4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt
|
|
- Kalle Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Differentiaaliyhtälöt c Pekka Alestalo 2015 Tässä monisteessa käydään läpi tavallisiin differentiaaliyhtälöihin liittyviä peruskäsitteitä ja ratkaisuperiaatteita. Luennolla lasketaan esimerkkitehtäviä ja oppikirjoista niitä löytyy lisää. Tähdellä merkityt kappaleet, lauseeseen 4.1 johdatteleva esimerkki ja Wronskin determinantti ovat lähinnä oheislukemista syksyn 2015 kursseilla. 4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä esiintyy varsinkin mekaniikassa liikeyhtälöiden kohdalla ja neljännen kertaluvun yhtälöitä esimerkiksi lujuusopissa palkkien taipumiseen liittyvissä tehtävissä. Muiden kertalukujen differentiaaliyhtälöitä tulee sovelluksissa vastaan selvästi harvemmin, mutta matemaattisessa mielessä niiden käsittely ei juurikaan poikkea toisen kertaluvun tapauksesta. Lisäksi korkeamman kertaluvun yhtälöillä on suora yhteys 1. kertaluvun differentiaaliyhtälöryhmiin, kuten myöhemmin nähdään. Seuraavassa esitellään yhtälöihin liittyviä käsitteitä yleisessä lineaarisessa tapauksessa, mutta käytännön esimerkeissä keskitytään toisen kertaluvun vakiokertoimiseen tapaukseen, joka on myös sovellusten kannalta kaikkein tärkein. 4.1 Lineaarinen differentiaaliyhtälö Kertalukua n oleva lineaarinen differentiaaliyhtälö on muotoa a n (x)y (n) + a n 1 (x)y (n 1) + + a 1 (x)y + a 0 (x)y = r(x), missä funktiot a i (x) ja r(x) tunnetaan. Yhtälö on homogeeninen, jos r(x) 0, muuten epähomogeeninen. Se on vakiokertoiminen, jos jokainen a i (x) = vakio; sen sijaan funktion r(x) ei tarvitse olla vakio. Yhtälöä kutsutaan lineaariseksi, koska homogeenisen yhtälön ratkaisujen y 1 (x) ja y 2 (x) lineaarikombinaatio y(x) = Ay 1 (x) + By 2 (x) on edelleen ratkaisu, kun A, B ovat vakioita. Tämä ominaisuus yleistyy myös useamman kuin kahden ratkaisun lineaarikombinaatioille. Toisin kuin 1. kertaluvun yhtälöiden tapauksessa, ei kertaluvusta kaksi eteenpäin ole mitään helppoa ja käytännöllistä tapaa johtaa yhtälön yleistä ratkaisua. Sen vuoksi tutkimme asiaa aloittamalla homogeenisesta tapauksesta. 1
2 4.2 Lineaarinen homogeeninen differentiaaliyhtälö Kertaluku kaksi Päästäksemme jollakin tavalla alkuun, yritämme ratkaista vakiokertoimisen 2. kertaluvun yhtälön y + py + qy = 0 kokeilemalla integroivan tekijän käyttöä samaan tapaan kuin 1. kertaluvun yhtälöiden tapauksessa. Tässä siis p, q R ovat vakioita. Ensimmäisen kertaluvun yhtälöille integroiva tekijä on muotoa e λ 1x sopivalla kertoimella λ 1, joten kokeillaan tällaista kerrointa. Näin saadaan e λ 1x y (x) + pe λ 1x y (x) + qe λ 1x y(x) = 0. (1) Jotta tulos voitaisiin integroida kaksi kertaa, sitä täytyy verrata tulon toisen derivaatan lausekkeeseen d 2 dx 2 (e λ 1x y(x)) = e λ 1x y (x) 2λ 1 e λ 1x y (x) + λ 2 1e λ 1x y(x). Yhtälön (1) vasen puoli voidaan siis kirjoittaa 2. kertaluvun derivaataksi ainoastaan silloin, kun p = 2λ 1 ja q = λ 2 1, ts. q = (p/2) 2. Tämän tapauksen pystymme kuitenkin ratkaisemaan täydellisesti: y (x) 2λ 1 y (x) + λ 2 1y(x) = 0 e λ 1x y (x) 2λ 1 e λ 1x y (x) + λ 2 1e λ 1x y(x) = 0 d2 dx 2 (y(x)e λ 1x ) = 0 y(x)e λ1x = C 1 + C 2 x y(x) = C 1 e λ1x + C 2 xe λ1x, jossa C 1, C 2 R ovat vakioita. Olemme siis johtaneet seuraavan tuloksen. Lause 4.1 Jos λ 1 R, niin differentiaaliyhtälön y 2λ 1 y + λ 2 1y = 0 kaikki ratkaisut (= yleinen ratkaisu) ovat muotoa jossa C 1, C 2 R ovat vakioita. y(x) = C 1 e λ 1x + C 2 xe λ 1x, Kyseessä olevan differentiaaliyhtälön yleinen ratkaisu on siis kahden "erilaisen" ratkaisun y 1 (x) = e λ 1x ja y 2 (x) = xe λ 1x lineaarikombinaatio yleisillä kertoimilla. Osoittautuu, että vastaava ominaisuus pätee yleisemminkin, mutta ennen ko. tuloksen muotoilua tutkitaan tarkemmin ratkaisujen "erilaisuutta". 2
3 Yllä olevassa tuloksessa y 2 (x)/y 1 (x) = x ei ole vakio, ts. y 2 vakio y 1. Tämä ominaisuus vastaa kahden vektorin lineaarista riippumattomutta, joten yleisemmin funktioita y 1, y 2 : I R kutsutaan lineaarisesti riippumattomiksi (LRT) välillä I, jos y 2 (x)/y 1 (x) ei ole (sama) vakio välillä I. Määritelmää voidaan muokata myös täsmällisempään muotoon c 1 y 1 (x) + c 2 y 2 (x) = 0 kaikilla x I c 1 = c 2 = 0, josta se yleistyy myös useamman funktion tapaukseen (myöhemmin). Esimerkki 4.2 Osoita, että funktiot sin x, cos x ovat LRT reaaliakselilla. Toisen kertaluvun lineaaristen homogeenisten differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen perustuu seuraavaan tulokseen. Lause 4.3 Olkoot I R avoin väli ja p, q : I R jatkuvia funktioita. Tällöin (i) differentiaaliyhtälöllä y + p(x)y + q(x)y = 0 on LRT ratkaisut y 1, y 2 : I R, (ii) ja sen yleinen ratkaisu saadaan minkä tahansa LRT ratkaisuparin y 1, y 2 avulla muodossa y(x) = C 1 y 1 (x) + C 2 y 2 (x), C 1, C 2 R. Lisäksi (iii) ratkaisu on yksikäsitteinen, jos kiinnitetään alkuehdot y(x 0 ) = α, y (x 0 ) = β jossakin pisteessä x 0 I. Lauseen todistus yleisessä tapauksessa on hankalahko ja sivuutetaan. Palaamme kuitenkin kohtaan (iii) alempana esimerkin jälkeen. Lauseessa esiintyviä LRT ratkaisuja y 1, y 2 kutsutaan differentiaaliyhtälön perusratkaisuiksi, jotka yhdessä muodostavat ratkaisujen perusjärjestelmän. Perusjärjestelmä ei ole yksikäsitteinen, vaan siinä esiintyvät funktiot voidaan valita monilla eri tavoilla. Esimerkki 4.4 Differentiaaliyhtälön y y = 0 ratkaisuja 1 ovat ainakin y 1 (x) = e x ja y 2 (x) = e x. Ne muodostavat perusjärjestelmän, koska y 2 (x)/y 1 (x) = e 2x ei ole vakio. Yleinen ratkaisu on siis muotoa y(x) = C 1 e x + C 2 e x, C 1, C 2 R. 1 Palaamme hieman myöhemmin siihen, miten nämä löydetään systemaattisella tavalla. 3
4 Toisaalta myös hyperboliset funktiot cosh x ja sinh x toteuttavat yhtälön, eikä niiden suhde sinh x/ cosh x = tanh x ole vakio. Yleinen ratkaisu voidaan siis antaa myös vaihtoehtoisessa muodossa y(x) = A cosh x + B sinh x, A, B R. Kerrointen C 1, C 2 ja A, B yhteys selviää, kun hyperboliset funktiot esitetään eksponenttifunktioiden avulla. Lauseen 4.3 kohdan (iii) ominaisuus liittyy kiinteästi perusratkaisujen lineaariseen riippumattomuuteen. Jos nimittäin yleisen ratkaisun lausekkeeseen sijoitetaan annetut alkuehdot, päädytään yhtälöpariin { C 1 y 1 (x 0 ) + C 2 y 2 (x 0 ) = α C 1 y 1(x 0 ) + C 2 y 2(x 0 ) = β, jossa tuntemattomia ovat kertoimet C 1, C 2. Yhtälöryhmän kerroinmatriisin determinantti on W (y 1, y 2 )(x 0 ) y 1(x 0 ) y 2 (x 0 ) y 1(x 0 ) y 2(x 0 ) = y 1(x 0 )y 2(x 0 ) y 1(x 0 )y 2 (x 0 ), joten kertoimet määräytyvät yksikäsitteisesti täsmälleen silloin, kun W (y 1, y 2 )(x 0 ) 0. Suoraan yhtälön perusteella 2 voidaan osoittaa, että ratkaisuille y 1, y 2 joko W (y 1, y 2 )(x) on identtisesti nolla tai W (y 1, y 2 )(x) 0 kaikilla x. Toisaalta ( ) d y2 (x) = y 1(x)y 2(x) y 1(x)y 2 (x) = W (y 1, y 2 )(x), dx y 1 (x) y 1 (x) 2 y 1 (x) 2 joten vakioiden yksikäsitteisyys on yhtäpitävää LRT-ehdon "y 2 /y 1 ei vakio" kanssa. Determinanttia W (y 1, y 2 )(x) kutsutaan funktioiden y 1, y 2 Wronskin determinantiksi, ja sen avulla lineaarista riippumattomuutta voidaan helposti tutkia myös useamman kuin kahden funktion tapauksessa. Alkuehtojen lisäksi differentiaaliyhtälöihin voi liittyä reunaehtoja, jotka ovat esimerkiksi muotoa y(x 1 ) = β 1, y(x 2 ) = β 2. Tällöin ratkaisu ei aina ole yksikäsitteinen tai niitä ei ole lainkaan. Esimerkki 4.5 Reuna-arvotehtävällä y + y = 0, y(0) = 0, y(π) = 1, ei ole ratkaisua. 2 Harjoitustehtävä: Osoita, että W P (x) = p(x)w, joten W (x) = Ce 4
5 4.2.2 Kertaluku n > 2 Tarkastellaan yleistä homogeenista n:nnen kertaluvun differentiaaliyhtälöä y (n) + a n 1 (x)y (n 1) + + a 1 (x)y + a 0 (x)y = 0, (2) jossa kerroinfunktiot a i (x) ovat jatkuvia jollakin välillä I. Sen ratkaisujen erilaisuutta ei voida enää tutkia yksinkertaisesti funktioiden suhteiden avulla, vaan on käytettävä yleistä lineaarisen riippumattomuuden käsitettä. Määritelmä 4.6 Välillä I R määritellyt funktiot y 1,..., y n ovat lineaarisesti riippumattomia (LRT), jos pätee: c 1 y 1 (x) + + c n y n (x) = 0 kaikilla x I c 1 = c 2 = = c n = 0. Esimerkki 4.7 Osoita, että polynomit 1, x, x 2,..., x n ovat LRT reaaliakselilla. Differentiaaliyhtälön (2) yleinen ratkaisu saadaan seuraavalla tavalla. (i) Jos y 1 ja y 2 ovat yhtälön ratkaisuja, niin myös y = C 1 y 1 +C 2 y 2 on ratkaisu, kun C 1, C 2 ovat vakioita. Sama yleistyy myös useammalle ratkaisulle, eli ratkaisujen lineaarikombinaatiot ovat ratkaisuja. (ii) Yhtälöllä on välillä I määritellyt perusratkaisut y 1 (x),..., y n (x), joilla on se ominaisuus, että kaikki muut ratkaisut saadaan kaavasta y(x) = C 1 y 1 (x) + + C n y n (x), kun C 1,..., C n ovat vakioita. Sanotaan: y 1,..., y n muodostavat perusjärjestelmän. (iii) Jollakin tavalla löydetyt ratkaisut y 1 (x),..., y n (x) muodostavat perusjärjestelmän, jos ne ovat lineaarisesti riippumattomia välillä I. (iv) Ratkaisusta tulee yksikäsitteinen, jos vaaditaan alkuehdot y(x 0 ) = α 0, y (x 0 ) = α 1,..., y (n 1) (x 0 ) = α n 1 jossakin pisteessä x 0 I. (v) Käytännössä lineaarinen riippumattomuus on yhtäpitävää sen kanssa, että funktioiden Wronskin determinantti W (x) 0 jollakin x. Funktio W (x) muodostetaan laskemalla determinantti n n-matriisista, jonka i:nnellä rivillä ovat luvut y (i) 1 (x),..., y n (i) (x), 0 i n 1. Huom: y (0) = y. 5
6 4.3 Vakiokertoiminen erikoistapaus Vakiokertoimisessa toisen kertaluvun yhtälössä y + py + qy = 0 luvut p, q R ovat vakioita. Yhtälön yleiseen ratkaisuun tarvittavat perusratkaisut saadaan sijoittamalla yhtälöön yrite y(x) = e λx, joka johtaa ns. karakteristiseen yhtälöön λ 2 + pλ + q = 0. Sen juurten λ 1, λ 2 C avulla perusjärjestelmä saadaan seuraavalla tavalla: (i) Jos juuret ovat erisuuret ja reaaliset, niin y 1 (x) = e λ 1x ja y 2 (x) = e λ 2x. (ii) Jos kyseessä on (reaalinen) kaksoisjuuri λ = λ 1 = λ 2, niin y 1 (x) = e λx ja y 2 (x) = xe λx. Perustelu: Lause 4.1. (iii) Jos juuret ovat imaginaarisia ja muotoa λ = a ± bi, niin y 1 (x) = e ax cos(bx) ja y 2 (x) = e ax sin(bx). Perustelu: Eulerin kaavan perusteella e (a±bi)x = e ax e ±ibx = e ax (cos(bx) ± i sin(bx)), josta voidaan "arvata" sopivat reaaliset ratkaisut. 6
7 4.4 Eulerin lineaarinen differentiaaliyhtälö Toinen käytännön sovelluksissa esiintyvä lineaarinen yhtälötyyppi on x 2 y + axy + by = 0, jossa a, b R ovat vakioita. Sitä kutsutaan Eulerin lineaariseksi differentiaaliyhtälöksi, ja sen perusratkaisut saadaan muotoa y(x) = x r olevaa yritettä käyttämällä. Yritteen sijoittaminen johtaa yhtälöön r 2 + (a 1)r + b = 0, jonka juurten avulla Eulerin differentiaaliyhtälön perusjärjestelmä saadaan seuraavalla tavalla: (i) Jos juuret ovat erisuuret ja reaaliset, niin y 1 (x) = x r 1 ja y 2 (x) = x r 2. (ii) Jos kyseessä on (reaalinen) kaksoisjuuri r = r 1 = r 2, niin y 1 (x) = x r ja y 2 (x) = x r ln x. (iii) Jos juuret ovat imaginaarisia ja muotoa r = α ± βi, niin y 1 (x) = x α cos(β ln x ) ja y 2 (x) = x α sin(β ln x ). Itseisarvojen tarpeellisuus riippuu potensseista r ja α sekä siitä, tutkitaanko ratkaisuja alueessa x > 0 vai x < 0. 7
8 4.5 Epähomogeeninen DY Epähomogeenisen toisen kertaluvun differentiaaliyhtälön yleinen ratkaisu on muotoa y + p(x)y + q(x)y = r(x) y(x) = C 1 y 1 (x) + C 2 y 2 (x) + y 0 (x), missä y 1 ja y 2 ovat vastaavan homogeenisen yhtälön perusratkaisut ja y 0 on jokin epähomogeenisen yhtälön yksittäisratkaisu. Yksittäisratkaisuksi kelpaa siis mikä tahansa yhtälön y + p(x)y + q(x)y = r(x) toteuttava funktio y 0 (x). Jos p, q ovat vakioita, niin yksittäisratkaisu löydetään käytännössä yritteellä, joka on muotoa "r(x) yleisillä kertoimilla" tai joskus hieman hankalampi. Yhtälöön sijoittamalla saadaan selville nämä kertoimet, mikäli yrite oli oikean tyyppinen. Joissakin erikoistapauksissa yritteeseen täytyy lisätä ylimääräisiä x-kertoimia. Vastaava tulos on voimassa myös korkeamman kertaluvun yhtälöille, mutta emme käsittele niitä tällä kurssilla. Seuraavassa taulukossa on annettu yritteen yleinen muoto vakiokertoimisille toisen kertaluvun yhtälöille, kun r(x) on jokin alkeisfunktio. Jos r(x) koostuu useista eri tyyppisistä osista, niin yritteeseen täytyy ottaa mukaan kaikkia eri osia vastaavat termit. r(x) sisältää yritteen muoto on n-asteisen polynomin A 0 + A 1 x + + A n x n ( +A n+1 x n+1, jos q = 0) sin kx, cos kx A cos kx + B sin kx e cx sin kx, e cx cos kx Ae cx cos kx + Be cx sin kx e kx e kx e kx Ae kx Axe kx, jos k on karakteristisen yhtälön juuri Ax 2 e kx, jos k on karakteristisen yhtälön kaksoisjuuri Muistisääntö: ylimääräisiä x-kertoimia lisätään niin paljon, että yrite antaa ratkaisun. 8
9 4.6 Värähtelyilmiöt Tarkastellaan differentiaaliyhtälöä, joka on muotoa y = f(y). Tässä f on jokin funktio, joka esimerkiksi liikeyhtälöissä (voima = F = ma = my (t)) on muotoa f(y) = F (y)/m. Systeemin tasapainotiloja vastaa erikoisratkaisu y(t) y 0, missä y 0 on funktion f nollakohta. Jos f(0) = 0 (eli tasapainossa y(t) 0), niin alkuperäinen DY voidaan linearisoida korvaamalla lauseke f(y) sen sarjakehitelmän lineaarisella termillä: f(y) = f(0) + f (0)y + f (0) y 2 + f (0)y, 2! jos y on pieni. Tutkimalla linearisoitua yhtälöä y = f (0)y saadaan tietoa systeemin käyttäytymisestä tasapainotilan y = 0 lähellä. Jos f (0) = ω 2 < 0, niin tasapainotilan lähellä ratkaisut ovat likimäärin muotoa y(t) = A cos(ωt) + B sin(ωt), joka esittää värähdysliikettä kulmataajuudella ω. Sanotaan: ω = pienten värähtelyjen kulmataajuus. Yleisessä tapauksessa linearisointi täytyy tehdä tasapainotilan y 0 suhteen, jolloin värähtelyehto tulee muotoon f (y 0 ) = ω 2 < 0. 5 Differentiaaliyhtälöryhmät Differentiaaliyhtälöryhmässä esiintyy n kappaletta tuntemattomia funktioita y 1,..., y n, joiden välillä on n kappaletta differentiaaliyhtälöitä. Tapauksessa n = 2 differentiaaliyhtälöryhmä on esim. muotoa { y 1 = f 1 (x, y 1, y 2 ) y 2 = f 2 (x, y 1, y 2 ), jonka kertaluku on yksi. Differentiaaliyhtälöryhmiä syntyy tilanteissa, joissa systeemin osat vaikuttavat toisiinsa. Käytännössä ainoa tapaus, johon ei tarvita numeerisia menetelmiä, on lineaarinen vakiokertoiminen DY-ryhmä, jossa f i (x, y 1, y 2 ) = a i1 y 1 +a i2 y 2 + r i (x). Alkeellisin ratkaisumenetelmä on ns. eliminointimenetelmä, jonka avulla esimerkiksi lineaarisen vakiokertoimisen DY-ryhmän { y 1 = ay 1 + by 2 y 2 = cy 1 + dy 2 9
10 yleinen ratkaisu saadaan seuraavien vaiheiden kautta: (i) Ratkaistaan ensimmäisestä yhtälöstä y 2 funktioiden y 1, y 1 ja muuttujan x avulla. (ii) Derivoidaan tätä lauseketta, jolloin saadaan y 2 funktioiden y 1, y 1 ja muuttujan x avulla. (iii) Sijoitetaan y 2 ja y 2 jälkimmäiseen yhtälöön, jolloin siihen jää ainoastaan y 1 ja sen derivaattoja. (iv) Ratkaistaan tästä DY:stä funktio y 1. (v) Ratkaistaan lopuksi y 2 käyttämällä kohdassa (i) saatua lauseketta. Tehokkaammat menetelmät perustuvat DY-ryhmän kerroinmatriisin ominaisarvoihin ja -vektoreihin. (KP3-II) DY-ryhmään voi myös liittyä alkuehtoja, jotka ovat muotoa y 1 (x 0 ) = α 1,..., y n (x 0 ) = α n. Kun nämä otetaan huomioon yleisen ratkaisun lausekkeessa, saadaan yleensä yksikäsitteinen ratkaisu. 10
1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt
Teknillinen korkeakoulu Matematiikka Dierentiaaliyhtälöt Alestalo Tässä monisteessa käydään läpi tavallisiin dierentiaaliyhtälöihin liittyviä peruskäsitteitä ja ratkaisuperiaatteita. Esimerkkejä luennoilla
MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö
MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Matematiikka B3 - Avoin yliopisto
2. heinäkuuta 2009 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Lisäharjoitustehtävä Kurssin sisältö (1/2) 1. asteen Differentiaali yhtälöt (1.DY) Separoituva Ratkaisukaava Bernoyulli
3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt 3.1 Homogeeniset lineaariset differentiaaliyhtälöt Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon Jos r(x)
3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T
3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T Huomautus epälineaarisista. kertaluvun differentiaaliyhtälöistä Epälineaarisen DY:n ratkaisemiseen ei ole yleismenetelmää. Seuraavat erikoistapaukset voidaan ratkaista
Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö
Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö Keijo Ruotsalainen Mathematics Division Lineaarinen toisen kertaluvun differentiaaliyhtälö Toisen kertaluvun täydellinen lineaarinen yhtälö muotoa p 2 (x)y + p 1 (x)y
a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0
6. Lineaariset toisen kertaluvun yhtälöt Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt ovat tuntuvasti hankalampia ratkaista kuin ensimmäinen. Käsittelemmekin tässä vain tärkeintä erikoistapausta, toisen kertaluvun
Dierentiaaliyhtälöistä
Dierentiaaliyhtälöistä Markus Kettunen 17. maaliskuuta 2009 1 SISÄLTÖ 1 Sisältö 1 Dierentiaaliyhtälöistä 2 1.1 Johdanto................................. 2 1.2 Ratkaisun yksikäsitteisyydestä.....................
2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.
2. kl:n DY:t Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.) Lause Olkoon f(x 2, x 1, t) funktio, ja oletetaan, että f, f/ x 1 ja f/ x
6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 51 6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt Määritelmä 6.1. Olkoon I R avoin väli. Olkoot p i : I R, i = 0, 1, 2,..., n, ja q : I R jatkuvia
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi A. Lepistö alepisto@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2016 M. Hirvensalo V. Junnila A. Lepistö
5 Differentiaaliyhtälöryhmät
5 Differentiaaliyhtälöryhmät 5.1 Taustaa ja teoriaa Differentiaaliyhtälöryhmiä tarvitaan useissa sovelluksissa. Toinen motivaatio yhtälöryhmien käytölle: Korkeamman asteen differentiaaliyhtälöt y (n) =
4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt 4.1 Homogeeniset lineaariset differentiaaliyhtälöt Homogeeninen yhtälö on muotoa F(x, y,, y (n) ) = 0. (1) Yhtälö on lineaarinen, jos se voidaan
Dierentiaaliyhtälöistä
Dierentiaaliyhtälöistä Markus Kettunen 4. maaliskuuta 2009 1 SISÄLTÖ 1 Sisältö 1 Dierentiaaliyhtälöistä 2 1.1 Johdanto................................. 2 1.2 Ratkaisun yksikäsitteisyydestä.....................
Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä
1 MAT-1345 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen teknillinen yliopisto Risto Silvennoinen Kevät 9 Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä Yksi tavallisimmista luonnontieteissä ja tekniikassa
y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x
BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle / 16. 18.5. Lineaariset differentiaaliyhtälöt, homogeeniset differentiaaliyhtälöt Tehtävä 1: a) Määritä differentiaaliyhtälön y 3y = 14e 4x
Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).
6 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖISTÄ Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva). Newtonin II:n lain (ma missä Yhtälö dh dt m dh dt F) mukaan mg, on kiihtyvyys ja
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Differentiaaliyhtälöt, osa 1 Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 20 R. Kangaslampi Matriisihajotelmista
Dierentiaaliyhtälöistä
Dierentiaaliyhtälöistä Markus Kettunen 14. helmikuuta 2011 1 SISÄLTÖ 1 Sisältö 1 Dierentiaaliyhtälöistä 2 1.1 Johdanto................................. 2 1.2 Ratkaisun olemassaolosta ja yksikäsitteisyydestä...........
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi A. Lepistö alepisto@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2016 M. Hirvensalo V. Junnila A. Lepistö
4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä
1 Laaja matematiikka 5 Kevät 010 4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä Yksi tavallisimmista luonnontieteissä ja tekniikassa esiintyvistä matemaattisista malleista on differentiaaliyhtälö.
Osoita, että eksponenttifunktio ja logaritmifunktio ovat differentiaaliyhtälön
3. Lineaariset differentiaaliyhtälöt 3.1. Lineaariyhtälöiden teoriaa 99. Onko differentiaaliyhtälö y + x(y y )=y + 1 a) lineaarinen, b) homogeeninen? 100. Olkoot funktiot f (x) ja g(x) jatkuvasti derivoituvia
5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT
5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT 5. Ensimmäisen kl:n DY-ryhmät Differentiaaliyhtälöryhmiä tarvitaan useissa sovelluksissa. Useimmat voidaan mallintaa ensimmäisen kertaluvun DY-ryhmien avulla. Ensimmäisen kl:n
BM20A0900, Matematiikka KoTiB3
BM20A0900, Matematiikka KoTiB3 Luennot: Matti Alatalo Oppikirja: Kreyszig, E.: Advanced Engineering Mathematics, 8th Edition, John Wiley & Sons, 1999, luvut 1 4. 1 Sisältö Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt
Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut
Insinöörimatematiikka D, 5.4.06 5. laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut. Etsitään homogeenisen vakiokertoimisen lineaarisen differentiaaliyhtälön kaikki ratkaisut (reaalisessa muodossa). y (5) +4y (4)
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö
MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 15.11.2016 Sisältö Alkeisfunktiot 1.1 Funktio I Funktio f : A! B on sääntö, joka liittää
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 43 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Kuva 12. Esimerkin 4.26(c kuvauksen
Matemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, kevät 01 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi. harjoitus, viikko 1 R1 ke 1 16 D11 (..) R to 10 1 D11 (..) 1. Määritä funktion y(x) MacLaurinin sarjan kertoimet, kun y(0) = ja y (x) = (x
10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
37. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaalihtälöt Tarkastelemme muotoa () ( x) + a( x) ( x) + a( x) ( x) = b( x) olevia htälöitä, missä kerroinfunktiot ja oikea puoli ovat välillä I jatkuvia. Edellisen
y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2
Matematiikan ja tilastotieteen osasto/hy Differentiaaliyhtälöt I Laskuharjoitus 2 mallit Kevät 219 Tehtävä 1. Laske osittaisderivaatat f x = f/x ja f y = f/, kun f = f(x, y) on funktio a) x 2 y 3 + y sin(2x),
Differentiaaliyhtälöt
Differentiaaliyhtälöt Differentiaaliyhtälöksi (lyh. DY) sanotaan yhtälöä, jossa on tuntemattomana jokin funktio y(x) ja jossa esiintyy sen derivaattoja y, y, y, y (4),... Esimerkiksi y + y = x, y y + y
2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.
2. Viikko Keskeiset asiat ja tavoitteet: 1. Peruskäsitteet: kertaluku, lineaarisuus, homogeenisuus. 2. Separoituvan diff. yhtälön ratkaisu, 3. Lineaarisen 1. kl yhtälön ratkaisu, CDH: luvut 19.1.-19.4.
Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:
Differentiaaliyhtälöt, Kesä 216 Harjoitus 2 1. Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia: (a) y = (2 y) 3, (b) y = (y 1) 2, (c) y = 2y y 2. 2. Etsi seuraavien
Matemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, syksy 2016 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi 8. harjoitus, viikko 49 R1 to 12 14 F453 (8.12.) R2 to 14 16 F345 (8.12.) R3 ke 8 10 F345 (7.11.) 1. Määritä funktion f (x) = 1 Taylorin sarja
Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa
Normaaliryhmä Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa x = u(t,x,y), y t I, = v(t,x,y), Funktiot u = u(t,x,y), t I ja v = v(t,x,y), t I ovat tunnettuja Toisen kertaluvun normaaliryhmän ratkaisu
Osa 11. Differen-aaliyhtälöt
Osa 11. Differen-aaliyhtälöt Differen-aaliyhtälö = yhtälö jossa esiintyy jonkin funk-on derivaa
Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.
6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon
Epähomogeenisen yhtälön ratkaisu
Epähomogeenisen yhtälön ratkaisu Lause Olkoot a = a(x), b = b(x) ja f = f(x) jatkuvia funktioita välillä I R ja olkoot y 1 = y 1 (x) ja y 2 = y 2 (x) eräs homogeeniyhtälön y + a(x)y + b(x)y = 0 ratkaisujen
Mat Matematiikan peruskurssi K2
Mat-.3 Matematiikan peruskurssi K Heikkinen/Tikanmäki Kolmas välikoe 6.5. Kokeessa saa käyttää ylioppilaskirjoituksiin hyväksyttyä laskinta. Sivun kääntöpuolelta löytyy integrointikaavoja.. Olkoon F(x,
Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava
Kompleksiluvun logaritmi: ln z = w z = e w Jos nyt z = re iθ = re iθ e inπ, missä n Z, niin saadaan w = ln z = ln r + iθ + inπ, n Z Logaritmi on siis äärettömän moniarvoinen funktio. Helposti nähdään että
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 6 To 22.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 6 To 22.9.2011 p. 1/38 p. 1/38 Ominaisarvotehtävät Monet sovellukset johtavat ominaisarvotehtäviin Yksi
BM20A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi
BM20A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Jouni Sampo 30. maaliskuuta 2015 Sisältö 1 Johdanto 2 1.1 Peruskäsitteitä.................................... 2 1.2 Differentiaaliyhtälöiden ratkaisuista.........................
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 5 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 5 () Numeeriset menetelmät 3.4.2013 1 / 28 Luennon 5 sisältö Luku 4: Ominaisarvotehtävistä Potenssiinkorotusmenetelmä QR-menetelmä
5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT
5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT Ominaisarvo-ongelma Käsitellään neliömatriiseja: olkoon A n n-matriisi. Luku on matriisin A ominaisarvo (eigenvalue), jos on olemassa vektori x siten, että Ax = x () Yhtälön
MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko
MS-A0107 - Differentiaali- integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko 1 Tehtävä Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut: Ratkaisu: a) y y 2y = 4x, b) y + 4y = sin 3x, c) y + 2y + 5y = e x
Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13
4/3/3 Osa. Differen0aaliyhtälöt Differen0aaliyhtälö = yhtälö jossa esiintyy jonkin funk0on derivaa?a. Esim: dx = x2 f x + f xy 2 2m d 2 ψ = Eψ dx 2 Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais Differen0aaliyhtälöt
MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta
4. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 4. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto..25 Tarkastellaan neliömatriiseja. Kun matriisilla kerrotaan vektoria, vektorin
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,
Jouni Sampo. 15. huhtikuuta 2013
B3 Jouni Sampo 15. huhtikuuta 2013 Sisältö 1 Johdanto 2 1.1 Peruskäsitteitä.................................... 2 1.2 Differentiaaliyhtälöiden ratkaisuista......................... 2 2 Ensimmäisen kertaluvun
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi A. Lepistö alepisto@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2016 M. Hirvensalo V. Junnila A. Lepistö
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Ominaisarvoteoriaa Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 22 R. Kangaslampi matriisiteoriaa Kertaus: ominaisarvot
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 12 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 12 () Numeeriset menetelmät 25.4.2013 1 / 33 Luennon 2 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Rungen
MS-C1340 Lineaarialgebra ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Ominaisarvoteoriaa Riikka Kangaslampi Kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Ominaisarvot Kertaus: ominaisarvot Määritelmä
Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1
1. Selvitä missä tason pisteissä annetut funktiot ovat derivoituvia/analyyttisiä. Määrää funktion derivaatta niissä pisteissä, joissa se on olemassa. (a) (x, y) 2x + ixy 2 (b) (x, y) cos x cosh y i sin
1 Johdanto. 1.1 Vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö y = ay. Differentiaaliyhtälöt c Pekka Alestalo 2013
Differentiaaliyhtälöt c Pekka Alestalo 2013 Tässä monisteessa käydään läpi tavallisiin differentiaaliyhtälöihin liittyviä peruskäsitteitä ja ratkaisuperiaatteita. Luennolla lasketaan esimerkkitehtäviä
Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö
Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö x 2 y xy =1/x. 1 / K. Tuominen kimmo.i.tuominen@helsinki.fi MApu II 1/20 20 Esimerkki 2 Ratkaise differentiaaliyhtälö x(ln y)y y ln x =0. 2 / K. Tuominen kimmo.i.tuominen@helsinki.fi
w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.
Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)
13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Differentiaaliyhtälöt, kesä 00 Tehtävät 3-8 / Ratkaisuehdotuksia (RT).6.00 3. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: y = + y + y = + y + ( y ) (y
9. Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista
29 9 Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista Tarkastelemme kertalukua n olevia lineaarisia differentiaaliyhtälöitä y ( x) + a ( x) y ( x) + + a ( x) y( x) + a ( x) y= b( x) ( n) ( n
1 Di erentiaaliyhtälöt
Taloustieteen mat.menetelmät syksy 2017 materiaali II-5 1 Di erentiaaliyhtälöt 1.1 Skalaariyhtälöt Määritelmä: ensimmäisen kertaluvun di erentiaaliyhtälö on muotoa _y = F (y; t) oleva yhtälö, missä _y
Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus
Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus 1 / 51 Lineaarikombinaatio Johdattelua seuraavaan asiaan (ei tarkkoja määritelmiä): Millaisen kuvan muodostaa joukko {λv λ R, v R 3 }? Millaisen
Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,
Differentiaaliyhtälöt, Kesä 06 Harjoitus 3 Kaikissa tehtävissä, joissa pitää tarkastella kriittisten pisteiden stabiliteettia, jos kyseessä on satulapiste, ilmoita myös satulauraratkaisun (tai kriittisessä
4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on
4 4 KORKEAAN KERTAUVUN INEAARISET DIFFERENTIAAIYHTÄÖT Kertalukua olevassa differetiaalihtälössä F(x,,,, () ) = 0 esiit :e kertaluvu derivaatta () = d /dx ja mahdollisesti alempia derivaattoja, :tä ja x:ää.
y + 4y = 0 (1) λ = 0
Matematiikan ja tilastotieteen osasto/hy Differentiaaliyhtälöt I Laskuharjoitus 6 mallit Kevät 2019 Tehtävä 1. Ratkaise yhtälöt a) y + 4y = x 2, b) y + 4y = 3e x. Ratkaisu: a) Differentiaaliyhtälön yleinen
f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim
Y1 (Matematiikka I) Haastavampia lisätehtäviä Syksy 1 1. Funktio h määritellään seuraavasti. Kuvan astiaan lasketaan vettä tasaisella nopeudella 1 l/min. Astia on muodoltaan katkaistu suora ympyräkartio,
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät
1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät 11 Yhtälöryhmä matriisimuodossa m n-matriisi sisältää mn kpl reaali- tai kompleksilukuja, jotka on asetetettu suorakaiteen muotoiseksi kaavioksi: a 11 a 12 a 1n
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Differentiaaliyhtälöt. osa 2 Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 1 R. Kangaslampi Matriisihajotelmista
6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.
1 MAT-13450 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen teknillinen yliopisto Risto Silvennoinen Kevät 2010 6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa. Olemme keskittyneet tässä kurssissa ensimmäisen kertaluvun
Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.
Vapaus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,..., v k R n, missä n {1, 2,... }. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee: jos c 1 v 1 + c 2 v 2 +
1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus
1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus 1.1 Määritelmä ja esimerkkejä Olkoon K kunta, jonka nolla-alkio on 0 ja ykkösalkio on 1 sekä V epätyhjä joukko. Oletetaan, että joukossa V on määritelty laskutoimitus
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 6 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 6 () Numeeriset menetelmät 4.4.2013 1 / 33 Luennon 6 sisältö Interpolointi ja approksimointi Polynomi-interpolaatio: Vandermonden
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 26.9.2016 Pekka Alestalo,
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a
Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa
Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa Lagrangen kerroin Oletetaan aluksi, että f, g : R R. Merkitään (x 1, x ) := (x, y) ja johdetaan Lagrangen kerroin λ tehtävälle min f(x, y) s.t. g(x, y) = 0 Olkoon
Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaarisista differentiaaliyhtälöistä
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Riikka Sjögren Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaarisista differentiaaliyhtälöistä Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Toukokuu 2010 Tampereen
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018 Tehtävä 8 on tällä kertaa pakollinen. Aloittakaapa siitä. 1. Kun tässä tehtävässä sanotaan sopii mahdollisimman hyvin, sillä tarkoitetaan
Ominaisarvo ja ominaisvektori
Ominaisarvo ja ominaisvektori Määritelmä Oletetaan, että A on n n -neliömatriisi. Reaaliluku λ on matriisin ominaisarvo, jos on olemassa sellainen vektori v R n, että v 0 ja A v = λ v. Vektoria v, joka
2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =
BM20A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 2, Kevät 207 Päivityksiä: Tehtävän 4b tehtävänanto korjattu ja vastauksia lisätty.. Ratkaise y, kun 2y x = y 2 e x2. Jos y () = 0 niin mikä on ratkaisu
17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.
99 17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa. Differentiaaliyhtälön x'(t) = f(x(t),t), x(t) n määrittelemän systeemin sanotaan olevan autonominen, jos oikea puoli ei eksplisiittisesti riipu
Lineaarinen yhtälöryhmä
Lineaarinen yhtälöryhmä 1 / 39 Lineaarinen yhtälö Määritelmä 1 Lineaarinen yhtälö on muotoa a 1 x 1 + a 2 x 2 + + a n x n = b, missä a i, b R, i = 1,..., n ovat tunnettuja ja x i R, i = 1,..., n ovat tuntemattomia.
Kanta ja Kannan-vaihto
ja Kannan-vaihto 1 Olkoon L vektoriavaruus. Äärellinen joukko L:n vektoreita V = { v 1, v 2,..., v n } on kanta, jos (1) Jokainen L:n vektori voidaan lausua v-vektoreiden lineaarikombinaationa. (Ts. Span(V
Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut
MS-C34 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt, IV/26 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / t Alkuviikon tuntitehtävä Hahmottele matriisia A ( 2 6 3 vastaava vektorikenttä Matriisia A
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, 14.10.2015 1. Ratkaise rekursioyhtälö x n+4 2x n+2 + x n 16( 1) n, n N, alkuarvoilla x 1 2, x 2 14, x 3 18 ja x 4 42. Ratkaisu. Vastaavan homogeenisen
802320A LINEAARIALGEBRA OSA I
802320A LINEAARIALGEBRA OSA I Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LINEAARIALGEBRA 1 / 72 Määritelmä ja esimerkkejä Olkoon K kunta, jonka nolla-alkio on 0 ja ykkösalkio on 1 sekä
Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä
1 MAT-1345 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen teknillinen yliopisto Risto Silvennoinen Kevät 29 Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä Todetaan ensin ilman todistuksia (tulos on syvällinen) ratkaisujen
2 Johdanto Tassa esityksessa funktiot ovat - ellei muuta sanota - yhden tai useamman reaalimuuttujan reaaliarvoisia funktioita. Funktion kasitteen tas
Dierentiaaliyhtalot/217 I. Ensimmaisen kertaluvun DY I.1. Lineaarinen DY I.2. Separoituva DY I.3. Eksakti DY I.4. Muita DY:ita I.5. Ratkaisun olemassaolo II. Toisen kertaluvun lineaarinen DY II.1. Perusjarjestelma
Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit
Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit Antti Rasila 2016 Ominaisarvot ja ominaisvektorit 1/5 Määritelmä Skalaari λ C on matriisin A C n n ominaisarvo ja vektori v C n sitä
Matemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, 009-010 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi 7 harjoitus 1 Määritä seuraavien potenssisarjojen suppenemissäteet a) k k x 5)k b) k=1 k x 5)k = k k 1) k ) 1) Suppenemissäteen R käänteisarvo
Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5
Differentiaaliyhtälöt II, kevät 27 Harjoitus 5 Heikki Korpela 26. huhtikuuta 27 Tehtävä 2. Määrää seuraavan autonomisen systeemin kriittiset pisteet, ratakäyrät ja luonnostele systeemin aikakehitys: (t)
1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla
7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä
7 Vapaus Kuten edellisen luvun lopussa mainittiin, seuraavaksi pyritään ratkaisemaan, onko annetussa aliavaruuden virittäjäjoukossa tarpeettomia vektoreita Jos tällaisia ei ole, virittäjäjoukkoa kutsutaan