SAIRAANHOITOALUEIDEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta Liite 2 SAIRAANHOITOALUEIDEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA Sisältö PORVOON PORVOON SAIRAANHOITOALUE SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnusluvut Sitovat tavoitteet TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Keskeiset budjettioletukset STRATEGISET AVAINTAVOITTEET JA MITTARIT PALVELUTAVOITTEET Jäsenkuntien maksuosuus Hoitopalvelut kaikille maksajille Ensihoito TALOUS Tuloslaskelma Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Sitovat nettokulut ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Henkilöstösuunnitelma Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima... 13

2 PORVOON SAIRAANHOITOALUE 1 Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut 1.1 Talouden tunnusluvut 1.2 Sitovat tavoitteet ENN16 TA16 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2015 TA 2016 TAE Jäsenkuntien maksuosuus 59,9 60,1 61,2 58,4-4,5 % -2,7 % - Ulkoinen myynti 71,0 71,3 72,0 69,7-3,1 % -2,2 % Toimintatuotot yhteensä 71,0 71,3 72,0 69,7-3,1 % -2,2 % Toimintakulut 70,3 70,8 70,1 69,3-1,2 % -2,2 % Poistot 0,5 0,5 0,5 0,5-3,2 % -1,0 % Tilikauden tulos 0,2 0,0 1,4 0,0-100,0 % 0,0 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TA 2016 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) -3,1 % -1,7 % -2,1 % -1,3 % -23,5 % -38,1 % Sitovat nettokulut ,7 % -2,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Porvoon sairaanhoitoalue tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon asukkaille, joita yhteensä on n Heistä n. 30 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Väestömäärän lisäys Itä-Uudellamaalla jää hieman pienemmäksi kuin koko HUS alueen väestönlisäys. Väestömäärän lisäyksen ennustetaan olevan 0,4 % Porvoon sairaanhoitoalueen kunnissa ja koko HUS:ssa 1 %. Voimakkaimmin kasvava ikäryhmä on Porvoon sairaanhoitoalueella vuotiaat. Heidän osuutensa ennakoidaan kasvavan ensi vuoteen 3,8 %. Myös ikäryhmä 75+ vuotiaat tulee ennusteen mukaan kasvamaan 2 %. Ikärakenteen painottuessa kohti yhä vanhempia ikäluokkia, palveluiden tarve kasvaa niin perusterveydenhuollon kuin erikoisairaanhoidonkin osalta. Alueen kunnissa tätä on jo ryhdytty ennakoimaan palveluvalikoimaa kehittämällä. Väestön palvelutarpeet ja tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa ovat perusta lähisairaalan kehittämisessä. Valtakunnallisen Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti pyritään tunnistamaan asiakasryhmiä, jotka hyötyvät yhä tiiviimmin integroituvista palveluista ja kehitetään palveluja sen mukaisesti. 2

3 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Porvoon-sairaanhoitoalue Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% HYKS-sairaanhoitoalue ,2 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue ,4 % Lohjan sairaanhoitoalue ,3 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,6 % Porvoon sairaanhoitoalue ,4 % HUS yhteensä ,0 % VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,8 % vuotiaat ,8 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,8 % 75+ vuotiaat ,0 % HUS yhteensä ,0 % PORVOON SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,3 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,8 % 75+ vuotiaat ,0 % HUS yhteensä ,4 % 2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Porvoon sairaalan profiili muuttuu synnytysten siirtyessä HYKSiin vuoden 2017 vaihteessa. Porvoon sairaalan visiona on tuottaa potilaalle oikea-aikainen, laadukas ja kustannustehokas hoito lähisairaalassa osana potilaan hoito- ja palveluketjua. Porvoon