Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Transkriptio

1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja

2 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä olemassa olevan tutkimustiedon ja hankkeen kehittämistyön kautta Käytännössä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Missä määrin tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymyksien yhteyttä työhyvinvointiin on tutkittu? Missä määrin työhyvinvointia koskevassa tutkimuksessa sukupuolta tai muita henkilöön liittyviä tekijöitä on tarkasteltu? Millaisia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevia kysymyksiä, tekijöitä ja aiheita työhyvinvointiin liitetään työorganisaatioiden käytännön arjessa? Onko mukana olevissa organisaatioissa ongelmia ja kehittämiskohteita tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen?

3 Miksi tällainen selvitys? Suomessa vahvat lainsäädännölliset velvoitteet syrjimättömyyteen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen Erilaisten työorganisaatioiden osalta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitys nähdään usein kapea-alaisesti ajatellen niiden koskevan henkilöstön rekrytointia ja palkkausta, palveluiden saantia jne. Sen sijaan niiden yhteydestä organisaatioiden kilpailukykyyn, tuottavuuteen, palveluiden laatuun ja työhyvinvointiin ei vielä puhuta riittävästi.

4 Miksi tällainen selvitys? Esimerkiksi asiakkaiden erilaisuuden ja erilaisten tarpeiden huomioiminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja jos organisaation toimintatavat ovat laadukkaita ja tasa-arvoisia ja kaikki työntekijät, sukupuolestaan, iästään, etnisestä taustastaan, uskonnostaan tai vaikkapa elämäntilanteestaan riippumatta kokevat tulevansa arvostetuksi ja oikeudenmukaisesti kohdelluksi, tuottaa se hyvinvoivia, työhönsä motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset huomioimalla edesautetaan myös mm. lisääntyvän työperäisen maahanmuuton edellyttämiä moninaisuuden johtamisen taitoja sekä työurien pidentämistä.

5 Mitä tehtiin? Osa 1. Tutkimuskartoitus Tutkimuskartoitus kohdistettiin kolmeen osaan: 1. asiasanoihin pohjautuva internethaku tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä, 2. asiasanoihin pohjautuva aineistohaku suomalaisten yliopistojen tietokannoissa ja 3. kansalliset strategiat ja ohjelmat. Osa 2. Työhyvinvointimittaukset hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa Kehittämistyössä käytetyssä työhyvinvointimittauksessa arvioitiin mm. seuraavia asioita: työn sujuvuus, tiedonkulku, vaikuttamismahdollisuudet, arvostus, yhteistyö, työn rasittavuus, kiusaaminen ja syrjintä sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset koskivat häirintää, syrjintää, työn ja muun elämän yhteensovittamista, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmallisuutta. Lisäksi kaikkia muita kartoituksen sisältämiä kysymyksiä tarkasteltiin taustatekijöillä sukupuoli ja ikä.

6 Mitä tehtiin? Osa 3. Esimiesten koulutus: Moninaisuuden johtaminen Käsitteet mistä puhutaan? Suomalaiset tasa-arvohaasteet miksi puhutaan? Lainsäädäntö vaateet työelämälle Moninaisuuden johtaminen - käytänteitä Osa 4. VR-ryhmät: Moninaisuus työyhteisössä Ryhmäkeskustelussa esimiehet keskustelivat sekä tilanteista, joita esimiehet kohtaavat arkipäivän työssä moninaisuuteen liittyen ja kuinka he niissä toimivat että mahdollisista ohjeistuksista, joita organisaatioissa on moninaisuuteen liittyen.

7 Tuloksista - tutkimuskatsaus Tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä tutkimuksia on Suomessa tehty vähän. Vapaa internetpohjainen haku tuotti vain muutamia yksittäisiä tutkimuksia seuraavista teemoista, joissa myös sukupuolen merkitystä oli tarkasteltu: työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen palkkaerot yrittäjyys naisjohtajuus työn kuormittavuus työolot eläköityminen

8 Tuloksista - tutkimuskatsaus Yliopistojen tietokantahaku tuotti yksittäisiä tuloksia muun muassa seuraavista teemoista, vaikka haussa käytettyjä asiasanoja enemmän sukupuolten työnjako, naisten ja miesten työn laatu, palkka ja hyvinvointi miesten ja naisten työ, elämäntyyli ja hyvinvointi ikä ja työhyvinvointi (useampi tutkimus) työuupumus vammaisuus ja työhyvinvointi

9 Esimerkkitutkimus: Tilastokeskuksen Työolojen muutokset tutkimussarja Esimerkillinen tutkimus sukupuolitarkastelussa Sukupuolieroja löytyi mm. seuraavien teemojen osalta: Palkkatyön merkitys Koti- ja perhe-elämän merkitys Vapaa-ajan käyttö Työn tärkeystekijät, palkka vai työn sisältö Erityyppiset työsuhteet (osa-aikatyö ja määräaikaiset työsuhteet) Henkilöstömuutokset organisaatioissa Kehittymismahdollisuudet työssä Vaikutusmahdollisuudet työssä Henkinen rasittavuus Työpaikkakiusaaminen Kiire Työpaikan ristiriidat Työn imu ja tyytyväisyys Työn organisointi Mielipiteet työpaikan ilmapiiristä ja yhteishengestä Esimiestyö Fyysinen väkivalta tai sen uhka sekä häirintä Syrjintä Fyysiset haitat, vaaratekijät ja työsuojelutyö Etätyö

10 Tuloksista Mukana olevat organisaatiot Tehdyissä ilmapiirimittauksissa ei noussut merkittäviä eroja sukupuolten välillä, yksittäisinä esiin nousseina esimerkkiteemoina mainittakoon arvostuksen kokemus, puhuttu kieli, osaamisen kehittämiseen liittyvät kysymykset ja palautteenanto. Arvostuksen kokemus vaihteli myös iän mukaan osassa organisaatioita. Lainvelvoitteita ei täysin tunnettu.

11 Tuloksista Mukana olevat organisaatiot Vertaisreflektioryhmien ryhmäkeskustelussa esimiehet keskustelivat sekä tilanteista, joita esimiehet kohtaavat arkipäivän työssä moninaisuuteen liittyen ja kuinka he niissä toimivat että mahdollisista ohjeistuksista, joita organisaatioissa on moninaisuuteen liittyen. Keskusteluissa esiin nousseet teemat olivat muun muassa: yhden sukupuolen ryhmän/organisaation ja ainokaisuuden merkitys organisaation toiminnassa, toimintatavoissa, työnjaossa ja ilmapiirissä ikä ja työssäjaksaminen kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä monikulttuurisuuden merkitys määräaikaiset työsuhteet työn ja muun elämän yhdistäminen työelämätaidot asiakkaiden asenteet naisia ja miehiä kohtaan lomajärjestelyt

12