Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2013

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Työhyvinvointi Työtyytyväisyys Työnohjaus Kuntoutus Työtapaturmat Sairauspoissaolot Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 2

3 Johdanto Hätäkeskuslaitoksessa on jatkettu vuonna 2013 rakenneuudistuksen toteuttamista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Vuoden 2013 loppuun mennessä Suomessa toimi kymmenen hätäkeskusta. Vuoden 2015 alussa Suomessa on kuusi hätäkeskusta. Uudet hätäkeskukset ovat toiminta-alueeltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia kuin aiemmin. Uusien hätäkeskusten operatiivinen toiminta on järjestetty eri tavalla kuin aiemmin, jotta se pystyy hoitamaan väestöpohjaltaan ja tehtävämääriltään suuremmat alueet laadukkaasti. Hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi viraston organisaatio on muuttunut, mikä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa uudenlaisen ohjaus- ja toimintamallin. Kieku-järjestelmän otettiin käyttöön huhtikuussa Kevään ja kesän aikana ratkaistiin huomattava määrä erilaisia Kieku-järjestelmän käyttämiseen ja toimivuuteen liittyviä ongelmia. Alkuvaiheessa järjestelmän toimintahäiriöt aiheuttivat haasteita niin ammatti- kuin loppukäyttäjillekin. Kieku-järjestelmän käyttöönotto muutti erityisesti ammattikäyttäjien eli hallintosihteerien ja toisaalta hätäkeskusten apulaispäälliköiden käytännön työtä. Järjestelmä edellyttää osaamista, jota henkilöstöllämme ei aikaisemmin ollut. Edellä mainituista syistä erityisesti hallinnollisissa tehtävissä työn kuormittavuus lisääntyi käyttöönottoajankohtana ja kuukausia sen jälkeen. Syksyllä 2013 tilanne on tasaantunut ja osaaminen parantunut järjestetyn ylimääräisen koulutuksen ja käyttäjäkokemuksen kertymisen myötä. Samanaikaisesti Hätäkeskuslaitoksesta tuli itsenäinen kirjanpitoyksikkö, mikä vaati erityisesti taloushallinnon osalta uudelleen järjestäytymistä ja toimintamallien tarkentamista. Operatiivisen toiminnan osalta Erica-tietojärjestelmän käyttöönotto ajoittuu hätäkeskusten yhdistämisten jälkeiseen aikaan. Järjestelmän testaustyö aloitettiin vuoden 2013 aikana. Jokaisesta tulevasta kuudesta keskuksesta nimettiin Ericapääkäyttäjä, jotka osallistuvat järjestelmän testaukseen kehittämisen aikana. Vuonna 2013 pääkäyttäjätehtäviä on hoidettu muun toiminnan ohella. Pääsääntöisesti hätäkeskusten asiantuntijat toimivat Erica-pääkäyttäjinä. Tämä on luonnollista, koska järjestelmän vastuutehtävät sisältyvät käyttöönoton jälkeen asiantuntijan toimenkuvaan. Vuosi 2013 on ollut Kuopion hätäkeskuksen osalta vielä toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Kuopion hätäkeskuksen yhdistämisen haasteena on ollut neljän eri alueen toimintakulttuurin yhdenmukaistaminen. Tämä koskee sekä omaa henkilöstöä että yhteistyöviranomaisia. Erityisesti 2013 alkupuoli oli haastavaa Kuopiossa henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi. Vuoden loppua kohti tilanne on kuitenkin tasaantunut ja henkilöstöresurssien osalta tilanne on parantunut huomattavasti. Vuoden 2013 marraskuussa yhdistettiin Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusten toiminnot Porissa toimivaan Porin hätäkeskukseen. Pirkanmaan hätäkeskuksesta siirtyi noin puolet henkilöstöstä. Tämän lisäksi Porin hätäkeskukseen rekrytoitiin ennen toimintojen aloittamista sekä päivystys- että hallintohenkilöstöä. Toimintojen alkaessa henkilöstöä oli riittävästi, mutta rekrytointeja tehtiin vielä toimintojen aloittamisen jälkeenkin. Porin hätäkeskuksen toiminta on tulosten valossa käynnistynyt erittäin hyvin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 3

4 Vuonna 2013 valmisteltiin työryhmätyöskentelynä keskushallintoa koskeva henkilöstösuunnitelma. Sen tarkoituksena on ollut vakiinnuttaa myös keskushallinnon henkilöstömäärä ja rakenne tuleville vuosille. Työryhmä sai työnsä valmiiksi kesäkuun lopulla ja suunnitelmaa on käsitelty syksyn aikana sekä viraston että keskushallinnon yt-toimikunnissa sekä palkkausjärjestelmän arviointiryhmässä. Keskushallinnon tuleva rakenne huomioidaan virastoa koskevassa vuoden 2015 henkilöstösuunnitelmassa. Vuosi 2013 on onnistunut Hätäkeskuslaitokselta tulostavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta erittäin hyvin. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstölle ja tästä on hyvä jatkaa vuoden 2014 haasteisiin, jolloin muun muassa rakenneuudistus tullaan saattamaan loppuun. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 4

5 1 Henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen vuonna 2012 voimassa ollut henkilöstöstrategia on päivitetty. Uusi strategia on voimassa vuosina Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa ja se kuvaa osaltaan miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Henkilöstöstrategia -julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet, joita ovat: 1. johtaminen ja esimiestyö 2. työnantajakuva ja henkilöstövoimavarat 3. osaamisen kehittäminen 4. työyhteisön hyvinvointi Henkilöstöstrategiaan on sisällytetty toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiassa määritellään myös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 5

6 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2013 palkkakustannukset ovat laskeneet huomattavasti. Tämä selittyy henkilötyövuosien määrän vähentymisellä 746 henkilötyövuodesta 684 henkilötyövuoteen (-62 htv). Henkilötyövuosikohtaiset kulut ovat pysyneet samalla tasolla (2013: e/htv, 2012: e/htv), koska kuluneella kaudella ei ole ollut merkittäviä virkaehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia. kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Luentopalkkiot Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Työsuojeluvalt Luottamusmies Virkasuht. palkkiot Lomarahan jaksotus Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 6

7 Muut välilliset kustannukset Virkapuvut työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k Virkistys Tyky Koulutus Työpaikkaruokailu Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa toiminnassa työskentelee 81 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat päivystyshenkilöstö, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluvat hätäkeskusten päälliköt, apulaispäälliköt, asiantuntijat sekä hallinto- ja hälytyssihteerit. Viraston hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluu myös keskushallinnon henkilöstö. Hätäkeskuslaitoksen koko henkilöstö työskentelee virkasuhteessa eikä viraston palveluksessa ole työsopimussuhteista henkilöstöä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 7

8 Henkilöstöryhmä HÄME KEHÄ KERAVA KUOPIO LUMA OULU PIKA POHA PORI VASU KHA Kaikki Asiantuntijat Esimies Johto 1 1 Päivystyshenkilöstö Toimihenkilöt Työllistetyt VS 1 1 Kaikki yhteensä Vaativuusluokat sisältävät sekä uudenmuotoisten hätäkeskusten että vielä yhdistymättömien keskusten vaativuusluokkia. Taulukon Euro-pylväs kuvaa vakansseja, joita ei ole sijoitettu palkkausjärjestelmän vaativuusluokkiin. C D Da DII DIII E - EII F - FIII GII-GIII hätäkeskusavustajat, toimistosihteerit hätäkeskuspäivystäjät hätäkeskusten hallinto- ja hälytyssihteerit varavuoromestarit, opiskelijanohjaajat, keskushallinnon hallintosihteerit ylipäivystäjät vuoromestarit asiantuntijat, suunnittelijat, viestipäälliköt apulaispäälliköt, hätäkeskusten johtajat, hätäkeskusten päälliköt, keskushallinnon päällikkövirkamiehet Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä 61 % on naisia. Naisten määrä on suurempi vaativuusluokissa C-DIII. E-vaativuusluokasta eteenpäin naisia on vähemmän kuin miehiä. Tämä on tyypillinen ilmiö työpaikkojen palkkatilastoissa. Naisia hakeutuu toistaiseksi miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Vaatiluokat/sukupuoli C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV EURO Mies Nainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 8

9 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2013 lopussa 691 henkilöä. (2012:735, 2011:766, 2010:759 henkilöä, 2009: 738, 2008: 733). Vuosina Hätäkeskuslaitoksella oli vaikeuksia rekrytoida riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä. Vuodesta 2012 alkaen henkilöstön määrä pienenee rakennemuutoksen edetessä. Hätäkeskuslaitoksessa seurataan myös todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona (taulukko Toteutuneet ja myönnetyt henkilötyövuodet). Toteutuneet henkilötyövuodet ovat nousseet vuosittain jonkin verran, mutta vuonna 2012 niiden määrä kääntyi laskuun. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 9

10 Henkilöstömäärältään suurin hätäkeskus on keväällä 2013 toimintansa aloittanut Keravan hätäkeskus, joka syntyi Helsingin hätäkeskuksen ja Itä- ja Keski-Uusimaan hätäkeskuksen yhdistymisestä. Keravan hätäkeskuksen virkarakenne pyritään vakiinnuttamaan vuoden 2014 aikana, jolloin siihen liittyy vielä Länsi-Uudenmaan hätäkeskus. Porin hätäkeskus aloitti toimintansa marraskuussa 2013, jolloin siihen yhdistyivät Pirkanmaan hätäkeskus ja Satakunnan hätäkeskus. Vuonna 2013 yhdistyneiden keskusten htv-toteumat ja -kiintiöt on laskettu yhteen allaolevassa taulukossa. Niiden osalta toteumaprosentti ei ole täysin vertailukelpoinen. Hätäkeskuslaitoksella on ollut ja on edelleen vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä riittävästi ja poistuman ilmetessä riittävän nopeasti, minkä vuoksi henkilötyövuosia jää käyttämättä. Vuonna 2013 henkilötyövuosia myönnettiin 735 ja niitä käytettiin 684 (käyttöaste 93 %). Päivystystyötä mittaavat vastausprosentit säilyivät korkeina (93 prosenttiin puheluista on vastattu 10 sekunnissa ja 96 prosenttiin 30 sekunnissa). HÄME KEHÄ KERAVA KUOPIO LUMA OULU POHA PORI VASU KHA YHT Htv-kiintiö Toteutunut htv yhteensä 44,8 38,4 119,9 103,5 47,1 78,8 51,9 91,2 55,1 53,4 684 Salihenkilöstö htv toteuma 39,0 32,6 108,2 92,7 41,3 70,7 45,4 77,9 47,7 0,0 556 Hallinto htv toteuma 5,8 5,7 11,6 10,8 5,8 8,0 6,5 13 7,4 53,4 128 Käyttöasteprosentti 91 % 96 % 89 % 95 % 92 % 96 % 94 % 96 % 93 % 89 % 93 % Tunnusluku häme kehä kerava kuopio luma oulu poha pori vasu Hätäilmoitukset / päivystäjä 2013 Hätäilmoitukset / päivystäjä 2012 Hätäilmoitukset / päivystäjä Tunnusluku 2013 häme kehä kerava kuopio luma oulu poha pori vasu 10 sek. vastatut 94 % 92 % 96 % 90 % 92 % 93 % 92 % 93 % 91 % alle 30 sek vastatut 98 % 96 % 99 % 94 % 96 % 97 % 97 % 96 % 95 % 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitettynä virkaan 612( 89 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 79 henkilöä (11 %). Aidoilla määräaikaisilla ei ole taustavirkaa Hätäkeskuslaitoksessa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä Aktiivisessa vakituisessa virkasuhteessa oli 546 henkilöä. Aktiivisessa määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 145 henkilöä, mikä on 21 % koko henkilöstöstä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 66 henkilöllä oli taustavirka. Määräaikaisten mää- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 10

11 rä selittyy rakenneuudistukseen liittyvällä hallinto- ja esimiesvirkojen määräaikaisella täyttämisellä ja toisaalta rakenneuudistukseen liittyvän projektityön tekemisellä. Virastossa käytetään paljon omaa henkilöstä projektitöissä ja sijaisuuksissa. Vuonna 2012 määräaikaisten määrä oli 24 %, joten vuonna 2013 heidän osuutensa on hieman laskenut. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosina vakituisen henkilöstön lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt Vakituiset ja määräaikaiset Määräaikaiset Vakituiset Osa-aikaisten määrä on hyvin alhainen, sillä henkilöstöstä 5 % teki osittaista työaikaa vuoden 2013 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 11

12 Vuoden 2013 aikana lähteviä henkilöitä on ollut 76 (lähtövaihtuvuus 12,6 %). Tekijään Muu erosuunta sisältyvät Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusten yhdistämisen yhteydessä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt. Suurimmat erosuunnat olivat muu erosuunta ja toinen valtion virasto/laitos. Vakituisten vaihtuvuus ei viraston rakennemuutoksesta huolimatta ole kovin suuri. Tämä johtuu osittain siitä, että hallinto- ja esimiesvirkoja on täytetty rakennemuutoksen aikana määräaikaisena. Vakituiseen virkaan tuli 52 (tulovaihtuvuus 8,6 %) henkilöä. Vakituisiin virkoihin siirtyy paljon viraston määräaikaisessa virkasuhteessa olevia. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 12

13 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa naisia oli 419 (61 %) ja miehiä 272 (39 %). Sukupuolten prosentuaaliset osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina aikaisimpiin vuosiin nähden. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosien lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Vakinaisessa virkasuhteessa naisia oli 338 (62 %) ja miehiä 208 (38 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa olevia naisia oli 81 (56 %) ja miehiä 64 (44 %). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 13

14 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2013 oli 43 vuotta. Keski-ikä on pysynyt samansuuruisena viime vuodesta. Hätäkeskuslaitoksen suurimmat ikäryhmät olivat ja Ikärakenteen perusteella Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön eläköityminen säilyy samansuuntaisena vuosittain. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 14

15 3.3. Eläköityminen Eläköityminen on pysynyt kuuden vuoden tarkastelujaksolla melko samassa tasossa. Huomattavaa eläkkeelle siirtymisten kasvua ei ole tulevaisuudessakaan nähtävissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina vanhuuseläkkeelle arvioidaan jäävän noin 44 henkilöä. Arvio vanhuuseläkkeelle siirtyvistä Hätäkeskuslaitoksessa: Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen saajien määrä on pysynyt hyvin pienenä osa-aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 15

16 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kehittämisen työvälineenä toimii vuonna 2009 käyttöönotettu Henkilöstön kehittämisen käsikirja Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2013 oli 4.1. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17.7 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 40 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 905 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusten päivystyshenkilöstölle järjestettiin koulutusta keväällä kaksi päivää ja syksyllä neljä päivää jokaiselle siirtyvälle päivystäjälle ja vuoromestarille. Koulutuksen sisältönä oli mm. operatiivinen salityöskentelyohje, salitoiminnan roolijako, viranomaisten hälytysohjeet, paikannustekniikat sekä ELS -tietojärjestelmän käyttö. Keravan ja Länsi-Uudenmaan sekä Hämeen ja Varsinais-Suomen hätäkeskusten päivystyshenkilöstölle järjestettiin 2 päivää muutokseen liittyvää koulutusta - aiheteemat kuten edellä. Hallinnollisen henkilöstön suurin koulutusponnistus oli KIEKU-tietojärjestelmään liittyvät koulutukset keväällä Koulutuspäiviä kertyi 30 päivää. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 16

17 Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Pelastusopistolta, Poliisiammattikorkeakoululta, Winnovasta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2013 oli 3985 oppimistyöpäivää eli 5,7 pv/htv ja euroja käytettiin 292 e/htv. Päivissä on huomioitu muutoskoulutuksiin osallistuneet, mutta ei siitä aiheutuneita matkustuskuluja. Koulutuspäivien määrä on hieman noususuunnassa johtuen rakenneuudistukseen liittyvän ja Kieku-tietojärjestelmän koulutuksen määristä. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on säilynyt ennallaan. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus pv/htv /htv 6 pv 273 5,1 pv 171 5,7 pv 161 * 292 ** * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 17

18 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Koulutuksen aloitus ja paikkakunta Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa (Tampere ja Kuopio) 48 opiskelijat valmistuvat v (Pori ja Kuopio) 48 v. 2013: (77,5 % valmistuneista) 2011 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2012: (86 % valmistuneista) 4.4. Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Pelastusopisto on perustanut vuonna 2008 hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointija kehitysryhmän, johon kuuluvat edustajat Pelastusopistosta ja Poliisiammattikorkeakoululta. Hätäkeskuslaitoksesta edustajia on kaksi henkilöä keskushallinnosta ja kaksi hätäkeskuspäivystäjää. Ryhmä kokoontui kolme kertaa. Ryhmän tehtävänä on tarkastella hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti seuraavista näkökulmista: 1. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittäminen opetussuunnitelmat opintojaksopalautteet, tutkintopalautteet tutkinnon vaikuttavuus, ts. työelämäpalaute hätäkeskuksista päivystäjän ammattikuvan kehittymisen ennakointi päivystäjäkoulutuksen määrällinen tarve 2. Täydennyskoulutuksen kehittäminen täydennyskoulutustarpeen ajankohtaiset teemat työnjako oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välillä 3. Oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välinen muu koulutusyhteistyö Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 18

19 5 Työhyvinvointi Työhyvinvointi on tasapainoa työn, työolojen ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvointi vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että tehdyn työn laatuun. Hyvin organisoitu työ, hyvä työympäristö ja työilmapiiri sitouttavat henkilöstön organisaation tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään aktiivisin toimenpitein ja työntekijöiden työkykyä alentavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähiesimiehen rooliin kuuluu alaisen jaksamisen seuraaminen. Yksilölliset sekä ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät otetaan mahdollisimman hyvin huomioon päivittäisjohtamisessa, töiden suunnittelussa, organisoinnissa ja työympäristössä. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua ja suunnitelmallista ja sen tulee olla osa työpaikan jokapäiväistä toimintaa. Toimipisteet laativat vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tyky- ja virkistystoimintaa. Toimintaa varten on budjetoitu 300 e/htv. Jokainen toimipiste laatii suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksessa toimii valtakunnallinen työhyvinvointiryhmä, johon kuuluu eri ammattialan edustajia eri toimipaikoista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata viraston työhyvinvointitoimintaa sekä kehittää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa organisoimalla valtakunnallisia teemapäiviä tai tapahtumia, joita vuonna 2013 olivat salibandyturnaus Vantaalla ja Kesäksi kuntoon kuntokampanja helmi-toukokuussa. Lisäksi ryhmä järjesti toimipisteiden tyhy-yhdyshenkilöiden tapaamisen syyskuussa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 19

20 5.1. Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyytyväisyysbarometrilla. Hätäkeskuslaitoksen tulokset ovat virastotasolla muuttuneet hyvin vähän vuosina Muutokset ovat niin vähäisiä, että niiden perusteella ei ole havaittavissa selvää muutosta kumpaankaan suuntaan. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on suurempaa. Kuitenkaan tulosten perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä, että muutoksen alla olevissa hätäkeskuksissa tulokset olisivat muita heikompia. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotasoisesti että toimipisteittäin. Niiden perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 20

21 5.2. Työnohjaus Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö- ja pienryhmätoimintaa, jossa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Hätäkeskuslaitoksessa käytettiin rakenneuudistuksen alkuvaiheessa vuosina laajamittaisesti työnohjausta muun muassa henkilöstön jaksamisen tukemiseksi. Hätäkeskuslaitoksessa toimipisteille on annettu erikseen myönnettävällä määrärahalla mahdollisuus työnohjaukseen. Työnohjaus mahdollistetaan hätäkeskukselle, kun toiminnan yhdistämisestä on kulunut hieman aikaa, jotta työnohjauksen tarve pystytään tosiasiallisesti arvioimaan. Lähtökohtaisesti uuden keskuksen toiminnan käynnistäminen sekä työskentelytapojen järjesteleminen kuuluvat hätäkeskuksen johdolle ja henkilöstölle itselleen. Ulkopuolista työnohjausta voidaan käyttää tukena, jos se katsotaan hyödylliseksi. Kuopion hätäkeskuksessa aloitettiin työnohjaushanke vuonna 2013, koska toiminnan vakiinnuttamiseen katsottiin perustelluksi myös työnohjauksen käyttäminen Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Kuntoutukseen hakeutuminen oli vuonna 2013 aikaisempia vuosia vähäisempää. Tähän saattoivat vaikuttaa käynnissä olevat organisaatiomuutokset ja kuntoutusten maantieteellinen toteutuspaikka. Kelan järjestämä Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusmuoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Ryhmäkoko on 10 henkilöä. Kuntoutus toteutetaan Verve Oulussa. Hätäkeskuslaitos on vuosittain pyrkinyt järjestämään henkilöstölle kaksi Aslak-kuntoutusjaksoa. Vuonna 2013 ASLAK-kurssia ei järjestetty lainkaan pienen osallistujamäärän takia. Vuonna 2012 aloitti yksi ASLAK-kurssi, jonka kohderyhmänä oli päivystyshenkilöstö. Vuonna 2011 kohderyhmänä olivat hallinto ja päivystyshenkilöstö. Vuonna 2010 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä johto ja esimiestason henkilöstö. Vuonna 2009 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä sihteerit ja asiantuntijat. Hätäkeskuslaitoksessa otettiin käyttöön vuonna 2012 uutena kuntoutusmuotona TYK-kuntoutus, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä on tarkoitettu 6-8 henkilölle kohderyhmänä hätäkeskuspäivystäjät. TYK-kuntoutus toteutettiin Ikaalisten kylpylässä. Vuonna 2013 kurssi ei toteutunut pienen osallistujamäärän takia.. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 21

22 5.4. Työtapaturmat Vuonna 2013 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 15 tapausta, joista kertyi 170 sairauspäivää. Tyypillisin sairauspäivien kesto oli 4-10 päivää. Hätäkeskuslaitoksen työympäristössä yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat (liukastuminen, kaatuminen). Työtapaturmat Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolojen kokonaismäärä on hieman laskenut ( työpäivää, työpäivää). Henkilöstön määrään suhteutettuna virastossa on kuitenkin vuonna 2013 ollut enemmän sairauspoissaoloja edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä työpäivinä oli 16,5 työpäivää per htv. ( ,9; ; ,9) Jaksotyötä tekevien sairastavuus on huomattavasti suurempaa kuin päivätyötä tekevän hallintohenkilöstön. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 22

23 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 23

24 Työterveyshuollon tuottaman tilaston mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt). Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 24

25 Sairauspoissaolojen keston mukaan jaoteltuna viraston sairauspoissaolotapauksista 71 % on lyhyitä poissaoloja. Viraston sairauspoissaolopäivistä suurin osuus muodostuu pitkistä, vähintään 30 kalenteripäivää kestävistä sairauslomista. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 25

26 5.6 Työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Keskustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keskustoimikunnan jäsenistä kaksi edustaa Hätäkeskuslaitosta, muut keskustoimikunnan jäsenet edustavat henkilöstöä heitä edustavien sopijaosapuolien nimeäminä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tarjoamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin. Hätäkeskuslaitoksen omat työsuojelun neuvottelupäivät järjestettiin joulukuussa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 26

27 6 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä, jonka sopimus on voimassa asti. Sopimus työterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksessa toimii työterveyshuollon ohjausryhmä, jossa on jäseniä sekä Hätäkeskuslaitoksesta että Terveystalosta. Ohjausryhmä tekee vuosittaiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka ovat yhdenmukaiset koko virastossa. Työterveyshuollon kanssa yhteistyötä on tiivistetty ja muutoksen alla olevat paikkakunnat pyritään huomioimaan toimintasuunnitelmissa. Sairauspoissaolojen hallinta on merkittävin asia, jota pyritään kehittämään myös työterveyshuollon palvelujen avulla. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty Kelan palauttamat kustannukset. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2013 olivat euroa. Kustannukset ovat laskeneet vuodesta Vuonna 2013 työterveyshuollon kustannukset suhteutettuna toteutuneeseen htvmäärään olivat 558 euroa ( e, e, e) Työterveyden kustannukset Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 27

28 Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Sairaudenhoitoon liittyvät kustannukset (korvausluokka II) ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin vuonna , , , , , , , ,00 0, Korvausluokka I , , ,00 Korvausluokka II , , ,00 Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan on täytettävä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet ja palveluiden on oltava maksuttomia työntekijöille. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 28

29 7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat samaa asiaa: tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisesta vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta. Kaikkien sisäasiainministeriön alaisten virastojen tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Vuonna 2013 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on päivitettiin vuosille Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu Työhyvinvoinnin käsikirja sekä Henkilöstön kehittämisen käsikirja, jotka ohjaavat viraston toimintaa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin käsikirjassa on toimintaohjeet kaikkinaisen häirinnän torjumiseksi työyhteisössä. Oheinen kuvaaja kertoo vaativuusluokkaan sijoittuvien naisten ja miesten keskinäisestä palkkaerosta. Vaativuusluokan ideaaliarvo on 100, jolloin sukupuolten kokonaispalkat ovat samansuuruiset. Mikäli arvo on alle 100, on naisten palkkaus pienempi ko. vaativuusluokassa. Yli sadan arvo tarkoittaa, että naisten palkkaus on miesten palkkausta korkeampi ko. vaativuusluokassa. Tyhjiä kohtia ei voida näyttää liian pienen vertailuryhmän takia. Samapalkkaisuusindeksi C D Da DII DIII E EII EIII F FII FIII GII ,5 101,8 98,3 103,0 98,2 88,2 100,5 97,4 103, ,6 92,8 93,6 97,0 100,7 97,2 100,1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 29

30 Hätäkeskuslaitoksen VMBaro -kysely seuraa sukupuolten tasa-arvon toteutumista. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK/2014/51 30