Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Transkriptio

1 Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to klo Pauli Forma 1

2 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus (2012): Valtuutetut tuntevat muita avainhenkilöryhmiä huonommin varhaiseläkkeistä työnantajalle aiheutuvat kustannukset. Kuntatyö 2010-tutkimus (2009): Poliittisten päättäjien suhtautuminen työhyvinvointitoimintaan on muita ryhmiä kielteisempää. Kuntajohtajien työhyvinvointitutkimus (2011): Kunnanhallitusten toiminnan tulisi olla strategisempaa. Kuntien avainhenkilötutkimus (1999): Mitä myönteisempää päättäjien suhtautuminen työhyvinvointitoimintaan on, sen laajempaa toiminta on Pauli Forma 2

3 Eri avainhenkilöryhmien suhtautuminen työhyvinvoinnin edistämiseen Kuntatyö 2010 tutkimuksen mukaan Poliittiset päättäjät Esimiehet Työntekijät Järjestöjen edustajat Kunnan johto Työterveyshuolto % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvin positiivinen Melko positiivinen Melko negatiivinen Hyvin negatiivinen Pauli Forma 3

4 Miksi valtuutetut suhtautuvat varauksellisemmin työhyvinvointiasioihin? Muut asiat vievät huomion päätöksenteossa Asiaa ei ehkä tunneta, merkitystä ei ymmärretä Käsitykset toiminnasta ehkä vanhanaikaisia Työkyky- ja työhyvinvointiasioita koskeva informaatiovirta ei ehkä tavoita päättäjiä Johtamisjärjestelmä ei sisällä työhyvinvointi- ja työkykynäkökulmia tavoitteet, mittarit, arviointi Pauli Forma 4

5 Työhyvinvointi vaikuttaa monesta suunnasta organisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen Työpaikka: - Työkyvyttömyyskustannusten suora vaikutus (sairausajan palkat, työkyvyttömyyseläkemaksut, työtapaturmamaksut, työterveyshuolto) Asiakas: - Asiakkaiden tyytyväisyys tuotettuun palveluun/puuttuvan henkilöstöresurssin vaikutus mahdollisuuteen täyttää palvelulupaus Prosessit: - Työkyvyttömyyden vaikutus työn sujumiseen ja prosessien toimivuuteen, mahdollisesti korkeammat työn tuottamisen kustannukset Henkilöstö: -Työkyvyttömyyden aiheuttaman henkilöstövajauksen merkitys: o työtyytyväisyyteen ja kuormittuneisuuteen o vaihtuvuuteen o työnantajamielikuvaan Pauli Forma 5

6 Miksi valtuutetun tulisi kiinnostua kuntatyöntekijän työhyvinvoinnista? Työhyvinvointi vaikuttaa kuntapalvelujen tuloksellisuuteen. Työhyvinvoinnin ongelmat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia työnantajille. Työhyvinvointi rakentaa kunnan rekrytointikykyä, joka vain korostuu tulevaisuudessa. Kiinnostukseen vaikuttaa valtuutetun tausta, perehtyneisyys, kiinnostuksen suuntautuminen Pauli Forma 6

7 Valtuutettujen taustatietoja Työskentelysektori % Yksityinen 46,5 Muu 18,1 Valtio 7,7 Yhdistys/järjestö/kirkko 4,6 Kuntasektori 23,1* 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 YHT 100,0 0,0 * 13 % valtuutetuista työskentelee omassa kunnassaan. Ikä v v v v v. Lähde: Suomen Kuntaliitto Pauli Forma 7

8 Työkyvyttömyyden kustannukset suhteessa palkkasummaan Kaupungit keskimäärin Osuus KuEL-palkkasummasta Osuus VaEL-palkkasummasta Osuus palkkasummasta Pauli Forma Varhe-maksut KuEL-järjestelmään VaELtk-maksut Sairauspoissaolokustannukset Työterveyshuollon kustannukset Tapaturmamaksut Työkyvyttömyyden suorat kustannukset Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset Lähde: Kevan Kaari-laskuri. 1,4 % 0,5 % 4,5 % 0,4 % 0,4 % 6,7 % 13,6 % 8

9 Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset Työkyvyttömyyseläkkeet maksavat kunnallisessa eläkejärjestelmässä kokonaisuudessa noin 440 miljoonaa euroa (v. 2010). Esimerkki työkyvyttömyyskustannuksista isossa kaupungissa: Sairauspoissaolojen kustannukset 25,1 milj. euroa. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 3,9 milj. euroa Työtapaturmamaksut 1,2 milj. euroa VaEL-työkyvyttömyyseläkemaksut 0,5 milj. euroa Työterveyshuollon kustannukset 1,8 milj. euroa YHTEENSÄ: 32,4 milj. euroa Kustannusten osuus palkkasummasta 5,9 % Pauli Forma 9

10 Strateginen työhyvinvointitoiminta on yhteistyötä ja työnjakoa Valmistelee strategiset linjaukset henkilöstövoimavarojen kehittämisessä Toimii strategian mukaisesti ja sopii yhteistoiminnassa käytännöistä Kehittää seuranta- ja arviointivälineitä, tuottaa tietoa strategiselle tasolle Arvioi ja kehittää käytäntöjä, menetelmiä ja ohjeita, vastaa toimintamallien kehittämisprosesseista Edistää henkilöstön osallistumismahdollis uuksia Henkilöstöja toimialajohto -mahdollistava taso Poliittinen ja ammatillinen johto strateginen taso Lähiesimiehet ja työyhteisö -toteutettava taso Päättää organisaation tavoitteista ja linjauksista työhyvinvointitoiminta on strategista henkilöstöjohtamista sekä resursseista palvelu-ja kuntastrategialähtöisesti Seuraa ja arvioi henkilöstön hyvinvointia Päättää työssä jatkamisesta ja hyvinvointia työssä tukevista toimintamalleista Vastaa työyksikön toiminnan sujuvuudesta ja arvioinnista Ennakoi ja tukee aktiivisesti työhyvinvoinnin edistämistä Osallistaa työntekijöitä työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen Pauli Forma 10

11 Poliitikkojen vastuu Perehtyä, sitoutua ja luottaa Tehdä rationaalisia päätöksiä Tehdä strategiset valinnat ja määritellä selkeät tavoitteet Päätöksenteon johdonmukaisuus ja jatkuvuus Antaa työrauha johtajille ja esimiehille Hoitaa toiminnan arviointi kuntoon, reagoida ja kehittää Lähde: Katriina Laaksonen Kevan Jatkamispaneelissa Pauli Forma 11

12 Tulevaisuus Rakenneuudistusten myötä organisaatioiden koko kasvaa, jolloin johtaminen ja johtamisjärjestelmät muodostuvat ammattimaisemmiksi. Eläkepoistuman myötä työnantajakuvan vaalimisen merkitys korostuu. Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin ja työkykyasioiden strateginen merkitys korostuu. Ikärakenteen vanhenemisen myötä eläkeläisten osuus valtuustoista kasvaa. Tämä saattaa vaikuttaa työelämäkysymysten painoarvoon Pauli Forma 12

13 Lopuksi Valtuutetut saattavat erikoistua oman mielenkiintonsa mukaan eri asioihin. Koska työhyvinvointiasiat liittyvät niin monella tavalla kuntaorganisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen, kaikkien valtuutettujen tulisi olla kiinnostuneita niistä samalla tavoin kuin esimerkiksi talousasioista. Kuntaorganisaation johtamisjärjestelmä tulisi rakentaa sellaiseksi, että työhyvinvointi- ja työkykyasiat ovat osa sitä Pauli Forma 13