ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA

Transkriptio

1 HALLITUS ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA 312/02/02/00/01/2015 HALL 114 Aiemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli talousarvion 2016 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman linjauksia. Jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteeksi hyväksyttiin seuraavat taustaoletukset ja periaatteet: Lähtökohtana on vuoden 2015 talousarvio Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna Huomioidaan vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2016 tuottavuustavoite Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2016 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1.499,2 miljoonaa euroa talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2015 talousarvioon on 1,2 % ja vuoden 2014 tilinpäätökseen 1,6 % (kahden vuoden kasvu). Hallitus hyväksyi myös kokouksessaan talousarvion 2016 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan, sisältäen nollatulostavoitteen. Jäsenkuntien maksuosuudet TA 2016 ja tartuntatautilääkkeiden kustannusten kehitys Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon, mikä koostuu DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteista, ostopalveluista, hoitopalveluista muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketieteen. Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014

2 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Tuore ennuste vuodelle 2015 on 29,5 milj. euroa (+ 7,2 milj. euroa / + 32,3 % vs toteuma). Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Tartuntatautilääkkeet (1000 ) Toteuma TP 2014 Talousarvio Rullaava 12 kk heinä 2015 Ennuste Muutos-% ENN 2015 /Tot 2014 Poikkeama ENN 2015 / Talousarvio TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / Yhteensä % 50 % % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia esitetään nostettavan ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Siten kesäkuussa hallituksessa päätetyn maksuosuusraamin mukaisesti varsinainen erikoissairaanhoidon muu palvelulaskutus, joka kohdistetaan HUS:n sisäisille tuottajille, pysyy ennallaan. Kokonaisuutena haasteena on kuitenkin se, että 2016 talousarvion maksuosuusraamitus on jo lähtökohtaisesti noin 40 milj. euroa pienempi kuin viimeisin ennuste vuodelle Huomioiden mahdollinen ennusteen mukainen 2015 ylijäämän palautus jäsenkunnille alittaa 2016 talousarvion raami kuluvan vuoden ennusteen noin 18 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksella päivitetty jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa nousee alla esitetyn laskelman mukaisesti 1506,2 milj. euroon. Jäsenkuntien maksuosuudet milj. euroa milj. euroa Alkuperäinen TA TA 2015 muutos Päivitetty muutoksen vuositason vaikutus Päivitetty vertailukelpoinen % vaikutus 1 478,6 2, ,4 0, ,0 Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), 18,1 18,1 1,2 % tuotantovolyymin kasvu Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite ,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % _ Apotti, ei aktivoitavat kulut *) 2,0 2,0 _ Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,2 1,7 % TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA 2015) 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen milj.euroa Muutos edv muutos sisältää: TP ,2 2,8 % _ Hki fysiatrian siirto TP ,7 5,1 % 10 kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. TP ,3 3,8 % _ Hki saattohoito siirto TP ,6 0,2 % 10 kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj. _ päivitetty 1 481,4 0,4 % TAE ,2 1,7 % Yleistä tartuntatautilääkkeistä

3 Tartuntatautilääkkeiden käytön kehitys Tartuntatautien ehkäisemisestä ja hoidosta on säädetty laissa 583/1986 Tartuntatautilaki. Järjestämisvastuu on kunnilla. Sairaanhoitopiirit osallistuvat tartuntatautien torjuntaan, ohjaavat toteamista, hoitoa sekä osallistuvat epidemioiden selvitykseen ja tartunnan jäljitykseen. Tartuntatautilain 12 mukaan hoidon kustannuksista vastaa potilaan kotikunta. Tartuntatautilääkkeet sisältyvät omana eränään HUS:n jäsenkunnilta laskuttamiin maksuosuuksiin. Tartuntatautilääkkeiden kuntakohtainen laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin. Tartuntatautilääkkeiden suurin kustannusten kasvun tekijä on uudet C-hepatiitti hoidot. C-hepatiitin hoitoon on saatu vuoden 2014 alussa seitsemän uutta virusspesifistä lääkettä. Mikään niistä ei toimi yksittäishoitona, mutta eri yhdistelminä ne tarjoavat mahdollisuuden C-hepatiitin tavallisimpien genotyyppien hoitoon erinomaisin tuloksin (>90%:lla pysyvä viruksen häviäminen) maksavaurion asteesta riippumatta. Hoitoaika on tavallisesti 12 viikkoa, ja sivuvaikutukset ja laboratorioseurantatarve ovat oleellisesti vähäisemmät kuin aiemmilla lääkkeillä. Uusien lääkkeiden korkea hinta on merkittävin rajoite niiden käytölle, ja se myös sanelee hoidon aiheet: Pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmää käytettäessä 12 viikon hoidon hinta on euroa. Uusien interferonittomien yhdistelmähoitojen hinta vaihtelee eurosta euroon. Toistaiseksi HUS:ssa uusien II polven virusspesifisten lääkkeiden (DAA) käyttö on toistaiseksi rajattu niille HCVNh-positiivisille potilaille, joilla on osoitettu C-hepatiittiin liittyen merkittävä maksavaurio. Keväällä 2015 HUS:ssa kilpailutettiin kaikki uudet C-hepatiittilääkkeet ja niiden yhdistelmät pysyvän hoitovasteen hinnan perusteella. Hintaa laskettaessa otettiin huomioon lääkeyhdistelmän teho, hoidon keskeyttäneiden määrä, hoitoaika ja yksittäisen lääkkeen hinta. HUS:ssa on päädytty ratkaisuun, että tavallisimpien, perinteiseen hoitoon hyvin reagoivien genotyyppien 2 ja 3a potilaat hoidetaan maksavaurion asteesta riippumatta pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmällä, jos vasta-aiheita ei ole. Tällä lääkeyhdistelmällä saadaan virus eradikoiduksi %:lta tästä potilasryhmästä. C-hepatiitin hoidon kustannuksista vastaa tartuntatautilain 12 :n mukaan potilaan kotikunta. Koska nämä lääkkeet eivät ole varsinaisia sairaalalääkkeitä eivätkä ne kuulu sairausvakuutuskorvausten piiriin, niiden käyttöönottoon ei liity kustannus-vaikuttavuusarviointia eikä hinnoitteluun puutu hintalautakunta. Asiaa käsiteltiin jäsenkuntien ja HUS:n talousjohdon yhteistyöelimessä Hustrassa Jäsenkuntien edustajat ilmoittivat, etteivät he hyväksy TA 2016 maksuosuusraamin muuttamista keväällä sovitusta tasosta. Jäsenkuntien omien budjettien raamitus on jo lukkoon lyöty poliittisessa päätöksenteossa ja sitä ei ole enää mahdollista muuttaa perustellusta syystäkään. HUstran jäsenkuntaedustajien mukaan HUS:n on jo aiemmin sovitun raamin sisällä hoidettava tarpeellinen painotus ja kohdistus sekä huolehdittava toimenpiteistä 2016 raamissa pysymiseksi. Tästä huolimatta esittelijä esittää, että 2016 talousarvioon sisällytetään 7 milj. euron lisäys tartuntatautilääkkeisiin. Yleistä ensihoidon järjestämisestä ja ensihoidon laskutusperusteet vuonna 2016

4 Ensihoitopalvelu on HUS-alueella jaettu seitsemään järjestämisalueeseen, joiden sisällä toimintaa seurataan ja kehitetään. Jokaisella järjestämisalueella toimintaa ohjaa ja siitä vastaa ensihoidon vastuulääkäri. Ensihoito on järjestetty pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä, yksityisten yritysten kanssa hankintasopimuksilla tai sairaanhoitoalueen omana toimintana. Ensihoitopalveluun kuuluu myös ensivaste-toiminta sekä suuronnettomuusvalmiuden ylläpito ja kehittäminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun seitsemän järjestämisaluetta ja niiden jäsenkunnat ovat; 1. Hyks Helsinki (Helsinki) 2. Hyks Jorvi (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) 3. Hyks Peijas (Vantaa ja Kerava) 4. Hyvinkää (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) 5. Lohja (Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio) 6. Länsi-Uusimaa (Hanko, Inkoo ja Raasepori) 7. Porvoo (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo) Aikaisemmin kunnat vastasivat sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta (jolla käsitteellä jäljempänä käsitellään myös kiireellistä sairaankuljetusta). Tällöin "jokainen vastasi omista kuluistaan". Kulut muodostuivat pääosin valmiuden ylläpitämisestä. Kuljettamisesta yksiköt saivat korvausta myös Kelalta, kuten saavat edelleenkin. Sairaanhoitopiirissä on lähdetty periaatteesta, että sairaanhoidossa voidaan käyttää sairaalakohtaisia hintoja, jotka perustuvat kustannusvastuuteen kyseisessä sairaalassa. Näin ollen kullakin sairaanhoitopiirin sairaalalla on "omat hinnat". Tällöin "tehokkaan" sairaalan palveluiden edullisuudesta hyötyvät kyseisen sairaalan käyttäjäkunnat, ja päinvastoin. Tällä periaatteella on tavallaan "sisään kuljettu" sairaanhoitopiirin toimintaan vanha erillisten sairaalakuntainliittojen talouden periaate. Tilannetta on ollut vaikea muuttaa, koska asiasta päättävät kunnat, joista osa "hyötyy" siitä, osa vastaavasti ei hyödy. Ensihoidon siirryttyä kunnilta sairaanhoitopiirille, oli lähtökohtaisena perusteena mm. väestön tasa-arvo ja palveluiden laadun nostaminen. Asiaan oli kiinnittänyt muiden ohella huomiota mm. apulaisoikeuskansleri. Yleisesti järjestämisvastuun siirryttyä sairaanhoitopiirille, kustannukset kasvoivat, koska ensihoitopäätökset turvaavat nykyisin laadukkaamman, kattavamman ja tasa-arvoisemman palvelun kuin aikaisemmin. Samalla ei kuitenkaan - HUSissa - siirrytty "yhteisvastuullisuuteen" toiminnan kulujen kattamisessa, vaan säilytettiin sairaanhoitoaluekohtaisuus. Ratkaisun lainmukaisuudesta voidaan keskustella. Nykytilanne on nostamassa voimakkaasti erityisesti Länsi-Uudenmaan kuntien kuluja. Palvelun tuottaja on Espoon kaupungin liikelaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. SOTE-uudistuksen myötä kuntakohtainen laskutus päättyy, mutta tilanteelle on tehtävä jo nyt jotain, sillä Länsi-Uudenmaan ensihoidon kulut per asukas ovat nousemassa kohtuuttomiksi järjestämisvastuun siirryttyä HUS:lle. Lisäksi Hangon-Raaseporin vahva kesäasutus (pääkaupunkiseutulaiset) on seikka, joka vaikuttaa valmiuteen eikä ole aivan oikeudenmukaista, että sen maksavat vain Länsi-uudenmaan asukkaat. Palvelutasoa ei kesken sopimuskauden ole helppoa muuttaa, eikä se

5 Talousarvioesityksen hallituskäsittelyaikataulu kenties olisi lainmukaistakaan tasa-arvon kannalta tarkasteltuna. Eräs ratkaisu - matkalla kohti SOTEn mukanaan tuomaa "yhteisvastuuta" - olisi rajoittaa HUSissa sairaanhoitoalueittain ensihoidon enimmäiskuluksi 50 euroa/asukas, jolloin tältä osin ylimenevän kulun maksaisivat kaikki kunnat yhdessä asukaspohjaisesti. Malli olisi eräänlainen sovellus kalliin hoidon tasausjärjestelmästä, tosin tässä tapauksessa sen vaikutus kohdentuisi systemaattisesti pisimpien matkojen ja harvaan asutuimman väestöalueen hyväksi. Vuoden 2016 osalta esitetään, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon laskutuksena talousarviossa 2016 käytetään tasausrajana 50 euroa / asukas. Tästä ylimenevä ensihoidon kustannus 1,8 milj. euroa kirjataan alijäämäksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen talousarviossa. HUS:ssa on parhaillaan käynnissä ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella toteutettava selvitys ensihoidon kustannusten ja laatutason toteutumisesta vuosina (kustannukset: toteuma 2014 ja ennuste 2015 sekä laatu: 2014). Kustannus-laatu-selvityksen jälkeen arvioidaan, mikä palvelun järjestämismalleista on HUS alueelle paras ja siirrytään vaiheittain sen käyttöönottoon. Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä kokouksissaan ja mahdollisena varapäivänä Hallituksen TA 2016 esitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa Valtuusto päättää talousarviosta Päätösesitys Hallitus päättää hyväksyä edellä esitetyn lisäyksen jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2016 talousarviossa ovat 1 506,2 miljoonaa euroa (liite 2). Summa ei sisällä mahdollisia erikseen sovittavia ja neuvoteltavia työnjaollisia muutoksia jäsenkuntien ja HUS:n välillä. muuttaa 8.6. päätöstään ja hyväksyä vuoden 2016 talousarviossa 1,8 milj. euron alijäämäisen tulostavoitteen. Alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Asian käsittely Merkittiin, että jäsen Heikki Heinimäki ehdotti jäsen Risto Rankin kannattamana, että päätösesityksen toinen kohta päätettäisiin poistaa. Julistettuaan keskustelun asiasta päättyneeksi, puheenjohtaja totesi keskustelun kuluessa tehdyn esittelijän esityksestä poikkeava esitys, jota on kannatettu. Täten asiassa on suoritettava äänestys: ken kannattaa esittelijän esitystä, äänestää "jaa", ken kannattaa jäsen Heinimäen esitystä, äänestää "ei". Äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä. Yksi jäsen oli poissa kokouksesta. Täten hallitus oli hyväksynyt esittelijän esityksen. Äänestyspöytäkirja on ptk-liitteenä 1, 114. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Aki Lindén, p.(09) , Mari Frostell, puh

6