Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2017

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Työhyvinvointi Työtyytyväisyys ja esimiestoiminnan arviointi Kuntoutus Työtapaturmat Sairauspoissaolot Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

3 Johdanto Hätäkeskuslaitoksen vuosi 2017 on sujunut kokonaisuudessaan hyvin. Operatiivisessa toiminnassa saavutettiin tulostavoitteet. Vastausaikaprosentti nousi edellisestä vuodesta 2 prosenttia 10 sekunnissa vastatuissa ja 3 prosenttia 30 sekunnissa vastatuissa puheluissa. SIM-kortittomien puhelujen nauhoitteen purkaminen ja siitä aiheutuneet raportointiongelmat korjaantuivat ja operatiivisen toiminnan tuloksia ja palvelutasoja oli helpompi analysoida. Hätäkeskuslaitoksessa oli käytettävissä kuluneen vuoden aikana 622 henkilötyövuotta. Vuoden mittaan ilmeni, että toteuma tulee jäämään huomattavasti alle käytettävissä olevien resurssien. Henkilötyövuosien täyttöaste oli noin 93 % eli 38 henkilötyövuotta jäi käyttämättä, pääosin operatiivisella puolella. Rekrytointien määrän ja ketjuttamisen ohella heikkoon käyttöasteeseen vaikuttaa rekrytointihaasteet. Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden omaavia hakijoita ei juuri työmarkkinoilla ole. Vuodesta 2017 selvittiin loppujen lopuksi kohtuullisesti, sillä vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5 prosentin ja tulovaihtuvuus 8 prosentin tasolla. Hätäkeskuspäivystäjien riittävyys on ollut esillä viime vuosina ja sitä yritetään paikata kuluvana vuonna Vaasassa aloittavalla hätäkeskuspäivystäjäkurssilla. Työvuorosuunnittelu ja jaksotyö ovat virastossamme merkittävässä roolissa. Noin 85 prosenttia henkilöstöstämme tekee jaksotyötä. Virastossa on käytössä kaksi työvuoromallia, joihin otettiin ns. kiky-muutosten myötä myös 10-tunnin työvuorokierto. Keravan hätäkeskuksen siirryttyä 12 ryhmään on ilmennyt tarvetta suunnitella kokonaan uutta mallia, jossa olisi mahdollisuus tehdä myös 8-10 tunnin vuoroja. Lisäksi selvitetään erilaisten työvuorosuunnittelun optimointiohjelmien käyttökelpoisuutta yhdenmukaistamaan ja helpottamaan työvuorosuunnittelua verkottuvassa ympäristössä. Työvuorosuunnittelun pelisääntöjä on yhdenmukaistettu päivittämällä jaksotyöaikaohje ja työvuorosuunnittelun käsikirja sekä yhteisten palaverien myötä. Sairauspoissaolot pysyivät vuoden 2016 tasolla. Päivystyshenkilöstön sairastavuus pysyi edellisvuoden tasolla, mutta hallintohenkilöstön sairastavuus lisääntyi 1,5 työpäivää. Sairauspoissaolot ovat edelleen huolestuttavan korkeat, joten niiden vähentämiseen tähtäävänä toimenpiteenä aloitettiin syksyllä Työkyky2020:ksi nimetty hanke yhdessä Hanselin, Valtiokonttorin ja Emkine Oy:n kanssa. Tavoitteena on osallistavien työpajojen kautta parantaa työkyvyn ja työterveyshuollon johtamista. Vuonna 2016 aloitettiin uuden strategian mukaisesti sekä operatiivisen että hallinnollisen toiminnan verkottumisen valmistelut. Syksyn 2017 aikana suunnittelua on jatkettu ja henkilöstöhallinto verkotetaan kuluvan kevään aikana. Johtokeskus aloitti joulukuussa 2017 operatiivisen toimintansa, millä tavoitellaan parempaa tilannekuvaa ja valmiutta virastossa. Operatiivisen tietojärjestelmän ERICAn käyttöönotto siirtyi vuodelta 2017 ja tällä hetkellä ensimmäinen keskus voisi aikaisintaan ottaa käyttöön sen syksyn 2018 aikana. Henkilöstöpäällikkö Antti Koskela Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

4 1 Henkilöstöstrategia Vuonna 2016 aloitettiin uuden henkilöstöstrategian mukainen toiminta. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa, jolla tuetaan viraston strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiassa valitaan linjat henkilöstöjohtamiselle, henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle sekä työhyvinvointitoiminnalle. Henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö toimii ammattimaisesti auttamisen ketjun ensimmäisenä lenkkinä. Henkilöstöstrategiaan on valittu neljä pääteemaa, joille kullekin on määritelty tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet: 1. Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 2. Olemme houkutteleva ja henkilöstöään arvostava työnantaja 3. Huolehdimme henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisen kehittämisellä turvaamme laadukkaat hätäkeskuspalvelut 4. Edistämme aktiivisesti työhyvinvointia ja olemme kaikki mukana sen kehittämisessä Henkilöstöstrategiaan valituille painopistealueiden toteuttamiseksi laadittiin henkilöstösuunnitelma, johon on kirjattu strategisia valintoja toteuttavat konkreettiset toimenpiteet, vastuutahot ja niitä koskevat mittarit. Henkilöstöstrategian ja - suunnitelman toteutumista seurataan vähintään vuosittain tulostavoitteiden seurannan ja määrittelyn yhteydessä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

5 2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2017 palkkakustannukset ovat kokonaisuutena pysyneet samalla tasolla kuin vuonna Henkilötyövuositoteuma vaikuttaa suoraan henkilöstökustannuksiin, vuonna 2017 henkilötyövuositoteuma oi 583 ja vuonna 2016 henkilötyövuositoteuma oli 581. Yhden henkilötyövuoden keskiarvoinen kustannus on noin euroa. Tehdyn työajan palkka sisältää kiinteät kuukausipalkat, työaikakorvaukset, ylityökorvaukset sekä toisaalta sairausvakuutuksen korvaamat palkkakustannukset. Kiinteät palkkakustannukset ovat pysyneet ennallaan htv-kertymän mukaisesti. Työaikakorvaukset ja ylityökorvaukset ovat pysyneet myös samalla tasolla vuoteen 2016 verrattuna. Välilliset palkkakustannukset sisältävät lomarahat, sairausaikalisät, vuosilomalisät ja mm. luottamusmiespalkkiot. Välilliset palkkakustannukset määräytyvät pääsääntöisesti henkilöstömäärän mukaan. Sairausaikalisät ovat vähentyneet hieman enemmän, koska sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoteen 2015 verrattuna. Sosiaaliturvaan liittyvät työvoimakustannukset laskivat viime vuonna lähes miljoona euroa. Tämä johtuu pääosin työnantajan eläkemaksujen pienenemisestä. Työterveyshuollon kustannukset laskivat noin euroa edellisvuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset ovat aiempina vuosina olleet noususuunnassa, mutta vuonna 2016 suunta kääntyi laskuun. Nousu on johtunut pääosin siitä, että työterveyshuollon roolia työkykyasioiden kokonaisvaltaisessa hoitamisessa on lisätty. Työterveyshuollon ja viraston toimintatapoihin on kuitenkin kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ja tältä osin on tavoiteltu myös alhaisempia kustannuksia palvelustasoa kuitenkaan heikentämättä. Varsinaisten henkilöstökulujen lisäksi henkilöstökustannuksia muodostuu välillisistä kustannuksista, joita ovat mm. työterveyshuolto, tyhy- ja virkistystoiminta, virkapuvut sekä työpaikkaruokailun tukemisesta aiheutuvat kustannukset. Työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan on vuonna 2017 käytetty hieman edellisvuotta enemmän. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

6 kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaat Työsuojeluvalt Luottamusmies Virkasuhteisten palkkiot Lomapalkkojen hlöstösivukulun muutos Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvak.maksun sosiaaliturv Lomapalkkavelan muutos Henkilöstökulut Muut välilliset kustannukset Virkapuvut Työterveyshuolto Pal. työterv.huollon kulut Virkistys Tyky Työhyvinvointi ja virkistys Koulutus Työpaikkaruokailu tot htv , euroa/htv e/htv e/htv e/htv e/htv e/htv Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

7 Henkilöstökulut euroa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

8 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa päivystystoiminnassa työskentelee noin 83 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluvat mm. viraston hallinnon-, tietohallinnonsekä kehittämistoiminnan tehtävissä työskentelevät virkamiehet, kuten päälliköt, asiantuntijat, suunnittelijat sekä sihteerit. Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2017 lopussa 607 henkilöä. Vuonna 2016 henkilöstön lukumäärä oli 601. Enimmillään henkilöstömäärä oli vuonna 2010, jolloin viraston palveluksissa oli 759 henkilöä. Henkilöstöryhmä KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA Yhteensä Asiantuntijat Esimies Johto 2 2 Päivystyshenkilöstö Toimihenkilöt Työllistetyt VS 1 1 Kaikki yhteensä Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaativuusluokkiin A-GIV. Ohessa on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin Taulukon Euro-pylväs tarkoittaa euromääräisiä sopimuspalkkoja, joita ei ole sijoitettu palkkataulukon vaativuusluokkiin. C ilmoitinlaitetestaajan tehtävät D hätäkeskuspäivystäjät Da hätäkeskusten hallintosihteerit, taloushallinnon sihteerit DII hallintosihteerit DIII ylipäivystäjät EII vuoromestarit F - FIII asiantuntijat, suunnittelijat, erityisasiantuntijat GII-GIII apulaispäälliköt, hätäkeskusten päälliköt, hallinto- ja tukihenkilöstön päällikkövirkamiehet Henkilöstön määrä painottuu selvästi salitoiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli D-, DIII- ja EII vaativuusluokkiin, joita on henkilöstöstä hieman yli 80 %. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä on melko tarkkaan viraston sukupuolijakauman mukainen eli naisia henkilöstöstä on noin 60 %. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä naisten suhteellinen osuus pienenee. Tämä on tyypillinen ilmiö eri työpaikkojen henkilöstö- ja tehtävärakenteessa. Naisia hakeutuu toistaiseksi miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

9 Vaatiluokat/sukupuoli B C D Da DII DIII E EII F FII FIII G GII GIII GIV EUR O Mies Nainen Kaikki yhteensä Sivutoimet Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö voi tehdä virkatyön ohella sivutointa. Sivutoimen tekeminen edellyttää virkamieheltä ilmoitusta sivutoimesta eikä sivutointa voi hoitaa työajalla. Sivutoimien lukumäärää on seurattu tilastollisesti vuodesta 2013 lukien. Virastossa on tehty välisenä aikana 142 sivutoimi-ilmoitusta. Pääosa sivutoimi-ilmoituksista koskee päivystyshenkilöstöä (126 kappaletta). Noin 23 prosenttia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä hoitaa virkatyön lisäksi muuta tointa. Henkilöstön kielitaito Hätäkeskuslaitoksessa maksetaan toisen kotimaisen kielen hallinnasta 40 euron suuruista kielilisää. Lisän maksaminen edellyttää, että henkilö kykenee ja on sitoutunut hoitamaan päivystystehtäviä molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisän saadakseen henkilöstön pitää osoittaa kielitaitonsa joko kielitutkintotodistuksella tai muulla määrätyllä tavalla. Työnantaja maksaa henkilöstölle kielitutkintomaksun. Työnantaja järjestää kielitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ruotsin kielen verkkokursseja sekä lähiopetusta verkkoympäristössä. Kielilisää maksettiin vuoden 2017 lopussa 84 henkilölle eli päivystyshenkilöstöstä noin 16 prosenttia saa kielilisää ja todistettavasti hallitsee molemmat kotimaiset kielet. Eniten molempia kotimaisen kielen taitajia on Vaasassa (40), Turussa (19) ja Keravalla (14). Henkilötyövuositoteuma Hätäkeskuslaitoksessa seurataan todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona. Htv-toteuma vuonna 2017 oli lähes sama kuin vuonna Rakenteiden muuttamiseen perustuva henkilötyövuosien vähennys on toteutunut täysimääräisesti jo vuonna 2015 eikä lähivuosina siihen perustuen ole odotettavissa merkittävää henkilöstömäärän muutosta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

10 Toteutuneet htv määrät Vuonna 2016 henkilötyövuosia myönnettiin 613 ja niitä käytettiin 581 (käyttöaste 95 %). Vuonna 2017 käyttöaste oli lähes samaa tasoa kuin edellisvuonna (93 %) eli 622 myönnetystä henkilötyövuodesta käytettiin 583 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöasteen vaihteluväli oli %. Toteutuneet HTV:t KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA YHT Htv-kiintiö ,0 97,0 82,0 73,0 90,0 73,0 57,0 622,0 Toteutunut htv yhteensä 136,4 93,9 75,3 73, ,1 54,5 583,3 Salihenkilöstö htv toteuma 125,5 85,0 67,3 65,3 72,6 61,1 0,0 476,8 Hallinto htv toteuma 10,9 8,8 8,0 8 8,4 8 54,5 106,5 Käyttöasteprosentti 91 % 97 % 92 % 100 % 90 % 95 % 96 % 93 % Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

11 Päivystyshenkilöstön tehtävämäärät ja vastausajat Käsitellyt ilmoitukset / hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos Edellä olevassa taulukossa kuvataan hätäkeskuspäivystäjän työkuorman eli päivystäjäkohtaisen tehtävämäärän kehittymistä vuosina Luku sisältää hätäilmoitusten lisäksi ilmoitinlaitetestaukseen liittyvät puhelut sekä mm. poliisin omaaloitteiset tehtävät. Tehtävämääristä selviää, että työkuorma on lisääntynyt Keravalla, Oulussa ja Turussa, missä on ollut haasteita päivystäjien rekrytoinneissa ja henkilötyövuositoteuma on jäänyt eniten tavoitteesta. Seuraavat taulukot kuvaavat Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteen eli 10 ja 30 sekunnissa vastattujen puhelujen vastausprosentteja vuosina Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 91 % 92 % 91 % 91 % 92 % 87 % 91 % 30 sek. vastatut 92 % 94 % 93 % 92 % 93 % 89 % 92 % 2017 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 93 % 95 % 92 % 94 % 94 % 94 % 93 % 30 sek. vastatut 95 % 96 % 95 % 95 % 96 % 93 % 95 % Hätäkeskusten toimintakyky on parantunut. Sekä kymmenen sekunnin vastausprosenttitavoite että 30 sekunnin vastaustaso ylittävät viraston tulostavoitteen. Johtokeskus seuraa keskusten toimintakykyä ja raportoi siitä keskuksia päivittäin sekä johtoa viikoittain. Erityisesti seurataan alle 60 %:n heikkoja palvelutasotunteja keskuksittain. Toiminnan luonteeseen kuuluu, että joinakin ajankohtina puheluja tulee niin nopeana ryppäänä, että satunnaisesti vastausajat pitenevät. Analyysin perusteella on kiinnitetty erityistä huomiota vuorojenvaihtoihin, tauotukseen sekä raportoinnin luotettavuuteen. Kokonaistehtävämäärää paremmin työkuormaa kuvaa käsiteltyjen hätäpuheluiden määrä. Henkilöstöresurssit jaetaan hätäkeskuksille hätäpuhelujen suhteellisen määrän perusteella, jotta työkuorma jakautuisi hätäkeskusten välillä mahdollisimman tasaisesti ja kaikilla hätäkeskuksilla olisi samanlaiset edellytykset tulokselliseen toi- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

12 mintaan. Vuonna 2017 hätäkeskuspäivystäjä käsitteli keskimäärin noin puhelua. Vuonna 2016 vastaava luku oli noin Vastatut hätäpuhelut / hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos Muutos Työajan käyttö Hätäkeskuslaitoksessa seurataan työajan kohdentumista Kieku-järjestelmän avulla. Työajan jakautumisen avulla voidaan esimerkiksi selvittää, kuinka suuri osa salihenkilöstön tehokkaasta työajasta kohdistuu hätäpuhelujen käsittelyyn ja tehtävänseurantaan hätäkeskuksittain. Toiminnan kehittämiseksi tulee analysoida, mihin työtehtäviin henkilöstön työpanos pääosin kohdistuu, onko painotuksissa merkittäviä eroja ja onko saadun tiedon perusteella tarvetta muuttaa toimintamalleja. Oheisesta kuvaajasta ilmenee vuoden 2017 osalta salihenkilöstön työajan kohdentuminen eri tehtäviin, joista mukana on kymmenen suurinta työkokonaisuutta. Työaika on ns. tehokasta työaikaa eli siinä ei ole mukana poissaolot, kuten vuosilomat tai sairauspoissaolot. Tehokas työaika on hieman alle 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Prosentuaaliset osuudet ovat kokonaistyöaikana mitattuna nyt esitettyä pienempiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

13 Ylityöt 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% TOP 10 työajan käyttö 2017 YHTEENSÄ KERAVA % KUOPIO % OULU % PORI % TURKU % VAASA % Hätäilmoitusten vastaanot 61% 61% 58% 61% 59% 65% 60% TESE poliisi ja sosiaalit 10% 13% 8% 9% 9% 9% 10% TESE terveystoimi ja pela 9% 9% 10% 9% 8% 9% 10% Vuoromestarin tehtävät 7% 5% 7% 9% 9% 8% 10% Koulutus oppilaana toi 3% 3% 5% 5% 3% 0% 2% ILMOtestaus julkisoikeude 3% 3% 2% 3% 3% 4% 3% Koulutus kouluttajana toi 2% 2% 1% 1% 1% 1% 2% Yleishallinto ja johtamin 1% 1% 4% 2% 2% 1% 0% Ydintoimintojen tietojärj 1% 1% 2% 1% 1% 1% 1% Koulutus oppilaana vir 1% 0% 1% 0% 2% 0% 0% Salihenkilöstön tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia kohdentui hätäilmoitusten vastaanottoon ja tehtävänseurantaan. Hätäilmoitusten vastaanottoon käytettiin virastossa keskimäärin 61 prosenttia. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on välillä prosenttia. Poliisi- ja sosiaalitoimen tehtävänseurantaan on käytetty keskimäärin 10 prosenttia työajasta, jossa vaihteluväli on 8 13 prosenttia (vuonna 2016: 8 14 %). Terveystoimen ja pelastuksen tehtävänseurantaan kohdentuu työajasta keskimäärin 9 prosenttia ja vaihteluväli on 8-10 prosenttia. Työaikajakaumien osalta on vaikea määritellä perusteltua tavoitetasoa. Hätäkeskuslaitoksen lakisääteiset tehtävät, kuten hätäilmoitusten vastaanotto ja tukipalvelut viranomaisille tulee priorisoida. Tehokas ja oikeisiin tehtäviin kohdistuva tekeminen tukee myös työssä jaksamista pitämällä työkuorman mahdollisimman tasaisena ja hallittavana. Lisä- ja ylityön määriin ja sen teettämisen tarpeisiin on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Toimivalla työvuorosuunnittelulla ja henkilöstöresurssien kohdentamisella pystytään ennakoimaan esimerkiksi tulevia vajaita työjaksoja, resurssipainotusta edellyttäviä juhlapyhiä tai tapahtumia. Myös vuosilomasuunnittelulla on merkittävä vaikutus työvuorojen vahvuuksiin ja sitä kautta ylityön teettämisen tarpeen vähentämiseen. Työvuorosuunnittelun ohella salin johtaminen ja muutoksiin reagoiminen vaikuttaa vahvuuksiin ja mahdolliseen ylityötarpeeseen. Tavoitteena on ollut ja on edelleen, että ylityötä teetetään vain todelliseen tarpeeseen eikä sitä pidetä automaattisena vajauksen paikkaajana ilman harkintaa. Ylityön määrät ovat vähentyneet vuosina , mutta niiden määrä lähti uudestaan nousemaan vuonna Erityisen suurta nousu oli 50:n ja 100:n prosen- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

14 tin ylitöissä Keravan ja Turun hätäkeskuksissa, missä on myös ollut suurin vaje hätäkeskuspäivystäjistä. Myös vajaiden jaksojen aikana teetetyt lisätyöt ovat vähentyneet ennakoivan suunnittelun avulla aikaisempina vuosina, mutta ne kääntyivät edellisestä vuodesta taas kasvuun noin 450 tunnilla. Tavoitteena on, että jaksossa olevat ylimääräiset vapaat pystytään antamaan päivystäjille vapaana. Lisätyötä teetettiin vuonna 2017 noin tuntia, kun vuonna 2014 lisätyötä teetettiin noin tuntia Ylityöt , yhteensä KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA YHTEENSÄ Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

15 Päivystyshenkilöstön osaaminen eri tehtäväkokonaisuuksiin Päivystyshenkilöstön toimenkuvan mukaan hätäkeskuspäivystäjän tulee hallita IVO-, TESE- ja ILMO-tehtävät. Toimenkuvaan kirjattujen tehtävien hallinta on edellytys henkilöstövoimavarojen joustavalle käytölle. Suunnitteluvahvuudet ovat varsinkin kesäaikaan ja vajailla jaksoilla sellaiset, että henkilöstöä tulee voida käyttää kaikkiin tarvittaviin tehtäviin. Osaamisen laaja-alaisuus mahdollistaa myös työkierron työvuorojen aikana. Henkilöstösuunnitelmaan on tavoitteeksi kirjattu, että vähintään 90 % päivystyshenkilöstöstä (hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät ja vuoromestarit) hallitsevat koko tehtäväkokonaisuuden. Päivystyshenkilöstön osaamisprofiilit merkitään Kieku ajanhallintaan työvuorosuunnittelun ja vuoromestarin tehtävien helpottamiseksi. Järjestelmästä tulee löytyä mahdollisimman ajantasaiset tiedot henkilöstön osaamisista ja muun muassa kielitaidosta. Seuraavasta taulukosta nähdään päivystyshenkilöstön osaamisjakaumat ruotsin kielen, poliisin tehtävänseurannan ja sairaankuljetuksen tehtävänseurannan osalta lukumäärinä. Hätäkeskus Ruotsi Tese, poliisi Tese, saku Suunnitteluvahvuus 2017 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa YHT Toiseen taulukkoon samat jakaumat on laskettu prosentuaalisina osuuksina hätäkeskuksen päivystyshenkilöstön määrästä. Ruotsin kielen osaajia on henkilöstötietojärjestelmään merkitty yhteensä 23 % (118 henkilöä). Kielilisäpäätös on tehty yhteensä 84 henkilöstä. Hätäkeskus Ruotsi % Tese, poliisi % Tese, saku % Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa YHT. % Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

16 Poliisin tehtävänseurannan hallitsee Hätäkeskuslaitoksessa keskimäärin 82 % päivystyshenkilöstöstä ja sairaankuljetuksen tehtävänseurannan 74 % henkilöstöstä. Osaamisen tilanne vaihtelee rekrytointien ja perehdytysten mukaan. Joka tapauksessa osaamisen laaja-alaisuus on vielä melko kaukana 90 %:n tavoitteesta. Perusosaamisen laajentaminen tulee tämän perusteella olla yhtenä osaamisen kehittämisen painopisteenä Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitettynä virkaan 552 (91 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 55 henkilöä (9 %). Termillä "aidosti määräaikainen virkasuhde" tarkoitetaan sellaista määräajaksi nimitettyä virkamiestä, jolla ei ole virastossa vakituista taustavirkaa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2017 lopussa nimitettynä vakituiseen virkaan 489 (86 %) ja määräaikaiseen virkaan 118 (14 %) henkilöä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 63 henkilöllä oli taustavirka. Viraston projekteissa (esim. ERICA-hanke) käytetään paljolti omaa henkilöstöä. Lisäksi viransijaisuuksia aukeaa virkavapauksien johdosta vuosittain tasaisesti, joten määräaikaisten osuus tulee todennäköisesti pysymään nykyisellä tasollaan Vakituiset ja määräaikaiset Määräaikaiset Vakituiset Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

17 Osa-aikaisten määrä on vähäinen, sillä henkilöstöstä kahdeksan prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2017 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Kaikki osa-aikaisuudet perustuvat henkilöstön omaan hakemukseen. Työnantajalähtöisiä osa-aikaisia virkasuhteita ei Hätäkeskuslaitoksessa ole Kokoaikaiset/osa aikaiset Kokoaikainen Osa aikainen Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna 2017 viisi prosenttia. Vuonna 2016 vaihtuvuus oli kahdeksan prosenttia. Pienet volyymit ovat herkkiä prosentuaalisille muutoksille, joten parin prosenttiyksikön heilahtelut vuosittain ovat mahdollisia. Eniten henkilöstöämme siirtyy toiseen valtionhallinnon virastoon. Toiseksi eniten vaihtuvuutta syntyy henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle, jonka määrä on vuosittain noin 5 10 henkilöä. Viiden prosentin vaihtuvuus tarkoittaa noin 24 henkilön poistumaa, joten nykyinen hätäkeskuspäivystäjäkoulutus ei riitä paikkaamaan vuoden 2017 henkilöstöpoistumaa. Vakituiseen virkaan nimitettiin vuonna 2017 yhteensä 44 henkilöä eli tulovaihtuvuus oli noin 8 %. Vakituisiin virkoihin siirtyy useasti virastossa jo määräaikaisessa virkasuhteessa olevaa henkilöstöä. Lähtö- ja tulovaihtuvuus ovat pysyneet tasapainossa vuonna Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

18 Erosuunnat 2017 Erosuunta tuntematon 21% 4% 8% 13% 4% Kunta tai kuntayhtymä Kuollut 8% Muu erosuunta 17% 25% Toinen valtion virasto/laitos Työkyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2017 lopussa naisia oli 367 (60 %) ja miehiä 240 (40 %). Sukupuolijakauma on pysynyt samankaltaisena useiden vuosien ajan eikä siihen ole odotettavissa olevia muutoksia Sukupuolijakauma Nainen Mies Vakituisessa virassa naisia on 304 (60 %) ja miehiä 185 (40 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia on 61 (61 %) ja miehiä 55 (39 %). Vakituisen ja määräaikaisten osuudet korreloivat koko henkilöstön sukupuolijakauman kanssa eli nimitysten osalta sukupuolten välinen tasa-arvo näyttää toteutuvan hyvin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

19 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ik kä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2017 oli 44,55 vuotta. Keski-ikä on pysynyt vuoden tasolla useamman n vuoden, mutta viime vuonnaa keski-ikä nousi va- jaan vuoden verran. Hätäkeskus slaitoksen suurimmat ikäryhmät ovat sekä vuotiaat. Ikärakenne on pysynyt samankaltaisena. Kuitenkin ikäryhmä alle 34-vuotiaat ja sitä nuoremmat pieneni hieman ja toisaalta ikäryhmät 35 vuodesta eteenpäin hieman kasvoivat. Vaihtuvuuden vähentyessä henkilöstön keski-ikä luon- nollisesti hieman nousee. Ikäjakauma Eläköityminen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön ikäjakauma on suhteellisen tasainen eikä erityisen suurta eläkepoistumaa ole ilmennyt tai ole lähivuosina odotettavissa. Työkyvyttö- myyseläkkeelle siirtyneiden määrää on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläkee Yhteensä Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina vanhuuseläkkeellee arvioidaan jäävän vuosittain noin henkilöä. Erityistä eläkepoistuman lisäystä tai toisaalta vähenemää ei ole tilastojen mukaan ennustettav vissa, vaan poistumaa tulee pysymään samankaltai- sena lähivuodet. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

20 Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä Hätäkeskuslaitoksessa on ollut vuosittain noin 5-10 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2016 osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Edellä mainituilla osa-aikaisilla eläkkeillä oli yhteensä 23 henkilöä osa aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

21 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2017 oli 4.4. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 21 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 14 koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Tämän lisäksi henkilöstö on osallistunut mm. HAUSin Palkeiden, henkilöstöjärjestöjen ja muiden toimijoiden järjestämiin koulutuksiin. Koulutuksen määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Operatiivinen koulutus on keskittynyt ERICA-tietojärjestelmään: henkilöstölle on koulutettu toimialojen tehtäväkäsittelyohjeita sekä annettu järjestelmään liittyvää loppukäyttäjäkoulutusta. Hallinnollisen koulutuksen teemoina olivat mm. ACTA, Kieku-järjestelmän kertaus, kehityskeskustelut, varhaisen tuen valmennus, defusing-toiminta, hankinnat sekä ohjausosaamisen kehittäminen. Henkilöstökoulutusta ostettiin oppilaitoksilta ja yksityisiltä kouluttajatahoilta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen sekä oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstö- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

22 koulutuksen laajuus vuonna 2017 oli 4530 oppimistyöpäivää eli 7,8 pv/htv ja koulutuspalvelujen ostoihin rahaa käytettiin 165 e/htv. Koulutuspäivien määrä koko virastossa on pysynyt kahtena edellisenä vuonna saman suuruisena, mutta ERICA-koulutukset kasvattivat koulutuspäivien määrää vuonna Hätäkeskusten koulutuksen kattavuutta on pyritty parantamaan yhtenäisellä koulutussuunnittelulla, koulutusmateriaaleilla sekä koulutusten järjestämistä tukevalla työvuorosuunnittelulla. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus pv/htv 5,7 pv 7,4 pv 4,7 pv 5,1 pv 7,8 /htv 161 * 108 * ** 218 ** * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Koulutuspäivät toimipisteittäin Toimipiste pv/htv Keravan hätäkeskus 5,5 Kuopion hätäkeskus 13,5 Oulun hätäkeskus 7,4 Porin hätäkeskus 8,4 Turun hätäkeskus 8,7 Vaasan hätäkeskus 7,7 Keskushallinto 1,9 Koko virasto 7,8 Vuonna 2014 virastot saivat hakea ensimmäisen kerran koulutuskorvausta Valtionvarainministeriöstä. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä Työntekijöiden määrä, joiden koulutuspäivistä on oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivä koulutuspäivää koulutuspäivää Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

23 Koulutuskorvauksen määrä e e e 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Rakenneuudistuksen aikana järjestettiin ylimääräisiä kursseja lisääntyvän vaihtuvuuden paikkaamiseksi. Vuosina on palattu normaalin järjestämisrytmiin eli yksi aloittava kurssi vuodessa. Tulevien vuosien osalta haasteena on arvioida lähtövaihtuvuuden kehittyminen sekä tulevien rekrytointien määrä siten, että valmistuneiden määrä vastaisi mahdollisimman hyvin Hätäkeskuslaitoksen tarpeeseen. Noin 5-6 prosentin lähtövaihtuvuuden toteutuessa hätäkeskuspäivystäjäkurssilta valmistuneiden määrä ei riitä kattamaan poistumaa. Vuonna 2017 poistumaa oli päivystystoiminnasta yli 21 henkilöä eli melkein yhden kurssillisen verran. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutus toteutetaan entiseen tapaan Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hätäkeskuslaitos tekee aktiivista yhteistyötä molempien oppilaitosten kanssa. Koulutuksen aloitus ja paikkakunta 2017 (Kuopio) Häke (Kuopio) Häke Kuopio) Häke (Kuopio) Häke 27 Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa opiskelijat valmistuvat opiskelijat valmistuvat joulukuussa joulukuussa v. 2017: ma. virkasuhteisiin (87,5 %) 24 v. 2016: (88 % valmistuneista) 24 v. 2015: (83 % valmistuneista) Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

24 5 Työhyvinvointi Työhyvinvointi on tasapainoa työn, työolojen ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvointi vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että tehdyn työn laatuun. Hyvin organisoitu työ, hyvä työympäristö ja työilmapiiri sitouttavat henkilöstön organisaation tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään aktiivisin toimenpitein ja työntekijöiden työkykyä alentavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähiesimiehen rooliin kuuluu alaisen jaksamisen seuraaminen. Yksilölliset sekä ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät otetaan mahdollisimman hyvin huomioon päivittäisjohtamisessa, töiden suunnittelussa, organisoinnissa ja työympäristössä. Toimipisteet laativat vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Vuonna 2017 jatkettiin ikäohjelmaan liittyvää toimintaa kutsumalla koolle toukokuussa kokeneiden hätäkeskusammattilaisten verkosto "Pitkään Porskuttaneet" - ryhmä. Päivien aikana käsiteltiin työhön ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita sekä liikuttiin yhdessä. Mukana oli 29 henkilöä. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tykyja virkistystoimintaa. Vuonna 2017 työhyvinvointitoimintaa varten budjetoitiin 200 e/htv. Jokainen toimipiste laati suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksessa toimii valtakunnallinen työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä, johon kuuluu eri ammattialan edustajia eri toimipaikoista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata viraston työhyvinvointitoimintaa sekä kehittää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa organisoimalla valtakunnallisia teemapäiviä tai tapahtumia. Ryhmän tehtäviin kuuluu työhyvinvoinnin ohella työsuojelun valtakunnallinen toiminnan kehittäminen ja ohjaus. Vuonna 2017 järjestettiin perinteinen Kesäksi kuntoon -kuntokampanja maalis-toukokuussa. Lisäksi ryhmä järjesti toimipisteiden tyhyyhdyshenkilöiden tapaamisen syyskuussa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

25 5.1. Työtyytyväisyyss ja esimiestoiminnan arviointi Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyy- tyväisyysbarometrilla. Hätäkesku slaitoksen tulokset ovat o virastotasolla muuttuneet t hyvin vähän vuosina Selvää muutosta yleisellä y tasolla ei juuri ole ta- pahtunut. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on suurempaa. Muutoksen kohteena olleis- sa hätäkeskuksissa työtyytyväisyys aluksi heikkeni, mutta työtyytyväisyys on paran- tunut yhdistymisten toteuttamisenn jälkeen. Parhaimmat tulokset Hätäkeskuslaitok- sessa on vuodesta toiseen ollut työilmapiiri ja yhteistyö-osiossa ja heikoimmat tu- lokset kolmena viimeisenä vuotena on ollut kehittymisen tuki -osiossa. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotasoisesti että toimipisteittäin. Niiden perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle. Hätäkeskukset raportoivat ohjaus- ja ennakointiosastolle VMBaron tulosten käsittelystä, kehittämis- kohteista ja sen perusteilla tehtävistä toimenpiteistä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

26 5.2. Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Uutena kuntousmuotona alkoi KIILA-kuntoutus lukien. Se korvaa aiemmat kuntoutusmuodot (ASLAK- ja TYK). KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettua ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta. KIILA-kuntoutukseen voivat hakeutua henkilöt, jotka omaavat sairauden tai vamman, joka olennaisesti on heikentänyt tai saattaa heikentää työkykyä lähivuosina. Kuntoutustarve tulee olla selvitetty työterveyshuollossa. KIILAn tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, henkilön työelämässä pysymisen tukeminen sekä vastata yksilön kuntoutustarpeeseen. KIILA-kuntoutuksessa korostuu yksilöllisyys, yksilölliset tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Kuntoutujan omaa aktiivisuutta pyritään lisäämään ja tukemaan. KIILAssa pyritään aktivoimaan vuorovaikutusta työntekijän, työnantajan edustajan (lähiesimies) ja työterveyshuollon välillä. Kuntoutus toteutetaan ryhmätoimintana, mutta kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Kuntoutuksen toteutusaika on 1-1,5 vuotta. Kuntoutukseen osallistui (TYK, KIILA, TULES) 17 henkilöä vuonna Ensimmäinen KIILA-kuntoutuksen ryhmä kurssi aloitti keväällä Työtapaturmat Vuonna 2017 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 27 tapausta, joista kertyi 107 sairauspäivää. Tyypillisin sairauspäivien kesto oli 4-10 päivää. Hätäkeskuslaitoksessa yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat, kuten liukastuminen tai kaatuminen. Hätäkeskuslaitoksessa ei työn luonteesta ja työympäristöstä johtuen käytännössä tapahdu fyysiseen työturvallisuuteen tai sen puutteisiin liittyviä tapaturmia Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolojen kokonaismäärä on pysynyt samalla tasolla kahden viime vuoden aikana (2016: 9305 työpäivää ja 2017: 9436 työpäivää). Henkilöstön määrään suhteutettuna sairauspoissaolot ovat laskeneet lievemmin. Vuonna 2015 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä työpäivinä oli 18,6 työpäivää henkilöä kohden, vuonna 2016 poissaolot kääntyivät laskuun ollen 16,2 työpäivää henkilöä kohden. Vuoden 2017 sairauspoissaolot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

27 14000 Sairauspoissaolot työpäivinä Kaikki Hallinto Toiminta Sairauspoissaolot työpäivää/htv 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6, Kaikki 16,2 17,5 18,6 16,0 16,2 Hallinto 7,5 9,7 9,6 6,9 8,4 Toiminta 18,2 19,2 20,4 18,0 17,9 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

28 Jaksotyötä tekevän henkilöstön sairauspoissaolot ovat huomattavasti hallintohenkilöstön poissaoloja suuremmat. Vuonna 2017 salihenkilöstön sairauspoissaolot olivat keskimäärin 17.9 työpäivää henkilöä kohden, kun vuonna 2016 poissaolot olivat 18 työpäivää. Vuoden 2017 aikana on edelleen aktivoitu esimiehiä toteuttamaan varhaisen välittämisen mallin mukaisia toimintamalleja, aktivoimaan puheeksiottokeskusteluja ja viemään asian tarvittaessa jatkokäsittelyyn työterveyshuoltoon työkykyneuvotteluun. Työterveyshuollon tilastojen mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt) ja erilaiset infektiosairaudet. Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi Hätäkeskuslaitoksessa tehdään aktiivista yhteistyötä työpisteiden ergonomian parantamiseksi. Influenssan varalta henkilöstöllä on mahdollisuus työnantajan kustantamana hankkia influenssarokotus. Viraston sairauspoissaolopäivistä suurin osuus muodostuu lyhyistä, 1-3 päivän poissaolosta. Pitkien, vähintään 30 kalenteripäivää kestävien sairauspoissaolojen suhteellinen osuus on laskenut. Varhaisen välittämisen mallia toteuttamalla ilmeneviin työkykyongelmiin reagoidaan nopeasti, jotta vältyttäisiin pitkiltä sairauspoissaoloilta. Lähes kolmannes poissaoloista muodostuu lyhyistä 1-3 päivän poissaoloista ja lähes 58 prosenttia poissaoloista enintään kymmenen päivän mittaisista poissaoloista. Sairauspoissaolot kesäkuukausina ovat poikkeuksellisen korkeat eikä niille ole löytynyt varsinaista selitystä. Kesäaikana poissaolojen vaikutus toimintakykyyn ja työssä olevien työkuormaan on muita vuodenaikoja suurempi, joten kesäajan poissalojen vähentämiseen tullaan jatkossa kiinnittämään huomiota. Kaikki sairauspäivät ,42% 21,12% 24,66% 33,80% Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

29 5.5 Työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmässä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tarjoamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin. Työsuojeluvaalit järjestettiin marras-joulukuussa ja uusi neljän vuoden toimikausi käynnistyi Kokonaan uusia varsinaisia valtuutettuja tuli valituksi kaksi henkilöä. Traumaattisten tilanteiden jälkihoito Hätäkeskuksissa on mahdollisuus traumaattisten tilanteiden jälkihoitoon. Traumatisoiva tapahtuma voi olla mikä tahansa yksilön tai yhteisön kokema tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita reaktioita työssä ja häiritsee myös normaalia elämää. Traumaattisessa tilanteessa eivät aikaisemmat selviytymiskeinot aina riitä. Kriittisen tilanteen jälkeen järjestetään välittömästi purku(defusing) -tilaisuus sekä tarvittaessa jälkipuinti (debriefing) -istunto. Jälkihoidosta vastaa traumaattisen tilanteen kokeneen työntekijän oma työpaikka. Lähiesimiesten ja ylemmän johdon jälkipuintia tukeva rooli on erityisen tärkeä. Työpaikan johdolle tulee ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtumasta, jotta johto voi tarvittaessa osallistua, järjestää ja yleensä varautua tilanteeseen. Defusing-istunnot vuonna 2017 Toimipiste 1 Q 2 Q 3 Q 4 Q YHTEENSÄ Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa KAIKKI YHT. 28 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

30 6 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut pääosin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Oulun hätäkeskuksen työterveyshuollon palveluista vastaa Attendo Oy. Sopimus työterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksessa toimii työterveyshuollon ohjausryhmä, jossa on jäseniä sekä Hätäkeskuslaitoksesta että Terveystalosta. Ohjausryhmä seuraa säännöllisesti työterveyshuollon palvelujen laatua, sairauspoissaolojen kehitys ja laatii vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Sairauspoissaolojen hallinta ja varhaisen välittämisen mallin toteuttaminen ovat edelleen painopisteitä, joita pyritään kehittämään työterveyshuollon palvelujen avulla. Kaikissa hätäkeskuksissa noudatetaan yhteistä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja toimintatapoja. Yhteiset mallit on otettu samankaltaisina käyttöön myös Oulun hätäkeskuksen palveluntarjoajan osalta. Hätäkeskuslaitoksessa käynnistettiin syyskuussa vuoden mittainen hanke, jonka tähtäimessä on uudistaa työterveysyhteistyötä sekä työkykyjohtamisen käytänteitä yhteistyökumppani Emkine Oy:n kanssa. Hanke sai alkunsa viraston suurista sairauspoissaolomääristä, varsinkin operatiivisella puolella. Hanselin pilotin kautta saatiin hankkeelle rahoitus ja toiseksi rahoittajaksi myös Valtiokonttorin Kaikukehittämispalvelut. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty Kelan palauttamat kustannukset. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2017 olivat Kelapalautukset huomioiden euroa. Vuonna 2016 vastaava kulu oli euroa. Vuonna 2017 työterveyshuollon kustannukset yhtä henkilöä kohden olivat 776 euroa (2016: 793, 2015: 852 e, 2014: 667 e). Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet kokonaisuudessaan noin euroa. Henkilöä kohden vähennys on noin 21 euroa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

31 Työterveyden kustannukset Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset , , , , , , , ,00 0, Korvausluokka I , , , , ,00 Korvausluokka II , , , , ,00 Yllä olevasta kuvaajasta nähdään, että työnantaja on painottanut työterveyshuollon toiminnassa ennalta ehkäisevää toimintaa. Ennalta ehkäisevän toiminnan osuus vuonna 2016 oli 44 prosenttia työterveyshuollon toiminnasta. Sairaanhoi- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

32 toon liittyvät kustannukset ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Työterveyshuollon kustannukset ovat vuonna 2016 kääntyneet muutaman vuoden nousujakson jälkeen laskuun. Tulevien vuosien haasteena on saada työterveyshuoltoon tehty panostus näkymään vähäisempinä sairauspoissaoloina. Tähän vaikuttaa työterveyshuollon ohella merkittävästi laadukas esimiestoiminta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

33 7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisesta vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hätäkeskuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on päivitetty ja se on liitetty viraston henkilöstösuunnitelmaan, joka laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu Työhyvinvoinnin käsikirja sekä Henkilöstön kehittämisen käsikirja, jotka ohjaavat viraston toimintaa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin käsikirjassa on toimintaohjeet kaikenlaisen häirinnän torjumiseksi työyhteisössä. Oheinen kuvaaja kertoo vaativuusluokkaan sijoittuvien naisten ja miesten keskinäisestä palkkaerosta. Vaativuusluokan ideaaliarvo on 100, jolloin sukupuolten kokonaispalkat ovat samansuuruiset. Mikäli arvo on alle 100, on naisten palkkaus pienempi ko. vaativuusluokassa. Yli sadan arvo tarkoittaa, että naisten palkkaus on miesten palkkausta korkeampi ko. vaativuusluokassa. Tyhjiä kohtia ei voida näyttää liian pienen vertailuryhmän takia. Oheisen kuvaajan mukaan palkkauksellinen yhdenvertaisuus sukupuolien välillä eri vaativuusluokissa toteutuu Hätäkeskuslaitoksessa hyvin, sillä kaikki indeksiluvut ovat hyvin lähellä arvoa ,0 Samapalkkaisuusindeksi ,0 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 88,0 C D Da DII DIII E EII EIII F FII FIII GII ,6 92,8 93,6 97,0 100,7 97,2 100, ,4 98,1 95,9 98, ,1 97,5 100,9 102, , ,3 100,8 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK