Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2015

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Työhyvinvointi Työtyytyväisyys Kuntoutus Työtapaturmat Sairauspoissaolot Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

3 Johdanto Vuosi 2015 oli ensimmäinen ehjä vuosi Hätäkeskuslaitoksessa hätäkeskusten yhdistämisten jälkeen. Ensimmäisistä yhdistymistä on jo muutama vuosi aikaa ja toiminta on jo vakiintunut. Uudet hätäkeskukset ovat toiminta-alueeltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia kuin aiemmin. Uusien hätäkeskusten operatiivinen toiminta on järjestetty eri tavalla kuin aiemmin, jotta se pystyy hoitamaan väestöpohjaltaan ja tehtävämääriltään suuremmat alueet laadukkaasti. Hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi viraston organisaatio on muuttunut, mikä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa uudenlaisen ohjaus- ja toimintamallin. Hätäkeskuslaitos on tehnyt hyvää toiminnallista tulosta koko yhdistymisprosessin ajan eikä operatiivinen toiminta ole heikentynyt yhdistämistoimenpiteiden toteuttamisvaiheessa. Viime vuonna toiminnalliset tulokset olivat hyvät. Vastausaikojen osalta sim-kortittomien puhelujen ohjaaminen nauhoitteelle vaikeuttaa tulostason vertailua aiempiin vuosiin. Nauhoitteen käyttöönotolla haluttiin poistaa päivystyshenkilöstöltä turhaa työkuormaa. Toimintamalli toisaalta aiheuttaa viiveitä vastausaikoihin, mikä näkyy myös hätäkeskusten vastausajoissa. Hätäkeskusten virkarakenne ja toimenkuvat määriteltiin uudelleen hätäkeskusten toimintoja yhdistettäessä. Ylipäivystäjän toimenkuva otettiin käyttöön varavuoromestarin tehtävän sijaan. Samoin hätäkeskuksen päällikön ja apulaispäällikön vastuut jaettiin aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Uudistumisten jälkeen hätäkeskuksissa on vienyt jonkin aikaa ennen kuin uudet toimenkuvat on saatettu käytäntöön ja vastuualueet ovat loksahtaneet paikoilleen. Erityisesti ylipäivystäjän toimenkuvasta on käyty keskustelua. Ylipäivystäjän esimiehisyydestä ja koulutusvastuun tuomasta työkuormasta johtuen tulee pohdittavaksi vuoromestarin ja ylipäivystäjän toimenkuvan kehittäminen tai ainakin niihin liittyvien vastuujakojen täsmentäminen. ERICA-järjestelmän käyttöönottoprojektissa on edetty järjestelmän kehittämisen ohella konkreettisiin käyttöönottotoimenpiteisiin. ERICA-pääkäyttäjät aloittivat päätoimisina projektihenkilöinä maaliskuusta 2015 lukien. Tällä pyritään turvaamaan järjestelmän käyttöönoton laadukas valmistelu ja hätäkeskuksista löytyvän osaamisen hyödyntäminen. Ensimmäiset verkkokoulutusmateriaalit saatiin käyttöön ja pääkäyttäjäkoulutukset ovat alkaneet vuoden lopulla. Sairauspoissaolot ovat edelleen lisääntyneet vuonna Salihenkilöstön sairauspoissaolot ovat ylittäneet 20 työpäivän rajan henkilöä kohti. Hallintohenkilöstön poissaolot ovat yli puolet pienemmät kuin salihenkilöstöllä. Työterveyshuollon yhteistyön tehostaminen, varhaisen välittämisen mallin käyttäminen ja aktiivinen asioiden seuranta ja reagointi eivät ole vaikuttaneet toivotulla tavalla. Kuluvana vuonna esimiehille annetaan puheeksiottokoulutusta ja tämän lisäksi tullaan miettimään muita konkreettisia toimenpiteitä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työvuorosuunnittelua ja henkilöstön voimavarojen käytön kehittämistä ja yhdenmukaistamista on edelleen jatkettu. Tavoitteena on, että henkilöstövoimavaroja käytetään samoin periaattein eri hätäkeskuksissa. Työvuorosuunnittelu ja salitoiminnan johtaminen vaikuttavat merkittävästi henkilöstövoimavarojen käytön toimivuuteen ja hätäkeskuksen toimintakykyyn. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

4 Vuoden 2015 aikana Porin hätäkeskuksessa kokeiltiin uutta työvuoromallia. Aloite kokeiluun tuli hätäkeskuksen henkilöstöltä. Kokeilua seurattiin eri tunnusluvuin sekä kokeilun puolivälissä ja kokeilun päätteeksi tehdyllä henkilöstökyselyllä. Kokeilun myötä sairauspoissaolot vähenivät, ylityön määrä oli minimaalinen ja hätäkeskuksen toimintakyky toisaalta oli muiden keskusten kanssa samalla tasolla. Lisäksi selvä enemmistö hätäkeskuksen henkilöstöstä kannatti kokeilutyövuoromallilla jatkamista. Hyvien kokemusten perusteella työvuoromalli vahvistettiin Hätäkeskuslaitoksen toiseksi vaihtoehtoiseksi työvuoromalliksi. Hätäkeskuslaitos tekee vaikuttavaa, kaikkien turvallisuuteen vaikuttavaa työtä menestyksekkäästi. Numeraalisten tulosten ohella toiminnan laatu on kehittynyt yhteiseen henkilöstökoulutukseen, ohjeistukseen ja toiminnan kehittämiseen panostamalla. ERICA-tietojärjestelmä tulee antamaan lisämahdollisuuksia operatiivisen ja myös hallinnon toiminnan kehittämiseen. Käyttöönottovaihe on haastava, mutta huolellisella valmistautumisella ja oikealla asenteella siinä onnistutaan. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