sairaalan tavoitteena on olla kilpailukykyinen lähisairaala, jossa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Lähisairaala keskittyy ensisijaisesti Itä-Uudenmaan väestön näkökulmasta kysyntään, jossa lähisairaalan palvelu on tärkeää. Lähisairaalassa: kehitetään edelleen ympärivuorokautista yhteispäivystystä alueen perusterveydenhuollon kanssa seulotaan erikoissairaanhoidon tarve, toteutetaan tarvittava palveluohjaus ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto mahdollisuutena ovat entistä joustavammat, asiakkaan näkökulmasta paremmin yhteen hiotut palvelut perustason sotepalvelujen kanssa kehittäen tehokas yhteistyö HYKS:in erikoisalojen kanssa (työnjako, osaaminen, hoitotulosten ja laadun mittaus) perustana vahva potilasturvallisuus- ja palvelukulttuuri ja potilaan kielellisten ja muiden oikeuksien turvaaminen 3

4 HUS:in strategiset tavoitteet: asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, kilpailukyky ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa ohjaavat toiminnan kehittämistä. Tavoitteiden toteutumisen kannalta on tunnistettu kriittisiksi menestystekijöiksi potilas aktiivisena osallistujana, kysyntää vastaava palveluvalikoima, oikea-aikainen ja tasalaatuinen hoito, läpinäkyvät, mitattavat ja kustannustehokkaat prosessit, vetovoimainen työyhteisö, alueen soteperuspalvelut saavat tarvitsemansa tuen ja terveyshyödyn jatkuva kehittäminen yhteistyössä. Näissä menestystekijöissä onnistumista turvataan kehitystoimenpiteillä ja projekteilla. Strategisten tavoitteiden toteutumista mitataan HUS:in yhteisillä ja sairaanhoitoaluekohtaisilla mittareilla. Medisiinisessä tulosyksikössä kehitetään edelleen yhteispäivystystä alueen perusterveydenhuollon kanssa. Päivystyksen asiakaskokemusta parannetaan. Päivystyksen hoitajavastaanottojen kattavuustavoite on n. 30 % ja päivystyksen läpimenoaikoja lyhennetään. Alueen perusterveydenhuollon lääkärit osallistuvat yleislääkäripäivystykseen. Päivystystä tukevien osastojen toimintaa kehitetään vahvistamalla lääkärityötä ja kehittämällä kotiutusten suunnitelmallisuutta. Osa sairaansijoista varataan päivystysosastomoduliksi, missä kiertävät akuuttilääkärit. Päiväsairaalassa hoidettavien potilaiden osuutta lisätään kehittämällä asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Uusina toimintoina aloittavat aivohalvauspotilaiden kuntoutusyksikkö ja palliatiivinen poliklinikka. Operatiivisessa tulosyksikössä synnytysten siirtyminen muuttaa päivystysjärjestelyjä. Päivystysleikkauksia tehdään arkisin klo 20 asti ja lauantaisin klo Leikkaussalin varallaolo öisin ja sunnuntaisin päättyy. Kirurgien takapäivystys järjestetään leikkaussalivarallaolojen mukaan niin, että öisin ja sunnuntaisin on vain yksi takapäivystäjä. Gynekologisia potilaita voidaan hoitaa jatkossa kirurgian osastolla naistentautien osastotoiminnan päättyessä. Leikkauspotilaan hoitoon pääsyä leikkauspäätöksestä leikkaukseen nopeutetaan edelleen prosessia kehittämällä. Leikkausyhteistyötä jatketaan edelleen HYKSin kanssa. Toimintoja siirretään toteutettavaksi päiväsairaalassa. Uutena toimintana valmistellaan Itäisen silmäyksikön toiminnan käynnistymistä yhteistyössä Hyksin kanssa. Fysioterapian palvelutarve kasvaa AVH kuntoutusyksikön käynnistyessä. Fysiatrian toiminta on tarkoitus aloittaa yhteistyössä HYKS:n kanssa, suunnitelmissa on HYKS:iin perustettava uusi virka, josta myytäisiin 60 % Porvoolle. Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä toiminta muuttuu synnytysten siirtyessä. Naistentautien yksikössä hoidetaan gynekologisia lähetepotilaita ja tehdään myös jatkossa polikliinisiä ja päiväkirurgisia gynekologisia toimenpiteitä. Myös äitiyspoliklinikka ja sikiöaikainen seulatoiminta jatkuvat. Toisessa sairaalassa synnyttänyt äiti ja vastasyntynyt voivat tulla polikliiniseen kontrolliin Porvoon sairaalaan synnytyssairaalan ohjaamana. Yksikkö toimii edelleen tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa yhteisiä hoidonohjausjärjestelmiä kehittäen. Lastenyksikkö vastaanottaa myös jatkossa lähetteellä arvioon tulevia lapsia ja nuoria. Yksikössä on lisäksi hoito- ja tarkkailuvastaanotto, jossa voidaan hoitaa ja tarkkailla akuutisti sairastuneita lapsia ja nuoria ja tehdä tutkimuksia, hoitotoimenpiteitä ja hoitosuunnitelmia iltaisin klo 22 saakka. Tarkkailu, tutkimukset ja hoito voidaan tehdä myös ennalta suunnitellusti. Lastenyksikö palvelee edelleen kaikkia lapsipotilasryhmiä, joista suurimmat ovat diabetes- ja astmapotilaat, infektioita sairastavat lapset, ja eri tavoin oireilevat lapset ja nuoret, jotka tulevat kokonaisarvioon. Lääketieteellinen hoito voi jatkua lastenyksikössä, palautua perusterveydenhuoltoon tai siirtyä yliopistosairaalaan. Jos lapsen yleistila ei salli kotiuttamista yöksi, hänet siirretään tai ohjataan tarvittaessa toiseen sairaalaan. Lastenyksikkö toimii myös jatkossa kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, HYKS Lastenklinikan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kokonaan uutena toimintana käynnistetään vaikeahoitoisten lasten ympärivuorokautinen kotihoito. 4

5 Lastenpsykiatrian poliklinikan toimipisteet Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa vastaavat aiempaan tapaan psyykkisesti oireilevien lasten hoidosta ja avoterveydenhuollon ohjauksesta. Lastenneurologian vastaanotto vastaa lasten ja nuorten neurologisista arvioista ja kuntoutussuunnitelmien laatimisesta. Psykiatrian tulosyksikössä sairaansijojen määrä vähenee vuoden 2017 aikana Psykiatrian tiekartta -suunnitelman mukaisesti. Kotiin suuntautuvaa psykiatrista hoitotyötä (kotikuntoutustyöryhmä ja kriisipsykiatrinen avohoito) ja yhteistyötä perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa lisätään. Päihdepalvelujen alueellista integraatiota kehitetään. Hoitomuotoja (ryhmämuotoiset kuntoutusmenetelmät, kognitiiviset kuntoutusmuodot, pakon vähentäminen osastohoidossa, mielenterveystalo.fi ja nettiterapiat) kehitetään avohoidossa ja osastohoidoissa. Psykiatrian alueellisia hoitoketjuja päivitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Nuorisopsykiatrian alueellista verkostotyöskentelyä ja konsultaatiotoimintaa kehitetään ja tuetaan perusterveydenhuollon matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä. Sairaalan vetovoimaisuuttaa ja hoidon laatua parannetaan hoitotyön ammatillista toimintamallia kehittämällä. Toimintamallin mukaiset asiantuntijaryhmät eri yksiköissä jatkavat laatumittareiden käytön yhtenäisten toimintatapojen juurruttamista. Edistetään yhtenäisiä vakioituja hoitotyön toimintatapoja kaikkiin yksiköihin. Joka kuukausi pidetään kaikille avoimia teematilaisuuksia ajankohtaisista hoitoon ja hoitotyöhön liittyvistä teemoista asiantuntijoiden johdolla. Edellisvuosien tapaan järjestetään alueellisia hoitotyön koulutuksia. Potilaan hoidon vaatimiin tilatarpeisiin vastataan ja tilatehokkuutta parannetaan hyödyntämällä synnytystoiminnasta vapautuvia tiloja mittavan tilaohjelman ja sen mahdollistavan investointisuunnitelman avulla. Tällä n. 1,6 milj. euron investointisuunnitelmalla korvataan aikaisempi vaihtoehtoinen päivystyksen ja psykiatrian välttämättömiä tilatarpeita koskenut noin 5 miljoonan euron arvoinen