Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus"

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2012

2 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Työhyvinvointi Sairauspoissaolot Työtyytyväisyys Tyky- ja virkistystoiminta Kuntoutus Työnohjaus Työtapaturmat Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 2

3 Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään rakenneuudistus, jossa hätäkeskuksia yhdistetään siten, että aiemmasta 15 hätäkeskuksesta siirretään toiminnot kuuteen hätäkeskukseen vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2011 aloitti Oulun hätäkeskus, johon yhdistettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sekä Lapin hätäkeskuksen toiminnot. Vuoden 2012 lopussa aloitti toimintansa Kuopion hätäkeskus, johon yhdistettiin Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Kaakkois-Suomen sekä Pohjois-Savon hätäkeskuksen toiminnot. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa toimi kymmenen hätäkeskusta. Uudet hätäkeskukset ovat toiminta-alueeltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia kuin aiemmin. Uusien hätäkeskusten operatiivinen toiminta on järjestetty eri tavalla kuin aiemmin, jotta se pystyy hoitamaan väestöpohjaltaan ja tehtävämääriltään suuremmat alueet laadukkaasti. Hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi viraston organisaatio on muuttunut, mikä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa uudenlaisen ohjaus- ja toimintamallin. Hätäkeskusten yhdistäminen ei ole ainoa meneillään oleva merkittävä hanke Hätäkeskuslaitoksessa. Vuoden 2012 aikana on valmistauduttu Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon. Tämä on edellyttänyt runsaasti valmistelutyötä ja käyttöönottoa on lykätty useita kertoja johtuen valtionhallinnon tasoisen hankkeen viivästymistä. Kieku-järjestelmän käyttöönotto tapahtui loppujen lopuksi vasta huhtikuussa Operatiivisen toiminnan osalta Erica-tietojärjestelmän käyttöönotto osuu ajallisesti heti hätäkeskusten yhdistämisten loppuun saattamisen jälkeiseen aikaan. Järjestelmän testaus ja koulutus alkavat käytännössä jo aikaisemmin kuin kaikkien hätäkeskusten toiminnot on yhdistetty sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti. Hätäkeskusten yhdistäminen on suuri ponnistus hätäkeskusten päivystyshenkilöstölle, hallintohenkilöstölle ja johdolle sekä keskushallinnon henkilöstölle. Kuopion hätäkeskuksen toiminnot aloitettiin vaiheittain marras-joulukuun vaihteessa Tämä oli suuri haaste erityisesti henkilöstönäkökulmasta, koska Kuopioon siirtyi henkilöstö maantieteellisesti kolmelta eri paikkakunnalta. Kuopion hätäkeskuksen henkilöstövoimavarat on mitoitettu henkilöstösuunnitelman mukaan siten, että päivystäjäkohtainen tehtävämäärä on laskennallisesti tehtävää vuodessa. Kuopiossa resurssit on saatu riittämään, mutta toiminnan alettua henkilöstön vaihtuvuus on ollut melko runsasta. Tämä aiheuttaa jatkuvaa rekrytointitarvetta, joka työllistää muun muassa rekrytointitoimenpiteiden kuin myös perehdytystarpeiden osalta. Kuopion hätäkeskuksen toimintaa tullaan vakauttamaan varmasti koko vuoden 2013 ajan, jonka aikana todennäköisesti myös henkilöstötilanne tasaantuu. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin työryhmätyönä hätäkeskusten hallinnon toimenkuvat. Uusilla toimenkuvilla pyritään yhdenmukaistamaan toimenkuvia eri hätäkeskuksissa, vastaamaan uusiin haasteisiin, joita suuremmat keskukset edellyttävät sekä parantamaan hallintohenkilöstön resurssien mitoitusta yhdenmukaisemmaksi. Toimenkuvat on vahvistettu kesällä Tämän lisäksi vuoden 2012 aikana vahvistettiin viraston ja ammattijärjestöjen välisissä virkaehtosopimusneuvotteluissa yhdistettyjen hätäkeskusten päivystäjien, ylipäivystäjien ja vuoromestareiden toimenkuvat vaativuusluokituksineen. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 3

4 Joka tapauksessa Oulun ja Kuopion hätäkeskusten toiminnasta saadaan matkan varrella kokemuksia ja tietoa, joita tulee käyttää hyväksi toiminnan edelleen kehittämisessä. Jos nyt valitut toimintamallit tai linjaukset eivät ole toimivia, tulee niitä tarvittaessa muuttaa siten, että Hätäkeskuslaitos saavuttaa sille asetetut tulostavoitteet. Tulosten tavoittamisessa tulee huomioida laadulliset vaatimukset sekä henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen. Rakennemuutoksen toteuttaminen ja samanaikaisesti päivittäisen työn laadukas tekeminen on vuonna 2012 onnistunut hyvin. Uudessa työyhteisössä toimiminen ja osiltaan myös uuden toimintamallin omaksuminen edellyttää henkilöstöltä joustavuutta ja aktiivisuutta. Käynnistymisvaiheen jälkeen tilanne tasaantuu, jos kaikki työyhteisössä sitä haluavat ja myös työssä jaksaminen parantuu aikaisempaan verrattuna. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 4

5 1 Henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen vuonna 2012 voimassa ollut henkilöstöstrategia on päivitetty. Uusi strategia on voimassa vuosina Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa ja se kuvaa osaltaan miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Henkilöstöstrategia -julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet, joita ovat: 1. johtaminen ja esimiestyö 2. työnantajakuva ja henkilöstövoimavarat 3. osaamisen kehittäminen 4. työyhteisön hyvinvointi Henkilöstöstrategiaan on sisällytetty toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiassa määritellään myös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 5

6 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2012 palkkakustannukset hätäkeskuksella olivat noin 43,4 miljoonaa euroa. Palkkakustannukset nousivat hieman viime vuodesta. Ylityökorvausten ja erityisesti eläkemaksujen määrä on laskenut huomattavasti. kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Luentopalkkiot Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Työsuojeluvalt Luottamusmies Lomarahan jaksotus Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 6

7 Muut välilliset kustannukset Virkapuvut työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k proj Virkistys proj Tyky Koulutus * Työpaikkaruokailu * luvuissa vain Täydennyskoulutuksen tuki-tili, 2012 mukana kaikki koulutustilit (Tietotekniikan koulutuspalvelut, Omaehtoisen koulutuksen palvelut ja Muut koulutuspalvelut) Henkilöstökulut Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 7

8 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Suoranaisessa operatiivisessa toiminnassa työskentelee noin 77 prosenttia koko henkilöstöstä. Vaativuusluokat sisältävät sekä uudenmuotoisten hätäkeskusten että vielä yhdistymättömien keskusten vaativuusluokkia. Taulukon Euro-pylväs kuvaa viraston vakanssinimikkeitä, joita ei ole sijoitettu palkkausjärjestelmän vaativuusluokkiin. C hätäkeskusavustajat, toimistosihteerit D hätäkeskuspäivystäjät Da hätäkeskusten hallinto- ja hälytyssihteerit DII varavuoromestarit, opiskelijanohjaajat, keskushallinnon hallintosihteerit DIII ylipäivystäjät E - EII vuoromestarit F - FIII asiantuntijat, suunnittelijat, viestipäälliköt GII-GIII apulaispäälliköt, hätäkeskusten johtajat, hätäkeskusten päälliköt, keskushallinnon päällikkövirkamiehet Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä 63 % on naisia. Naisten määrä on suurempi vaativuusluokissa C-DIII. E-vaativuusluokasta eteenpäin naisia on vähemmän kuin miehiä. 350 Vaatiluokat/sukupuoli C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV Euro Mies Nainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 8

9 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksella työskenteli voimassa olevassa palvelussuhteessa vuoden 2012 lopussa 735 henkilöä. (2011:766, 2010:759 henkilöä, 2009: 738, 2008: 733). Vuosina Hätäkeskuslaitoksella oli vaikeuksia rekrytoida riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä. Vuodesta 2012 alkaen henkilöstön määrä pienenee rakennemuutoksen edetessä. Hätäkeskuslaitoksessa seurataan myös todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona (taulukko Toteutuneet ja myönnetyt henkilötyövuodet). Toteutuneet henkilötyövuodet ovat nousseet vuosittain jonkin verran, mutta vuonna 2012 htv-määrä on kääntynyt laskuun Toteutuneet htv-määrät Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 9

10 Henkilöstömäärältään suurin hätäkeskus on loppuvuodesta 2012 toimintansa aloittanut Kuopion hätäkeskus*. Kuopion hätäkeskuksen virkarakenne pyritään vakiinnuttamaan vuosien aikana. * Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukset yhdistyivät vaiheittain Kuopion hätäkeskukseksi vuoden 2012 lopulla. Kuvaajissa esitetään tiedot näiden hätäkeskusten osalta erikseen vuoden lopun tilanteen mukaan. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli voimassaolevassa palvelussuhteessa nimitettynä virkaan 608 (83 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 127 henkilöä. Aidoilla määräaikaisilla ei ole taustavirkaa Hätäkeskuslaitoksessa. Määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 173 henkilöä, mikä on 24 % koko henkilöstöstä. Luku sisältää myös ne henkilöt, joilla on vakituinen taustavirka Hätäkeskuslaitoksessa. Määräaikaisten määrä on noussut vuodesta 2010, mikä selittyy rakenneuudistukseen liittyvällä hallinto- ja esimiesvirkojen määräaikaisella täyttämisellä ja toisaalta rakenneuudistukseen liittyvän projektityön tekemisellä. Vuonna 2012 määräaikaisten määrä on hieman vähentynyt. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosina vakituisen henkilöstön lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 10

11 Osa-aikaisten määrä on hyvin alhainen, sillä henkilöstöstä vajaa 5 % teki osittaista työaikaa (35 henkilöä) vuoden 2012 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli osittainen hoitovapaa tai osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläke. Hätäkeskuslaitoksessa ei ollut vuonna 2012 yhtään työsuhteista työntekijää. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 11

12 Vuoden 2012 aikana on lähteviä henkilöitä ollut 85 (lähtövaihtuvuus 11 %) ja tulleita henkilöitä 60 (tulovaihtuvuus 8 %). Muulla kuin eläkesyyllä on poistunut 70 henkilöä. Lukuihin sisältyvät myös Itä-Suomen keskusten yhdistämisten yhteydessä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt. Vaihtuvuus ei viraston rakennemuutoksesta huolimatta ole kovin suuri. Lukuihin eivät sisälly henkilöt, joiden määräaikainen virkasuhde on päättynyt nimitysajan loputtua ja virkasuhde on jatkunut Hätäkeskuslaitoksessa uudella virkasuhteella. Vuoden 2011 aikana on lähteviä henkilöitä ollut 122 (lähtövaihtuvuus 16,3%). Virastoon on tullut henkilöitä 123 (tulovaihtuvuus 16,4 %). Vaihtuvuusprosentit ovat lähes samansuuruiset kuin vuonna 2010 (16,2 % /16,2 %). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2012 lopussa naisia oli 460 (63 %) ja miehiä 275 (37 %). Sukupuolten prosentuaaliset osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina aikaisimpiin vuosiin nähden. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosien lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Vakinaisessa virkasuhteessa naisia oli 368 (65 %) ja miehiä 194 (35 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa olevia naisia oli 92 (53 %) ja miehiä 81 (47 %). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 12

13 3.1. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2012 oli 43 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut vuodesta 2011 (42). Vuonna 2010 keski-ikä oli 42 vuotta, 2009 keski-ikä oli 42 vuotta ja vuonna 2008 keski-ikä oli 41,5 vuotta. Naisten keski-ikä oli vuonna ,9 ja miesten 43,2. Hätäkeskuslaitoksen koko henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat ja Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 13

14 3.2. Eläköityminen Eläköityminen on pysynyt viiden vuoden tarkastelujaksolla melko samassa tasossa. Huomattavaa eläkkeelle siirtymisten kasvua ei ole tulevaisuudessakaan nähtävissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä Henkilötyövuosiseurannan perusteella voidaan ennustaa henkilöstön eläköitymistä vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina on jäämässä vanhuuseläkkeelle noin 39 henkilöä. Arvio vanhuuseläkkeelle siirtyvistä Hätäkeskuslaitoksessa Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien määrä on hieman kasvanut. Lukumäärät ovat kuitenkin kokonaisuutena vähäiset. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 14

15 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kehittämisen työvälineenä toimii vuonna 2009 käyttöönotettu Henkilöstön kehittämisen käsikirja Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2012 oli 4.1. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17.7 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinto järjesti 32 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 709 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Itä-Suomen alueen päivystyshenkilöstölle järjestettiin koulutusta keväällä kaksi päivää ja syksyllä neljä päivää jokaiselle siirtyvälle päivystäjälle ja vuoromestarille. Koulutuksen sisältönä oli mm. uusiutuva operatiivinen ohjeisto, salitoiminnan roolijako, liikenneonnettomuudet sekä uudistetun ELS -tietojärjestelmän käyttö. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Pelastusopistolta, Poliisiammattikorkeakoululta, Jyväskylän koulutuskeskuksesta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2012 oli 3813 oppimistyöpäivää eli 5,1 pv/htv ja euroja käytettiin 171 e/htv. Päivissä on huomioitu muutoskoulutuksiin osallistuneet, mutta ei siitä aiheutuneita matkustuskuluja. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 15

16 Koulutuspäivien määrä ja koulutuksen budjetti on ollut hieman laskusuunnassa. Viraston yhteisen koulutuksen suunniteltu määrä on pysynyt ennallaan, mutta koulutuksia on jouduttu perumaan osallistujien vähyyden vuoksi tai aloittamaan suunniteltua pienemmällä osallistujajoukolla. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on ollut myös vähäisempää. Vuonna 2012 täydennyskoulutuksen määrää ja budjettia suunnitellessa huomioitiin, että muutoskoulutus vie työaikaresursseja, jolloin Itä-Suomen hätäkeskuksista ei osallistuta viraston yhteisiin koulutuksiin. Vuoromestarien täydennyskoulutusohjelmaa ei myöskään aloitettu viime vuonna. Näin ollen koulutusten määrä ja budjetti oli vuodelle 2012 pienempi kuin aikaisempina vuosina. Koulutuspanostus Pv/htv 5 pv 6 pv 5,1 pv /htv Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Koulutuksen aloitus Koulutuksen Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa ja paikkakunta aloittaneet (Pori ja Kuopio) 48 opinnot kesken opinnot kesken 2011 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2012: (Kerava ja Kuopio) 48 v Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Pelastusopisto on perustanut vuonna 2008 hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmän, johon kuuluvat edustajat Pelastusopistosta ja Poliisiammattikorkeakoululta. Hätäkeskuslaitoksesta edustajia on kaksi henkilöä keskushallinnosta ja kolme hätäkeskuspäivystäjää. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Ryhmän tehtävänä on tarkastella hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti seuraavista näkökulmista: 1. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 16

17 opetussuunnitelmat opintojaksopalautteet, tutkintopalautteet tutkinnon vaikuttavuus, ts. työelämäpalaute hätäkeskuksista päivystäjän ammattikuvan kehittymisen ennakointi päivystäjäkoulutuksen määrällinen tarve 2. Täydennyskoulutuksen kehittäminen täydennyskoulutustarpeen ajankohtaiset teemat työnjako oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välillä 3. Oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välinen muu koulutusyhteistyö 5 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Työhyvinvoinnin edistäminen liittyy työn ja työympäristön kehittämiseen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantamiseen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistämiseen. Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvointi kuvataan laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat seuraavat osa-alueet: johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky ja terveys sekä osaaminen. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua, suunnitelmallista ja aktiivista ja sen tulee olla luonteva osa työpaikan päivittäistä toimintaa. Tulosyksiköt laativat vuosittain tulossopimuksen yhteydessä työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Suunnitelman toteutumisen seuranta on osa tulosyksiköiden toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 17

18 5.1. Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Vuonna 2012 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä työpäivinä oli noin 15,9 työpäivää per htv. Vuonna 2011 luku oli16 työpäivää henkilötyövuotta kohden ja vuonna ,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden luku oli 13,6. Jaksotyötä tekevien sairastavuus on huomattavasti suurempaa kuin päivätyötä tekevän hallintohenkilöstön. * Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukset yhdistyivät vaiheittain Kuopion hätäkeskukseksi vuoden 2012 lopulla. Kuvaajissa esitetään tiedot näiden hätäkeskusten osalta erikseen vuoden lopun tilanteen mukaan. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 18

19 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 19

20 Työterveyshuollon tuottaman tilaston mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt). Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot ovat melko pieni osa sairauspoissaoloista. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 20

21 5.2. Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyytyväisyysbarometrilla. Hätäkeskuslaitoksen tulokset ovat virastotasolla muuttuneet hyvin vähän vuosina Muutokset ovat niin vähäisiä, että niiden perusteella ei ole havaittavissa selvää muutosta kumpaankaan suuntaan. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on suurempaa. Kuitenkaan tulosten perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä, että muutoksen alla olevissa hätäkeskuksissa tulokset olisivat muita heikompia. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotasoisesti että toimipisteittäin. Niiden perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 21

22 5.3. Tyky- ja virkistystoiminta Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tykyja virkistystoimintaa. Toimintaa varten on budjetoitu 300 e/htv. Jokainen toimipiste laatii suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliset teemapäivät ja tapahtumat: Salibandyturnaus Turussa, isäntänä Varsinais-Suomen hätäkeskus Kesäksi kuntoon kuntokampanja 5.4. Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Kelan järjestämä Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusmuoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Ryhmäkoko on 10 henkilöä. Kuntoutus toteutetaan Verve Oulussa. Hätäkeskuslaitos on vuosittain järjestänyt henkilöstölle kaksi Aslak-kuntoutusjaksoa. Vuonna 2012 aloitti kuitenkin vain yksi ASLAK-kurssi, jonka kohderyhmänä oli päivystyshenkilöstö. Vuonna 2011 kohderyhmänä olivat hallinto ja päivystyshenkilöstö. Vuonna 2010 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä johto ja esimiestason henkilöstö. Vuonna 2009 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä sihteerit ja asiantuntijat. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 22

23 Hätäkeskuslaitoksessa otettiin käyttöön vuonna 2012 uutena kuntoutusmuotona TYK-kuntoutus, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä on tarkoitettu 6-8 henkilölle kohderyhmänä hätäkeskuspäivystäjät. TYK-kuntoutus toteutettiin Ikaalisten kylpylässä. TYK- kuntoutusta ollaan järjestämässä myös Hätäkeskuslaitoksen hallinnon henkilöstölle, kurssin alkamisaika on loppuvuodesta Työnohjaus Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö- ja pienryhmätoimintaa, jossa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Hätäkeskuslaitoksessa toimipisteille on annettu erillisillä määrärahoilla mahdollisuus työnohjaukseen. Noin puolet viraston toimipisteistä on järjestänyt työnohjausryhmiä vuonna Vuonna 2012 työnohjausta on käytetty vähemmän. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina lähes kaikissa hätäkeskuksissa on ollut ainakin joitakin työnohjaushankkeita eikä niitä tule jatkaa yhtämittaisesti kovin pitkään. Työnohjausta tarjotaan tarvittaessa yhdistettyihin hätäkeskuksiin, kun toiminnan aloittamisesta on kulunut hieman aikaa, jotta työnohjauksen tarve pystytään tosiasiallisesti arvioimaan Työtapaturmat Vuonna 2012 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 25 tapausta, joista kertyi 336 sairauspäivää (työpäivinä). Tyypillisin sairauspäivien kesto oli 4-10 työpäivää. Hätäkeskuslaitoksen työympäristössä yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat (liukastuminen, kaatuminen). Vuonna 2011 työtapaturmia oli 18 tapausta, joista kertyi poissaolopäiviä 645 päivää. Vuonna 2010 tapauksia oli 8 ja poissaolopäiviä oli 64 päivää. Vuonna 2009 työtapaturmia oli 12 ja poissaolopäiviä oli 641 päivää. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 23

24 6 Työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Keskustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keskustoimikunnan jäsenistä kaksi edustaa Hätäkeskuslaitosta, muut keskustoimikunnan jäsenet edustavat henkilöstöä heitä edustavien sopijaosapuolien nimeäminä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tarjoamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin. Hätäkeskuslaitoksen omat työsuojelun neuvottelupäivät järjestettiin marraskuussa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 24

25 7 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä, jonka sopimus on voimassa asti. Sopimus työterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksessa toimii työterveyshuollon ohjausryhmä, jossa on jäseniä sekä Hätäkeskuslaitoksesta että Terveystalosta. Ohjausryhmä tekee vuosittaiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka ovat yhdenmukaiset koko virastossa. Työterveyshuollon kanssa yhteistyötä on tiivistetty ja muutoksen alla olevat paikkakunnat pyritään huomioimaan toimintasuunnitelmissa. Sairauspoissaolojen hallinta on merkittävin asia, jota pyritään kehittämään myös työterveyshuollon palvelujen avulla. Painopiste työterveyspalveluissa on siirtymässä ennakollisiin toimenpiteisiin varsinaisen sairaudenhoidon sijasta. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty Kelan palauttamat kustannukset. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2012 olivat euroa. Kustannukset ovat nousseet vuodesta 2011 noin 22 prosenttia. Kustannukset johtuvat osin ennakollisten toimenpiteiden lisääntymisestä sekä yleisestä hintatason noususta. Sen sijaan varsinaiset sairaudenhoitoon liittyvät kustannukset ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin vuonna Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 25

26 Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Vuonna 2011 ehkäisevän toiminnan osuus työterveyshuollon kokonaiskustannuksista oli noin 30 prosenttia. Vuonna 2012 ehkäisevän toiminnan osuus oli noussut noin 39 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan on täytettävä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet ja palveluiden on oltava maksuttomia työntekijöille. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 26

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 211 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA...5 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT...6 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne...9 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2013 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 9 3.1. Palvelussuhdelaji,

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2015 Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 8 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia 2016 2020 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK 2016 86 Sisällys Johdanto 3 1 Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 5 Tavoitteet...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus HAKl20101121 Hätäkeskuslaitosta koskeva tarkentava virkaehtosopimus kehittämiserien kohdentamisesta Hätäkeskuslaitoksen palkkausj ärj estelmään, joka on tehty 28.1.2010 Hätäkeskuslaitoksen, Julkisalan

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

VES 280151 PL 01. 1 Keskustason sopimusmääräykset

VES 280151 PL 01. 1 Keskustason sopimusmääräykset VES 280151 PL 01 Tarkentava virkaehtosopimus vuoden 2011 virasto- ja tasaarvoerän kohdentamisesta valtiovarainministeriössä ja ministeriön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN HAKU hankkeen satoa Kuopion kaupungin käytäntöjä ja kokemuksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa HAKU hankkeen tuloksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa Hannu Issakainen 14.2.2011 MIKSI KUOPIO HALUSI

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1 1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Nuorisoasiainkeskus monenlaista toimintaa nuorille Helsingissä Noin 90 nuorisotaloa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot