Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös"

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 2010

2 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 4 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT 5 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen 13 4 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstökoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintotodistus Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa 18 5 TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot Työtyytyväisyys TYKY- ja virkistystoiminta Kuntoutus Työhönohjaus Työtapaturmat 26 6 TYÖSUOJELU 27 7 TYÖTERVEYSHUOLTO 28 8 tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 29

3 3 Vuosi 2010 on ollut toiminnan kehittämisen aikaa Hätäkeskuslaitoksessa. Rakenteellisen muutoshankkeen valmistelua ja toteuttamista varten perustettiin erillinen HAKMU-hanke, jonka toiminta käynnistyi vaiheittain vuoden 2010 aikana. Ensimmäiset rekrytoinnit tehtiin keväällä ja hanke pääsi varsinaisesti alkuun kesän ja alkusyksyn aikana. HAKMU-hanke suunnittelee osaprojekteinaan Hätäkeskuslaitoksen tilahankkeet, uuden organisaatio- ja johtamismallin ja salitoiminnan yhtenäistämisen valtakunnallisesti. Lisäksi hanke valmistelee uusien hätäkeskusten käynnistämisen, joissa henkilöstöön liittyvät asiat ovat ymmärrettävästi esillä monella tavalla. HAKMU-hanke suunnittelee Hätäkeskuslaitoksen tilahankkeet, uuden organisaatioja johtamismallin ja salitoiminnan yhtenäistämisen valtakunnallisesti. Rakenteellisen uudistuksen toteuttaminen on merkittävä osa viraston toimintaa, mutta päivittäistoimintaa ja sen turvaamista ei pidä unohtaa muutoksen myllerryksessäkään. Hätäkeskuslaitoksessa on vahvistettu henkilöstöstrategia, jota laadittaessa huomioitiin viraston toiminta kokonaisuutena ei pelkkänä muutoshankkeena. Strategia laadittiin hyvässä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja yhteiset painopistealueet löytyivät melko helposti. Osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja työnantajakuvan parantaminen ovat muun muassa tällaisia henkilöstöstrategiaan kirjattuja painopistealueita vuosina Vuoden loppupuolella valmistui viraston ensimmäinen yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Hätäkeskuslaitos on kärsinyt henkilöstön rekrytointivaikeuksista erityisesti Etelä-Suomessa. Tästä huolimatta myös Etelä-Suomen hätäkeskukset ovat toimineet hyvin ja luotettavasti. Jatkossa on yhä tärkeämpää, että resursointi saadaan myös käytännön tasolla tasaantumaan eri hätäkeskuksissa. Vuosi oli haasteellinen, mutta kaiken kaikkiaan Hätäkeskuslaitoksen ydintoiminta on onnistunut hyvin ja tulostavoitteet on saavutettu. Tästä kiitos kuuluu koko henkilöstölle. Timo Jauhiainen henkilöstöpäällikkö

4 4 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Hätäkeskuslaitoksen ensimmäinen henkilöstöstrategia vuosille valmistui työryhmätyöskentelyn tuloksena. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa, ja se kertoo osaltaan, miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Henkilöstöstrategia-julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet, joita ovat: johtaminen ja esimiestyö työnantajakuva ja henkilöstöresurssit osaamisen kehittäminen työyhteisön hyvinvointi Lisäksi kuvataan toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet henkilöstöstrategian toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiassa määritellään myös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana.

5 5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat muun muassa palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut. Vuonna 2010 palkkakustannukset hätäkeskuksella olivat noin 42 miljoonaa euroa. Palkkakustannukset nousivat vuodesta 2009 noin 3 prosenttia ja vuodesta noin 7,6 prosenttia. Kirjanpito 2010 Kirjanpito 2009 Kirjanpito 2008 Tehdyn työajan palkka Kiinteät palkat Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Luentopalkkiot Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Työsuojeluvalt Luottamusmies Lomarahan jaksotus

6 6 Kirjanpito 2010 Kirjanpito 2009 Kirjanpito 2008 Sosiaaliturva Sos.turvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Muut välilliset kustannukset Virkapuvut Työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k proj Virkistys proj Tyky proj Koulutus Työpaikkaruokailu Yhteensä

7 7 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin ryhmä sijoittuu vaativuusluokkiin D ja DII, joissa toimivat hätäkeskuspäivystäjien nimikkeellä olevat. Da-vaativuusluokassa ovat hallinto- ja hälytyssihteerit. E- vaativuusluokassa ovat vuoromestarin nimikkeellä olevat.

8 8 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa joko lukumääränä tai henkilötyövuosina. Henkilöstön määrä on vähentynyt vuodesta 2009 ja silti henkilötyövuosimäärä on noussut vuodesta Hätäkeskuslaitoksella työskenteli vuoden 2010 lopussa 828 henkilöä eli noin 1,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2009 hätäkeskuslaitoksella työskenteli 839 ja 2008 vuonna 820 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurin hätäkeskus oli Itä- ja Keski-Uusimaan hätäkeskus. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä vuonna 2010 oli 759, joka oli noin 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Vastaavasti vuoden 2008 henkilötyövuosimäärä oli 733.

9 9 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitetty virkaan 709 (86 prosenttia) ja määräaikaiseen virkasuhteeseen 119 henkilöä (14 prosenttia).

10 10 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuonna 2010 naisia oli 502 (61 prosenttia) ja miehiä 326 (39 prosenttia). Naisten osuus vakinaisista oli suurempi kuin miesten osuus. Vakinaisessa työsuhteessa naisia oli 433 ja miehiä oli 276 henkilöä. Määräaikaisesta työsuhteessa olevien naisten osuus oli 69 ja miehiä 50 henkilöä.

11 Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2010 oli 42 vuotta. Naisten keski-ikä on 41 ja miesten keski-ikä 42,5. Keski-ikä on pysynyt lähes samana vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2009 keski-ikä oli 42 vuotta ja vuonna 2009 keski-ikä oli 41,5 vuotta.

12 12 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat ja vuotiaat.

13 eläköityminen Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut nousussa vuodesta 2008 vuoteen 2010, mutta vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut laskussa. Yksilölliselle varhaiseläkkeelle vuonna 2008 on siirtynyt yksi henkilö. Hätäkeskuslaitoksella oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä 5 henkilöä ja osa-aikaeläkkeellä oli 2 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä nousi rajusti edellisestä vuodesta (vuonna 2009 oli 1 henkilö). Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä vastaavasti laski vuodesta 2009 (vuonna 2009 oli 1 henkilö). Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä pysyi samana vuodesta 2009 (2 henkilöä) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke 1 Yhteensä

14 14 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kehittämisen työvälineenä toimii vuonna 2009 käyttöönotettu Henkilöstön kehittämisen käsikirja. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen.

15 Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5 8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (52.8 prosenttia) on pysynyt ennallaan, mutta alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä (13.1 prosenttia) on kasvanut hieman. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli 4.1. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi on pysynyt ennallaan vuodesta 2006.

16 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinto järjesti 25 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 463 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Pelastusopistolta, Poliisiammattikorkeakoululta, Jyväskylän koulutuskeskuksesta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli oppimistyöpäivää eli 5 pv/htv. Koulutuspanostus pv / htv 6,7 pv 7,6 pv 5 pv / htv 315, Henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli oppimistyöpäivää eli viisi päivää henkilötyövuotta kohden.

17 Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Vuonna 2008 on aloittanut yksi 24 opiskelijan ryhmä Kuopiossa ja vuosina kaksi 24 opiskelijan ryhmää (Kerava ja Kuopio) / vuosi. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Tutkinnon suorittaneet vuosina Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa.

18 Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Pelastusopisto on perustanut vuonna 2008 hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmän, johon kuuluvat edustajat Pelastusopistosta, Poliisiammattikorkeakoululta ja Hätäkeskuslaitokselta. Hätäkeskuslaitoksessa edustavat kaksi henkilöä keskushallintoa. Hätäkeskuslaitoksesta edustajia on kaksi henkilöä keskushallinnosta ja kolme hätäkeskuspäivystäjää. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Ryhmän tehtävänä on tarkastella hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti, muun muassa seuraavien teemojen näkökulmista: 1. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittäminen opetussuunnitelmat opintojaksopalautteet, tutkintopalautteet tutkinnon vaikuttavuus, toisin sanoen työelämäpalaute hätäkeskuksista päivystäjän ammattikuvan kehittymisen ennakointi päivystäjäkoulutuksen määrällinen tarve. 2. Täydennyskoulutuksen kehittäminen täydennyskoulutustarpeen ajankohtaiset teemat työnjako oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välillä. 3. Oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välinen muu koulutusyhteistyö Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmä tarkastelee hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti.

19 19 5 työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä, ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Työhyvinvoinnin edistäminen liittyy työn ja työympäristön kehittämiseen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantamiseen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistämiseen. Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvointi kuvataan laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat seuraavat osaalueet: johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky ja terveys sekä osaaminen. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua, suunnitelmallista ja aktiivista ja sen tulee olla luonteva osa työpaikan päivittäistä toimintaa. Tulosyksiköt laativat Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluvat johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky, terveys ja osaaminen. vuosittain tulossopimuksen yhteydessä työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa tulosyksiköiden toiminnan tuloksellisuuden seurantaa.

20 Sairauspoissaolot Vuonna 2010 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hieman vuodesta Vuonna 2010 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun luku vuonna 2009 oli yhteensä 13,6. Nousua oli edelliseen vuoteen nähden 16,9 prosenttia. Jaksotyötä tekevien sairastavuus on huomattavasti suurempaa kuin päivätyötä tekevän henkilöstön. Keskuksen pitkät sairauspoissaolot nostavat keskuskohtaisia sairauspoissaolomääriä.

21 21

22 Työtyytyväisyys Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyyden keskiarvo vuonna 2010 oli 3,15 prosenttia. Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtion hallinnossa käytössä olevalla työtyytyväisyysbarometrilla. Koko viraston keskiarvo oli 3,15 (edellisenä vuonna 3,14). Yksiköittäin tarkasteltuna työtyytyväisyyden keskiarvo nousi seitsemässä yksikössä, laski kahdeksassa yksikössä ja pysyi yhdessä ennallaan. Vastausprosentti vuoden 2010 tutkimuksessa oli hyvä 64 prosenttia, vastausprosentti kasvoi edellisestä kyselystä 2 prosenttia. Satakunnan hätäkeskuksessa työtyytyväisyysprosentti oli korkein (3,42 prosenttia) ja Lapin hätäkeskuksessa matalin (2,36). Lapin hätäkeskuksen lakkauttaminen on todennäköinen syy työtyytyväisyyden laskemiseen.

23 23

24 Tyky- ja virkistystoiminta Toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä TYKY- ja virkistystoimintaa. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä TYKY- ja virkistystoimintaa. Toimintaa varten on budjetoitu 300 /htv. Jokainen toimintayksikkö laatii suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliset teemapäivät ja tapahtumat: salibandyturnaus Lohjalla, isäntänä Länsi-Uudenmaan hätäkeskus Vaihtoehtoja välipalaksi -teemaviikko kävelytesti.

25 Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Kelan järjestämä Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusmuoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Ryhmäkoko on 10 henkilöä. Kuntoutus toteutetaan Siilinjärvellä Kunnonpaikassa. Hätäkeskuslaitos on vuosittain järjestänyt henkilöstölle kaksi Aslak-kuntou- tusjaksoa. Vuonna 2010 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä johto ja esimiestason henkilöstö. Vuonna 2009 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä sihteerit ja asiantuntijat. Vuonna 2011 kohderyhmänä ovat hallinto ja päivystyshenkilöstö. Vuonna 2011 uutena kuntoutusmuotona tulee Tyk-kuntoutus, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä on tarkoitettu 6 8 henkilölle. Tärkeänä osana työssäjaksamista tukemassa on myös Hätäkeskuslaitoksessa järjestettävä kuntoutustoiminta.

26 Työnohjaus Työnohjauksessa käsitellään työhön, työyhteisöön ja toimintatapoihin liittyviä kokemuksia ja kysymyksiä. Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilöja pienryhmätoimintaa, jossa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Hätäkeskuslaitoksessa on eri toimipisteille annettu erillisillä määrärahoilla mahdollisuus työnohjaukseen ja yli puolet viraston toimipisteistä on järjestänyt työnohjausryhmiä vuonna Työtapaturmat Vuosi Lkm Työtapaturmista johtuvia poissaoloja vuonna 2010 Hätäkeskuslaitoksessa oli 8 ja poissaolopäiviä 64 päivää. Vuonna 2009 työtapaturmia oli 12 ja poissaolopäiviä 641 päivää.

27 27 6 työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Keskustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keskustoimikunnan jäsenistä kaksi edustaa Hätäkeskuslaitosta, muut keskustoimikunnan jäsenet edustavat henkilöstöä, heitä edustavien sopijaosapuolien nimeäminä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta. Toimintavuonna ei järjestetty viraston yhteistä työsuojelukoulutusta, vaan valtuutetut ja päälliköt hakeutuivat Työterveyslaitoksen koulutuksiin. Hätäkeskuslaitoksen omat työsuojelun neuvottelupäivät järjestettiin marraskuussa

28 28 7 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä, uusi sopimus on voimassa Sopimus työpaikkaterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset vuonna 2010 olivat noin euroa. Työterveyshuoltokustannukset ovat 2009 vuodesta nousseet 41 prosenttia ja vastaavasti 2008 vuodesta 65 prosenttia.

29 29 8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat samaa asiaa: tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisesta vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu Työhyvinvoinnin käsikirja sekä Henkilöstön kehittämisen käsikirja, jotka ohjaavat viraston työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin käsikirjassa on toimintaohjeet kaikkinaisen häirinnän torjumiseksi työyhteisössä. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta. Kaikkien sisäasiainministeriön alaisten virastojen tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Hätäkeskuslaitos asetti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa Hätäkeskuslaitoksen nykytilannetta yhdenvertaisuuskysymyksissä sekä tehdä esitys yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi. Suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu työryhmän esittämien linjausten pohjalta. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta.

30 Hätäkeskuslaitos PL 112, FI PORI Nödcentralsverket PB 112, FI BJÖRNEBORG

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 211 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA...5 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT...6 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne...9 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2012 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöstrategia...5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat...6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne...9 3.1. Henkilöstön ikäjakauma ja

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2014 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 8 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia 2013 2015 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK/2013/518 Sisällys Johdanto 3 1 Johtaminen ja esimiestyö 5 Kuvaus... 5 Tavoitteet... 7 Toimenpiteet... 7 2 Työnantajakuva

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2015 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 8 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

TSN:n luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät

TSN:n luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Ammattiyhdistyskoulutukset sosiaalipalvelualalla 2014 Ohessa ovat palkanmaksun piiriin hyväksytyt ammattiyhdistyskurssit, joista on sovittu sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus Sovittu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategiasta Tämä strategia on laadittu koko henkilöstötoiminnan perustaksi. Strategia ulottuu vuoteen 2017 saakka, kuten Pyhännän kuntastrategiakin. Tässä

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot