TALOUSARVIO 2017 SAIRAANHOITOALUEIDEN JA MUIDEN TULOSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 2 TALOUSARVIO 2017 SAIRAANHOITOALUEIDEN JA MUIDEN TULOSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT

2

3 Sisällysluettelo Sivu 1 HYKS-sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Palvelutavoitteet Talous Organisaatio ja henkilöstö HUS-Kuvantaminen HUSLAB 20 2 Hyvinkään sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Palvelutavoitteet Talous Organisaatio ja henkilöstö 32 3 Lohjan sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Palvelutavoitteet Talous Organisaatio ja henkilöstö 42 4 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Palvelutavoitteet Talous Organisaatio ja henkilöstö 52 5 Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Palvelutavoitteet Talous Organisaatio ja henkilöstö 63 6 HUS-Tilakeskus tulosalue Tulosalueen tunnusluvut Visio ja liiketoiminta-ajatus Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Organisaatio ja henkilöstö 70 7 HUS-Tietohallinto tulosalue Tulosalueen tunnusluvut Visio ja liiketoiminta-ajatus Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Organisaatio ja henkilöstö 77 8 Yhtymähallinto Tulosalueen tunnusluvut Talous Organisaatio ja henkilöstö 82 9 HUS-Työterveys tulosalue Tulosalueen tunnusluvut Visio ja liiketoiminta-ajatus Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Palvelutavoitteet Talous Organisaatio ja henkilöstö Ulkoinen tarkastus tulosalue Tulosalueen tunnusluvut Visio ja liiketoiminta-ajatus Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Palvelutavoitteet Talous Organisaatio ja henkilöstö 89

4

5 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-SAIRAANHOITOALUE 1.1 Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Talouden tunnusluvut TAE 2017 sisältää seuraavat Työnjaolliset muutokset ja toiminnalliset siirrot sekä keskeiset HUS-tason kehittämishankkeet, jotka sisältyvät tähän esitykseen - HUS-Kuvantaminen ja HUSLAB liikelaitosten uudelleen organisointi Hyksin tulosyksikköinä mukaan lukien HUS:n hoidettavaksi siirtyvät Carean laboratorio- ja kuvantamistoiminnat (HUS hallitus ), - Hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen harjoittelun järjestäminen alkaen HUS:n HYKS-sairaanhoitoalueen omana toimintana (HYKS- lautakunta ) - Lasten foniatrian työryhmän siirto Helsingin kaupungilta, - Porvoon sairaalan synnytysten ja lasten vuodeosastotoiminnan siirto Hyksiin (HUS hallitus ), - Raaseporin sairaalan psykiatristen toimintojen siirto Hyksiin (HUS hallitus ), - HUS-Logistiikka-liikelaitoksen potilaiden siirtokuljetustoiminnan ja siihen yhdistettynä Helsingin kaupungin inva-siirtokuljetustoiminnan siirto Hyksiin ja - Itäisen Silmäsairaalan toiminnan käynnistäminen syksyllä 2017 Porvoon sairaalassa, jonka toimintaan tarvittava lääkärityöpanos tulee Hyksistä (HUS hallitus ) - Jorvin ja Meilahden leikkaussali- ja tehokapasiteetin lisääminen oikea-aikaisen hoitoonpääsyn varmistamiseksi (HYKS-lautakunta ) Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 - Jäsenkuntien maksuosuus 1 248, , , ,5-2,3 % 3,3 % - Muu myynti 265,8 273,3 283,5 462,4 63,1 % 69,2 % Toimintatuotot yhteensä 1 514, , , ,9 9,8 % 15,7 % - Toimintakulut 1 448, , , ,4 11,8 % 14,9 % - Poistot 15,0 14,3 16,3 27,5 68,6 % 91,8 % Tilikauden tulos 50,9 0,0 36,5 0,0-100,0 % -100,0 % Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,3 1,7 1,79 5,3 % 0,0 % Sitovat nettokulut ,3 % 0,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 1

6 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue 1.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset HYKS-sairaanhoitoalueen väestö ja ikääntyminen VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% HYKS-sairaanhoitoalue ,2 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue ,4 % Lohjan sairaanhoitoalue ,3 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,6 % Porvoon sairaanhoitoalue ,4 % HUS yhteensä ,0 % VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,8 % vuotiaat ,8 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,8 % 75+ vuotiaat ,0 % HUS yhteensä ,0 % HYKS-SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,3 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,7 % 75+ vuotiaat ,0 % HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat yhteensä ,2 % HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnissa asuu noin 74 % koko HUS-alueen väestöstä. Vuoden 2015 lopussa HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärä oli asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk ) mukaan väestömäärä kasvaisi asukkaalla (+ 2,2 %) vuoteen 2017 mennessä. Suurin väestönkasvu on ennusteen mukaan Espoossa (+ 2,8 %) ja Kauniaisissa (+ 2,6 %). Alueen väestön voimakkaan ikääntymisen arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Väestöennusteen mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi keskimäärin 6,2 %:lla ( henkeä) vuodesta 2015 vuoteen Kunnittain tarkasteltuna 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi ennusteen mukaan eniten Keravalla (+ 10,0 %), Kirkkonummella (+ 9,8 %), Espoossa (+ 8,0 %) ja Vantaalla (+ 7,6 %). Tilastokeskuksen vuoden 2015 tilaston mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnissa asuu 54,5 % koko HUS:n ruotsinkielisestä väestöstä. Ruotsinkielisen väestön osuus HYKSalueen jäsenkuntien väestöstä on 6,0 % ( asukasta). Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia ja saamea puhuvan väestönosan määrä ja osuus väestöstä on kasvanut nopeasti. Uudenmaan liiton tietopalvelun tilaston mukaan vuonna 2015 HYKS-alueen jäsenkunnissa asui 90,5 % (v. 2015: henkeä, v. 2014:

7 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue henkeä) koko Uudenmaan vieraskielisistä asukkaista muodostaen 13,9 % HYKS-alueen jäsenkuntien asukkaista (v.2014: 13,1 %). Korkein vieraskielisten osuus oli Vantaalla (v. 2015: 15,4 %, v. 2014: 14,4 %), Espoossa (v. 2015: 14,2 %, v. 2014: 13,3 %) ja Helsingissä (v. 2015: 14,0 %, v. 2014: 13,5 %). Pääkaupunkiseudulla asuu 46 % Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista. Ulkomaiden kansalaisia asui vuonna 2015 pääkaupunkiseudulla henkeä (v. 2014: henkeä, v. 2013: henkeä), mikä oli 9,4 % koko pääkaupunkiseudun väestöstä. Ilman kotipaikkaoikeutta Suomessa olevat turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja välttämättömään kiireelliseen sairaanhoitoon, joten vuoden 2015 aikana tapahtunut merkittävä turvapaikan hakijoiden määrän kasvu vaikutti osaltaan myös erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntään. Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Talousarvioesitykseen on sisällytetty seuraavat rakenteelliset, työnjaolliset muutokset ja toiminnalliset siirrot: Sairaanhoitoalueen ja Carean (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) välinen työnjaollinen muutos Carean kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen yhdistäminen alkaen Hyksin tulosyksiköiksi siirtyvien HUS-Kuvantamisen ja HUSLAB:n toimintaan lisää henkilöstöä 275 henkilöllä (219 htv) ja vaikutus sairaanhoitoalueen toimintakuluihin on 27,9 milj. euroa. Sairaanhoitoalueen ja jäsenkuntien väliset työnjaolliset muutokset - Helsingin irtisanottua hammaslääketieteen perusopetusta koskevan sopimuksen maaliskuussa 2016, järjestetään hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen harjoittelu alkaen HUS:n HYKS Pää- ja kaulakeskuksen omana toimintana, vaikutus toimintakuluihin on 5,1 milj. euroa. - Lasten foniatrian työryhmän siirto lukien Helsingin kaupungilta HYKS Pää- ja kaulakeskuksen foniatrian yksikköön, vaikutus toimintakuluihin on 0,39 milj. euroa. - Helsingin kaupungin inva-siirtokuljetustoiminta yhdistyy osaksi HYKS Akuuttiin HUS- Logistiikka-liikelaitoksesta siirtyvää kiireetöntä potilaiden siirtokuljetuspalvelua lukien, vaikutus toimintakuluihin on 0,95 milj. euroa. - Espoon uuden sairaalan toiminta käynnistyy Tässä yhteydessä Espoon apuvälinetoiminnot siirretään HYKS Sisätautien ja kuntoutuksen Apuvälinekeskukseen, vaikutus toimintakuluihin on 2,6 milj. euroa. Edellä lueteltujen Hyksin ja jäsenkuntien välisten työnjaollisten muutosten vaikutuksesta HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstö kasvaa yhteensä 75 henkilöllä (53 htv) ja vaikutus sairaanhoitoalueen toimintakuluihin on 9,0 milj. euroa. HUS-kuntayhtymän sisäiset työnjaolliset muutokset ja toiminnalliset siirrot Sairaanhoitoalueiden väliset - Porvoon sairaalan synnytysten siirto HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikköön sekä lasten vuodeosastotoiminnan siirto HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön, yhteensä vaikutus toimintakuluihin on 3,3 milj. euroa. - Raaseporin sairaalan psykiatristen toimintojen siirto HYKS Psykiatrian tulosyksikköön, vaikutus toimintakuluihin on 6,6 milj. euroa. 3

8 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen ja tukipalveluyksiköiden väliset - HUS-Kuvantaminen-liikelaitoksen uudelleen organisointi Hyksin tulosyksiköksi (ilman Carean kuvantamistoimintoja), vaikutus toimintakuluihin on 39,7 milj. euroa (kun 87,6 milj. euron sisäisten ostojen muutos on eliminoitu). - HUSLAB-liikelaitoksen uudelleen organisointi Hyksin tulosyksiköksi (ilman Carean laboratoriotoimintoja), vaikutus toimintakuluihin on 83,2 milj. euroa (kun 76,5 milj. euron sisäisten ostojen muutos on eliminoitu). - HUS-Logistiikka-liikelaitoksen potilaiden siirtokuljetustoiminta HYKS Akuuttiin (ilman Helsingin inva-siirtokuljetustoimintaa), siirron vaikutus toimintakuluihin on 4,2 milj. euroa (kun 3,7 milj. euron sisäisten ostojen muutos on eliminoitu). - Eteläisen syöpäkeskuksen rahoituksen siirto HUS Yhtymähallinnosta, vaikutus toimintakuluihin on 0,5 milj. euroa. - Osastosihteerien siirto (pilottihanke) HYKS Vatsakeskuksesta HUS-Servis-liikelaitokseen, jolloin toiminnan kulut (pääosin henkilöstökuluja) siirtyvät palvelujen ostoihin. HUS:n sisäisten toimintojen siirtojen/yhdistämisen seurauksena HYKS-sairaanhoitoalueelle siirtyy yhteensä henkilöä (2 359 htv). Tästä 98 henkilöä (86 htv) siirtyy Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueelta, 27 henkilöä (25 htv) Porvoon sairaanhoitoalueelta, henkilöä (1 012 htv) HUS-Kuvantaminen-liikelaitoksesta, henkilöä (1 229 htv) HUSLAB-liikelaitoksesta ja 63 henkilöä (54 htv) HUS-Logistiikka-liikelaitoksesta. Vastaavasti sairaanhoitoalueelta HUS-Servis-liikelaitokseen siirtyy 58 henkilöä (51 htv). Edellä esitettyjen sairaanhoitoalueen ulkopuolelta tulevien muutosten lisäksi on talousarviossa otettu huomioon keuhkosyöpäpotilaiden lääkkeellisten hoitojen siirto HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksesta HYKS Syöpäkeskukseen. Hyksin omat toiminnalliset muutokset HUS:n hallituksen, HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan, HUS:n lääketieteellisen johdon sekä sairaanhoitoalueen ja HYKS-tulosyksiköiden johdon linjausten perusteella valittujen Hyksin strategisesti tärkeiden toiminnallisten kehittämishankkeiden vaikutus sairaanhoitoalueen toimintakuluihin on yhteensä 8,4 milj. euroa ja niiden vaikutus henkilöstömäärän on 85 henkilöä (74 htv). Näistä vuoden 2017 toiminnallisiin muutoksiin sisältyvistä lisäyksistä on HYKS-lautakunnan (kokous ) ja sairaanhoitoalueen johtajan ( ) tekemillä päätöksillä perustettu jo 40 vakanssia. Näistä vuoden 2017 talousarvioon sisällytetyistä toiminnallisista muutoksista eräitä keskeisimpiä ovat: - Itäisen Silmäsairaalan toiminnan käynnistäminen syksyllä 2017 Porvoon sairaalassa, jonka toimintaan tarvittava lääkärityöpanos tulee Hyksistä (HUS hallitus ) - HUS Tekonivelkirurgian lähetekeskuksen perustaminen Hyksiin ja koordinaation kehittäminen (HUS hallitus ) - Jorvin ja Meilahden leikkaussali- ja tehokapasiteetin lisääminen oikea-aikaisen hoitoonpääsyn varmistamiseksi (HYKS-lautakunta ) - Naistenklinikan lisärakennuksen valmistumisen myötä myös lasten tehohoidon kapasiteetti lisääntyy. Lisäkapasiteettia tullaan ottamaan vaiheittain käyttöön. - Hyksin Naistentautien ja synnytysten tulosyksikköön perustetaan tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille. Toiminnallisiin muutoksiin perustettavat uudet vakanssit otetaan vuoden 2017 aikana vaiheittain käyttöön palvelutarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa. Vuoden 2017 aikana valmisteltavat toiminnalliset siirrot Vuoden 2017 aikana valmistellaan Helsingin kaupungin edustajien kanssa Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystystoimintojen siirtoa HYKS-sairaanhoitoalueelle vuoden 4

9 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue 2018 alusta. Valmistelujen tavoitteena on, että päivystys toimisi molemmissa sairaaloissa jatkossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Vuoden 2017 aikana jatketaan myös valmisteluja Helsingin Laakson sairaalan neurologian kuntoutusosastotoiminnan (2 osastoa ja poliklinikka) siirrosta Hyksin Pää- ja kaulakeskuksen toiminnaksi vuoden 2018 alusta. Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Sairaanhoitoalueen tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,79 %. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on otettu huomioon talousarviota tehdessä. Henkilöstökustannusten kustannustason muutos 2017: -1,0 % (vuonna 2016: +0,7 %) o Palkkojen palkkaliukumien ja lomarahan 30 % alenemisen arvioitu kustannusvaikutus + 0 % (vuonna 2016: -0,3 %, sisältäen 9 kuukauden osuuden jaksotuksen lomarahasta) o Henkilösivukuluprosenttina (pois lukien varhe-maksu) on käytetty 22,78 %:a (vuonna 2016: 24,06 %) o Varsinaisten henkilösivukulujen lisäksi on budjetoitu varhaiseläkemaksu, jonka korotuskertoimena on käytetty 0,99:tta Kevan ennakkotiedon mukaan. Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. kilpailukykysopimuksen vaikutukset ja lääke- ja tarvikekilpailutukset. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Kunta-alalle on saavutettu neuvottelutulos kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- ja virkaehtosopimuksista sopimuskaudelle Sopimuksen kattavuus on 100 % kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. KT:n valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan kilpailukykysopimuksen mukaiset työ- ja virka-ehtosopimukset kunta-alalle ajanjaksolle Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: 1) Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Sairaalalääkäreiden, joita HUS:n lääkärit ovat, työaika säilyy ennallaan eli työajan pidennystä ei heille tule. Vuosittaisen 24 tunnin lisäys muille kuin lääkäreille merkitsee HUS-tasolla noin 200 henkilötyövuotta lisää. Tavoitteena on, että työajan pidennys vähentää muun muassa sijaishenkilöstön tarvetta. 2) Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla Tämän henkilöstökustannuksia pienentävä vaikutus HUS:ssa vuonna 2017 on arviolta noin 14 milj. euroa sisältäen työnantajan sivukulut. Tämän lisäksi ko. päätös vaikuttaa kustannuksia alentavasti myös vuosien 2016, 2017 ja 2018 lomapalkkavelkaan. Arvioitu vaikutus vuodelle 2016 on noin 11,2 milj. euroa ja se on sisällytetty vuoden 2016 ennusteeseen. Työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluvien elementtien lisäksi ehdotus kilpailukykysopimukseksi sisältää maan hallituksen toimia, joilla alennetaan työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tämän hetkisen 5

10 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue tiedon ja siitä muodostetun arvion perusteella edellä mainittujen toimenpiteiden alentava vaikutus HUS:n maksamiin työnantajan sivukuluihin vuonna 2017 on noin 14 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksen vaikutus on huomioitu täysimääräisesti HUS-kuntayhtymän vuosien taloussuunnitelmassa. Koska lomarahojen leikkauksesta kohdistuu vuodelle 2016 noin 11,2 milj. euron kustannushyöty, on kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava lisävaikutus kuntayhtymässä vuodelle 2017 yhteensä 19,5 milj. euroa. HYKS-sairaanhoitoalueelle (huomioiden sairaanhoitoalueelle siirtyvät HUS-Kuvantaminen ja HUSLAB) kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava vaikutus vuodelle 2017 olisi suuruusluokaltaan noin 14 milj. euroa. Muiden ulkoisten toimintakulujen kohdalla on sairaanhoitoalueella (ennen HUS:n sisäisiä toiminnallisia siirtoja) käytetty yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaan valmisteluoletuksena palvelujen ostoissa ollut 0,8 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa sekä muissa toimintakuluissa 1,6 %. Kuluryhmittäin painotettu ulkoisten toimintakulujen muutos ennusteesta 2016 talousarvioesitykseen 2017 on 0,30 %. HUS-kuntayhtymän poistot ja rahoituskulut tulevat talousarviokaudella nousemaan noin 4 %. vuoden 2016 ennustetusta tasosta. Näiden erien kasvusta valtaosa kohdistuu HYKSsairaanhoitoalueelle; laitepoistojen osalta suoraan HYKS-sairaanhoitoalueelle, tila- ja tietojärjestelmäpoistojen sekä rahoituskulujen osalta pääosin HUS-Tilakeskuksen ja Tietohallinnon sisäisten veloitusten kautta. Taustaoletukset ja toiminnan volyymi - Palvelujen kysyntä (lähetteet) kasvaa vuodesta 2016 korkeintaan 2 % - Toimintavolyymi (ilman toiminnallisia siirtoja) on alle vuoden 2016 ennustetun tason - Tuottavuus paranee - Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä HUS:n eri sairaanhoitoalueiden välillä kehitetään edelleen tavoitteena hoitotakuulain mukainen toiminta - Sekä aikuis- että lastenpsykiatriassa kehitetään edelleen avohoitotoimintaa tavoitteena vuodeosastohoidon väheneminen samalla hyödyntäen tehokkaasti viestintäteknologiaan perustuvia hoitopalveluja - Somaattisilla erikoisaloilla otetaan harkiten uusia hoitomenetelmiä käyttöön ja nykyistä toimintaa laajennetaan / kotiutetaan talousarvion puitteissa samalla uuteen viestintäteknologiaan perustuvia palvelumuotoja kehittäen ja käyttöönottaen - Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenevät - Vuokratyövoiman käyttö (huomioiden vuoden 2017 toimintojen siirrot) pienenee vuoden 2016 ennustetusta tasosta. Tiedossa olevat epävarmuustekijät Merkittävät HUS:n sisäiset toimintojen siirrot / yhdistämiset vuoden 2017 alusta, joista on erityisesti mainittava Carean diagnostisten toimintojen ottaminen osaksi HUS:n toimintaa vuoden 2017 alusta samalla kun HUS-Kuvantamisen ja HUSLAB:n organisaatiorakenne muuttuu liikelaitoksesta HYKS-tulosyksiköksi, voivat tuoda mukanaan sellaisia sairaanhoitoalueen toimintojen uudelleenjärjestelytarpeita, joihin ei talousarvioesityksessä ole täysin pystytty varautumaan. Talousarvioon voi tuoda lisäksi muutostarpeita HUS-tasolla valmisteltavat ja mahdollisesti jo vuoden 2017 aikana käynnistettävät toimintojen / potilasryhmien siirrot sairaanhoitoalueiden välillä HUS:n sairaaloiden toiminnallisen profiilin tarkentumisen myötä. Lisäksi Hyksin sairaalakiinteistöjen toimivuuteen ja kuntoon liittyy jatkuvaa epävarmuutta myös toiminnan ja talouden suunnittelun näkökulmasta. 6

11 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä (lähetteet) on kasvanut vuoden 2016 kevään ja kesän aikana merkittävästi enemmän kuin väestönkasvu olisi ennakoinut, mikä on osittain johtunut väestön ikääntymisestä ja osittain uusien hoitomuotojen kehittymisestä. Perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä on jatkuvasti pyrittävä kehittämään uusia toimintatapoja lähetemäärän kasvun hillitsemiseksi. HUS:n tuotteistukseen ja hinnoitteluun on tulossa vuoden 2017 alusta strategisesti merkittävä muutos, jolla elektiivisen ja päivystyksellisen toiminnan hinnoittelua on tarkoitus nykyistä selvemmin eriyttää. Tämän tuotteistuksen ja hinnoittelun muutoksen vaikutuksia sairaanhoidolliseen palvelutuotannon laskutukseen ei ole pystytty talousarvion valmisteluvaiheessa täysin ottamaan huomioon, joten vuoden 2017 aikana saattaa tulla tarve tästä syystä hintojen tarkastukseen. 1.3 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Kuntayhtymätasolla suunniteltavat ja johdettavat toimenpiteet avaintavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät HYKS-sairaanhoitoalueen edustajien tiivistä ja aktiivista osallistumista toimenpiteiden suunnitteluun, niiden toimeenpanoon ja seurantaan, koska Hyksin sairaanhoidollinen palvelutuotanto muodostaa lähes 80 % kuntayhtymän sairaanhoidollisesta palvelutuotannosta ja pääosa HUS:n lääketieteellisestä opetuksesta ja yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta tapahtuu Hyksissä tai yhteistyössä Hyksin tutkijoiden kanssa. Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys 1. Potilaan hoito on oikeaaikaista 2. Päivystysprosessi on tehokas 3. Toiminta on laadukasta ja turvallista 4. Potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana 1a. Vuodeosastohoidon alkaminen hoitopäätöksestä 1b. Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta) 2017: 60 % potilaista hoidettu 3 kuukaudessa 2017: 90 % 10 viikossa, 50 % 6 viikossa 2. Potilaan läpimeno päivystyksessä 2017: 90 % potilaista läpi 4 tunnissa nopea linja, 6 tunnissa operatiivinen linja ja 8 tunnissa medisiininen linja 3a. 30 vrk kuolleisuus (sairaalahoidon päättymisestä) 3b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista 3c. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden 3d. Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus 4a. FFT (asiakastyytyväisyystutkimus, hoitopaikan suositteleminen) 5. Potilaat valitsevat HUS:n 5a. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus (muualta HUS:iin tulleiden potilaiden laskutus HUS:sta muualle menneiden potilaiden laskutus) 2017 : 5% suhteellinen alenema edelliseen vuoteen verrattuna 2017: Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) 2017 : Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 2017: Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista) 2017 : > 97 % potilaista suosittelee HUSia hoitopaikkana Vähintään 30 % potilaista vastaa kyselyyn HUS-tason tavoitearvo (Laskennassa huomioidaan julkisen sektorin vapaan valinnan potilaat sekä HYKSin Oy:n kautta myydyt palvelut) Kuukausittain Kuukausittain Kuukausittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kuukausittain 7

12 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys 6. Jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina 6a. Jäsenkuntien yhteenlaskettu deflatoitu maksuosuus eur / asukas (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) 7. Toiminta on tehokasta 7a.Tuottavuus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä): Somatiikka: Deflatoitu DRG-pistekustannus Psykiatria: Deflatoitu kustannus / hoidettu potilas 8. Hinnat ovat kilpailukykyiset 8a. Volyymituotteiden hintavertailu: yoshp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys 9. HUS on aktiivinen 9a.Biopankkinäytteiden lukumäärä / tutkimusyhteisö hoidetut potilaat (eri henkilötunnukset) HUS-tason tavoitearvo 2017: 1,79 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta 2016 HUS-tason tavoitearvo Kuukausittain Kuukausittain Kolmannesvuosittain 2017: 10% Kolmannesvuosittain 10. Johtaminen on laadukasta 10a. TOB esimiesindeksi 2017: 3,9 Vuosittain 11. Henkilöstö suosittelee HUS:ia työnantajana 12. Henkilöstö on sitoutunutta 12a. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus 11a. TOB työnantajan suositteleminen 2017: > 85 % suosittelee Vuosittain 2017: 5,5% - 6,5% Kolmannesvuosittain 1.4 Palvelutavoitteet Vuoden 2017 talousarvioesityksen palvelutuotantosuunnitelmassa on otettu huomioon HUS:n ja jäsenkuntien työnjaollisten muutosten sekä HUS:n sisäisten toiminnallisten siirtojen /yhdistämisten vaikutukset palvelutuotantoon samoin kuin Hyksin omat sisäiset toiminnalliset muutokset. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta siirtyvän psykiatrisen toiminnan siirron vaikutukset Hyksin omaan palvelutuotantoon ovat noin hoitopäivätuotetta ja avohoitokäyntituotetta (6,5 milj. euroa) ja Porvoon sairaanhoitoalueen synnytysten ja lasten vuodeosastotoiminnan siirto Hyksiin lisää NordDRG-tuotteita noin 900:lla (3,3 milj. euroa). Hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen harjoittelun toiminnan siirron vaikutuksesta HYKS Pää- ja kaulakeskukseen tulee noin hammashuollon terveyskeskuskäyntiä (1,9 milj. euroa). Talousarvioesityksessä on myös otettu huomioon talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olevan tiedon perusteella vuoden 2017 alusta tapahtuvien HUS:n sairaaloiden ja HYKS-tulosyksiköiden välisten toimintojen siirtojen vaikutukset palvelutuotantoon. Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien vuoden 2017 maksuosuuden loppusumma (ennen työnjaollisia muutoksia ja toiminnallisia siirtoja) HYKS-sairaanhoitoalueelle on 1 217,7 milj. euroa, mikä on 38,5 milj. euroa (-3,1 %) pienempi kuin tammi-heinäkuun toteumatietojen pohjalta laadittu 2016 vuosiennuste (ennen vuoden 2016 ylijäämän palautusta) ja 18,7 milj. euroa (1,6 %) suurempi kuin vuoden 2015 vertailukelpoinen toteuma (vuonna 2016 jäsenkunnille palautettu TP 2015 ylijäämä huomioitu). Työnjaolliset muutokset ja toiminnalliset siirrot huomioiden on HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2017 jäsenkuntien maksuosuus 1 227,5 milj. euroa. Porvoon sairaanhoitoalueen synnytysten ja lasten vuodeosastotoiminnan siirron vaikutus jäsenkuntien maksuosuuteen on yhteensä 3,3 milj. euroa ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrisen toiminnan Hyksiin yhdistämisen vaikutus 6,5 milj. euroa. 8

13 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 1,3 % NordDRG-tuotteet ,7 % -0,3 % Drg-ryhmät ,7 % -5,5 % Drg-O-ryhmät ,6 % -0,6 % Tähystykset ,6 % -0,5 % Pientoimenpiteet ,0 % 0,4 % 900-ryhmä ,1 % 2,4 % Kustannusperusteinen jakso ,6 % -5,4 % Avohoitokäynnit ,1 % 0,3 % Sähköiset palvelut ,0 % 51,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,6 % 0,0 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,7 % -2,1 % Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % 4,9 % NordDRG-tuotteet ,8 % -2,9 % Drg-ryhmät ,8 % -2,4 % Drg-O-ryhmät ,7 % -4,8 % Tähystykset ,4 % 6,1 % Pientoimenpiteet ,0 % -3,0 % 900-ryhmä ,0 % -4,4 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % 36,5 % Avohoitokäynnit ,1 % -2,1 % Sähköiset palvelut ,0 % 93,8 % Muu palvelutuotanto ,3 % -4,3 % Ostopalvelut ,2 % -3,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2 % -5,7 % Palvelusetelit ,3 % -1,1 % Potilashotelli 1 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet Potilasvakuutus Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,3 % -2,3 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,9 % -17,3 % KAIKKI YHTEENSÄ ,4 % -2,4 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet, hammaslääketiet. opetuksen kliin. harj. käyntituotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Hoitopalvelut kaikille maksajille HYKS-sairaanhoitoalue tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon hoitopalveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja maksajille (mm. vakuutusyhtiöt) ja näiden lisäksi erillissopimuksella Jorvin ja Peijaksen yhteispäivystyksen terveyskeskuspäivystyskäyntejä jäsenkunnille. Vuoden 2017 alusta HYKS-sairaanhoitoalueelle siirtyvän hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen harjoittelun osana tuotetaan HUS:n jäsenkunnille myytäviä perusterveydenhuollon hammashoitokäyntejä. Vuodelle 2017 suunnitellun, muun kuin jäsenkuntien maksuosuuteen kuuluvan oman sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutusarvo on noin 174 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuden ulkopuolisen palvelutuotannon määrän arvioidaan vuonna 2017 olevan NordDRG-tuotetta, käyntituotetta, terveyskeskuskäyntiä (josta perusterveydenhuollon hammashuollon käyntiä) ja hoitopäivää. 9

14 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,6 % 0,9 % NordDRG-tuotteet ,7 % -0,3 % Drg-ryhmät ,1 % -5,1 % Drg-O-ryhmät ,3 % -0,7 % Tähystykset ,3 % 1,4 % Pientoimenpiteet ,2 % 0,7 % 900-ryhmä ,8 % 2,2 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % -10,4 % Avohoitokäynnit ,6 % 0,7 % Sähköiset palvelut ,0 % 54,2 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ***) ,8 % 13,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,5 % 0,2 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,2 % -1,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % 5,2 % NordDRG-tuotteet ,5 % -2,2 % Drg-ryhmät ,8 % -1,8 % Drg-O-ryhmät ,1 % -4,9 % Tähystykset ,2 % 6,5 % Pientoimenpiteet ,8 % -2,0 % 900-ryhmä ,4 % -4,1 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % 45,3 % Avohoitokäynnit ,5 % -1,8 % Sähköiset palvelut ,0 % 96,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ***) ,4 % 25,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,4 % -6,4 % Ostopalvelut ,4 % -7,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % -5,9 % Palvelusetelit ,4 % -1,1 % Potilashotelli ,0 % 106,4 % Tartuntatautilääkkeet Potilasvakuutus Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,7 % -1,8 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,9 % -17,3 % Myynti muille maksajille ,0 % 2,8 % Myynti erityisvastuualueelle ,0 % 3,8 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet, hammaslääketiet. opetuksen kliin. harj. käyntituotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) ***) Sisältää tk-päivystystuotteet ja hammaslääketieteen opetuksen kliinisen harjoittelun käyntituotteet Varsinaisten hoitopalvelujen lisäksi sairaanhoitoalue tuottaa HYKS-alueen jäsenkunnille erillissopimuksiin perustuvia lääkärien konsultaatiopalveluita ja ensihoidon palveluita (ml. lääkärihelikopterin lääkinnällinen toiminta) sekä valtakunnallisesti Myrkytystietokeskuksen ja teratologisen tietopalvelun asiantuntijapalveluita. HYKS-sairaanhoitoalueelle vuoden 2017 alusta Hyksin tulosyksiköiksi siirtyvät HUS- Kuvantaminen ja HUSLAB tuottavat HUS:n omien yksiköiden lisäksi kaikille HUS:n jäsenkunnille ja Carealle niiden tarvitsemat laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä toimintaan liittyvät muut sovitut tukipalvelut. 10

15 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Ensihoito Terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskeva osuus sekä sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus ensihoidosta siirsivät ensihoidon järjestämisvastuun yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille ja lisäksi osoittivat aivan uusia tehtäviä ensihoitopalvelulle. Ensihoito on toiminut kokonaisuudessaan uudistetussa muodossa HYKS-alueella vuoden 2014 alusta lukien. HUS:n hallituksen ja HYKS-lautakunnan päätösten mukaisesti HYKS-alue jakaantuu kolmeen toiminnalliseen kokonaisuuteen, joilla järjestämismallit ovat yhteneväiset. Järjestämisalueet ovat Helsingin alue, Jorvin alue (Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kunnat) ja Peijaksen alue (Vantaan ja Keravan kunnat). Jokaisella HYKS-alueella pelastuslaitos hoitaa kiireelliset ensihoitotehtävät (A-C) ja yksityinen palveluntuottaja kiireettömät (D) tehtävät. HYKS Akuutin ensihoidon linja on solminut pelastuslaitosten kanssa yhteistoimintasopimuksen alkaen 2013 ja kilpailuttanut yksityisten yritysten ostopalvelusopimukset. HYKS-sairaanhoitoalue maksaa kullekin pelastuslaitokselle sopimuksen mukaisen korvauksen valmiudesta, palveluntuottaja hakee ja pitää Kela-korvaukset, asiakasmaksut ja muut korvaukset. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoidosta on vastannut vuoden 2015 alusta lukien HYKS Akuutti tulosyksikön Hyksin ensihoidon linja, joka tuottaa omana palveluna ensihoitolääkäripäivystyksen sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelun. HYKSsairaanhoitoalue maksaa lisäksi osuuden HUS:n ensihoidon tietojärjestelmäkuluista sekä laitevuokrat. Vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyvät HYKS-alueen ensihoidon palvelutuotannon toimintatuotot ja -kulut ovat 19,9 milj. euroa. Vuositasolla asukaslukuperusteinen maksu HYKS-alueen jäsenkunnille on Helsingin alueella 15,5 euroa/asukas, Jorvin alueella 15,9 euroa/asukas ja Peijaksen alueella 20,3 euroa/asukas Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa Yhteensä Väkiluku % 53 % 1 % 3 % 3 % 18 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm % 62 % 1 % 2 % 3 % 13 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta Ensihoidon kulut euroa / asukas 15,9 15,5 15,9 20,3 15,9 20,3 16,6 1.5 Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,8 % 15,7 % 11,6 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,3 % 3,3 % -1,7 % Toimintakulut ,8 % 14,9 % 14,8 % Toimintakate ,0 % 91,8 % -58,3 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,0 % 91,8 % -58,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 91,8 % 83,1 % Tilikauden tulos ,0 % -109,7 % -100,0 % 11

16 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy aiemmin asiakirjassa mainitut jäsenkuntien ja HUS:n väliset sekä HUS:n sisäiset toimintojen siirrot mukaan lukien Carean laboratorio- ja kuvantamistoiminnot. Näiden siirtojen/yhdistämisten nettovaikutus sairaanhoitoalueen toimintatuottoihin on yhteensä noin 179 milj. euroa, toimintakuluihin noin 169 milj. euroa ja poistoihin noin 10 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty vertailukelpoinen tuloslaskelma ilman työnjaollisia muutoksia ja toiminnallisia siirtoja. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,0 % 3,2 % -0,4 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,1 % 2,5 % -2,4 % Toimintakulut ,3 % 3,1 % 3,0 % Toimintakate ,5 % 19,7 % -74,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,5 % 19,7 % -74,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % 19,7 % 14,3 % Tilikauden tulos ,0 % -2400,0 % -100,0 % HYKS-sairaanhoitoalueen toimintatuotoista noin 72,6 % muodostuu jäsenkuntien maksuosuustuloista, jotka ovat vuoden 2017 talousarvioesityksessä 3,3 % korkeammat kuin vuoden 2016 talousarvio ja 2,3 % alemmat kuin vuoden 2016 ennuste (ennen tilikauden 2016 ylijäämän palautusta). Vuoden 2015 toteumaan (ilman vuonna 2016 maksettua TP 2015 tilikauden ylijäämän palautusta) verrattuna on vertailukelpoinen jäsenkuntien maksuosuuden muutos -2,4 %. Muiden palvelutulojen osuus tuloista on 21,1 %. Tähän tiliryhmään sisältyy erikoissairaanhoidon palvelujen myynti muille sairaanhoitopiireille ja maksajille sekä jäsenkunnille myytävät, pääasiassa sopimusperusteiset muut sairaanhoidolliset palvelut, joita ovat esimerkiksi yhteispäivystysten terveyskeskuskäynnit ja ensihoito. Muihin palvelutuloihin sisältyy myös vuoden 2017 alusta pääosa HUS-Kuvantamisen ja HUSLAB:n jäsenkunnille ja muille maksajille myytävien diagnostisten tutkimuspalvelujen ja muiden sairaanhoidollisten tukipalvelujen myyntituotoista. Tähän tiliryhmään sisältyy myös vuoden 2017 alusta Hyksin toiminnaksi tulevan hammaslääketieteen opetuksen kliinisen harjoitellun käyntitulot. Muut myyntitulot, johon tiliryhmään sisältyvät mm. välinehuollon, potilaiden siirtokuljetuksen ja lääkintätekniikan sairaanhoitoalueen ulkopuolelle myytävät palvelut, osuus tuloista on 1,7 %. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä muihin myyntituloihin sisältyy myös HUS:n yhtymähallinnon kautta tuleva hammaslääketieteen perusopetuksen 3,1 milj. euron rahoitus (kapitaatioperusteinen maksu ja valtion opetuskorvaus). Muita sairaanhoitoalueelle tulevia merkittäviä tuloeriä ovat potilailta perittävät asiakasmaksut / maksutuotot (3,2 %) sekä valtion korvaus opetukseen ja tutkimukseen (1,2 %). HYKS-sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintatuotot (sisältäen työnjaolliset/ toiminnalliset siirrot) ovat 1 689,9 milj. euroa. Talousarvioesityksen toimintatuotot ovat 15,7 % korkeammat kuin vuoden 2016 talousarvio ja 9,8 % enemmän kuin vuoden 2016 ennuste. Ilman toiminnallisia siirtoja, on toimintatuottojen vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 talousarvioon + 3,2 % ja vuoden 2016 ennusteeseen (ennen tilikauden 2016 ylijäämän palautusta) -2,1 %. Sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintakulut (sisältäen työnjaolliset / toiminnalliset siirrot) ovat 1 662,4 milj. euroa. Talousarvioesityksen toimintakulut ja poistot yhteensä ovat 15,7 % korkeammat kuin vuoden 2016 talousarvio ja 12,4 % enemmän kuin vuoden 2016 ennuste. Tarkasteltaessa toimintakuluja ja poistoja yhteensä ilman toiminnallisia siirtoja, on 12

17 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 talousarvioon +3,2 % ja vuoden 2016 ennusteeseen +0,3 %. Talousarvioesityksen ulkoisiin toimintakuluihin (ennen työnjaollisia/toiminnallisia siirtoja) sisältyy 15,0 milj. euron sopeuttamistoimenpiteet, jotka ovat osan talousarviovuoden kehittämisohjelman 1,79 % tuottavuustavoitetta. Talousarvioesityksen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on noin 51,5 % (853,7 milj. euroa), palvelu- ja tarvikehankinnat sekä vuokrat HUS:n sisäisiltä palveluiden tuottajilta muodostavat noin 36,2 % ja loput 12,4 % on HUS:n ulkoisia palvelu- ja tarvikehankintoja. HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2017 talousarvioesitys päätyy asetetun tavoitteen mukaiseen nollatulokseen. HYKS-sairaanhoitoalueella tulevat kaikki tulosyksiköt käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä määrittelemään konkreettiset toimenpiteet tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi. Kunkin tulosyksikön laatima vuositason toimintasuunnitelma on samalla talousarviovuoden kehittämisohjelma. Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Jäsenkuntien maksuosuus; Ilman työnjaoll./toiminnallisia siirtoja ,1 % ,5 % Jäsenkuntien maksuosuus; Työnjaoll. /toiminnalliset siirrot ,7 % ,6 % Ensihoito ,1 % 864 0,1 % Siirtoviivepäivät ja -ostopalvelutulot 0,0 % ,2 % Muut (ml. jk muu myynti) palvelutuotot ; Ilman työnjaoll./toiminnallisia siirtoja ,9 % ,2 % Muut (ml. jk muu myynti) palvelutuotot; Työnjaoll./toiminnalliset siirrot ,9 % ,4 % Muut myyntituotot; Ilman työnjaoll./toiminnallisia siirtoja ,1 % ,3 % Muut myyntituotot; Työnjaoll./toiminnalliset siirrot ,6 % ,6 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus (sisältäen HUS- Kuvantamisen ja HUSLAB:n ml Carean siirtyvän toiminnan) ,1 % ,2 % Maksutuotot ,2 % 848 0,1 % Muut (mm. tuet ja avust.) 20 0,0 % 733 0,0 % Talousarvio ,7 % ,8 % Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Ulkoisten toimintakulujen muutos; Ilman työnjaoll./toiminnallisia siirtoja ,6 % ,9 % Sopeutustoimenpiteet (1,79 % ulkoisista toimintakuluista) ,0 % ,0 % Ostot HUS-kumppaneilta; Ilman työnjaoll./toiminnallisia siirtoja ,4 % ,4 % Työnjaollisten ja toiminnallisten siirtojen toimintakulut (kulusta netotettu pois Hyksin omat palv. ostot: HUS-Logistiikan kiireettömät pot.kulj., HUS ,7 % ,4 % Kuvantaminen ja HUSLAB) Poistot (sisältäen HUS-Kuvantamisen ja HUSLAB:n ml. Carean siirtyvän toiminnan 10 M poistot)) ,9 % ,7 % Talousarvio ,7 % ,4 % 13

18 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toiminnan kulut ,4 % 15,7 % 15,5 % Muut myyntitulot ,4 % 135,8 % 170,5 % Maksutuotot ,7 % 5,3 % 5,3 % Tuet ja avustukset ,5 % -3,4 % -34,2 % Muut toimintatuotot + EVO ,6 % 5,6 % 1,0 % Korkotuotot ,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % -100,0 % Toiminnan nettokulut ,6 % 15,2 % 15,0 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,2 % 89,9 % 98,2 % Sitovat nettokulut ,6 % 3,3 % 2,5 % Alla olevassa taulukossa on esitetty vertailukelpoinen sitovien nettokulujen laskelma ilman työnjaollisia muutoksia ja toiminnallisia siirtoja. Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toiminnan kulut ,3 % 3,2 % 3,1 % Muut myyntitulot ,1 % 21,7 % 39,6 % Maksutuotot ,6 % 5,3 % 5,2 % Tuet ja avustukset ,6 % -11,3 % -39,6 % Muut toimintatuotot + EVO ,3 % -9,5 % -13,4 % Korkotuotot ,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % -100,0 % Toiminnan nettokulut ,0 % 3,2 % 3,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,7 % 7,3 % 12,0 % Sitovat nettokulut ,2 % 2,5 % 1,7 % 1.6 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat on päivitetty osana vuoden 2017 toiminnan ja talouden suunnittelua. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Vuorovaikutteinen johtaminen Vuorovaikutuksellinen, reilu ja selkeä johtaminen edistää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Tulevaisuuden organisaatioiden menestyksen kulmakiviä muutoksessa ovat jatkuva uudistuminen ja oppiminen, kehittyminen innovaatioiden kautta, toimintaympäristön muutoksiin joustavasti toimintansa muokkaava organisaatiorakenne sekä organisaation että henkilöstön hyvinvointi. Jokaisessa edellä mainitussa asiassa onnistumiseen vaikuttaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Henkilöstöjohtaminen on siten kaikilla organisaatiotasoilla yksi keskeisimpiä jatkuvan kehittämisen välineitä. Hyvinvoiva esimies on edellytys hyvinvoivalle ja tulosta tekevälle työyhteisölle. Hyvä esimies kykenee sitouttamaan työntekijän itseensä. Sitoutuneella ja hyvinvoivalla henkilöstöllä on myös tyytyväisimmät potilaat tai asiakkaat. 14

19 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Osaamisen johtaminen Osaamisen johtaminen on linkki henkilöstötyön ja toiminnan strategioiden välillä. Osaamisen tunnistamisen, hankkimisen, säilyttämisen, kehittämisen ja hyödyntämisen tarpeisiin pitää tulevaisuudessa kyetä vastaamaan. Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan käsitystä siitä, mitä osaamista organisaatiossa on ja mitä osaamista halutaan ostaa tai rekrytoida ulkopuolelta. Osaamista voidaan kehittää useilla eri menetelmillä sekä verkostoissa ja kehittämishankkeissa. Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvoinnin johtaminen ja työurien pidentäminen ovat tulevaisuudessa henkilöstöjohtamisen tärkeimpiä osa-alueita. Strategisessa hyvinvoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, mikä osa hyvinvoinnista on todella yhteydessä organisaation perustehtävään ja tuloksellisuuteen. HR-ammattilaiset, työsuojelutoiminta, työterveyshuolto ja esimiehet johtavat työhyvinvointia yhteistyössä. Hyvinvoinnin tukitoimintoja ovat lisäksi työpaikkaliikunta, henkilöstöruokailu, terveyden edistäminen ja työturvallisuus, kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä sisäinen viestintä. Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen näkyy esimerkiksi vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyystapauksina. Työhyvinvoinnin edistäminen ja mielekäs työ ovat kilpailuvaltteja myös henkilöstön saatavuuden ja työnantajamaineen hallinnassa. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi strategian jalkauttaminen valmentava johtaminen avoin dialogi hyvä keskustelukulttuuri muutosten läpivienti toimintaprosessien kehittäminen kehityskeskustelujen käyminen, palaute työyhteisöjen ongelmatilanteiden käsittely henkilöstön työmotivaation, voimavarojen ja jaksamisen tukeminen. työprosessien sujuvuuden, työn sisältöjen ja esimiestyön kehittäminen lisä- ja täydennyskoulutus, verkko-oppiminen mentorointi ja verkostojen hyödyntäminen omaehtoinen koulutus perehdyttäminen ja työnopastus projektit ja kehittämishankkeet tehtävä- ja työkierto urapolut valmennus Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Osaamisen kartoittaminen tulee olla jatkuvaa toimintaa ja sen tulee olla suunnitelmallista. Henkilöstörakennesuunnitelma Henkilöstörakennesuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. 15

20 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima HYKS-sairaanhoitoalueen henkilömäärä oli henkilöä ja vuoden 2016 henkilömääräksi on ennustettu henkilöä. Vuoden 2017 talousarvioesityksen suunniteltu henkilömäärä on , mikä on henkilöä (25,6 %) enemmän kuin vuoden 2016 ennuste. Suunnitelmaan sisältyy henkilöä Hyksin vuoden 2017 työnjaollisista muutoksista ja toiminnallisista siirroista (ml. Carea), joten vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 ennusteeseen on 41 henkilöä (0,3 %). Muutos vuoteen 2015 verrattuna on, ilman vuoden 2017 työnjaollisia muutoksia / toiminnallisia siirtoja, 0,8 % (100 henkilöä). Sairaanhoitoalueen henkilötyövuosien määrä oli henkilötyövuotta ja vuodelle 2016 on ennustettu henkilötyövuotta. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä on henkilötyövuosien määräksi suunniteltu , mikä on henkilötyövuotta (24,4 %) enemmän kuin vuoden 2016 ennuste. Suunnitelma sisältää vuoden 2017 työnjaollisia muutosten / toiminnallisten siirtojen henkilötyövuosia 2 621, vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 ennusteeseen on -57 henkilötyövuotta (-0,5 %). Muutos vuoteen 2015 verrattuna on, ilman vuoden 2017 työnjaollisia muutoksia / toiminnallisia siirtoja, 1,1 % (114 htv). Henkilömäärä TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,9 % 26,1 % Lääkärit ,5 % 22,5 % Muu henkilökunta ,0 % 27,2 % Erityistyöntekijät ,6 % 24,7 % YHTEENSÄ ,1 % 25,6 % Henkilötyövuodet TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,5 % 25,6 % Lääkärit ,3 % 17,6 % Muu henkilökunta ,5 % 27,2 % Erityistyöntekijät ,1 % 25,1 % YHTEENSÄ ,0 % 24,4 % Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina (HTV) (euroa) TAE 2017 (HTV) TAE 2017 (euroa) (euroa) (HTV) Hoitohenkilökunta ,2 % -32,2 % Lääkärit ,1 % 55,4 % Muu henkilökunta ,3 % -27,3 % Erityistyöntekijät 0 0 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,7 % -14,6 % Vuokratyövoiman palvelujen ostoon on 2017 talousarvioesityksessä varattu 7,7 milj. euroa (75 laskennallista henkilötyövuotta). Talousarvioesityksen lääkärien vuokratyövoiman kasvuun vaikuttaa Hyksiin siirtyvän HUS-Kuvantamisen (ml. Carean) lääkäripalvelut, joita on suunniteltu hankittavan ostopalveluina noin 3,0 milj. eurolla. Kun siirtyvän toiminnan vaikutusta ei oteta huomioon, on vuoden 2017 vuokratyövoiman käytön suunniteltu alenevan vuoden 2016 ennustetusta tasosta noin 1,3 milj. eurolla. 16

21 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue 1.7 HUS-Kuvantaminen HUS-Kuvantamisen tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut TP 2015 TAE 2017 Hintatason muutos 1,0 % -4,2 % -2,7 % -0,6 % 3,6 % 2,1 % Tuottavuus Tuottavuusindeksi% 6,9 % 2,5 % 2,5 % 1,5 % -1,0 % -1,0 % (5,9% vertailukelp.) Palveluiden saatavuus Kiireellisten MK-tutkimusten saatavuus 3 vrk kuluessa Päivystyksellisten TT-tutkimusten saatavuus (lähetteestä käyntiin), 1 tunnin sisällä PET-tutkimusten saatavuus (1 pv vapaa kapasiteetti), vrk EKG pitkäaikaisrekisteröintien saatavuus (3.vapaa aika), vrk ENMG-tutkimusten saatavuus (3. vapaa aika), vrk EEG-tutkimusten saatavuus (3. vapaa aika), vrk Uusi mittari kum. tot 1-9/16 67% 80 % Uusi mittari 85 % Uusi mittari 7 10 tot 9/16 16 vrk Uusi mittari kum. tot 1-9/16 16 vrk Uusi mittari Vian korjausaika, vrk (P90) ,0 % 0,0 % 10 vrk 20 vrk 17 vrk 7 vrk Talouden tunnusluvut Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) Sitovat tavoitteet TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 - Liikevaihto 130,0 130,7 135,6 146,0 7,7 % 11,7 % - Ulkoinen myynti 29,3 30,2 28,5 39,7 39,0 % 31,2 % - Toimintakulut 123,8 123,3 125,9 138,5 10,0 % 12,3 % - Annetut asiakashyvitykset -7,2 0,0 % 0,0 % - Tilikauden tulos 0,1 0,0 2,8 0,0-100,0 % 0,0 % - Investoinnit 8,0 7,2 7,2 9,7 34,9 % 34,9 % - Lainakanta 464,0 0,0 % 0,0 % Liikevaihdon analysointi (milj. euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 - Kuntayhtymän sisäinen myynti 100,6 100,5 107,1 106,4-0,7 % 5,9 % - Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 29,3 30,2 28,5 39,7 39,0 % 31,2 % LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 130,0 130,7 135,6 146,0 7,7 % 11,7 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,5 % 2,5 % 1,5 % Hintatason muutos-% 1,0 % -4,2 % -2,7 % -0,6 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,1 % -50,1 % Peruspääoman korko 3,0 % 3,0 % 3,0 % - 17

22 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset HUS-Kuvantamisen oman toiminnan keskeiset muutokset Liikelaitos lakkautetaan ja toiminta liitetään Hyks-sairaanhoitoalueen tulosyksiköksi Toiminnan laajeneminen Carean kuvantamistoiminnot liitetään HUS-Kuvantamiseen. Vaikutus on suurin radiologian vastuualueella Careasta siirtyvien tutkimusten ollessa lähes 12 % vuoden 2017 kokonaisvolyymista. Kuvantamispalveluita tuotetaan kolmessa toimipisteessä; Kotkassa Kymenlaakson keskussairaalassa, Kouvolassa Pohjois-Kymen sairaalassa sekä Haminan sairaalassa. Silmänkuvaustoiminta laajenee ja palveluita tarjotaan uusille asiakkaille. Laitevuokraustoiminta laajenee uusille asiakkaille. Laitehankinnat Naistenklinikalle sijoittuvien kahden uuden ja Jorvin sairaalaan sijoittuvan uuden magneettilaitteen käyttöönotto parantavat palveluiden saatavuutta, haastavat tuottavuuskehitystä. Peijaksen sairaalan MK-laitteen vaihto ja tilamuutokset edellyttävät noin puolen vuoden väistöjärjestelyjä. Tilamuutokset Röntgentoiminnoille avataan Keskustatoimipiste loppuvuodesta Tiloihin siirtyy nykyisin Herttoniemen ja Kätilöopiston sairaaloissa sijaitsevat toiminnot. Herttoniemen toiminnot lakkautetaan kun sairaala suljetaan. BioMag-tutkimuslaboratorion muutto uusiin tiloihin tulee aiheuttamaan toiminnan keskeytyksen usean kuukauden ajaksi. Muutto on välttämätön Siltasairaalan rakennustöiden johdosta. Isotooppitoiminnan väistöjärjestelyt tulevat vaikuttamaan merkittävästi palveluiden saatavuuteen niin kauan kunnes uudet vakituiset tilat valmistuvat vuoden 2018 lopulla. Väistöjärjestelyt ovat välttämättömät Siltasairaalan rakennustöiden johdosta. Järvenpään röntgen muuttaa uusiin tiloihin kaupungin uuden terveyskeskuksen valmistuessa. Nykyisin Kirurgisessa sairaalassa väistössä olevat Naistenklinikan toiminnot pääsevät palaamaan remontin valmistuessa vuoden 2017 aikana. Karkkilan röntgen on suljettuna tilojen remontoinnin eli noin puolen vuoden ajan Keskeiset budjettioletukset Kilpailukykysopimuksen vaikutukset lomarahan määrään (- 30 %) on otettu huomioon talousarviota tehdessä. Henkilösivukulut (ilman varhemaksua) on laskettu annetun ohjeen mukaisesti 22,78 % (2016: 24,06 %). Varhemaksut on budjetoitu tiedossa olevan toteuman mukaisesti. 18

23 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat)(lkm) TP 2015 TAE 2017 Radiologiset tutkimukset ,2 % 11,8 % josta Careassa sijaitsevat toiminnot Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset ,3 % 1,1 % josta Careassa sijaitsevat toiminnot Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ,4 % 11,6 % josta Careassa sijaitsevat toiminnot Lääkintätekniikan tuntiperusteiset palvelut ,3 % 2,6 % Silmänpohjakuvaukset ,7 % 51,6 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % 8,2 % Tuotteet (kaikki maksajat)(1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Radiologiset tutkimukset ja palvelut ,1 % 9,0 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset ,3 % 5,5 % ja palvelut Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ja palvelut ,8 % 8,9 % Lääkintätekniikan kaikki palvelut ,0 % 3,8 % Silmänpohjakuvaukset ,4 % 64,3 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % 8,3 % Palveluiden laskutus asiakkaittain Palveluiden laskutus euroa Toimintatuotot asiakkaittain TOT TA ENN TAE TAE2017 / TOT2015 TAE2017 / TA2016 Sairaanhoitoalueet yhteensä ,9% 6,0% HYKS-sairaanhoitoalue ,3% 6,5% Hyvinkään sairaanhoitoalue ,4% 2,5% Lohjan sairaanhoitoalue ,1% 4,4% Länsi-Uudenmaan sha ,3% 3,9% Porvoon sairaanhoitoalue ,5% 6,6% Tukipalveluyksiköt ,8% -14,1% HUS-Logistiikka ,0% -100,0% HUSLAB ,7% -1,6% Työterveys ,7% -17,9% Yhtymähallinto ,0% -38,3% Muut yksiköt ,2% -25,6% Kuntayhtymä yhteensä ,7% 5,8% Muut asiakkaat ,3% 30,3% Palveluiden laskutus yhteensä ,5% 11,6% 19

24 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,5 % 11,6 % 11,5 % Toimintakulut ,0 % 12,3 % 11,9 % Toimintakate ,3 % -0,1 % 4,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % -100,0 % -100,0 % Vuosikate ,8 % 4,3 % 8,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % 4,3 % 9,2 % Tilikauden tulos ,0 % -73,1 % -100,0 % HUS-Kuvantamisen talouteen vaikuttaa vuoden 2017 aikana merkittävästi Careasta siirtyvät kuvantamistoiminnot. Siirtyvän toiminnon vaikutus toimintatuottoihin on noin 11,6 milj. euroa, pääsiassa radiologian palveluita. HUS:n sisäiset asiakkaat arvioivat ostojensa hieman alenevan verrattuna vuoteen Toimintakulut kasvavat Careasta siirtyvän toiminnan johdosta noin 10,6 milj. eurolla ja poistot 500 tuhannella eurolla. Palveluiden ostot ym. muut kulut on budjetoitu vastaavasti arvioitua palveluiden myyntiä vastaavasti. 1.8 HUSLAB HUSLABin tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Mittari Tavoite 2016 Hinnanmuutos (%) keskihinnat tilaajittain *) Tilattujen tutkimusten keskihinnan kehityksen kumulatiivinen seuranta: Hinnanmuutos HUS organisaatio-asiakkaille (kaikki palvelut/suoritteet) Tuottavuusmittarit ja tavoitteet *) Keskihinnan muutostavoite sisäisille asiakkaille: max. +0,55 % verrattuna kum. tot. 1-12/2016 lukuihin - Kaikki suoritteet (lkm) / htv (-opetuksen ja tutkimuksen linjan henkilökunta) väh. 1,8 % suurempi kuin TP Yhden suoritteen toimintakulut (- opetuksen ja tutkimuksen linjan toimintakulut) väh. 3,0 % pienempi kuin TP HUSLABin tuotannon arvo / palkat ja palkkiot (-opetuksen ja tutkimuksen linjan palkat ja palkkiot) väh. 1,8 % suurempi kuin TP 2016 (v luvut on deflatoitu hinnanmuutokertoimin ja henkilöstökustannusten muutoskertoimin) -HUSLABin tuotannon arvo / ulk. toimintakulut (-opetuksen ja tutkimuksen linjan ulk. toimintakulut) väh. 3,0 % suurempi kuin TP 2016 (v luvut on deflatoitu hinnanmuutokerrtoimin ja kustannustason muutoskertoimin) Palveluiden saatavuus Erikoisaloittain määritellyt palveluiden saatavuustavoitteet on kirjattu HUSLABin ohjauskorttiin Henkilöstö**) (sitovissa tavoitteissa käytettävä tuottavuusmittari) Henkilöstömäärä (TA 2017 / ) Henkilötyövuodet (vertailutiedot on esitetty osiossa: 8 Organisaatio ja henkilöstö) *) HUSLABin hinnamuutos- ja tuottavuustavoitteissa ei ole huomioitu Carean ja sen jäsenkuntien laboratoriotoimintojen liitosvaikutuksia **) Henkilömäärissä ja henkilötyövuosissa on huomioitu Carean ja sen jäsenkuntien laboratoriotoimintojen liitosvaikutukset 20

25 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Talouden tunnusluvut TP 2015 TAE 2017*) ENN16 TA16 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) - Liikevaihto 163,3 161,1 161,4 180,3 11,7 % 11,9 % - Ulkoinen myynti 67,4 68,0 67,3 85,9 27,6 % 26,3 % - Toimintakulut 162,7 159,3 164,7 178,4 8,3 % 12,0 % - Annetut asiakashyvitykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % - Tilikauden tulos -0,9 0,0-5,1 0,0 - Investoinnit 3,7 2,1 1,9 1,8-6,2 % -14,3 % - Lainakanta 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % Sitovat tavoitteet TP 2015 TAE 2017*) Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset ENN16 TA16 Liikevaihdon analysointi (milj. euroa) - Kuntayhtymän sisäinen myynti 95,9 93,0 94,0 94,3 0,3 % 1,4 % - Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 67,4 68,0 67,3 85,9 27,6 % 26,3 % LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 163,3 161,1 161,4 180,3 11,7 % 11,9 % *) TAE 2017 lukuihin on sisällytetty Carean ja sen jäsenkuntien laboratoriotoimintojen liitosvaikutukset Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus)**) 0,7 % 2,5 % 0,2 % 3,0 % Hintatason muutos-% 0,6 % -1,5 % -3,8 % 0,6 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko 3,0 % 3,0 % 3,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. **) TP 2015 tuottavuusmittari poikkeaa vuosille 2016 ja 2017 suunnatusta tuottavuusmittarista HUSLABin toiminnan merkittävin muutos vuonna 2017 on Carean ja sen jäsenkuntien laboratoriotoimintojen liittyminen osaksi HUSLABia. Tämän myötä HUSLABin asiakaskunta, toiminta-alue, suoritteiden määrä ja henkilöstö kasvavat merkittävästi. Toinen merkittävä muutos on HUSLABin organisaation muuttuminen Hyks-sairaanhoitoalueen tulosyksiköksi. Tästä muutoksesta huolimatta HUSLAB tulee palvelemaan aiempaan tapaan laajasti ja monipuolisesti kaikkia sen asiakkaita, kunkin asiakkaan erityispiirteitä kunnioittaen. HUS:n sairaanhoitoalueiden, HUS:n jäsenkuntien ja Carean alueen terveydenhuollon toimintayksiköiden lisäksi HUSLAB jatkaa yhteistyötä myös muiden sairaanhoitopiirien laboratorio-organisaatioiden kanssa terveydenhuoltolakiin perustuvana yhteistoimintana. HUSLABin toimintaan kohdistuu lähivuosina myös useita muita muutosvoimia. Kyetäkseen vastaamaan ympäristön muutoksiin ja saavuttaakseen strategiset tavoitteensa HUSLABin on kehitettävä ja uudistettava toimintaansa. HUSLABin toiminnassa tapahtui merkittävä uudistuminen vuosina , kun Meilahden sairaala-alueen laboratoriotoiminnasta pääosa keskitettiin uusiin toimitiloihin Helsingin yliopiston omistamassa, Haartmaninkatu 3:n tontille sijoittuvassa kiinteistökokonaisuudessa. Uudet toimitilat tarjoavat erinomaiset edellytykset toiminnan keskittämiselle, eri laboratorioiden välisten synergiaetujen hyödyntämiselle, uuden teknologian käyttöönotolle, henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja yhteistyölle Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Toiminta ja prosessit uusissa tiloissa vakiinnutetaan vuonna

26 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Muuttuva toiminta edellyttää tuekseen uudistuvaa organisaatiota ja johtamisjärjestelmää. HUSLABin organisaatio ja johtamisjärjestelmä uudistuivat vuonna Uudistuksen tavoitteina on henkilöstön riittävyyden turvaaminen, sujuvien prosessien tukeminen, taloudellisen tehokkuuden parantaminen, asiakaslähtöisyyden edistäminen ja asiantuntijuuden korostaminen. Organisaatiorakenne vastaa keskeisiltä osiltaan Hyksin tulosyksiköiden organisaatiorakennetta. Uuden organisaation roolien selkiyttäminen ja vakiinnuttaminen jatkuu vuonna Johtamisjärjestelmän muutoksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa HUSLABin johtamiskulttuuria. Lean-kehittämistä olennaisesti tukeva valmentava päivittäisjohtamisen ja -kehittämisen toimintatapa on otettu käyttöön HUSLABissa laajasti vuonna 2016 ja vuoden 2017 tavoitteena on vakiinnuttaa tämä koko organisaatioon. Valmentavan johtamisen ketju ulotetaan läpi organisaation käytännön työn tiimeistä prosesseihin, vastuualueille ja johtoryhmään. Asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen leanin ja palvelumuotoilun keinoin jatkuu. Leankehittämisen tavoitteena on erityisesti varmistaa toiminnan sujuvuus ja parantuminen uudessa toimitalossa. Kehittämisen yhteistyötä hoitoyksiköiden kanssa pyritään tiivistämään. Palvelumuotoilu on vuodesta 2015 alkaen kytketty kiinteäksi osaksi HUSLABin kehittämisen viitekehystä, millä varmistetaan että jokainen kehittämishanke fokusoi aitoon todennettuun asiakastarpeeseen. HUSLABin opetus- ja tutkimustoiminnan piiriin kuuluu viisi lääketieteen erikoistumiskoulutusohjelmaa (kliininen farmakologia, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, patologia ja perinnöllisyyslääketiede). Näiden lisäksi HUSLABissa koulutetaan sairaalakemistejä, sairaalamikrobiologeja, sairaalageneetikkoja ja sairaalasolubiologeja. Koulutettavien erikoistuvien määrää eräissä näistä koulutusohjelmista pyritään talousarviovuonna kasvattamaan, jotta riittävän osaamisen jatkuvuus voitaisiin turvata paremmin. HUSLABilla on lisäksi merkittävä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen suorituspaikkana. HUSLABin roolia vahvana tiede- ja tuotekehitysyksikkönä pyritään ylläpitämään ja vahvistamaa mm. lääketieteellisen tiedekunnan kanssa perustettujen lääkäreiden yhteisvirkojen kautta ja oman tuotekehitysrahoituksen avulla. Hyksin erityisvastuualueella vuonna 2015 käynnistynyt biopankki on osa HUSLABia. Biopankki on HUS:n, Helsingin yliopiston, Carean ja Eksoten yhteishanke, jonka rahoituksesta kukin osapuoli vastaa biopankin perustamissopimuksen mukaisesti. Biopankin tuotot ja kulut on budjetoitu vuonna 2017 kokonaisuudessaan n.1,2 miljoonan euron suuruisiksi, sisältäen vähäisen määrän myös perusrahoituksen ulkopuolisia tuottoja. Biopankilla on erittäin keskeinen rooli HUS:n tutkimusinfrastruktuurin vahvistamisessa. Biopankin toiminta tulee vuonna 2017 kasvamaan näytekeräysten vilkastuessa ja tutkimusryhmien ja teollisuuden kanssa tehtävän yhteistyön lisääntyessä. Keskeiset budjettioletukset Talousarvio on valmisteltu konsernin antamien yleisten linjausten mukaisesti. Talousarviovalmistelussa on otettu huomioon liikelaitokselle asetettu 3,0 %:n tuottavuustavoite. Myös kilpailukykysopimuksen suunnitellut vaikutukset on huomioitu talousarviosuunnittelussa. Talousarvion 2017 laadinnassa käytetty henkilöstökustannusten muutos vuodesta 2016 on -1,0 %. Muutos on seurausta palkkojen palkkaliukumien ja lomarahan 30 % alenemisen arvioidusta kustannusvaikutuksesta ja vuodelle 2017 kohdentuvista alentuneista henkilösivukuluista. Kustannustason muutoksesta ja tuottavuustavoitteesta johdettu laboratoriotutkimusten hintojen keskimääräinen nousu sisäisille asiakkaille vuodelle 2017 on 0,6 %. Suoritekohtaiset hinnat perustuvat kustannuslaskentaan. Ennusteluvut perustuvat heinäkuun ennusteen mukaisiin lukuihin. Toimintatuottojen ja toimintakulujen muutokset suhteessa talousarvioon 2016 ja vuoden 2016 ennusteeseen on esitetty tässä yhteydessä ilman Carea-liitoksen muutosvaikutuksia. Careasta ja sen jäsenkunnista HUSLABiin siirtyvät toiminnot on sisällytetty HUSLABin kokonaisbudjettiin nollatulosvaikutteisesti. 22

27 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Toimintatuottojen kasvu vuoden 2017 talousarviossa suhteessa vuoden 2016 talousarvioon on 1,7 %. Toimintatuotot nousevat talousarviossa vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna 1,3 %. Myyntituotot sisäisiltä asiakkailta ovat vuoden 2017 talousarviossa 1,9 % suuremmat kuin talousarviossa 2016 ja 0,3 % vuoden 2016 ennustetta suuremmat. Sisäisten asiakkaiden laboratoriopalveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä ohjataan ja tuetaan edelleen HUSLABin ja sairaanhoidon yksiköiden yhteisten suunnitelmien, toimenpiteiden ja seurannan avulla. HUSLABin suoritteiden keskihinnan korotuksen ja valmisteilla olevan Eksoten laboratoriolle sairaanhoitopiirien välisenä yhteistoimintana tarjottavan laboratoriotietojärjestelmäyhteistyön myötä ulkoisiin myyntituottoihin on arvioitu vuodelle 2017 merkittävää lisäystä vuoteen 2016 verrattuna. Jäsenkuntamyynnissä ei kuitenkaan ennakoida tapahtuvan volyymin kasvua. Biopankin ulkoisiin myynti- ja toimintatuottoihin on suunniteltu pieni kasvu. Kokonaismyyntituotot jäsenkunnilta ja muilta ulkoisilta asiakkailta on budjetoitu siten 1,8 % vuoden 2016 talousarviota korkeammiksi. Ennusteeseen verrattuna vastaavat ulkoiset myyntituotot nousevat 2,9 %. Ulkoisiin myyntituottoihin lukeutuvan valtion opetuksen ja tutkimuksen korvauksen osalta vuoden 2017 talousarvio alittaa vuoden 2016 talousarvion ja ennusteen 11,9 %. Toimintakulut kasvavat vuonna ,8 % verrattuna vuoden 2016 talousarvioon. Vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna toimintakulut on kuitenkin arvioitu 1,8 % alhaisemmiksi, johtuen henkilöstökuluihin kohdistetuista säästötavoitteista, HUSLAB-talon käyttöönoton loppuunsaattamisesta sekä muista tuottavuuden tavoitteista. Henkilöstökulujen odotetaan kasvavan 0,1 % talousarvioon 2016 verrattuna, mutta alittavan vuoden 2016 ennusteen tason 2,5 %. Muiden toimintakuluerien tiliryhmäkohtaiset keskimääräiset muutosprosentit tuottavuustavoitteen huomioinnin jälkeen muodostuvat seuraaviksi: palvelujen ostot +4,8 % verrattuna talousarvioon 2016 ja -1,6 % verrattuna 2016 ennusteeseen; aineet, tarvikkeet ja tavarat +2,0 % verrattuna talousarvioon 2016 ja -0,1 % verrattuna ennusteeseen; muut toimintakulut +1,8 % verrattuna talousarvioon 2016 ja -3,1 % verrattuna ennusteeseen. Poistojen kokonaismäärä nousee 3,3 % verrattuna talousarvioon 2016 ja 7,9 % verrattuna ennusteeseen. Merkittävä muutos vuoden 2017 talousarviossa suhteessa vuodelle 2016 ennustettuun poistotasoon on seurausta vuodelle 2016 suunniteltujen investointihankkeiden odotettua myöhäisemmistä toteutusajankohdista ja tästä seuranneista poistojen aktivointiviiveistä. Rahoitustuottojen ja -kulujen osalta peruspääoman koron poistumisen vaikutus on -0,2 milj. euroa sekä talousarvioon 2016 että vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Palvelutavoitteet Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Fysiologia ,0 % 0,3 % Genetiikka ,0 % 0,1 % Kemia ja hematologia ,0 % 0,9 % Mikrobiologia ,9 % -0,3 % Muut tutkimukset ,9 % 1,3 % Näytteenotto ,7 % 0,9 % Patologia ,5 % -2,4 % Verituotteet ,6 % 1,2 % 0,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,4 % 0,7 % 23

28 TA2017 HYKS-sairaanhoitoalue Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Fysiologia ,3 % -0,1 % Genetiikka ,4 % 1,2 % Kemia ja hematologia ,1 % 0,9 % Mikrobiologia ,7 % 0,9 % Muut tutkimukset ,7 % 1,7 % Näytteenotto ,8 % 0,8 % Patologia ,6 % -0,7 % Verituotteet ,7 % 1,0 % 0,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % 0,7 % Palvelutavoitteet eivät sisällä Carea-liitoksesta aiheutuvia suorite- ja euromääräisiä muutoksia. Palveluiden laskutus euroa Toimintatuotot asiakkaittain TOT TA ENN TAE Sairaanhoitoalueet yhteensä ,4% 1,7% 0,5% HYKS-sairaanhoitoalue ,2% 2,4% 1,6% Hyvinkään sairaanhoitoalue ,8% -1,2% -2,2% Lohjan sairaanhoitoalue ,5% -2,4% -12,7% Länsi-Uudenmaan sha ,0% -1,3% -0,3% Porvoon sairaanhoitoalue ,6% -1,4% -2,0% Tukipalveluyksiköt ,6% -12,9% -6,0% HUS-Kuvantaminen ,7% 78,5% 78,5% Ravioli ,4% -14,2% -12,6% Työterveys ,6% -27,5% -0,8% Yhtymähallinto ,5% -10,6% -10,6% Muut yksiköt TAE2017 / TOT2015 TAE2017 / TA2016 TAE2017 / ENN2016 Kuntayhtymä yhteensä ,6% 1,4% 0,4% Muut asiakkaat ,4% 26,1% 27,6% Palveluiden laskutus yhteensä ,4% 11,9% 11,7% 24

29 TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue 2 HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 2.1 Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Talouden tunnusluvut Sitovat tavoitteet ENN16 TA16 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2015 TAE Jäsenkuntien maksuosuus 110,8 111,6 118,9 113,4-4,6 % 1,7 % - Ulkoinen myynti 132,9 134,7 142,5 136,6-4,1 % 1,4 % Toimintatuotot yhteensä 133,7 135,2 143,0 137,2-4,0 % 1,5 % Toimintakulut 128,4 133,8 133,9 135,8 1,4 % 1,5 % Poistot 1,4 1,4 1,4 1,4 0,9 % 1,0 % Tilikauden tulos 4,0 0,0 7,6 0,0-100,0 % -148,1 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,4 % 1,7 % 1,7 % 0,0 % 0,0 % Sitovat nettokulut ,7 % 2,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 2.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Sipilän hallituksen linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta. Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lait ovat lausuntokierroksella marraskuuhun Linjausten mukaan Uusimaa on yksi maakunta, joka järjestää Uudenmaan väestön sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelutuotanto on maakunnan palvelulaitoksessa, jonka alaisuudessa on erikseen yhtiömuotoista palvelutuotantoa siltä osin kuin palvelu on valinnanvapauden piirissä. Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa jatkavat 2015 käynnistynyttä sosiaali- ja terveyspalvelujensa sote-hanketta. Hankkeen tavoitteeksi päivitettiin keväällä 2016, että Keski-Uudellemaalle syntyy tulevan maakunnan palveluyksikön alainen alueellinen tuotantoyksikkö. Erilaisilla kärkihankkeilla, mm liittyen akuuttihoitoon ja psykiatriaan tähdätään rakenteellisiin uudistuksiin jo ennen maakunnan palveluyksikköön siirtymistä. HUS on mukana tässä työskentelyssä. Vuoden 2017 alusta ollaan uudistamassa terveydenhuoltolakia ja sosiaalihuoltolakia, lainsäädännöllä uudistetaan päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita. HUS:n sairaalat ovat 2017 budjettivalmistelun osana profiloitu lakiluonnoksen linjausten mukaisesti. Hyvinkään sairaalan profiili ei muutu nykyisestä, vaan sairaala jatkaa monierikoisalaisena päivystyssairaalana, jossa on synnytystoimintaa ja 24/7 leikkaussalipäivystys. Myöskään elektiivisen toiminnan profiiliin ei ole tulossa muutoksia. Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteissairaalan rakentaminen käynnistyi keväällä 2016 ja valmistuu syksyllä Uudisrakennukseen tulee tiloja sekä Hyvinkään kaupungille että HUS:lle, mm. lastentoiminnot saavat uudet tilat ja alueellinen psykiatria siirtyy rakennukseen Kellokoskelta. Uudisrakennus tukeutuu kaikilta osin HUS:n tukipalveluihin, tavoite on häivyttää erikoisairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnat myös henkilöstön käytössä. Riippumatta hallintorakenteiden kehityksestä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellista kokonaisuutta kehitetään vielä 2017 terveydenhuoltopalvelujen 25

30 TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue järjestämissuunnitelman linjausten pohjalta, kuntien kanssa sovittavan vuosittaisen toimeenpano-ohjelman mukaisesti, sen myötä perustetuissa työ- ja koordinaatioryhmissä. Leikkausyksikön uudistilojen tila ja muu suunnittelu on loppuvaiheessa, rakentaminen alkaa vuonna Uudet leikkaustilat tulevat käyttöön vuonna Leikkausyksikköön tulee 10 leikkaussalia ja tilat myös alueen kuntien hammashoidon yksikölle yleisanestesiaa vaativia hoitotoimenpiteitä varten ja psykiatrian sähköhoitoja varten. HUS-sairaaloiden yhteistyön kehittämisessä ollaan aktiivisesti mukana erilaisissa hankkeissa ja arjen työn koordinoinnissa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella väestö kasvaa kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Lähivuosina kasvun painopiste siirtyy ikäluokasta v yli 75- vuotiaiden ikäryhmään. Väestökehityksen myötä kysynnän kasvu kohdistuu erityisesti medisiinisiin akuuttipalveluihin ja vaativampaan elektiiviseen kirurgiaan. VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% HYKS-sairaanhoitoalue ,2 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue ,4 % Lohjan sairaanhoitoalue ,3 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,6 % Porvoon sairaanhoitoalue ,4 % HUS yhteensä ,0 % HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,2 % vuotiaat ,2 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,9 % 75+ vuotiaat ,1 % HUS yhteensä ,6 % Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Sairaanhoitoalueen keskeinen haaste on palvelujen saatavuus. Lainsäädännön minimivelvoitteista selvitään, mutta monilla erikoisaloilla odotusajat ylittävät HUS:n strategisten tavoitteiden mittarit. Lisäresursseja osoitetaan tehovalvontaan, ortopediaan ja sisätaudeille. Kuntien ostopalveluna tähän asti hankkima päihdepsykiatria järjestetään sairaanhoitoalueen toimesta vuodesta 2017 alkaen. Hyvinkään kaupungin psykiatrian yksiköstä siirretään vaativampia psykiatriapotilasryhmiä edelleen sairaanhoitoalueen vastuulle. Valmistelu tähtää kesään Kuntien endoskopiatoiminta (mahasuolikanavan tähystystutkimukset) on siirtynyt sairaalan vastuulle vuosien aikana. Sairaalan yhteispäivystys kantaa lisääntyvästi vastuuta alueellisesta 24/7 päivystyksestä kuntien keskittyessä kiirevastaanoton ja kotiin vietävien akuuttipalvelujen kehittämiseen. Akuuttiosastohoidon nykyistä laajempi keskittäminen sairaalanmäelle mahdollistuu uudisrakennuksen valmistuttua. Operatiivisen, medisiinisen ja akuutti tulosyksiköiden keskinäistä työnjakoa uudistetaan. Tulosyksiköiden vuodeosastot siirtyvät medisiiniseen tulosyksikköön, poliklinikat operatiiviseen ja eritasoiset valvontayksiköt akuuttiin. Uusille yksiköille tulee geneeriset 26

31 TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue toimintamallit, mikä mahdollistaa henkilöstön aiempaa laajemman ja joustavamman liikkumisen yksiköstä toiseen osaamisprofiiliensa mukaisesti. Eri tasojen johtamis/esimiesroolit tarkennetaan ja yhdenmukaistetaan vuodesta 2017 alkaen. Tärkeä painopistealue on päivittäisjohtamisen tehostaminen. Tavoitteena on kehittää lähijohtajan toimenkuvaa niin, että hänen työstään 85 % kohdistuu päivittäisjohtamiseen. Tämä edellyttää monenlaisten rutiinitehtävien uudelleen järjestelyä. Keskeiset budjettioletukset Jäsenkuntien maksuosuuden lähtökohtana on hintojen aleneminen keskimäärin 0,35 %. Maksuosuus laskee vuoden 2016 ennusteesta 4,6 %. Näin alhaiseen kuntalaskutukseen pääseminen on haasteellista ja edellyttää lähetteiden vähenemistä. Toimintakulut on suhteutettu vastaamaan toimintatuloja tavoitteena sairaanhoitoaluetason nolla tulos. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on otettu huomioon talousarviota tehdessä. Henkilöstökustannusten kustannustason muutos 2017: -1,0 % (2016: +0,7 %) o Palkkojen palkkaliukumien ja lomarahan -30 % alenemisen arvioitu kustannusvaikutus + 0 % (2016: -0,3 %, sis. 9kk jaksotuksen lomarahasta) o Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksu) 22,78 % (2016: 24,06 %) o Varhe-maksun kerroin 0,99 Toimintakulujen ja sisäisten toimijoiden tarjouksien tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. kilpailukykysopimuksen vaikutukset ja lääke- ja tarvikekilpailutukset. 27

32 TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue 2.3 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys Potilaan hoito on oikeaaikaista Vuodeosastohoidon alkaminen 2017: 60 % potilaista hoidettu 3 Kuukausittain hoitopäätöksestä kuukaudessa Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta) 2018: 80 % potilaista hoidettu 3 kuukaudessa 2017: 90 % 10 viikossa, 50 % 6 viikossa 2018: 100 % 10 viikossa, 50 % 4 viikossa Kuukausittain Päivystysprosessi on tehokas Potilaan läpimeno päivystyksessä 2017: 90 % potilaista läpi 4 tunnissa nopea linja, 6 tunnissa operatiivinen linja ja 8 tunnissa medisiininen linja Kuukausittain Toiminta on laadukasta ja turvallista Potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana Potilaat valitsevat HUS:n Jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina Toiminta on tehokasta Hinnat ovat kilpailukykyiset HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö Johtaminen on laadukasta Henkilöstö suosittelee HUS:ia työnantajana Henkilöstö on sitoutunutta 30 vrk kuolleisuus (sairaalahoidon päättymisestä) Painevaahojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista Pitlaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm/1000 potilaspäivää kohden Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus FFT (asiakastyytyväisyystutkimus, hoitopaikan suositteleminen) Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus (muualta HUS:iin tulleiden potilaiden laskutus HUS:sta muualle menneiden potilaiden laskutus) Jäsenkuntien yhteenlaskettu deflatoitu maksuosuus eur / asukas (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) Tuottavuus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä): Somatiikka: Deflatoitu DRGpistekustannus Psykiatria: Deflatoitu eur / hoidettu potilas Volyymituotteiden hintavertailu: yoshp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys Biopankkinäytteiden lukumäärä / hoidetut potilaat (eri henkilötunnukset) 2018: 95 % potilaista läpi 4 tunnissa nopea linja, 6 tunnissa operatiivinen linja ja 8 tunnissa medisiininen linja 2017 ja 2018: 5% suhteellinen alenema edelliseen vuoteen verrattuna 2017 ja 2018: Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus <,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksikössä < 7 % hoidetuista potilaista 2017 ja 2018: Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm/1000 potilaspäivää kohden on < 0, ja 2018: Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista) 2017 ja 2018: > 97 % potilaista suosittelee HUSia hoitopaikkana Vähintään 30 % potilaista vastaa kyselyyn 2017: 7,5 milj. euroa 2018: 10 milj. euroa (Laskennassa huomioidaan julkisen sektorin vapaan valinnan potilaat sekä HYKSin Oy:n kautta myydyt palvelut) 2017 ja 2018: Ei nouse vuoden 2016 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä huomioidaan) 2017: Kuntayhtymätasolla 1,8 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta : Kuntayhtymätasolla 2 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta ja 2018: Deflatoidut hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan vuoden 2015 tasoon nähden; HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisältyvissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % 2017: 10% 2018: 25% TOB esimiesindeksi 2017: 3,9 2018: 3,9 TOB työnantajan suositteleminen Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus 2017: > 85 % suosittelee 2018: > 85 % suosittelee 2017: 5,5% - 6,5% 2018: 5,5% - 6,5% Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kuukausittain Kuukausittain 12 kk rullaava toteuma Kuukausittain Kolmannes-vuosittain Kolmannes-vuosittain Vuosittain Vuosittain Kolmannes-vuosittain 28

33 TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue 2.4 Palvelutavoitteet Palvelutuotannolle paineita aiheuttaa voimakkaasti kasvava kysyntä. Siihen pyritään vastaamaan rationoimalla toimintamalleja: sähköinen asiointi tai konsultointi milloin se on mahdollista, enemmän yhdellä käynnillä, ammattiryhmien välistä työnjakoa kehittämällä ja osastolta/leikkaussalista päiväsairaalaan ja poliklinikalle. Tavoite on parantaa merkittävästi sekä hoitoon pääsyä että lyhentää läpimenoaikoja. Jäsenkuntien maksuosuus Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -11,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % -1,2 % Drg-ryhmät ,0 % -4,0 % Drg-O-ryhmät ,9 % -1,7 % Tähystykset ,8 % 2,3 % Pientoimenpiteet ,5 % -2,0 % 900-ryhmä ,2 % 1,6 % Kustannusperusteinen jakso ,3 % -99,9 % Avohoitokäynnit ,9 % 2,2 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 3,7 % -0,5 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,2 % -4,7 % Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % -18,4 % NordDRG-tuotteet ,1 % -5,8 % Drg-ryhmät ,3 % -4,4 % Drg-O-ryhmät ,5 % -7,9 % Tähystykset ,5 % -0,8 % Pientoimenpiteet ,1 % -6,0 % 900-ryhmä ,9 % -11,5 % Kustannusperusteinen jakso ,1 % -99,9 % Avohoitokäynnit ,8 % 0,0 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,0 % 0,0 % Ostopalvelut ,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % -4,6 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,1 % -5,5 % KAIKKI YHTEENSÄ ,6 % -4,6 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 29

34 Hoitopalvelut kaikille maksajille TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -10,5 % NordDRG-tuotteet ,0 % -1,4 % Drg-ryhmät ,5 % -4,3 % Drg-O-ryhmät ,6 % -1,8 % Tähystykset ,8 % 2,3 % Pientoimenpiteet ,2 % -1,7 % 900-ryhmä ,0 % 1,0 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % -99,9 % Avohoitokäynnit ,3 % 2,3 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 1,7 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 3,4 % -0,5 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,0 % -4,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -17,9 % NordDRG-tuotteet ,7 % -5,7 % Drg-ryhmät ,1 % -4,3 % Drg-O-ryhmät ,3 % -7,9 % Tähystykset ,6 % -1,3 % Pientoimenpiteet ,9 % -5,6 % 900-ryhmä ,5 % -11,1 % Kustannusperusteinen jakso ,6 % -99,9 % Avohoitokäynnit ,0 % -0,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,6 % 1,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,9 % -0,5 % Ostopalvelut ,9 % -0,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,4 % -4,4 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,1 % -5,5 % Myynti muille maksajille ,4 % 3,5 % Myynti erityisvastuualueelle ,2 % 18,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Ensihoito Ensihoidon järjestämisessä ei ole muutoksia vuonna 2017, kumppanuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa jatkuu. Kustannukset jaetaan kunnille aikaisemman mallin mukaan, 70 % väestön ja 30 % toteutuneiden tehtävien suhteessa. Kuntien maksamien ensihoidon maksujen lisäksi ensihoidosta saadaan maksutuottoja. Jäsenkuntien maksuosuus asukasta kohden nousee keskimäärin n. 0,11 euroa (0,3 %) vuoteen 2016 verrattuna. 30

35 TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalue järjestää myös kuntien siirtokuljetukset, johon on kilpailutettu uusi palveluntuottaja vuoden 2017 alusta. Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Yhteensä Väkiluku % 22 % 11 % 22 % 20 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm Kansalaistehtävät 30 % 23 % 11 % 19 % 17 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta Ensihoidon kulut euroa / asukas 34,6 33,2 32,2 31,4 31,1 32,6 2.5 Talous Toimintakuluissa haastetta aiheuttaa se, että konsernin sisäiset erät kasvavat joiltakin osin ennakoitua enemmän. Jäsenkuntien maksuosuuksien vertailua hankaloittavat eri vuosina vaihtelevin tavoin tehdyt ja tehtäväksi ennakoitavat palautukset. Toimintakulujen osalta vertailuissa on huomioitava kilpailukykysopimuksen vaikutukset sekä sairaanhoitoalueen tilinpäätökseen 2015 kirjatut kertaluonteiset, toimintakuluja ko. vuonna alentaneet erät. Talousarvioon sisällytetään sopeuttamistoimenpiteitä ja muita kehittämistoimenpiteitä, joilla edesautetaan tuottavuustavoitteen saavuttamista. Toimenpiteitä tarkennetaan ja seurataan talousarviovuoden aikana. Talousarvion puitteissa toimiminen edellyttää määrätietoista johtamista sekä onnistumista henkilöstön sitouttamisessa. Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi TP15 Toimintatuotot ,0 % 1,5 % 2,6 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,6 % 1,7 % 2,4 % Toimintakulut ,4 % 1,5 % 5,8 % Toimintakate ,1 % 1,0 % -73,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,1 % 1,0 % -73,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % 1,0 % 3,6 % Tilikauden tulos ,0 % -148,1 % -100,0 % Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Tuottavuustavoite, väestönkasvu, kustannustason muutos 582 0,4 % 582 0,4 % Strategisten mittareiden saavuttaminen 601 0,4 % 601 0,4 % Tietohallinnon toiminnalliset muutokset 540 0,4 % 540 0,4 % Porvoon synnytysten siirto 260 0,2 % 260 0,2 % Ennustettu ylijäämä 0 0,0 % ,3 % Muut erät 0,0 % ,1 % Talousarvio ,5 % ,0 % 31

36 TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Tuottavuustavoite, väestönkasvu, kustannustason muutos 582 0,4 % 582 0,4 % Strategisten mittareiden saavuttaminen 601 0,4 % 601 0,4 % Tietohallinnon toiminnalliset muutokset 540 0,4 % 540 0,4 % Porvoon synnytysten siirto 260 0,2 % 260 0,2 % Muut erät 0,0 % ,1 % Talousarvio ,5 % ,4 % Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) 2.6 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintakulut ,4 % 1,5 % 5,8 % Korkokulut #JAKO/0! 0,0 % #JAKO/0! Muut rahoituskulut ,0 % 0,0 % -100,0 % Poistot ja arvonalentumiset yht ,9 % 1,0 % 3,6 % Toiminnan kulut ,4 % 1,5 % 5,8 % Muut myyntitulot ,6 % 3,2 % -14,8 % Maksutuotot ,0 % -0,1 % 1,0 % Tuet ja avustukset ,0 % 0,0 % -24,0 % Muut toimintatulot ,0 % -80,3 % -82,0 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,1 % -0,3 % 9,6 % Muut toimintatuotot + EVO ,1 % -6,6 % 1,0 % Korkotuotot #JAKO/0! 0,0 % #JAKO/0! Muut rahoitustuotot #JAKO/0! 0,0 % #JAKO/0! Toiminnan nettokulut ,4 % 1,6 % 6,3 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,8 % 0,8 % 6,7 % Sitovat nettokulut ,0 % 1,7 % 6,2 % Henkilöstöjohtamisen painopisteet muuttuvassa toimintaympäristössä tulevat olemaan osaamisen uudenlaisessa sijoittelussa sekä henkilöstöresurssien kustannustehokkaassa kohdentamisessa. Painopistealueena tulee olemaan myös päivittäisjohtamisen geneerinen mallintaminen, jonka avulla turvataan kehittämistoiminnoissa onnistuminen sekä terveet ja osaavat työyhteisöt. Aikaisemmin tässä dokumentissa kuvatulla organisaatiomuutoksella haetaan resurssien optimaalista käyttöä, mutta myös hoitohenkilöstön osaamispohjan vahvistamista. Osaamista tullaan edelleen kehittämään mm. alueellisella eperehdytystoiminnalla, moniammatillisen moduuliharjoittelun avaamisella, sekä tehtävien siirroilla ja hoitajavastaanottotoimintaa kehittämällä. Yhteispäivystyksen vuokralääkärikäyttöä tullaan edelleen vähentämään ja korvaamaan omalla rekrytoinnilla. Organisaatiomuutoksen sisällä vahvistetaan tehovalvonta 9-paikkaiseksi, lisätään kätilötyötä, jotta saadaan yöaikaista toimintaa vahvistettua sekä lisätään lääkäriresurssia nefrologiaan ja yleissisätauteihin sekä päihdepsykiatriaan alueelliseen yhteistyöhön perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kanssa. Suunnittelussa huomioidaan alueelliseen akuuttityön kehittyminen sekä kuntien kanssa sovitut kärkihankkeet, joissa henkilöstön yhteiskäyttöä yli organisaatio- ja kuntarajojen opetellaan mm. yhteisesti sovittujen puhelinneuvontapalvelujen avulla. KiKyn alueelliset vaikutukset lomapalkkavelan, lomarahan ja työajan lisäämisellä tulevat olemaan vuodelle 2016 n. 670 teur ja vuodelle 2017 n teur eli yhtensä 2016 budjettiin verrattuna n. 1,7 miljoonaa. Käytännössä työajan pidentäminen mahdollistaa määräaikaisen henkilökunnan ja lisä- ja ylitöiden vähentämistä sekä työn tehokkuuden lisäämisen mm. poliklinikkatyössä ja 32

37 TA2017 Hyvinkään sairaanhoitoalue avopalveluissa kasvattamalla päivittäisiä suoritemääriä. Työvoiman käytön paremmaksi koordinoimiseksi selvitetään keskitetyn työvuorosuunnittelun mahdollisuuksia ja työaikamuotojen tarkastamista vastaamaan muuttuvia palveluita. Henkilöstösuunnittelussa tullaan huomiomaan hoito- ja lääkärityöstä edelleen tukipalvelutyöhön siirtyviä tehtäviä ja tehtäväkokonaisuuksia kuin myös teknologiaosaamisen kehittäminen potilashoitoon liittyvien e-palveluiden/terapioiden osalta. Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Kesken vuotta 2016 on tapahtunut seuraavia muutoksia. Hyvinkään kaupungin psykoosiyksikkö siirtyi HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen toiminnaksi kesällä Potilaiden mukana siirtyi 3 hoitajaa, 1 lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti ja sihteeri sekä toimitilat. Kuntien endoskopiatoiminnan siirtyminen on tuonut 2 sairaanhoitajan ja 1 erikoistuvan lääkärin työpanokset. Vuonna 2017 lisätään tehostettuun valvontaan yksi potilaspaikka, mikä tuo 4 sairaanhoitajan resurssilisäyksen, yöaikaista kätilötyöpanosta vahvistetaan yhdellä vakanssilla, erikoislääkäriresursseja lisätään kolmella viralla; ortopediaan, nefrologiaan/yleissisätaudeille, sekä psykiatriaan päihdepsykiatri. Alueellista varahenkilöstön määrä nostetaan 4 sairaanhoitajalla, joiden henkilöstökulut katetaan vähentämällä vastaava määrä määräaikaista hoitohenkilökuntaa tulevien varahenkilöiden kiertoalueilta tulosyksiköissä. Samalla tehostetaan ja kehitetään varahenkilöstön kiertoalueita ja kotiosastoja paremmin vastaamaan tulevaa uutta organisoitumista. Henkilömäärä TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,5 % 1,5 % Lääkärit ,1 % 3,1 % Muu henkilökunta ,5 % -13,5 % Erityistyöntekijät ,8 % -9,8 % YHTEENSÄ ,3 % -0,3 % Sihteeritoiminnan keskittäminen näkyy muun henkilökunnan määrällisenä vähenemisenä, jonka myötä määräaikaista henkilökuntaa on voitu vähentää liikkuvuutta tehostamalla. Vuokralääkäreiden käytön vähentäminen (siirtäminen omaksi toiminnaksi) Akuutti- ja psykiatrian yksiköissä näkyy lääkäreiden henkilötyövuosien kasvuna, muutoin henkilötyövuodet kasvavat maltillisesti toiminnallisesta kasvusta huolimatta. Henkilötyövuodet TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,6 % 0,4 % Lääkärit ,6 % 2,3 % Muu henkilökunta ,7 % 2,3 % Erityistyöntekijät ,3 % 2,2 % YHTEENSÄ ,3 % 1,0 % 33

38 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue 3 LOHJAN SAIRAANHOITOALUE 3.1 Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Talouden tunnusluvut Sitovat tavoitteet 3.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset ENN16 TA16 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2015 TAE Jäsenkuntien maksuosuus 74,4 69,7 73,6 72,1-2,0 % 3,6 % - Ulkoinen myynti 83,8 83,5 86,9 85,0-2,2 % 1,7 % Toimintatuotot yhteensä 84,3 84,0 87,3 85,4-2,2 % 1,7 % - Toimintakulut 81,7 83,3 85,3 84,8-0,6 % 1,7 % - Poistot 0,7 0,6 0,6 0,6-1,5 % -3,8 % Tilikauden tulos 1,9 0,0 1,4 0,0-100,0 % 0,0 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 4,1 % 1,7 % 1,7 % 0,0 % 0,0 % Sitovat nettokulut ,6 % -0,2 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Sote-uudistukseen liittyvät lakiesitykset ovat lausuntokierroksella syksyllä Valinnan vapauteen liittyvä lakiesitys on vielä antamatta. Esitysten mukaan, vuoden 2019 alusta alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen tulee perustettavien maakuntien vastuulle ja siirtyy pois kunnilta ja kuntayhtymiltä. Maakuntien palvelulaitokset tuottavat sen osan sotepalveluista, jotka eivät tule kilpailutuksen ja vapaan valinnan piiriin. Lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano etenee vuoden 2017 aikana maakuntien perustamiseen. HUS:n sairaaloiden haasteena on varautua toiminnan kehittämisessä lisääntyvään kilpailuun, joka koskee laatua, kustannuksia ja palvelujen saatavuutta. Mm. HUS:n hinnoittelua ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että päivystykselliset ja elektiiviset hoidot voidaan laskutuksessa aikaisempaa paremmin eriyttää oikealla, hintakilpailukyvyn varmistavalla tavalla. Päivystysasetuksen ja terveydenhuoltolain lausunnolla olevien luonnosten perustella HUS:n sairaaloille on linjattu profiilit vuodelle HUS:n (ja HYKS-ERVA-alueen) linjausten mukaan Lohjan sairaalassa on edelleen ympärivuorokautinen yhteispäivystys synnytyksineen. HUS:n syksyllä 2016 tekemien linjausten mukaan Lohjan sairaala on akuuttisairaala (yhdenmukaisesti Hyvinkään sairaalan kanssa). Sairaanhoitoalueen keskeinen toimintaperiaate on yhteistyö kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Yhteistyöfoorumeiden (mm. Hiiden Terry-ryhmä ja sujuvan jatkohoidon järjestämis- ja seurantaryhmä ja Hiiden hoitotyön kehittäjät) toiminta jatkuu aktiivisena. Sairaanhoitoalueen palvelujen kysynnän ja tuotannon määrän ennakoidaan kasvavan jonkin verran vuonna Vuosien aikana Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kunnista on siirtynyt palvelujen tuotantoa Lohjan sairaanhoitoalueelle yli miljoonalla eurolla edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä siirtymä saattaa jonkin verran lisääntyä sairaaloiden päivystysprofiilien vaikutuksesta. 34

39 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen väestön yli 65-vuotiaiden ikäluokan suhteellisen osuuden ennustetaan kasvavan vuoden 2017 loppuun mennessä 3,4 prosenttiyksiköllä. Tämä merkitsee lisääntyvää palvelutarvetta ja kustannuksia erityisesti sekä medisiinisillä ja operatiivisilla erikoisaloilla että päivystyksessä. VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% HYKS-sairaanhoitoalue ,2 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue ,4 % Lohjan sairaanhoitoalue ,3 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,6 % Porvoon sairaanhoitoalue ,4 % HUS yhteensä ,0 % LOHJA SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,4 % vuotiaat ,2 % vuotiaat ,9 % vuotiaat ,5 % 75+ vuotiaat ,7 % HUS yhteensä ,3 % Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Yhteispäivystys käynnistyi ja sen kehittämistä jatketaan vuonna Ns. yleislääketieteen päivystys (sekä lääkärit että hoitohenkilökunta) on aikanaan ulkoistettu. Palvelun tuottajana on Mehiläinen Oy, ent. Mediverkko Terveyspalvelut Oy. Lohjan kaupungin alaisuudessa oleva sopimus on voimassa asti. Suunnitelmissa on hoitohenkilökunnan työn kotiuttaminen HUS-Lohjan sairaanhoitoalueen ja toisaalta Lohjan kaupungin vastuulle. Lohjan kaupungille siirretään takaisin perusterveydenhuoltotasoisen seurantaosaton (18 paikkaa) tuotanto. Yhteispäivystyksen toiminnot muilta osin siirretään fyysisesti nykyisen erikoissairaanhoidon päivystyksen tiloihin sairaalan ns. vanhaan osaan. Terveyskeskuspäivystäjien (yhteispäivystyksessä) hankintaa jatkettaneen osittain ostopalveluina. Toimintaympäristön kohdalla kuvatut säädösmuutokset mahdollistavat kirurgisen takapäivystyksen järjestelyjen keventämisen yöaikana. Lastentautien päivystyksen muuttamista sairaalapäivystykseksi (nykyisen alle 30 min varallaolon asemesta) selvitetään yhteispäivystyksen kehittämisen yhteydessä. Vuoteen 2016 verrattuna ei päivystysjärjestelmiin ole valmisteilla muita oleellisia muutoksia. Vuoden 2017 alkupuoliskolla valmistuu vuodeosasto 2 peruskorjauksen toinen vaihe (ensimmäinen vaihe valmistui loppuvuodesta 2012). Valmistumisen jälkeen vuodeosaston tiloissa hoidetaan kaikki naistentautien ja synnytysten sekä lastentautien palvelutoiminta. Samalla valmistuu peruskorjauksen yhteydessä toteutettu vuodeosastotorniin kohdistunut LVI-tekniikan linjasaneeraus. Lohjan sairaalan psykiatrian lisärakennuksen rakentaminen käynnistyi kesällä 2016 ja jatkuu vuoden 2017 loppupuolelle asti. Toimintojen siirtoa Paloniemen sairaalasta ja vuokratiloissa toimivista avohoitopisteistä valmistellaan erityisesti loppuvuonna. Kuntien omistamasta Paloniemen sairaalasta luovutaan vuoden 2018 alkupuolella. 35

40 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue Psykiatrian avohoitoistamista jatketaan samalla. Nuoriso- ja lastenpsykiatrian avohoitoa vahvistetaan HUS-tasoisten linjausten mukaisesti. Keinoniveltoiminnan HUS-yhteisen lähetekeskuksen toiminnan käynnistämiseen osallistutaan aktiivisesti. Lohjan sairaala on HUS:n toiseksi suurin ja Suomen viidenneksi suurin keinonivelsairaala leikkausvolyymiltään. Lastentautien erikoisalojen lääkärien toiminnan organisoitumista HUS:ssa selvitetään edelleen toimintavuoden alussa. Ensihoito Lohjan sairaanhoitoalueen järjestämisalueella tuotetaan terveydenhuoltolain ja pelastustoimea koskevan lain mukaisesti yhteistoiminnassa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa kokonaisuudessaan alkaen. Kolme ympärivuorokautista hoitotason ensihoitoyksikköä on alkaen ollut pelastuslaitoksen vastuulla edellä kuvatulla tavalla. Yksityinen palveluntuottajan vastuulla on neljän yksikön tuottaminen asti. Keskeiset budjettioletukset Vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelma pohjautuu sairaanhoitopiirin hallituksen hyväksymään tuloraamiin. Tulevan vuoden erikoissairaanhoidon suoritetuotannon arvioidaan kasvavan hieman nykytasosta. Keinonivelleikkausten ja silmäleikkausten toimintavolyymin on oletettu nousevan kuluvan vuoden tasosta lähelle vuoden 2015 toimintalukuja. Kuntalaskutustulojen tuottajakohtainen jakauma kuvaa aikaisempaa paremmin sairaanhoitoalueiden välillä tapahtuneita toimintojen siirtoja. Yhteispäivystyksen ostopalvelusopimus Mehiläisen kanssa päättyy maaliskuun lopussa Toiminta on tarkoitus ottaa hoitohenkilöstön osalta omaksi toiminnaksi. Muutos on huomioitu siirtämällä määrärahoja ulkoisista palvelujen ostoista henkilöstömenoihin. Lohjan kaupungin kanssa sovitun mukaisesti yhteispäivystyksen yhteydessä toimiva perusterveydenhuollon seurantaosasto siirtyy Lohjan kaupungin toiminnaksi Muutos vaikuttaa sisäisten ostojen määrää vähentävästi kun liikelaitoksien palvelumyynti muuttuu konsernin sisäisestä kaupankäynnistä ulkoiseksi myynniksi Lohjan kaupungille. Konsernin sisäiset ostot liikelaitoksilta ja tytäryhtiöiltä sekä tulosalueilta on sisällytetty talousarvioon myyjäyksiköiden kanssa sovitun mukaisina. Uusia erikoissairaanhoidon toimintoja ei ole suunnitteilla tulevalle vuodelle. Kuluvan vuoden aikana HUS:n valmisteluissa olleita lastenlääkäreiden hallinnollista ja lastenpsykiatrian organisatorisia muutoksia ei tässä vaiheessa ole huomioitu talousarviossa. 36

41 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue 3.3 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys 1. Potilaan hoito on oikeaaikaista 1a. Vuodeosastohoidon alkaminen hoitopäätöksestä 2017: 60 % potilaista hoidettu 3 kuukaudessa 2018: 90 % potilaista hoidettu 3 kuukaudessa Kuukausittain 2. Päivystysprosessi on tehokas 1b. Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta) 2017: 90 % 10 viikossa, 50 % 6 viikossa 2018: 100 % 10 viikossa, 50 % 4 viikossa 2. Potilaan läpimeno päivystyksessä 2017: 90 % potilaista läpi 4 tunnissa nopea linja, 6 tunnissa operatiivinen linja ja 8 tunnissa medisiininen linja Kuukausittain Kuukausittain 3. Toiminta on laadukasta ja turvallista 4. Potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana 3a. 30 vrk kuolleisuus sairaalahoidon päättymisestä 3b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista 3c. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden 3d. Vuodeosastopotilaiden painehaavariskin arvioinnin kattavauus 4a. FFT (asiakastyytyväisyystutkimus, hoitopaikan suositteleminen) 5. Potilaat valitsevat HUS:n 5a. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus (muualta HUS:iin tulleiden potilaiden laskutus - HUS:sta muualle menneiden potilaiden laskutus) 6. Jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina 6a. Jäsenkuntien yhteenlaskettu deflatoitu maksuosuus / asukas (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) 7. Toiminta on tehokasta 7a. Tuottavuus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä); -Somatiikka; Deflatoitu DRGpistekustannus -Psykiatria; Deflatoitu eur / hoidettu potilas 8. HUS:n hinnat ovat kilpailukykyiset 9. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 8a. Volyymituotteiden hintavertailu: yoshp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys 9a. Biopankkinäytteiden lukumäärä/ hoidetut potilaat (eri henkilötunnukset) 2018: 95 % potilaista läpi 4 tunnissa nopea linja, 6 tunnissa operatiivinen linja ja 8 tunnissa medisiininen linja 2017 ja 2018: 5 % suhteellinen Kolmannesvuosittain alenema edelliseen vuoteen verrattuna 2017 ja 2018: Painehaavojen (aste Kolmannesvuosittain 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) 2017 ja 2018: Potilaalle haitan Kolmannesvuosittain aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0, ja 2018: Vuodeosastohoidossa Kolmannesvuosittain olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista) ja 2018: > 97 % potilaista suosittelee HUSia hoitopaikkana Vähintään 30 % potilaista vastaa kyselyyn 2017: 7,5 milj. euroa 2018: 10 milj. euroa (Laskutuksessa huomioidaan julkisen sektorin vapaan valinnan potilaat sekä HYKSin Oy:n kautta myydyt palvelut) 2017 ja 2018: Ei nouse vuoden 2016 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä huomioidaan) 2017: Sairaanhoitoaluetasolla 1,7 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta 2016 Kolmannesvuosittain Kuukausittain Kuukausittain 12 kk rullaava toteuma Kuukausittain 2018: Kuntayhtymätasolla 2 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta ja 2018: Deflatoidut hinnat Kolmannesvuosittain laskevat tai pysyvät ennallaan vuoden 2015 tasoon nähden; HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisällytettävissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % tuotteita 2017: 10 % 2018: 25 % Kolmannesvuosittain 10. Johtaminen on laadukasta 10a. TOB esimiesindeksi 2017: 3,9 2018: 3,9 11. Henkilöstö suosittelee HUS:ia työnantajana 11a. TOB työnantajan suositteleminen 2017: > 85 % suosittelee 2018: > 85 % suosittelee 12. Henkilöstö on sitoutunutta 12a. Vakinaisen henkilöstön 2017: 5,5% - 6,5 % lähtövaihtuvuus 2018: 5,5% - 6,5 % Vuosittain Vuosittain Kolmannesvuosittain 37

42 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue Päivittäistoiminnan operatiiviset mittarit Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo Seurantatiheys Potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta Vuodeosastopotilaan kotiutuksen kellonaika Ennen klo 13, 60 % potilaista toteutuu viimeistään kolmannesvuosimittauksessa Kolmannesvuosittain Potilaiden kaatumisriskin arvioinnin kattavuus määriteltyjen potilasryhmien osalta Sairaalakuolleisuus Henkilökunnan influenssarokotekattavuus Käsihuuhteen kulutus Päivystyspisteissä ja akuuttiosastoilla otetaan käyttöön kotiutuksen tarkistuslista Potilaat ovat alkuseulottu kaatumisriskin osalta 80 %:sti ja riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu kaatumisriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannesvuosittain Ei lisäänny vuoden 2016 toteumaan Kolmannesvuosittain verrattuna > 90 % Kerran vuodessa suositellun rokotusajan päättyessä > 45 l/1000 hoitopäivää (YOsairaaloiden keskiarvo 45) 2 x vuodessa Tarkistuslista käyttöönotettu vuoden Kolmannesvuosittain aikana Urakehitys Ammatillinen itsetunto 4 Vuosittain 3.4 Palvelutavoitteet Erikoissairaanhoidon palveluvalikoima Lohjan sairaanhoitoalueella ei muutu aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tuotemäärän ennakoidaan kasvavan. Psykiatrian uudisrakennus valmistunee loppuvuodesta 2017, mutta sillä ei ole vaikutuksia vuoden 2017 hoitopäivien tai avohoitokäyntien määriin. Keinonivelkirurgian sekä silmätautien leikkausmäärien arvioidaan kasvavan vuoteen 2016 verrattuna. Palvelutarjonta kohdistuu sairaanhoitoalueen omien kuntien lisäksi pääkaupunkiseudun sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden kunnille. Synnytysten määrän arvioidaan toteutuvan vuonna 2017 vuoden 2016 tasoisena. Synnytysmääriä lisäävät Meilahden alueen remontit sekä Salon ympäristökuntien kysyntä. Jäsenkuntien maksuosuus Vuoden 2017 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusarvio ylittää vuoden 2016 talousarvion reilulla 3 %:lla, mutta jää silti alle kuluvalle vuodelle ennustetun toteuman ja edellisenä vuonna toteutuneen laskutuksen tason. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien osuus on realistisella tasolla, mutta Lohjan sha:n omien kuntien maksuosuus jää selvästi kuluvan vuoden ennusteesta. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -8,9 % NordDRG-tuotteet ,4 % 2,1 % Drg-ryhmät ,3 % -0,3 % Drg-O-ryhmät ,5 % 1,2 % Tähystykset ,7 % 9,8 % Pientoimenpiteet ,6 % 3,9 % 900-ryhmä ,3 % 0,5 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 81,8 % Avohoitokäynnit ,6 % 4,8 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,8 % 2,0 % 38

43 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,3 % -1,9 % Tuotteistetut hoitopäivät ,6 % -1,5 % NordDRG-tuotteet ,2 % -2,7 % Drg-ryhmät ,0 % -1,3 % Drg-O-ryhmät ,8 % -0,9 % Tähystykset ,5 % -0,1 % Pientoimenpiteet ,3 % -11,2 % 900-ryhmä ,3 % -9,8 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 64,1 % Avohoitokäynnit ,9 % -0,2 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,9 % -3,6 % Ostopalvelut ,4 % -3,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,6 % -2,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,5 % 7,8 % KAIKKI YHTEENSÄ ,8 % -1,7 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden maksajien osuudessa vakuutusyhtiöiden ja puolustusvoimien osuus on hieman vähenemässä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laskutuksen ennakoidaan toteutuvan vuoden 2016 tasoisena. Kuntayhtymä Karviaisen terveyskeskuslaskutuksen suunnittelu ja toteuman seuranta vaikeuttavat vertailua. Suunnitelma tehdään suoraan kunnittain, mutta toteuma ja ennuste kirjautuvat muut maksajat/kuntayhtymät. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -9,4 % NordDRG-tuotteet ,8 % 2,1 % Drg-ryhmät ,0 % 0,4 % Drg-O-ryhmät ,8 % 0,9 % Tähystykset ,9 % 9,9 % Pientoimenpiteet ,6 % 3,7 % 900-ryhmä ,0 % 0,6 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % 66,0 % Avohoitokäynnit ,5 % 4,7 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,8 % -25,4 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,5 % -74,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 3,9 % 0,5 % 39

44 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,9 % -3,2 % Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % -2,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % -2,5 % Drg-ryhmät ,9 % -1,1 % Drg-O-ryhmät ,3 % -1,0 % Tähystykset ,7 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,1 % -11,0 % 900-ryhmä ,8 % -9,2 % Kustannusperusteinen jakso ,8 % 87,7 % Avohoitokäynnit ,8 % -0,2 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 9,3 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,5 % -74,0 % Muu palvelutuotanto ,4 % -2,6 % Ostopalvelut ,9 % -2,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,2 % -3,3 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,5 % 7,8 % Myynti muille maksajille ,7 % -42,7 % Myynti erityisvastuualueelle ,6 % -72,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Ensihoito Sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksen mukaisesti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ottaa hoitaakseen Lohjan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelun maaliskuun alusta 2017 lukien. Tammi-helmikuun ajan ensihoitopalvelusta vastaa MedGroup. Ensihoidon kustannusten on arvioitu nousevan vuonna 2017 lähelle Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueiden asukaskohtaisia kustannuksia. Karkkila Lohja Siuntio Vihti Yhteensä Väkiluku % 52 % 7 % 32 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta Ensihoidon kulut euroa / asukas 41,0 41,0 41,0 41,0 41,0 3.5 Talous Toimintatuloissa merkittävin ero edellisvuoden talousarvioon verrattuna on synnytysjaksojen laskutus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Terveyskeskushoitopäivien laskutus vähenee seurantaosaston toiminnan siirtyessä Lohjan kaupungille. 40

45 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue Yhteispäivystyksen siirtäminen ostopalvelusta omaksi toiminnaksi lisää henkilöstökuluja ja vähentää ulkoisia palvelujen ostoja. Myös perusterveydenhuollon seurantaosaston siirto Lohjan kaupungin toiminnaksi vähentää sisäisten palveluostojen määrä. Ensihoidon palveluostojen on arvioitu kasvavan vuoteen 2016 verrattuna. Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,2 % 1,7 % 1,3 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 3,6 % -3,0 % Toimintakulut ,6 % 1,7 % 3,8 % Toimintakate ,0 % -3,8 % -76,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,0 % -3,8 % -76,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % -3,8 % -4,3 % Tilikauden tulos ,0 % ########## -100,0 % Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % ,7 % Muiden maksajien esh-palvelutulot (Salon seudun synnyttäjät) 350 0,4 % -39 0,0 % Tk-hoitopäivätuotannon muutos, osaston siirto takaisin Lohjan kaupungille alkaen ,6 % ,6 % Tk-käyntipäivystystuottteiden muutos, ylisuunnitelma 2016, korotetut hinnat vuodelle ,7 % 227 0,3 % Ensihoito (palv.tuottaja vaihtuu) 903 1,1 % 903 1,0 % Maksutuotot (tk-seurantaosasto siirtyy Lohjalle) ,3 % ,2 % Valtion tutkimus- ja koulutusmääräraha ,2 % 24 0,0 % Muut myyntituotot 24 0,0 % 60 0,1 % Talousarvio 2017 (85 403) ,7 % ,2 % Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Ensihoidon muutokset 945 1,1 % ,3 % Seurantaosaston siirto Lohjan kaupungille ,4 % ,4 % Yhteispäivystys/Mehiläisen vuokratyövoimasopimus - omaksi toiminnaksi lukien 0 0,0 % 0 0,0 % Diagnostisten palvelujen kysynnän muutos hoitokäytäntöjänen muuttuessa 215 0,3 % ,4 % Ulkoisten ostopalvelujen muutos (mm. kuntotus- ja terapiapalvelut) 618 0,7 % 22 0,0 % Lasten- ja nuortenpsykiatrian vahvistus 125 0,1 % 125 0,1 % Muut muutokset (mm. päivystys- ja varallaolokorvaukset, lisä/ylityö, kesken vuotta ,9 % ,2 % alkanut toiminta) Talousarvio ,7 % ,6 % 41

46 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toiminnan kulut ,6 % 1,7 % 3,7 % Muut myyntitulot ,5 % -72,6 % -74,2 % Maksutuotot ,7 % -6,6 % 7,5 % Tuet ja avustukset ,0 % 0,0 % -100,0 % Muut toimintatuotot + EVO ,3 % -46,4 % -21,9 % Korkotuotot #JAKO/0! 0,0 % #JAKO/0! Muut rahoitustuotot #JAKO/0! 0,0 % #JAKO/0! Toiminnan nettokulut ,3 % 2,7 % 4,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,2 % -3,5 % 63,2 % Sitovat nettokulut ,2 % 3,6 % -0,4 % 3.6 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Useita keskeisiä johtamistehtävissä olevia henkilöitä vaihtuu sairaanhoitoalueella toimintavuoden aikana. Sekä esimiestyön, johtamisen että osaamisen jatkuvuus varmistetaan onnistuneella rekrytoinnilla, hyvällä perehdytyksellä ja johtamiskoulutuksella. Henkilöstösuunnittelulla pyritään henkilöstöresurssien joustavaan käyttöön, oikean osaamisen riittävyyden varmistamiseen ja lisäämiseen. Oikeaa osaamista ja sen riittävyyttä vahvistetaan joidenkin vakanssimuutosten avulla. Vuonna 2017 yhteispäivystyksen ostopalvelusopimuksen päättyessä, hoitohenkilöstö ja osittain lääkäripalvelut on tarkoitus ottaa omaksi toiminnaksi. Psykiatrian avohoitoistamismuutosten hallittu eteneminen jatkuu ja uudisrakentamisen jälkeiseen toimintaan valmistaudutaan. Ydintoiminnan kliinisen osaamisen kehittämistä jatketaan alueen ammatillisten oppilaitosten ja peruskuntien kanssa suunnitelmallisen yhteistyön avulla. Alueen jäsenkuntien kanssa on myös tarkoitus arvioida HUS:n erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpanosta ja sen toteumaa. Sairaanhoitoalueella kehitetään edelleen sisäistä sijaismenettelyä käyttämällä päivittäisen resursoinnin mallia (PRM) ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä sovituissa yksiköissä. Hoidon saatavuutta tuetaan soveltuvin osin henkilöstön tehtäväkuvamuutoksin ja tehtäväsiirroin HUS:n täsmentyvien ohjeistusten mukaisesti. Tehokasta ja tuottavaa ydintoimintaa kehitetään hyödyntämällä HUS:n tietojärjestelmiä systemaattisemmin ja analyyttisemmin. Säännöllisillä talouden ja toiminnan seurantapalavereilla tarkastellaan ydintoiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta ja tehdään tarvittavia muutostoimenpiteitä. Osallistutaan HUS:n hoitotyön kuukausiraportoinnin kehittämiseen osana toiminnan seurantaa. Henkilöstöresursseja kohdennetaan kliinisen ydintoiminnan tehtävänimikkeiden, toimenkuvien tarkastelulla sekä poistuvan henkilöstön vakanssien tarpeellisuuden harkinnalla vastaamaan nykytoimintaa ja ennakoimaan tulevaa. Sairaanhoitoalueella selvitetään keskitetyn työvuorosuunnittelun mahdollisuuksia ja pilotoidaan sitä. Henkilöstön yhteisöllisyyden lisäämiseen ja työhyvinvointiin panostetaan mm. jatkamalla vuonna 2016 käynnistettyjä tyhy-linjausten mukaisia toimintoja sekä lisäämällä avointa tiedottamista muutoksista. Toiminnan selkeä linjaus ja hyvät työskentelyolosuhteet ovat jatkuvan, toimivan ja pitkälle tähtäävän rekrytoinnin ja työhyvinvoinnin kulmakiviä. 42

47 TA2017 Lohjan sairaanhoitoalue Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kasvu muodostuu pääasiassa yhteispäivystyksen hoitohenkilöstön (+19/14,5 htv) ottamisesta sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi lukien. Lisäksi yleislääketieteen lääkäripäivystys kotiutetaan osittain. Muutosten euromäärinen vaikutus henkilöstökuluihin on n. 0,9 milj. euroa. Vastaava kulu vähentyy palvelujen ostoista (vuokratyövoima). Ensihoidossa tapahtuneet muutokset vähentävät hoitohenkilöstön määrää (-5). Muutos vähentää henkilöstökuluja noin euroa, mutta vastaavasti lisää palvelujen ostoa. Lisäksi vahvistetaan medisiinistä vuodeosastotoimintaa sekä lasten- ja nuortenpsykiatrista avohoitoa. Näiden yhteenlaskettu henkilöstölisäys on 7/4,9 htv. Henkilömäärä TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,7 % 2,7 % Lääkärit ,1 % 3,1 % Muu henkilökunta ,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät ,7 % -3,7 % YHTEENSÄ ,2 % 2,2 % Henkilötyövuodet TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,5 4,8 % 3,2 % Lääkärit ,0 14,5 % 2,7 % Muu henkilökunta ,0 5,9 % 0,0 % Erityistyöntekijät ,5 2,8 % 0,0 % YHTEENSÄ ,2 % 2,6 % Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina (HTV) (euroa) TAE 2017 (HTV) TAE 2017 (euroa) (euroa) (HTV) Hoitohenkilökunta 27, , ,9 % -68,8 % Lääkärit 11, , ,0 % 33,0 % Muu henkilökunta 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 38, , ,1 % -39,1 % Vuokratyövoiman talousarviota pienentää yhteispäivystyksen hoitohenkilöstön ja osittainen lääkäripäivystyksen kotiutus sekä päivystys- ja seurantaosaston siirto Lohjan kaupungin toiminnaksi. Toiminnan kotiutus sairaanhoitoalueelle vastaavasti lisää henkilöstökuluja. 43

48 TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 4 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE 4.1 Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Talouden tunnusluvut Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) KOKO VUOSI TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 - Jäsenkuntien maksuosuus 37,4 37,6 35,5 29,1-18,2 % -22,7 % - Ulkoinen myynti 45,1 44,8 43,4 36,9-14,8 % -17,6 % Toimintatuotot yhteensä 45,2 44,8 43,4 37,1-14,5 % -17,2 % - Toimintakulut 45,3 46,2 45,6 37,6-17,6 % -18,6 % - Poistot 0,4 0,4 0,4 0,4 2,6 % 3,3 % Tilikauden tulos -0,5-1,8-2,6-0,9-64,9 % -49,7 % Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 Tilikauden tulos *) ,7 % 46,3 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 5,9 % 1,5 % 1,2 % -20,0 % 0,0 % Sitovat nettokulut ,6 % -19,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 4.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Länsi-Uusimaa (Hanko, Raasepori, Inkoo) on pinta-alaltaan suuri (runsaat km 2 ). Yli puolet alueesta on merta. Alueen väestömäärä on vain asukasta. Seuraavasta taulukosta näkyy, että alueen väestömäärä on viime vuosina vähentynyt (muun HUS:n väestömäärä lisääntyy): Hanko Inkoo Raasepori Yhteensä Kesäisin alueen väestömäärä lisääntyy rajusti. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Raaseporissa oli vuonna 2012 kaikkiaan vapaa-ajanasuntoa. Myös turistimäärä on alueella suuri. Länsi-Uudenmaan matkailustrategian mukaan alueella oli yöpymisiä toukolokakuussa 2011 kaikkiaan Vaikka Länsi-Uudenmaan kuntien sairastavuusindeksi on alle maamme keskiarvon, ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset asukasta kohti korkeammat kuin muissa HUS:n jäsenkunnissa ja myös korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Syynä tähän on lähinnä se, että Länsi-Uudenmaan kunnat eroavat monella tavoin muista HUS:n kunnista. Sairastavuusindeksi on korkeampi, väestö on iäkkäämpää (HUS:n kunnissa 65 vuotta täyttäneiden osuus on 16 %, Länsi-Uudellamaalla 24 %), työttömyysaste on korkea, koulutustaso matala ja tulotaso alhainen. Puolet alueen väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. 44

49 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,2 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,1 % 75+ vuotiaat ,9 % HUS yhteensä ,4 % Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Sairaanhoitoalueen toiminnassa on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Muutokset eivät ole olleet pelkästään pahasta ja nyt jäljellä oleva toiminta palvelee hyvin sekä länsiuusmaalaisia että alueen kesävieraita. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue pystyy edelleen tarjoamaan alueen väestölle perustason erikoissairaanhoitoa. Sairaalan kustannusrakenne yhdistyneenä suhteellisen alhaiseen toimintavolyymiin on kuitenkin haaste. Sairaalan tulevaa roolia leimaa epävarmuus. Epävarmuustekijöitä ovat mm. valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus, HUS:n ajateltu sisäinen työnjako ja psykiatrian tulosyksikön hallinnollinen siirtyminen HYKS:n alaisuuteen. Raaseporin kaupungin aikeet ryhtyä vastaamaan päivystys- ja seurantaosaston toiminnasta on tällä hetkellä pantu jäihin. Osaston toimintaa kuitenkin arvioidaan vuodenvaihteen jälkeen. Arviointi tehdään yhdessä kuntien kanssa. Samalla päivystys- ja seurantaosastoon liittyviä hoitoketjuja päivitetään. Päivystys- ja seurantaosaston mahdollisuutta tarjota palliatiivista hoitoa selvitetään yhdessä kuntien kanssa. HUS Raaseporin sairaalan ja alueen perusterveydenhuollon välinen työnjako on yleensäkin tarkastelun kohteena. Toinen sairaalan ja Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen hanke koskee ns. heiluriovipotilaiden eli kerta toisensa jälkeen sairaalan päivystyspoliklinikalle ja osastoille palaavien potilaiden seurantaa. Tavoitteena on parantaa näiden potilaiden turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia. HUS:n hallitus on ( 110) pitämässään kokouksessa käsitellyt HUS:n sisäisiä sairaanhoidollisten toimintojen muutoksia ja hyväksynyt esitetyt muutokset. Samassa yhteydessä hallitus vahvisti HUS-sairaaloiden profiilit ja päivystysjärjestelyt. Hallituksen mukaan HUS Raaseporin sairaala on lähisairaala, jossa on yhteispäivystys, valvontayksikkö ja operatiivista toimintaa arkisin klo Hallitus ei ole ottanut kantaa muuhun HUSsairaaloiden väliseen työnjakoon. Hallituksen päätöksen mukaan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrinen toiminta liitetään hallinnollisesti HYKS:aan. HUS Raaseporin sairaala toivoo tiiviimpää yhteistyötä HYKS:n klinikoiden kanssa. Lähetteet ovat yhtäkkiä vähentyneet lähes olemattomiin potilasryhmissä, joiden jononpurussa sairaala on auttanut pääkaupunkiseutua. Tämä asettaa paineita sairaalalle ja sen edellytykset toimia itsenäisenä yksikkönä ovat käyneet kyseenalaisiksi. Kokouksessaan sairaanhoitoalueen lautakunta päätti sen vuoksi äänestyksen jälkeen pyytää HUS:n hallitusta ottamaan kantaa siihen, voisiko koko HUS Raaseporin sairaala kuulua organisatorisesti HYKS:aan. Länsi-Uudellamaalla on suuri pula silmälääkäreistä. Yhteistyö HYKS:n kanssa esim. HUS Raaseporin sairaalassa toimivan silmäpoliklinikan muodossa asetetaan etusijalle. 45

50 Keskeiset budjettioletukset TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Talousarviovalmistelussa on huomioitu yleinen kustannustason nousu 1 %. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen tuottavuustavoite on 1,2 %. Talousarvioesityksessä on huomioitu seuraavat muutokset: Psykiatrian toimintakulut (runsaat 7,1 milj. euroa) ja toimintatuotot (kuntaosuus 6,5 milj. euroa, potilas- ja muut tuotot 0,6 milj. euroa). Psykiatrian siirtyessä hallinnollisesti HYKS:aan vähenee sairaalan vakanssimäärä noin 90 vakanssilla. Muita suuria muutoksia ei ole tässä vaiheessa huomioitu ( ). Lastenpsykiatrisen toiminnan muutos (lautakunta ). Toimintakulut ja - tuotot noin 0,3 milj. euroa pienemmät. Muilla säästösuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä säästetään toimintakuluissa noin 0,2 milj. euroa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on ( 44) pitämässään kokouksessa päättänyt esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Länsi- Uudenmaan kunnille myönnetään myös vuonna 2017 ns. ambulanssialennusta ja että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen tulos voidaan sen vuoksi budjetoida myös ensi vuodelle 1,8 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä vastaa vuoden 2016 budjetoitua alijäämää. Konsernijohdon virkamiestapaamisessa kävi kuitenkin ilmi, ettei sairaanhoitoalue voi odottaa budjetoidun alijäämän olevan näin suuri vuonna Kompromissina sovittiin, että kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas vuonna 2017, kun summa vuonna 2016 on ollut 50 euroa/asukas. Jotta alijäämä saataisiin puolitettua, tulee sekä ensihoidon että sairaalan kulut saada kauttaaltaan pienemmiksi. Länsi-Uudellamaalla ensihoidon todelliset kustannukset ovat vuonna 2017 lähes 90 euroa/asukas. Koska HUS on myöntänyt alueen kunnille vuodeksi 2016 ns. ambulanssialennusta, maksavat Hanko, Inkoo ja Raasepori ensihoidosta 50 euroa/asukas ja HUS Raaseporin sairaalan tulos on budjetoitu jäljelle jäävältä osalta alijäämäiseksi. Mikäli HUS ei myönnä kunnille ambulanssialennusta vuonna 2017, tullaan HUS Raaseporin sairaalan talousarvio joka tapauksessa laatimaan tasapainoon. Tällöin Hangon, Inkoon ja Raaseporin on maksettava ensihoidosta 1,8 milj. euroa enemmän. Kuntien kustannusten kasvu ei ole kohtuullinen. Konsernijohdon virkamiestapaamisessa sovittiin sen vuoksi, että Länsi-Uudenmaan kunnille myönnetään ns. ambulanssialennusta myös vuonna 2017, mutta ei yhtä paljon kuin vuonna Kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas vuonna Kuntien kustannukset ovat samalla sairaalan tuloja. HUS Raaseporin sairaala ei voi kompensoida kuntien ensihoidon kustannusten kasvua muun toiminnan kuluja karsimalla. 46

51 TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 4.3 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys 1. Potilaan hoito on oikea-aikaista 2. Päivystysprosessi on tehokas 3. Toiminta on laadukasta ja turvallista a. Vuodeosastohoidon alkaminen hoitopäätöksestä b. Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta) a. Potilaan läpimeno päivystyksessä a. 30 vrk kuolleisuus (sairaalahoidon päättymisestä) b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista 60 % potilaista hoidettu 3 kuukaudessa 90 % 10 viikossa, 50 % 6 viikossa 90 % potilaista läpi 4 tunnissa nopea linja, 6 tunnissa operatiivinen linja ja 8 tunnissa medisiininen linja 5% suhteellinen alenema edelliseen vuoteen verrattuna Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) Kuukausittain Kuukausittain Kuukausittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain 4. Potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana 5. Toiminta on tehokasta c. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden d. Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus a. FFT (asiakastyytyväisyystutkimus, hoitopaikan suositteleminen) a.tuottavuus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä): -Somatiikka: Deflatoitu DRGpistekustannus -Psykiatria: Deflatoitu eur/hoidettu potilas Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittar illa 80 %:sti (% hoidetuista potilaista) > 97 % potilaista suosittelee HUSia hoitopaikkana Vähintään 30 % potilaista vastaa kyselyyn 1,2 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta 2016 Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kuukausittain 6. Hinnat ovat kilpailukykyiset 7. Johtaminen on laadukasta 8. Henkilöstö suosittelee HUS:ia 9. Henkilöstö on sitoutunutta a. Volyymituotteiden hintavertailu: yo-shp tuotekoriin Deflatoidut hinnat laskevat Kolmannesvuosittain tai pysyvät ennallaan a. TOB esimiesindeksi 3,9 Vuosittain a. TOB työnantajan suositteleminen a. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus > 85 % suosittelee Vuosittain 5,5% - 6,5% Kolmannesvuosittain 47

52 4.4 Palvelutavoitteet TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Koska psykiatria siirtyy hallinnollisesti HYKS:aan eikä lastenpsykiatrialla ole vuodesta 2017 lähtien osastotoimintaa, ei HUS Raaseporin sairaalalla tule enää olemaan kuntalaskutettavia hoitopäiviä. Jäsenkuntien maksuosuus Vuosi 2015 oli Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella poikkeuksellisen vilkas. Vuosi 2016 on ollut huomattavasti rauhallisempi, etenkin sairaanhoitoalueen jäsenkuntien osalta. Yksittäistä syytä siihen ei ole löytynyt, vaan syitä on monta. Potilaita on mm. ohjattu aikaisemmassa vaiheessa kontrollikäynnille perusterveydenhuoltoon ja kunnat ovat ryhtyneet käyttämään vanhainkodeissa ja palvelutaloissa etälääkäripalveluja. Yhteispäivystys laajeni marraskuussa 2015 ja sen seurauksena erikoisairaanhoidon päivystyskäynnit ovat vähentyneet. Terveyskeskuspäivystyskäyntejä on ollut suunniteltua enemmän vuonna Kehityssuuntauksen oletetaan jatkuvan myös vuonna 2017, joten tuotantomäärät on budjetoitu pienemmiksi kuin vuonna Epävarmuustekijöitä on kuitenkin edelleen paljon, kuten esimerkiksi kirurgian työnjako HUS:ssa. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -100,0 % NordDRG-tuotteet ,8 % 1,5 % Drg-ryhmät ,0 % -5,7 % Drg-O-ryhmät ,1 % 6,1 % Tähystykset ,5 % 5,2 % Pientoimenpiteet ,0 % 5,1 % 900-ryhmä ,2 % -0,3 % Kustannusperusteinen jakso 3 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,9 % -22,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -10,8 % -7,1 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,9 % -18,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -100,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % -2,3 % Drg-ryhmät ,8 % -9,1 % Drg-O-ryhmät ,8 % 15,5 % Tähystykset ,8 % 7,5 % Pientoimenpiteet ,8 % 12,9 % 900-ryhmä ,1 % 5,6 % Kustannusperusteinen jakso 3 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,3 % -18,2 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,6 % 4,4 % Ostopalvelut ,6 % 4,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 7 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % -18,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,2 % -37,6 % KAIKKI YHTEENSÄ ,5 % -19,5 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 48

53 TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden maksajien (muut kuin jäsenkunnat) osalta ei ole suuria muutoksia tiedossa vuonna Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -100,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % 1,9 % Drg-ryhmät ,9 % -4,1 % Drg-O-ryhmät ,8 % 6,0 % Tähystykset ,6 % 5,2 % Pientoimenpiteet ,4 % 4,6 % 900-ryhmä ,7 % 0,6 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % -41,4 % Avohoitokäynnit ,5 % -21,7 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,5 % 9,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,8 % -16,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -8,5 % -6,3 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,9 % -17,7 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -100,0 % NordDRG-tuotteet ,3 % -1,6 % Drg-ryhmät ,3 % -8,2 % Drg-O-ryhmät ,1 % 15,8 % Tähystykset ,8 % 7,8 % Pientoimenpiteet ,7 % 13,0 % 900-ryhmä ,6 % 6,3 % Kustannusperusteinen jakso ,6 % -12,0 % Avohoitokäynnit ,5 % -17,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 9 1 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,5 % -25,1 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 3,2 % Muu palvelutuotanto ,8 % 5,4 % Ostopalvelut ,8 % 5,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 7 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,7 % -19,0 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,2 % -37,6 % Myynti muille maksajille ,6 % 2,6 % Myynti erityisvastuualueelle ,5 % -3,7 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Ensihoito Ensihoito maksaa Länsi-Uudellamaalla asukasta kohti lähes 90 euroa vuonna Ensihoito tulee sairaanhoitoalueella kalliiksi, sillä alue on pinta-alaltaan suuri mutta harvaan asuttu. Pitkät välimatkat keskus- ja yliopistosairaaloihin aiheuttavat myös sen, että ambulanssi on poissa alueelta monta tuntia (vähintään neljä tuntia), kun potilas on kuljetettava pääkaupunkiseudulle. Sairaanhoitoalue noudattaa sekä HUS:n 49

54 TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue palvelutasopäätöstä että ensihoitoasetusta. Ambulanssit ovat lähtövalmiudessa eikä niitä enää käytetä muihin potilassiirtoihin. HUS:n hallitus päätti kokouksessaan ( 101), että ensihoito Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella järjestetään lukien terveydenhuoltolain 39 2 momentin ja pelastuslain 27 :n 3 momentin tarkoittamana yhteistoimintana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa (nykyinen sopimus päättyy ). Hallitus ei ottanut kantaa ensihoidon kustannusten jakautumiseen. Hallituksen valmistelutekstissä todetaan kuitenkin, ettei HUS-laajuinen asukasperusteinen veloitus voi tulla kysymykseen, koska se lisäisi merkittävästi Jorvin, Peijaksen ja Helsingin järjestämisalueiden kuntien ensihoidon kustannuksia. Konsernijohdon virkamiestapaamisessa sovittiin, että Länsi-Uudenmaan kunnille myönnetään ns. ambulanssialennusta myös vuonna 2017, mutta ei yhtä paljon kuin vuonna Kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas vuonna 2017, kun summa vuonna 2016 on ollut 50 euroa/asukas. Keskustelujen jälkeen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos alensi budjetoimiaan ensihoidon kustannuksia. Muutos näkyy seuraavassa taulukossa, jossa on esitetty HUS Raaseporin sairaalan ensihoidon tuotot ja kulut : TAE /asukas 60 /asukas Hanko , ,00 Inkoo , ,00 Raasepori , ,00 Muut tuotot 0,00 0,00 Tuotot yhteensä , ,00 Henkilöstökulut 0,00 0,00 Palvelujen ostot , ,00 -josta Lohjan sha , ,00 -josta LUP:n sopimus , ,00 Aineet ja tarvikkeet , ,00 Muut kulut , ,00 Hallinto , ,00 Kulut yhteensä , ,00 Tulos , ,00 Ensihoidon todelliset kustannukset ovat Länsi-Uudellamaalla runsaat 93 euroa/asukas vuonna 2016 ja noin 90 euroa/asukas vuonna Koska HUS on myöntänyt alueen kunnille vuodeksi 2016 ns. ambulanssialennusta, maksavat Hanko, Inkoo ja Raasepori ensihoidosta 50 euroa/asukas ja HUS Raaseporin sairaalan tulos on budjetoitu jäljelle jäävältä osalta alijäämäiseksi. Mikäli HUS ei myönnä kunnille ambulanssialennusta vuonna 2017, tullaan HUS Raaseporin sairaalan talousarvio joka tapauksessa laatimaan tasapainoon. Tällöin Hangon, Inkoon ja Raaseporin on maksettava ensihoidosta 1,8 milj. euroa enemmän. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on katsonut, ettei tällainen kustannusten kasvu ole Länsi-Uudenmaan kunnille kohtuullinen. Konsernijohdon virkamiestapaamisessa sovittiin, että Länsi-Uudenmaan kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas vuonna Hanko Raasepori Inkoo Yhteensä Väkiluku % 66 % 13 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm 0 0 % 0 % 0 % 0 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta Ensihoidon kulut euroa / asukas 60,0 60,0 60,0 60,0 50

55 TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 4.5 Talous HUS:n talousarviovalmistelussa lähdetään siitä, että LUSA:n psykiatrian tulosyksikkö siirtyy hallinnollisesti osaksi HYKS:n sairaanhoitoaluetta, mutta toiminta jatkuu alueella. Sitä vastoin on vielä auki, siirretäänkö lastenlääkärit HYKS:iin ja siirtyykö lastenpsykiatria kokonaisuudessaan hallinnollisesti HYKS:n sairaanhoitoalueen toiminnaksi. Mikäli HUS ei myönnä kunnille ambulanssialennusta vuonna 2017, tullaan HUS Raaseporin sairaalan talousarvio joka tapauksessa laatimaan tasapainoon. Tällöin Hangon, Inkoon ja Raaseporin on maksettava ensihoidosta 1,8 milj. euroa enemmän. Kustannusten kasvu ei ole Länsi-Uudenmaan kunnille kohtuullinen. LUSA:n lautakunnan ( 44) tekemän päätöksen johdosta on sairaanhoitoalueen talousarvioesitys tällä hetkellä ( ) 1,8 milj. euroa alijäämäinen. Tuloslaskelma Tarkemmin luvussa 2.2 selostettujen muutosten vuoksi sekä toimintatuotot että -kulut tulevat pienenemään. Tulopuolella pienenevät lähinnä kuntien maksuosuudet. Menopuolella pienenevät sekä henkilöstökulut että palvelujen ostot, aineet ja tarvikkeet sekä muut kulut. Koska muutos koskee lähinnä psykiatrista toimintaa, jossa henkilöstökulujen osuus kuluista on noin 75 %, pienenevät juuri henkilöstökulut kaikkein eniten. Sisäiset ostot liikelaitoksilta ja taseyksiköiltä vähenevät 7,7 % eli 1,3 milj. euroa (ilman konsernihallintoa, sillä tiedot palvelujen ostoista eivät ole tällä hetkellä lopullisia). Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,5 % -17,2 % -17,9 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,2 % -22,7 % -22,4 % Toimintakulut ,6 % -18,6 % -16,9 % Toimintakate ,7 % -63,9 % 523,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,7 % -63,9 % 525,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 3,3 % -2,7 % Tilikauden tulos ,9 % -49,7 % 86,7 % Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Psykiatrinen ty -> HYKS psykiatria, maksuosuus ,5 % ,0 % Lastenpsykiatria, 24/5 osasto -> päiväosasto 5 pv. viikossa ,6 % ,6 % TK-hoitopäivät, hintaa alennettu ,1 % 192 0,4 % TK-käynnit, hintaa alennettu, volyymi suunniteltua isompi (uusi tominta) 165 0,4 % ,8 % Muut -60-0,1 % 248 0,6 % Talousarvio ,0 % ,4 % 51

56 TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Henkilöstökulut, psyk. ty. -> HYKS psykiatria ,2 % ,0 % Lastenpsykiatria, 24/5 osasto -> päiväosasto 5 pv. viikossa ,6 % ,6 % Muu, psyk.ty. -> HYKS psykiatria ,4 % ,4 % Säästösuunnitelma (henkilöstökulut) ,4 % -95-0,2 % Talousarvioalijäämä 2016, alhaisten volyymien vuoksi ,8 % 0 0,0 % Tietohallinto, pois lukien psyk. vaikutus ,2 % ,2 % Alhaisemmat sivukulut (kiky-sopimus) ,4 % 0 0,0 % Muut 296 0,6 % 102 0,2 % Talousarvio ,3 % ,2 % Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) KOKO VUOSI TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toiminnan kulut ,4 % -18,5 % -16,8 % Muut myyntitulot ,4 % 2,1 % -36,9 % Maksutuotot ,3 % 3,1 % -7,9 % Tuet ja avustukset ,7 % 0,0 % -42,5 % Muut toimintatuotot + EVO ,0 % -46,9 % -17,7 % Korkotuotot ,0 % -100,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % Toiminnan nettokulut ,8 % -19,2 % -17,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,4 % 15,5 % 8,4 % Sitovat nettokulut ,4 % -23,9 % -21,0 % 4.6 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Sairaalan on ollut tarkoitus luopua nykyisestä tulosyksikköjaosta ja siirtyä potilas- ja prosessikeskeiseen organisaatiomalliin. Tulevan sote-uudistuksen ja lähitulevaisuudessa edessä olevien toiminnallisten muutosten vuoksi ei organisaatiorakenteen uudistaminen ole nyt ajankohtaista. Jotta paikalliset erikoissairaanhoidon palvelut voitaisiin parhaiten turvata myös tulevaisuudessa, on HUS Raaseporin sairaalan tavoitteena liittyä kokonaan osaksi HYKS:aa. HYKS:n satelliittina sairaala voisi tarjota ruotsinkielisiä hoitopalveluja mm. pääkaupunkiseudulle ja toimia ruotsinkielisten lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelusairaalana. Laajemmassa yhteydessä sairaala voisi muodostaa eräänlaisen kaksikielisen klinikan HYKS:aan. Myös nykyinen yhteispäivystys olisi paremmin turvattu, jos sairaala olisi osa isompaa kokonaisuutta. HUS Raaseporin sairaalan psykiatrian tulosyksikön siirtyminen HYKS:n alaisuuteen tukee ajatusta sairaalaan jäljelle jäävän toiminnan liittämisestä HYKS:aan. Vuoden 2017 henkilöstösuunnitelmaan vaikuttavat useat suunnitellut tai selvittelyn alla olevat muutokset. Suurin henkilöstöresursseihin liittyvä muutos koskee psykiatrian tulosyksikön siirtymistä osaksi HYKS Psykiatriaa Tässä yhteydessä noin 90 vakanssia työntekijöineen siirtyy HYKS:aan. Selvittelyn alla on vielä pediatrian lääkärivakanssien ja lastenpsykiatrian yksikön siirtyminen osaksi HYKS Lasten ja nuorten sairaudet - tulosyksikköä. Lastenpsykiatriaan liittyvä toiminnallinen muutos vähentää vakansseja sairaanhoitoalueella ja joitakin henkilöitä siirtyy uudelleensijoitusprosessiin. Toiminnan 52

57 TA2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue supistuminen sairaanhoitoalueella tuo myös sopeuttamispaineita sairaanhoitoalueen hallinnon toimintaan. Lisäksi muut epävarmuustekijät (operatiivinen toiminta, seuranta- ja päivystysosaston tuleva profiili) vaikeuttavat pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan lisäys tulee vaikuttamaan sijaistarvetta vähentävästi. Näin suuret muutokset ja sitä kautta sairaanhoitoalueen toiminnan pirstaloituminen ja henkilöstön jatkuva epävarmuuden tunne tuovat haasteita johtamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Magneettisairaalamallin mukainen toimintamalli antaa työkaluja tähän. Tärkeää on ylläpitää alueellista yhteisöllisyyttä siitä huolimatta, että työntekijät kuuluvat hallinnollisesti eri tulosalueisiin. Koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia ylläpidetään. Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Lastenpsykiatrisen toiminnan muutos tulee vähentämään kustannuksia euroa, mistä palkkakustannuksia on euroa. Psykiatrian toiminnan siirtyminen HYKS:aan ja suunniteltu toiminnallinen muutos vähentävät sairaanhoitoalueen palkkakustannuksia arviolta euroa. 53

58 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue 5 PORVOON SAIRAANHOITOALUE 5.1 Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut Talouden tunnusluvut Sitovat tavoitteet 5.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset ENN16 TA16 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2015 TAE Jäsenkuntien maksuosuus 59,9 60,1 61,2 58,4-4,5 % -2,7 % - Ulkoinen myynti 71,0 71,3 72,0 69,7-3,1 % -2,2 % Toimintatuotot yhteensä 71,0 71,3 72,0 69,7-3,1 % -2,2 % Toimintakulut 70,3 70,8 70,1 69,3-1,2 % -2,2 % Poistot 0,5 0,5 0,5 0,5-3,2 % -1,0 % Tilikauden tulos 0,2 0,0 1,4 0,0-100,0 % 0,0 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) -3,1 % -1,7 % -2,1 % -1,3 % -23,5 % -38,1 % Sitovat nettokulut ,7 % -2,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Porvoon sairaanhoitoalue tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon asukkaille, joita yhteensä on n Heistä n. 30 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Väestömäärän lisäys Itä-Uudellamaalla jää hieman pienemmäksi kuin koko HUS alueen väestönlisäys. Väestömäärän lisäyksen ennustetaan olevan 0,4 % Porvoon sairaanhoitoalueen kunnissa ja koko HUS:ssa 1 %. Voimakkaimmin kasvava ikäryhmä on Porvoon sairaanhoitoalueella vuotiaat. Heidän osuutensa ennakoidaan kasvavan ensi vuoteen 3,8 %. Myös ikäryhmä 75+ vuotiaat tulee ennusteen mukaan kasvamaan 2 %. Ikärakenteen painottuessa kohti yhä vanhempia ikäluokkia, palveluiden tarve kasvaa niin perusterveydenhuollon kuin erikoisairaanhoidonkin osalta. Alueen kunnissa tätä on jo ryhdytty ennakoimaan palveluvalikoimaa kehittämällä. Väestön palvelutarpeet ja tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa ovat perusta lähisairaalan kehittämisessä. Valtakunnallisen Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti pyritään tunnistamaan asiakasryhmiä, jotka hyötyvät yhä tiiviimmin integroituvista palveluista ja kehitetään palveluja sen mukaisesti. VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% HYKS-sairaanhoitoalue ,2 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue ,4 % Lohjan sairaanhoitoalue ,3 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,6 % Porvoon sairaanhoitoalue ,4 % HUS yhteensä ,0 % 54

59 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,8 % vuotiaat ,8 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,8 % 75+ vuotiaat ,0 % HUS yhteensä ,0 % PORVOON SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö ENN 2017 ENN Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,3 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,8 % 75+ vuotiaat ,0 % HUS yhteensä ,4 % Porvoon sairaalan profiili muuttuu synnytysten siirtyessä HYKSiin vuoden 2017 vaihteessa. Porvoon sairaalan visiona on tuottaa potilaalle oikea-aikainen, laadukas ja kustannustehokas hoito lähisairaalassa osana potilaan hoito- ja palveluketjua. Porvoon sairaalan tavoitteena on olla kilpailukykyinen lähisairaala, jossa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Lähisairaala keskittyy ensisijaisesti Itä-Uudenmaan väestön näkökulmasta kysyntään, jossa lähisairaalan palvelu on tärkeää. Lähisairaalassa: kehitetään edelleen ympärivuorokautista yhteispäivystystä alueen perusterveydenhuollon kanssa seulotaan erikoissairaanhoidon tarve, toteutetaan tarvittava palveluohjaus ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto mahdollisuutena ovat entistä joustavammat, asiakkaan näkökulmasta paremmin yhteen hiotut palvelut perustason sotepalvelujen kanssa kehittäen tehokas yhteistyö HYKS:in erikoisalojen kanssa (työnjako, osaaminen, hoitotulosten ja laadun mittaus) perustana vahva potilasturvallisuus- ja palvelukulttuuri ja potilaan kielellisten ja muiden oikeuksien turvaaminen HUS:in strategiset tavoitteet: asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, kilpailukyky ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa ohjaavat toiminnan kehittämistä. Tavoitteiden toteutumisen kannalta on tunnistettu kriittisiksi menestystekijöiksi potilas aktiivisena osallistujana, kysyntää vastaava palveluvalikoima, oikea-aikainen ja tasalaatuinen hoito, läpinäkyvät, mitattavat ja kustannustehokkaat prosessit, vetovoimainen työyhteisö, alueen sote-peruspalvelut saavat tarvitsemansa tuen ja terveyshyödyn jatkuva kehittäminen yhteistyössä. Näissä menestystekijöissä onnistumista turvataan kehitystoimenpiteillä ja projekteilla. Strategisten tavoitteiden toteutumista mitataan HUS:in yhteisillä ja sairaanhoitoaluekohtaisilla mittareilla. Medisiinisessä tulosyksikössä kehitetään edelleen yhteispäivystystä alueen perusterveydenhuollon kanssa. Päivystyksen asiakaskokemusta parannetaan. Päivystyksen hoitajavastaanottojen kattavuustavoite on n. 30 % ja päivystyksen läpimenoaikoja lyhennetään. Alueen perusterveydenhuollon lääkärit osallistuvat yleislääkäripäivystykseen. 55

60 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue Päivystystä tukevien osastojen toimintaa kehitetään vahvistamalla lääkärityötä ja kehittämällä kotiutusten suunnitelmallisuutta. Osa sairaansijoista varataan päivystysosastomoduliksi, missä kiertävät akuuttilääkärit. Päiväsairaalassa hoidettavien potilaiden osuutta lisätään kehittämällä asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Uusina toimintoina aloittavat aivohalvauspotilaiden kuntoutusyksikkö ja palliatiivinen poliklinikka. Operatiivisessa tulosyksikössä synnytysten siirtyminen muuttaa päivystysjärjestelyjä. Päivystysleikkauksia tehdään arkisin klo 20 asti ja lauantaisin klo Leikkaussalin varallaolo öisin ja sunnuntaisin päättyy. Kirurgien takapäivystys järjestetään leikkaussalivarallaolojen mukaan niin, että öisin ja sunnuntaisin on vain yksi takapäivystäjä. Gynekologisia potilaita voidaan hoitaa jatkossa kirurgian osastolla naistentautien osastotoiminnan päättyessä. Leikkauspotilaan hoitoon pääsyä leikkauspäätöksestä leikkaukseen nopeutetaan edelleen prosessia kehittämällä. Leikkausyhteistyötä jatketaan edelleen HYKSin kanssa. Toimintoja siirretään toteutettavaksi päiväsairaalassa. Uutena toimintana valmistellaan Itäisen silmäyksikön toiminnan käynnistymistä yhteistyössä Hyksin kanssa. Fysioterapian palvelutarve kasvaa AVH kuntoutusyksikön käynnistyessä. Fysiatrian toiminta on tarkoitus aloittaa yhteistyössä HYKS:n kanssa, suunnitelmissa on HYKS:iin perustettava uusi virka, josta myytäisiin 60 % Porvoolle. Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä toiminta muuttuu synnytysten siirtyessä. Naistentautien yksikössä hoidetaan gynekologisia lähetepotilaita ja tehdään myös jatkossa polikliinisiä ja päiväkirurgisia gynekologisia toimenpiteitä. Myös äitiyspoliklinikka ja sikiöaikainen seulatoiminta jatkuvat. Toisessa sairaalassa synnyttänyt äiti ja vastasyntynyt voivat tulla polikliiniseen kontrolliin Porvoon sairaalaan synnytyssairaalan ohjaamana. Yksikkö toimii edelleen tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa yhteisiä hoidonohjausjärjestelmiä kehittäen. Lastenyksikkö vastaanottaa myös jatkossa lähetteellä arvioon tulevia lapsia ja nuoria. Yksikössä on lisäksi hoito- ja tarkkailuvastaanotto, jossa voidaan hoitaa ja tarkkailla akuutisti sairastuneita lapsia ja nuoria ja tehdä tutkimuksia, hoitotoimenpiteitä ja hoitosuunnitelmia iltaisin klo 22 saakka. Tarkkailu, tutkimukset ja hoito voidaan tehdä myös ennalta suunnitellusti. Lastenyksikö palvelee edelleen kaikkia lapsipotilasryhmiä, joista suurimmat ovat diabetes- ja astmapotilaat, infektioita sairastavat lapset, ja eri tavoin oireilevat lapset ja nuoret, jotka tulevat kokonaisarvioon. Lääketieteellinen hoito voi jatkua lastenyksikössä, palautua perusterveydenhuoltoon tai siirtyä yliopistosairaalaan. Jos lapsen yleistila ei salli kotiuttamista yöksi, hänet siirretään tai ohjataan tarvittaessa toiseen sairaalaan. Lastenyksikkö toimii myös jatkossa kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, HYKS Lastenklinikan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kokonaan uutena toimintana käynnistetään vaikeahoitoisten lasten ympärivuorokautinen kotihoito. Lastenpsykiatrian poliklinikan toimipisteet Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa vastaavat aiempaan tapaan psyykkisesti oireilevien lasten hoidosta ja avoterveydenhuollon ohjauksesta. Lastenneurologian vastaanotto vastaa lasten ja nuorten neurologisista arvioista ja kuntoutussuunnitelmien laatimisesta. Psykiatrian tulosyksikössä sairaansijojen määrä vähenee vuoden 2017 aikana Psykiatrian tiekartta -suunnitelman mukaisesti. Kotiin suuntautuvaa psykiatrista hoitotyötä (kotikuntoutustyöryhmä ja kriisipsykiatrinen avohoito) ja yhteistyötä perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa lisätään. Päihdepalvelujen alueellista integraatiota kehitetään. Hoitomuotoja (ryhmämuotoiset kuntoutusmenetelmät, kognitiiviset kuntoutusmuodot, pakon vähentäminen osastohoidossa, mielenterveystalo.fi ja nettiterapiat) kehitetään avohoidossa ja osastohoidoissa. Psykiatrian alueellisia hoitoketjuja päivitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Nuorisopsykiatrian alueellista verkostotyöskentelyä ja konsultaatiotoimintaa kehitetään ja tuetaan perusterveydenhuollon matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä. 56

61 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue Sairaalan vetovoimaisuuttaa ja hoidon laatua parannetaan hoitotyön ammatillista toimintamallia kehittämällä. Toimintamallin mukaiset asiantuntijaryhmät eri yksiköissä jatkavat laatumittareiden käytön yhtenäisten toimintatapojen juurruttamista. Edistetään yhtenäisiä vakioituja hoitotyön toimintatapoja kaikkiin yksiköihin. Joka kuukausi pidetään kaikille avoimia teematilaisuuksia ajankohtaisista hoitoon ja hoitotyöhön liittyvistä teemoista asiantuntijoiden johdolla. Edellisvuosien tapaan järjestetään alueellisia hoitotyön koulutuksia. Potilaan hoidon vaatimiin tilatarpeisiin vastataan ja tilatehokkuutta parannetaan hyödyntämällä synnytystoiminnasta vapautuvia tiloja mittavan tilaohjelman ja sen mahdollistavan investointisuunnitelman avulla. Tällä n. 1,6 milj. euron investointisuunnitelmalla korvataan aikaisempi vaihtoehtoinen päivystyksen ja psykiatrian välttämättömiä tilatarpeita koskenut noin 5 miljoonan euron arvoinen uudisrakennusesitys. Tilaohjelmassa: - kirurgian poliklinikan muutto C-siiven 1. kerrokseen - päivystyspoliklinikan laajennus/remontti kirurgian poliklinikalta vapautuviin tiloihin - lastentautien laajennetun poliklinikkatoiminnan ja naistentautien edellyttämät muutostyöt - psykiatrian tulosyksikön uudet tilat Edellä kuvatun tilaohjelman lisäksi HUS:in hallituksen päätöksen mukaisesti valmistellaan Itäisen silmäyksikön toimintaa Porvoon sairaalaan. Itäisen silmäyksikön rakennus- ja laiteinvestointisuunnitelma on parhaillaan valmisteltavana yhteistyössä Hyksin silmäklinikan kanssa. Alueellisessa yhteistyössä kehitetään yhdessä priorisoituja hoito- ja palveluketjuja mm. nivelrikon, virtsavaivojen, sepelvaltimo-oireiden ja sydämen vajaatoiminnan osalta sekä jatketaan alueellisen apuvälinekeskuksen valmistelua. Yhteistyössä jäsenkuntien kanssa sovitaan muista alueellisista kehityshankkeista. Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Porvoon sairaanhoitoalueen tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,3 %. Tehostamalla prosesseja, järkeistämällä tilaratkaisuja ja optimoimalla resurssien käyttö mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannustehokas hinnoittelu. Tavoitteena on, että tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten kustannustason muutos 2017: -1,0 % (2016: +0,7 %) o Palkkojen palkkaliukumien ja lomarahan -30 % alenemisen arvioitu kustannusvaikutus + 0 % (2016: -0,3 %, sis. 9kk jaksotuksen lomarahasta) o Henkilösivukulu- % (pl. varhemaksu) 22,78 % (2016: 24,06 %) o Varhe-maksun kerroin 0,99 o Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,0 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. kilpailukykysopimuksen vaikutukset ja lääke- ja tarvikekilpailutukset. 57

62 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue 5.3 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys Potilaan hoito on oikeaaikaista Päivystysprosessi on tehokas a. Vuodeosastohoidon alkaminen hoitopäätöksestä b. Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta) Potilaan läpimeno päivystyksessä 60 % potilaista hoidettu 3 kuukaudessa Kuukausittain 90 % 10 viikossa, 50 % 6 viikossa Kuukausittain 90 % potilaista läpi 4 tunnissa nopea linja, 6 tunnissa operatiivinen linja ja 8 tunnissa medisiininen linja Kuukausittain Toiminta on laadukasta ja turvallista a. 30 vrk kuolleisuus (sairaalahoidon päättymisestä) b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista c. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden 5% suhteellinen alenema edelliseen vuoteen verrattuna Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain d. Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista) Kolmannesvuosittain Potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana Toiminta on tehokasta Hinnat ovat kilpailukykyiset FFT (asiakastyytyväisyystutkimus, hoitopaikan suositteleminen) a.tuottavuus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä): Somatiikka: Deflatoitu DRGpistekustannus Psykiatria: Deflatoitu eur / hoidettu potilas a. Volyymituotteiden hintavertailu: yo-shp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys > 97 % potilaista suosittelee HUSia hoitopaikkana Vähintään 30 % potilaista vastaa kyselyyn Porvoon sairaanhoitoalueen 1,3 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta Deflatoidut hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan vuoden 2015 tasoon nähden; HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisältyvissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % tuotteista 3,9 Kuukausittain Johtaminen on laadukasta a. TOB esimiesindeksi Vuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannes-vuosittain Henkilöstö suosittelee HUS:ia työnantajana Henkilöstö on sitoutunutta a. TOB työnantajan suositteleminen a. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus > 85 % suosittelee 5,5% - 6,5% Vuosittain Kolmannes-vuosittain 5.4 Palvelutavoitteet Porvoon sairaanhoitoalueen tuotteistetut hoitopäivät laskevat suunnitellusti edellisvuosien luvuista. Taustalla on psykiatrian avohoitopainotteisuuden lisääntyminen entisestään sekä psykiatrian kuntoutusosaston muuttuminen viikko-osastoksi. Psykiatrian hoitopäivätuotteiden hinnoittelua harmonisoitiin ensi vuodelle. Tämä tarkoittaa sitä, että akuuttipsykiatrian sekä kuntoutuspsykiatrian hoitopäivän hinta on sama. Muutoksella valmistaudutaan myös siihen, 58

63 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue että tulevaisuudessa Porvoon sairaanhoitoalueella on suunniteltu olevan vain yksi vuodeosasto. Hengityshalvauspotilaiden hoitopäivien suunnitellaan pysyvän entisellään. Hengityshalvauspotilaan kotihoitoringin vuokratyövoiman kustannukset ovat pienentyneet uuden sopimuksen myötä, mikä pienentää hoitopäivätuotteen hintaa. NordDRG-tuotteissa näkyy synnytystoiminnan sekä lastentautien vuodeosastohoidon päättyminen. Muutosta loiventaa itäinen silmäyksikön DRG-tuotanto. Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy miljoona euroa, joka koskee itäistä silmäyksikköä. Toiminnan suunnitellaan alkavan syksyllä. Toiminta on suunniteltu DRG-O-ryhmään ja pientoimenpiteisiin sekä käyntituotteisiin. NordDRG-hinnoittelua uudistetaan ensi vuodelle. DRG-tuotteet jaetaan elektiivisiin ja päivystyksellisiin DRG-tuotteisiin toteuman mukaisen välisuoriteprofiilin perusteella. Hinnoiteltavien NordDRG-tuotteiden määrä hieman kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta edelleen suuri osa DRG-tuotannosta laskutetaan suoriteperusteisesti. Tämä seikka on otettu huomioon välisuoritehinnoittelussa. Lisäksi välisuoritehinnoittelussa on pyritty paremmin huomioimaan toiminnalliset ja tuotantomäärien ennakoidut muutokset. Avohoitokäyntien määrän kasvun taustalla on mm. psykiatrian kotihoitokäyntien määrän kasvu. Niiden määrän suunnitellaan moninkertaistuvan ensi vuonna. Silmäsairauksien osalta käyntituotteiden määrä on kappaletta. Kaikkiin käyntityyppeihin on suunniteltu kasvua ensi vuodelle. Terveyskeskuspäivystyskäyntien määrä on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2015 vuoden 2016 aikana. Kunnat ovat lisänneet omien lääkäreiden kiirevastaanottojen määrä, mikä on vähentänyt Porvoon sairaanhoitoalueen yhteispäivystyksen terveyskeskuspäivystyskäyntien tarvetta. Yleislääketieteen tukemien hoitajavastaanottojen osuutta lisätään. Lukumäärällisesti tarkasteltuna muutos kasvattaa terveyskeskuskäyntien määrää vuoden 2016 toteumasta, mutta euromääräisesti laskutusta kertyy vähemmän. Teknillisistä syistä yleislääketieteen erikoisalan lapsipotilaiden kotihoito on suunniteltu terveyskeskuspäivystystuotteisiin. Tämä tullaan tuotteistamaan omaksi tuotteeksi. Jäsenkuntien maksuosuus Porvoon sairaanhoitoalueiden jäsenkuntien maksuosuus laskee 2,7 % ( euroa) edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Suurimmat laskuun vaikuttuvat tekijät on synnytysten siirto HYKS:iin ja ympärivuorokautisen lastenosaston lakkauttaminen. Jäsenkuntien maksuosuuteen nostavasti vaikuttaa suunnitteilla oleva uusi Itäinen silmäyksikkö. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -3,8 % NordDRG-tuotteet ,2 % 2,7 % Avohoitokäynnit ,3 % 7,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,3 % 4,0 % 59

64 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,8 % -4,6 % Tuotteistetut hoitopäivät ,8 % 15,5 % NordDRG-tuotteet ,3 % -10,1 % Avohoitokäynnit ,1 % 2,1 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,8 % -0,7 % Ostopalvelut ,8 % -0,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % -4,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,8 % 28,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,5 % -3,6 % Hoitopalvelut kaikille maksajille Kaikkien maksajien hoitopalveluihin ei odoteta muutoksia. Suurin osa muusta laskutuksesta tulee vakuutusyhtiöiltä ja muilta sairaanhoitopiireiltä. Ulkomailla asuvien laskutus on hieman pienentynyt. Valtion ja sen laitosten laskutus on pysynyt ennallaan. Hyksin Kliiniset palvelut Oy:n laskutus on toistaiseksi pysynyt ennallaan. Potilaiden vapaalla liikkuvuudella on pieni positiivinen vaikutus Porvoon sairaanhoitoalueen palvelukysyntään. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TAE 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -4,5 % NordDRG-tuotteet ,1 % 2,6 % Avohoitokäynnit ,7 % 7,5 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,3 % 2,1 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 4,8 % 3,9 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Oma palvelutuotanto ,6 % -3,6 % Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % 13,8 % NordDRG-tuotteet ,5 % -10,3 % Avohoitokäynnit ,8 % 2,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,2 % 30,9 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,0 % -0,7 % Ostopalvelut ,0 % -0,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,5 % -3,6 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,8 % 28,0 % Myynti muille maksajille ,3 % -5,7 % Myynti erityisvastuualueelle ,0 % 11,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 60

65 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue Ensihoito Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoito on järjestetty yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. HUS:n ja pelastuslaitoksen välillä on tehty yhteistyösopimus ensihoidon järjestämisestä 2011 ja toiminta alkoi Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoitopalvelujen laskutustavaksi on yhdessä alueen jäsenkuntien kanssa sovittu kapitaatioperusteinen vaihtoehto. Ensihoitopalvelujen laskutus muodostuu Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiusmaksusta 3,2 miljoonaa euroa ja 0,7 miljoonaa euroa Porvoon sairaanhoitoalueen palveluksessa olevien ensihoidosta vastaavan lääkärin, ensihoitopäällikön ja vastaavien ensihoitajien oman toiminnan kuluista. Ensihoitopalvelujen vuoden 2017 valmiusmaksu nousee euroa vuoteen 2016 verrattuna johtuen uusien ajoneuvojen leasingsopimuksista. Askola Lapinjärvi Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Väkiluku % 3 % 16 % 5 % 51 % 20 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta Ensihoidon kulut euroa / asukas 40,2 40,2 40,2 40,2 40,2 40,2 40,2 5.5 Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,1 % -2,2 % -1,8 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,5 % -2,7 % -2,5 % Toimintakulut ,2 % -2,2 % -1,5 % Toimintakate ,7 % -1,0 % -34,3 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,7 % -1,0 % -34,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % -1,0 % -6,6 % Tilikauden tulos ,0 % 0,0 % -100,0 % Toimintatuotot Vuonna 2017 Porvoon sairaanhoitoalueen profiili muuttuu. Synnytystoiminta loppuu ja jäsenkuntien maksuosuutta siirtyy muille HUS-alueille 2,9 miljoonaa euroa. Ympärivuorokautinen lastenosasto lakkaa ja jäsenkuntien maksuosuutta siirtyy HYKS:iin 0,5 miljoonaa euroa. Vastapainoksi Porvoon sairaalan yhteyteen suunnitellaan Itäistä silmäyksikön alkavaksi , joka puolestaan toteutuessaan lisää jäsenkuntien maksuosuutta miljoonalla eurolla. Myynti ja maksutuotot tulevat hieman laskemaan vuodesta 2016 synnytysten siirron takia. Muut toimintatuotot tulevat hieman kasvamaan, koska Porvoon kaupungin pyynnöstä Porvoon sairaanhoitoalue aloittaa lasten kotisairaalatoiminnan, josta ennustettu tulojen lisäys on 0,6 miljoonaa euroa. 61

66 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue Henkilöstökulut Henkilöstökulut tulevat laskemaan vuodesta Päivystyspoliklinikalla on tavoitteena vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja hoitaa toimintaa omalla henkilökunnalla. Neurologisen kuntoutusosaston toiminta kotiutetaan omaksi toiminnaksi ja luovutaan ostopalveluista tältä osin. Vuokratyövoiman tarvetta vähentää 2016 aikana perustettu sihteeripooli. Palveluiden osto Palvelujen ostoja hankitaan tukipalveluja tuottavilta HUS:in yksiköiltä potilaiden hoitosuunnitelman mukaisesti. Palvelujen ostot laskevat kokonaisuudessaan vuoden 2016 tasosta. Suurin vähentävä tekijä on synnytysten siirto HYKS:iin. Muut tekijät ovat neurologian kuntoutusyksikön vähentyvät ostopalvelut, päivystyksen vähentyvä ostolääkäripalvelu ja sihteeripooli. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aine-, tarvike- ja tavarakustannukset tulevat hieman nousemaan 2016 tasosta. Suurin syy on Itäinen silmäyksikkö. Muut toimintakulut Muut toimintakulut kasvavat johtuen remontoitujen tilojen aiheuttamasta vuokrien noususta. Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Synnystoiminnnan ja lastentautien vuodeosaston siirto ,8 % ,7 % Itäinen silmäyksikkö ,4 % ,4 % Lasten kotisairaanhoito 599 0,8 % 599 0,8 % Ensihoito 65 0,1 % 65 0,1 % Maksutuotot 156 0,2 % 72 0,1 % Muut toimintatuotot 15 0,0 % ,8 % Talousarvio ,2 % ,1 % Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Synnystoiminnnan ja lastentautien vuodeosaston siirto ,3 % ,3 % Itäinen silmäyksikkö ,4 % ,4 % Lasten kotisairaanhoito 599 0,8 % 599 0,8 % Ensihoito 65 0,1 % 65 0,1 % Vuokratyövoima Muut toimintakulut ,6 % 988 1,4 % Talousarvio ,2 % ,2 % 62

67 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) KOKO VUOSI TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toiminnan kulut ,2 % -2,2 % -1,5 % Muut myyntitulot ,2 % 0,4 % -54,0 % Maksutuotot ,2 % 4,9 % 7,2 % Tuet ja avustukset ,5 % -4,8 % -63,1 % Muut toimintatuotot + EVO ,4 % -35,9 % -31,3 % Korkotuotot ,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % Toiminnan nettokulut ,4 % -2,4 % -1,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,5 % 0,8 % 2,1 % Sitovat nettokulut ,3 % -2,7 % -2,1 % 5.6 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2017 henkilöstösuunnitelma perustuu Porvoon sairaalan toiminnalliseen kehittämisen suunnitelmaan. Esimiesten osaamisen vahvistamista jatketaan järjestämällä 3-4 sairaanhoitoalueen omaa esimieskoulutusta ulkopuolisten ja HUS:n esimiesvalmennusten lisäksi. Koulutuksissa panostetaan erityisesti kehittämis-, talous- ja henkilöstöasioita sekä laajennetaan leanmenetelmän käytön osaamista. Lean-osaamisen lisääminen jaetaan kahteen osioon: päivittäisjohtaminen ja lean-työkalujen systemaattinen käyttö: laaditaan erillinen koulutusja käyttöönottosuunnitelma lean-hankkeiden vetäminen: toteutettavissa lean-hankkeissa uusi oppija mukana. Henkilöstöresurssien joustavaa käyttöä lisätään vuodeosastojen yhteisellä päivittäisellä resursoinnilla. Vuonna 2016 aloitettu suunnitelma varahenkilöstöpoolin käyttöönotosta toteutetaan käytännössä. Tavoitteena on saada hallintaan sijaisten ja vuokratyövoiman kustannukset. Sairaanhoitoalueen osastonsihteeritiimin kehittämistä jatketaan poissaolojen ajan osaamisen turvaamiseksi ja työkuormituksen tasaamiseksi. Kilpailukykysopimuksen tuoma lisätyöpanos suunnitellaan toiminnan tarpeen mukaan mahdollisimman hyödyllisesti, jotta toimintaa saadaan tehostettua, sijaisten tai vuokratyön käyttöä vähennettyä ja työn kuormittavuutta tasattua ilman lisäresurssien käyttöä. Porvoon sairaanhoitoalueelle laaditaan oma työhyvinvointiohjelma vuosille yhteistyössä työsuojelun, työterveyden ja TyVi-jaoston kanssa. Asiantuntijana käytetään HUS:n henkilöstöjohdon työhyvinvointikonsulttia ja ohjelma laaditaan HUS:n työhyvinvointiohjelmaa soveltaen. Tavoitteena on työhyvinvointi- ja virkistyssuunnitelma, joka tukee koko henkilöstöä työssä jaksamisessa ja parantaa yhteisöllisyyttä eri ammattiryhmien kesken. Loppuvuonna 2016 aloitetun uuden työntekijän vastaanotto prosessin vakiointia jatketaan ja laaditaan yhtenäinen perehdytysohjelma/suunnitelma. Esimiehille kehitetään työkaluja toiminnan ja talouden sekä työhyvinvoinnin keskinäisen vaikutuksen seurannan helpottamiseksi. 63

68 TA2017 Porvoon sairaanhoitoalue Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Henkilömäärä TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,5 % -0,2 % Lääkärit ,2 % 4,9 % Muu henkilökunta ,4 % 1,4 % Erityistyöntekijät ,5 % 13,5 % YHTEENSÄ ,5 % 1,5 % Sairaalassa on kaksi lääkärin virkaa, 22 hoitohenkilökunnan ja kaksi muun henkilökunnan tointa vuoden 2017 alussa vähemmän vuoteen 2016 verrattuna. Vuoden 2017 loppuun mennessä toteutetut toiminnalliset muutokset lisäävät palvelussuhteessa olevia seuraavasti: kolme lääkäriä, 24 hoitohenkilöä, kolme muuta henkilökuntaa ja viisi erityistyöntekijää. Tämän perusteella henkilömäärän suunnitellaan olevan yhteensä yhdeksän enemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Henkilötyövuodet TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,8 % -1,7 % Lääkärit ,4 % -3,0 % Muu henkilökunta ,0 % -1,1 % Erityistyöntekijät ,4 % 4,2 % YHTEENSÄ ,6 % -1,5 % Edellä mainittujen toiminnallisten muutosten vuoksi henkilötyövuosissa on vähennystä 12,7 vuotta. Henkilöstösuunnitelmassa on suunniteltu lasten kotisairaalan toiminnan alkavan 1.1., sisätaudeille perustettavan kuntoyksikön 1.4. ja Itäisen silmäyksikön aloittavan 1.9. toimintansa. Silmäyksikön hoitohenkilökunnan osalta on suunniteltu myös perehdytysjakso ennen toiminnan alkamista. Lääkäreiden henkilötyövuodet on arvioitu vähenevän suunnitelluista lisäyksistä huolimatta, koska 1.1. lukien sairaalassa ei ole ympärivuorokautista lasten- eikä naistentautien erikoisalojen päivystystä. Muun henkilökunnan henkilötyövuosissa ei ole arvioitu suurta muutosta edellisen vuoden talousarvioon. Uusien toimintojen myötä erityistyöntekijöiden henkilötyövuosien on arvioitu nousevan 2,3 vuotta. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina (HTV) (euroa) TAE 2017 (HTV) TAE 2017 (euroa) (euroa) (HTV) Hoitohenkilökunta ,0 % 7402,0 % Lääkärit ,6 % 8726,7 % Muu henkilökunta 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 19, , ,8 % 7712,5 % Hoitohenkilöstön varahenkilöstöpoolin käyttöönoton on arvioitu vähentävän vuokratyövoiman käyttöä eurolla. Yhteispäivystyksen lääkärien kotouttaminen on suunniteltu toteutuvan täysimittaisesti lukien tarvittavan resurssin rekrytoinnin onnistuessa. 64

69 TA2017 HUS-Tilakeskus 6 HUS-TILAKESKUS 6.1 HUS-Tilakeskus tulosalueen tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Talouden tunnusluvut Tilamäärä TP 2015 TAE 2017 Kokonaistilamäärä (hum²) ,4 % 1,5 % - omat rakennukset ,7 % 0,9 % - vuokrakohteet * ,2 % 3,5 % Tyhjät ja peruskorjattavat tilat yhteensä (hum²) ,4 % -17,5 % - tyhjät tilat ,2 % -22,3 % - käyttökiellossa olevat tilat peruskorjattavat tilat ,6 % -18,4 % Tyhjien tilojen kustannus (M ) 1,9 5,3 6,8 7,6 42,8 % 11,3 % Tuottavuus - kokonaistilamäärä m²/kiinteistöhallinto htv ,2 % 1,5 % - omien tilojen tilakustannus /m²/kk 19,28 20,27 20,31 20,42 0,7 % 0,5 % - tilojen kokonaiskustannus /m²/kk, kaikki tilat 21,13 21,99 22,17 22,54 2,5 % 1,7 % * TA 2017 vuokrakohteet ml. hammaslääketieteen opetus, Carea kuvantaminen ja laboratorio, HUS-Kuvantaminen yht m2 Energia TP 2015 TAE 2017 Energiakustannus yht euroa ,4 % 6,1 % - lämpö ,7 % 2,8 % - sähkö ,8 % 9,1 % - vesi ,8 % 5,0 % - kaasu ,6 % 8,3 % Energian kulutus MWh - lämpö ,5 % 3,0 % - sähkö ,5 % 0,8 % Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP2015 TA2016 ENN2016 TAE2017 TAE2017/ TA2016 TAE2017/ ENN2016 Toimintatuotot 177,3 188,8 189,7 194,5 3,0 % 2,5 % Ulkoinen myynti 4,7 1,9 3,1 3,3 74,4 % 6,9 % Toimintakulut 99,0 110,1 108,8 117,7 6,9 % 8,2 % Annetut asiakashyvitykset 2,6 Tilikauden tulos 0,0 0,0 4,6 0,0 Investoinnit (rakennushankkeet) 97,6 68,0 77,8 87,4 28,5 % 12,3 % Liikevaihdon analysointi (milj. euroa) TP2015 TA2016 ENN Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio TAE2017 TAE2017/ TA2016 TAE2017/ ENN2016 Kuntayhtymän sisäinen myynti 172,6 186,9 186,7 191,2 2,3 % 2,4 % Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 4,7 1,9 3,1 3,3 74,4 % 6,9 % HUS-Tilakeskus on dynaaminen ja innovatiivinen tila- ja ympäristöhallinnon toimija. Se on avoin yhteistyökumppani, aktiivinen kehittäjä muuttuvassa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä ja edelläkävijä alallaan. 65

70 TA2017 HUS-Tilakeskus Liiketoiminta-ajatus HUS-Tilakeskus vastaa konsernin edustajana siitä, että HUS:lla on käytettävissään toiminnan vaatimuksia vastaavat tilat, kiinteistöomaisuutta hoidetaan tehokkaasti ja ympäristöarvot huomioidaan kaikessa konsernin toiminnassa. Kuntayhtymän kiinteistöjä kehitetään yhteistyössä omistajien kanssa ja luodaan pitkän aikavälin kehykset kuntayhtymän kiinteistöomaisuuden hoidolle ja kehittämiselle. 6.3 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset SOTE ratkaisujen vaikutusta HUS-Tilakeskuksen tulevaan toimintaan seurataan ja toimintaa pyritään kehittämään niin, että Tilakeskus palvelee tulevaisuudessakin parhaalla mahdollisella tavalla palvelutuotantoa. Jorvin sairaalan laajamittaiset peruskorjausinvestoinnit aiheuttavat merkittävän lisätyömäärän hankesuunnitteluryhmälle, minkä johdosta ryhmän resursointia lisätään yhdellä suunnittelijalla, joka sijoittuu Jorviin. Siltasairaalahankkeen hankesuunnittelun yhteydessä käyttöönotettua Big-Room työskentelymallia jatketaan ja sitä kehitetään sen soveltamiseksi myös muissa hankkeissa. Taiteen käyttöä hoito- ja työympäristön viihtyisyyden parantamiseen kehitetään edelleen. Vuonna 2016 työskentelyn aloittanut osa-aikainen taidekuraattori jatkaa edelleen ja osaamista käytetään Siltasairaalahankkeen suunnittelussa. Terveellisten ja turvallisten toimitilojen painoalueena on sisäympäristöongelmakohteiden seurannan tehostaminen ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi. Carean laboratorio- ja kuvantamispalvelut siirtyvät osaksi HUS:n toimintaa vuoden 2017 alussa, jolloin toiminnan käytössä olevat tilat siirtyvät HUS-Tilakeskuksen hallintaan. Muutoksen vaikutus huomioidaan Tilakeskuksen toimialueissa ja tehtävissä. Myös HUS- Kuvantamisen vuokrasopimukset siirtyvät HUS-Tilakeskuksen hallinnoitavaksi, jonka jälkeen kaikki HUS:n vuokratila-asiat hoidetaan keskitetysti HUS-Tilakeskuksessa. Vuonna 2017 jatketaan Siltasairaalan rakentamista edeltäviä suunnitelmia ja rakennushankkeita. Muun muassa Meilahden sairaalan arkistotilaan rakennetaan tiloja, jotka tulevat korvaamaan osittain Meilahden sairaalan laboratoriosiiven purettavia tiloja. HUS- Tilakeskus kartoittaa vuoden 2016 ja osittain vuoden 2017 aikana korvaavat tilat myös laboratoriosiiven toimistotiloille. Arkistotilojen keskittäminen ja arkistotoimintojen muutto pois sairaaloista jatkuu vuonna Tässä yhteydessä sairaaloista vapautuu tiloja, joita hyödynnetään mm. pukuhuonetilana. HUS-Ympäristökeskus HUS-Ympäristökeskus on kohdentanut 5 -vuotisen ympäristöohjelman osatavoitteita vuodelle Jokaisen huslaisen tulee tuntea oman työnsä vaikutukset ympäristöön, minkä vuoksi tiedottamista lisätään kaikilla mahdollisilla väylillä. Myös ympäristövastaavien koulutuksia ja 2016 aloitettuja kertauskoulutuksia kehitetään. Tavoitteena on ottaa ympäristöjärjestelmän mukaiset johdon katselmukset käyttöön vuonna Lisäksi lisätään HUS:n ympäristöasioiden näkyvyyttä mm. ympäristökertomuksen, HUS internetin ympäristövastuusivun, lääkäripäivien sekä Helsingin kaupungin ilmastokumppanuuden kautta. Jätehuollon prosessien ja viestinnän kehittämiseen panostaminen jatkuu. Sekajätteen määrää pyritään vähentämään panostamalla yhdyskuntajätteiden oikeaan lajitteluun ja samalla parannetaan materiaalitehokkuutta. Aiheesta kehitetään yhteistyöprojekti ympäristövastuuryhmien kanssa. Vaarallisen jätteen jätehuoltoon etsitään kustannussäästöjä yhteistyössä sisäisten sidosryhmien kanssa. Energiatehokkuussopimusten uuden sopimuskauden toimintasuunnitelma on 66

71 TA2017 HUS-Tilakeskus valmiina 2017 loppuun mennessä. Vuosittain päivitettävässä toimintasuunnitelmassa määritetään, miten HUS:n toimintaa, prosesseja ja rakennuksia kehitetään, jotta laskennalliset energiansäästötavoitteet saavutetaan ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen toteutuu. Vuoden 2017 energiansäästötoimenpiteiden tavoite on 1 % vuoden 2015 tasosta. HUS:n hankintastrategiaan suunniteltuun koulutuspakettiin valmistellaan ympäristöosiota. Lisäksi HUS-Ympäristökeskus tekee yhteistyötä HUS-Logistiikan kanssa hankintaoppaan vuonna 2012 laaditun ympäristöliitteen päivittämiseksi. Vuonna 2016 julkaistavan Ympäristöasioiden huomioiminen HUS rakennusinvestoinneissa -ohjeen käyttöönottoa tuetaan koulutuksella ja viestinnällä vuonna Keskeiset budjettioletukset HUS:n sisäisissä vuokrissa on päivitetty tiedossa olevat tila- ja toiminnalliset muutokset. Ulkoisten vuokrien korotukset ovat vuokrasopimusten mukaisia. Carean tilojen siirtyminen HUS:n tilahallintaan ja HUS-Kuvantamisen ulkoiset vuokratilat sisältyvät budjettiin. Toimintakulujen muutoksesta verrattuna vuoden 2016 talousarvioon 7,3 milj. euroa kohdistuu toiminnallisiin muutoksiin, joissa on huomioitu vuonna 2016 valmistuneiden peruskorjausten ja kesken vuoden käyttöönotettujen vuokratilojen sekä potilashotellin vuositason kustannukset. Arvioitu kiinteistöveron muutos, hammaslääketieteen kliinisen opetuksen siirtyminen HUS:n toiminnaksi, Carealta siirtyvät kuvantamisen ja laboratorion tilat sekä HUS-Kuvantamisen ulkoisten vuokrien siirto HUS-Tilakeskuksen hallintaan sisältyvät toiminnallisiin muutoksiin, yhteensä 3,5 milj. euroa. Budjetissa on varauduttu myös Läntisen silmäsairaalan väistötiloihin. HUS-Tilakeskuksen tuottavuustavoite on 1,8 % ja tulostavoite on 0. Kustannustason muutos vs. TA2016: energiakulut 4,4 % kiinteistöpalvelut + 4,9 % ulkoiset vuokratilat ja kiinteistövero + 13,1 % 6.4 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tavoite Mittari Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys Tilojen tehokas käyttö Terveelliset ja turvalliset tilat Kilpailukykyinen sisäinen vuokra Käytettävissä olevien tyhjien tilojen määrä m² Käytettävissä olevia tyhjiä tiloja on alle 1,5 % kokonaistilamäärästä Kuukausittain Sisäympäristökohteiden lukumäärä Kokonaiskohdemäärä pienenee edellisestä vuodesta Osavuosikatsaus Sisäisten vuokrien benchmarking yliopistosairaaloiden kesken Benchmarking-raportti Vuositaso Palvelujen saatavuus Kokonaistilamäärä m2 Talousarvion mukainen Kuukausittain Ympäristövastuu Energiansäästötoimenpiteiden vuositason kertymä Energiansäästötoimenpiteillä saavutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä 1 % laskennallinen säästö vuoden 2015 energiankulutuksesta. Vuositaso Ympäristövastuu Materiaalihyötykäyttöön toimitettavan jätteen osuus HUS:n yhdyskuntajätteestä Osuus on 50 % yhdyskuntajätteestä vuoden lopussa. Vuositaso Tilikauden tulos Tilikauden tulos Nollatulos Kuukausittain Tuottavuustavoite Kokonaistuottavuus 1,8 % Vuositaso Investoinnit Investointihankkeiden toteuma Investointiohjelman mukainen Kuukausittain 67

72 TA2017 HUS-Tilakeskus 6.5 Palvelutavoitteet Palveluiden laskutus euroa TOT TA ENN TAE TAE2017 / TOT2015 TAE2017 / TA Toimintatuotot asiakkaittain Sairaanhoitoalueet yhteensä ,0% 2,4% HYKS-sairaanhoitoalue ,7% 2,8% Hyvinkään sairaanhoitoalue ,3% 6,1% Lohjan sairaanhoitoalue ,7% -3,8% Länsi-Uudenmaan sha ,7% -16,5% Porvoon sairaanhoitoalue ,5% 7,0% Tukipalveluyksiköt ,7% 2,9% HUS-Kuvantaminen ,9% 13,8% HUSLAB ,1% 4,5% Ravioli ,8% -2,4% Yhtymähallinto ,0% 4,7% Muut yksiköt ,5% -7,1% Kuntayhtymä yhteensä ,2% 2,6% Muut asiakkaat ,1% 24,5% Palveluiden laskutus yhteensä ,7% 3,1% 6.6 Talous Tuloslaskelma Toimintatuotot Sisäisissä tuotoissa on huomioitu organisaatiomuutokset Länsi-Uudellamaalla, HUS- Logistiikassa ja Hyksissä. Hyksin toiminnaksi on siirtynyt Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria ja HUS Logistiikan sairaankuljetus. Sisäisiin vuokriin sisältyy Hyksin alueella useita tulosyksiköiden toimintojen siirtoja kiinteistöjen välillä ja hammaslääketieteen kliinisen opetuksen siirtyminen HUS:n toiminnaksi, Carealta kuvantamiselle ja laboratoriolle siirtyvät tilat sekä HUS-Kuvantamisen ulkoiset vuokratilat. Ulkoa vuokrattujen tilojen vuokrankorotukset ja tiedossa olevat uudet vuokratilat sisältyvät budjettiin. Toimintakulut ja poistot KOKO VUOSI Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 Kiinteistöjen kunnossapidon tarve on merkittävä. Palveluostoihin sisältyy sisäympäristökohteiden ja kiireellisen kunnossapidon vuosittainen keskimääräinen arvio. Kiinteistöjen ylläpidon kulut perustuvat vuosittaiseen sopimukseen tytäryhtiön kanssa. TP15 Toimintatuotot ,5 % 3,1 % 9,7 % Toimintakulut ,2 % 7,0 % 19,0 % Toimintakate ,1 % -2,4 % -2,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteen ,3 % -14,3 % -14,3 % Vuosikate ,4 % 0,0 % 0,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 0,0 % 0,5 % Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % -100,0 % 68

73 TA2017 HUS-Tilakeskus Energiakuluissa on arvioitu sähköyhtiö Carunan määräaikaisen hinnanalennuksen päättymisen vaikutus alkaen. Rakennusten poistot perustuvat toteutuneisiin hankkeisiin ja HUS:n investointiohjelmaan. Lastenklinikan peruskorjaukseen liittyvä kertaluonteinen poisto sisältyy poistosuunnitelmaan. Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste valmistuneiden tilojen kustannusvaikutus ,6 % 918 0,5 % Naistenklinikan L osa ,8 % ,7 % Hammaslääketieteen opetuksen vuoratilat 740 0,4 % 740 0,4 % Läntisen silmäsairaalan väistötila 800 0,4 % 800 0,4 % Kuvantaminen ulkoiset vuokratilat 671 0,4 % 671 0,4 % Carealta siirtyvät vuokratilat ,6 % ,6 % Potilashotelli 310 0,2 % 310 0,2 % Kiinteistöjen korjaukset ja kustannustason nousu ,0 % 400 0,2 % Kiinteistövero ja poistot 884 0,5 % ,0 % Rahoituskulut ,0 % ,0 % Tuottavuustavoite ,9 % ,9 % Talousarvio ,1 % ,5 % Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Kustannustason nousu (ulkoiset vuokrat, kiinteistöpalvelut) 604 0,3 % ,6 % Kunnossapitokulut/sisäympäristökohteet ja kiireelliset kiinteistökorjaukset ,8 % 440 0,3 % Kiinteistövero 864 0,5 % 600 0,3 % 2016 valmistuneiden tilojen 3-5 kk kulut (Meilahden maanalaiset tilat, Jorvin päivystysrakennus, Lohjan päärakennus, Jorvin pysäköinti, vuokrakohteet) ,7 % ,7 % Naistenklinikan L osa ,9 % ,9 % Potilashotelli 5 kk 310 0,2 % 310 0,2 % Hammaslääketieteen opetus 740 0,4 % 740 0,4 % Läntisen silmäsairaalan väistötila 800 0,5 % 800 0,5 % Kuvantaminen ulkoiset vuokratilat 671 0,4 % 671 0,4 % Carealta siirtyvät vuokratilat ,7 % ,7 % Poistot 20 0,0 % ,3 % Tuottavuustavoite ,9 % 373 0,2 % Talousarvio ,4 % ,5 % 6.7 Kuntayhtymän investointisuunnitelma Vuosien investointisuunnitelma, euroa Investoinnit (1 000 euroa) Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina TAE 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Suuret rakennushankkeet Pienet rakennushankkeet Rakennushankkeiden taidehankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ

74 6.8 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma TA2017 HUS-Tilakeskus Rakennuksiin ja rakentamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen ja tulevien vuosien osaamistarpeiden tunnistaminen ovat toiminnan painopisteenä työssä jaksamisen tukemisen lisäksi. Kokonaisuuden tarkastelua varten päivitetään tehtäväkohtaiset toimenkuvat ja määritetään tehtävien jakautuminen eri osa-alueisiin. Samassa yhteydessä laaditaan tehtäväkohtaiset perehdytyskuvaukset. HUS-Tilakeskuksen henkilöresursseissa on tehty muutoksia vastuuyksikköryhmien kesken ilman henkilölisäyksiä. Investointihankkeiden suunnittelua on täydennetty määräaikaisella henkilöpanoksella ja osa-aikaisen taidekuraattorin tehtävät jatkuvat. Helsingin Meilahdessa sijaitsevan potilashotellin järjestelyistä vastaavan henkilön henkilöstökuluja on kohdennettu 50 % HUS-Tilakeskukseen. Henkilömäärä ja henkilötyövuodet Henkilömäärä TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,8 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,8 % 0,0 % Henkilötyövuodet TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 21, ,2 23 9,6 % 3,5 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,6 % 3,5 % 70

75 7 HUS-TIETOHALLINTO TA2017 HUS-Tietohallinto 7.1 HUS-Tietohallinto tulosalueen tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut TP 2015 TAE 2017 Palvelutuotanto (lkm) - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 0,0 % 0,0 % Työasema- ja perustietotekniikkapalvelut ilman O ,1 % 2,2 % O365-osuus (oma tuote alk. 2017) Viestintätekniikkapalvelut 0,0 % 0,0 % Puhelinpalvelut ,1 % -3,0 % Hoitajakutsupalvelut ,2 % 41,0 % Laitevuokrat ,2 % 3,9 % Tuottavuus - Toimintatuotot ennen asiakashyvitystä/htv ,9 % -8,4 % Henkilöstö - Henkilötyövuoden hinta, euroa (sis. aktivoidut hlöstökulut (* ,7 % 22,6 % Palvelujen saatavuus - Kriittisten tietojärjestelmäpalvelujen käytettävyys 0,0 % 0,0 % Uranus kokonaiskäytettävyys 99,93 % 99,59 % 98,92 % -0,7 % Sähköposti 100,00 % 99,50 % 99,50 % 99,80 % 0,3 % 0,3 % Tietoliikenne 99,99 % 99,95 % 99,95 % 99,95 % 0,0 % 0,0 % Talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinto 99,98 % 99,00 % 99,00 % 99,80 % 0,8 % 0,8 % (** (* TAE2017 Apottiresurssien htv:t jäävät kotiyksikköön, mutta palkat ohjautuvat HUS-Tietohallintoon. Tämä nostaa HUS-Tietohallinnon htv:n hintaa. (** TA2016 & TAE2017 Uranus kokonaiskäytettävyysmittari määritelty eri tavalla kuin TP2015 arvo. Uusi mittaustapa otettu käyttöön keskellä vuotta 2016, joten koko vuoden 2016 ennusteen ilmoittaminen yhdellä mittaustavalla ei ole mahdollista. Talouden tunnusluvut Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 - Toimintatuotot yhteensä 95,1 111,4 109,1 113,7 4,3 % 2,1 % - Ulkoinen myynti 6,5 5,5 4,9 10,3 107,5 % 85,4 % - Toimintakulut 78,1 93,8 90,7 95,1 4,8 % 1,4 % - Annetut asiakashyvitykset 0,0 % 0,0 % - Tilikauden tulos 0,0 0,0 0,8 0,0-100,0 % -67,0 % - Investoinnit 18,1 24,1 24,1 23,4-65,0 % -65,0 % - Lainakanta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 Toimintatuottojen analysointi (milj. euroa) - Kuntayhtymän sisäinen myynti 88,6 105,9 104,1 103,5-0,6 % -2,3 % - Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 6,5 5,5 4,9 10,3 107,5 % 85,4 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 95,1 111,4 109,1 113,7 4,3 % 2,1 % 71

76 7.2 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio TA2017 HUS-Tietohallinto HUS-Tietohallinnon visio: Olemme aktiivisena toimijana muutoksessa mukana Olemme tunnettu ja arvostettu SOTE - ICT-palveluiden tuottaja ja yhteistyökumppani Lisäämme ratkaisuillamme asiakkaidemme kilpailukykyä Kehitämme ja otamme käyttöön uusia, innovatiivisia palveluita asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa Visiomme mukaisesti olemme muutoksessa mukana ja kehitämme sähköisiä palveluita kansalaisille ja asiakkaillemme. Asiakkaitamme ovat kaikki SOTE-toimijat. Palveluissamme käytämme innovatiivisia, uusia teknologioita kuten IOT-tekniikkaa sekä uusia, ajanmukaisia ja skaalautuvia ICT-infrapalveluita ja keinoälytekniikoita. Olemme tunnettu ja arvostettu SOTE - ICT-palveluiden tuottaja ja yhteistyökumppani ja tarjoamme vahvaa osaamista myös SOTE-organisaatiomuutoksen kautta. Toimimme kiinteässä yhteistyössä kansallisella tasolla, jossa yhteistyökumppaneinamme ovat mm. UNA-konsortio, Oy Apotti Ab, Akusti-foorumi, STM, Sitra ja THL. Liiketoiminta-ajatus HUS-Tietohallinnon toiminta-ajatukset: Turvaamme ICT-toimintavarmuuden ja jatkuvuuden Olemme asiakkaamme pulssilla - tuotamme palveluun lisäarvoa Toiminta-ajatuksessamme korostuu, että laadukkaiden ja toimintavarmojen ICT-palveluiden tuottaminen kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa on tärkein tehtävämme. HUS:n toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi panostetaan henkilöstön osaamiseen ja yhä lisääntyvien tietoturvariskien vuoksi kyberturvallisuuteen. Olemme asiakkaamme pulssilla kuunnellen asiakkaidemme tarpeita ja tuomme palveluiden digitalisoinnilla lisäarvoa asiakkaidemme prosesseihin. 7.3 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset HUS-Tietohallinnon oman toiminnan keskeiset muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat muuttumassa voimakkaasti hallinnollisten uudistusten vuoksi, mutta myös asiakkaiden ja työntekijöiden digitalisoituvien toimintatapojen muuttumisen ja ICT-ratkaisujen kehittymisen seurauksena. Suomeen syntyvät SOTEorganisaatiot, täysin integroitujen palvelujen järjestäminen, eri palveluntuottajien yhteistyö sekä asiakkaiden valinnanvapaus palvelujen käytössä muodostavat uudenlaisen toiminnallisen kokonaisuuden. Uudenlaiset toimintamallit, jotka mahdollistavat asiakkaiden asioinnin ja oman hoitonsa hallinnan ovat keskeinen osa myös HUS-Tietohallinnon palveluvalikoiman muutosta. Kaikki nämä edellyttävät asiakkaiden tietojen parempaa käytettävyyttä organisaatiorajoista riippumattomasti. Palvelujen ja toimintamallien uusiminen kytketään tiiviisti ja oikea-aikaisesti ICT-ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon ja niiden tulee olla muunneltavissa mahdollisimman joustavasti, jotta toimintaympäristön muutoksiin kyetään vastaamaan. Tietotekniikan alalle tulee kiihtyvällä vauhdilla uusia teknologisia innovaatioita, järjestelmiä ja palveluita. Hyvin toimivilla tietojärjestelmillä voidaan helpottaa terveydenhuoltoa uhkaavaa työntekijäpulaa. Erilaiset mobiilipäätelaitteet monimuotoistuvat ja niiden määrä kasvaa. 72

77 TA2017 HUS-Tietohallinto Tietotekniikassa odotettavissa olevat muutokset suunnittelukaudella ovat: Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) merkitys potilashoidossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia käytettävyys- ja luotettavuusvaatimuksia tietojärjestelmille ja koko tietotekniikkainfrastruktuurille. Toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti koko maan erikoissairaanhoidon toimintaa. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja kyberturvallisuusuhkien ehkäisy otetaan ICT-hankkeissa aina huomioon ja tietoturvaan liittyviä toimenpiteitä toteutetaan erillisen tietoturvallisuuden toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveydenhuollon tietovarantojen hyödyntäminen tiedolla johtamisessa, analytiikassa ja tutkimustoiminnassa kehittyy. Toiminnan kasvava tietointensiivisyys korostaa tietohallinnon välittäjäroolia. Valmistaudutaan Apotti-hankkeessa käyttöönotettavaan uuteen asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja ollaan aktiivisesti mukana SOTE-suunnittelutyössä sekä ICT:n valtakunnallisessa kehitystyössä. Sähköiset asiakaspalvelut muodostavat uuden palvelumuodon perinteisten hoitomuotojen rinnalle. Digitalisaatiota lisätään voimakkaasti ja palvelut monimuotoistuvat. Virtuaalisairaaloista rakentuva somaattisten sairauksien Terveyskylä tulee olemaan esimerkki tästä terveydenhuollon digitalisaatiosta ja uusista toimintatavoista. Tietoteknologioiden nopeimmassa kehityksessä tulevat tarkastelukaudella olemaan mobiiliteknologia ja sen hallinta, paikannuskykyiset langattomat tietoliikenneverkot, esineiden internet, päätöksentekoa tukeva keinoäly sekä asiakkaiden turvallista kotona selviytymistä tukevat etämittaus- ja seurantaratkaisut ja erilaisissa lääkintälaitteissa yleistyvät langattomat yhteydet, jotka mahdollistavat tiedon siirtymisen järjestelmien välillä laitteen olinpaikasta riippumatta. Tarkastelujaksolla pyritään tietoturvan kehittämisessä keskittymään uhkien ennakoimiseen ja ratkaisunopeuteen ja sitä kautta toimintavarmuuden lisäämiseen. Tietojenkäsittelykapasiteetin ja tietojen tallennusratkaisujen osalta teknologisena muutoksena on pilvipalvelujen käyttäminen aina kun ne ovat toiminnallisesti, teknisesti ja taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Pilvipalveluita tuotetaan joko omassa tai palveluntoimittajan konesalissa perinteisesti tuotettujen palveluiden lisäksi. HUS:ssa on 2017 käytössä Office 365-pilvipalvelu, joka tarjoaa uusia viestinnällisiä mahdollisuuksia, kuten mm. suojatun sähköpostin käytön. Rakennushankkeisiin liittyvät tietotekniset ratkaisut toteutetaan vahvistetun investointiohjelman puitteissa, käyttäjien tarpeet huomioiden ja rakennusaikataulun mukaisesti. Tietoliikenne- ja viestintäjärjestelmäinvestoinnit ovat merkittävä osa rakennushankkeita sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. HUS:ssa on edelleen käynnissä mittava määrä eri laajuisia rakennusprojekteja, joista suurimmat ovat Uusi Lastensairaala sekä Siltasairaala. HUS-Tietohallinto on myös mukana toteuttamassa Espoon Uuden Sairaalan sekä Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen rakennus-hankkeissa toteutettavia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja. Meilahden alueen konesali on tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana. HUS:ssa on edelleen käytössä järjestelmiä omassa konesalissa, minkä vuoksi omaa konesalitilaa edelleen tarvitaan. Konesalitarve kasvaa myös Meilahden kampuksen toimintojen laajentuessa sekä uusien sairaalarakennusten valmistumisen vuoksi. Vuoden 2016 aikana HUS-Tietohallinto on saanut päätökset ulkoisen avustuksen saamisesta kolmeen eri kehityshankkeeseen Virtuaalisairaala (avustus STM:ltä), Kvarkki (THL), Isaacus (Sitra) ja näiden avustusten vaikutus on huomioitu talousarvion 2017 laadinnassa. 73

78 Keskeiset budjettioletukset TA2017 HUS-Tietohallinto HUS-Tietohallinnon talousarvio on valmisteltu yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaisesti. HUS:n sisäisen myynnin muutos ilman toiminnallisia muutoksia sisältäen painotetun kustannustason muutoksen, väestönkasvun ja ikärakenteen muutosten vaikutuksen sekä asetetun tuottavuustavoitteen (-1,8 %) on -0,2 % verrattuna talousarvioon Vuoteen 2017 kohdistuu kuitenkin toiminnallisia muutoksia liittyen HUS:n sisäiseen myyntiin 5,3 milj. euroa verrattuna talousarvioon Huolimatta näistä toiminnallisista muutoksista HUSkuntayhtymän sisäisen myynnin kasvu on talousarvioon 2016 verrattuna ainoastaan 2,9 milj. euroa eli 2,9 % johtuen TA2017 sisällytetyistä kustannusten alentamistavoitteista. Merkittävin yksittäinen kustannussäästötavoite liittyy HUSnet-kilpailutuksen kautta saatavaan säästöön tietoliikennekuluissa. HUS:n sisäiseen myyntiin vaikuttavista toiminnallisista muutoksista merkittävimmät liittyvät Tietoallas-palvelun vakiinnuttamiseen ja Watson- oppivan tekoälyn hyödyntämiseen (+0,8 milj. euroa), HUS:n kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen laajenemiseen Carean alueelle (0,7 milj. euroa), Virtuaalisairaala / Terveyskylään (+0,6 milj. euroa) sähköiseen potilasasiakirja-arkistoon (XDS) (+0,46 milj. euroa) sekä työajanseurannan ja kulunvalvonnan järjestelmiin (+0,4 milj. euroa). HUS-Tietohallinnon tulostavoite on nolla. 7.4 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys Asiakastyytyväisyys on tasalaatuista Kuukausittainen kohtaamiskysely Ei yhtenäkään kuukautena alle 9,40 Kuukausittain Turvaamme ICTtoimintavarmuuden ja jatkuvuuden Valittujen Lean-prosessien (Laitteen elinkaari, Tunnusten hallinta ja Ongelmanhallinta prosessit) vaikutus asiakkaan tyytyväisyyteen Suunnitellut käyttökatkot eivät haittaa liiketoimintaa Erilliset kyselyt, omat mittarinsa Toimintavuoden aikana otetaan käyttöön konfiguraationhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan tehokkaasti arvioida kunkin muutoksen vaikutus kokonaispalveluun ja sen haavoittuvuuteen. Aina 2 kk uuden prosessin implementoinnin jälkeen. Vuosikolmanneksittain HUS-Tietohallinto tarjoaa aktiiviset osaajat muutokseen Riskit on kartoitettu kriittisten palveluiden (Uranus ja HUSNET) osalta ja niiden osalta jatkuvuussuunnitelmat ovat käytössä. Osaamis- ja muutostarpeet keskeisten hankkeiden ja jatkuvien palveluiden osalta kartoitettu 100 % Osaamiskartoitus tehty. Osaamisvajeet tiedossa ja kehittämissuunnitelma tehty. Vuosikolmanneksittain Vuosittain Olemme itse aktiivinen osaaja muutoksessa Muutos tunnistettu strategisella tasolla ja muutossuunnitelma tehty Strategian mukaan toimiminen Vuosikolmanneksittain Sähköisten palveluiden lisääminen Uusien teknologioiden käyttöönotto Terveyskylän talojen lisääminen Terveyskylän taloihin liittyvien mobiilisovellusten lisääminen Keinoälyalgoritmien kehittäminen ja käyttöönotto Vähintään 5 uutta taloa avattu kansalaisille vuoden 2017 aikana. Vähintään 4 uutta mobiilisovellusta (liittyen Terveyskylän taloihin) avattu kansalaisille vuoden 2017 aikana. 3 uutta algoritmiä vuoden 2017 aikana. Vuosikolmanneksittain Vuosikolmanneksittain Vuosikolmanneksittain 74

79 TA2017 HUS-Tietohallinto 7.5 Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 Asiantuntija-, koulutus ja muut palvelut ,0 % 20,1 % Ohjelmistopalvelut ,5 % 2,9 % Työasema- ja perustietotekniikkapalvelut ,1 % 0,4 % Viestintätekniikkapalvelut ,5 % 19,4 % Laitevuokrat (muut myyntituotot) ,3 % 0,3 % KAIKKI YHTEENSÄ ,8 % 4,0 % Asiantuntija- ja koulutuspalveluiden muutoksessa vuoteen 2016 nähden merkittävimpänä tekijänä ovat Apotti Oy:ltä laskutettavat asiantuntijapalvelut. Lisäksi Kelalta saadun ennakkotiedon mukaisesti Kelalle maksettava ja kunnilta edelleen laskutettava earkiston käyttömaksu nousee merkittävästi vuonna Viestintätekniikkapalveluissa nousun syynä on erityisesti Espoon uuden sairaalan hoitajakutsujärjestelmän sekä sen muiden liitännäisjärjestelmien käyttöönotto alkuvuodesta Myös Naistenklinikan saneerauksen käyttöönotto aiheuttaa kasvua viestintätekniikassa. Laitevuokrien kasvu talousarvioon 2016 verrattuna puolestaan johtuu HUS-Tietohallinnon leasing-rahoituksella hankittujen työasemien ja muiden laitteiden määrän kasvusta ja keskihinnan noususta (hoitoalueen työasemat). 7.6 Talous Myyntitulot Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) Talousarvioon 2016 verrattuna Apotti Oy:lle tapahtuva resurssien myynti on (-2,1 milj. euroa) alhaisemmalla tasolla. Muutoin toimintatuotoissa on kasvua johtuen ennen kaikkea HUS:n sisäiseen laskutukseen vaikuttavista toiminnallisista muutoksista sekä laitemäärien kasvusta. Espoon uuteen sairaalaan toimitettavat hoitajakutsujärjestelmät sekä muut järjestelmät ovat merkittävä kasvun aiheuttaja HUS:n ulkopuolisessa myynnissä. Palveluiden osto KOKO VUOSI TP 2015 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,3 % 2,1 % 19,6 % Toimintakulut ,8 % 1,4 % 21,8 % Toimintakate ,4 % 5,5 % 9,6 % Rahoitustuotot ja -kulut yhtee ,0 % -100,0 % -100,0 % Vuosikate ,4 % 5,5 % 9,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % 5,5 % 9,6 % Tilikauden tulos ,0 % -67,0 % -100,0 % Palveluiden ostojen arvioidaan olevan vain hiukan ennustetta 2016 korkeammalla tasolla. Nousua vuoteen 2016 verrattuna on toiminnallisten muutosten vuoksi, mutta toisaalta Harppi-hankkeen loppuun saattamiseen liittyviä palveluostoja ei ennakoida tarvittavan 75

80 TA2017 HUS-Tietohallinto vastaavasti kuin vuonna Lisäksi HUSnet-kilpailutuksen mukanaan tuomat kustannussäästöt alkavat jo näkyä vuonna 2017 alhaisempina palveluostoina. Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Asiantuntija, koulutus ja muut palvelut ,8 % ,3 % Ohjelmistopalvelut (järjestelmät) ,3 % ,6 % Työasema- ja perustietotekniikkapalv ,8 % 130 0,1 % Viestintätekniikkapalvelut 938 0,8 % ,0 % Laitevuokrat 764 0,7 % 26 0,0 % Avustukset 292 0,3 % 288 0,3 % Talousarvio ,1 % ,3 % Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % 7.7 Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma Vuosien investointisuunnitelma sisältää 80 eri hanketta. Investoinnit (1 000 euroa) Suuret hankkeet Talousarvio / Ennuste Apotti - Apotti Oy:lle myytävä asiantuntijapalvelu ja perustietotekniikka ,8 % ,3 % Kelan earkiston käyttömaksu 369 0,3 % 598 0,5 % Alli ja Navitas HUS:n ulkopuolelle ,2 % 66 0,1 % Espoon kaupungille tuotettavat palvelut 825 0,7 % 910 0,8 % Poistotason muutos 442 0,4 % 499 0,5 % Edelleen vuokrattavien laitteiden volyymin muutos 722 0,6 % 722 0,7 % Muut toiminnalliset muutokset, joilla vaikutus HUSlaskutukseen ,4 % ,3 % Muut (sis. tuottavuustavoitteen -1,8 % = -1,811 milj. euroa) ,5 % 114 0,1 % Tulospalkkiovarauksen purku v (maksetut palkkiot vähemmän kuin jaksotetut) 0 0,0 % 581 0,5 % Talousarvio ,1 % ,2 % Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina TAE 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Tietojärjestelmät Tietoliikenne- ja -tekniset hankkeet Palvelin-hankkeet Rakennushankkeiden tietotekniset hankkeet Pienet hankkeet Pienet tietojärjestelmät Pienet tietotekniset hankkeet INVESTOINNIT YHTEENSÄ

81 7.8 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma TA2017 HUS-Tietohallinto Tavoitteena on luoda ja ylläpitää asiakaslähtöinen palvelukulttuuri ja motivoiva, innovatiivisuutta ja yhteistyötä tukeva työilmapiiri. Yksikössä on selkeä johtamisjärjestelmä. Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on myös henkilöstön osaamisen laajentaminen ja varmistaminen koskien myös uusia menetelmiä ja teknologioita. HUS-Tietohallinnon henkilöstöjohtamisen keskeinen haaste, mutta myös mahdollisuus suunnata henkilöresursseja muuttuviin tarpeisiin, on työntekijöiden ikärakenne. Toinen merkittävä haaste on Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja nykyisten palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi varattavat yhtäaikaiset henkilöstöresurssit vuosina Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Kärkihankkeet 1. Prosessien sujuvoittaminen Lean-menetelmällä 2. Johtamisen kehittäminen 3. Service Deskin palvelun parantaminen ja asiakaskunnan sekä palveluvalikoiman laajentaminen Henkilöstön ja esimiesten osaamisen varmistamiseksi tuetaan osallistumista HUS:n ja ulkoisten tahojen koulutustilaisuuksiin henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien mukaisesti. Esimiestyötä tuetaan järjestämällä kaikille esimiehille asiantuntijaorganisaation johtamiskoulutusta. Varmistaakseen osaamisen laajentamisen HUS-Tietohallinto järjestää omaa sisäistä koulutusta vähintään 10 tilaisuutta vuonna Päivittäisjohtaminen otetaan osaksi toimintaa soveltuvin osin. Henkilöstölle järjestetään HUS-Tietohallinnon Tyhyke-ryhmän koordinoimia, työhyvinvointia tukevia tilaisuuksia ja terveyden ylläpitämiseen liittyvää koulutusta. Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Talousarviossa on varauduttu palkkaamaan sekä Apotti-hankkeen käyttöönottoon että eri investointihankkeille määräaikaisia projektityöntekijöitä. Lisäksi panostetaan oman henkilöstön määrän lisäämiseen, koska hankkeissa asiantuntijaostopalveluiden osuus on edelleen merkittävä ja kustannustasoltaan omaa työkustannusta huomattavasti korkeampi. HUS:n oman henkilöstön käyttö projektien asiantuntijatehtävissä on taloudellisesti kannattavaa. Määräaikaisen henkilöstön (eri nimikkeillä toimivat projektityöntekijät mm. Terveyskylä, Apotti, Keinoäly) määrä vaihtelee projektien tilanteista riippuen muutamasta henkilöstä yli sataan henkilöön. Vuonna 2017 varaudutaan yhteensä 180 määräaikaisen vakanssin käyttömahdollisuuteen. Investointihankkeille palkattavan määräaikaisen henkilöstön kulut aktivoidaan käyttöomaisuuteen. HUS-Tietohallinto on vähentänyt toistaiseksi työvoiman vuokraamista Posivire Oy:n kautta. 77

82 TA2017 HUS-Tietohallinto Henkilömäärä TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,7 % 27,1 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,7 % 27,1 % Henkilötyövuodet TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,4 % 13,8 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,4 % 13,8 % Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina (HTV) (euroa) TAE 2017 (HTV) TAE 2017 (euroa) (euroa) (HTV) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 0,3 16, ,0 % -100,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 0,3 16, ,0 % 0,0 % 78

83 TA2017 Yhtymähallinto 8 YHTYMÄHALLINTO 8.1 Tulosalueen talouden keskeiset tunnusluvut Talouden tunnusluvut Sitovat tavoitteet Yhtymähallinnolle ei ole asetettu prosenttiperusteista tuottavuustavoitetta. Yhtymähallinnolta edellytetään kuitenkin tiukkaa kulukuria. Talousarviovaiheessa Yhtymähallinnon vastuuhenkilöiden toimesta esitetyt toimintakuluja kasvattavat toiminnalliset muutosesitykset ovat läpikäyneet tarkan tarveharkinnan. 8.2 Talous Tuloslaskelma ENN16 TA16 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2015 TAE Jäsenkuntien maksuosuus 39,2-14,2-20,3 31,4-254,7 % -321,3 % - Ulkoinen myynti 46,8-6,5-12,9 40,4-412,2 % -718,0 % Toimintatuotot yhteensä 63,7 22,1 15,7 73,1 364,5 % 230,7 % Toimintakulut 64,9 76,5 65,5 72,4 10,6 % -5,4 % Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % Tilikauden tulos 0,0-54,6-48,0 0,0-100,0 % -100,0 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatuotot KOKO VUOSI TP 2015 TAE 2017 TS 2018 TS 2019 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,5 % 230,7 % 14,8 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,7 % -321,3 % -19,9 % Toimintakulut ,6 % -5,4 % 11,4 % Toimintakate ,6 % -101,4 % -164,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,3 % 164,3 % -164,4 % Vuosikate ,0 % -100,0 % ######## Poistot ja arvonalentumiset ,0 % 0,0 % 0,0 % Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % ######## Yhtymähallinnon budjetoidut toimintatuotot vuodelle 2017 ovat 73,2 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvio pitää sisällään vuoden 2015 ylijäämän palautuksen kesäkuussa ,6 milj. euroa. Vertailukelpoinen toimintatuottojen lasku on 3,6 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvän potilasvakuutuksen veloituksen arvioidaan laskevan 2,0 milj. eurolla. Laskun ennakoidaan syntyvän siitä, että potilasvakuutuskeskuksessa olevan vanhan vakuutuskannan varaus lähtee pikkuhiljaa purkautumaan, koska siellä ei ole vakuutettu enää uusia tapauksia muutamaan vuoteen. Tartuntatautilääkkeiden euromääräisen kulutuksen arvioidaan pienentyvän lääkkeiden kilpailutuksen sekä lääkkeiden jakorytmin muuttumisen (aiemmin 6 kk annos potilaalle, nyt 3 kk kerralla) myötä noin 7,0 milj. eurolla talousarvioon 2016 verrattuna. 79

84 TA2017 Yhtymähallinto Hammaslääketieteen opetus siirtyy Helsingin kaupungilta HUS:n järjestämisvastuulle. Hammaslääkäreiden perusopetuksen kustannuksia veloitetaan kaikilta jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti 1,0 milj. euroa. Edellä mainittujen lisäksi Yhtymähallinnon veloitus nousee 4,1 milj. euroa. Kasvu aiheutuu panostamisesta tutkimustoimintaan (2,0 milj. euroa), Lean-kehityksen HUS-tasoisesta keskittämisestä (0,5 milj. euroa) (kustannusneutraali kuntayhtymätasolla), asiakastyytyväisyyden seurannan kehittämisestä (0,5 milj. euroa), kulunvalvonnan ja työajanseurannan järjestelmien yhtenäistämisestä ja kehittämisestä (0,5 milj. euroa) sekä HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen liikelaitosten organisaatiomuutoksen aiheuttamasta peruspääoman koron kustannusvaikutuksesta noin 0,5 milj. euroa. Edellä mainittujen lisäksi vuonna 2017 panostetaan noin 0,1 milj. eurolla kriisitilanteiden hoitoon Virve-verkon laajentamisella kriittisiin päivystystoimintoihin sekä valmiuskoulutuksilla. Helsingin yliopiston tukemaa yliopistotutkijakonseptia laajennetaan vuoden 2016 alusta. Kaksivuotisen tutkimusrahoituksen piirissä (enintään 12 kk tukea/tutkija/24 kk) on jatkossa myös viisi post doc tasoista tutkijaa. Soccan valtionavustus palautuu aiempien vuosien tasolle. Molempien vaikutus toimintakuluihin on noin 0,1 milj. euroa. Toimintakulut Yhtymähallinnon toimintakulujen yhteismääräksi on budjetoitu 72,4 milj. euroa. Toimintakulujen ennakoidaan laskevan vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 4,1 milj. euroa. Toimintakulujen poikkeamat on esitetty luvussa 2.2. Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Vuoden 2015 HUS-kuntayhtymän ylijäämän palautus ,1 % ,0 % Potilasvakuutus ,0 % ,7 % Tartuntatautilääkkeet ,6 % ,0 % Veloitus jäsenkunnilta hammaslääketieteen perusopetuksesta ,5 % ,3 % Socca valtionavustus 126 0,6 % 126 0,8 % Post doc -yliopistotutkija/helsingin Yliopiston korvaus 144 0,7 % 144 0,9 % Yhtymähallinnon veloitus ,6 % ,1 % Muut tuotot 5 0,0 % 0,0 % Talousarvio ,7 % ,5 % 80

85 TA2017 Yhtymähallinto Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Potilasvakuutus ,6 % ,1 % Tartuntatautilääkkeet ,2 % ,0 % Kilpailukykysopimuksen vaikutus lomapalkkavaraukseen ,2 % -42-0,1 % Taidetoimikunta 50 0,1 % 50 0,1 % Hammaslääketieteen perusopetus ,3 % ,5 % Tutkimustoiminta ,6 % ,1 % Lean-kehittämisen keskittäminen (HUS-tasolla kustannusneutraali) 484 0,6 % 484 0,7 % Asiakastyytyväisyysmittauksen kehittäminen 500 0,7 % 500 0,8 % Kulunvalvonnan ja työajan mittauksen kehittäminen 500 0,7 % 500 0,8 % MBA-koulutukset (3 henkilöä) 105 0,1 % 105 0,2 % Valmiuskoulutukset 30 0,0 % 30 0,0 % Virve-verkon laajentaminen kriittisiin päivystystoimintoihin 59 0,1 % 59 0,1 % Henkilöstövaihdoksista aiheutuva muutos ja henkilöstölisäykset mm. Apotti, Menetelmäarviointi, 116 0,2 % ,2 % Kansallinen apuvälinekeskus jne. Yksi vakanssi HUS-Servisistä Yhtymähallintoon 51 0,1 % 51 0,1 % Socca 126 0,2 % 126 0,2 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus -99-0,1 % -99-0,2 % Post doc- ja yliopistotutkijat 144 0,2 % 944 1,4 % Asiantuntija- ja ICT-palvelut (sote-valmistelu jne.) 0,0 % ,1 % BioMedicumin vuokran palautuminen normaalitasolle 0,0 % 393 0,6 % Muut toimintakulut -3 0,0 % -3 0,0 % Talousarvio ,4 % ,6 % Potilasvakuuttamiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Talousarvio on tehty olettamuksella, että potilasvakuutuskanta pienenee ennakoidun mukaisesti. Lean-menetelmä on valittu HUStasolla kehittämisen välineeksi. Lean-kehittämisen kokonaiskoordinaation parantamiseksi yksikkö päätettiin keskittää Yhtymätasolle. Muutos on HUS-kuntayhtymätasolla kustannusneutraali. Vuoden 2017 kehittämisen painopistealueiksi on valittu asiakastyytyväisyys sekä kulunvalvonta ja työajanseuranta. Tutkimusmäärärahaa päätettiin korottaa 2 milj. eurolla. Määräraha jaettiin aiemmin koko vuoden osalta talousarviovaiheessa. Vuoden 2017 osalta käytäntöä päätettiin muuttaa. Määrärahasta jätettiin jakamatta noin 1,2 milj. euroa. Tämä raha käytetään vuoden aikana tutkimusjohtajan esityksestä vuoden aikana tutkimusstrategiaa tukeviin hankkeisiin ja HUSkuntayhtymätasoiseksi strategiseksi avaintavoitteeksi valitun Biopankki-toiminnan edistämiseen. Yhtymähallinnon talousarvio käsittää myös HUS-kuntayhtymätasoisten strategisten kehittämishankkeiden kustannukset. Strategisista kehittämishankkeista on poistettu Leankehittäminen omaksi vastuuyksiköksi ja Taidetoimikunnan-määräraha on siirretty Toimielinten-vastuuyksikön kustannukseksi. Toimitusjohtajalle varataan vuosittain määräraha, jonka puitteissa uusia hankkeita voidaan käynnistää talousarviovuoden aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2017 strategiset kehittämishankkeet. 81

86 TA2017 Yhtymähallinto STRATEGISET KEHITTÄMISHANKKEET (1 000 euroa) TA 2017 Hoitotyön kehittäminen Magneettisairaala Never Event (painehaavojen, kaatumisten, vajaaravitsemuksen ja infektioiden ehkäisy ja kivun hoito 50 Lean *) 180 Lean-koulutus 30:lle valmennettavalle 130 Lean-akatemia 50 ehealth Osallistuminen Helsinki Health Capital-hankkeeseen 50 ehealth-kehittämistyö Laatujärjestelmien kehittäminen Menetelmäarviointi (1 henkilö sivukuluineen) 77 Kansallinen apuvälinekeskus (1 henkilöä sivukuluineen) 77 Muut Käsihygieniaprojekti (Asko Järvisen projekti alkanut 2015) Taidetoimikunta Joint comission -hanke (1 henkilö sivukuluineen) Toimitusjohtajan päätöksellä kohdistettavat YHTEENSÄ *) Lean siirtyy HUS:n omalle koulutusvastuulle, mitä varten perustetaan Kaizen promotion office 8.3 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Yhtymähallinnon henkilöstösuunnitelma sisältää THL:stä siirtyvien menetelmäarvioinnin ja kansallisen apuvälinekeskuksen tehtävien järjestämiseen tarvittavan henkilökunnan, yhteensä kolme henkilöä. Lean-kehittämisen yksikön henkilöstövahvuus on viisi henkilöä, joista kaksi henkilöä työskentelee 50 % (mahdollisesti osan vuotta). Socca-yksikkö on saamassa aiempaa enemmän hankerahaa ja lisäksi valtion avustus on palautumassa aiemmalle tasolle. Ko. yksikön osalta henkilöstömäärän kasvuksi edellisen vuoden talousarviosta ennakoidaan kuusi henkilöä. Henkilöstösuunnitelma sisältää lisäksi muutamia muita yksittäisiä muutoksia. Henkilömäärä ja henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Henkilömäärä TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta ,0 % -50,0 % Lääkärit ,6 % 6,3 % Muu henkilökunta ,9 % 10,6 % Erityistyöntekijät ,0 % -25,0 % YHTEENSÄ ,8 % 7,9 % Henkilötyövuodet TP 2015 TAE 2017 Hoitohenkilökunta 0,9 1,8 1,2 0,9-50,0 % -25,0 % Lääkärit 9,3 11,8 10,2 10,7-9,3 % 4,9 % Muu henkilökunta 78,3 81,7 84,0 102,3 25,2 % 21,8 % Erityistyöntekijät 3,7 2,0 2,2 1,9-5,0 % -13,6 % YHTEENSÄ 92,2 97,3 97,6 115,8 19,0 % 18,6 % 82

87 TA2017 HUS-Työterveys 9 HUS-TYÖTERVEYS 9.1 Tulosalueen tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Talouden tunnusluvut Sitovat tavoitteet 9.2 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio HUS-Työterveys tuottaa HUS:lle ja sen työntekijöille laadukkaita ja lisäarvoa tuottavia työterveyshuoltopalveluita. Liiketoiminta-ajatus Toiminnan tunnusluvut TP 2015 TAE 2017 Tuotanto (lkm, euroa) - Työpaikkaan kohdistuva toiminta, h ,6 % -12,6 % Yksilökäynnit, Kela lk I, kpl Yksilökäynnit, Kela lk II, kpl Yksilökäynnit, yhteensä, kpl ,8 % 1,4 % Tuottavuus - Työpaikkaan kohdistuva toiminta, h * 2, ,5 % -2,0 % yksilökäynnit, kpl Talous - Toimintakulut (1 000 ) ,5 % 4,9 % - Toimintakulut tuotosta kohti ( ) ,1 % 7,1 % ENN16 TA16 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2015 TAE Liikevaihto 3,1 4,2 3,9 4,5 15,7 % 7,3 % - Ulkoinen myynti 0,0 0,2 0,0 0,2 720,8 % -19,9 % - Toimintakulut 6,7 7,5 7,4 7,8 4,9 % 4,5 % - Annetut asiakashyvitykset 0,0 % 0,0 % - Tilikauden tulos -0,6 0,0-0,1 0,0-100,0 % 556,7 % ENN16 TA16 Liikevaihdon analysointi (milj. euroa) TP 2015 TAE Kuntayhtymän sisäinen myynti 3,1 3,9 3,8 4,3 12,0 % 8,8 % - Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 0,0 0,2 0,0 0,2 720,8 % -19,9 % LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 3,1 4,2 3,9 4,5 15,7 % 7,3 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TAE 2017 HUS:n henkilöstölle järjestetään työterveyspalvelut työterveyshuoltolain ja asetuksen mukaisesti. Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus 7,4 % 4,2 % 10,1 % 2,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 83

88 TA2017 HUS-Työterveys Työterveyspalveluiden tavoitteena on tukea ja edistää kokonaisvaltaisesti: - Työntekijöiden terveyttä ja työkykyä työuran aikana - Työympäristöjen turvallisuutta ja terveellisyyttä - Työyhteisöjen toimivuutta 9.3 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset HUS-Työterveyden toiminnassa keskeistä on jatkaa työterveyspalveluiden määrällistä lisäämistä säilyttäen samalla palveluiden hyvä laatu. Lisääntyviä sairaanhoitopalveluita tuotetaan sekä itse että maksusitoumuksin ostamalla kilpailutuksen perusteella valituilta palveluntuottajilta. Toiminnallisia muutoksia ovat mm. Carealta HUS:lle siirtyvän henkilöstön työterveyspalveluiden järjestäminen sekä korvaavan työn käyttöönotto. Palveluprosessien kehittämistä jatketaan työstämällä Laatukäsikirjan alaprosesseja. Keskeiset budjettioletukset Keskeisenä budjettioletuksena on, että toiminta täyttää edelleen Kelan työterveyshuoltotoiminnalle asettamat kriteerit, jolloin on odotettavissa, että työterveyshuollon Kela-korvaukset säilyvät nykyisellä tasolla. Tuottavuutta pyritään edelleen lisäämään kehittämällä prosesseja ja keskitettyjä palveluita. Käytännössä kaikki resurssit käytetään työterveyspalveluiden tuottamiseen. Työterveyspalveluiden hinnat pidetään edelleen ennallaan. 9.4 Palvelutavoitteet HUS-Työterveys tuottaa 2017 enemmän työterveyspalveluita kuin edellisenä vuonna. Palveluiden määrän kasvu painottuu sairaanhoitopalveluihin. Korvaavan työn käyttöön oton myötä lisätään nopeita työn sopivuusarvioita. Työterveyspalveluiden saatavuutta ja joustavuutta lisätään keskitetyllä asiakaspalvelulla sekä tarjoamalla asiakkaille sairaanhoitoaikoja työterveysasemasta riippumatta. Palveluiden saanti ja joustavuus parantavat työterveysasiakkaiden palvelukokemusta. Nykyinen työterveysasemaverkko säilytetään ja henkilöstöresurssit sijoitetaan asemittain siten, että asiakkaat saavat tasapuoliset työterveyspalvelut. 9.5 Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TAE 2017 TS 2018 *) TS 2019 ENN16 Myyntitulot ja muut toimintatuotot TA16 TP15 Toimintatuotot ,1 % 4,5 % 27,1 % Toimintakulut ,9 % 4,5 % 15,6 % Toimintakate ,0 % -708,0 % -100,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,0 % -708,0 % -100,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % 0,0 % 0,0 % Tilikauden tulos ,0 % -708,0 % -100,0 % *) Vuoden 2018 muutoksessa on huomioitu Eksoten kuvantamis- ja laboratoriohenkilökunnan työterveyspalveluiden järjestäminen Myyntitulot kasvavat talousarvion mukaisesti. Työnantajan omana työterveyshuoltona tulot tulevat vain HUS-kuntayhtymältä sekä konserniin kuuluvilta HUS:n yhtiöiltä. Työterveyspalveluita ei myydä ulkopuolisille tahoille. Kela-korvausosuuden odotetaan säilyvän aiemmalla tasolla eli noin % työterveyskustannuksista. 84

89 Palveluiden osto sekä aineet ja tarvikkeet TA2017 HUS-Työterveys Palveluiden ostoja jatketaan yleislääkärivastaanottojen sekä työkykyarvioissa tehtävien erikoislääkärikonsultaatioiden osalta. Muut palveluostot tehdään pääsääntöisesti HUS:n sisältä. Työterveysasemien tilaratkaisut aiheuttavat kalustehankintoja. Muuten tarvikehankinnat pysynevät ennallaan. Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi 9.6 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma HUS-Työterveydessä henkilöstöjohtamisen painopisteenä ovat työkuormituksen hallinta ja moniammatillisen tiimitoiminnan tukeminen. Työkuormitus jaetaan tasapuolisesti huomioiden työterveysasemien ja ammattiryhmien välinen työnjako. Moniammatillisten tiimien toimintaa tuetaan mm. ryhmätyönohjauksella. Työterveyshenkilöstön mahdollisiin jaksamis- tai työkykyongelmiin puututaan varhain. 85