranuajoen yläosalla vaikuttaa myös Takajärvestä tulevat vedet sekä hajakuormitus. Typpipitoisuuksissa oli jonkin verran eroa elokuussa, jolloin alapuolella, joskaan ei välittömästi purkupaikan alapuolella, todettiin hieman korkeampia ravinnepitoisuuksia kuin yläpuolella. Lisäksi elokuussa todettiin fosforipitoisuuden hieman kohonneen puhdistamon alapuolisella näytteenottopaikalla yläpuolisen näytteenottopaikan pitoisuuteen verrattuna. Talvella happitilanne oli joen yläosalla huono. Kesän ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillisiä. Ranuanjokisuulla veden laatu oli pääosin parempi kuin yläjuoksulla. Ranuajärvessä happitilanne oli ilmastuksen ansiosta kohtalainen järven länsiosassa, mutta itäosan syvänteessä happipitoisuudet olivat huonoja täyskierron aikana otettuja näytteitä lukuun ottamatta. Järvi oli ravinnetasoiltaan rehevä ja järvellä havaittiin sinilevää heinäkuun alusta syyskuun loppuun asti. Syötteen matkailukeskuksen jätevedet suotautuvat maaperään, ja jätevesien vaikutus oli havaittavissa purkualtaan läheisyydessä sijaitsevassa pohjavesiputkessa kohonneena sähkönjohtavuutena ja typpipitoisuutena. Pärjänjokea kohden pitoisuudet laskivat. Pärjänjoen veden laadussa ei ollut havaittavissa viitteitä Syötteen jätevesistä. Pärjänjoen vedenlaatu oli hyvä ja vesi vähäravinteista. Iijoen kokonaisravinnepitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole pitoisuuksissa juuri havaittavissa. Fosfaattifosforin pitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua Raasakassa kohdalla. Toisaalta epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskua Raasakassa. Ranuanjoella typpipitoisuudet ovat pienentyneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat hiukan kasvaneet VIITTEET Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, Å Water chemical analyses and/or algal assay? -Sewage effluent and polluted lake studies. Mitt. Int. Ver. Limnol. 21, Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89: Korhonen, J. & Haavanlammi, E (toim.). Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8 / Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Copyright Pöyry Finland Oy

98 Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Moniste. www-sivut: ympäristöhallinto (internet-sivut osoitteessa: ja OIVA-tietopalvelu osoitteessa 18 Copyright Pöyry Finland Oy

99 Liite 1 Seurantapisteet Iijoen alaosalla ja Ranuanjoessa Seurantapiste Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta (nro) Pudasjärven alue Iijoki 20-tien silta I Pudasjärvi (615) Pudasjärvi Pud Pudasjärvi (615) Iijoki Petäjäkangas I Pudasjärvi (615) Syötteen alue Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp Pär Pudasjärvi (615) Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär Pudasjärvi (615) Ranuan jätevesien tarkkailu Ranuanjoki RI purkup. yp R Ranua (683) Ranuanjoki 6 R Ranua (683) Ranuanjoki R3 alaosa R Ranua (683) Iijoen alaosan alue Iijoki, Yli-Ii silta I Yli-Ii (972) Iijoki 851-tien silta, Myhkyri yläp. I Ii (139) Iijoki Myhkyrin kalal ap I Ii (139) Iijoki I9 4 tien s I Ii (139) Iijoki Illinsuvanto Ii Ii (139) Iijoki Iin jätevesipurkup ap I Ii (139) Ohjelmaan kuuluvat ympäristökeskusten seurantapisteet Iijoen alaosalla ja Ranuanjoen alueella Seurantapiste Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta (nro) Ranuanjoen alue Ranuanjärvi 25 (LAP) Raj Ranua (683) Iijoki Iijoki Kipinä (PPO) I Pudasjärvi (615) Iijoki Raasakan voimalaitos (PPO) Ii (139) LAP = Lapin ELY-keskus, PPO = Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syötteen pohjavesitarkkailun havaintoputkien koordinaatit Ak Ak Ak Ak Ak Ak

100

101

102

103 Pärjänjoki, Petäjäkoski Pär7 Pär6 Jäteveden purku / varastoallas Velvoitetarkkailu Sähkökoekalastus Pärjänjoki, Riihiaho Tilaaja Taajamat ja kalankasvatuslaitokset Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Työn nimi Iijoen alaosan yhteistarkkailu Sisältö Syöte, Pärjänjoki Sähkökoekalastuskohteet ja veden laadun tarkkailupisteet Pvm Mittakaava 1: N:o Liite 3

104

105 Ak21 Ak20 Ak5 Wp Ak6 Wp Jäteveden purku / varastoallas Ak Wp Ak14 Wp Jätevesiviemäri Purkuallas Wp Pohjaveden virtaussuunta Vesipinta syksy 1999/2000 Tilaaja Taajamat ja kalankasvatuslaitokset Työn nimi Iijoen alaosan yhteistarkkailu Avo-oja Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Sisältö Syöte Pohjavesiputket Pvm Mittakaava 1:7000 N:o Liite 4

106

107 Raj25 Ranuanjärvi 18 Ranuan jätevedenpuhdistamo R30 R24 Ranuanjoki, Palkkimaa Ranuanjoki, alaosa R1 Tilaaja Taajamat ja kalankasvatuslaitokset Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Ympäristöhallinnon tarkkailu Velvoitetarkkailu Sähkökoekalastus Työn nimi Iijoen alaosan yhteistarkkailu Sisältö Ranua Sähkökoekalastuskohteet ja veden laadun tarkkailupisteet Pvm Mittakaava 1: N:o Liite 5

108

109 Raasakan kalanviljelylaitos I9 Ii I10 Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitos I3 I12 Iin jätevedenpuhdistamo Ympäristöhallinnon tarkkailu Velvoitetarkkailu Tilaaja Taajamat ja kalankasvatuslaitokset Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Työn nimi Iijoen alaosan yhteistarkkailu Sisältö Kuormittajat ja veden laadun tarkkailupisteet Pvm Mittakaava 1: N:o Liite 6