Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Transkriptio

1 Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

2 Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei noki eikä nälvi kysyä uskaltaa ja apuakin kehtaa pyytää hommansa voi hoitaa niin hyvin kuin taitaa ja muutkin sen huomaa uuttakin oppii vaikkei kaikkien kotkotusten tahtiin hyppisikään semmosen tavallisen työpaikan mie tahtoisin ei tarvis töihin tullessa pelätä ja kotiin vois lähteä hyvillä mielin Irja Askola

3 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työntekijä ja työyhteisö työskentelevät osaavasti ja tuottavasti turvallisessa ja terveellisessä työssä, hyvin johdetussa organisaatiossa kokien työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi sekä elämän hallintaa tukevaksi. Työhyvinvointi syntyy yksilön kokemuksesta, johon vaikuttaa työympäristön ja työyhteisön lisäksi muita ulkoisia tekijöitä. (Anttonen & Räsänen 2008) Työkyky on työhyvinvointia edeltävä käsite. Työkyvyn käsite viittaa työntekijän kykyyn tehdä työtä suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin. (Ilmarinen 2006)

4 Työhyvinvoinnin vastuut Työnantajatahon ylintä vastuuta työhyvinvoinnin kehittämisessä käyttää ylimmän toimivallan käyttäjät työorganisaatioissa Esimiehen vastuu perustuu direktio-oikeuteen, työturvallisuuslakiin ja työpaikan käytäntöihin Yhteisöllinen vastuu tarkoittaa työtovereiden ja työryhmien sosiaalista ja moraalista vastuuta; ryhmän vastuuta jäsenistään Yksilöllä on työntekijän oma vastuu itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan Työhyvinvoinnin johtamista säätelee lait

5 Työhyvinvoinnin kehittäminen Hyvinvointi Suomessa perustuu ihmisten osaamiseen ja menestyviin yrityksiin Yritysten hyvä kilpailukyky ja menestyminen on välttämätöntä ihmisten hyvinvoinnin säilymiselle ja kehittymiselle Vastuullinen yritys toimii eettisesti suhteessa henkilöstöön, asiakkaisiin, muihin sidosryhmiin sekä yhteiskuntaan ja ympäristöön Työhyvinvoinnin merkitys nähdään tärkeänä kansantalouden ja organisaatioiden kilpailukyvyn parantajana. Hyvä ja terveellinen työympäristö tukee kestävää kehitystä ja työntekijöiden hyvinvointia sekä parantaa yhteiskunnan ja yritysten tuottavuutta Työtä tekevien ikäluokat pienenevät, väestö ikääntyy ja työurien pidentäminen ovat syitä paneutua työhyvinvoinnin edistämiseen Työhyvinvoinnin kehittämisellä parannetaan työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja työyhteisön ilmapiiriä, jolla vaikutetaan palvelutason paranemiseen. Tämän seurauksena paranee toiminnan laatu ja asiakastyytyväisyys, joka taas lisää kilpailukykyä Keskeinen rooli työyhteisön voimavarojen vahvistamisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä on esimiehillä. Esimiesten omat voimavarat ja osaaminen sekä esimiestyön organisatorinen tuki vaikuttavat tässä tehtävässä onnistumiseen.

6 Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski, 2011) ILMAPIIRI OSAAMINEN ESIMIESTYÖ TYÖKYKY Strateginen työhyvinvointi TYÖOLOT TYÖN SISÄLTÖ JOHTAMINEN TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT TERVEYDEN EDISTÄMINEN

7 Strategisen työhyvinvoinnin kehittäminen käytännössä Sisältö Tavoitteet Suunnitelmat Mittarit 1. Sisältö: tunnistetaan kehittämistarpeet, kerätään tietoa nykytilasta, perustetaan työryhmä 2. Asetetaan tavoitteet, joihin työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävillä toimilla pyritään 3. Määritellään resurssit, menetelmät, keinot, toimenpiteet ja ohjelmat, joiden avulla asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa 4. Toteutetaan toimenpiteet ja sovitaan seuranta

8 Työkonferenssimenetelmä Kuuluu skandinaaviseen työelämän kehittämisen perinteeseen 1960-luku Sovellettu työelämän laadun kehittämisprojekteissa kuntaalalla 1991-luku Vuoropuheluun perustuva työyhteisöjen kehittämismetodi Perustuu demokraattiseen dialogiin Liittyy johonkin toiminnalliseen ketjuun prosessiin Hyödynnetään tutkimustietoa (systemaattinen tiedonkeruu, erittely, tulkinta ja menetelmien kehittely) Liittyy laaja osallistumisen periaate Vaihdetaan kokemuksia, käsitellään näkemyksiä ja luodaan uusia toimintamalleja Pienryhmät ja yleiskeskustelut Tasa-arvoisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen vaatimus Osallistujilla tietoa ja kokemusta oman työn kautta

9 Demokraattinen dialogi tasavertainen vuoropuhelu Dialogi on ajatusten vaihtoa osanottajien välillä Gustavsen 1992; Lahtonen 1999 Kaikkien, joita asia koskee, on saatava osallistua keskusteluun Mahdollisuus osallistua ei yksin riitä. Kaikkien tulee olla aktiivisia. Lisäksi jokaisen osanottajan velvollisuutena on oman näkökulman esittämisen lisäksi auttaa myös muita esittämään omansa Kaikki osallistujat ovat tasa-arvoisia Työkokemus on kaikkien osanottajien osallistumisen perusta Jokaisen osanottajan kokemuksia ainakin joitakin tulee pitää oikeutettuina

10 Jatkuu On välttämätöntä, että kaikki ymmärtävät, mistä on puhe Kaikki keskusteltavaan asiaan liittyvät väitteet ovat oikeutettuja Mielipiteet esitetään suullisesti; kukaan ei voi osallistua ainoastaan paperilla Jokaisen osallistujan on hyväksyttävä, että muilla osallistujilla saattaa olla parempia perusteluja kuin hänellä itsellään on Jokaisen osallistujan työrooli, auktoriteetti tms. voidaan ottaa keskustelun kohteeksi. Yksikään osanottaja ei saa olla poikkeus tässä suhteessa Osanottajien on siedettävä erilaisten mielipiteiden esiintymistä Dialogin tulee tuottaa jatkuvasti sopimuksia, jotka voivat johtaa käytännön toimenpiteisiin

11 Kiitos!