Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus
|
|
- Annemari Niemi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2016
2 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Työhyvinvointi Työtyytyväisyys ja esimiestoiminnan arviointi Kuntoutus Työtapaturmat Sairauspoissaolot Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
3 Johdanto Hätäkeskuslaitoksen vuosi 2016 on sujunut hyvin. Operatiivisessa toiminnassa on pääosin saavutettu tulostavoitteet, vaikka 30 sekunnin vastausaikaprosentti jäi hieman alle tavoitteen. Toisaalta vuoden mittaan kävi ilmi, että operatiivisiin tunnuslukuihin ja niiden tulkintaan sisältyy tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa toimintakykyraporttien lukuihin. SIM-kortittomien puhelujen nauhoite ja siitä aiheutuvat raportointiongelmat ovat herättäneet keskustelua analysoitaessa tarkemmin operatiivisen toiminnan tuloksia ja palvelutasoja. Johtamisen ja päätöksenteon tueksi tarvitsemme luotettavaa raportointijärjestelmää. Hätäkeskuslaitoksessa oli käytettävissä kuluneen vuoden aikana 613 henkilötyövuotta. Vuoden mittaan ilmeni, että toteuma tulee jäämään huomattavasti alle käytettävissä olevien resurssien. Henkilötyövuosien täyttöaste oli vain noin 95 % eli lähes 30 henkilötyövuotta jäi käyttämättä. Henkilötyövuosien käyttöasteen heikkouteen vaikuttaa moni asia. Suurimmat syyt ovat varmasti lukuisat rekrytoinnit eli henkilöstön liikkuvuuden määrä suhteessa viraston kokoon. Viime vuonna Hätäkeskuslaitoksessa tehtiin yli 300 rekrytointia. Rekrytoinnit ja varsinkin rekrytointiketjutukset, jotka alkavat esimerkiksi asiantuntijan tehtävästä jatkuen aina hätäkeskuspäivystäjään aiheuttavat viivettä ja heikentävät resurssien käyttöastetta. Rekrytointien määrän ohella heikkoon käyttöasteeseen vaikeuttaa rekrytointihaasteet. Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden omaavia hakijoita ei juuri työmarkkinoilla ole. Tämä johtaa siihen, että rekrytoinnit ovat suurelta osin hätäkeskusten välisiä tai hätäkeskuksen sisäisiä rekrytointeja eikä henkilöstön määrä tosiasiallisesti juuri lisäänny. Vuodesta 2016 selvittiin loppujen lopuksi hyvin, sillä vakituisen henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuus olivat melko tarkkaan samalla kahdeksan prosentin tasolla. Hätäkeskuspäivystäjien riittävyys on ollut tapetilla viime vuoden ja ratkaisuja asiaan odotetaan toivottavasti vuoden 2017 aikana. Työvuorosuunnittelu ja jaksotyö ovat virastossamme merkittävässä roolissa. Noin 85 prosenttia henkilöstöstämme tekee jaksotyötä. Virastossa on käytössä kaksi työvuoromallia ja vuoden aikana useampi hätäkeskus on ottanut kokeiluun mallin, jossa viikonloppuvapaita on huomattavasti enemmän kuin ns. perinteisissä työvuoromalleissa. Kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia ja tarkoitus on jatkaa kahden työvuoromallin perusteella eli hätäkeskukset voivat valita, kumpaa työvuoromallia käyttävät. Työvuorosuunnittelun pelisäännöt on yhdenmukaistettu jaksotyöaikaohjeen ja työvuorosuunnittelun käsikirjan sekä yhteisten palaverien myötä. Yhteiset pelisäännöt edellyttävät sitä, että toimintatapoja joissakin keskuksissa on jouduttu tarkastelemaan uudelleen. Sairauspoissaolot kääntyivät muutaman vuoden nousuputken jälkeen lievään laskuun. Erityisesti alkuvuonna 2016 sairauspoissaolot olivat merkittävästi laskussa, mutta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hyvä kehitys hieman hiipui. Lopputulos oli kuitenkin edellisvuotta parempi, sillä päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 2,4 työpäivää vähemmän kuin edellisvuonna. Poissaolot ovat edelleen huolestuttavan korkeat, joten niiden vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat jatkossakin yksi painopistealue. Kuluvana vuonna esimiehille järjestettiin henkilöstöhallinnon ja Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
4 työterveyshuollon kanssa yhteistyössä valmennusta varhaisen välittämisen mallin toteuttamiseen. Koulutuksen kohderyhmänä olivat vuoromestarit ja apulaispäälliköt. Vuonna 2016 aloitettiin uuden strategian mukaisesti sekä operatiivisen että hallinnollisen toiminnan verkottumisen valmistelut. Syksyn aikana suunnittelua on jatkettu ja työtä jatketaan edelleen 2017 aikana. Tämän ohella valmistaudutaan operatiivisen tietojärjestelmä ERICAn käyttöönottoon. Operatiivisen toiminnan verkottuminen edellyttää ERICA-järjestelmän käyttöönottoa, joten järjestelmän käyttöönotto vaikuttaa muuhun aikataulutukseen. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
5 1 Henkilöstöstrategia Vuonna 2016 aloitettiin uuden henkilöstöstrategian mukainen toiminta. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa, jolla tuetaan viraston strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiassa valitaan linjat henkilöstöjohtamiselle, henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle sekä työhyvinvointitoiminnalle. Henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö toimii ammattimaisesti auttamisen ketjun ensimmäisenä lenkkinä. Henkilöstöstrategiaan on valittu neljä pääteemaa, joille kullekin on määritelty tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet: 1. Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 2. Olemme houkutteleva ja henkilöstöään arvostava työnantaja 3. Huolehdimme henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisen kehittämisellä turvaamme laadukkaat hätäkeskuspalvelut 4. Edistämme aktiivisesti työhyvinvointia ja olemme kaikki mukana sen kehittämisessä Henkilöstöstrategiaan valituille painopistealueiden toteuttamiseksi laadittiin henkilöstösuunnitelma, johon on kirjattu strategisia valintoja toteuttavat konkreettiset toimenpiteet, vastuutahot ja niitä koskevat mittarit. Henkilöstöstrategian ja - suunnitelman toteutumista seurataan vähintään vuosittain tulostavoitteiden seurannan ja määrittelyn yhteydessä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
6 2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2016 palkkakustannukset ovat edelleen kokonaisuutena laskeneet johtuen henkilöstön vähentymisestä. Henkilötyövuositoteuma vaikuttaa suoraan henkilöstökustannuksiin. Vuonna 2016 henkilötyövuositoteuma oli 586, edellisvuonna toteuma oli 597 henkilötyövuotta. Yhden henkilötyövuoden keskiarvoinen kustannus on noin euroa. Tehdyn työajan palkka sisältää kiinteät kuukausipalkat, työaikakorvaukset, ylityökorvaukset sekä toisaalta sairausvakuutuksen korvaamat palkkakustannukset. Kiinteät palkkakustannukset ovat vähentyneet htv-kertymän mukaisesti. Työaikakorvaukset ja ylityökorvaukset ovat vähentyneet hieman enemmän johtuen siitä, että työvuorosuunnitteluun sekä lisä- ja ylityön teettämiseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Välilliset palkkakustannukset sisältävät lomarahat, sairausaikalisät, vuosilomalisät ja mm. luottamusmiespalkkiot. Välilliset palkkakustannukset määräytyvät pääsääntöisesti henkilöstömäärän mukaan. Sairausaikalisät ovat vähentyneet hieman enemmän, koska sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoteen 2015 verrattuna. Sosiaaliturvaan liittyvät työvoimakustannukset laskivat viime vuonna lähes miljoona euroa. Tämä johtuu pääosin työnantajan eläkemaksujen pienenemisestä. Työterveyshuollon kustannukset laskivat hieman yli euroa edellisvuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset ovat aiempina vuosina olleet noususuunnassa. Nousu on johtunut pääosin siitä, että työterveyshuollon roolia työkykyasioiden kokonaisvaltaisessa hoitamisessa on lisätty. Työterveyshuollon ja viraston toimintatapoihin on kuitenkin kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ja tältä osin on tavoiteltu myös alhaisempia kustannuksia palvelustasoa kuitenkaan heikentämättä. Varsinaisten henkilöstökulujen lisäksi henkilöstökustannuksia muodostuu välillisistä kustannuksista, joita ovat mm. työterveyshuolto, tyhy- ja virkistystoiminta, virkapuvut sekä työpaikkaruokailun tukemisesta aiheutuvat kustannukset. Työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan on vuonna 2016 käytetty hieman edellisvuotta enemmän. Työterveyshuollon kustannukset kääntyivät viime vuonna hienoiseen laskuun. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
7 kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Työsuojeluvalt Luottamusmies Virkasuhteisten palkkiot Lomarahan jaksotus Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Muut välilliset kustannukset Virkapuvut Työterveyshuolto Pal. työterv.huollon kulut Virkistys Tyky Työhyvinvointi ja virkistys Koulutus Työpaikkaruokailu tot htv euroa/htv e/htv e/htv e/htv e/htv e/htv Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
8 Henkilöstökulut euroa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
9 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa toiminnassa työskentelee noin 83 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat päivystyshenkilöstö, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallintoja tukihenkilöstöön kuuluvat hätäkeskusten päälliköt, apulaispäälliköt, asiantuntijat sekä hallinto- ja hälytyssihteerit. Viraston hallinto- ja tukihenkilöstöön katsotaan myös kuuluvan keskushallinnon henkilöstö. Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2016 lopussa 601 henkilöä. Vuonna 2015 henkilöstön lukumäärä oli 615. Enimmillään henkilöstömäärä oli vuonna 2010, jolloin viraston palveluksissa oli 759 henkilöä. Henkilöstöryhmä KERAVA KHA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA Yhteensä Asiantuntijat Esimies Johto 1 1 Päivystyshenkilöstö Toimihenkilöt Kaikki yhteensä Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaativuusluokkiin A-GIV. Ohessa on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin Taulukon Euro-pylväs tarkoittaa euromääräisiä sopimuspalkkoja, joita ei ole sijoitettu palkkataulukon vaativuusluokkiin. C ilmoitinlaitetestaajan tehtävät D hätäkeskuspäivystäjät Da hätäkeskusten hallintosihteerit, taloushallinnon sihteerit DII hallintosihteerit DIII ylipäivystäjät EII vuoromestarit F - FIII asiantuntijat, suunnittelijat, erityisasiantuntijat GII-GIII apulaispäälliköt, hätäkeskusten päälliköt, hallinto- ja tukihenkilöstön päällikkövirkamiehet Henkilöstön määrä painottuu selvästi salitoiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli D-, DIII- ja EII vaativuusluokkiin, joita on henkilöstöstä hieman yli 80 %. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä on melko tarkkaan viraston sukupuolijakauman mukainen eli naisia henkilöstöstä on noin 60 %. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä naisten suhteellinen osuus pienenee. Tämä on tyypillinen ilmiö eri työpaikkojen henkilöstö- ja tehtävärakenteessa. Naisia hakeutuu toistaiseksi miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
10 Vaatiluokat/sukupuoli B C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV EURO Mies Nainen Kaikki yhteensä Sivutoimet Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä virkatyön ohella sivutointa. Sivutoimen tekeminen edellyttää virkamieheltä ilmoitusta sivutoimesta eikä sivutointa voi hoitaa työajalla. Sivutoimien lukumäärää on seurattu tilastollisesti vuodesta 2013 lukien. Virastossa on tehty välisenä aikana 120 sivutoimiilmoitusta. Pääosa sivutoimi-ilmoituksista koskee päivystyshenkilöstöä (106 kappaletta). Noin 15 prosenttia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä hoitaa virkatyön lisäksi muuta tointa. Henkilöstön kielitaito Hätäkeskuslaitoksessa maksetaan toisen kotimaisen kielen hallinnasta 40 euron suuruista kielilisää. Lisän maksaminen edellyttää, että henkilö kykenee ja on sitoutunut hoitamaan päivystystehtäviä molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisän saadakseen henkilöstön pitää osoittaa kielitaitonsa joko kielitutkintotodistuksella tai muulla määrätyllä tavalla. Työnantaja maksaa henkilöstölle kielitutkintomaksun. Työnantaja järjestää kielitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ruotsin kielen verkkokursseja sekä lähiopetusta verkkoympäristössä. Kielilisää maksettiin vuoden 2016 lopussa 84 henkilölle eli päivystyshenkilöstöstä noin 16 prosenttia saa kielilisää ja todistettavasti hallitsee molemmat kotimaiset kielet. Eniten molempia kotimaisen kielen taitajia on Vaasassa (40), Turussa (19) ja Keravalla (14). Henkilötyövuositoteuma Hätäkeskuslaitoksessa seurataan todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona. Htv-toteuma vuonna 2016 oli 16 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna Rakenteiden muuttamiseen perustuva henkilötyövuosien vähennys on toteutunut täysimääräisesti jo vuonna 2015 eikä lähivuosina siihen perustuen ole odotettavissa merkittävää henkilöstömäärän muutosta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
11 Toteutuneet htv määrät Vuonna 2015 henkilötyövuosia myönnettiin 627 ja niitä käytettiin 597 (käyttöaste 95 %). Vuonna 2016 käyttöaste oli tarkalleen samaa tasoa kuin edellisvuonna (95 %) eli 613 myönnetystä henkilötyövuodesta käytettiin 581 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöasteen vaihteluväli oli %. Toteutuneet HTV:t KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA YHT Htv-kiintiö ,0 99,0 85,0 75,0 89,0 74,0 42,0 613,0 Toteutunut htv yhteensä 138,0 94,1 78,3 72,7 84,6 69,4 43,7 580,7 Salihenkilöstö htv toteuma 125,0 84,3 69,5 63,7 74,9 59,5 0,0 477,9 Hallinto htv toteuma 12,0 9,8 8,8 9 9,7 9,9 43,7 102,8 Käyttöasteprosentti 93 % 95 % 92 % 97 % 95 % 94 % 104 % 95 % Päivystyshenkilöstön tehtävämäärät ja vastausajat Ilmoitukset / hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos Edellä olevassa taulukossa kuvataan hätäkeskuspäivystäjän työkuorman eli päivystäjäkohtaisen tehtävämäärän kehittymistä vuosina Luku sisältää hätäilmoitusten lisäksi ilmoitinlaitetestaukseen liittyvät puhelut sekä mm. poliisin omaaloitteiset tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
12 Seuraavat taulukot kuvaavat Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteen eli 10 ja 30 sekunnissa vastattujen puhelujen vastausprosentteja vuosina samalla ajanjaksolla Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 94 % 89 % 93 % 92 % 91 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 98 % 95 % 97 % 96 % 97 % 96 % 97 % 2013 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 95 % 90 % 93 % 93 % 92 % 92 % 93 % 30 sek. vastatut 98 % 94 % 97 % 96 % 96 % 96 % 96 % 2014 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 97 % 94 % 93 % 95 % 95 % 94 % 95 % 30 sek. vastatut 99 % 96 % 97 % 97 % 98 % 97 % 98 % 2015 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 94 % 91 % 91 % 91 % 94 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 95 % 93 % 94 % 93 % 96 % 94 % 94 % 2016 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 91 % 92 % 91 % 91 % 92 % 87 % 91 % 30 sek. vastatut 92 % 94 % 93 % 92 % 93 % 89 % 92 % Vuoden 2015 touko-kesäkuussa otettiin käyttöön SIM-kortittomien puhelujen tallenneratkaisu, jonka jälkeen vastausprosenttien tilastointi ei ole ollut täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin nähden. Kokonaistehtävämäärää paremmin työkuormaa kuvaa käsiteltyjen hätäpuheluiden määrä. Henkilöstöresurssit jaetaan hätäkeskuksille hätäpuhelujen suhteellisen määrän perusteella, jotta työkuorma jakautuisi hätäkeskusten välillä mahdollisimman tasaisesti ja kaikilla hätäkeskuksilla olisi samanlaiset edellytykset tulokselliseen toimintaan. Vuonna 2016 hätäkeskuspäivystäjä käsitteli keskimäärin noin puhelua. Vuonna 2015 vastaava luku oli noin Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
13 Vastatut hätäpuhelut / hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos Muutos Hätäkeskusten toimintakyky on pysynyt hyvällä tasolla. Kymmenen sekunnin vastausprosenttitavoite on saavutettu, mutta 30 sekunnin vastaustasot jäävät alle viraston tulostavoitteen. Työvuorosuunnittelua kehitettäessä aloitettiin vuoden 2016 aikana palvelutason seuranta kolmeviikkoisjaksoittain. Tarkoituksena on ollut verrata hätäpuhelujen määrää työvuorojen henkilövahvuuksiin ja analysoida palvelutasoja kiinnittämällä huomiota tunteihin, joissa palvelutaso on heikko. Selvää yksittäistä syytä palvelutasojen laskemiselle ei ole löytynyt. Pääosin heikot tunnit osuvat vuorojenvaihtoihin sekä lounasaikoihin. Tarkemmat analyysit ovat osoittaneet, että simkortittomien nauhoitteelle menee paljon muitakin puheluja, mikä aiheuttaa tilastoinnin näkökulmasta vastausaikaviivettä. Toiminnan luonteeseen kuuluu, että joinakin ajankohtina puheluja tulee niin nopeana ryppäänä, että satunnaisesti vastausajat pitenevät. Analyysin perusteella on kiinnitetty erityistä huomiota vuorojenvaihtoihin, tauotukseen sekä raportoinnin luotettavuuteen. Työajan käyttö Hätäkeskuslaitoksessa seurataan työajan kohdentumista Kieku-järjestelmän avulla. Työajan jakautumisen avulla voidaan esimerkiksi selvittää kuinka suuri osa salihenkilöstön tehokkaasta työajasta kohdistuu hätäpuhelujen käsittelyyn, tehtävänseurantaan hätäkeskuksittain. Toiminnan kehittämiseksi tulee analysoida, mihin työtehtäviin henkilöstön työpanos pääosin kohdistuu, onko painotuksissa merkittäviä eroja ja voidaanko saadun tiedon perusteella muuttaa toimintamalleja. Oheisesta kuvaajasta ilmenee vuoden 2016 osalta salihenkilöstön työajan kohdentuminen eri tehtäviin, joista mukana on kymmenen suurinta työkokonaisuutta. Työaika on ns. tehokasta työaikaa eli siinä ei ole mukana poissaolot, kuten vuosilomat tai sairauspoissaolot. Tehokas työaika on hieman alle 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Prosentuaaliset osuudet ovat kokonaistyöaikana mitattuna nyt esitettyä pienempiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