5 1 Henkilöstöstrategia Viraston strategian ohella valmisteltiin vuoden 2015 aikana uutta henkilöstöstrategiaa. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja - johtamisen kehittämissuunnitelmaa, jolla tuetaan viraston strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiassa valitaan linjat henkilöstöjohtamiselle, henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle sekä työhyvinvointitoiminnalle. Henkilöstöstrategian pääviesti on kirjattu henkilöstövisioon: Hätäkeskuslaitos on arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö toimii ammattimaisesti auttamisen ketjun ensimmäisenä lenkkinä. Henkilöstöstrategiaan on valittu neljä pääteemaa, joille kullekin on määritelty tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet: 1. Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 2. Olemme houkutteleva ja henkilöstöään arvostava työnantaja 3. Huolehdimme henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisen kehittämisellä turvaamme laadukkaat hätäkeskuspalvelut 4. Edistämme aktiivisesti työhyvinvointia ja olemme kaikki mukana sen kehittämisessä Henkilöstöstrategiaan valituille painopistealueiden toteuttamiseksi laaditaan henkilöstösuunnitelma, johon kirjataan strategisia valintoja toteuttavat konkreettiset toimenpiteet, vastuutahot ja niitä koskevat mittarit. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

6 2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2015 palkkakustannukset ovat edelleen kokonaisuutena laskeneet johtuen henkilöstön vähentymisestä 664:stä 597 henkilötyövuoteen. Yhden henkilötyövuoden keskimääräinen kustannus on laskenut noin tuhat euroa. Vuonna 2015 yhden henkilötyövuoden keskiarvoinen kustannus oli noin euroa. Työterveyshuollon kustannukset nousivat edelleen vuonna 2015 noin euroa. Työterveyshuollon kustannuksiin ovat rakenneuudistuksen toteuttamisen aiheuttamat lisääntyneet toimenpiteet työterveyshuollossa, kuten työpaikkaselvitykset ja työterveystarkastukset. Lisäksi työterveyshuollon roolia on kasvatettu sairauspoissaolojen seurannassa ja työkykyneuvottelujen pitämisessä. Virkistys- ja tyhy-toiminnan osalta raportointi on tehty vuoden 2015 osalta aiempaa kattavammin. Toiminnan synnyttämät kustannukset ovat laskeneet vuonna 2015 tyhy-toimintaan kohdistetun määrärahan puolittamisen myötä. Lomarahojen ja lomarahavapaiden kirjaustapa on osin muuttunut Kiekujärjestelmän käyttöönoton myötä. Muutoksena aiempaan on, että vuonna 2015 Lomaraha kenttään on kirjattu vain todellisuudessa maksetut lomarahat. Lomarahavapaa kenttään kirjautuvat lomarahavapaasta muodostuneet kustannukset vapaita pidettäessä. kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Työsuojeluvalt Luottamusmies Virkasuhteisten palkkiot Lomarahan jaksotus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

7 Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Muut välilliset kustannukset Virkapuvut Työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k Virkistys Tyky Työhyvinvointi ja virkistys Koulutus Työpaikkaruokailu Henkilöstökulut euroa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

8 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa toiminnassa työskentelee noin 84 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat päivystyshenkilöstö, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluvat hätäkeskusten päälliköt, apulaispäälliköt, asiantuntijat sekä hallintoja hälytyssihteerit. Viraston hallinto- ja tukihenkilöstöön katsotaan myös kuuluvan keskushallinnon henkilöstö. Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2015 lopussa 615 henkilöä. Vuonna 2014 henkilöstön lukumäärä oli 647. Enimmillään henkilöstömäärä oli vuonna 2010, jolloin viraston palveluksissa oli 759 henkilöä. KERAVA KHA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA Yhteensä Asiantuntijat Esimies Johto 1 1 Päivystyshenkilöstö Toimihenkilöt Kaikki yhteensä Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaativuusluokkiin A-GIV. Ohessa on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin Taulukon Euro-pylväs tarkoittaa euromääräisiä sopimuspalkkoja, joita ei ole sijoitettu palkkataulukon vaativuusluokkiin. C D Da DII DIII E - EII F - FIII GII-GIII hätäkeskusavustajat, toimistosihteerit hätäkeskuspäivystäjät hätäkeskusten hallinto- ja hälytyssihteerit varavuoromestarit, opiskelijanohjaajat, keskushallinnon hallintosihteerit ylipäivystäjät vuoromestarit asiantuntijat, suunnittelijat, viestipäälliköt apulaispäälliköt, hätäkeskusten johtajat, hätäkeskusten päälliköt, keskushallinnon päällikkövirkamiehet Henkilöstön määrä painottuu selvästi salitoiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli D-, DIII- ja EII vaativuusluokkiin. Koko henkilöstöstä noin 60 % on naisia. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä on melko tarkkaan sukupuolijakauman mukainen. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä naisten suhteellinen osuus pienenee. Tämä on tyypillinen ilmiö eri työpaikkojen henkilöstö- ja tehtävärakenteessa. Naisia hakeutuu toistaiseksi miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

9 300 Vaatiluokat/sukupuoli B C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV EURO Mies Nainen Kaikki yhteensä Hätäkeskuslaitoksessa seurataan myös todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona. Henkilötyövuosimäärä pieneni vuosina merkittävästi johtuen viimeisten hätäkeskusten toimintojen yhdistämisistä. Htv-toteuma vuonna 2015 oli 67 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna Rakenteiden muuttamiseen eli toimipisteiden vähentämiseen perustuva henkilötyövuosien vähennys on toteutunut täysimääräisesti eikä lähivuosina siihen perustuen ole odotettavissa merkittävää henkilöstöresurssien muutosta Toteutuneet htv määrät Vuonna 2014 henkilötyövuosia myönnettiin 702 ja niitä käytettiin 664 (käyttöaste 95 %). Vuonna 2015 käyttöaste oli noin 95 prosenttia eli 627 myönnetystä henkilötyövuodesta käytettiin 597 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöasteen vaihteluväli oli %. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

10 Toteutuneet HTV:t KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA YHT Htv-kiintiö ,0 100,0 79,8 73,8 94,8 74,8 47,0 627,2 Toteutunut htv yhteensä 147,0 97,9 77,7 71, ,4 40,7 597,3 Salihenkilöstö htv toteuma 134,8 87,7 69,2 62,9 80,5 62,5 0,0 497,6 Hallinto htv toteuma 12,2 10,2 8,6 9 10,4 8,8 40,7 99,7 Käyttöasteprosentti 94 % 98 % 97 % 97 % 96 % 95 % 87 % 95 % Päivystyshenkilöstön tehtävämäärät ja vastausajat Ilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos Edellä olevassa taulukossa kuvataan hätäkeskuspäivystäjän työkuorman eli päivystäjäkohtaisen tehtävämäärän kehittymistä vuosina Seuraavat taulukot kuvaavat Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteen eli 10 ja 30 sekunnissa vastattujen puhelujen vastausprosentteja vuosina samalla ajanjaksolla Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 90 % 90 % 88 % 89 % 89 % 89 % 89 % 30 sek. vastatut 94 % 95 % 92 % 94 % 95 % 94 % 94 % 2012 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 94 % 89 % 93 % 92 % 91 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 98 % 95 % 97 % 96 % 97 % 96 % 97 % 2013 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 95 % 90 % 93 % 93 % 92 % 92 % 93 % 30 sek. vastatut 98 % 94 % 97 % 96 % 96 % 96 % 96 % 2014 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 97 % 94 % 93 % 95 % 95 % 94 % 95 % 30 sek. vastatut 99 % 96 % 97 % 97 % 98 % 97 % 98 % 2015 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 94 % 91 % 91 % 91 % 94 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 95 % 93 % 94 % 93 % 96 % 94 % 94 % Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

11 Rakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut tasata henkilöstön työkuormaa eri hätäkeskusten välillä. Tähän pyritään muun muassa jakamalla resurssit yhtenäisin perustein toteutuneiden tehtävä- ja hätäpuhelumäärien mukaisesti. Pahimmillaan päivystäjäkohtainen työkuorma vaihteli tehtävän välillä. Hätäkeskuspäivystäjä hoiti vuonna 2015 keskimäärin noin tehtävää. Vuonna 2014 luku oli tehtävää ja sitä edeltävänä vuonna noin tehtävää. Edellä mainittu luku sisältää muun muassa poliisin oma-aloitteiset tehtävät sekä ilmoitinlaitetestaukseen liittyvät puhelut. Tämän vuoksi tehtävämäärää paremmin työkuormaa kuvaa käsiteltyjen hätäpuheluiden määrä. Vuonna 2015 kokonaismäärä oli noin 2,78 miljoonaa hätäpuhelua. Hätäkeskuksille henkilöstöresurssit jaetaan hätäpuhelujen suhteellisen määrän perusteella, jotta työkuorma jakautuisi hätäkeskusten välillä mahdollisimman tasaisesti. Vuonna 2015 hätäkeskuspäivystäjä käsitteli keskimäärin noin puhelua. Vuonna 2014 vastaava luku oli noin Hätäpuhelut/hlö Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Yhteensä Muutos Hätäkeskusten toimintakyky on pysynyt hyvällä tasolla. Vertailu vuoden 2014 lukuihin ei anna täysin oikeaa kuvaa tulosten kehittymisestä johtuen sim-kortittomien puhelujen siirtämisestä nauhoitteelle. Nauhoitteen avulla pystytään vähentämään päivystäjiä turhaan työllistäviä puheluja. Nauhoite kuitenkin aiheuttaa vastausaikaviivettä siirtyessään hätäpuhelujonoon, mikä näkyy hätäkeskusten vastausprosenteissa. Vuonna 2015 hätäkeskukset vastasivat keskimäärin 92 %:iin hätäpuheluista 10 sekunnin kuluessa ja 94 %:iin 30 sekunnin kuluessa. Työajan käyttö Hätäkeskuslaitoksessa seurataan työajan kohdentumista Kieku-järjestelmän avulla. Työajan jakautumisen avulla voidaan esimerkiksi selvittää kuinka suuri osa salihenkilöstön tehokkaasta työajasta kohdistuu hätäpuhelujen käsittelyyn, tehtävänseurantaan hätäkeskuksittain. Toiminnan kehittämiseksi tulee analysoida, mihin työtehtäviin henkilöstön työpanos pääosin kohdistuu, onko painotuksissa merkittäviä eroja ja voidaanko saadun tiedon perusteella muuttaa toimintamalleja. Oheisesta kuvaajasta ilmenee vuoden 2015 osalta salihenkilöstön työajan kohdentuminen eri tehtäviin, joista mukana on kymmenen suurinta työkokonaisuutta. Työaika on ns. tehokasta työaikaa eli siinä ei ole mukana poissaolot, kuten vuosilomat tai sairauspoissaolot. Tehokas työaika on hieman alle 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Prosentuaaliset osuudet ovat kokonaistyöaikana mitattuna nyt esitettyä pienempiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

12 TOP 10 työajan käyttö % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% YHT. % KERAVA % KUOPIO % OULU % PORI % TURKU % VAASA% Hätäilmoitusten vastaanotto 61% 63% 57% 63% 61% 62% 59% TESE poliisi ja sosiaalitoimi 11% 14% 11% 11% 11% 10% 11% TESE terveystoimi ja pelalastus 10% 9% 12% 10% 10% 10% 11% Vuoromestarin tehtävät 7% 4% 7% 9% 9% 7% 9% ILMOtestaus julkisoikeude 3% 3% 3% 2% 3% 3% 4% Perehdytys 1% 2% 2% 1% 1% 1% 1% Muu osaamisen kehittäminen 1% 1% 2% 1% 1% 2% 1% Koulutus oppilaana toimipisteessä 1% 1% 1% 1% 1% 1% 1% Koulutus kouluttajana toimipisteessä 0% 1% 0% 0% 0% 0% 0% Työhyvinvointi ja virkistys 0% 0% 0% 0% 0% 1% 1% Salihenkilöstön tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia kohdentui hätäilmoitusten vastaanottoon ja tehtävänseurantaan. Hätäilmoitusten vastaanottoon käytettiin virastossa keskimäärin 61 prosenttia. Positiivista kehitys on tapahtunut Ilmoitusten vastaanottoon käytetyn työajan suhteellinen osuuden kasvaessa. Vuonna 2015 IVO-tehtäviin käytettiin 61 prosenttia työajasta, kun vuonna 2014 luku oli noin 57 prosenttia. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on välillä prosenttia. Poliisi- ja sosiaalitoimen tehtävänseurantaan on käytetty keskimäärin 11 prosenttia työajasta (vuonna 2014: 12,5 %), jossa vaihteluväli on prosenttia (vuonna 2014:10,6 16,5 %). Terveystoimen ja pelastuksen tehtävänseurantaan kohdentuu työajasta keskimäärin 10 prosenttia ja vaihteluväli on 9-11 prosenttia. Osuus on pienentynyt hieman ja vaihteluväli on kaventunut (2014: 8,8 11,9 %). Vuoromestarin tehtävien suhteellinen osuus on vähentynyt hätäkeskusten yhdistämisen myötä, koska vuoromestareita on henkilöstömäärään nähden vähemmän. Vuoromestarin tehtävien suhteellinen osuus vaihtelee nykyäänkin hätäkeskuksen koon mukaan. Keravalla vuoromestarin tehtäviin käytetään 4 prosenttia työajasta ja esimerkiksi Vaasassa ja Porissa osuus on 9 prosenttia. Henkilöstön täydennyskoulutusta järjestettiin vuonna 2014 runsaasti. Koulutuksesta melkoinen osuus kertyi Turun, Keravan ja Vaasan hätäkeskusten muutoskoulutukseen. Vuonna 2015 henkilöstökoulutuksen määrä on vähentynyt, mutta vuonna 2016 alkavat ERICA-koulutukset todennäköisesti jälleen nostavat henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan osuutta. Työaikajakaumien osalta on vaikea määritellä perusteltua tavoitetasoa. Hätäkeskuslaitoksen lakisääteiset tehtävät, kuten hätäilmoitusten vastaanotto ja tukipalvelut viranomaisille tulee priorisoida. Tehokas ja oikeisiin tehtäviin kohdistuva tekeminen tukee myös työssä jaksamista pitämällä työkuorman mahdollisimman tasaisena ja hallittavana. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

13 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitettynä virkaan 560 (91 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 55 henkilöä (9 %). Termillä "aidosti määräaikainen virkasuhde" tarkoitetaan sellaista määräajaksi nimitettyä virkamiestä, jolla ei ole virastossa vakituista taustavirkaa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa nimitettynä vakituiseen virkaan 530 (86 %) ja määräaikaiseen virkaan 85 (14 %) henkilöä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 30 henkilöllä oli taustavirka. Määräaikaisen henkilöstön osuus on edelleen vähentynyt neljä prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Henkilöstöstrategian mukainen tavoite määräaikaisen henkilöstön osuuden vähentämisestä on toteutunut rakenneuudistuksen päätyttyä. Esimerkiksi vielä vuonna 2012 määräaikaisten osuus 23,5 % henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus on nyt todennäköisesti asettunut Hätäkeskuslaitoksessa vakiintuneelle tasolleen. Viraston projekteissa käytetään paljolti omaa henkilöstä projektitöissä ja viransijaisuuksia aukeaa vuosittain melkoisesti, joten määräaikaisten osuus tuskin pienenee nykyisestä Vakituiset ja määräaikaiset Määräaikaiset Vakituiset Osa-aikaisten määrä on vähäinen, sillä henkilöstöstä neljä prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2015 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

