Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus"

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2014

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Työhyvinvointi Työtyytyväisyys Työnohjaus Kuntoutus Työtapaturmat Sairauspoissaolot Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

3 Johdanto Hätäkeskuslaitoksessa saatettiin vuonna 2014 rakenneuudistuksen toteuttaminen loppuun suunnitellun aikataulun mukaisesti. Viime vuonna yhdistettiin kuuden hätäkeskuksen toiminnot kolmelle paikkakunnalle. Keväällä aloittivat toimintansa Keravan ja Turun hätäkeskukset, syksyllä Vaasan hätäkeskus. Vuodesta 2015 lukien Suomessa toimii kuusi hätäkeskusta. Uudet hätäkeskukset ovat toiminta-alueeltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia kuin aiemmin. Uusien hätäkeskusten operatiivinen toiminta on järjestetty eri tavalla kuin aiemmin, jotta se pystyy hoitamaan väestöpohjaltaan ja tehtävämääriltään suuremmat alueet laadukkaasti. Hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi viraston organisaatio on muuttunut, mikä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa uudenlaisen ohjaus- ja toimintamallin. Operatiivisen toiminnan osalta Erica-tietojärjestelmän käyttöönotto ajoittuu hätäkeskusten yhdistämisten jälkeiseen aikaan. Tämä on ollut perusteltua, jotta ei jouduttu hoitamaan päällekkäin kahta merkittävää uudistusta, joista molemmat edellyttävät runsaasti muun muassa henkilöstökoulutuksen järjestämistä. Erica-järjestelmän käyttöönottoaikataulu on viivästynyt aiemmasta suunnitelmasta. Tämä antaa toisaalta aikaa valmistella käyttöönottoa huolellisemmin ja muun muassa perehdyttää pääkäyttäjät järjestelmään testaustyön ja pääkäyttäjäkoulutuksen avulla. Viivästyksen varjopuolena ovat sen taloudelliset vaikutukset, jotka ovat viraston budjetin kokonaisuus huomioiden erittäin merkittävät. Vuoden 2014 lopulla tehtiin päätös, että Erica-pääkäyttäjät aloittivat päätoimisina projektihenkilöinä maaliskuusta 2015 lukien. Tällä pyritään turvaamaan järjestelmän käyttöönoton laadukas valmistelu ja hätäkeskuksista löytyvän osaamisen hyödyntäminen. Vuoden 2014 aikana toteutetut hätäkeskusten yhdistämiset saatiin toteutettua suunnitellun mukaisesti. Rakenneuudistus oli viraston koko huomioiden merkittävä, sillä muutoksen kohteena oli 322 vakituista virkamiestä. Heistä uudelle työssäkäyntialueelle siirtyi 156 henkilöä. Vakituisesta henkilöstöstä siirtymättä jäi 109 henkilöä. Henkilöstön siirtymisaktiivisuutta Hämeen, Varsinais-Suomen, Länsi-Uudenmaan ja Keravan hätäkeskusten yhdistämisissä saatiin lisättyä toteuttamalla henkilöstön hakemuksesta virkasiirtoja alueiden välillä. Yhteensä toteutettiin 12 virkasiirtoa Länsi- Uudenmaan hätäkeskuksesta Turkuun ja Hämeen hätäkeskuksesta Keravalle. Näin saatiin osaamista säilytettyä viraston sisällä. Vaasan hätäkeskuksen yhdistämisen valmistelussa nousivat esille henkilöstöriskit, erityisesti Keski-Suomen hätäkeskuksen henkilöstön riittävyys ja Vaasan hätäkeskuksen aloitusvahvuus. Ylimääräisillä vakansseilla varmistettiin Kehän toiminta kesän ja syksyn aikana. Koska siirtyvän henkilöstön määrä Jyväskylästä Vaasaan jäi erittäin vähäiseksi, aloitettiin Vaasaan rekrytointeja vaiheittain jo hyvissä ajoin. Vaasan hätäkeskuksen toiminta lähti hyvin käyntiin. Myös henkilöstöä oli aloituksessa riittävästi, vaikka rekrytointeja on tehty vielä aloituksen jälkeen. Työvuorosuunnittelua ja henkilöstön voimavarojen käyttöä on pyritty yhdenmukaistamaan ja parantamaan koko virastossa. Tavoitteena on, että henkilöstövoimavaroja käytetään samoin periaattein eri hätäkeskuksissa. Työvuorosuunnittelulla ja joh- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

4 tamisella on suurin merkitys henkilöstövoimavarojen käytön toimivuuteen. Virastossa on määritelty yhteiset periaatteet työvuorosuunnittelusta, joita noudattamalla pyritään varmistamaan hätäkeskusten toimintakyky ja toisaalta työkuorman tasainen jakautuminen henkilöstölle eri puolella Suomea ja eri ajankohtina. Tarkoituksenmukainen henkilöstövoimavarojen käyttö tukee henkilöstön jaksamista. Vuonna 2014 Hätäkeskuslaitos on tehnyt parhainta tulosta koko toimintahistoriassaan. Vastausajat ovat erittäin hyvät, toimintaa on yhdenmukaistettu ja se on entistä ammattimaisempaa. Laadulliset mittarit ovat haastavia, mutta ainakin toiminnan aiheuttamien palautteiden määrän perusteella myös laadulliset asiat ovat edistyneet. Tämän puolesta puhuu myös olennaisesti vähentynyt negatiivinen uutisointi hätäkeskustoiminnasta julkisuudessa. Hätäkeskuslaitoksen tulos määräytyy usein organisaation tulokseksi. Organisaatio ei kuitenkaan itsessään tee yhtään mitään, vaan kaikki toiminta perustuu lopulta yksilöiden tekemiseen. Tuloksemme on kiitettävä, kun sitä tehdessä on samalla toteutettu kolme hätäkeskusten yhdistämistä. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

5 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa ja se kuvaa osaltaan miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet ovat: 1. johtaminen ja esimiestyö 2. työnantajakuva ja henkilöstövoimavarat 3. osaamisen kehittäminen 4. työyhteisön hyvinvointi Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiaan on sisällytetty toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Vuonna 2014 on laadittu muun muassa henkilöstöjohtamisen periaatteet, työyhteisön pelisäännöt, ohjeistuksen työkyvyn tukemisesta uran eri vaiheissa, joka sisältää myös ikäohjelman. Myös henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja henkilöstövoimavarojen käyttämiseen liittyvää kokonaisuutta on kehitetty. Osin tämä koskee resurssien tarvetta ja mittaamista, toisaalta myös johtamista ja työvuorosuunnittelua, jolla on erittäin merkittävä vaikutus työviihtyvyyteen ja tuloksellisuuteen. Henkilöstöstrategiassa määritellään Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

6 2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2014 palkkakustannukset ovat edelleen kokonaisuutena laskeneet johtuen henkilöstön vähentymisestä 684:stä 664 henkilötyövuoteen. Kokonaisuutena kustannukset eivät ole laskeneet samassa suhteessa, vaan yhden henkilötyövuoden kustannus on noussut noin euroa. Vuonna 2014 yhden henkilötyövuoden keskiarvoinen kustannus oli noin euroa. Henkilötyövuosikohtaisen kustannuksen nousuun vaikuttavat muutamat seikat verrattuna vuoteen Työaikakorvaukset ovat nousseet noin euroa, joka sisältää lisätyökorvaukset. Työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemuutosmaksut ovat nousseet säädösmuutosten johdosta ja niiden osuus henkilöstökustannuksissa on noussut vuodesta 2013 noin euroa. Työterveyshuollon kustannukset ovat olleet korkealla Kustannukset ovat vuonna 2014 nousseet noin euroa. Työterveyshuollon kustannuksiin ovat vaikuttaneet työterveyshuollon sopimuksen kattavuus ja rakenneuudistuksen toteuttamisen aiheuttamat lisääntyneet toimenpiteet työterveyshuollossa, kuten työpaikkaselvitykset ja työterveystarkastukset. Virkistys- ja tyhy-toiminnan osalta raportointi on tehty vuode 2014 osalta aiempaa kattavammin. Toiminnan synnyttämät kustannukset eivät ole kokonaisuutena kasvaneet, vaan pysyneet aiemmalla tasolla. Lomarahojen ja lomarahavapaiden kirjaustapa on osin muuttunut Kiekujärjestelmän käyttöönoton myötä. Muutoksena aiempaan on, että vuonna 2014 Lomaraha kenttään on kirjattu vain todellisuudessa maksetut lomarahat. Lomarahavapaa kenttään kirjautuvat lomarahavapaasta muodostuneet kustannukset vapaita pidettäessä. kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Luentopalkkiot Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

7 Työsuojeluvalt Luottamusmies Virkasuhteisten palkkiot Lomarahan jaksotus Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Muut välilliset kustannukset Virkapuvut työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k Virkistys Tyky Koulutus Työpaikkaruokailu Henkilöstökulut euroa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

8 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa toiminnassa työskentelee noin 83 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat päivystyshenkilöstö, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluvat hätäkeskusten päälliköt, apulaispäälliköt, asiantuntijat sekä hallintoja hälytyssihteerit. Viraston hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluu myös keskushallinnon henkilöstö. Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2014 lopussa 647 henkilöä. (2013: 691, 2012:735, 2011:766, 2010:759 henkilöä, 2009: 738, 2008: 733). Vuosien 2008 ja 2009 hätäkeskuksiin oli vaikeuksia rekrytoida riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä. Tilanne parani vuodesta 2010 lukien ja vuodesta 2012 alkaen henkilöstön määrä pienentynyt rakennemuutoksen edetessä ja toisaalta tehtävämäärien pienentyessä. Henkilöstöryhmä KEHÄ KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA Kaikki Asiantuntijat Esimies Johto 1 1 Päivystyshenkilöstö Toimihenkilöt Kaikki yhteensä Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaativuusluokkiin A-GIV. Ohessa on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin Taulukon Euro-pylväs tarkoittaa euromääräisiä sopimuspalkkoja, joita ei ole sijoitettu palkkataulukon vaativuusluokkiin. C D Da DII DIII E - EII F - FIII GII-GIII hätäkeskusavustajat, toimistosihteerit hätäkeskuspäivystäjät hätäkeskusten hallinto- ja hälytyssihteerit varavuoromestarit, opiskelijanohjaajat, keskushallinnon hallintosihteerit ylipäivystäjät vuoromestarit asiantuntijat, suunnittelijat, viestipäälliköt apulaispäälliköt, hätäkeskusten johtajat, hätäkeskusten päälliköt, keskushallinnon päällikkövirkamiehet Henkilöstön määrä painottuu selvästi salitoiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli D-, DIII- ja EII vaativuusluokkiin. Koko henkilöstöstä noin 59 % on naisia. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä on melko tarkkaan sukupuolijakauman mukainen. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä naisten suhteellinen osuus pienenee. Tämä on tyypillinen ilmiö eri työpaikkojen henkilöstö- ja tehtävärakenteessa. Naisia hakeutuu toistaiseksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

9 miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Asiantuntija- ja suunnittelijatehtävissä naisten määrä on hieman lisääntynyt. Vaatiluokat/sukupuoli C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV EURO Mies Nainen Hätäkeskuslaitoksessa seurataan myös todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona. Toteutuneet henkilötyövuodet ovat nousseet vuosittain jonkin verran, mutta vuonna 2012 niiden määrä kääntyi laskuun. Tämä johtuu pääasiassa rakenneuudistuksen etenemisestä ja sen myötä tiettyjen tehtävien päällekkäisyyksien poistumisesta. Merkittävimmin muutoksia tapahtui vuoden 2014 jälkeen Kuopion hätäkeskuksen aloitettua toimintansa, jolloin neljän keskuksen toiminta yhdistettiin. Toinen merkittävä vähenemä tapahtui vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa rakenneuudistuksen päätyttyä. Vuonna 2014 toteutettiin kolme keskuksen yhdistämistä. Toteutuneet htv määrät Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

10 Hätäkeskuslaitoksella on ollut vaikeuksia rekrytoinneissa ja aina avoimiin virkoihin ei ole juuri ollut hakijoita johtuen hätäkeskuspäivystäjän pätevyysvaatimuksesta ja siitä, että työmarkkinoilla ei ole ollut pätevyyden omaavaa henkilöstöä. Viime vuosina järjestetty ylimääräinen päivystäjäkoulutus ja toisaalta vähentynyt henkilöstön tarve ovat muuttaneet tilannetta siten, että vuonna 2014 hakijoita avoimiin virkoihin on ollut aiempaa paremmin. Vuonna 2013 henkilötyövuosia myönnettiin 735 ja niitä käytettiin 684 (käyttöaste 93 %). Vuonna 2014 käyttöaste oli noin 95 prosenttia. Toteutuneet HTV:t HÄME KEHÄ KERAVA KUOPIO LUMA OULU PORI TURKU VAASA * VASU KHA YHT Htv-kiintiö Toteutunut htv yhteensä 13,6 38,9 146,2 105,9 9,4 79,5 74,9 68, ,0 50,1 664 Salihenkilöstö htv toteuma 12,1 33,1 133,7 96,2 8,2 71,5 67,0 60, ,8 0,0 548 Hallinto htv toteuma 1,5 5,8 12,5 9,7 1,2 8,0 8 8,1 9,1 2,2 50,1 116 Käyttöasteprosentti 88 % 97 % 92 % 100 % 64 % 98 % 96 % 91 % 99 % 110 % 88 % 95 % * Vaasa ja Poha yhdistetty Päivystyshenkilöstön tehtävämäärät ja vastausajat Ilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos Edellä olevassa taulukossa kuvataan hätäkeskuspäivystäjän työkuorman eli päivystäjäkohtaisen tehtävämäärän kehittymistä vuosina Seuraavat taulukot kuvaavat Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteen eli 10 ja 30 sekunnissa vastattujen puhelujen vastausprosentteja vuosina samalla ajanjaksolla Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 90 % 90 % 88 % % 89 % 89 % 89 % 30 sek. vastatut 94 % 95 % 92 % 94 % 95 % 94 % 94 % 2012 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 94 % 89 % 93 % % 91 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 98 % 95 % 97 % 96 % 97 % 96 % 97 % 2013 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 95 % 90 % 93 % % 92 % 92 % 93 % 30 sek. vastatut 98 % 94 % 97 % 96 % 96 % 96 % 96 % Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

11 2014 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 97 % 94 % 93 % % 95 % 94 % 95 % 30 sek. vastatut 99 % 96 % 97 % 97 % 98 % 97 % 98 % Rakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut tasata henkilöstön työkuormaa eri hätäkeskusten välillä ja muun muassa jakamalla resurssit yhtenäisin perustein. Aiemmissa hätäkeskuksissa tämä ei ollut täysin mahdollista, koska ympärivuorokautisen palvelun turvaamiseksi pienimmät hätäkeskukset tarvitsivat tietyn minimimiehityksen, joka ei tehtävämäärien perusteella olisi muuten ollut tarpeen. Pahimmillaan päivystäjäkohtainen työkuorma vaihteli tehtävän välillä. Lisäksi päivystäjäkohtainen tehtävämäärä ei ole kokonaisuudessaan kasvanut ja vuonna 2014 se oli keskimäärin tehtävää yhtä hätäkeskuspäivystäjää kohden. Hätäkeskusten toimintakyky on kehittynyt edelleen positiivisesti. Yhdistetyt keskukset pystyvät toimimaan aiempaa joustavammin eri tilanteissa eivätkä yksittäiset tehtäväruuhkat heikennä toimintakykyä yhtä olennaisesti kuin pienemmissä keskuksissa tapahtui. Vastausprosentti 10 sekunnissa vuonna 2014 oli 95 prosenttia ja 30 sekunnissa 98 prosenttia. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 93 ja 96 prosenttia. Vuoden 2014 aikana analysoitiin salihenkilöstön työkuormaa ja henkilöstövoimavarojen jakamisen periaatteita. Tavoitteena on ollut, että hätäkeskusten henkilöstö olisi yhdenvertaisessa asemassa myös työkuorman osalta ja että hätäkeskuksilla olisi yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa niille asetetut tulostavoitteet. Vuonna 2014 salitoimintaan käytettävä henkilötyövuosimäärä laskettiin edelleen aiemmalla tavalla eli laskennallisena pohjana on tehtävää/päivystäjä/vuosi. Tämä mittari toimii edelleen, mutta siinä on tiettyjä heikkouksia. Sellaisia ovat todellisen työkuorman mittaamisen osalta esimerkiksi se, että poliisin oma-aloitteiset tehtävät ja ilmoitinlaitetestaukset sisältyvät tähän lukuun. Niiden vaikutus päivystyshenkilöstön työkuormaan on hätäpuheluun verrattuna vähäisempi ja oma-aloitteisten tehtävien osalta minimaalinen. Mittaria voidaan pitää henkilöstö näkökulmasta edelleen toimivana. Edellä mainituista syistä hätäkeskusten välillä resurssien jako tehdään kuitenkin niiden suhteellisten hätäpuhelumäärien perusteella. Tähän päädyttiin sillä perusteella, että sisään tulevat hätäpuhelut ovat oikeudenmukaisin tekijä, jolla työvoiman tarvetta voidaan mitata. Työajan käyttö Henkilöstön työajan erittely otettiin käyttöön Kieku-järjestelmän myötä. Työajan erittely herättää osalle kiistanalaisia kysymyksiä, miksi niin tehdään ja mikä tarkoitus työajan erittelyllä on. Vuonna 2014 hyvin yleinen keskustelunaihe on määrärahojen riittävyys ja kehyksen alijäämäisyys. Tällä on suora vaikutus siihen, kuinka paljon henkilöstöä voimme pitää palveluksessamme, koska palkkakustannukset ovat noin prosenttia kokonaiskustannuksista. Tämän vuoksi tulee analysoida, mihin työtehtäviin henkilöstön työaika pääosin kohdistuu, onko painotuksissa merkittäviä eroja ja voidaanko tämän tiedon perusteella kehittää toimintaa. Oheisesta kuvaajasta ilmenee vuoden 2014 osalta salihenkilöstön työajan kohdentuminen eri tehtäviin, joista mukana on kymmenen suurinta työkokonaisuutta. Työaika on ns. tehokasta työaikaa eli siinä ei ole mukana poissaolot, kuten vuosilomat tai sairaus- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

12 poissaolot. Tehokas työaika on hieman alle 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Prosentuaaliset osuudet ovat kokonaistyöaikana mitattuna nyt esitettyä pienempiä. Yhdistettyjen ja yhdistämättömien keskusten osalta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen esimerkiksi salihenkilöstön virka- ja tehtävärakenteen erilaisuudesta. 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % % tehdystä työajasta TOP 10 työajan käyttö 2014 HÄME % KEHÄ % KERAVA % KUOPIO % LUMA % OULU % POHA % PORI % TURKU % VAASA % VASU % Hätäilmoitusten vastaanotto 57,3 % 54,7 % 53,1 % 57,0 % 58,5 % 49,4 % 60,2 % 52,3 % 55,5 % 62,5 % 57,0 % 57,1 % TESE poliisi ja sosiaalitoimi 12,5 % 10,1 % 10,3 % 16,5 % 10,6 % 14,7 % 11,7 % 10,2 % 12,5 % 11,7 % 12,2 % 9,4 % TESE terveystoimi ja pelastus 10,2 % 11,6 % 5,4 % 8,8 % 10,8 % 11,4 % 11,1 % 9,6 % 11,9 % 11,4 % 12,7 % 9,6 % Vuoromestarin tehtävät 7,7 % 13,0 % 16,1 % 4,5 % 6,2 % 13,7 % 8,3 % 11,7 % 8,6 % 5,4 % 8,8 % 9,9 % ILMOtestaus julkisoikeude 2,6 % 2,0 % 3,7 % 2,3 % 2,7 % 2,6 % 1,5 % 3,2 % 3,3 % 2,8 % 3,4 % 2,2 % Koulutus oppilaana toimipisteessä 2,2 % 0,3 % 1,2 % 3,6 % 2,4 % 0,1 % 1,7 % 1,6 % 2,4 % 1,1 % 0,0 % 0,5 % Perehdytys 2,1 % 0,9 % 2,3 % 3,1 % 2,1 % 0,3 % 1,3 % 3,6 % 1,1 % 1,9 % 1,2 % 1,3 % Koulutus oppilaana virasto 0,7 % 3,9 % 0,1 % 0,3 % 0,2 % 4,4 % 0,1 % 2,5 % 0,4 % 0,2 % 0,3 % 4,8 % Koulutus kouluttajana toimipist 0,6 % 0,0 % 0,0 % 0,7 % 0,4 % 0,0 % 0,8 % 0,5 % 1,0 % 0,9 % 0,3 % 0,3 % Yleishallinto ja johtaminen 0,5 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 2,5 % 0,1 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,2 % 0,0 % Salihenkilöstön tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia kohdentui hätäilmoitusten vastaanottoon ja tehtävänseurantaan. Hätäilmoitusten vastaanottoon käytettiin virastossa keskimäärin 57,3 prosenttia. Yhdistettyjen keskusten osalla vaihtelua on välillä 55,5 60,2 prosenttia. Poliisi- ja sosiaalitoimen tehtävänseurantaan on käytetty keskimäärin 12,5 prosenttia työajasta, jossa vaihtelu väli on 10,6 16,5 prosenttia. Terveystoimen ja pelastuksen tehtävänseurantaan kohdentuu työajasta keskimäärin 10,2 prosenttia, ja vaihteluväli on 8,8 11,9 prosenttia. Vuoromestarin tehtävien suhteellinen osuus yhdistetyissä hätäkeskuksissa on pienentynyt aiempiin keskuksiin verrattuna, koska vuoromestareiden määrä suhteessa muuhun salihenkilöstöön on vähentynyt. Henkilöstön täydennyskoulutusta on järjestetty vuonna 2014 runsaasti. Koulutuksesta melkoinen osuus on hätäkeskusten yhdistämiseen liittyvää muutoskoulutusta. Viraston sisäiseen henkilöstökoulutukseen kohdentuu 2,9 prosenttia tehokkaasta työajasta. Nyt esitetyt lukujen oikeaa tasoa tai tavoitetta on vielä vaikea määritellä, koska ei ole vertailupohjaa aiempaan. On kuitenkin hyvä tiedostaa, millaisiin tehtäviin salihenkilöstön työaika painottuu ja että keskusten välillä eri työtehtävissä on melkoisia eroja. Samoin henkilöstövoimavarojen käytön ja työvuorosuunnittelun osalta on hyvä tiedostaa, että ydintehtävään kohdentuu tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia ja kokonaistyöajasta taso on noin prosenttia. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

13 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitettynä virkaan 575 ( 89 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 72 henkilöä (11 %). Aidoilla määräaikaisilla ei ole taustavirkaa Hätäkeskuslaitoksessa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä. Aktiivisessa vakituisessa virkasuhteessa oli 533 henkilöä. Aktiivisessa määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 114 henkilöä, mikä on 18 % koko henkilöstöstä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 42 henkilöllä oli taustavirka. Määräaikaisten määrä selittyy rakenneuudistukseen liittyvällä hallinto- ja esimiesvirkojen määräaikaisella täyttämisellä ja toisaalta rakenneuudistukseen liittyvän projektityön tekemisellä. Virastossa käytetään paljon omaa henkilöstä projektitöissä ja sijaisuuksissa. Vuonna 2013 määräaikaisten määrä oli 21 %, joten vuonna 2014 heidän osuutensa on hieman laskenut. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosina vakituisen henkilöstön lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt Vakituiset ja määräaikaiset Määräaikaiset Vakituiset Osa-aikaisten määrä on vähäinen, sillä henkilöstöstä neljä prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2014 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

14 Kokoaikaiset/osa aikaiset Kokoaikainen Osa aikainen Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus on ollut normaalia suurempi vuosina Tähän on suurelta osin vaikuttanut hätäkeskusten yhdistäminen ja erityisesti niihin liittyvät tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset keskuksen toiminnan lakatessa. Vuoden 2014 aikana lähteviä henkilöitä on ollut 62 (lähtövaihtuvuus 10,6 %). Tekijään Muu erosuunta sisältyvät Hämeen hätäkeskuksen ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskusten toimintojen siirtämisen yhteydessä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt, joita oli yhteensä 18 henkilöä. Keski-Suomen hätäkeskuksen henkilöstön virkasuhteet olivat voimassa vuoden loppuun, joten ne eivät ole oheisissa luvuissa mukana. Toiseksi eniten vaihtuvuutta syntyy henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle, jonka määrä on vuosittain noin henkilöä. Lähtövaihtuvuuden odotetaan lähivuosina pienenevän muutamalla prosenttiyksiköllä. Vakituiseen virkaan nimitettiin vuonna 2014 yhteensä 63 henkilöä eli tulovaihtuvuus oli 10,8 %. Vakituisiin virkoihin siirtyy paljon virastossa määräaikaisessa virkasuhteessa olevia. Erosuunnat 2014 Erosuunta tuntematon 18% 5% 11% 11% Kunta tai kuntayhtymä Kuollut 8% 2% Muu erosuunta 15% 31% Toinen valtion virasto/laitos Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

15 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2014 lopussa naisia oli 379 (59 %) ja miehiä 268 (41 %). Sukupuolten suhteelliset osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina aikaisimpiin vuosiin nähden. Kuvaaja ei ole henkilöstömäärältään täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuoden 2010 lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Tämä ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen, joka on kaikkien vuosien osalta vertailukelpoinen. Sukupuolijakauma Nainen Mies Vakinaisessa virkasuhteessa naisia on 321 (60 %) ja miehiä 212 (40 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia on 58 (51 %) ja miehiä 56 (49 %). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

16 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2014 oli 42 vuotta. Keski-ikä on pysynyt samansuuruisena viime vuodesta. Hätäkeskuslaitoksen suurimmat ikäryhmät olivat ja Ikärakenne on pysynyt samankaltaisena eli henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin on säilynyt. Tähän on vaikuttanut henkilöstön vaihtuvuuden lisääntyminen viime vuosina. Vaihtuvuuden ollessa vähäinen, henkilöstön keski-ikä luonnollisesti alkaa nousta Ikäjakauma Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

17 3.3. Eläköityminen Henkilöstön ikärakenteen säilymisen myötä eläköityminen on viiden vuoden tarkastelujaksolla pysynyt samassa suuruusluokassa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina vanhuuseläkkeelle arvioidaan jäävän vuosittain noin henkilöä. Erityistä eläkepoistuman lisäystä tai toisaalta vähenemää ei ole tilastojen mukaan ennustettavissa, vaan poistuma tulee pysymään samankaltaisena lähivuodet. Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä Hätäkeskuslaitoksessa on vuosittain noin 5-10 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2014 edellä mainituilla osa-aikaisilla eläkkeillä oli yhteensä seitsemän henkilöä osa aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

18 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2014 oli 4.2. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17,7 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 28 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 715 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Hämeen, Keravan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hätäkeskusten päivystyshenkilöstön ns. muutoskoulutusta jatkettiin vuodelta Koulutuspäiviä kertyi neljää päivää/siirtyvä henkilö. Koulutuksen sisältönä olivat mm. salitoiminnan periaatteet, viranomaisten hälytysohjeet, uusitun ELS-tietojärjestelmän käyttö ja erityistilanteet. Keski-Suomen ja Pohjanmaan hätäkeskusten salihenkilöstölle järjestettiin koulutusta keväällä kaksi päivää ja syksyllä neljä päivää jokaiselle siirtyvälle päivystäjälle ja vuoromestarille. Koulutuksen sisältönä oli mm. operatiivinen salityöskentelyohje, salitoiminnan roolijako, viranomaisten hälytysohjeet, meripelastus, paikannustekniikat sekä ELS - tietojärjestelmän käyttö. Hallinnollisen koulutuksen teemoina olivat mm. ACTA, Kieku-järjestelmän kertaus, virkamiesoikeus, ajanhallinta, defusing. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

19 Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Poliisiammattikorkeakoululta, Suomen Yhteisöakatemiasta, Winnovasta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2014 oli 4917 oppimistyöpäivää eli 7,4 pv/htv ja koulutuspalvelujen ostoihin rahaa käytettiin 218 e/htv. Luvussa on huomioitu muutoskoulutuksiin osallistuneet, mutta ei siitä aiheutuneita matkustuskuluja. Koulutuspäivien määrä on noususuunnassa johtuen rakenneuudistukseen liittyvän koulutuksen määrästä. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on myös kasvanut. Hätäkeskusten koulutuksen kattavuutta on pyritty parantamaan yhtenäisellä koulutussuunnittelulla, koulutusmateriaaleilla sekä koulutusten järjestämistä tukevalla työvuorosuunnittelulla. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus pv/htv 6 pv 5,1 pv /htv ,7 pv 161 * 292 ** 7,4 pv 108 * 218 ** * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

20 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Rakenneuudistuksen aikana järjestettiin ylimääräisiä kursseja lisääntyvän vaihtuvuuden paikkaamiseksi. Ylimääräisten kurssien avulla Hätäkeskuslaitos on pystynyt rekrytoimaan tarvittavan määrän henkilöstöä. Tulevien vuosien osalta haasteena on arvioida lähtövaihtuvuuden kehittyminen sekä tulevien rekrytointien määrä siten, että valmistuneiden määrä vastaisi mahdollisimman hyvin Hätäkeskuslaitoksen tarpeeseen. Koulutuksen aloitus ja paikkakunta Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa (Kuopio) 24 opiskelijat valmistuvat v (Tampere ja 48 v. 2014: (53 % valmistuneista) Kuopio) 2012 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2013: (70 % valmistuneista) 2011 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2012: (74 % valmistuneista) 4.4. Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutus ei ole viime vuosina parhaalla mahdollisella tavalla vastannut Hätäkeskuslaitoksen määrällistä työvoimatarvetta. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämiseksi Pelastusopisto perusti sisäministeriön toimeksiannosta työryhmän, jonka tehtäväksi tuli selvittää ja tehdä esitys hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen määrällisen ja laadullisen kehittämisen tarpeista vuosille Esityksessä tuli huomioida myös kustannusvaikutukset. Työryhmässä olivat edustettuina Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Hätäkeskuslaitos. Työryhmä luovutti raporttinsa ja esityksensä pelastusylijohtajalle Työryhmä keskittyi etsimään ratkaisuja, joilla nykyistä paremmin kyettäisiin turvaamaan ja vakiinnuttamaan työvoiman kysyntä ja tarjonta Hätäkeskuslaitoksessa. Tiivistettynä työryhmä esitti, että nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa uudistettaisiin siten, että sen laajuus olisi nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä ja että tutkinto olisi suoritettavissa yhdessä vuodessa. Lisäksi opiskelijarekrytointia kehitettäisiin siten, että sisäänotto tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä olisi joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoi- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2015 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 8 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 211 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA...5 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT...6 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne...9 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2013 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 9 3.1. Palvelussuhdelaji,

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia 2016 2020 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK 2016 86 Sisällys Johdanto 3 1 Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 5 Tavoitteet...

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies (poistyöll. kaikki ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 214 37,6 355 62,4 569 100 535,7 520,0 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot