Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 2010

2 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 4 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT 5 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen 13 4 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstökoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintotodistus Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa 18 5 TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot Työtyytyväisyys TYKY- ja virkistystoiminta Kuntoutus Työhönohjaus Työtapaturmat 26 6 TYÖSUOJELU 27 7 TYÖTERVEYSHUOLTO 28 8 tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 29

3 3 Vuosi 2010 on ollut toiminnan kehittämisen aikaa Hätäkeskuslaitoksessa. Rakenteellisen muutoshankkeen valmistelua ja toteuttamista varten perustettiin erillinen HAKMU-hanke, jonka toiminta käynnistyi vaiheittain vuoden 2010 aikana. Ensimmäiset rekrytoinnit tehtiin keväällä ja hanke pääsi varsinaisesti alkuun kesän ja alkusyksyn aikana. HAKMU-hanke suunnittelee osaprojekteinaan Hätäkeskuslaitoksen tilahankkeet, uuden organisaatio- ja johtamismallin ja salitoiminnan yhtenäistämisen valtakunnallisesti. Lisäksi hanke valmistelee uusien hätäkeskusten käynnistämisen, joissa henkilöstöön liittyvät asiat ovat ymmärrettävästi esillä monella tavalla. HAKMU-hanke suunnittelee Hätäkeskuslaitoksen tilahankkeet, uuden organisaatioja johtamismallin ja salitoiminnan yhtenäistämisen valtakunnallisesti. Rakenteellisen uudistuksen toteuttaminen on merkittävä osa viraston toimintaa, mutta päivittäistoimintaa ja sen turvaamista ei pidä unohtaa muutoksen myllerryksessäkään. Hätäkeskuslaitoksessa on vahvistettu henkilöstöstrategia, jota laadittaessa huomioitiin viraston toiminta kokonaisuutena ei pelkkänä muutoshankkeena. Strategia laadittiin hyvässä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja yhteiset painopistealueet löytyivät melko helposti. Osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja työnantajakuvan parantaminen ovat muun muassa tällaisia henkilöstöstrategiaan kirjattuja painopistealueita vuosina Vuoden loppupuolella valmistui viraston ensimmäinen yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Hätäkeskuslaitos on kärsinyt henkilöstön rekrytointivaikeuksista erityisesti Etelä-Suomessa. Tästä huolimatta myös Etelä-Suomen hätäkeskukset ovat toimineet hyvin ja luotettavasti. Jatkossa on yhä tärkeämpää, että resursointi saadaan myös käytännön tasolla tasaantumaan eri hätäkeskuksissa. Vuosi oli haasteellinen, mutta kaiken kaikkiaan Hätäkeskuslaitoksen ydintoiminta on onnistunut hyvin ja tulostavoitteet on saavutettu. Tästä kiitos kuuluu koko henkilöstölle. Timo Jauhiainen henkilöstöpäällikkö

4 4 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Hätäkeskuslaitoksen ensimmäinen henkilöstöstrategia vuosille valmistui työryhmätyöskentelyn tuloksena. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa, ja se kertoo osaltaan, miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Henkilöstöstrategia-julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet, joita ovat: johtaminen ja esimiestyö työnantajakuva ja henkilöstöresurssit osaamisen kehittäminen työyhteisön hyvinvointi Lisäksi kuvataan toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet henkilöstöstrategian toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiassa määritellään myös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana.

5 5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat muun muassa palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut. Vuonna 2010 palkkakustannukset hätäkeskuksella olivat noin 42 miljoonaa euroa. Palkkakustannukset nousivat vuodesta 2009 noin 3 prosenttia ja vuodesta noin 7,6 prosenttia. Kirjanpito 2010 Kirjanpito 2009 Kirjanpito 2008 Tehdyn työajan palkka Kiinteät palkat Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Luentopalkkiot Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Työsuojeluvalt Luottamusmies Lomarahan jaksotus

6 6 Kirjanpito 2010 Kirjanpito 2009 Kirjanpito 2008 Sosiaaliturva Sos.turvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Muut välilliset kustannukset Virkapuvut Työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k proj Virkistys proj Tyky proj Koulutus Työpaikkaruokailu Yhteensä

7 7 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin ryhmä sijoittuu vaativuusluokkiin D ja DII, joissa toimivat hätäkeskuspäivystäjien nimikkeellä olevat. Da-vaativuusluokassa ovat hallinto- ja hälytyssihteerit. E- vaativuusluokassa ovat vuoromestarin nimikkeellä olevat.

8 8 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa joko lukumääränä tai henkilötyövuosina. Henkilöstön määrä on vähentynyt vuodesta 2009 ja silti henkilötyövuosimäärä on noussut vuodesta Hätäkeskuslaitoksella työskenteli vuoden 2010 lopussa 828 henkilöä eli noin 1,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2009 hätäkeskuslaitoksella työskenteli 839 ja 2008 vuonna 820 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurin hätäkeskus oli Itä- ja Keski-Uusimaan hätäkeskus. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä vuonna 2010 oli 759, joka oli noin 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Vastaavasti vuoden 2008 henkilötyövuosimäärä oli 733.

9 9 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitetty virkaan 709 (86 prosenttia) ja määräaikaiseen virkasuhteeseen 119 henkilöä (14 prosenttia).

10 10 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuonna 2010 naisia oli 502 (61 prosenttia) ja miehiä 326 (39 prosenttia). Naisten osuus vakinaisista oli suurempi kuin miesten osuus. Vakinaisessa työsuhteessa naisia oli 433 ja miehiä oli 276 henkilöä. Määräaikaisesta työsuhteessa olevien naisten osuus oli 69 ja miehiä 50 henkilöä.

11 Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2010 oli 42 vuotta. Naisten keski-ikä on 41 ja miesten keski-ikä 42,5. Keski-ikä on pysynyt lähes samana vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2009 keski-ikä oli 42 vuotta ja vuonna 2009 keski-ikä oli 41,5 vuotta.

12 12 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat ja vuotiaat.

13 eläköityminen Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut nousussa vuodesta 2008 vuoteen 2010, mutta vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut laskussa. Yksilölliselle varhaiseläkkeelle vuonna 2008 on siirtynyt yksi henkilö. Hätäkeskuslaitoksella oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä 5 henkilöä ja osa-aikaeläkkeellä oli 2 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä nousi rajusti edellisestä vuodesta (vuonna 2009 oli 1 henkilö). Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä vastaavasti laski vuodesta 2009 (vuonna 2009 oli 1 henkilö). Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä pysyi samana vuodesta 2009 (2 henkilöä) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke 1 Yhteensä

14 14 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kehittämisen työvälineenä toimii vuonna 2009 käyttöönotettu Henkilöstön kehittämisen käsikirja. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen.

15 Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5 8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (52.8 prosenttia) on pysynyt ennallaan, mutta alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä (13.1 prosenttia) on kasvanut hieman. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli 4.1. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi on pysynyt ennallaan vuodesta 2006.

16 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinto järjesti 25 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 463 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Pelastusopistolta, Poliisiammattikorkeakoululta, Jyväskylän koulutuskeskuksesta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli oppimistyöpäivää eli 5 pv/htv. Koulutuspanostus pv / htv 6,7 pv 7,6 pv 5 pv / htv 315, Henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli oppimistyöpäivää eli viisi päivää henkilötyövuotta kohden.

17 Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Vuonna 2008 on aloittanut yksi 24 opiskelijan ryhmä Kuopiossa ja vuosina kaksi 24 opiskelijan ryhmää (Kerava ja Kuopio) / vuosi. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Tutkinnon suorittaneet vuosina Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa.

18 Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Pelastusopisto on perustanut vuonna 2008 hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmän, johon kuuluvat edustajat Pelastusopistosta, Poliisiammattikorkeakoululta ja Hätäkeskuslaitokselta. Hätäkeskuslaitoksessa edustavat kaksi henkilöä keskushallintoa. Hätäkeskuslaitoksesta edustajia on kaksi henkilöä keskushallinnosta ja kolme hätäkeskuspäivystäjää. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Ryhmän tehtävänä on tarkastella hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti, muun muassa seuraavien teemojen näkökulmista: 1. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittäminen opetussuunnitelmat opintojaksopalautteet, tutkintopalautteet tutkinnon vaikuttavuus, toisin sanoen työelämäpalaute hätäkeskuksista päivystäjän ammattikuvan kehittymisen ennakointi päivystäjäkoulutuksen määrällinen tarve. 2. Täydennyskoulutuksen kehittäminen täydennyskoulutustarpeen ajankohtaiset teemat työnjako oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välillä. 3. Oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välinen muu koulutusyhteistyö Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmä tarkastelee hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti.

19 19 5 työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä, ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Työhyvinvoinnin edistäminen liittyy työn ja työympäristön kehittämiseen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantamiseen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistämiseen. Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvointi kuvataan laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat seuraavat osaalueet: johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky ja terveys sekä osaaminen. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua, suunnitelmallista ja aktiivista ja sen tulee olla luonteva osa työpaikan päivittäistä toimintaa. Tulosyksiköt laativat Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluvat johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky, terveys ja osaaminen. vuosittain tulossopimuksen yhteydessä työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa tulosyksiköiden toiminnan tuloksellisuuden seurantaa.

20 Sairauspoissaolot Vuonna 2010 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hieman vuodesta Vuonna 2010 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun luku vuonna 2009 oli yhteensä 13,6. Nousua oli edelliseen vuoteen nähden 16,9 prosenttia. Jaksotyötä tekevien sairastavuus on huomattavasti suurempaa kuin päivätyötä tekevän henkilöstön. Keskuksen pitkät sairauspoissaolot nostavat keskuskohtaisia sairauspoissaolomääriä.

21 21

22 Työtyytyväisyys Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyyden keskiarvo vuonna 2010 oli 3,15 prosenttia. Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtion hallinnossa käytössä olevalla työtyytyväisyysbarometrilla. Koko viraston keskiarvo oli 3,15 (edellisenä vuonna 3,14). Yksiköittäin tarkasteltuna työtyytyväisyyden keskiarvo nousi seitsemässä yksikössä, laski kahdeksassa yksikössä ja pysyi yhdessä ennallaan. Vastausprosentti vuoden 2010 tutkimuksessa oli hyvä 64 prosenttia, vastausprosentti kasvoi edellisestä kyselystä 2 prosenttia. Satakunnan hätäkeskuksessa työtyytyväisyysprosentti oli korkein (3,42 prosenttia) ja Lapin hätäkeskuksessa matalin (2,36). Lapin hätäkeskuksen lakkauttaminen on todennäköinen syy työtyytyväisyyden laskemiseen.

23 23

24 Tyky- ja virkistystoiminta Toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä TYKY- ja virkistystoimintaa. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä TYKY- ja virkistystoimintaa. Toimintaa varten on budjetoitu 300 /htv. Jokainen toimintayksikkö laatii suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliset teemapäivät ja tapahtumat: salibandyturnaus Lohjalla, isäntänä Länsi-Uudenmaan hätäkeskus Vaihtoehtoja välipalaksi -teemaviikko kävelytesti.

25 Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Kelan järjestämä Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusmuoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Ryhmäkoko on 10 henkilöä. Kuntoutus toteutetaan Siilinjärvellä Kunnonpaikassa. Hätäkeskuslaitos on vuosittain järjestänyt henkilöstölle kaksi Aslak-kuntou- tusjaksoa. Vuonna 2010 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä johto ja esimiestason henkilöstö. Vuonna 2009 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä sihteerit ja asiantuntijat. Vuonna 2011 kohderyhmänä ovat hallinto ja päivystyshenkilöstö. Vuonna 2011 uutena kuntoutusmuotona tulee Tyk-kuntoutus, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä on tarkoitettu 6 8 henkilölle. Tärkeänä osana työssäjaksamista tukemassa on myös Hätäkeskuslaitoksessa järjestettävä kuntoutustoiminta.

26 Työnohjaus Työnohjauksessa käsitellään työhön, työyhteisöön ja toimintatapoihin liittyviä kokemuksia ja kysymyksiä. Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilöja pienryhmätoimintaa, jossa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Hätäkeskuslaitoksessa on eri toimipisteille annettu erillisillä määrärahoilla mahdollisuus työnohjaukseen ja yli puolet viraston toimipisteistä on järjestänyt työnohjausryhmiä vuonna Työtapaturmat Vuosi Lkm Työtapaturmista johtuvia poissaoloja vuonna 2010 Hätäkeskuslaitoksessa oli 8 ja poissaolopäiviä 64 päivää. Vuonna 2009 työtapaturmia oli 12 ja poissaolopäiviä 641 päivää.

27 27 6 työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Keskustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keskustoimikunnan jäsenistä kaksi edustaa Hätäkeskuslaitosta, muut keskustoimikunnan jäsenet edustavat henkilöstöä, heitä edustavien sopijaosapuolien nimeäminä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta. Toimintavuonna ei järjestetty viraston yhteistä työsuojelukoulutusta, vaan valtuutetut ja päälliköt hakeutuivat Työterveyslaitoksen koulutuksiin. Hätäkeskuslaitoksen omat työsuojelun neuvottelupäivät järjestettiin marraskuussa

28 28 7 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä, uusi sopimus on voimassa Sopimus työpaikkaterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset vuonna 2010 olivat noin euroa. Työterveyshuoltokustannukset ovat 2009 vuodesta nousseet 41 prosenttia ja vastaavasti 2008 vuodesta 65 prosenttia.

29 29 8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat samaa asiaa: tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisesta vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu Työhyvinvoinnin käsikirja sekä Henkilöstön kehittämisen käsikirja, jotka ohjaavat viraston työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin käsikirjassa on toimintaohjeet kaikkinaisen häirinnän torjumiseksi työyhteisössä. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta. Kaikkien sisäasiainministeriön alaisten virastojen tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Hätäkeskuslaitos asetti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa Hätäkeskuslaitoksen nykytilannetta yhdenvertaisuuskysymyksissä sekä tehdä esitys yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi. Suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu työryhmän esittämien linjausten pohjalta. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta.

30 Hätäkeskuslaitos PL 112, FI PORI Nödcentralsverket PB 112, FI BJÖRNEBORG