Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2012

2 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöstrategia Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Työhyvinvointi Sairauspoissaolot Työtyytyväisyys Tyky- ja virkistystoiminta Kuntoutus Työnohjaus Työtapaturmat Työsuojelu Työterveyshuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 2

3 Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään rakenneuudistus, jossa hätäkeskuksia yhdistetään siten, että aiemmasta 15 hätäkeskuksesta siirretään toiminnot kuuteen hätäkeskukseen vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2011 aloitti Oulun hätäkeskus, johon yhdistettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sekä Lapin hätäkeskuksen toiminnot. Vuoden 2012 lopussa aloitti toimintansa Kuopion hätäkeskus, johon yhdistettiin Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Kaakkois-Suomen sekä Pohjois-Savon hätäkeskuksen toiminnot. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa toimi kymmenen hätäkeskusta. Uudet hätäkeskukset ovat toiminta-alueeltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia kuin aiemmin. Uusien hätäkeskusten operatiivinen toiminta on järjestetty eri tavalla kuin aiemmin, jotta se pystyy hoitamaan väestöpohjaltaan ja tehtävämääriltään suuremmat alueet laadukkaasti. Hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi viraston organisaatio on muuttunut, mikä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa uudenlaisen ohjaus- ja toimintamallin. Hätäkeskusten yhdistäminen ei ole ainoa meneillään oleva merkittävä hanke Hätäkeskuslaitoksessa. Vuoden 2012 aikana on valmistauduttu Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon. Tämä on edellyttänyt runsaasti valmistelutyötä ja käyttöönottoa on lykätty useita kertoja johtuen valtionhallinnon tasoisen hankkeen viivästymistä. Kieku-järjestelmän käyttöönotto tapahtui loppujen lopuksi vasta huhtikuussa Operatiivisen toiminnan osalta Erica-tietojärjestelmän käyttöönotto osuu ajallisesti heti hätäkeskusten yhdistämisten loppuun saattamisen jälkeiseen aikaan. Järjestelmän testaus ja koulutus alkavat käytännössä jo aikaisemmin kuin kaikkien hätäkeskusten toiminnot on yhdistetty sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti. Hätäkeskusten yhdistäminen on suuri ponnistus hätäkeskusten päivystyshenkilöstölle, hallintohenkilöstölle ja johdolle sekä keskushallinnon henkilöstölle. Kuopion hätäkeskuksen toiminnot aloitettiin vaiheittain marras-joulukuun vaihteessa Tämä oli suuri haaste erityisesti henkilöstönäkökulmasta, koska Kuopioon siirtyi henkilöstö maantieteellisesti kolmelta eri paikkakunnalta. Kuopion hätäkeskuksen henkilöstövoimavarat on mitoitettu henkilöstösuunnitelman mukaan siten, että päivystäjäkohtainen tehtävämäärä on laskennallisesti tehtävää vuodessa. Kuopiossa resurssit on saatu riittämään, mutta toiminnan alettua henkilöstön vaihtuvuus on ollut melko runsasta. Tämä aiheuttaa jatkuvaa rekrytointitarvetta, joka työllistää muun muassa rekrytointitoimenpiteiden kuin myös perehdytystarpeiden osalta. Kuopion hätäkeskuksen toimintaa tullaan vakauttamaan varmasti koko vuoden 2013 ajan, jonka aikana todennäköisesti myös henkilöstötilanne tasaantuu. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin työryhmätyönä hätäkeskusten hallinnon toimenkuvat. Uusilla toimenkuvilla pyritään yhdenmukaistamaan toimenkuvia eri hätäkeskuksissa, vastaamaan uusiin haasteisiin, joita suuremmat keskukset edellyttävät sekä parantamaan hallintohenkilöstön resurssien mitoitusta yhdenmukaisemmaksi. Toimenkuvat on vahvistettu kesällä Tämän lisäksi vuoden 2012 aikana vahvistettiin viraston ja ammattijärjestöjen välisissä virkaehtosopimusneuvotteluissa yhdistettyjen hätäkeskusten päivystäjien, ylipäivystäjien ja vuoromestareiden toimenkuvat vaativuusluokituksineen. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 3

4 Joka tapauksessa Oulun ja Kuopion hätäkeskusten toiminnasta saadaan matkan varrella kokemuksia ja tietoa, joita tulee käyttää hyväksi toiminnan edelleen kehittämisessä. Jos nyt valitut toimintamallit tai linjaukset eivät ole toimivia, tulee niitä tarvittaessa muuttaa siten, että Hätäkeskuslaitos saavuttaa sille asetetut tulostavoitteet. Tulosten tavoittamisessa tulee huomioida laadulliset vaatimukset sekä henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen. Rakennemuutoksen toteuttaminen ja samanaikaisesti päivittäisen työn laadukas tekeminen on vuonna 2012 onnistunut hyvin. Uudessa työyhteisössä toimiminen ja osiltaan myös uuden toimintamallin omaksuminen edellyttää henkilöstöltä joustavuutta ja aktiivisuutta. Käynnistymisvaiheen jälkeen tilanne tasaantuu, jos kaikki työyhteisössä sitä haluavat ja myös työssä jaksaminen parantuu aikaisempaan verrattuna. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 4

5 1 Henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen vuonna 2012 voimassa ollut henkilöstöstrategia on päivitetty. Uusi strategia on voimassa vuosina Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa ja se kuvaa osaltaan miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Henkilöstöstrategia -julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet, joita ovat: 1. johtaminen ja esimiestyö 2. työnantajakuva ja henkilöstövoimavarat 3. osaamisen kehittäminen 4. työyhteisön hyvinvointi Henkilöstöstrategiaan on sisällytetty toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiassa määritellään myös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 5

6 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2012 palkkakustannukset hätäkeskuksella olivat noin 43,4 miljoonaa euroa. Palkkakustannukset nousivat hieman viime vuodesta. Ylityökorvausten ja erityisesti eläkemaksujen määrä on laskenut huomattavasti. kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito Tehdyn työajan Kiinteät palkat palkka Työaikakorvaukset Ylityökorvaukset Muut korvaukset Luentopalkkiot Muut palkat ja palkkiot Sairausvak korv.palkat Välilliset palkat Lomaraha Sairausaikalisä Vuosilomalisä Lomarahavapaa Työsuojeluvalt Luottamusmies Lomarahan jaksotus Sosiaaliturva Sosturvamaksu Eläkemaksut Tapaturmamaksut Sairausvakmaks.pal Lomarahan sos.maksun jaksotus Henkilöstökulut Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 6

7 Muut välilliset kustannukset Virkapuvut työterveyshuolto Pal. työterv.huollon k proj Virkistys proj Tyky Koulutus * Työpaikkaruokailu * luvuissa vain Täydennyskoulutuksen tuki-tili, 2012 mukana kaikki koulutustilit (Tietotekniikan koulutuspalvelut, Omaehtoisen koulutuksen palvelut ja Muut koulutuspalvelut) Henkilöstökulut Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 7

8 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Suoranaisessa operatiivisessa toiminnassa työskentelee noin 77 prosenttia koko henkilöstöstä. Vaativuusluokat sisältävät sekä uudenmuotoisten hätäkeskusten että vielä yhdistymättömien keskusten vaativuusluokkia. Taulukon Euro-pylväs kuvaa viraston vakanssinimikkeitä, joita ei ole sijoitettu palkkausjärjestelmän vaativuusluokkiin. C hätäkeskusavustajat, toimistosihteerit D hätäkeskuspäivystäjät Da hätäkeskusten hallinto- ja hälytyssihteerit DII varavuoromestarit, opiskelijanohjaajat, keskushallinnon hallintosihteerit DIII ylipäivystäjät E - EII vuoromestarit F - FIII asiantuntijat, suunnittelijat, viestipäälliköt GII-GIII apulaispäälliköt, hätäkeskusten johtajat, hätäkeskusten päälliköt, keskushallinnon päällikkövirkamiehet Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä 63 % on naisia. Naisten määrä on suurempi vaativuusluokissa C-DIII. E-vaativuusluokasta eteenpäin naisia on vähemmän kuin miehiä. 350 Vaatiluokat/sukupuoli C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV Euro Mies Nainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 8

9 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksella työskenteli voimassa olevassa palvelussuhteessa vuoden 2012 lopussa 735 henkilöä. (2011:766, 2010:759 henkilöä, 2009: 738, 2008: 733). Vuosina Hätäkeskuslaitoksella oli vaikeuksia rekrytoida riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä. Vuodesta 2012 alkaen henkilöstön määrä pienenee rakennemuutoksen edetessä. Hätäkeskuslaitoksessa seurataan myös todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona (taulukko Toteutuneet ja myönnetyt henkilötyövuodet). Toteutuneet henkilötyövuodet ovat nousseet vuosittain jonkin verran, mutta vuonna 2012 htv-määrä on kääntynyt laskuun Toteutuneet htv-määrät Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 9

10 Henkilöstömäärältään suurin hätäkeskus on loppuvuodesta 2012 toimintansa aloittanut Kuopion hätäkeskus*. Kuopion hätäkeskuksen virkarakenne pyritään vakiinnuttamaan vuosien aikana. * Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukset yhdistyivät vaiheittain Kuopion hätäkeskukseksi vuoden 2012 lopulla. Kuvaajissa esitetään tiedot näiden hätäkeskusten osalta erikseen vuoden lopun tilanteen mukaan. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli voimassaolevassa palvelussuhteessa nimitettynä virkaan 608 (83 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 127 henkilöä. Aidoilla määräaikaisilla ei ole taustavirkaa Hätäkeskuslaitoksessa. Määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 173 henkilöä, mikä on 24 % koko henkilöstöstä. Luku sisältää myös ne henkilöt, joilla on vakituinen taustavirka Hätäkeskuslaitoksessa. Määräaikaisten määrä on noussut vuodesta 2010, mikä selittyy rakenneuudistukseen liittyvällä hallinto- ja esimiesvirkojen määräaikaisella täyttämisellä ja toisaalta rakenneuudistukseen liittyvän projektityön tekemisellä. Vuonna 2012 määräaikaisten määrä on hieman vähentynyt. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosina vakituisen henkilöstön lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 10

11 Osa-aikaisten määrä on hyvin alhainen, sillä henkilöstöstä vajaa 5 % teki osittaista työaikaa (35 henkilöä) vuoden 2012 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli osittainen hoitovapaa tai osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläke. Hätäkeskuslaitoksessa ei ollut vuonna 2012 yhtään työsuhteista työntekijää. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 11

12 Vuoden 2012 aikana on lähteviä henkilöitä ollut 85 (lähtövaihtuvuus 11 %) ja tulleita henkilöitä 60 (tulovaihtuvuus 8 %). Muulla kuin eläkesyyllä on poistunut 70 henkilöä. Lukuihin sisältyvät myös Itä-Suomen keskusten yhdistämisten yhteydessä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt. Vaihtuvuus ei viraston rakennemuutoksesta huolimatta ole kovin suuri. Lukuihin eivät sisälly henkilöt, joiden määräaikainen virkasuhde on päättynyt nimitysajan loputtua ja virkasuhde on jatkunut Hätäkeskuslaitoksessa uudella virkasuhteella. Vuoden 2011 aikana on lähteviä henkilöitä ollut 122 (lähtövaihtuvuus 16,3%). Virastoon on tullut henkilöitä 123 (tulovaihtuvuus 16,4 %). Vaihtuvuusprosentit ovat lähes samansuuruiset kuin vuonna 2010 (16,2 % /16,2 %). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2012 lopussa naisia oli 460 (63 %) ja miehiä 275 (37 %). Sukupuolten prosentuaaliset osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina aikaisimpiin vuosiin nähden. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä vuosien lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Vakinaisessa virkasuhteessa naisia oli 368 (65 %) ja miehiä 194 (35 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa olevia naisia oli 92 (53 %) ja miehiä 81 (47 %). Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 12

13 3.1. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2012 oli 43 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut vuodesta 2011 (42). Vuonna 2010 keski-ikä oli 42 vuotta, 2009 keski-ikä oli 42 vuotta ja vuonna 2008 keski-ikä oli 41,5 vuotta. Naisten keski-ikä oli vuonna ,9 ja miesten 43,2. Hätäkeskuslaitoksen koko henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat ja Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 13

14 3.2. Eläköityminen Eläköityminen on pysynyt viiden vuoden tarkastelujaksolla melko samassa tasossa. Huomattavaa eläkkeelle siirtymisten kasvua ei ole tulevaisuudessakaan nähtävissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä Henkilötyövuosiseurannan perusteella voidaan ennustaa henkilöstön eläköitymistä vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina on jäämässä vanhuuseläkkeelle noin 39 henkilöä. Arvio vanhuuseläkkeelle siirtyvistä Hätäkeskuslaitoksessa Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien määrä on hieman kasvanut. Lukumäärät ovat kuitenkin kokonaisuutena vähäiset. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 14

15 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kehittämisen työvälineenä toimii vuonna 2009 käyttöönotettu Henkilöstön kehittämisen käsikirja Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2012 oli 4.1. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17.7 % henkilöstöstä Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinto järjesti 32 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 709 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Itä-Suomen alueen päivystyshenkilöstölle järjestettiin koulutusta keväällä kaksi päivää ja syksyllä neljä päivää jokaiselle siirtyvälle päivystäjälle ja vuoromestarille. Koulutuksen sisältönä oli mm. uusiutuva operatiivinen ohjeisto, salitoiminnan roolijako, liikenneonnettomuudet sekä uudistetun ELS -tietojärjestelmän käyttö. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Pelastusopistolta, Poliisiammattikorkeakoululta, Jyväskylän koulutuskeskuksesta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2012 oli 3813 oppimistyöpäivää eli 5,1 pv/htv ja euroja käytettiin 171 e/htv. Päivissä on huomioitu muutoskoulutuksiin osallistuneet, mutta ei siitä aiheutuneita matkustuskuluja. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 15

16 Koulutuspäivien määrä ja koulutuksen budjetti on ollut hieman laskusuunnassa. Viraston yhteisen koulutuksen suunniteltu määrä on pysynyt ennallaan, mutta koulutuksia on jouduttu perumaan osallistujien vähyyden vuoksi tai aloittamaan suunniteltua pienemmällä osallistujajoukolla. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on ollut myös vähäisempää. Vuonna 2012 täydennyskoulutuksen määrää ja budjettia suunnitellessa huomioitiin, että muutoskoulutus vie työaikaresursseja, jolloin Itä-Suomen hätäkeskuksista ei osallistuta viraston yhteisiin koulutuksiin. Vuoromestarien täydennyskoulutusohjelmaa ei myöskään aloitettu viime vuonna. Näin ollen koulutusten määrä ja budjetti oli vuodelle 2012 pienempi kuin aikaisempina vuosina. Koulutuspanostus Pv/htv 5 pv 6 pv 5,1 pv /htv Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Koulutuksen aloitus Koulutuksen Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa ja paikkakunta aloittaneet (Pori ja Kuopio) 48 opinnot kesken opinnot kesken 2011 (Pori ja Kuopio) 48 v. 2012: (Kerava ja Kuopio) 48 v Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Pelastusopisto on perustanut vuonna 2008 hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmän, johon kuuluvat edustajat Pelastusopistosta ja Poliisiammattikorkeakoululta. Hätäkeskuslaitoksesta edustajia on kaksi henkilöä keskushallinnosta ja kolme hätäkeskuspäivystäjää. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Ryhmän tehtävänä on tarkastella hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti seuraavista näkökulmista: 1. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 16

17 opetussuunnitelmat opintojaksopalautteet, tutkintopalautteet tutkinnon vaikuttavuus, ts. työelämäpalaute hätäkeskuksista päivystäjän ammattikuvan kehittymisen ennakointi päivystäjäkoulutuksen määrällinen tarve 2. Täydennyskoulutuksen kehittäminen täydennyskoulutustarpeen ajankohtaiset teemat työnjako oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välillä 3. Oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välinen muu koulutusyhteistyö 5 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Työhyvinvoinnin edistäminen liittyy työn ja työympäristön kehittämiseen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantamiseen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistämiseen. Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvointi kuvataan laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat seuraavat osa-alueet: johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky ja terveys sekä osaaminen. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua, suunnitelmallista ja aktiivista ja sen tulee olla luonteva osa työpaikan päivittäistä toimintaa. Tulosyksiköt laativat vuosittain tulossopimuksen yhteydessä työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Suunnitelman toteutumisen seuranta on osa tulosyksiköiden toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 17

18 5.1. Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Vuonna 2012 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä työpäivinä oli noin 15,9 työpäivää per htv. Vuonna 2011 luku oli16 työpäivää henkilötyövuotta kohden ja vuonna ,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden luku oli 13,6. Jaksotyötä tekevien sairastavuus on huomattavasti suurempaa kuin päivätyötä tekevän hallintohenkilöstön. * Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukset yhdistyivät vaiheittain Kuopion hätäkeskukseksi vuoden 2012 lopulla. Kuvaajissa esitetään tiedot näiden hätäkeskusten osalta erikseen vuoden lopun tilanteen mukaan. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 18

19 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 19

20 Työterveyshuollon tuottaman tilaston mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt). Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot ovat melko pieni osa sairauspoissaoloista. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 20

21 5.2. Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyytyväisyysbarometrilla. Hätäkeskuslaitoksen tulokset ovat virastotasolla muuttuneet hyvin vähän vuosina Muutokset ovat niin vähäisiä, että niiden perusteella ei ole havaittavissa selvää muutosta kumpaankaan suuntaan. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on suurempaa. Kuitenkaan tulosten perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä, että muutoksen alla olevissa hätäkeskuksissa tulokset olisivat muita heikompia. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotasoisesti että toimipisteittäin. Niiden perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 21

22 5.3. Tyky- ja virkistystoiminta Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tykyja virkistystoimintaa. Toimintaa varten on budjetoitu 300 e/htv. Jokainen toimipiste laatii suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliset teemapäivät ja tapahtumat: Salibandyturnaus Turussa, isäntänä Varsinais-Suomen hätäkeskus Kesäksi kuntoon kuntokampanja 5.4. Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Kelan järjestämä Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusmuoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Ryhmäkoko on 10 henkilöä. Kuntoutus toteutetaan Verve Oulussa. Hätäkeskuslaitos on vuosittain järjestänyt henkilöstölle kaksi Aslak-kuntoutusjaksoa. Vuonna 2012 aloitti kuitenkin vain yksi ASLAK-kurssi, jonka kohderyhmänä oli päivystyshenkilöstö. Vuonna 2011 kohderyhmänä olivat hallinto ja päivystyshenkilöstö. Vuonna 2010 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä johto ja esimiestason henkilöstö. Vuonna 2009 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä sihteerit ja asiantuntijat. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 22

23 Hätäkeskuslaitoksessa otettiin käyttöön vuonna 2012 uutena kuntoutusmuotona TYK-kuntoutus, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä on tarkoitettu 6-8 henkilölle kohderyhmänä hätäkeskuspäivystäjät. TYK-kuntoutus toteutettiin Ikaalisten kylpylässä. TYK- kuntoutusta ollaan järjestämässä myös Hätäkeskuslaitoksen hallinnon henkilöstölle, kurssin alkamisaika on loppuvuodesta Työnohjaus Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö- ja pienryhmätoimintaa, jossa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Hätäkeskuslaitoksessa toimipisteille on annettu erillisillä määrärahoilla mahdollisuus työnohjaukseen. Noin puolet viraston toimipisteistä on järjestänyt työnohjausryhmiä vuonna Vuonna 2012 työnohjausta on käytetty vähemmän. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina lähes kaikissa hätäkeskuksissa on ollut ainakin joitakin työnohjaushankkeita eikä niitä tule jatkaa yhtämittaisesti kovin pitkään. Työnohjausta tarjotaan tarvittaessa yhdistettyihin hätäkeskuksiin, kun toiminnan aloittamisesta on kulunut hieman aikaa, jotta työnohjauksen tarve pystytään tosiasiallisesti arvioimaan Työtapaturmat Vuonna 2012 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 25 tapausta, joista kertyi 336 sairauspäivää (työpäivinä). Tyypillisin sairauspäivien kesto oli 4-10 työpäivää. Hätäkeskuslaitoksen työympäristössä yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat (liukastuminen, kaatuminen). Vuonna 2011 työtapaturmia oli 18 tapausta, joista kertyi poissaolopäiviä 645 päivää. Vuonna 2010 tapauksia oli 8 ja poissaolopäiviä oli 64 päivää. Vuonna 2009 työtapaturmia oli 12 ja poissaolopäiviä oli 641 päivää. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 23

24 6 Työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Keskustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keskustoimikunnan jäsenistä kaksi edustaa Hätäkeskuslaitosta, muut keskustoimikunnan jäsenet edustavat henkilöstöä heitä edustavien sopijaosapuolien nimeäminä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tarjoamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin. Hätäkeskuslaitoksen omat työsuojelun neuvottelupäivät järjestettiin marraskuussa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 24

25 7 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä, jonka sopimus on voimassa asti. Sopimus työterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksessa toimii työterveyshuollon ohjausryhmä, jossa on jäseniä sekä Hätäkeskuslaitoksesta että Terveystalosta. Ohjausryhmä tekee vuosittaiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka ovat yhdenmukaiset koko virastossa. Työterveyshuollon kanssa yhteistyötä on tiivistetty ja muutoksen alla olevat paikkakunnat pyritään huomioimaan toimintasuunnitelmissa. Sairauspoissaolojen hallinta on merkittävin asia, jota pyritään kehittämään myös työterveyshuollon palvelujen avulla. Painopiste työterveyspalveluissa on siirtymässä ennakollisiin toimenpiteisiin varsinaisen sairaudenhoidon sijasta. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty Kelan palauttamat kustannukset. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2012 olivat euroa. Kustannukset ovat nousseet vuodesta 2011 noin 22 prosenttia. Kustannukset johtuvat osin ennakollisten toimenpiteiden lisääntymisestä sekä yleisestä hintatason noususta. Sen sijaan varsinaiset sairaudenhoitoon liittyvät kustannukset ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin vuonna Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 25

26 Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Vuonna 2011 ehkäisevän toiminnan osuus työterveyshuollon kokonaiskustannuksista oli noin 30 prosenttia. Vuonna 2012 ehkäisevän toiminnan osuus oli noussut noin 39 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan on täytettävä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet ja palveluiden on oltava maksuttomia työntekijöille. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös HAK/2013/869 26