uudisrakennusesitys. Tilaohjelmassa: - kirurgian poliklinikan muutto C-siiven 1. kerrokseen - päivystyspoliklinikan laajennus/remontti kirurgian poliklinikalta vapautuviin tiloihin - lastentautien laajennetun poliklinikkatoiminnan ja naistentautien edellyttämät muutostyöt - psykiatrian tulosyksikön uudet tilat Edellä kuvatun tilaohjelman lisäksi HUS:in hallituksen päätöksen mukaisesti valmistellaan Itäisen silmäyksikön toimintaa Porvoon sairaalaan. Itäisen silmäyksikön rakennus- ja laiteinvestointisuunnitelma on parhaillaan valmisteltavana yhteistyössä Hyksin silmäklinikan kanssa. Alueellisessa yhteistyössä kehitetään yhdessä priorisoituja hoito- ja palveluketjuja mm. nivelrikon, virtsavaivojen, sepelvaltimo-oireiden ja sydämen vajaatoiminnan osalta sekä jatketaan alueellisen apuvälinekeskuksen valmistelua. Yhteistyössä jäsenkuntien kanssa sovitaan muista alueellisista kehityshankkeista. 2.2 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Porvoon sairaanhoitoalueen tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,3 %. Tehostamalla prosesseja, järkeistämällä tilaratkaisuja ja optimoimalla resurssien käyttö mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannustehokas hinnoittelu. Tavoitteena on, että tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. 5

6 Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten kustannustason muutos 2017: -1,0 % (2016: +0,7 %) o Palkkojen palkkaliukumien ja lomarahan -30 % alenemisen arvioitu kustannusvaikutus + 0 % (2016: -0,3 %, sis. 9kk jaksotuksen lomarahasta) o Henkilösivukulu- % (pl. varhemaksu) 22,78 % (2016: 24,06 %) o Varhe-maksun kerroin 0,99 o Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,0 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. kilpailukykysopimuksen vaikutukset ja lääke- ja tarvikekilpailutukset. 6

7 3 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2017 Seurantatiheys Potilaan hoito on oikeaaikaista a. Vuodeosastohoidon alkaminen hoitopäätöksestä 60 % potilaista hoidettu 3 kuukaudessa Kuukausittain Päivystysprosessi on tehokas b. Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta) Potilaan läpimeno päivystyksessä 90 % 10 viikossa, 50 % 6 viikossa Kuukausittain 90 % potilaista läpi 4 tunnissa nopea linja, 6 tunnissa operatiivinen linja ja 8 tunnissa medisiininen linja Kuukausittain Toiminta on laadukasta ja turvallista a. 30 vrk kuolleisuus (sairaalahoidon päättymisestä) b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista c. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden 5% suhteellinen alenema edelliseen vuoteen verrattuna Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain d. Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista) Kolmannesvuosittain Potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana Toiminta on tehokasta Hinnat ovat kilpailukykyiset FFT (asiakastyytyväisyystutkimus, hoitopaikan suositteleminen) a.tuottavuus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä): Somatiikka: Deflatoitu DRGpistekustannus Psykiatria: Deflatoitu eur / hoidettu potilas a. Volyymituotteiden hintavertailu: yo-shp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys > 97 % potilaista suosittelee HUSia hoitopaikkana Vähintään 30 % potilaista vastaa kyselyyn Porvoon sairaanhoitoalueen 1,3 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta Deflatoidut hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan vuoden 2015 tasoon nähden; HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisältyvissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % tuotteista 3,9 Kuukausittain Johtaminen on laadukasta a. TOB esimiesindeksi Vuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannes-vuosittain Henkilöstö suosittelee HUS:ia työnantajana Henkilöstö on sitoutunutta a. TOB työnantajan suositteleminen a. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus > 85 % suosittelee 5,5% - 6,5% Vuosittain Kolmannes-vuosittain 7

8 4 Palvelutavoitteet Porvoon sairaanhoitoalueen tuotteistetut hoitopäivät laskevat suunnitellusti edellisvuosien luvuista. Taustalla on psykiatrian avohoitopainotteisuuden lisääntyminen entisestään sekä psykiatrian kuntoutusosaston muuttuminen viikko-osastoksi. Psykiatrian hoitopäivätuotteiden hinnoittelua harmonisoitiin ensi vuodelle. Tämä tarkoittaa sitä, että akuuttipsykiatrian sekä kuntoutuspsykiatrian hoitopäivän hinta on sama. Muutoksella valmistaudutaan myös siihen, että tulevaisuudessa Porvoon sairaanhoitoalueella on suunniteltu olevan vain yksi vuodeosasto. Hengityshalvauspotilaiden hoitopäivien suunnitellaan pysyvän entisellään. Hengityshalvauspotilaan kotihoitoringin vuokratyövoiman kustannukset ovat pienentyneet uuden sopimuksen myötä, mikä pienentää hoitopäivätuotteen hintaa. NordDRG-tuotteissa näkyy synnytystoiminnan sekä lastentautien vuodeosastohoidon päättyminen. Muutosta loiventaa itäinen silmäyksikön DRG-tuotanto. Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy miljoona euroa, joka koskee itäistä silmäyksikköä. Toiminnan suunnitellaan alkavan syksyllä. Toiminta on suunniteltu DRG-O-ryhmään ja pientoimenpiteisiin sekä käyntituotteisiin. NordDRG-hinnoittelua uudistetaan ensi vuodelle. DRG-tuotteet jaetaan elektiivisiin ja päivystyksellisiin DRG-tuotteisiin toteuman mukaisen välisuoriteprofiilin perusteella. Hinnoiteltavien NordDRG-tuotteiden määrä hieman kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta edelleen suuri osa DRG-tuotannosta laskutetaan suoriteperusteisesti. Tämä seikka on otettu huomioon välisuoritehinnoittelussa. Lisäksi välisuoritehinnoittelussa on pyritty paremmin huomioimaan toiminnalliset ja tuotantomäärien ennakoidut muutokset. Avohoitokäyntien määrän kasvun taustalla on mm. psykiatrian kotihoitokäyntien määrän kasvu. Niiden määrän suunnitellaan moninkertaistuvan ensi vuonna. Silmäsairauksien osalta käyntituotteiden määrä on kappaletta. Kaikkiin käyntityyppeihin on suunniteltu kasvua ensi vuodelle. Terveyskeskuspäivystyskäyntien määrä on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2015 vuoden 2016 aikana. Kunnat ovat lisänneet omien lääkäreiden kiirevastaanottojen määrä, mikä on vähentänyt Porvoon sairaanhoitoalueen yhteispäivystyksen terveyskeskuspäivystyskäyntien tarvetta. Yleislääketieteen tukemien hoitajavastaanottojen osuutta lisätään. Lukumäärällisesti tarkasteltuna muutos kasvattaa terveyskeskuskäyntien määrää vuoden 2016 toteumasta, mutta euromääräisesti laskutusta kertyy vähemmän. Teknillisistä syistä yleislääketieteen erikoisalan lapsipotilaiden kotihoito on suunniteltu terveyskeskuspäivystystuotteisiin. Tämä tullaan tuotteistamaan omaksi tuotteeksi. 4.1 Jäsenkuntien maksuosuus Porvoon sairaanhoitoalueiden jäsenkuntien maksuosuus laskee 2,7 % ( euroa) edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Suurimmat laskuun vaikuttuvat tekijät on synnytysten siirto HYKS:iin ja ympärivuorokautisen lastenosaston lakkauttaminen. Jäsenkuntien maksuosuuteen nostavasti vaikuttaa suunnitteilla oleva uusi Itäinen silmäyksikkö. 8

9 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TA 2016 Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -3,8 % NordDRG-tuotteet ,2 % 2,7 % Avohoitokäynnit ,3 % 7,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,3 % 4,0 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TA 2016 Oma palvelutuotanto ,8 % -4,6 % Tuotteistetut hoitopäivät ,8 % 15,5 % NordDRG-tuotteet ,3 % -10,1 % Avohoitokäynnit ,1 % 2,1 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,8 % -0,7 % Ostopalvelut ,8 % -0,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % -4,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,8 % 28,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,5 % -3,6 % 4.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Kaikkien maksajien hoitopalveluihin ei odoteta muutoksia. Suurin osa muusta laskutuksesta tulee vakuutusyhtiöiltä ja muilta sairaanhoitopiireiltä. Ulkomailla asuvien laskutus on hieman pienentynyt. Valtion ja sen laitosten laskutus on pysynyt ennallaan. Hyksin Kliiniset palvelut Oy:n laskutus on toistaiseksi pysynyt ennallaan. Potilaiden vapaalla liikkuvuudella on pieni positiivinen vaikutus Porvoon sairaanhoitoalueen palvelukysyntään. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TA 2016 Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -4,5 % NordDRG-tuotteet ,1 % 2,6 % Avohoitokäynnit ,7 % 7,5 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,3 % 2,1 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 4,8 % 3,9 % 9

10 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TA 2016 Oma palvelutuotanto ,6 % -3,6 % Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % 13,8 % NordDRG-tuotteet ,5 % -10,3 % Avohoitokäynnit ,8 % 2,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,2 % 30,9 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,0 % -0,7 % Ostopalvelut ,0 % -0,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,5 % -3,6 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,8 % 28,0 % Myynti muille maksajille ,3 % -5,7 % Myynti erityisvastuualueelle ,0 % 11,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 4.3 Ensihoito Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoito on järjestetty yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. HUS:n ja pelastuslaitoksen välillä on tehty yhteistyösopimus ensihoidon järjestämisestä 2011 ja toiminta alkoi Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoitopalvelujen laskutustavaksi on yhdessä alueen jäsenkuntien kanssa sovittu kapitaatioperusteinen vaihtoehto. Ensihoitopalvelujen laskutus muodostuu Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiusmaksusta 3,2 miljoonaa euroa ja 0,7 miljoonaa euroa Porvoon sairaanhoitoalueen palveluksessa olevien ensihoidosta vastaavan lääkärin, ensihoitopäällikön ja vastaavien ensihoitajien oman toiminnan kuluista. Ensihoitopalvelujen vuoden 2017 valmiusmaksu nousee euroa vuoteen 2016 verrattuna johtuen uusien ajoneuvojen leasingsopimuksista. Askola Lapinjärvi Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Väkiluku % 3 % 16 % 5 % 51 % 20 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta Ensihoidon kulut euroa / asukas 40,2 40,2 40,2 40,2 40,2 40,2 40,2 10

11 5 Talous 5.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TA 2016 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,1 % -2,2 % -1,8 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,5 % -2,7 % -2,5 % Toimintakulut ,2 % -2,2 % -1,5 % Toimintakate ,7 % -1,0 % -34,3 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,7 % -1,0 % -34,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % -1,0 % -6,6 % Tilikauden tulos ,0 % 0,0 % -100,0 % Toimintatuotot Vuonna 2017 Porvoon sairaanhoitoalueen profiili muuttuu. Synnytystoiminta loppuu ja jäsenkuntien maksuosuutta siirtyy muille HUS-alueille 2,9 miljoonaa euroa. Ympärivuorokautinen lastenosasto lakkaa ja jäsenkuntien maksuosuutta siirtyy HYKS:iin 0,5 miljoonaa euroa. Vastapainoksi Porvoon sairaalan yhteyteen suunnitellaan Itäistä silmäyksikön alkavaksi , joka puolestaan toteutuessaan lisää jäsenkuntien maksuosuutta miljoonalla eurolla. Myynti ja maksutuotot tulevat hieman laskemaan vuodesta 2016 synnytysten siirron takia. Muut toimintatuotot tulevat hieman kasvamaan, koska Porvoon kaupungin pyynnöstä Porvoon sairaanhoitoalue aloittaa lasten kotisairaalatoiminnan, josta ennustettu tulojen lisäys on 0,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut Henkilöstökulut tulevat laskemaan vuodesta Päivystyspoliklinikalla on tavoitteena vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja hoitaa toimintaa omalla henkilökunnalla. Neurologisen kuntoutusosaston toiminta kotiutetaan omaksi toiminnaksi ja luovutaan ostopalveluista tältä osin. Vuokratyövoiman tarvetta vähentää 2016 aikana perustettu sihteeripooli. Palveluiden osto Palvelujen ostoja hankitaan tukipalveluja tuottavilta HUS:in yksiköiltä potilaiden hoitosuunnitelman mukaisesti. Palvelujen ostot laskevat kokonaisuudessaan vuoden 2016 tasosta. Suurin vähentävä tekijä on synnytysten siirto HYKS:iin. Muut tekijät ovat neurologian kuntoutusyksikön vähentyvät ostopalvelut, päivystyksen vähentyvä ostolääkäripalvelu ja sihteeripooli. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aine-, tarvike- ja tavarakustannukset tulevat hieman nousemaan 2016 tasosta. Suurin syy on Itäinen silmäyksikkö. Muut toimintakulut Muut toimintakulut kasvavat johtuen remontoitujen tilojen aiheuttamasta vuokrien noususta. 11

12 5.2 Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Synnystoiminnnan ja lastentautien vuodeosaston siirto ,8 % ,7 % Itäinen silmäyksikkö ,4 % ,4 % Lasten kotisairaanhoito 599 0,8 % 599 0,8 % Ensihoito 65 0,1 % 65 0,1 % Maksutuotot 156 0,2 % 72 0,1 % Muut toimintatuotot 15 0,0 % ,8 % Talousarvio ,2 % ,1 % Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Synnystoiminnnan ja lastentautien vuodeosaston siirto ,3 % ,3 % Itäinen silmäyksikkö ,4 % ,4 % Lasten kotisairaanhoito 599 0,8 % 599 0,8 % Ensihoito 65 0,1 % 65 0,1 % Vuokratyövoima Muut toimintakulut ,6 % 988 1,4 % Talousarvio ,2 % ,2 % 5.3 Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) KOKO VUOSI TP 2015 TA 2016 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toiminnan kulut ,2 % -2,2 % -1,5 % Muut myyntitulot ,2 % 0,4 % -54,0 % Maksutuotot ,2 % 4,9 % 7,2 % Tuet ja avustukset ,5 % -4,8 % -63,1 % Muut toimintatuotot + EVO ,4 % -35,9 % -31,3 % Korkotuotot ,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % Toiminnan nettokulut ,4 % -2,4 % -1,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,5 % 0,8 % 2,1 % Sitovat nettokulut ,3 % -2,7 % -2,1 % 12

13 6 Organisaatio ja henkilöstö 6.1 Henkilöstösuunnitelma Porvoon-sairaanhoitoalue Vuoden 2017 henkilöstösuunnitelma perustuu Porvoon sairaalan toiminnalliseen kehittämisen suunnitelmaan. Esimiesten osaamisen vahvistamista jatketaan järjestämällä 3-4 sairaanhoitoalueen omaa esimieskoulutusta ulkopuolisten ja HUS:n esimiesvalmennusten lisäksi. Koulutuksissa panostetaan erityisesti kehittämis-, talous- ja henkilöstöasioita sekä laajennetaan leanmenetelmän käytön osaamista. Lean-osaamisen lisääminen jaetaan kahteen osioon: päivittäisjohtaminen ja lean-työkalujen systemaattinen käyttö: laaditaan erillinen koulutusja käyttöönottosuunnitelma lean-hankkeiden vetäminen: toteutettavissa lean-hankkeissa uusi oppija mukana. Henkilöstöresurssien joustavaa käyttöä lisätään vuodeosastojen yhteisellä päivittäisellä resursoinnilla. Vuonna 2016 aloitettu suunnitelma varahenkilöstöpoolin käyttöönotosta toteutetaan käytännössä. Tavoitteena on saada hallintaan sijaisten ja vuokratyövoiman kustannukset. Sairaanhoitoalueen osastonsihteeritiimin kehittämistä jatketaan poissaolojen ajan osaamisen turvaamiseksi ja työkuormituksen tasaamiseksi. Kilpailukykysopimuksen tuoma lisätyöpanos suunnitellaan toiminnan tarpeen mukaan mahdollisimman hyödyllisesti, jotta toimintaa saadaan tehostettua, sijaisten tai vuokratyön käyttöä vähennettyä ja työn kuormittavuutta tasattua ilman lisäresurssien käyttöä. Porvoon sairaanhoitoalueelle laaditaan oma työhyvinvointiohjelma vuosille yhteistyössä työsuojelun, työterveyden ja TyVi-jaoston kanssa. Asiantuntijana käytetään HUS:n henkilöstöjohdon työhyvinvointikonsulttia ja ohjelma laaditaan HUS:n työhyvinvointiohjelmaa soveltaen. Tavoitteena on työhyvinvointi- ja virkistyssuunnitelma, joka tukee koko henkilöstöä työssä jaksamisessa ja parantaa yhteisöllisyyttä eri ammattiryhmien kesken. Loppuvuonna 2016 aloitetun uuden työntekijän vastaanotto prosessin vakiointia jatketaan ja laaditaan yhtenäinen perehdytysohjelma/suunnitelma. Esimiehille kehitetään työkaluja toiminnan ja talouden sekä työhyvinvoinnin keskinäisen vaikutuksen seurannan helpottamiseksi. 6.2 Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Henkilömäärä TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TA 2016 Hoitohenkilökunta ,5 % -0,2 % Lääkärit ,2 % 4,9 % Muu henkilökunta ,4 % 1,4 % Erityistyöntekijät ,5 % 13,5 % YHTEENSÄ ,5 % 1,5 % Sairaalassa on kaksi lääkärin virkaa, 22 hoitohenkilökunnan ja kaksi muun henkilökunnan tointa vuoden 2017 alussa vähemmän vuoteen 2016 verrattuna. Vuoden 2017 loppuun mennessä toteutetut toiminnalliset muutokset lisäävät palvelussuhteessa olevia seuraavasti: kolme lääkäriä, 24 hoitohenkilöä, kolme muuta henkilökuntaa ja viisi erityistyöntekijää. Tämän perusteella henkilömäärän suunnitellaan olevan yhteensä yhdeksän enemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. 13

14 Henkilötyövuodet TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TA 2016 Hoitohenkilökunta ,8 % -1,7 % Lääkärit ,4 % -3,0 % Muu henkilökunta ,0 % -1,1 % Erityistyöntekijät ,4 % 4,2 % YHTEENSÄ ,6 % -1,5 % Edellä mainittujen toiminnallisten muutosten vuoksi henkilötyövuosissa on vähennystä 12,7 vuotta. Henkilöstösuunnitelmassa on suunniteltu lasten kotisairaalan toiminnan alkavan 1.1., sisätaudeille perustettavan kuntoyksikön 1.4. ja Itäisen silmäyksikön aloittavan 1.9. toimintansa. Silmäyksikön hoitohenkilökunnan osalta on suunniteltu myös perehdytysjakso ennen toiminnan alkamista. Lääkäreiden henkilötyövuodet on arvioitu vähenevän suunnitelluista lisäyksistä huolimatta, koska 1.1. lukien sairaalassa ei ole ympärivuorokautista lasten- eikä naistentautien erikoisalojen päivystystä. Muun henkilökunnan henkilötyövuosissa ei ole arvioitu suurta muutosta edellisen vuoden talousarvioon. Uusien toimintojen myötä erityistyöntekijöiden henkilötyövuosien on arvioitu nousevan 2,3 vuotta. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina (HTV) (euroa) TAE 2017 (HTV) TAE 2017 (euroa) (euroa) Hoitohenkilöstön varahenkilöstöpoolin käyttöönoton on arvioitu vähentävän vuokratyövoiman käyttöä eurolla. Yhteispäivystyksen lääkärien kotouttaminen on suunniteltu toteutuvan täysimittaisesti lukien tarvittavan resurssin rekrytoinnin onnistuessa. (HTV) Hoitohenkilökunta ,0 % 7402,0 % Lääkärit ,6 % 8726,7 % Muu henkilökunta 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 19, , ,8 % 7712,5 % 14