14 TOP 10 työajan käyttö ,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % YHTEENS Ä KERAVA % KUOPIO % OULU % PORI % TURKU % VAASA % Hätäilmoitusten vastaanotto 61,2 % 60,1 % 59,1 % 63,3 % 60,6 % 64,8 % 59,9 % TESE poliisi ja sosiaalitoimi 10,2 % 13,2 % 8,4 % 8,8 % 10,1 % 8,7 % 9,7 % TESE terveystoimi ja pelastus 9,3 % 8,8 % 10,8 % 8,5 % 9,2 % 8,9 % 9,8 % Vuoromestarin tehtävät 7,1 % 4,6 % 6,5 % 8,3 % 9,2 % 7,7 % 9,0 % ILMOtestaus julkisoikeude 2,7 % 2,7 % 2,0 % 2,3 % 3,1 % 3,1 % 3,6 % Rekrytointi ja yleisperehdyttäminen 2,5 % 4,7 % 2,8 % 1,6 % 1,2 % 0,5 % 2,1 % Yleishallinto ja johtaminen 1,7 % 0,8 % 4,5 % 1,7 % 1,5 % 0,6 % 1,1 % Koulutus oppilaana toimipiste 1,2 % 1,0 % 1,3 % 1,4 % 1,3 % 1,0 % 1,3 % Ydintoimintojen tietojärjestelmät 0,9 % 0,7 % 1,9 % 1,2 % 0,4 % 0,7 % 0,6 % Työhyvinvointi ja virkistys 0,5 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,5 % 0,9 % 0,5 % Salihenkilöstön tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia kohdentui hätäilmoitusten vastaanottoon ja tehtävänseurantaan. Hätäilmoitusten vastaanottoon käytettiin virastossa keskimäärin 61 prosenttia. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on välillä prosenttia. Poliisi- ja sosiaalitoimen tehtävänseurantaan on käytetty keskimäärin 10 prosenttia työajasta, jossa vaihteluväli on 8 14 prosenttia (vuonna 2015: %). Terveystoimen ja pelastuksen tehtävänseurantaan kohdentuu työajasta keskimäärin 9 prosenttia ja vaihteluväli on 8-11 prosenttia. Työaikajakaumien osalta on vaikea määritellä perusteltua tavoitetasoa. Hätäkeskuslaitoksen lakisääteiset tehtävät, kuten hätäilmoitusten vastaanotto ja tukipalvelut viranomaisille tulee priorisoida. Tehokas ja oikeisiin tehtäviin kohdistuva tekeminen tukee myös työssä jaksamista pitämällä työkuorman mahdollisimman tasaisena ja hallittavana. Työajan kohdentumisen ohelle merkittävä toimintakykyyn ja päivystäjäkohtaiseen työkuormaan vaikuttava tekijä on tehokkaan työajan ja kokonaistyöajan välinen suhde. Päivystystyössä se on noin 60 prosenttia kokonaisajasta. Kun tehokkaasta työajasta käytetään myös noin 60 prosenttia hätäpuhelujen vastaanottoon, tarkoittaa se sitä, että hieman reilu kolmannessa (36 %) kokonaistyöajasta kohdentuu hätäpuhelujen vastaanottoon. Vuonna 2016 IVO- kirjautunut hätäkeskuspäivystäjä vastasi noin 7-8 hätäpuheluun tunnin aikana. Resurssien määrän ohella toimintakykyämme voitaisiin parantaa parantamalla tehokasta työaikaa edes muutamilla prosenttiyksiköillä. Sillä voidaan vaikuttaa myös päivystäjäkohtaisiin hätäpuhelumääriin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
15 Ylityöt Lisä- ja ylityön määriin ja sen teettämisen tarpeisiin on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Toimivalla työvuorosuunnittelulla ja henkilöstöresurssien kohdentamisella pystytään ennakoimaan esimerkiksi tulevia vajaita työjaksoja, resurssipainotusta edellyttäviä juhlapyhiä tai tapahtumia. Myös vuosilomasuunnittelulla on merkittävä vaikutus työvuorojen vahvuuksiin ja sitä kautta ylityön teettämisen tarpeen vähentämiseen. Työvuorosuunnittelun ohella salin johtaminen ja muutoksiin reagoiminen vaikuttaa vahvuuksiin ja mahdolliseen ylityötarpeeseen. Tavoitteena on ollut ja on edelleen, että ylityötä teetetään vain todelliseen tarpeeseen eikä sitä pidetä automaattisena vajauksen paikkaajana ilman harkintaa. Ylityön määrät ovat vähentyneet vuosina noin tuntia eli vajaa 30 %. Myös vajaiden jaksojen aikana teetetyt lisätyöt ovat vähentyneet ennakoivan suunnittelun avulla. Tavoitteena on, että jaksossa olevat ylimääräiset vapaat pystytään antamaan päivystäjille vapaana. Lisätyötä teetettiin vuonna 2016 noin vajaa tuntia, kun vuonna 2014 lisätyötä teetettiin noin tuntia. Ylityöt, yhteensä KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA YHTEENSÄ Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
16 Päivystyshenkilöstön osaaminen eri tehtäväkokonaisuuksiin Päivystyshenkilöstön toimenkuvan mukaan hätäkeskuspäivystäjän tulee hallita IVO-, TESE- ja ILMO-tehtävät. Toimenkuvaan kirjattujen tehtävien hallinta on edellytys henkilöstövoimavarojen joustavalle käytölle. Suunnitteluvahvuudet ovat varsinkin kesäaikaan ja vajailla jaksoilla sellaiset, että henkilöstöä tulee voida käyttää kaikkiin tarvittaviin tehtäviin. Osaamisen laaja-alaisuus mahdollistaa myös työkierron työvuorojen aikana. Henkilöstösuunnitelmaan on tavoitteeksi kirjattu, että vähintään 90 % päivystyshenkilöstöstä (hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät ja vuoromestarit) hallitsevat koko tehtäväkokonaisuuden. Päivystyshenkilöstön osaamisprofiilit merkitään Kieku ajanhallintaan työvuorosuunnittelun ja vuoromestarin tehtävien helpottamiseksi. Järjestelmästä tulee löytyä mahdollisimman ajantasaiset tiedot henkilöstön osaamisista ja muun muassa kielitaidosta. Seuraavasta taulukosta nähdään päivystyshenkilöstön osaamisjakaumat ruotsinkielen, poliisin tehtävänseurannan ja sairaankuljetuksen tehtävänseurannan osalta lukumäärinä. Hätäkeskus Ruotsi Tese, poliisi Tese, saku Suunnitteluvahvuus 2016 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa YHT Toiseen taulukkoon samat jakaumat on laskettu prosentuaalisina osuuksina hätäkeskuksen päivystyshenkilöstön määrästä. Ruotsin kielen osaajia on henkilöstötietojärjestelmään merkitty yhteensä 23 % (118 henkilöä). Kielilisäpäätös on tehty yhteensä 83 henkilöstä. Hätäkeskus Ruotsi % Tese, poliisi % Tese, saku % Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa YHT. % Poliisin tehtävänseurannan hallitsee Hätäkeskuslaitoksessa keskimäärin 82 % päivystyshenkilöstöstä ja sairaankuljetuksen tehtävänseurannan 74 % henkilöstöstä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
17 Osaamisen tilanne vaihtelee rekrytointien ja perehdytysten mukaan. Joka tapauksessa osaamisen laaja-alaisuus on vielä melko kaukana 90 %:n tavoitteesta. Perusosaamisen laajentaminen tulee tämän perusteella olla yhtenä osaamisen kehittämisen painopisteenä Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitettynä virkaan 546 (91 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 55 henkilöä (9 %). Termillä "aidosti määräaikainen virkasuhde" tarkoitetaan sellaista määräajaksi nimitettyä virkamiestä, jolla ei ole virastossa vakituista taustavirkaa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa nimitettynä vakituiseen virkaan 503 (86 %) ja määräaikaiseen virkaan 98 (14 %) henkilöä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 43 henkilöllä oli taustavirka. Viraston projekteissa (esim. ERICA-hanke) käytetään paljolti omaa henkilöstöä. Lisäksi viransijaisuuksia aukeaa virkavapauksien johdosta vuosittain tasaisesti, joten määräaikaisten osuus tulee todennäköisesti pysymään nykyisellä tasollaan Vakituiset ja määräaikaiset Määräaikaiset Vakituiset Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
18 Osa-aikaisten määrä on vähäinen, sillä henkilöstöstä kuusi prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2016 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Kaikki osa-aikaisuudet perustuvat henkilöstön omaan hakemukseen. Työntajalähtöisiä osa-aikaisia virkasuhteita ei Hätäkeskuslaitoksessa ole. Kokoaikaiset/osa aikaiset Kokoaikainen Osa aikainen Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna 2016 kahdeksan prosenttia. Vuonna 2015 vaihtuvuus oli kuusi prosenttia. Pienet volyymit ovat herkkiä prosentuaalisille muutoksille, joten parin prosenttiyksikön heilahtelut vuosittain ovat mahdollisia. Eniten henkilöstöämme siirtyy toiseen valtionhallinnon virastoon. Toiseksi eniten vaihtuvuutta syntyy henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle, jonka määrä on vuosittain noin henkilöä. Kahdeksan prosentin vaihtuvuus tarkoittaa noin 40 henkilön poistumaa, joten nykyinen hätäkeskuspäivystäjäkoulutus ei riitä paikkaamaan vuoden 2016 henkilöstöpoistumaa. Vakituiseen virkaan nimitettiin vuonna 2016 yhteensä 40 henkilöä eli tulovaihtuvuus oli noin 8 %. Vakituisiin virkoihin siirtyy useasti virastossa jo määräaikaisessa virkasuhteessa olevaa henkilöstöä. Lähtö- ja tulovaihtuvuus ovat pysyneet tasapainossa vuonna Erosuunnat 2016 Erosuunta tuntematon 5% 15% Kunta tai kuntayhtymä 20% 5% 3% Kuollut Muu erosuunta 8% 5% 25% 13% 3% Muu tulosuunta Toinen valtion virasto/laitos Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
19 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2016 lopussa naisia oli 362 (60 %) ja miehiä 239 (40 %). Sukupuolijakauma on pysynyt samankaltaisena useiden vuosien ajan eikä siihen ole odotettavissa olevia muutoksia Sukupuolijakauma Nainen Mies Vakituisessa virassa naisia on 302 (60 %) ja miehiä 201 (40 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia on 60 (61 %) ja miehiä 38 (39 %). Vakituisen ja määräaikaisten osuudet korreloivat koko henkilöstön sukupuolijakauman kanssa eli nimitysten osalta sukupuolten välinen tasa-arvo näyttää toteutuvan hyvin Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2016 oli 44,1 vuotta. Keski-ikä on pysynyt vuoden tasolla useamman vuoden, mutta viime vuoden aikaan keski-ikä nousi vajaan vuoden verran. Hätäkeskuslaitoksen suurimmat ikäryhmät ovat sekä vuotiaat. Ikärakenne on pysynyt samankaltaisena. Kuitenkin ikäryhmä alle 34-vuotiaat ja sitä nuoremmat pieneni hieman ja toisaalta ikäryhmät 35 vuodesta eteenpäin hieman kasvoivat. Vaihtuvuuden vähentyessä henkilöstön keski-ikä luonnollisesti hieman nousee. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
20 Ikäjakauma Eläköityminen Eläkemuotoo Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön ikäjakauma on suhteellisen tasainen eikä erityisen suurta eläkepoistumaa ole ilmennyt tai ole lähivuosina odotettavissa. Työkyvyttö- myyseläkkeelle siirtyneiden määrää on pysynyt vähäisenä. Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina vanhuuseläkkeellee arvioidaan jäävän vuosittain noin henkilöä. Erityistä eläkepoistuman lisäystä tai toisaalta vähenemää ei ole tilastojen mukaan ennustettav vissa, vaan poistumaa tulee pysymään samankaltai- sena lähivuodet. Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvy yttömyyseläkkeellä HätäkeskusH slaitoksessa on ollut vuosittain noin 5-10 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2016 osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Edellä mainituilla osa-aikaisilla eläkkeillä oli yhteensä 19 henki- löä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
21 osa aikaeläke osatyökyvyttömyyseläk e Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
22 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2016 oli 4.3. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17,7 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 15 koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Koulutuksen määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Operatiivista kouluttajakoulutusta ei järjestetty vuonna 2016 vaan hätäkeskuksia ohjeistettiin pitämään edellisten vuosien kouluttajakoulutusten aiheita henkilöstölleen. Uutena koulutusmuotona järjestettiin tunnin mittaisia videoinfoja operatiivista aiheista nimellä HäkeStudio. Niitä järjestettiin kuusi kappaletta ja osallistujia oli yhteensä 1050 henkilöä. Hallinnollisen koulutuksen teemoina olivat mm. ACTA, Kieku-järjestelmän kertaus, kehityskeskustelut, varhaisen tuen valmennus, defusing-toiminta, kouluttajan taidot sekä ohjausosaamisen kehittäminen. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Poliisiammattikorkeakoululta, Winnovasta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuk- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
23 sen laajuus vuonna 2016 oli 2964 oppimistyöpäivää eli 5,1 pv/htv ja koulutuspalvelujen ostoihin rahaa käytettiin 127 e/htv. Koulutuspäivien määrä koko virastossa on pysynyt kahtena vuonna samansuuruisena. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on säilynyt ennallaan. Hätäkeskusten koulutuksen kattavuutta on pyritty parantamaan yhtenäisellä koulutussuunnittelulla, koulutusmateriaaleilla sekä koulutusten järjestämistä tukevalla työvuorosuunnittelulla. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus pv/htv 5,1 pv /htv 171 5,7 pv 161 * 292 ** 7,4 pv 108 * 218 ** 4,7 pv ,1 pv * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Koulutuspäivät toimipisteittäin Toimipiste Keravan hätäkeskus Kuopion hätäkeskus Oulun hätäkeskus Porin hätäkeskus Turun hätäkeskus Vaasan hätäkeskus Keskushallinto Koko virasto pv/htv 4,4 pv 6,6 pv 5,2 pv 4,6 pv 5,9 pv 5,0 pv 3,1 pv 5,1 pv Vuonna 2014 virastot saivat hakea ensimmäisen kerran koulutuskorvausta Valtionvarainministeriöstä. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä Työntekijöiden määrä, joiden koulutuspäivistä on oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivä koulutuspäivää koulutuspäivää Koulutuskorvauksen määrä e e e Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
24 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Rakenneuudistuksen aikana järjestettiin ylimääräisiä kursseja lisääntyvän vaihtuvuuden paikkaamiseksi. Vuosina on palattu normaalin järjestämisrytmiin eli yksi aloittava kurssi vuodessa. Vuonna 2016 hätäkeskuspäivystäjäkurssi alkoi elokuussa. Tulevien vuosien osalta haasteena on arvioida lähtövaihtuvuuden kehittyminen sekä tulevien rekrytointien määrä siten, että valmistuneiden määrä vastaisi mahdollisimman hyvin Hätäkeskuslaitoksen tarpeeseen. Noin 5-6 prosentin lähtövaihtuvuuden toteutuessa hätäkeskuspäivystäjäkurssilta valmistuneiden määrä ei riitä kattamaan poistumaa. Vuonna 2016 poistumaa oli päivystystoiminnasta yli 30 henkilöä eli noin 15 henkilöä enemmän kuin kurssilta valmistui hätäkeskuspäivystäjiä. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutus toteutetaan entiseen tapaan Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hätäkeskuslaitos tekee aktiivista yhteistyötä molempien oppilaitosten kanssa". Koulutuksen aloitus ja paikkakunta 2016 (Kuopio) Häke Kuopio) Häke (Kuopio) Häke (Tampere ja Kuopio) Häke 25 ja Häke 26 Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa opiskelijat valmistuvat v v. 2016: (80 % valmistuneista) 24 v. 2015: (90 % valmistuneista) 48 v. 2014: (78 % valmistuneista) Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
25 5 Työhyvinvointi Työhyvinvointi on tasapainoa työn, työolojen ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvointi vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että tehdyn työn laatuun. Hyvin organisoitu työ, hyvä työympäristö ja työilmapiiri sitouttavat henkilöstön organisaation tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään aktiivisin toimenpitein ja työntekijöiden työkykyä alentavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähiesimiehen rooliin kuuluu alaisen jaksamisen seuraaminen. Yksilölliset sekä ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät otetaan mahdollisimman hyvin huomioon päivittäisjohtamisessa, töiden suunnittelussa, organisoinnissa ja työympäristössä. Toimipisteet laativat vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Vuonna 2016 käynnistettiin ikäohjelmaan liittyvä toiminta kutsumalla koolle toukokuussa kokeneiden hätäkeskusammattilaisten verkosto "Pitkään Porskuttaneet" - ryhmä. Päivien aikana käsiteltiin työhön ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita sekä liikuttiin yhdessä. Mukana oli 23 henkilöä. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tykyja virkistystoimintaa. Vuonna 2016 työhyvinvointitoimintaa varten budjetoitiin 150 e/htv. Jokainen toimipiste laati suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksessa toimii valtakunnallinen työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä, johon kuuluu eri ammattialan edustajia eri toimipaikoista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata viraston työhyvinvointitoimintaa sekä kehittää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa organisoimalla valtakunnallisia teemapäiviä tai tapahtumia. Ryhmän tehtäviin kuuluu työhyvinvoinnin ohella työsuojelun valtakunnallinen toiminnan kehittäminen ja ohjaus. Vuonna 2016 järjestettiin perinteinen Kesäksi kuntoon -kuntokampanja maalis-toukokuussa. Lisäksi ryhmä järjesti toimipisteiden tyhyyhdyshenkilöiden tapaamisen syyskuussa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
26 5.1. Työtyytyväisyyss ja esimiestoiminnan arviointi Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyy- tyväisyysbarometrilla. Hätäkesku slaitoksen tulokset ovat o virastotasolla muuttuneet t hyvin vähän vuosina Selvää muutosta yleisellä y tasolla ei juuri ole ta- pahtunut. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on suurempaa. Muutoksen kohteena olleis- sa hätäkeskuksissa työtyytyväisyys aluksi heikkeni, mutta työtyytyväisyys on paran- tunut yhdistymisten toteuttamisenn jälkeen. Parhaimmat tulokset Hätäkeskuslaitok- sessa on vuodesta toiseen ollut työilmapiiri ja yhteistyö-osiossa ja heikoimmat tu- lokset kolmena viimeisenä vuotena on ollut kehittymisen tuki -osiossa. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotasoisesti että toimipisteittäin. Niiden perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle. Hätäkeskukset raportoivat ohjaus- ja ennakointiosastolle VMBaron tulosten käsittelystä, kehittämis- kohteista ja sen perusteilla tehtävistä toimenpiteistä. Vuonna 2016 toteutettiin osana henkilöstöjohtamisen ja esimiestaitojen kehittämistää esimiestoiminnan arviointi kaikissa toimipisteissä. Lähiesimiesarvioinnin tutkimuk- sen toteutti Innolink Oy. Kohderyhmänä hätäkeskuksissa ovat t vuoromestarit, apu- laispäällikkö ja päällikkö. Hallinto- ja tukihenkilöstön osalta kysely koski yksiköiden päällikköjä, osastopäällikköjä sekää viraston päällikköä. Tavoitteena oli kartoittaa kat- tavasti Hätäkeskuslaitoksen esimiestyön nykytilaa, vahvuuksia ja kehittämiskohtei- ta. Esimiesarvioinnin tuloksia hyödynnetään viraston henkilöstöjohtamisen tilan ar- vioimisessa ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Kyselyn aineistoa voidaan myös hyödyntää osallistuvien esimiesten kehityskeskusteluissa.. Tutkimuksen yleisten kehittämistavoitteiden lisäksi esimiehet saivat palautettaa omasta toiminnastaan. Saamansa palautteen perusteella he voivat itse arvioida ja kehittää esimiestyötään. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
27 5 parhaiten onnistunutta tekijää alaisarvioiden mukaan: Esimies on helposti lähestyttävä, 415 kpl Yhteistyö esimiehen kanssa sujuu hyvin, 415 kpl Esimies luottaa työntekijöiden kykyyn toimia itsenäisesti, 416 kpl Esimiehen kanssa sovitut asiat toteutuvat, 412 kpl Kehityskeskustelut esimiehen kanssa ovat hyödyllisiä, 370 kpl -0,6-0,7-0,8-0,8-0,9 6,5 6,6 6,4 6,6 5,8 5 heikoiten onnistunutta tekijää alaisarvioiden mukaan: Esimies antaa riittävästi palautetta, 407 kpl Esimies huolehtii työyhteisömme osaamisen kehittämisestä, 412 kpl Esimies on toiminnassaan johdonmukainen ja selkeä, 410 kpl Esimies antaa kiitosta hyvin tehdystä työstä, 412 kpl Esimies johtaa hyvin työyhteisömme toimintaa, 417 kpl -1,4-1,4-1,4-1,4-1,4 6,2 6,3 6,5 6,0 6, Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Uutena kuntousmuotona alkoi KIILA-kuntoutus lukien. Se korvaa aiemmat kuntoutusmuodot (ASLAK- ja TYK). KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettua ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta. KIILA-kuntoutukseen voivat hakeutua henkilöt, jotka omaavat sairauden tai vamman, joka olennaisesti on heikentänyt tai saattaa heikentää työkykyä lähivuosina. Kuntoutustarve tulee olla selvitetty työterveyshuollossa. KIILAn tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, henkilön työelämässä pysymisen tukeminen sekä vastata yksilön kuntoutustarpeeseen. KIILA-kuntoutuksessa korostuu yksilöllisyys, yksilölliset tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Kuntoutujan omaa aktiivisuutta pyritään lisäämään ja tukemaan. KIILAssa pyritään aktivoimaan vuorovaikutusta työntekijän, työnantajan edustajan (lähiesimies) ja työterveyshuollon välillä. Kuntoutus toteutetaan ryhmätoimintana, mutta kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Kuntoutuksen toteutusaika on 1-1,5 vuotta. Vuonna 2015 käynnistettiin yksi ASLAK-kurssi, jonka kohderyhmänä oli koko henkilöstö ja joka jatkui vuodelle Hätäkeskuslaitos on hakenut vuosittain Kelalta myös TYK-kuntoutusta, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuonna 2015 käynnistyi kaksi ryhmää; toisessa kohderyhmänä päivystyshenkilöstö ja toisessa koko viraston henkilöstö. TYK-kuntoutukset toteutetaan Ikaalisten kylpylässä. Edellä mainittujen ryhmien kuntoutusjaksot jatkuivat vielä vuonna Edellisten lisäksi henkilöitä osallistui myös TULESkuntoutukseen. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
28 Kaikkiaan kuntoutuksessa oli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö 34 henkilöä vuonna Hätäkeskuslaitos on hakenut KIILA-kuntoutusta syksyllä 2016 ja ensimmäinen kurssi aloittaa keväällä Työtapaturmat Vuonna 2016 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 20 tapausta, joista kertyi 159 sairauspäivää. Tyypillisin sairauspäivien kesto oli 4-10 päivää. Hätäkeskuslaitoksessa yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat, kuten liukastuminen tai kaatuminen. Hätäkeskuslaitoksessa ei työn luonteesta ja työympäristöstä johtuen käytännössä tapahdu fyysiseen työturvallisuuteen tai sen puutteisiin liittyviä tapaturmia Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolojen kokonaismäärä on hieman laskenut vuoteen 2015 verrattuna (2015: työpäivää, 2016: 9305 työpäivää). Henkilöstön määrään suhteutettuna sairauspoissaolot ovat laskeneet lievemmin. Vuonna 2013 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä työpäivinä oli 16,5 työpäivää henkilöä kohden, vuonna 2014 luku oli 17,5 työpäivää ja vuonna 2015 luku oli 18,6 työpäivää. Vuonna 2016 poissaolot kääntyivät laskuun. Alkuvuonna sairauspoissaolot olivat huomattavassa laskussa, mutta kesästä lähtien sairauspoissaolot lähtivät uudelleen kasvuun ja vuoden loppupuoliskolla poissaoloja oli yhtä paljon kuin vuonna Sairauspoissaolot työpäivää/htv J a k s o t y ö t ä t e k e v ä n 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6, Kaikki 15,9 16,2 17,5 18,6 16 Hallinto 8,6 7,5 9,7 9,6 7 Toiminta 17,6 18,2 19,2 20,4 18 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
29 henkilöstön sairauspoissaolot ovat huomattavasti hallintohenkilöstön poissaoloja suuremmat. Vuonna 2016 salihenkilöstön sairauspoissaolot olivat keskimäärin 18 työpäivää henkilöä kohden, kun vuonna 2015 poissaolot olivat 20,4 työpäivää. Vuoden 2016 aikana on edelleen aktivoitu esimiehiä toteuttamaan varhaisen välittämisen mallin mukaisia toimintamalleja, aktivoimaan puheeksiottokeskusteluja ja viemään asian tarvittaessa jatkokäsittelyyn työterveyshuoltoon työkykyneuvotteluun. Työterveyshuollon tilastojen mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt) ja erilaiset infektiosairaudet. Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi Hätäkeskuslaitoksessa tehdään aktiivista yhteistyötä työpisteiden ergonomian parantamiseksi. Influenssan varalta henkilöstöllä on mahdollisuus työnantajan kustantamana hankkia influenssarokotus Sairauspoissaolot työpäivinä Kaikki Hallinto Toiminta Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
30 Viraston sairauspoissaolopäivistä suurin osuus muodostuu lyhyistä, 1-3 päivän poissaolosta. Pitkien, vähintään 30 kalenteripäivää kestävien sairauspoissaolojen suhteellinen osuus on laskenut. Varhaisen välittämisen mallia toteuttamalla ilmeneviin työkykyongelmiin reagoidaan nopeasti, jotta vältyttäisiin pitkiltä sairauspoissaoloilta. Lähes kolmannes poissaoloista muodostuu lyhyistä 1-3 päivän poissaoloista ja lähes 55 prosenttia poissaoloista enintään kymmenen päivän mittaisista poissaoloista. Sairauspoissaolot kesäkuukausina ovat poikkeuksellisen korkeat eikä niille ole löytynyt varsinaista selitystä. Kesäaikana poissaolojen vaikutus toimintakykyyn ja työssä olevien työkuormaan on muita vuodenaikoja suurempi, joten kesäajan poissalojen vähentämiseen tullaan jatkossa kiinnittämään huomiota. Kaikki sairauspäivät ,44% 20,82% 23,00% 31,74% Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
31 5.5 Työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Vuoden 2016 aikana lakkautettiin työsuojelun keskustoimikunta ja koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmässä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tarjoamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin. Traumaattisten tilanteiden jälkihoito Hätäkeskuksissa on mahdollisuus traumaattisten tilanteiden jälkihoitoon. Traumatisoiva tapahtuma voi olla mikä tahansa yksilön tai yhteisön kokema tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita reaktioita työssä ja häiritsee myös normaalia elämää. Traumaattisessa tilanteessa eivät aikaisemmat selviytymiskeinot aina riitä. Kriittisen tilanteen jälkeen järjestetään välittömästi purku(defusing) -tilaisuus sekä tarvittaessa jälkipuinti (debriefing) -istunto. Jälkihoidosta vastaa traumaattisen tilanteen kokeneen työntekijän oma työpaikka. Lähiesimiesten ja ylemmän johdon jälkipuintia tukeva rooli on erityisen tärkeä. Työpaikan johdolle tulee ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtumasta, jotta johto voi tarvittaessa osallistua, järjestää ja yleensä varautua tilanteeseen. Defusing-istunnot vuonna 2016: Toimipiste 1 Q 2 Q 3 Q 4 Q YHTEENSÄ Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa YHTEENSÄ 29 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2017 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 9 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2015 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 8 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2014 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 8 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 2010 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 4 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT 5 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne 8 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2013 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 9 3.1. Palvelussuhdelaji,
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2012 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöstrategia...5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat...6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne...9 3.1. Henkilöstön ikäjakauma ja
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 211 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA...5 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT...6 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne...9 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia 2016 2020 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK 2016 86 Sisällys Johdanto 3 1 Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 5 Tavoitteet...
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
Lisätiedot-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2016
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotHenkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite
Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012
Lisätiedot-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä
LisätiedotJOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotHenkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:
Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,
Lisätiedot0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotPÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA
Pöytyän kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018 2 PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 3 1. Tausta Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2014.
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien
Lisätiedot4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne
HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2018
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotKäytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista
Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja
LisätiedotSisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite
Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa
LisätiedotVARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia 2013 2015 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK/2013/518 Sisällys Johdanto 3 1 Johtaminen ja esimiestyö 5 Kuvaus... 5 Tavoitteet... 7 Toimenpiteet... 7 2 Työnantajakuva
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotHätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa
Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7
LisätiedotJÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011
JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotHenkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua
Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
Lisätiedottyössä selviytymisen tukena Itellassa
Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotForssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA
TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotHenkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi
NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2019-2020 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 27.11.2018 Yhteistyötoimikunta 13.12.2018 Kaupunginhallitus
LisätiedotTyökyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio
Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS
TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS
TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11
ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.
LisätiedotTahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä
Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotLIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotHenkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotHenkilöstöraportti. Tilastotiedot
Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2017
ALAVUDEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 2 Johdanto Alavuden kaupungin henkilöstötyön tavoitteena on, että kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, jonka osaava ja hyvinvoiva henkilöstö työskentelee
LisätiedotTyönantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL
27.11.2017 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2018 - JHL YHTEENVETO KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen kurssi, kaikki
Lisätiedot