Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2014

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Työhyvinvointi Työtyytyväisyys Työnohjaus Kuntoutus Työtapaturmat Sairauspoissaolot Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

3 Johdanto Hätäkeskuslaitoksessa saatettiin vuonna 2014 rakenneuudistuksen toteuttaminen loppuun suunnitellun aikataulun mukaisesti. Viime vuonna yhdistettiin kuuden hätäkeskuksen toiminnot kolmelle paikkakunnalle. Keväällä aloittivat toimintansa Keravan ja Turun hätäkeskukset, syksyllä Vaasan hätäkeskus. Vuodesta 2015 lukien Suomessa toimii kuusi hätäkeskusta. Uudet hätäkeskukset ovat toiminta-alueeltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia kuin aiemmin. Uusien hätäkeskusten operatiivinen toiminta on järjestetty eri tavalla kuin aiemmin, jotta se pystyy hoitamaan väestöpohjaltaan ja tehtävämääriltään suuremmat alueet laadukkaasti. Hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi viraston organisaatio on muuttunut, mikä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa uudenlaisen ohjaus- ja toimintamallin. Operatiivisen toiminnan osalta Erica-tietojärjestelmän käyttöönotto ajoittuu hätäkeskusten yhdistämisten jälkeiseen aikaan. Tämä on ollut perusteltua, jotta ei jouduttu hoitamaan päällekkäin kahta merkittävää uudistusta, joista molemmat edellyttävät runsaasti muun muassa henkilöstökoulutuksen järjestämistä. Erica-järjestelmän käyttöönottoaikataulu on viivästynyt aiemmasta suunnitelmasta. Tämä antaa toisaalta aikaa valmistella käyttöönottoa huolellisemmin ja muun muassa perehdyttää pääkäyttäjät järjestelmään testaustyön ja pääkäyttäjäkoulutuksen avulla. Viivästyksen varjopuolena ovat sen taloudelliset vaikutukset, jotka ovat viraston budjetin kokonaisuus huomioiden erittäin merkittävät. Vuoden 2014 lopulla tehtiin päätös, että Erica-pääkäyttäjät aloittivat päätoimisina projektihenkilöinä maaliskuusta 2015 lukien. Tällä pyritään turvaamaan järjestelmän käyttöönoton laadukas valmistelu ja hätäkeskuksista löytyvän osaamisen hyödyntäminen. Vuoden 2014 aikana toteutetut hätäkeskusten yhdistämiset saatiin toteutettua suunnitellun mukaisesti. Rakenneuudistus oli viraston koko huomioiden merkittävä, sillä muutoksen kohteena oli 322 vakituista virkamiestä. Heistä uudelle työssäkäyntialueelle siirtyi 156 henkilöä. Vakituisesta henkilöstöstä siirtymättä jäi 109 henkilöä. Henkilöstön siirtymisaktiivisuutta Hämeen, Varsinais-Suomen, Länsi-Uudenmaan ja Keravan hätäkeskusten yhdistämisissä saatiin lisättyä toteuttamalla henkilöstön hakemuksesta virkasiirtoja alueiden välillä. Yhteensä toteutettiin 12 virkasiirtoa Länsi- Uudenmaan hätäkeskuksesta Turkuun ja Hämeen hätäkeskuksesta Keravalle. Näin saatiin osaamista säilytettyä viraston sisällä. Vaasan hätäkeskuksen yhdistämisen valmistelussa nousivat esille henkilöstöriskit, erityisesti Keski-Suomen hätäkeskuksen henkilöstön riittävyys ja Vaasan hätäkeskuksen aloitusvahvuus. Ylimääräisillä vakansseilla varmistettiin Kehän toiminta kesän ja syksyn aikana. Koska siirtyvän henkilöstön määrä Jyväskylästä Vaasaan jäi erittäin vähäiseksi, aloitettiin Vaasaan rekrytointeja vaiheittain jo hyvissä ajoin. Vaasan hätäkeskuksen toiminta lähti hyvin käyntiin. Myös henkilöstöä oli aloituksessa riittävästi, vaikka rekrytointeja on tehty vielä aloituksen jälkeen. Työvuorosuunnittelua ja henkilöstön voimavarojen käyttöä on pyritty yhdenmukaistamaan ja parantamaan koko virastossa. Tavoitteena on, että henkilöstövoimavaroja käytetään samoin periaattein eri hätäkeskuksissa. Työvuorosuunnittelulla ja joh- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

4 tamisella on suurin merkitys henkilöstövoimavarojen käytön toimivuuteen. Virastossa on määritelty yhteiset periaatteet työvuorosuunnittelusta, joita noudattamalla pyritään varmistamaan hätäkeskusten toimintakyky ja toisaalta työkuorman tasainen jakautuminen henkilöstölle eri puolella Suomea ja eri ajankohtina. Tarkoituksenmukainen henkilöstövoimavarojen käyttö tukee henkilöstön jaksamista. Vuonna 2014 Hätäkeskuslaitos on tehnyt parhainta tulosta koko toimintahistoriassaan. Vastausajat ovat erittäin hyvät, toimintaa on yhdenmukaistettu ja se on entistä ammattimaisempaa. Laadulliset mittarit ovat haastavia, mutta ainakin toiminnan aiheuttamien palautteiden määrän perusteella myös laadulliset asiat ovat edistyneet. Tämän puolesta puhuu myös olennaisesti vähentynyt negatiivinen uutisointi hätäkeskustoiminnasta julkisuudessa. Hätäkeskuslaitoksen tulos määräytyy usein organisaation tulokseksi. Organisaatio ei kuitenkaan itsessään tee yhtään mitään, vaan kaikki toiminta perustuu lopulta yksilöiden tekemiseen. Tuloksemme on kiitettävä, kun sitä tehdessä on samalla toteutettu kolme hätäkeskusten yhdistämistä. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

5 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa ja se kuvaa osaltaan miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet ovat: 1. johtaminen ja esimiestyö 2. työnantajakuva ja henkilöstövoimavarat 3. osaamisen kehittäminen 4. työyhteisön hyvinvointi Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiaan on sisällytetty toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Vuonna 2014 on laadittu muun muassa henkilöstöjohtamisen periaatteet, työyhteisön pelisäännöt, ohjeistuksen työkyvyn tukemisesta uran eri vaiheissa, joka sisältää myös ikäohjelman. Myös henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja henkilöstövoimavarojen käyttämiseen liittyvää kokonaisuutta on kehitetty. Osin tämä koskee resurssien tarvetta ja mittaamista, toisaalta myös johtamista ja työvuorosuunnittelua, jolla on erittäin merkittävä vaikutus työviihtyvyyteen ja tuloksellisuuteen. Henkilöstöstrategiassa määritellään Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

6 2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2014 palkkakustannukset ovat edelleen kokonaisuutena laskeneet johtuen henkilöstön vähentymisestä 684:stä 664 henkilötyövuoteen. Kokonaisuutena kustannukset eivät ole laskeneet samassa suhteessa, vaan yhden henkilötyövuoden kustannus on noussut noin euroa. Vuonna 2014 yhden henkilötyövuoden keskiarvoinen kustannus oli noin euroa. Henkilötyövuosikohtaisen kustannuksen nousuun vaikuttavat muutamat seikat verrattuna vuoteen Työaikakorvaukset ovat nousseet noin euroa, joka sisältää lisätyökorvaukset. Työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemuutosmaksut ovat nousseet säädösmuutosten johdosta ja niiden osuus henkilöstökustannuksissa on noussut vuodesta 2013 noin euroa. Työterveyshuollon kustannukset ovat olleet korkealla Kustannukset ovat vuonna 2014 nousseet noin euroa. Työterveyshuollon kustannuksiin ovat vaikuttaneet työterveyshuollon sopimuksen kattavuus ja rakenneuudistuksen toteuttamisen aiheuttamat lisääntyneet toimenpiteet työterveyshuollossa, kuten työpaikkaselvitykset ja työterveystarkastukset. Virkistys- ja tyhy-toiminnan osalta raportointi on tehty vuode 2014 osalta aiempaa kattavammin. Toiminnan synnyttämät kustannukset eivät ole kokonaisuutena kasvaneet, vaan pysyneet aiemmalla tasolla. Lomarahojen ja lomarahavapaiden kirjaustapa on osin muuttunut Kiekujärjestelmän käyttöönoton myötä. Muutoksena aiempaan on, että vuonna 2014 Lomaraha kenttään on kirjattu vain todellisuudessa maksetut lomarahat. Lomarahavapaa kenttään kirjautuvat lomarahavapaasta muodostuneet kustannukset vapaita pidettäessä. kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Luentopalkkiot Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

7 Työsuojeluvalt Luottamusmies Virkasuhteisten palkkiot Lomarahan jaksotus Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Muut välilliset kustannukset Virkapuvut työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k Virkistys Tyky Koulutus Työpaikkaruokailu Henkilöstökulut euroa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

8 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa toiminnassa työskentelee noin 83 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat päivystyshenkilöstö, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluvat hätäkeskusten päälliköt, apulaispäälliköt, asiantuntijat sekä hallintoja hälytyssihteerit. Viraston hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluu myös keskushallinnon henkilöstö. Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2014 lopussa 647 henkilöä. (2013: 691, 2012:735, 2011:766, 2010:759 henkilöä, 2009: 738, 2008: 733). Vuosien 2008 ja 2009 hätäkeskuksiin oli vaikeuksia rekrytoida riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä. Tilanne parani vuodesta 2010 lukien ja vuodesta 2012 alkaen henkilöstön määrä pienentynyt rakennemuutoksen edetessä ja toisaalta tehtävämäärien pienentyessä. Henkilöstöryhmä KEHÄ KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA Kaikki Asiantuntijat Esimies Johto 1 1 Päivystyshenkilöstö Toimihenkilöt Kaikki yhteensä Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaativuusluokkiin A-GIV. Ohessa on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin Taulukon Euro-pylväs tarkoittaa euromääräisiä sopimuspalkkoja, joita ei ole sijoitettu palkkataulukon vaativuusluokkiin. C D Da DII DIII E - EII F - FIII GII-GIII hätäkeskusavustajat, toimistosihteerit hätäkeskuspäivystäjät hätäkeskusten hallinto- ja hälytyssihteerit varavuoromestarit, opiskelijanohjaajat, keskushallinnon hallintosihteerit ylipäivystäjät vuoromestarit asiantuntijat, suunnittelijat, viestipäälliköt apulaispäälliköt, hätäkeskusten johtajat, hätäkeskusten päälliköt, keskushallinnon päällikkövirkamiehet Henkilöstön määrä painottuu selvästi salitoiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli D-, DIII- ja EII vaativuusluokkiin. Koko henkilöstöstä noin 59 % on naisia. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä on melko tarkkaan sukupuolijakauman mukainen. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä naisten suhteellinen osuus pienenee. Tämä on tyypillinen ilmiö eri työpaikkojen henkilöstö- ja tehtävärakenteessa. Naisia hakeutuu toistaiseksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

9 miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Asiantuntija- ja suunnittelijatehtävissä naisten määrä on hieman lisääntynyt. Vaatiluokat/sukupuoli C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV EURO Mies Nainen Hätäkeskuslaitoksessa seurataan myös todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona. Toteutuneet henkilötyövuodet ovat nousseet vuosittain jonkin verran, mutta vuonna 2012 niiden määrä kääntyi laskuun. Tämä johtuu pääasiassa rakenneuudistuksen etenemisestä ja sen myötä tiettyjen tehtävien päällekkäisyyksien poistumisesta. Merkittävimmin muutoksia tapahtui vuoden 2014 jälkeen Kuopion hätäkeskuksen aloitettua toimintansa, jolloin neljän keskuksen toiminta yhdistettiin. Toinen merkittävä vähenemä tapahtui vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa rakenneuudistuksen päätyttyä. Vuonna 2014 toteutettiin kolme keskuksen yhdistämistä. Toteutuneet htv määrät Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

10 Hätäkeskuslaitoksella on ollut vaikeuksia rekrytoinneissa ja aina avoimiin virkoihin ei ole juuri ollut hakijoita johtuen hätäkeskuspäivystäjän pätevyysvaatimuksesta ja siitä, että työmarkkinoilla ei ole ollut pätevyyden omaavaa henkilöstöä. Viime vuosina järjestetty ylimääräinen päivystäjäkoulutus ja toisaalta vähentynyt henkilöstön tarve ovat muuttaneet tilannetta siten, että vuonna 2014 hakijoita avoimiin virkoihin on ollut aiempaa paremmin. Vuonna 2013 henkilötyövuosia myönnettiin 735 ja niitä käytettiin 684 (käyttöaste 93 %). Vuonna 2014 käyttöaste oli noin 95 prosenttia. Toteutuneet HTV:t HÄME KEHÄ KERAVA KUOPIO LUMA OULU PORI TURKU VAASA * VASU KHA YHT Htv-kiintiö Toteutunut htv yhteensä 13,6 38,9 146,2 105,9 9,4 79,5 74,9 68, ,0 50,1 664 Salihenkilöstö htv toteuma 12,1 33,1 133,7 96,2 8,2 71,5 67,0 60, ,8 0,0 548 Hallinto htv toteuma 1,5 5,8 12,5 9,7 1,2 8,0 8 8,1 9,1 2,2 50,1 116 Käyttöasteprosentti 88 % 97 % 92 % 100 % 64 % 98 % 96 % 91 % 99 % 110 % 88 % 95 % * Vaasa ja Poha yhdistetty Päivystyshenkilöstön tehtävämäärät ja vastausajat Ilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos Edellä olevassa taulukossa kuvataan hätäkeskuspäivystäjän työkuorman eli päivystäjäkohtaisen tehtävämäärän kehittymistä vuosina Seuraavat taulukot kuvaavat Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteen eli 10 ja 30 sekunnissa vastattujen puhelujen vastausprosentteja vuosina samalla ajanjaksolla Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 90 % 90 % 88 % % 89 % 89 % 89 % 30 sek. vastatut 94 % 95 % 92 % 94 % 95 % 94 % 94 % 2012 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 94 % 89 % 93 % % 91 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 98 % 95 % 97 % 96 % 97 % 96 % 97 % 2013 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 95 % 90 % 93 % % 92 % 92 % 93 % 30 sek. vastatut 98 % 94 % 97 % 96 % 96 % 96 % 96 % Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

11 2014 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 97 % 94 % 93 % % 95 % 94 % 95 % 30 sek. vastatut 99 % 96 % 97 % 97 % 98 % 97 % 98 % Rakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut tasata henkilöstön työkuormaa eri hätäkeskusten välillä ja muun muassa jakamalla resurssit yhtenäisin perustein. Aiemmissa hätäkeskuksissa tämä ei ollut täysin mahdollista, koska ympärivuorokautisen palvelun turvaamiseksi pienimmät hätäkeskukset tarvitsivat tietyn minimimiehityksen, joka ei tehtävämäärien perusteella olisi muuten ollut tarpeen. Pahimmillaan päivystäjäkohtainen työkuorma vaihteli tehtävän välillä. Lisäksi päivystäjäkohtainen tehtävämäärä ei ole kokonaisuudessaan kasvanut ja vuonna 2014 se oli keskimäärin tehtävää yhtä hätäkeskuspäivystäjää kohden. Hätäkeskusten toimintakyky on kehittynyt edelleen positiivisesti. Yhdistetyt keskukset pystyvät toimimaan aiempaa joustavammin eri tilanteissa eivätkä yksittäiset tehtäväruuhkat heikennä toimintakykyä yhtä olennaisesti kuin pienemmissä keskuksissa tapahtui. Vastausprosentti 10 sekunnissa vuonna 2014 oli 95 prosenttia ja 30 sekunnissa 98 prosenttia. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 93 ja 96 prosenttia. Vuoden 2014 aikana analysoitiin salihenkilöstön työkuormaa ja henkilöstövoimavarojen jakamisen periaatteita. Tavoitteena on ollut, että hätäkeskusten henkilöstö olisi yhdenvertaisessa asemassa myös työkuorman osalta ja että hätäkeskuksilla olisi yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa niille asetetut tulostavoitteet. Vuonna 2014 salitoimintaan käytettävä henkilötyövuosimäärä laskettiin edelleen aiemmalla tavalla eli laskennallisena pohjana on tehtävää/päivystäjä/vuosi. Tämä mittari toimii edelleen, mutta siinä on tiettyjä heikkouksia. Sellaisia ovat todellisen työkuorman mittaamisen osalta esimerkiksi se, että poliisin oma-aloitteiset tehtävät ja ilmoitinlaitetestaukset sisältyvät tähän lukuun. Niiden vaikutus päivystyshenkilöstön työkuormaan on hätäpuheluun verrattuna vähäisempi ja oma-aloitteisten tehtävien osalta minimaalinen. Mittaria voidaan pitää henkilöstö näkökulmasta edelleen toimivana. Edellä mainituista syistä hätäkeskusten välillä resurssien jako tehdään kuitenkin niiden suhteellisten hätäpuhelumäärien perusteella. Tähän päädyttiin sillä perusteella, että sisään tulevat hätäpuhelut ovat oikeudenmukaisin tekijä, jolla työvoiman tarvetta voidaan mitata. Työajan käyttö Henkilöstön työajan erittely otettiin käyttöön Kieku-järjestelmän myötä. Työajan erittely herättää osalle kiistanalaisia kysymyksiä, miksi niin tehdään ja mikä tarkoitus työajan erittelyllä on. Vuonna 2014 hyvin yleinen keskustelunaihe on määrärahojen riittävyys ja kehyksen alijäämäisyys. Tällä on suora vaikutus siihen, kuinka paljon henkilöstöä voimme pitää palveluksessamme, koska palkkakustannukset ovat noin prosenttia kokonaiskustannuksista. Tämän vuoksi tulee analysoida, mihin työtehtäviin henkilöstön työaika pääosin kohdistuu, onko painotuksissa merkittäviä eroja ja voidaanko tämän tiedon perusteella kehittää toimintaa. Oheisesta kuvaajasta ilmenee vuoden 2014 osalta salihenkilöstön työajan kohdentuminen eri tehtäviin, joista mukana on kymmenen suurinta työkokonaisuutta. Työaika on ns. tehokasta työaikaa eli siinä ei ole mukana poissaolot, kuten vuosilomat tai sairaus- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

12 poissaolot. Tehokas työaika on hieman alle 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Prosentuaaliset osuudet ovat kokonaistyöaikana mitattuna nyt esitettyä pienempiä. Yhdistettyjen ja yhdistämättömien keskusten osalta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen esimerkiksi salihenkilöstön virka- ja tehtävärakenteen erilaisuudesta. 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % % tehdystä työajasta TOP 10 työajan käyttö 2014 HÄME % KEHÄ % KERAVA % KUOPIO % LUMA % OULU % POHA % PORI % TURKU % VAASA % VASU % Hätäilmoitusten vastaanotto 57,3 % 54,7 % 53,1 % 57,0 % 58,5 % 49,4 % 60,2 % 52,3 % 55,5 % 62,5 % 57,0 % 57,1 % TESE poliisi ja sosiaalitoimi 12,5 % 10,1 % 10,3 % 16,5 % 10,6 % 14,7 % 11,7 % 10,2 % 12,5 % 11,7 % 12,2 % 9,4 % TESE terveystoimi ja pelastus 10,2 % 11,6 % 5,4 % 8,8 % 10,8 % 11,4 % 11,1 % 9,6 % 11,9 % 11,4 % 12,7 % 9,6 % Vuoromestarin tehtävät 7,7 % 13,0 % 16,1 % 4,5 % 6,2 % 13,7 % 8,3 % 11,7 % 8,6 % 5,4 % 8,8 % 9,9 % ILMOtestaus julkisoikeude 2,6 % 2,0 % 3,7 % 2,3 % 2,7 % 2,6 % 1,5 % 3,2 % 3,3 % 2,8 % 3,4 % 2,2 % Koulutus oppilaana toimipisteessä 2,2 % 0,3 % 1,2 % 3,6 % 2,4 % 0,1 % 1,7 % 1,6 % 2,4 % 1,1 % 0,0 % 0,5 % Perehdytys 2,1 % 0,9 % 2,3 % 3,1 % 2,1 % 0,3 % 1,3 % 3,6 % 1,1 % 1,9 % 1,2 % 1,3 % Koulutus oppilaana virasto 0,7 % 3,9 % 0,1 % 0,3 % 0,2 % 4,4 % 0,1 % 2,5 % 0,4 % 0,2 % 0,3 % 4,8 % Koulutus kouluttajana toimipist 0,6 % 0,0 % 0,0 % 0,7 % 0,4 % 0,0 % 0,8 % 0,5 % 1,0 % 0,9 % 0,3 % 0,3 % Yleishallinto ja johtaminen 0,5 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 2,5 % 0,1 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,2 % 0,0 % Salihenkilöstön tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia kohdentui hätäilmoitusten vastaanottoon ja tehtävänseurantaan. Hätäilmoitusten vastaanottoon käytettiin virastossa keskimäärin 57,3 prosenttia. Yhdistettyjen keskusten osalla vaihtelua on välillä 55,5 60,2 prosenttia. Poliisi- ja sosiaalitoimen tehtävänseurantaan on käytetty keskimäärin 12,5 prosenttia työajasta, jossa vaihtelu väli on 10,6 16,5 prosenttia. Terveystoimen ja pelastuksen tehtävänseurantaan kohdentuu työajasta keskimäärin 10,2 prosenttia, ja vaihteluväli on 8,8 11,9 prosenttia. Vuoromestarin tehtävien suhteellinen osuus yhdistetyissä hätäkeskuksissa on pienentynyt aiempiin keskuksiin verrattuna, koska vuoromestareiden määrä suhteessa muuhun salihenkilöstöön on vähentynyt. Henkilöstön täydennyskoulutusta on järjestetty vuonna 2014 runsaasti. Koulutuksesta melkoinen osuus on hätäkeskusten yhdistämiseen liittyvää muutoskoulutusta. Viraston sisäiseen henkilöstökoulutukseen kohdentuu 2,9 prosenttia tehokkaasta työajasta. Nyt esitetyt lukujen oikeaa tasoa tai tavoitetta on vielä vaikea määritellä, koska ei ole vertailupohjaa aiempaan. On kuitenkin hyvä tiedostaa, millaisiin tehtäviin salihenkilöstön työaika painottuu ja että keskusten välillä eri työtehtävissä on melkoisia eroja. Samoin henkilöstövoimavarojen käytön ja työvuorosuunnittelun osalta on hyvä tiedostaa, että ydintehtävään kohdentuu tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia ja kokonaistyöajasta taso on noin prosenttia. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

13 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitettynä virkaan 575 ( 89 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 72 henkilöä (11 %). Aidoilla määräaikaisilla ei ole taustavirkaa Hätäkeskuslaitoksessa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä. Aktiivisessa vakituisessa virkasuhteessa oli 533 henkilöä. Aktiivisessa määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 114 henkilöä, mikä on 18 % koko henkilöstöstä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 42 henkilöllä oli taustavirka. Määräaikaisten määrä selittyy rakenneuudistukseen liittyvällä hallinto- ja esimiesvirkojen määräaikaisella täyttämisellä ja toisaalta rakenneuudistukseen liittyvän projektityön tekemisellä. Virastossa käytetään paljon omaa henkilöstä projektitöissä ja sijaisuuksissa. Vuonna 2013 määräaikaisten määrä oli 21 %, joten vuonna 2014 heidän osuutensa on hieman laskenut. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosina vakituisen henkilöstön lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt Vakituiset ja määräaikaiset Määräaikaiset Vakituiset Osa-aikaisten määrä on vähäinen, sillä henkilöstöstä neljä prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2014 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

14 Kokoaikaiset/osa aikaiset Kokoaikainen Osa aikainen Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus on ollut normaalia suurempi vuosina Tähän on suurelta osin vaikuttanut hätäkeskusten yhdistäminen ja erityisesti niihin liittyvät tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset keskuksen toiminnan lakatessa. Vuoden 2014 aikana lähteviä henkilöitä on ollut 62 (lähtövaihtuvuus 10,6 %). Tekijään Muu erosuunta sisältyvät Hämeen hätäkeskuksen ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskusten toimintojen siirtämisen yhteydessä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt, joita oli yhteensä 18 henkilöä. Keski-Suomen hätäkeskuksen henkilöstön virkasuhteet olivat voimassa vuoden loppuun, joten ne eivät ole oheisissa luvuissa mukana. Toiseksi eniten vaihtuvuutta syntyy henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle, jonka määrä on vuosittain noin henkilöä. Lähtövaihtuvuuden odotetaan lähivuosina pienenevän muutamalla prosenttiyksiköllä. Vakituiseen virkaan nimitettiin vuonna 2014 yhteensä 63 henkilöä eli tulovaihtuvuus oli 10,8 %. Vakituisiin virkoihin siirtyy paljon virastossa määräaikaisessa virkasuhteessa olevia. Erosuunnat 2014 Erosuunta tuntematon 18% 5% 11% 11% Kunta tai kuntayhtymä Kuollut 8% 2% Muu erosuunta 15% 31% Toinen valtion virasto/laitos Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

15 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2014 lopussa naisia oli 379 (59 %) ja miehiä 268 (41 %). Sukupuolten suhteelliset osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina aikaisimpiin vuosiin nähden. Kuvaaja ei ole henkilöstömäärältään täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuoden 2010 lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Tämä ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen, joka on kaikkien vuosien osalta vertailukelpoinen. Sukupuolijakauma Nainen Mies Vakinaisessa virkasuhteessa naisia on 321 (60 %) ja miehiä 212 (40 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia on 58 (51 %) ja miehiä 56 (49 %). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

16 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2014 oli 42 vuotta. Keski-ikä on pysynyt samansuuruisena viime vuodesta. Hätäkeskuslaitoksen suurimmat ikäryhmät olivat ja Ikärakenne on pysynyt samankaltaisena eli henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin on säilynyt. Tähän on vaikuttanut henkilöstön vaihtuvuuden lisääntyminen viime vuosina. Vaihtuvuuden ollessa vähäinen, henkilöstön keski-ikä luonnollisesti alkaa nousta Ikäjakauma Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

17 3.3. Eläköityminen Henkilöstön ikärakenteen säilymisen myötä eläköityminen on viiden vuoden tarkastelujaksolla pysynyt samassa suuruusluokassa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina vanhuuseläkkeelle arvioidaan jäävän vuosittain noin henkilöä. Erityistä eläkepoistuman lisäystä tai toisaalta vähenemää ei ole tilastojen mukaan ennustettavissa, vaan poistuma tulee pysymään samankaltaisena lähivuodet. Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä Hätäkeskuslaitoksessa on vuosittain noin 5-10 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2014 edellä mainituilla osa-aikaisilla eläkkeillä oli yhteensä seitsemän henkilöä osa aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

18 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2014 oli 4.2. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17,7 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 28 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 715 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Hämeen, Keravan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hätäkeskusten päivystyshenkilöstön ns. muutoskoulutusta jatkettiin vuodelta Koulutuspäiviä kertyi neljää päivää/siirtyvä henkilö. Koulutuksen sisältönä olivat mm. salitoiminnan periaatteet, viranomaisten hälytysohjeet, uusitun ELS-tietojärjestelmän käyttö ja erityistilanteet. Keski-Suomen ja Pohjanmaan hätäkeskusten salihenkilöstölle järjestettiin koulutusta keväällä kaksi päivää ja syksyllä neljä päivää jokaiselle siirtyvälle päivystäjälle ja vuoromestarille. Koulutuksen sisältönä oli mm. operatiivinen salityöskentelyohje, salitoiminnan roolijako, viranomaisten hälytysohjeet, meripelastus, paikannustekniikat sekä ELS - tietojärjestelmän käyttö. Hallinnollisen koulutuksen teemoina olivat mm. ACTA, Kieku-järjestelmän kertaus, virkamiesoikeus, ajanhallinta, defusing. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

19 Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Poliisiammattikorkeakoululta, Suomen Yhteisöakatemiasta, Winnovasta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2014 oli 4917 oppimistyöpäivää eli 7,4 pv/htv ja koulutuspalvelujen ostoihin rahaa käytettiin 218 e/htv. Luvussa on huomioitu muutoskoulutuksiin osallistuneet, mutta ei siitä aiheutuneita matkustuskuluja. Koulutuspäivien määrä on noususuunnassa johtuen rakenneuudistukseen liittyvän koulutuksen määrästä. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on myös kasvanut. Hätäkeskusten koulutuksen kattavuutta on pyritty parantamaan yhtenäisellä koulutussuunnittelulla, koulutusmateriaaleilla sekä koulutusten järjestämistä tukevalla työvuorosuunnittelulla. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus pv/htv 6 pv 5,1 pv /htv ,7 pv 161 * 292 ** 7,4 pv 108 * 218 ** * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

20 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Rakenneuudistuksen aikana järjestettiin ylimääräisiä kursseja lisääntyvän vaihtuvuuden paikkaamiseksi. Ylimääräisten kurssien avulla Hätäkeskuslaitos on pystynyt rekrytoimaan tarvittavan määrän henkilöstöä. Tulevien vuosien osalta haasteena on arvioida lähtövaihtuvuuden kehittyminen sekä tulevien rekrytointien määrä siten, että valmistuneiden määrä vastaisi mahdollisimman hyvin Hätäkeskuslaitoksen tarpeeseen. Koulutuksen aloitus ja paikkakunta Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa (Kuopio) 24 opiskelijat valmistuvat v (Tampere ja 48 v. 2014: (53 % valmistuneista) Kuopio) 2012 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2013: (70 % valmistuneista) 2011 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2012: (74 % valmistuneista) 4.4. Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutus ei ole viime vuosina parhaalla mahdollisella tavalla vastannut Hätäkeskuslaitoksen määrällistä työvoimatarvetta. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämiseksi Pelastusopisto perusti sisäministeriön toimeksiannosta työryhmän, jonka tehtäväksi tuli selvittää ja tehdä esitys hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen määrällisen ja laadullisen kehittämisen tarpeista vuosille Esityksessä tuli huomioida myös kustannusvaikutukset. Työryhmässä olivat edustettuina Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Hätäkeskuslaitos. Työryhmä luovutti raporttinsa ja esityksensä pelastusylijohtajalle Työryhmä keskittyi etsimään ratkaisuja, joilla nykyistä paremmin kyettäisiin turvaamaan ja vakiinnuttamaan työvoiman kysyntä ja tarjonta Hätäkeskuslaitoksessa. Tiivistettynä työryhmä esitti, että nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa uudistettaisiin siten, että sen laajuus olisi nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä ja että tutkinto olisi suoritettavissa yhdessä vuodessa. Lisäksi opiskelijarekrytointia kehitettäisiin siten, että sisäänotto tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä olisi joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoi- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK