Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus"

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2014

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Työhyvinvointi Työtyytyväisyys Työnohjaus Kuntoutus Työtapaturmat Sairauspoissaolot Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

3 Johdanto Hätäkeskuslaitoksessa saatettiin vuonna 2014 rakenneuudistuksen toteuttaminen loppuun suunnitellun aikataulun mukaisesti. Viime vuonna yhdistettiin kuuden hätäkeskuksen toiminnot kolmelle paikkakunnalle. Keväällä aloittivat toimintansa Keravan ja Turun hätäkeskukset, syksyllä Vaasan hätäkeskus. Vuodesta 2015 lukien Suomessa toimii kuusi hätäkeskusta. Uudet hätäkeskukset ovat toiminta-alueeltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia kuin aiemmin. Uusien hätäkeskusten operatiivinen toiminta on järjestetty eri tavalla kuin aiemmin, jotta se pystyy hoitamaan väestöpohjaltaan ja tehtävämääriltään suuremmat alueet laadukkaasti. Hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi viraston organisaatio on muuttunut, mikä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa uudenlaisen ohjaus- ja toimintamallin. Operatiivisen toiminnan osalta Erica-tietojärjestelmän käyttöönotto ajoittuu hätäkeskusten yhdistämisten jälkeiseen aikaan. Tämä on ollut perusteltua, jotta ei jouduttu hoitamaan päällekkäin kahta merkittävää uudistusta, joista molemmat edellyttävät runsaasti muun muassa henkilöstökoulutuksen järjestämistä. Erica-järjestelmän käyttöönottoaikataulu on viivästynyt aiemmasta suunnitelmasta. Tämä antaa toisaalta aikaa valmistella käyttöönottoa huolellisemmin ja muun muassa perehdyttää pääkäyttäjät järjestelmään testaustyön ja pääkäyttäjäkoulutuksen avulla. Viivästyksen varjopuolena ovat sen taloudelliset vaikutukset, jotka ovat viraston budjetin kokonaisuus huomioiden erittäin merkittävät. Vuoden 2014 lopulla tehtiin päätös, että Erica-pääkäyttäjät aloittivat päätoimisina projektihenkilöinä maaliskuusta 2015 lukien. Tällä pyritään turvaamaan järjestelmän käyttöönoton laadukas valmistelu ja hätäkeskuksista löytyvän osaamisen hyödyntäminen. Vuoden 2014 aikana toteutetut hätäkeskusten yhdistämiset saatiin toteutettua suunnitellun mukaisesti. Rakenneuudistus oli viraston koko huomioiden merkittävä, sillä muutoksen kohteena oli 322 vakituista virkamiestä. Heistä uudelle työssäkäyntialueelle siirtyi 156 henkilöä. Vakituisesta henkilöstöstä siirtymättä jäi 109 henkilöä. Henkilöstön siirtymisaktiivisuutta Hämeen, Varsinais-Suomen, Länsi-Uudenmaan ja Keravan hätäkeskusten yhdistämisissä saatiin lisättyä toteuttamalla henkilöstön hakemuksesta virkasiirtoja alueiden välillä. Yhteensä toteutettiin 12 virkasiirtoa Länsi- Uudenmaan hätäkeskuksesta Turkuun ja Hämeen hätäkeskuksesta Keravalle. Näin saatiin osaamista säilytettyä viraston sisällä. Vaasan hätäkeskuksen yhdistämisen valmistelussa nousivat esille henkilöstöriskit, erityisesti Keski-Suomen hätäkeskuksen henkilöstön riittävyys ja Vaasan hätäkeskuksen aloitusvahvuus. Ylimääräisillä vakansseilla varmistettiin Kehän toiminta kesän ja syksyn aikana. Koska siirtyvän henkilöstön määrä Jyväskylästä Vaasaan jäi erittäin vähäiseksi, aloitettiin Vaasaan rekrytointeja vaiheittain jo hyvissä ajoin. Vaasan hätäkeskuksen toiminta lähti hyvin käyntiin. Myös henkilöstöä oli aloituksessa riittävästi, vaikka rekrytointeja on tehty vielä aloituksen jälkeen. Työvuorosuunnittelua ja henkilöstön voimavarojen käyttöä on pyritty yhdenmukaistamaan ja parantamaan koko virastossa. Tavoitteena on, että henkilöstövoimavaroja käytetään samoin periaattein eri hätäkeskuksissa. Työvuorosuunnittelulla ja joh- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

4 tamisella on suurin merkitys henkilöstövoimavarojen käytön toimivuuteen. Virastossa on määritelty yhteiset periaatteet työvuorosuunnittelusta, joita noudattamalla pyritään varmistamaan hätäkeskusten toimintakyky ja toisaalta työkuorman tasainen jakautuminen henkilöstölle eri puolella Suomea ja eri ajankohtina. Tarkoituksenmukainen henkilöstövoimavarojen käyttö tukee henkilöstön jaksamista. Vuonna 2014 Hätäkeskuslaitos on tehnyt parhainta tulosta koko toimintahistoriassaan. Vastausajat ovat erittäin hyvät, toimintaa on yhdenmukaistettu ja se on entistä ammattimaisempaa. Laadulliset mittarit ovat haastavia, mutta ainakin toiminnan aiheuttamien palautteiden määrän perusteella myös laadulliset asiat ovat edistyneet. Tämän puolesta puhuu myös olennaisesti vähentynyt negatiivinen uutisointi hätäkeskustoiminnasta julkisuudessa. Hätäkeskuslaitoksen tulos määräytyy usein organisaation tulokseksi. Organisaatio ei kuitenkaan itsessään tee yhtään mitään, vaan kaikki toiminta perustuu lopulta yksilöiden tekemiseen. Tuloksemme on kiitettävä, kun sitä tehdessä on samalla toteutettu kolme hätäkeskusten yhdistämistä. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

5 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa ja se kuvaa osaltaan miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet ovat: 1. johtaminen ja esimiestyö 2. työnantajakuva ja henkilöstövoimavarat 3. osaamisen kehittäminen 4. työyhteisön hyvinvointi Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiaan on sisällytetty toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Vuonna 2014 on laadittu muun muassa henkilöstöjohtamisen periaatteet, työyhteisön pelisäännöt, ohjeistuksen työkyvyn tukemisesta uran eri vaiheissa, joka sisältää myös ikäohjelman. Myös henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja henkilöstövoimavarojen käyttämiseen liittyvää kokonaisuutta on kehitetty. Osin tämä koskee resurssien tarvetta ja mittaamista, toisaalta myös johtamista ja työvuorosuunnittelua, jolla on erittäin merkittävä vaikutus työviihtyvyyteen ja tuloksellisuuteen. Henkilöstöstrategiassa määritellään Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

6 2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2014 palkkakustannukset ovat edelleen kokonaisuutena laskeneet johtuen henkilöstön vähentymisestä 684:stä 664 henkilötyövuoteen. Kokonaisuutena kustannukset eivät ole laskeneet samassa suhteessa, vaan yhden henkilötyövuoden kustannus on noussut noin euroa. Vuonna 2014 yhden henkilötyövuoden keskiarvoinen kustannus oli noin euroa. Henkilötyövuosikohtaisen kustannuksen nousuun vaikuttavat muutamat seikat verrattuna vuoteen Työaikakorvaukset ovat nousseet noin euroa, joka sisältää lisätyökorvaukset. Työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemuutosmaksut ovat nousseet säädösmuutosten johdosta ja niiden osuus henkilöstökustannuksissa on noussut vuodesta 2013 noin euroa. Työterveyshuollon kustannukset ovat olleet korkealla Kustannukset ovat vuonna 2014 nousseet noin euroa. Työterveyshuollon kustannuksiin ovat vaikuttaneet työterveyshuollon sopimuksen kattavuus ja rakenneuudistuksen toteuttamisen aiheuttamat lisääntyneet toimenpiteet työterveyshuollossa, kuten työpaikkaselvitykset ja työterveystarkastukset. Virkistys- ja tyhy-toiminnan osalta raportointi on tehty vuode 2014 osalta aiempaa kattavammin. Toiminnan synnyttämät kustannukset eivät ole kokonaisuutena kasvaneet, vaan pysyneet aiemmalla tasolla. Lomarahojen ja lomarahavapaiden kirjaustapa on osin muuttunut Kiekujärjestelmän käyttöönoton myötä. Muutoksena aiempaan on, että vuonna 2014 Lomaraha kenttään on kirjattu vain todellisuudessa maksetut lomarahat. Lomarahavapaa kenttään kirjautuvat lomarahavapaasta muodostuneet kustannukset vapaita pidettäessä. kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Luentopalkkiot Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

7 Työsuojeluvalt Luottamusmies Virkasuhteisten palkkiot Lomarahan jaksotus Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Muut välilliset kustannukset Virkapuvut työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k Virkistys Tyky Koulutus Työpaikkaruokailu Henkilöstökulut euroa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

8 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa toiminnassa työskentelee noin 83 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat päivystyshenkilöstö, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluvat hätäkeskusten päälliköt, apulaispäälliköt, asiantuntijat sekä hallintoja hälytyssihteerit. Viraston hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluu myös keskushallinnon henkilöstö. Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2014 lopussa 647 henkilöä. (2013: 691, 2012:735, 2011:766, 2010:759 henkilöä, 2009: 738, 2008: 733). Vuosien 2008 ja 2009 hätäkeskuksiin oli vaikeuksia rekrytoida riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä. Tilanne parani vuodesta 2010 lukien ja vuodesta 2012 alkaen henkilöstön määrä pienentynyt rakennemuutoksen edetessä ja toisaalta tehtävämäärien pienentyessä. Henkilöstöryhmä KEHÄ KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA Kaikki Asiantuntijat Esimies Johto 1 1 Päivystyshenkilöstö Toimihenkilöt Kaikki yhteensä Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaativuusluokkiin A-GIV. Ohessa on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin Taulukon Euro-pylväs tarkoittaa euromääräisiä sopimuspalkkoja, joita ei ole sijoitettu palkkataulukon vaativuusluokkiin. C D Da DII DIII E - EII F - FIII GII-GIII hätäkeskusavustajat, toimistosihteerit hätäkeskuspäivystäjät hätäkeskusten hallinto- ja hälytyssihteerit varavuoromestarit, opiskelijanohjaajat, keskushallinnon hallintosihteerit ylipäivystäjät vuoromestarit asiantuntijat, suunnittelijat, viestipäälliköt apulaispäälliköt, hätäkeskusten johtajat, hätäkeskusten päälliköt, keskushallinnon päällikkövirkamiehet Henkilöstön määrä painottuu selvästi salitoiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli D-, DIII- ja EII vaativuusluokkiin. Koko henkilöstöstä noin 59 % on naisia. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä on melko tarkkaan sukupuolijakauman mukainen. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä naisten suhteellinen osuus pienenee. Tämä on tyypillinen ilmiö eri työpaikkojen henkilöstö- ja tehtävärakenteessa. Naisia hakeutuu toistaiseksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

9 miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Asiantuntija- ja suunnittelijatehtävissä naisten määrä on hieman lisääntynyt. Vaatiluokat/sukupuoli C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV EURO Mies Nainen Hätäkeskuslaitoksessa seurataan myös todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona. Toteutuneet henkilötyövuodet ovat nousseet vuosittain jonkin verran, mutta vuonna 2012 niiden määrä kääntyi laskuun. Tämä johtuu pääasiassa rakenneuudistuksen etenemisestä ja sen myötä tiettyjen tehtävien päällekkäisyyksien poistumisesta. Merkittävimmin muutoksia tapahtui vuoden 2014 jälkeen Kuopion hätäkeskuksen aloitettua toimintansa, jolloin neljän keskuksen toiminta yhdistettiin. Toinen merkittävä vähenemä tapahtui vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa rakenneuudistuksen päätyttyä. Vuonna 2014 toteutettiin kolme keskuksen yhdistämistä. Toteutuneet htv määrät Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

10 Hätäkeskuslaitoksella on ollut vaikeuksia rekrytoinneissa ja aina avoimiin virkoihin ei ole juuri ollut hakijoita johtuen hätäkeskuspäivystäjän pätevyysvaatimuksesta ja siitä, että työmarkkinoilla ei ole ollut pätevyyden omaavaa henkilöstöä. Viime vuosina järjestetty ylimääräinen päivystäjäkoulutus ja toisaalta vähentynyt henkilöstön tarve ovat muuttaneet tilannetta siten, että vuonna 2014 hakijoita avoimiin virkoihin on ollut aiempaa paremmin. Vuonna 2013 henkilötyövuosia myönnettiin 735 ja niitä käytettiin 684 (käyttöaste 93 %). Vuonna 2014 käyttöaste oli noin 95 prosenttia. Toteutuneet HTV:t HÄME KEHÄ KERAVA KUOPIO LUMA OULU PORI TURKU VAASA * VASU KHA YHT Htv-kiintiö Toteutunut htv yhteensä 13,6 38,9 146,2 105,9 9,4 79,5 74,9 68, ,0 50,1 664 Salihenkilöstö htv toteuma 12,1 33,1 133,7 96,2 8,2 71,5 67,0 60, ,8 0,0 548 Hallinto htv toteuma 1,5 5,8 12,5 9,7 1,2 8,0 8 8,1 9,1 2,2 50,1 116 Käyttöasteprosentti 88 % 97 % 92 % 100 % 64 % 98 % 96 % 91 % 99 % 110 % 88 % 95 % * Vaasa ja Poha yhdistetty Päivystyshenkilöstön tehtävämäärät ja vastausajat Ilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos Edellä olevassa taulukossa kuvataan hätäkeskuspäivystäjän työkuorman eli päivystäjäkohtaisen tehtävämäärän kehittymistä vuosina Seuraavat taulukot kuvaavat Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteen eli 10 ja 30 sekunnissa vastattujen puhelujen vastausprosentteja vuosina samalla ajanjaksolla Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 90 % 90 % 88 % % 89 % 89 % 89 % 30 sek. vastatut 94 % 95 % 92 % 94 % 95 % 94 % 94 % 2012 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 94 % 89 % 93 % % 91 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 98 % 95 % 97 % 96 % 97 % 96 % 97 % 2013 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 95 % 90 % 93 % % 92 % 92 % 93 % 30 sek. vastatut 98 % 94 % 97 % 96 % 96 % 96 % 96 % Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

11 2014 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos sek. vastatut 97 % 94 % 93 % % 95 % 94 % 95 % 30 sek. vastatut 99 % 96 % 97 % 97 % 98 % 97 % 98 % Rakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut tasata henkilöstön työkuormaa eri hätäkeskusten välillä ja muun muassa jakamalla resurssit yhtenäisin perustein. Aiemmissa hätäkeskuksissa tämä ei ollut täysin mahdollista, koska ympärivuorokautisen palvelun turvaamiseksi pienimmät hätäkeskukset tarvitsivat tietyn minimimiehityksen, joka ei tehtävämäärien perusteella olisi muuten ollut tarpeen. Pahimmillaan päivystäjäkohtainen työkuorma vaihteli tehtävän välillä. Lisäksi päivystäjäkohtainen tehtävämäärä ei ole kokonaisuudessaan kasvanut ja vuonna 2014 se oli keskimäärin tehtävää yhtä hätäkeskuspäivystäjää kohden. Hätäkeskusten toimintakyky on kehittynyt edelleen positiivisesti. Yhdistetyt keskukset pystyvät toimimaan aiempaa joustavammin eri tilanteissa eivätkä yksittäiset tehtäväruuhkat heikennä toimintakykyä yhtä olennaisesti kuin pienemmissä keskuksissa tapahtui. Vastausprosentti 10 sekunnissa vuonna 2014 oli 95 prosenttia ja 30 sekunnissa 98 prosenttia. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 93 ja 96 prosenttia. Vuoden 2014 aikana analysoitiin salihenkilöstön työkuormaa ja henkilöstövoimavarojen jakamisen periaatteita. Tavoitteena on ollut, että hätäkeskusten henkilöstö olisi yhdenvertaisessa asemassa myös työkuorman osalta ja että hätäkeskuksilla olisi yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa niille asetetut tulostavoitteet. Vuonna 2014 salitoimintaan käytettävä henkilötyövuosimäärä laskettiin edelleen aiemmalla tavalla eli laskennallisena pohjana on tehtävää/päivystäjä/vuosi. Tämä mittari toimii edelleen, mutta siinä on tiettyjä heikkouksia. Sellaisia ovat todellisen työkuorman mittaamisen osalta esimerkiksi se, että poliisin oma-aloitteiset tehtävät ja ilmoitinlaitetestaukset sisältyvät tähän lukuun. Niiden vaikutus päivystyshenkilöstön työkuormaan on hätäpuheluun verrattuna vähäisempi ja oma-aloitteisten tehtävien osalta minimaalinen. Mittaria voidaan pitää henkilöstö näkökulmasta edelleen toimivana. Edellä mainituista syistä hätäkeskusten välillä resurssien jako tehdään kuitenkin niiden suhteellisten hätäpuhelumäärien perusteella. Tähän päädyttiin sillä perusteella, että sisään tulevat hätäpuhelut ovat oikeudenmukaisin tekijä, jolla työvoiman tarvetta voidaan mitata. Työajan käyttö Henkilöstön työajan erittely otettiin käyttöön Kieku-järjestelmän myötä. Työajan erittely herättää osalle kiistanalaisia kysymyksiä, miksi niin tehdään ja mikä tarkoitus työajan erittelyllä on. Vuonna 2014 hyvin yleinen keskustelunaihe on määrärahojen riittävyys ja kehyksen alijäämäisyys. Tällä on suora vaikutus siihen, kuinka paljon henkilöstöä voimme pitää palveluksessamme, koska palkkakustannukset ovat noin prosenttia kokonaiskustannuksista. Tämän vuoksi tulee analysoida, mihin työtehtäviin henkilöstön työaika pääosin kohdistuu, onko painotuksissa merkittäviä eroja ja voidaanko tämän tiedon perusteella kehittää toimintaa. Oheisesta kuvaajasta ilmenee vuoden 2014 osalta salihenkilöstön työajan kohdentuminen eri tehtäviin, joista mukana on kymmenen suurinta työkokonaisuutta. Työaika on ns. tehokasta työaikaa eli siinä ei ole mukana poissaolot, kuten vuosilomat tai sairaus- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

12 poissaolot. Tehokas työaika on hieman alle 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Prosentuaaliset osuudet ovat kokonaistyöaikana mitattuna nyt esitettyä pienempiä. Yhdistettyjen ja yhdistämättömien keskusten osalta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen esimerkiksi salihenkilöstön virka- ja tehtävärakenteen erilaisuudesta. 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % % tehdystä työajasta TOP 10 työajan käyttö 2014 HÄME % KEHÄ % KERAVA % KUOPIO % LUMA % OULU % POHA % PORI % TURKU % VAASA % VASU % Hätäilmoitusten vastaanotto 57,3 % 54,7 % 53,1 % 57,0 % 58,5 % 49,4 % 60,2 % 52,3 % 55,5 % 62,5 % 57,0 % 57,1 % TESE poliisi ja sosiaalitoimi 12,5 % 10,1 % 10,3 % 16,5 % 10,6 % 14,7 % 11,7 % 10,2 % 12,5 % 11,7 % 12,2 % 9,4 % TESE terveystoimi ja pelastus 10,2 % 11,6 % 5,4 % 8,8 % 10,8 % 11,4 % 11,1 % 9,6 % 11,9 % 11,4 % 12,7 % 9,6 % Vuoromestarin tehtävät 7,7 % 13,0 % 16,1 % 4,5 % 6,2 % 13,7 % 8,3 % 11,7 % 8,6 % 5,4 % 8,8 % 9,9 % ILMOtestaus julkisoikeude 2,6 % 2,0 % 3,7 % 2,3 % 2,7 % 2,6 % 1,5 % 3,2 % 3,3 % 2,8 % 3,4 % 2,2 % Koulutus oppilaana toimipisteessä 2,2 % 0,3 % 1,2 % 3,6 % 2,4 % 0,1 % 1,7 % 1,6 % 2,4 % 1,1 % 0,0 % 0,5 % Perehdytys 2,1 % 0,9 % 2,3 % 3,1 % 2,1 % 0,3 % 1,3 % 3,6 % 1,1 % 1,9 % 1,2 % 1,3 % Koulutus oppilaana virasto 0,7 % 3,9 % 0,1 % 0,3 % 0,2 % 4,4 % 0,1 % 2,5 % 0,4 % 0,2 % 0,3 % 4,8 % Koulutus kouluttajana toimipist 0,6 % 0,0 % 0,0 % 0,7 % 0,4 % 0,0 % 0,8 % 0,5 % 1,0 % 0,9 % 0,3 % 0,3 % Yleishallinto ja johtaminen 0,5 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 2,5 % 0,1 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,2 % 0,0 % Salihenkilöstön tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia kohdentui hätäilmoitusten vastaanottoon ja tehtävänseurantaan. Hätäilmoitusten vastaanottoon käytettiin virastossa keskimäärin 57,3 prosenttia. Yhdistettyjen keskusten osalla vaihtelua on välillä 55,5 60,2 prosenttia. Poliisi- ja sosiaalitoimen tehtävänseurantaan on käytetty keskimäärin 12,5 prosenttia työajasta, jossa vaihtelu väli on 10,6 16,5 prosenttia. Terveystoimen ja pelastuksen tehtävänseurantaan kohdentuu työajasta keskimäärin 10,2 prosenttia, ja vaihteluväli on 8,8 11,9 prosenttia. Vuoromestarin tehtävien suhteellinen osuus yhdistetyissä hätäkeskuksissa on pienentynyt aiempiin keskuksiin verrattuna, koska vuoromestareiden määrä suhteessa muuhun salihenkilöstöön on vähentynyt. Henkilöstön täydennyskoulutusta on järjestetty vuonna 2014 runsaasti. Koulutuksesta melkoinen osuus on hätäkeskusten yhdistämiseen liittyvää muutoskoulutusta. Viraston sisäiseen henkilöstökoulutukseen kohdentuu 2,9 prosenttia tehokkaasta työajasta. Nyt esitetyt lukujen oikeaa tasoa tai tavoitetta on vielä vaikea määritellä, koska ei ole vertailupohjaa aiempaan. On kuitenkin hyvä tiedostaa, millaisiin tehtäviin salihenkilöstön työaika painottuu ja että keskusten välillä eri työtehtävissä on melkoisia eroja. Samoin henkilöstövoimavarojen käytön ja työvuorosuunnittelun osalta on hyvä tiedostaa, että ydintehtävään kohdentuu tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia ja kokonaistyöajasta taso on noin prosenttia. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

13 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli nimitettynä virkaan 575 ( 89 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 72 henkilöä (11 %). Aidoilla määräaikaisilla ei ole taustavirkaa Hätäkeskuslaitoksessa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä. Aktiivisessa vakituisessa virkasuhteessa oli 533 henkilöä. Aktiivisessa määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 114 henkilöä, mikä on 18 % koko henkilöstöstä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 42 henkilöllä oli taustavirka. Määräaikaisten määrä selittyy rakenneuudistukseen liittyvällä hallinto- ja esimiesvirkojen määräaikaisella täyttämisellä ja toisaalta rakenneuudistukseen liittyvän projektityön tekemisellä. Virastossa käytetään paljon omaa henkilöstä projektitöissä ja sijaisuuksissa. Vuonna 2013 määräaikaisten määrä oli 21 %, joten vuonna 2014 heidän osuutensa on hieman laskenut. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosina vakituisen henkilöstön lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt Vakituiset ja määräaikaiset Määräaikaiset Vakituiset Osa-aikaisten määrä on vähäinen, sillä henkilöstöstä neljä prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2014 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

14 Kokoaikaiset/osa aikaiset Kokoaikainen Osa aikainen Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus on ollut normaalia suurempi vuosina Tähän on suurelta osin vaikuttanut hätäkeskusten yhdistäminen ja erityisesti niihin liittyvät tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset keskuksen toiminnan lakatessa. Vuoden 2014 aikana lähteviä henkilöitä on ollut 62 (lähtövaihtuvuus 10,6 %). Tekijään Muu erosuunta sisältyvät Hämeen hätäkeskuksen ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskusten toimintojen siirtämisen yhteydessä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt, joita oli yhteensä 18 henkilöä. Keski-Suomen hätäkeskuksen henkilöstön virkasuhteet olivat voimassa vuoden loppuun, joten ne eivät ole oheisissa luvuissa mukana. Toiseksi eniten vaihtuvuutta syntyy henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle, jonka määrä on vuosittain noin henkilöä. Lähtövaihtuvuuden odotetaan lähivuosina pienenevän muutamalla prosenttiyksiköllä. Vakituiseen virkaan nimitettiin vuonna 2014 yhteensä 63 henkilöä eli tulovaihtuvuus oli 10,8 %. Vakituisiin virkoihin siirtyy paljon virastossa määräaikaisessa virkasuhteessa olevia. Erosuunnat 2014 Erosuunta tuntematon 18% 5% 11% 11% Kunta tai kuntayhtymä Kuollut 8% 2% Muu erosuunta 15% 31% Toinen valtion virasto/laitos Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

15 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2014 lopussa naisia oli 379 (59 %) ja miehiä 268 (41 %). Sukupuolten suhteelliset osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina aikaisimpiin vuosiin nähden. Kuvaaja ei ole henkilöstömäärältään täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuoden 2010 lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Tämä ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen, joka on kaikkien vuosien osalta vertailukelpoinen. Sukupuolijakauma Nainen Mies Vakinaisessa virkasuhteessa naisia on 321 (60 %) ja miehiä 212 (40 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia on 58 (51 %) ja miehiä 56 (49 %). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

16 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2014 oli 42 vuotta. Keski-ikä on pysynyt samansuuruisena viime vuodesta. Hätäkeskuslaitoksen suurimmat ikäryhmät olivat ja Ikärakenne on pysynyt samankaltaisena eli henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin on säilynyt. Tähän on vaikuttanut henkilöstön vaihtuvuuden lisääntyminen viime vuosina. Vaihtuvuuden ollessa vähäinen, henkilöstön keski-ikä luonnollisesti alkaa nousta Ikäjakauma Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

17 3.3. Eläköityminen Henkilöstön ikärakenteen säilymisen myötä eläköityminen on viiden vuoden tarkastelujaksolla pysynyt samassa suuruusluokassa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina vanhuuseläkkeelle arvioidaan jäävän vuosittain noin henkilöä. Erityistä eläkepoistuman lisäystä tai toisaalta vähenemää ei ole tilastojen mukaan ennustettavissa, vaan poistuma tulee pysymään samankaltaisena lähivuodet. Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä Hätäkeskuslaitoksessa on vuosittain noin 5-10 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2014 edellä mainituilla osa-aikaisilla eläkkeillä oli yhteensä seitsemän henkilöä osa aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

18 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2014 oli 4.2. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17,7 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 28 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 715 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Hämeen, Keravan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hätäkeskusten päivystyshenkilöstön ns. muutoskoulutusta jatkettiin vuodelta Koulutuspäiviä kertyi neljää päivää/siirtyvä henkilö. Koulutuksen sisältönä olivat mm. salitoiminnan periaatteet, viranomaisten hälytysohjeet, uusitun ELS-tietojärjestelmän käyttö ja erityistilanteet. Keski-Suomen ja Pohjanmaan hätäkeskusten salihenkilöstölle järjestettiin koulutusta keväällä kaksi päivää ja syksyllä neljä päivää jokaiselle siirtyvälle päivystäjälle ja vuoromestarille. Koulutuksen sisältönä oli mm. operatiivinen salityöskentelyohje, salitoiminnan roolijako, viranomaisten hälytysohjeet, meripelastus, paikannustekniikat sekä ELS - tietojärjestelmän käyttö. Hallinnollisen koulutuksen teemoina olivat mm. ACTA, Kieku-järjestelmän kertaus, virkamiesoikeus, ajanhallinta, defusing. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

19 Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Poliisiammattikorkeakoululta, Suomen Yhteisöakatemiasta, Winnovasta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2014 oli 4917 oppimistyöpäivää eli 7,4 pv/htv ja koulutuspalvelujen ostoihin rahaa käytettiin 218 e/htv. Luvussa on huomioitu muutoskoulutuksiin osallistuneet, mutta ei siitä aiheutuneita matkustuskuluja. Koulutuspäivien määrä on noususuunnassa johtuen rakenneuudistukseen liittyvän koulutuksen määrästä. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on myös kasvanut. Hätäkeskusten koulutuksen kattavuutta on pyritty parantamaan yhtenäisellä koulutussuunnittelulla, koulutusmateriaaleilla sekä koulutusten järjestämistä tukevalla työvuorosuunnittelulla. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus pv/htv 6 pv 5,1 pv /htv ,7 pv 161 * 292 ** 7,4 pv 108 * 218 ** * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

20 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Rakenneuudistuksen aikana järjestettiin ylimääräisiä kursseja lisääntyvän vaihtuvuuden paikkaamiseksi. Ylimääräisten kurssien avulla Hätäkeskuslaitos on pystynyt rekrytoimaan tarvittavan määrän henkilöstöä. Tulevien vuosien osalta haasteena on arvioida lähtövaihtuvuuden kehittyminen sekä tulevien rekrytointien määrä siten, että valmistuneiden määrä vastaisi mahdollisimman hyvin Hätäkeskuslaitoksen tarpeeseen. Koulutuksen aloitus ja paikkakunta Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa (Kuopio) 24 opiskelijat valmistuvat v (Tampere ja 48 v. 2014: (53 % valmistuneista) Kuopio) 2012 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2013: (70 % valmistuneista) 2011 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2012: (74 % valmistuneista) 4.4. Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutus ei ole viime vuosina parhaalla mahdollisella tavalla vastannut Hätäkeskuslaitoksen määrällistä työvoimatarvetta. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämiseksi Pelastusopisto perusti sisäministeriön toimeksiannosta työryhmän, jonka tehtäväksi tuli selvittää ja tehdä esitys hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen määrällisen ja laadullisen kehittämisen tarpeista vuosille Esityksessä tuli huomioida myös kustannusvaikutukset. Työryhmässä olivat edustettuina Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Hätäkeskuslaitos. Työryhmä luovutti raporttinsa ja esityksensä pelastusylijohtajalle Työryhmä keskittyi etsimään ratkaisuja, joilla nykyistä paremmin kyettäisiin turvaamaan ja vakiinnuttamaan työvoiman kysyntä ja tarjonta Hätäkeskuslaitoksessa. Tiivistettynä työryhmä esitti, että nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa uudistettaisiin siten, että sen laajuus olisi nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä ja että tutkinto olisi suoritettavissa yhdessä vuodessa. Lisäksi opiskelijarekrytointia kehitettäisiin siten, että sisäänotto tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä olisi joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoi- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 2010 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 4 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT 5 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne 8 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2015 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 8 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2012 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöstrategia...5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat...6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne...9 3.1. Henkilöstön ikäjakauma ja

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 211 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA...5 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT...6 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne...9 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia 2013 2015 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK/2013/518 Sisällys Johdanto 3 1 Johtaminen ja esimiestyö 5 Kuvaus... 5 Tavoitteet... 7 Toimenpiteet... 7 2 Työnantajakuva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot