GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

Transkriptio

1 GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK

2 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali - 9,2 milj. ha (n. 30 % maa-alasta) - n suoallasta (yli 20 ha ) - n suokuviota

3 1800- luku ja 1900-luvun alku (GTK perustettu 1886) * Turvetutkimuksia on GTK:ssa (ja edeltävissä organisaatioissa * ) tehty koko laitoksen olemassaolon ajan. *Vanhimmat turvetutkimukset liittyivät soiden luonnonhistoriallisiin selvityksiin ja geologiseen kartoitukseen. *) Geologinen komissioni Geologinen toimikunta Geologinen tutkimuslaitos Geologian tutkimuskeskus

4 Suomen geologinen kartta no N18 (Tammela) 1 : J.J. SEDERHOLM 1892 (suomentanut G. V. LEVANDER)..Murtosoramailla olevat suot,, ovat enimmäkseen autioita valkosammalsoita, jotka usein ovat hyvin vetisiä. Joskus on kasvullisuus suon keskellä ollut niin rikas, että pinta täällä on useita jalkoja korkeammalla, kuin reunoilla. Niin on..rengon Löyttysuossa,.. Täällä on turve paikoittain niin hyvin mädännyt, että siinä rehoittaa ruohokasvullisuus...

5 Suomen geologinen kartta no N21 (Tammisaari) 1 : K. AD. MOBERG 1888 (suomentanut F. G. BERGROTH) Rahkaturvetta ja turvemutaa. Molemmat ovat ne kasvikunnan tuotteista muodostuneet,., että turvemuta on yhdistynyt enemmän tai vähemmän maatuneista sammalista ja alhaisista vesikasveista, jossa ei voi eroittaa eri kasvinosia toisistaan, jota vastoin rahkaturve on muodostunut tuoreista, osaksi vielä kasvunalaisista sammallajeista, joissa jokainen eri kasvinosa usein selvästi näkyy. Näitä molempia maanlajeja tapaa yleensä alanteissa ja jos niitä on kumpiakin yhdessä kohden on rahkaturve aina turvemudan päällä, joka selvästi osoittaa, että jälkimäinen on edellisestä maatunut. (* Huomattakoon : Nämä kuvaukset on tehty vuotta ennen, kun von Post loi tarkan käsitteistön kuvata turvekerrostumia)

6 SYSTEMAATTINEN TURVEVAROJEN KARTOITUS - 70 VUOTTA! (tiedot :Lappalainen & Uhlgren 1991: Turvetutkimusta 50 vuotta) luku * GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus alkoi sota-aikana vuonna 1942, jolloin Suomen energiahuolto oli vaikeuksissa, kun energian tuonti loppui. -- Geologiseen toimikuntaan ohjattiin rahoitusta soiden maastotutkimuksien aloittamiseksi 1941, vapautettiin tutkijoita rintamapalvelusta tutkimuksiin ja perustettiin arkisto *( Arkisto on nykyisin muuttunut tietokannoiksi.) * Työtä johtamaan tuli tohtori Martti Salmi * Vuonna 1942 alkaneet turvetutkimusten maastotyöt ovat keskeytyksettä jatkuneet tähän päivään asti. -Yhä edelleen GTK:n turvetutkimus tuottaa uutta tietoa soista mm. maankäytön suunnittelun pohjaksi ja energiahuollon tarpeita varten. Puranen, Lumiala, Salmi ja kairamies 1942

7 Sota-aika, 1940 luku * GTK etsi turvetta -mm. veturien polttoaineeksi ja sotateollisuuden energialähteeksi * Tutkimuksia tehtiin mm. - Tohmajärven Valkiasuolla - Päkljärven Rillinkisuolla * Sodan lopulla valtio suunnitteli kemiantehdasta; turpeesta voiteluöljyä ja nestemäisiä polttoaineita GTK tutki turvevaroja mm. ; - Kihniön - Parkanon alueella - Vaalan Pelsolla - Ylivieska Iisalmi radan varren suoalueilla

8 Tutkijoita Vaalassa Pelson Venenevalla 1943

9 Pelson Venenevan turvelaji- ja maatuneisuusprofiileja

10

11 1950-luku GTK tutki soita mm. * Etelä-Pohjanmaalla suurta sähkölaitosta varten * Haapaveden alueen suuret suot tutkittiin (mm. Piipsanneva) *Lapissa Lokan altaan alueen turvevaroja tutkittiin alustavasti

12 1960- ja 1970-luvun alku * Turvetutkimuksia tehtiin maaperäkartoitusalueita seuraillen lähinnä Lapissa ja eteläisessä Suomessa (tehtiin vain joitakin energiaturveselvityksiä, koska öljyn hinta oli matalalla ) * Tutkimuksia kasvillisuuden kehityksestä Suomessa jääkauden jälkeen (mm. siitepölystratigrafia) (Mannerheim-ristin ritari Mikko Pöllä toimi maastotöissä työnjohtajana ) Tutkimuksia Peräseinäjoen Haukinevalla

13 Tutkimuksia Lapissa 1970-luvulla

14 1970- luku * Ensimmäisen maailmanlaajuisen öljykriisin (1973 ) seurauksena GTK:n turvetutkimuksia tehostettiin KTM:n erillisrahoituksella * Suomen turvevarojen inventointi määrättiin toistamiseen GTK:n tehtäväksi. (Valtioneuvoston Polttoturvesuotoimikunta) *GTK:n tutkimustavoite nostettiin hehtaariin vuodessa *KTM kokosi sidosryhmistä koostuvan turvetutkimuksen koordinaatioryhmän, joka ohjaa GTK:n turvetutkimusta vielä nykyäänkin. * Maastotutkimusmenetelmiä uudistettiin mm. Suotyyppien havainnoinnin osalta * Tietoa alettiin tallentaa tietojärjestelmiin Tutkijat Tohmajärvellä 1960-luvulla

15 1980-luku Toisen maailmanlaajuisen öljykriisin (1980) seurauksena eduskunta vauhditti GTK:n turvetutkimusta valtioneuvoston Turvekomitean suositusten mukaan. GTK:lle ohjattiin rahoitusta 100 henkilön palkkaamiseen turvetutkimuksiin v ( = GTK:n suurin henkilölisäys kaikkina aikoina) 1980-luvun alussa GTK teki mm... - energiaturveselvityksiä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla - tutki Kittilän soita ( -Kittilään suunniteltiin turvemetanolitehdasta liikennepolttonesteiden tuottamiseksi) - maaperäkartoitti eteläisessä Suomessa turvealueita Kauhajoen Isonevalla Tutkitut alueet olivat suurimmillaan (yli ha/v)

16 1980- ja luku Tutkittiin mm Eri turvelaijien fys. kem. ominaisuuksia (mm. Kemiran Oulun ammoniakkitehtaan hankinta-alueelta) Soiden fosfori- ja rautasaostumia (mm. pigmenttituotantoon) Turvetuhkan sulamiskäyttäytymistä Turpeen balnologista käyttöä

17 1980- ja luku Tutkittiin mm.. Eri turvelajien vaha- ja hartsipitoisuutta kemianteollisuuden taustatiedoksi Soiden energiamäärien laskennassa otettiin käyttöön tarkkatilavuuksiset näytteet.

18 1980- ja 1990 luku Kehitettiin mm. Lentokoneesta mitattua gammasäteilyaineistoa soiden syvyyden arvioinnissa (käytetty vuodesta 1985 alkaen) Maatutkaa sovellettiin turpeen paksuuden mittaamiseen (1980- luvun alusta)

19 1990-luku Valtiongeologi Eino Lappalainen toimitti IPS:lle ja UNESCO:lle Global Peat Resources julkaisun. Mm. tästä ja muista ansiosta hänet kutsuttiin Kiinan tiedeakatemian kunniaprofessoriksi 1996

20 2000 luku Turvevarojen kartoitusmäärä on n ha/v (= 300 n. 100ha suota /v) Arvioita turvemääristä, turpeen uudistumisesta ja turpeen kasvusta Laserkeilausaineisto on korvannut vaaitukset pinnankorkeuden määrityksessä Letkututkalla mitataan soiden paksuutta

21 GTK:N TURVETUTKIMUKSEN TULOKSIA Tulokset on tallennettu digitaaliseen muotoon 1970-luvun puolivälistä lähtien Julkaistu n. 400 kuntakohtaista turvetutkimusraporttia Tehty n.1200 tutkimusselostetta mm. elinkeinoelämälle, ympäristöhallinnolle, maankäytön suunnitteluun jne.

22 GTK:N TURVETUTKIMUKSEN TULOKSIA GTK turvetiedostot: * suota * yli 1 milj. tutkimuspistettä GTK:n TURVEAINEISTO ON ALALLAAN MAAILMAN SUURIN * Tietoa mm, turvekerrostumista suotyypeistä pohjamaalajeista Tutkittu n. 40% Suomen yli 20ha soista Systemaattinen tutkimus alkoi 1942 ja jatkuu. 22

23 GTK: TURVETUTKIMUKSEN TULOKSIA: TIETO SUOMEN TURVEVAROISTA * Teknisesti tuotantokelpoista turvemaata on 1,2 milj. ha. = 13% turvemaiden pinta-alasta (87% ei sovellu teknisesti tuotantoon) Energiaturvetta n. 24 mrd m3 Vaaleaa rahkaturvetta n. 6 mrd m3

24 GTK:N TURVETUTKIMUKSEN TULOKSIA: GTK:n on tehnyt ympäristöhallinnolle n. 260 turvetutkimusselostetta soidensuojelun toteuttamiseksi (vuosina ) GTK on tehnyt n suon suostrategian mukaiset luonnontilaisuusluokitukset ( mm. PP- ja EP liiton maakuntakaavoitusta varten)

25 GTK:N TURVETUTKIMUKSEN TULOKSIA: Avustettu maakuntien liittoja kaavoitusten teossa (mm avustettu 7:ssä maakunnassa) Maakuntakaavoituksessa osallistuttu mm.. Ohjausryhmiin Kaavaselvitysten tekoon Turvevaihekaavaryhmiin Soiden käytön sovittelutyöryhmiin 25

26 GTK:n TURVETUTKIMUS -MIHIN MENNÄÄN..