14 Kokoaikaiset/osa aikaiset Kokoaikainen Osa aikainen Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus on ollut normaalia suurempi vuosina Tähän on suurelta osin vaikuttanut hätäkeskusten yhdistäminen ja erityisesti niihin liittyvät tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset keskuksen toiminnan lakatessa. Vuonna 2015 vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6 prosenttia (32 henkilöä). Vaihtuvuus on asettunut tasolle, joka se tulee todennäköisesti lähivuosina olemaan eli noin 5-6 prosenttiin. Eniten henkilöstöämme siirtyy toiseen valtionhallinnon virastoon. Toiseksi eniten vaihtuvuutta syntyy henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle, jonka määrä on vuosittain noin henkilöä. Vakituiseen virkaan nimitettiin vuonna 2015 yhteensä 63 henkilöä eli tulovaihtuvuus oli 11 %. Vakituisiin virkoihin siirtyy paljon virastossa määräaikaisessa virkasuhteessa olevia. Tulovaihtuvuus on ollut suurempi kuin lähtövaihtuvuus. Tämä kehitys näkyy myös määräaikaisten virkamiesten osuuden vähenemisenä. Tällä toivotaan olevan henkilöstön pysyvyyttä lisäävä vaikutus. Ylisuuri lähtövaihtuvuus aiheuttaa virastossa osaamisvajetta, kuormittaa henkilöstöä ja aiheuttaa kustannuksia. Normaalina ja tavoiteltavana vaihtuvuutena voidaan pitää noin viiden prosentin lähtövaihtuvuutta. Erosuunnat % Erosuunta tuntematon 25% 9% 9% 9% Kunta tai kuntayhtymä Muu erosuunta 6% 3% Muu valtion ulkopuol. sektori 34% Toinen valtion virasto/laitos Työkyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

15 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2015 lopussa naisia oli 372 (60 %) ja miehiä 243 (40 %). Sukupuolijakauma on pysynyt samankaltaisena useiden vuosien ajan eikä siihen ole odotettavissa olevia muutoksia Sukupuolijakauma Nainen Mies Vakituisessa virassa naisia on 319 (60 %) ja miehiä 211 (40 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia on 53 (62 %) ja miehiä 32 (38 %). Vakituisen ja määräaikaisten osuudet korreloivat koko henkilöstön sukupuolijakauman kanssa eli nimitysten osalta sukupuolten välinen tasa-arvo näyttää toteutuvan hyvin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

16 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ik kä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikuseamman vuoden. Hätäkeskuslaitoksen suurimmat ikäryhmät olivat ja Ikärakennee on pysynyt samankaltaisena eli henkilöstön suhteellinen ja- kautuminen eri ikäryhmiin on säilynyt.. Tähän on vaikuttanut henkilöstön vaihtuvuuden li- sääntyminen viime vuosina. Vaihtuvuuden ollessa vähäinen, henkilöstön keski-ikä luon- nollisesti alkaa nousta. vuonnaa 2015 oli 43,3 vuotta. Keski-ikä on pysynyt vuoden tasolla Ikäjakauma Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

17 3.3. Eläköityminen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön ikäjakauma on suhteellisen tasainen eikä erityisen suurta eläkepoistumaa ole ilmennyt tai ole lähivuosina odotettavissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina vanhuuseläkkeelle arvioidaan jäävän vuosittain noin henkilöä. Erityistä eläkepoistuman lisäystä tai toisaalta vähenemää ei ole tilastojen mukaan ennustettavissa, vaan poistuma tulee pysymään samankaltaisena lähivuodet. Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä Hätäkeskuslaitoksessa on vuosittain noin 5-10 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2015 edellä mainituilla osa-aikaisilla eläkkeillä oli yhteensä 10 henkilöä osa aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

18 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2015 oli 4.3. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17,7 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 18 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 300 henkilöä. Koulutuksen määrä oli vähäisempää kuin edellisenä vuonna. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Operatiivista kouluttajakoulutusta ei järjestetty vuonna 2014 vaan hätäkeskuksia ohjeistettiin pitämään edellisten vuosien kouluttajakoulutusten aiheita henkilöstölleen. Operatiiviset päivät järjestettiin vuoromestareille ja hätäkeskusten päälliköille ja uutuutena ylipäivystäjäpäivät. Hallinnollisen koulutuksen teemoina olivat mm. ACTA, Kieku-järjestelmän kertaus, virkamiesoikeus, ajanhallinta, defusing-toiminta sekä kouluttajan taidot. Hallintosihteereitä osallistui HAUS:n henkilöstöasiainhoidon tutkintoon. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Poliisiammattikorkeakoululta, Suomen Yhteisöakatemiasta, Winnovasta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laa- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

19 juus vuonna 2015 oli 2662 oppimistyöpäivää eli 4,6 pv/htv ja koulutuspalvelujen ostoihin rahaa käytettiin 159 e/htv. Koulutuspäivien määrä on viime vuosiin verrattuna laskusuunnassa, sillä massiivinen hätäkeskusten yhdistymisiin liittynyt muutoskoulutus päättyi vuonna Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on säilynyt ennallaan. Hätäkeskusten koulutuksen kattavuutta on pyritty parantamaan yhtenäisellä koulutussuunnittelulla, koulutusmateriaaleilla sekä koulutusten järjestämistä tukevalla työvuorosuunnittelulla. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus pv/htv 6 pv 5,1 pv /htv ,7 pv 161 * 292 ** 7,4 pv 108 * 218 ** 4,7 pv * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Koulutuspäivät toimipisteittäin Toimipiste Keravan hätäkeskus Kuopion hätäkeskus Oulun hätäkeskus Porin hätäkeskus Turun hätäkeskus Vaasan hätäkeskus Keskushallinto Koko virasto pv/htv 4,1 pv 3,1 pv 2,6 pv 4,1 pv 8,9 pv 5,7 pv 3,6 pv 4,7 pv 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Rakenneuudistuksen aikana järjestettiin ylimääräisiä kursseja lisääntyvän vaihtuvuuden paikkaamiseksi. Vuosina on palattu normaalin järjestämisrytmiin eli yksi aloittava kurssi vuodessa. Vuonna 2015 hätäkeskuspäivystäjäkurssi alkoi elokuussa. Tulevien vuosien osalta haasteena on arvioida lähtövaihtuvuuden kehittyminen sekä tulevien rekrytointien määrä siten, että valmistuneiden määrä vastaisi mahdollisimman hyvin Hätäkeskuslaitoksen tarpeeseen. Noin 5-6 prosentin lähtövaihtuvuuden toteutuessa hätäkeskuspäivystäjäkurssilta valmistuneiden määrä ei riitä kattamaan poistumaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

20 Hätäkeskuspäivystäjäkoulutus toteutetaan entiseen tapaan Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hätäkeskuslaitos tekee aktiivista yhteistyötä molempien oppilaitosten kanssa". Koulutuksen aloitus ja paikkakunta Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa Kuopio) 24 opiskelijat valmistuvat v (Kuopio) 24 v. 2015: (86 % valmistuneista) 2013 (Tampere ja 48 v. 2014: (78 % valmistuneista) Kuopio) 2012 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2013: (71 % valmistuneista) Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

21 5 Työhyvinvointi Työhyvinvointi on tasapainoa työn, työolojen ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvointi vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että tehdyn työn laatuun. Hyvin organisoitu työ, hyvä työympäristö ja työilmapiiri sitouttavat henkilöstön organisaation tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään aktiivisin toimenpitein ja työntekijöiden työkykyä alentavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähiesimiehen rooliin kuuluu alaisen jaksamisen seuraaminen. Yksilölliset sekä ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät otetaan mahdollisimman hyvin huomioon päivittäisjohtamisessa, töiden suunnittelussa, organisoinnissa ja työympäristössä. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua ja suunnitelmallista ja sen tulee olla osa työpaikan jokapäiväistä toimintaa. Toimipisteet laativat vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tyky- ja virkistystoimintaa. Toimintaa varten on budjetoitu 150 e/htv. Jokainen toimipiste laatii suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksessa toimii valtakunnallinen työhyvinvointiryhmä, johon kuuluu eri ammattialan edustajia eri toimipaikoista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata viraston työhyvinvointitoimintaa sekä kehittää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa organisoimalla valtakunnallisia teemapäiviä tai tapahtumia, joita vuonna 2015 olivat Kesäksi kuntoon -kuntokampanja huhti-toukokuussa ja Haasta työtoveri -kampanja marrasjoulukuussa. Lisäksi ryhmä järjesti toimipisteiden tyhy-yhdyshenkilöiden tapaamisen syyskuussa. Vuoden 2015 alusta lukien valtakunnallisen työhyvinvointiryhmän toiminta laajennettiin käsittämään myös työsuojelun valtakunnallisen toiminnan kehittämistä ja ohjausta. Tällä on pyritty aktivoimaan sekä työsuojelu- että työhyvinvointitoimintaa kokonaisuudessaan Työtyytyväisyys ja esimiestoiminnan arviointi Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyytyväisyysbarometrilla. Hätäkeskuslaitoksen tulokset ovat virastotasolla muuttuneet hyvin vähän vuosina Muutokset ovat niin vähäisiä, eikä selvää muutosta kumpaankaan suuntaa ole tapahtunut. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on suurempaa. Muutoksen kohteena olleissa hätäkeskuksissa työtyytyväisyys aluksi heikkeni, mutta työtyytyväisyys on saatu parantumaan yhdistymisten toteuttamisen jälkeen. Näin merkittävä rakenteellinen muutos vaikuttaa väistämättä työtyytyväisyyteen, ja uusien keskusten haasteena on aluksi luoda yhteinen työkulttuuri, jossa vanhoista totutuista tavoista Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

22 joudutaan luopumaan. Parhaimmatt tulokset Hätäkeskuslaitoksessa on vuodesta toi- seen ollut työilmapiiri ja yhteistyö-os siossa ja heikoimma at tulokset kolmena viimeisenä vuotena on ollut kehittymisen tuki -osiossa. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotaso oisesti että ä toimipisteittäin. Nii- den perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle. Vuonna 2016 toteutetaan esimiestoiminnan arviointi kaikkien kaikissa toimipisteissä. Lähiesimiesarvioinnin tutkimuksen toteuttaa Innolink Oy. Kohderyhmänä hätäkeskuk- sissa ovat vuoromestarit, apulaispäällikkö ja päällikkö. KeskushalK linnossa kysely kos- kee yksiköiden päälliköitä. Tavoitteena on kartoittaa kattavasti k Hätäkeskuslaitoksen esimiestyön nykytilaa, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Esimiesarvioinnin tuloksia hyödynnetään laitoksen henkilöstöjo ohtamisen tilan arvioimisessa ja kehittämistoimen- piteiden suunnittelussa. Kyselyn aineistoa voidaan myös hyödyntää osallistuvien esi- miesten kehityskeskusteluissa. Tutkimuksen yleisten kehittämistavoitteiden lisäksi sen avulla a esimiehet saavat palau- tetta omasta toiminnastaan. Saamansa palautteen perusteella hee voivat itse arvioidaa ja kehittää esimiestyötään. Vastaava arviointitutkimus toteutettiin keväällää 2014 keskushallinnossa sekä Oulun ja Kuopion hätäkeskuksissa.. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

23 5.2. Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Kelan järjestämä Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusmuoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Ryhmäkoko on 10 henkilöä. Hätäkeskuslaitos on hakenut vuosittain Kelalta henkilöstölleen 1-2 Aslakkuntoutusjaksoa. Vuonna 2015 käynnistettiin yksi ASLAK-kurssi, jonka kohderyhmänä oli koko henkilöstö. Vuosina 2014 ja 2012 on käynnistetty kurssit, jonka kohderyhmä oli päivystyshenkilöstö. Vuonna 2013 ASLAK-kurssia ei järjestetty pienen osallistujamäärän takia. Aslakkuntoutus toteutetaan Rokuan kylpylähotellissa. Hätäkeskuslaitos on hakenut vuosittain kelalta myös TYK-kuntoutusta, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä on tarkoitettu 6-8 henkilölle. Vuonna 2015 käynnistyi kaksi ryhmää; toisessa kohderyhmänä päivystyshenkilöstö ja toisessa koko viraston henkilöstö. TYK-kuntoutukset toteutetaan Ikaalisten kylpylässä Työtapaturmat Vuonna 2015 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 13 tapausta, joista kertyi 136 sairauspäivää. Tyypillisin sairauspäivien kesto oli 4-10 päivää. Hätäkeskuslaitoksessa yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat, kuten liukastuminen tai kaatuminen. Hätäkeskuslaitoksessa ei työn luonteesta ja työympäristöstä johtuen käytännössä tapahdu fyysiseen työturvallisuuteen tai sen puutteisiin liittyviä tapaturmia. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

24 Työtapaturmat Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolojen kokonaismäärä on hieman laskenut vuoteen 2014 verrattuna (2013: työpäivää, 2014: työpäivää, 2015: työpäivää). Henkilöstön määrään suhteutettuna sairauspoissaolot ovat jatkaneet kasvuaan. Vuonna 2013 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä työpäivinä oli 16,5 työpäivää henkilöä kohden, vuonna 2014 luku oli 17,5 työpäivää ja vuonna 2015 luku oli 18,6 työpäivää. Jaksotyötä tekevän henkilöstön sairauspoissaolot ovat huomattavasti hallintohenkilöstön poissaoloja suuremmat. Vuonna 2015 salihenkilöstön sairauspoissaolot olivat keskimäärin 20,4 työpäivää henkilöä kohden, kun vuonna 2014 poissaolot olivat 19,2 työpäivää. Vuoden 2015 aikana on edelleen aktivoitu esimiehiä toteuttamaan varhaisen välittämisen mallin mukaisia toimintamalleja, aktivoimaan puheeksiottokeskusteluja ja viemään asian tarvittaessa jatkokäsittelyyn työterveyshuoltoon työkykyneuvotteluun. Sairauspoissaolojen vähentäminen on koko työyhteisön etu, koska vuositasolla sairauspoissaolojen aiheuttama poistuma on noin henkilötyövuoden tasolla. Yhtä hätäkeskusta kohden se tarkoittaa noin 6-8 henkilötyövuoden mukaista poistumaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

25 14000 Sairauspoissaolot työpäivinä Kaikki Hallinto Toiminta , sairauspoissaolot, työpv/htv 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Päivystyshenkilöstö Hallintohenkilöstö Kaikki yhteensä 0,0 KERAVA KHA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA Yhteens ä Päivystyshenkilöstö 19,1 0,0 25,1 26,4 14,7 12,9 25,6 20,4 Hallintohenkilöstö 8,6 11,4 10,4 6,9 5,0 13,2 4,6 9,6 Kaikki yhteensä 18,2 11,4 23,5 24,2 13,5 12,9 23,0 18,6 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

26 Sairauspoissaolot työpäivää/htv 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Kaikki 15,9 16,0 15,9 16,2 17,5 18,6 Hallinto 8,0 10,2 8,6 7,5 9,7 9,6 Toiminta 18,0 17,3 17,6 18,2 19,2 20,4 Työterveyshuollon tilastojen mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt) ja erilaiset infektiosairaudet. Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi Hätäkeskuslaitoksessa tehdään aktiivista yhteistyötä työpisteiden ergonomian parantamiseksi. Influenssan varalta henkilöstöllä on mahdollisuus työnantajan kustantamana hankkia influenssarokotus. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

