Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK/2013/518

2 Sisällys Johdanto 3 1 Johtaminen ja esimiestyö 5 Kuvaus... 5 Tavoitteet... 7 Toimenpiteet Työnantajakuva ja henkilöstövoimavarat 9 Kuvaus... 9 Tavoitteet Toimenpiteet Osaamisen kehittäminen 12 Kuvaus Tavoitteet Toimenpiteet Työyhteisön hyvinvointi 14 Kuvaus Tavoitteet Toimenpiteet Liite. Toimeenpanosuunnitelma Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 2

3 Johdanto Hätäkeskuslaitoksen visio: Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Hätäkeskuslaitoksessa on käynnissä rakenteellinen muutos, jossa hätäkeskuksia yhdistetään siten, että aiemmasta 15 hätäkeskuksesta siirretään toiminnot kuuteen hätäkeskukseen vuoteen 2015 mennessä. Uudet hätäkeskukset ovat toiminta-alueeltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia kuin aiemmin. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen organisaatio on muuttunut, joka edellyttää ja toisaalta mahdollistaa uudenlaisen ohjaus- ja toimintamallin. Viraston keskushallinto osastoineen ohjaa, tukee ja valvoo hätäkeskusten toimintaa. Hätäkeskuspalvelut -osaston osalta ohjaus tapahtuu linjaorganisaation mukaisesti. Ohjausja ennakointiosasto sekä tekniset palvelut -osasto ohjaavat niille kuuluvien asioiden osalta hätäkeskuksen toimintaa. Toiminnan joustavuuden kannalta on tärkeää, että osastojen ohjausroolit ovat selkeät. Rakenneuudistushankkeen eli hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi meneillään on muitakin merkittäviä hankkeita. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kiekun käyttöönotto keväällä 2013 on hallinnollisen toiminnan kannalta suuri muutos. Kieku-järjestelmä vaikuttaa viraston talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin, mikä lisää uuden oppimisen haasteita. Operatiivisen toiminnan osalta tietojärjestelmä Erican käyttöönotto osuu ajallisesti heti hätäkeskusten yhdistämisen loppuun saattamisen jälkeiseen aikaan. Testaus ja koulutus alkavat käytännössä jo ennen viimeisten hätäkeskusten toimintojen yhdistämistä. Molemmat Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 3

4 tietojärjestelmähankkeet ovat merkittäviä päivittäisen työn kannalta, koske ne ovat työntekijöidemme päivittäinen työväline. Tavoitteena on, että uudet työvälineet toimivat hyvin ja tukevat miellyttävän ja tehokkaan työn tekemistä. Hätäkeskuslaitoksen tulee muiden valtion työnantajien tapaan sopeuttaa toimintaa tuleviin pieneneviin taloudellisiin resursseihin. Käytännössä tämä tarkoittaa työskentelytapojen kehittämistä, keskittymistä olennaisiin asioihin ja henkilöstövoimavarojen kohdentamista mahdollisimman järkevällä tavalla. Hätäkeskuspäivystäjän työ on korostetusti sen luonteista työtä, jota vain ihmiset voivat laadukkaasti tehdä. Tämän tueksi henkilöstömme tarvitsee toimivat työvälineet ja viranomaisten välisen selkeän työnjaon. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa. Se kertoo osaltaan, miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat viraston toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta sekä nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle sekä työhyvinvointitoiminnalle. Tässä julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet, toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet henkilöstöstrategian toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian toteuttamista seurataan sen liitteenä olevan toimeenpanotaulukon avulla, johon on määritelty toimenpiteiden vastuutahot ja aikataulut. Henkilöstöstrategia toteutuminen ja mahdolliset päivittämistarpeet käsitellään viraston johtoryhmässä vuosittain. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 4

5 1 Johtaminen ja esimiestyö Kuvaus Hätäkeskuslaitoksen oman toiminnan sekä toimintaympäristön jatkuvat muutokset vaativat esimiestyöltä entistä enemmän osaamista ja taitoa. Operatiivisen toiminnan hajasijoittuminen ja sen tuomat johtamishaasteet vaativat uudenlaisen ajattelun esimiestyöstä, jossa strategialla, vuorovaikutuksella, valituilla menetelmillä ja yhteistoiminnalla on merkittävä rooli. Muutostilanteessa Hätäkeskuslaitoksen eri yksiköt ja hätäkeskukset ovat rakenneuudistuksen osalta eri tilanteissa. Toiset hätäkeskukset on jo yhdistetty isommiksi kokonaisuuksiksi ja toisaalla yhdistämistä ollaan vasta aloittamassa. Johtamisessa tulee huomioida vallitseva tilanne ja johtamistoimien tulee mukautua muuttuvien tilanteiden mukaan. Rakenneuudistuksen tukitoimissa tulee huomioida myös jo yhdistyneiden hätäkeskusten toiminnan edelleen tukeminen. Hätäkeskusten toimintoja yhdistettäessä korostuu esimiestyö sekä työn ohjaaminen ja valvonta. Suurenevissa hätäkeskuksissa hätäkeskuksen päällikön, apulaispäällikön, vuoromestareiden ja ylipäivystäjien roolien selkeys ja sisäistäminen on tärkeää. Hätäkeskuksen päällikkö vastaa osaltaan koko hätäkeskuksen toiminnasta ja toimii sen ylimpänä esimiehenä. Vuoromestarilla Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 5

6 on johdettavanaan hätäkeskussaliin kulloinkin määrätty henkilöstö ja hänen vastuullaan on salin toiminta sekä valvonta. Ylipäivystäjän tehtävänä on huolehtia oman ryhmänsä jäsenten osaamisesta ja työn seurannasta. Hätäkeskuslaitoksessa johtamisen tulee olla ammatillista, johdonmukaista ja sen tulee tukea viraston perustehtävää. Esimiesten roolit ja vastuut tulee olla selkeästi määriteltyjä. Esimiestehtävän määrittelyssä tärkeimpänä näkökulmana on alaisen onnistumisen tukeminen heidän tehtävissään sekä selkeä johtamistavoitteiden määrittely. Säännöllinen arvokeskustelu ja johtamisen periaatteiden yhdenmukaistaminen mahdollistavat yhteisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisen käytettävissä olevin resurssein. Esimiesten ja alaisten välinen luottamus korostuu aikana, jolloin käytettävissä olevat resurssit pienenevät. Johdon ja esimiesten tehtävänä on huolehtia tavoitteiden asettamisesta ja myös niiden saavuttamisesta sekä toiminnan kehittämisestä muuttuvassa toimintaympäristössä. He myös johtavat ja linjaavat toimintaa, huolehtien työn tekemisen edellytyksistä sekä menetelmistä, siten että toimintayksiköillä on mahdollisuus saavuttaa sovitut tulokset. Johtamisessa tulee korostaa vuorovaikutteisuutta, läpinäkyvyyttä, avointa tiedottamista ja päätösten selkeää perustelua. Hätäkeskuslaitoksen organisaatiouudistus tuo muutoksia viraston johtamis- ja ohjausjärjestelmään. Uudistuksen yhteydessä syntyy uusia toimenkuvia ja osa toimenkuvista muuttuu. Toimenkuvien tulee olla mielekkäitä sekä mahdollistaa joustava ja tehokas työnteko. Hätäkeskusten ohjauksesta ja tukemisesta vastaa osastojen muodostama keskushallinto, jonka osastot ohjaavat keskuksia ja niiden henkilöstöä omaan toimialaansa liittyvissä asioissa. Organisaation ohjausjärjestelmän muuttuessa puhtaasta linjaohjauksesta osin matriisiohjaukseksi, kasvaa myös yhteistyön tarve aiempaa suuremmaksi. Tehokasta yhteistyötä tulee tehdä keskushallinnossa sisäisesti sekä hätäkeskusten ja keskushallinnon välillä. Asioita valmistellaan aktiivisesti yhteistyössä hätäkeskusten henkilöstön kanssa, mikä korostaa yhdessä tekemistä. Tavoitteena on, että Hätäkeskuslaitos muodostaa yhtenäisen ja yhteistyössä toimivan viraston. Työn tekemisessä ja sen johtamisessa yhteinen työnäky on avainasemassa. Johtamis- ja esimiestehtävissä toimivilta edellytetään sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, halua kantaa vastuuta, esimiestaitojen aktiivista kehittämistä sekä hyvän työnantajakuvan edistämistä. Heidän tulee huolehtia osaamisestaan vastuualueensa tehtäviin, jotta he kykenevät tukemaan ja ohjaamaan alaisiaan tehtävissään. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 6

7 Tavoitteet Johtamisella ja esimiestyöllä edistetään henkilöstön toimintaedellytyksiä muuttuvassa työympäristössä. Tavoitteena on rakentaa turvallista, luottamukseen perustuvaa ilmapiiriä, jonka varaan tehokas ja tuloksellinen toiminta voidaan rakentaa. Esimiesten rohkeus tarttua ongelmiin, oma esimerkki ja jatkuva sekä laadukas vuorovaikutus tukevat henkilöstön edellytyksiä selviytyä laajenevassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Viraston toiminnan toiminnan ohjaus ja hätäkeskusten tukeminen tapahtuu organisoidusti osastojen muodostaman keskushallinnon ja hätäkeskusten välillä. Asioita valmistellaan aktiivisesti yhteistyössä hätäkeskusten henkilöstön kanssa, mikä mahdollistaa osaamisresurssin laaja-alaisen hyödyntämisen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Hyvällä johtamisella edistetään aitoa yhteistoimintaa ja osallistumisaktiivisuutta. Hyvällä yhteistoiminnalla varmistetaan organisaation perustoiminta ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Esimiesten tehtävänä on omalla esimerkillään mahdollistaa ja kannustaa henkilöstöä osallistumaan viraston toiminnan kehittämiseen eri tasoilla, erilaisissa osallistumisjärjestelmissä sekä yksilöllisellä tasolla. Tehokas ja toimiva johtoryhmätyöskentely on olennainen osa Hätäkeskuslaitoksen johtamisjärjestelmää. Johtoryhmän toiminnassa keskitytään viraston ydintehtäviin siten, että asiat valmistellaan osastoilla laajasti ja kaikki osapuolet huomioiden. Toimenpiteet Laaditaan henkilöstöjohtamisen periaatteet huomioiden Hätäkeskuslaitoksen hajasijoittuneen toiminnan näkökulmat. Määritellään esimiestehtäville toimenkuviin perustuvat selkeät johtamistavoitteet kehityskeskusteluiden yhteydessä. Hätäkeskusten ja keskushallinnon välistä sekä keskushallinnon sisäistä yhteistyötä kehitetään organisaation tehokkaan toiminnan takaamiseksi. Tulostavoitteet määritellään selkeästi ja niitä seurataan järjestelmällisesti. Esimies toimii henkilöstölle esimerkkinä ja korostaa toiminnassaan aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 7

8 Johtoryhmätyöskentelyä kehitetään eri tasoilla ja osa-alueilla. Lisätään valmistelun avoimuutta, varmistetaan tiedonkulku tehdyistä ratkaisuista sekä huolehditaan linjausten käytäntöön saattamisesta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 8

9 2 Työnantajakuva ja henkilöstövoimavarat Kuvaus Hätäkeskuslaitoksen toiminta työnantajana rakentuu Hätäkeskuslaitoksen arvojen varaan. Hätäkeskuslaitoksen omaksumiin arvoihin: inhimillisyyteen, tasapuolisuuteen, luotettavuuteen ja ammatillisuuteen nojaavat toimintatavat luovat myös perustaa kuvalle hyvästä työnantajasta. Hätäkeskuslaitoksen työnantajakuvasta ja sen kehityksestä on huolehdittava, jotta pystymme jatkossa olemaan entistä kiinnostavampi ja kilpailukykyisempi työnantaja erityisesti valtionhallinnon ja turvallisuusalan työmarkkinoilla. Työnantajakuva on entistä merkittävämmässä roolissa, kun ammattitaitoiset työntekijät valitsevat, minkä työnantajan palvelukseen hakeutuvat erityisesti rakenneuudistusta toteutettaessa. Jokaisella Hätäkeskuslaitoksen työntekijällä on oma roolinsa työnantajakuvan ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Työnantajakuva jakautuu kahteen eri näkökulmaan. Sisäinen näkökulma tarkoittaa henkilöstön omaa mielikuvaa ja arvostustaan työtään sekä työnantajaa kohtaan. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 9

10 Ulkoinen näkökulma koostuu kansalaisten ja yhteistyöviranomaisten käsityksestä Hätäkeskuslaitoksesta. Ulkoisella työnantajakuvalla on lisäksi merkittävä vaikutus siihen, kuinka paljon hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen on hakijoita. Sisäinen ja ulkoinen työnantajakuva ovat tärkeitä ja riippuvuussuhteessa toisiinsa. Henkilöstön arvostus omaa työnantajaansa kohtaan vaikuttaa positiivisesti myös ulkoiseen työnantajakuvaan. Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään mittavia hankkeita, kuten rakenneuudistuksen toteuttaminen, operatiivisen tietojärjestelmä Erican sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kiekun käyttöönotto. Hankkeet edellyttävät virastolta erillistä resursointia, jotta ne saadaan menestyksekkäästi päätökseen. Tavoitteena hankkeissa tulee olla, että ne tukevat työntekoa, prosesseja ja tehostavat toimintaa. Hankkeet toimivat osana organisaatiota, jotta ne pystytään integroimaan viraston päivittäistoimintaan jo hankevaiheessa mahdollisimman hyvin. Hätäkeskuslaitoksen tulee muiden virastojen tapaan toteuttaa tuottavuuden parantamiselle asetetut vaatimukset. Ydintoimintoihin keskittyminen ja resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen ovat henkilöstösuunnittelun perusta. Ydintoimintoihin keskittyminen tarkoittaa käytännössä joistakin tehtävistä luopumista sekä toimintatapojen tehostamista. Henkilöstöresurssien onnistunut suunnittelu ja kohdentaminen varmistavat sen, että henkilöstön määrä on oikeassa suhteessa työn määrään ja osaaminen oikeassa suhteessa työn vaativuuteen. Tavoitteet Hätäkeskuslaitos on valtakunnallisesti tunnettu ja houkutteleva työpaikka sekä kilpailukykyinen työnantaja erityisesti muihin valtion turvallisuusalan viranomaisiin verrattuna. Hätäkeskuslaitosta pidetään luotettavana, motivoivana ja kilpailukykyisenä turvallisuusalan työnantajana, joka on tasavertainen kumppani muiden viranomaisten verkostossa. Henkilöstöresurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti ja strategian tavoitteiden mukaisesti keskitytään ydintehtävien hoitamiseen. Resurssien kohdentamisella säädellään henkilöstön työkuormitusta eri toimipisteissä ja turvataan työssä jaksaminen. Resursoinnissa otetaan huomioon henkilöstön osaaminen siten, että se vastaa työn vaativuutta. Järjestetään toimenkuvien ja osaamisvaatimusten muutosten edellyttämää koulutusta eri tehtäväalueille. Hyvällä työnantajapolitiikalla vaikutetaan henkilöstön työnantajakuvaan sekä siirtymishalukkuuteen hätäkeskusten toimintoja yhdistettäessä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 10

11 Toimenpiteet Ulkoisella viestinnällä ja aktiivisella viranomaisyhteistyöllä annetaan oikea kuva hätäkeskustoiminnasta ja päivystäjän työstä. Oikaistaan virheelliset uutisoinnit mediassa. Ydintoimintoihin turvataan riittävät resurssit työvuoromallilla, joka mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja toisaalta työssä jaksamisen. Rekrytointiprosessia kehitetään jakamalla vastuuta keskushallinnosta hätäkeskuksille. Nykyiselle henkilöstölle tarjotaan haastavia ja mielekkäitä työtehtäviä uudessa organisaatiossa sekä järjestetään koulutusta ja valmennusta mahdollisesti muuttuneita toimenkuvia varten. Henkilöstö rekrytoidaan pääsääntöisesti vakinaisiin virkasuhteisiin. Muutoksen toteuttamisen yhteydessä esimies- ja hallintovirkoja voidaan poikkeuksellisesti täyttää määräajaksi, jolla turvataan nykyisen henkilöstön sijoittuminen uudessa organisaatiossa mielekkäisiin työtehtäviin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 11

12 3 Osaamisen kehittäminen Kuvaus Osaamisen kehittäminen on valittu yhdeksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategiseksi painopistealueeksi, sillä osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on Hätäkeskuslaitoksen keskeinen menestystekijä. Toimintaympäristön muutokset ja toiminnan kehittäminen asettavat vaatimuksia osaamisen kehittämiselle, mutta ne tuovat myös uusia mahdollisuuksia henkilöstölle. Rakennemuutoksen aikana tuetaan uudessa hätäkeskuksessa aloittavaa henkilöstöä muutosvaiheen operatiivisella koulutuksella. Kehittämisen lähtökohtana on, että tulevaisuuden osaamistarpeet ennakoidaan ja henkilöstön kehittämisen toimenpiteet ovat suunnitelmallisia ja sidoksissa toiminnan vuosisuunnitteluun. Osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen kuuluvat osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Osaamisen kehittämistä suunnitellaan yhteistyössä hätäkeskusten ja keskushallinnon välillä, tavoitteena suunnitella seuraavan sekä tulevien vuosien henkilöstökoulutuksen painopistealueet sekä virasto- että toimipistetasolla. Esimiesten tehtävänä on suunnata henkilöstön osaamisen kehittymistä tulevaisuuden tarpeisiin ja varmistaa, että henkilöillä on erityyppisissä tehtävissä tarvittavaa osaamista. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 12

13 Hätäkeskuslaitos tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa osaamistaan, mutta jokaisella on myös velvollisuus huolehtia ammattitaidostaan ja kehittymisestään. Vuosittaisessa kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä käyvät läpi tulevan kauden tavoitteet ja tulevaisuuden osaamistarpeet ja laativat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman. Molemmat sitoutuvat toteuttamaan sovittua kehittymissuunnitelmaa ja arvioivat sen etenemistä vuosittain. Hätäkeskuksissa ja yksiköissä laaditaan yhteenvedot henkilökohtaisista kehittymissuunnitelmista virasto- ja hätäkeskuskohtaisen osaamisen kehittämistoiminnan suunnittelun pohjaksi. Tavoitteet Henkilöstön suunnitelmallista osaamisen kehittämistä tuetaan, jotta varmistetaan riittävä osaaminen. Tavoitteena on mm. yhdenmukaisen ja säännöllisen koulutuksen järjestäminen hätäkeskuksissa. Kehittämistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään laadittuja osaamisvaatimuskuvauksia ja viraston sisäistä osaamista sekä huomioidaan rakenneuudistuksen ja muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset. Tämän lisäksi tiimit laativat yhteistyössä analyysin operatiivisen henkilöstön osaamistarpeista, joita käytetään suunnittelun apuna. Toimenpiteet Suunnitellaan ammattiryhmittäin koulutusohjelmat, joiden perusteella toteutetaan vuosittain valitut painopistealueet. Henkilöstökoulutuksessa huomioidaan erilaiset oppimisen menetelmät: perehdyttäminen, koulutukset, työssä oppiminen ym. Järjestetään operatiivista koulutusta toimipisteittäin yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Viraston yhteisillä koulutuksilla tuetaan johtamisen, esimiestyön ja hallinnollisen työn osaamisen kehittämistä. Koulutusten suunnittelussa huomioidaan myös muuttuvat tietojärjestelmien käyttöön liittyvät osaamistarpeet. Toteutetaan päivystäjäkohtainen dokumentoitu palautejärjestelmä, jossa esimiehet jakavat ammatinhallinnan palautteen päivystäjälle. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 13

14 4 Työyhteisön hyvinvointi Kuvaus Hyvinvoivassa työyhteisössä arvostetaan toisistaan huolehtimista ja tuen antamista työtovereille. Jokainen työntekijä myötävaikuttaa hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen ja ottaa itse vastuuta omasta työ- ja toimintakyvystään sekä osaamisestaan. Henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun lisää työssä viihtyvyyttä. Koulutuksella ja moniosaamisella lisätään työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia. Ihmiset voivat työssään hyvin, kun he kokevat työnsä merkitykselliseksi, tuntevat hallitsevansa työnsä ja tulevansa arvostetuiksi, oikeudenmukaisesti kohdelluiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi. Johtaminen ja esimiehen aito kiinnostus ja tuki ovat työhyvinvointitoiminnan lähtökohtia. Työhyvinvointi on tasapainoa työn, työolojen ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvointi vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että tehdyn työn laatuun. Hyvin organisoitu työ, hyvä työympäristö ja työilmapiiri sitouttavat henkilöstön organisaation tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Työhyvinvoinnin edistäminen liittyy työn ja työympäristön kehittämiseen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantamiseen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistämiseen. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 14

15 Hätäkeskuslaitoksessa tehdään pääasiassa jaksotyötä, jolloin useimpien virkamiesten työaika on epäsäännöllinen. Työvuorosuunnittelulla voidaan mahdollisuuksien mukaan helpottaa eri elämäntilanteessa olevien työssäkäyntiä joustavilla työajoilla. Tavoitteena on työvuoromalli, jossa molempien sekä työnantajan että työntekijän tarpeet kohtaavat. Hätäkeskustyössä käsiteltävät tehtävät vaihtelevat suuresti ja työ on usein sisällöltään henkisesti kuormittavaa. Ammatinvalintatilanteessa, harjoittelussa ja perehdytyksessä työn luonteen tulee olla tiedossa. Vaativa työ antaa myös onnistumisen elämyksiä ja luo työlle arvostusta. Sen sijaan työn ennakoimattomuus sekä hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut kuormittavat ja turhauttavat hätäkeskushenkilöstöä. Lisäksi julkisuudessa median esittämät virheelliset tiedot koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Hätäkeskuspäivystäjän työ mielletään helposti yksilötyöksi, mutta työ tehdään osana työvuoroa ja yhteistyötä tehdään erityisesti vaativissa tilanteissa. Mikäli tietojärjestelmät eivät toimi tai tue tehokasta päivystystyön tekemistä, se on osaltaan merkittävä henkinen kuormitustekijä. Hallinto- ja tukitoimintoja toteuttavalle henkilöstölle aiheutuu kasvavaa kuormitusta rakenneuudistuksen vaatimista toimenpiteistä kuin myös uuden hallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton vaatimasta uusien toimintamallien oppimisesta. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua ja suunnitelmallista. Se ei ole itseisarvo, vaan sen tulee olla osa työpaikan jokapäiväistä toimintaa. Toimipisteet laativat vuosittain tulossopimuksen yhteydessä työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Hätäkeskuslaitoksessa edistetään työhyvinvointia lisäämällä keskinäistä vuorovaikutusta, keskustelemalla ja osallistamalla, arvostamalla työtä ja työntekijöitä sekä rakentamalla luottamuksellista ilmapiiriä keskushallinnon ja hätäkeskusten sisäisesti sekä niiden välillä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/518 15

16 Tavoitteet Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään aktiivisin toimenpitein ja työntekijöiden työkykyä alentavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähiesimiehen rooliin kuuluu alaisen jaksamisen seuraaminen. Yksilölliset sekä ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät otetaan mahdollisimman hyvin huomioon päivittäisjohtamisessa, töiden suunnittelussa, organisoinnissa ja työympäristössä. Tavoitteena on tukea työhyvinvointia työuran eri vaiheissa. Hätäkeskuslaitoksessa huolehditaan työntekijöiden työhyvinvoinnista. Toimenpiteet Mahdollistetaan työhyvinvointitoiminta toimipisteissä ennakoituna, suunnitelmallisena ja jatkuvana nivoutuen jokapäiväiseen toimintaan. Työhyvinvointiin liittyviin signaaleihin reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Työntekijöiden jaksamista seurataan ja oikea-aikaiset sekä riittävän laajat tukitoimenpiteet kohdistetaan työntekijään, työyhteisöön ja työympäristöön yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Myös puheeksiottokäytäntöjä hyödynnetään aktiivisesti. Laaditaan työntekijöiden erityistarpeita huomioiva virastotasoinen periaatesuunnitelma, jota voidaan käyttää tarvittaessa perustana henkilökohtaisten suunnitelmien laatimiseen. Työvuorot suunnitellaan hätäkeskuspalveluiden tuottamisen lähtökohdista. Työvuorosuunnittelussa huomioidaan myös se, että ne tukevat henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä mahdollistavat henkilökohtaisten tilanteiden huomioimisen mahdollisuuksien mukaan. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia HAK/2013/