27 Viraston sairauspoissaolopäivistä suurin osuus muodostuu pitkistä, vähintään 30 kalenteripäivää kestävistä sairauslomista. Varhaisen välittämisen mallia toteuttamalla ilmeneviin työkykyongelmiin reagoidaan nopeasti, jotta vältyttäisiin pitkiltä sairauspoissaoloilta. Neljännes poissaoloista muodostuu lyhyistä 1-3 päivän poissaoloista ja noin 47 prosenttia poissaoloista enintään kymmenen päivän mittaisista poissaoloista. Kaikki sairauspäivät ,36% 20,70% 25,87% 22,06% Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tarjoamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin Työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Tämän lisäksi virastotasoisesti toimii työsuojelun keskustoimikunta, jonka jäsenistä kaksi edustaa Hätäkeskuslaitosta, muut keskustoimikunnan jäsenet edustavat henkilöstöä heitä edustavien sopijaosapuolien nimeäminä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Viraston työsuojeluorganisaatiota ollaan muuttamassa työsuojelun keskustoimikunnan osalta. Jatkossa koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmässä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Tämä foorumi on korvannut työsuojelun keskustoimikunnan toiminnan. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

28 6 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut pääsoin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Oulun hätäkeskuksen työterveyshuollon palveluista vastaa Attendo Oy. Sopimus työterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksessa toimii työterveyshuollon ohjausryhmä, jossa on jäseniä sekä Hätäkeskuslaitoksesta että Terveystalosta. Ohjausryhmä seuraa säännöllisesti työterveyshuollon palvelujen laatua, sairauspoissaolojen kehitys ja laatii vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Sairauspoissaolojen hallinta ja varhaisen välittämisen mallin toteuttaminen ovat edelleen painopisteitä, joita pyritään kehittämään työterveyshuollon palvelujen avulla. Kaikissa hätäkeskuksissa noudatetaan yhteistä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja toimintatapoja. Yhteiset mallit on otettu samankaltaisina käyttöön myös Oulun hätäkeskuksen palveluntarjoajan osalta. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty Kelan palauttamat kustannukset. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2015 olivat euroa. Kustannukset ovat nousseet vuodesta 2014 noin euroa. Vuonna 2015 työterveyshuollon kustannukset suhteutettuna toteutuneeseen htvmäärään olivat 852 euroa (2014: 667 e, 2013: 558 e, 2012: 586 e, 2011: 479 e, 2010: 527 e). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

29 Työterveyden kustannukset Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset , , , , , , , ,00 0, Korvausluokka I , , , , ,00 Korvausluokka II , , , , ,00 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

30 Yllä olevasta kuvaajasta nähdään, että työnantaja on panostanut ennalta ehkäisevään toimintaan, joiden kustannukset ovat nousseet vuosina Sairaanhoitoon liittyvät kustannukset ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Työterveyshuollon kustannukset ovat kokonaisuutena nousseet, vaikka henkilöstön määrä on merkittävästi aiempia vuosia vähäisempi. Tulevien vuosien haasteena on saada työterveyshuoltoon tehty panostus näkymään vähäisempinä sairauspoissaoloina. Tähän vaikuttaa työterveyshuollon ohella merkittävästi laadukas esimiestoiminta. Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan on täytettävä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet ja palveluiden on oltava maksuttomia työntekijöille. 7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisesta vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hätäkeskuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosiksi Suunnitelma päivitetään vuoden 2016 aikana ja sisällytetään viraston henkilöstösuunnitelmaan, joka laaditaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu Työhyvinvoinnin käsikirja sekä Henkilöstön kehittämisen käsikirja, jotka ohjaavat viraston toimintaa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin käsikirjassa on toimintaohjeet kaikenlaisen häirinnän torjumiseksi työyhteisössä. Oheinen kuvaaja kertoo vaativuusluokkaan sijoittuvien naisten ja miesten keskinäisestä palkkaerosta. Vaativuusluokan ideaaliarvo on 100, jolloin sukupuolten kokonaispalkat ovat samansuuruiset. Mikäli arvo on alle 100, on naisten palkkaus pienempi ko. vaativuusluokassa. Yli sadan arvo tarkoittaa, että naisten palkkaus on miesten palkkausta korkeampi ko. vaativuusluokassa. Tyhjiä kohtia ei voida näyttää liian pienen vertailuryhmän takia. Oheisen kuvaajan mukaan palkkauksellinen yhdenvertaisuus sukupuolien välillä eri vaativuusluokissa toteutuu Hätäkeskuslaitoksessa hyvin, sillä kaikki indeksiluvut ovat hyvin lähellä arvoa 100. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

31 Samapalkkaisuusindeksi C D Da DII DIII E EII EIII F FII FIII GII ,5 101,8 98,3 103,0 98,2 88,2 100,5 97,4 103, ,6 92,8 93,6 97,0 100,7 97,2 100, ,4 98,1 95,9 98, ,1 97,5 100,9 102,0 Hätäkeskuslaitoksen VMBaro -kysely seuraa sukupuolten tasa-arvon toteutumista sekä oikeudenmukaisuuden ja inhimillisen kohtelun toteutumista niin esimiehen kuin työtovereiden taholta. Edellä mainittuja osa-alueita koskevat tulokset ovat olleet hyvät jo aiempina vuosina. Vuonna 2015 tehdyn kyselyn tulosten perusteella tilanne on säilynyt ennallaan. Sukupuolten tasa arvon toteutuminen ja oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu Lähde: VMBaro Sukupuolten tasa arvon toteutuminen työyhteisössä 4 3,8 3,6 3,4 3,2 Oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu esimiehen taholta Oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu työtovereiden taholta ,69 3,62 3,59 3,71 3,72 3,68 3,65 3,64 3,62 3,66 3,7 3,63 3,79 3,71 3,67 3,72 3,83 3,82 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK