Loppuraportti. Johdanto. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti. Johdanto. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 1

2 2 Loppurportti Vstv projektityöntekijä Heidi Pukkil Projektityöntekijä Nin Tikknen Johdnto Tiivistelmä Hllinto Rhoitus Ohjusryhmä Työnohjus Henkilöstö Yhteistyö- j verkostokumppnit Projektiin liittyvät opinnäytetyöt Grfinen ulkosu Rebekk Lksonen sisältö

3 3 Lähtölukus 1. Kentän krtoittj, kokeilij sosiokulttuurinen innostminen rtkisukeskeinen neuropsykitrinen vlmennus kohderyhmään kuuluvien sikkiden määrä tuen trpeet, trve j perustelut osllisuus j vertistuki 2. Omvoimn tukiohjusmlli; päämäärä j tvoitteet tienrivj j pikllinen verkostoituj vinsnt j vhvuudet työmuodot yhteistyö j tukiverkosto tulevisuuden visiointi 3. Projektin resurssit j orgnisointi työntekijä resurssit ohjusryhmä j työnohjus tlous 4. Projektin toteutus Projektin tulokset, pohdinnt, plutteet elämän- j rjenhllinnn työpj yksilövlmennus ryhmävlmennus yhteistyö, voin toimint j vertistukityö 6. Juurruttminen j hnkkeen hyödyt 7. Itserviointi j yhteenveto

4 4 JOHDANTO Tämä lehtinen on loppurportti Omvoim tukitoimintmlli neurologisi erityisvikeuksi j neuropsykitrisi ongelmi omville nuorille j ikuisille projektist, jonk Om- Polku ry toteutti Rh-utomttiyhdistyksen tuell Projekti si jtkorhoituksen vuosille Hnkkeen toimilueen on ollut Pirknm, mutt projekti on pinottunut Tmpereen lueelle. Kiitokset kikille projektin kehittämistyöhön osllistuneille sikkille, heidän lähipiirilleen sekä projektin ohjusryhmään j yhteistyöverkostoon osllistuneille vikuttjille j kehittäjille. Teidän kikkien ntm pnos on ollut merkittävä projektin toimintmllin luomisess. KIITOS!!

5 5 TIIVISTELMÄ Omvoim-projektin perustehtävänä on neuropsykitristen henkilöiden syrjäytymisen ehkäiseminen elämän- j rjenhllinnn keinoin. Tvoitteen on ollut luod nuorten j nuorten ikuisten rjen selviytymistä tukev tukitoimintmlli. Toimintmuodoiksi ovt vkiintuneet Neuropsykitrinen ohjus yksilö- j ryhmämuotoisen. Vlmentj tuntee neuropsykitristen ongelmien vikutukset rkeen j pystyy uttmn sikkn sopeutumisess toimintympäristöjen vtimuksiin j ympäristön sopeuttmisess huomioimn sikkn erityistrpeet. Omvoimn vlmennusmllit (yksilö- j ryhmävlmennus) on trkoitettu henkilöille, joill on neuropsykitrisi erityisvikeuksi. Heidän lisäkseen vlmennuksest hyötyvät useimmt henkilöt, joill on syystä ti toisest rjen hllinnn j omn toiminnn ohjmisen vikeuksi. Yleisimpiä dignoosej ovt AD/HD, Asperger, neurologisen kehityksen erityisvikeudet, epätyypillinen utismi, tourette j oppimisvikeudet. Hnkkeess keskityttiin erityisesti niihin nuoriin (17 29.v.), jotk ovt muit heikommss semss j trvitsevt sellisi toimi, joiss toteutetn riittävän pitkäkestoist j kokonisvltist tuke. Tukitoimintmlli on kehitetty sikstyön kutt. HALLINTO OmPolku ry on Tmperelinen voitto tvoittelemton plveluntuottj- j knslistoimintjärjestö. Yhdistyksen tustll on ktiivisi omisi, jotk hluvt rkent uudenlist plvelu erityistuke trvitseville nuorille j heidän perheilleen. OmPolull on yhdeksän vuoden kokemus erityisnuorisotyöstä hstvien nuorten priss.

6 6 OHJAUSRYHMÄ Anne Hellsten yksikön johtj, Setlementti Npuri, TUAS ( ) Mrjtt Sievers vnhempien edustj, NVyhdistykset ( ) Liisi Bshmkov kuntoutuslääkäri, Tmpereen kupunki ( ) Smi Keto / Aleksis Konttinen Tmpereen kupunki, Nepsy-hnke ( ) Mrjo Kokemäki sirnhoitj, TAYS nuorten neuropsykitrinen työryhmä ( ) Anne Myllylä vstv ohjj, OmPolku ry ( ) Jkko Bshmkov toiminnnjohtj, OmPolku ry ( ) Heidi Pukkil vstv projektityöntekijä, OmPolku ry ( ) Tpni Lender projektityöntekijä, OmPolku ry/omvoim ( ) Nin Tikknen projektityöntekijä, OmPolku ry/omvoim ( )

7 7 T Y Ö N O H J A U S Sri Kujnpää; kognitiivinen käyttäytymisterpeutti, VET, kouluttj, PsM, psykoterpeutti Vstv projektityöntekijä, Heidi Pukkil (3/ /2011) Projektityöntekijä, Tpni Lender (3/ /2009) Projektityöntekijä, Nin Tikknen (3/ /2011) henkilöstö rhoitus Rh-utomttiyhdistyksen C-vustus, j

8 8 Projektin yhteistyöthot j verkostot muodostuivt sikkiden verkostoist j työssään neuropsykitrisesti oireilevi ihmisiä kohtvist mmttithoist. Yhteistyön muodot ovt jkntuneet neljään os-lueeseen: Nuorten ohjus: TAYS; nuorten neuropsykitrinen poliklinikk, NEPSY- hnke (Kumppnuus lsten j nuorten mielenterveystyön plvelurkenteen perustn Kste-hnkkeen osprojekti, Tmpereen kupunki), Pirknmn lueen neurologiset yhdistykset, Psykitrin poliklinikt, Sosilitoimi, Novo Forum Asikstyöhön osllistuminen TAYS; nuorten neuropsykitrinen poliklinikk, NEPSYhnke (Kste-hnkkeen osprojekti, Tmpereen kupunki), Pirknmn lueen neurologiset yhdistykset, Psykitrin poliklinikt, Sosilitoimi, Flmm / Sosilinen hnke, VINTTIÖT tidehnke, KOTA ry Tiedotus j vikuttmistyö NEPSY- hnke (Kste-hnkkeen osprojekti, Tmpereen kupunki), Pirknmn lueen neurologiset yhdistykset yhteistyöj verkostokumppnit

9 9 omvoim-projektiin liittyvät projekti-/ opinnäytetyöt Kirsi Junkkri j Elin Kemmo, Ohjustoimint / Hämeen AMK, CERT Comprehensive Evlution in Recretionl Therpy Psych/behviorl, Revised (päivitetty versio) CERT Psych/R testin trkoituksen on tunnist, määrittää sekä rvioid yksilön kykyä sopeutu yhteisöön käyttäen hänen sosilisi vuorovikutustitojn. Stu Kuirinlhti, Sosililn koulutusohjelm / Tmpereen mmttikorkekoulu, OMAA VOIMAA Omvoim projektin merkitys sikkiden j työntekijän kuvmn

10 10 LÄHTÖLAUKAUS Omvoim projektin ide lähti siitä, että OmPolku ry:n perustoimintn lkoi tull kyselyjä mhdollisuudest ott vstn neuropsykitrisen kohderyhmän sikkit. OmPolun perustoimint sinällään ei kuitenkn vstnnut näiden nuorten trpeisiin j keskusteluun nousi neuropsykitristen nuorten j ikuisten ns. väliinputominen plvelujärjestelmässä. Huomttiin näiden nuorten tuki- plveluiden puuttuminen. Plveluiden j tukimuotojen puuttuess syrjäytymiskehitys etenee viheittisesti linkitettynä nivelviheen hsteisiin. Ajteltiin, että sikkn, hänen lähipiirinsä j lähiympäristön voimvrt ktivoimll sekä työtpoj kehittämällä voidn olennisesti vähentää syrjäytymisen vr j tsoitt nuoren tietä kohti omn elämän j rjenhllint. nt i v k le. mu ärvel ij! Jäm iitä ki Ret itos Ki o, tek n e uj inen. p Ruomittm s s mukvint ollkukomn s ä s s ä m h y R ässä itsensä. R.yhRmyhmäkertojein. ei kius ovt olleet sopiv iheet kehitettävää Pelkkä minen j puhuminen istu kiv, jo vikk ko i luke leshtevoäi j juod kkthvit mutt rento on smll ollut. t m vin uk iss v u k elokus j, s u ok. Keilynti, ktomuus käksut m

11 11 KENTÄN KARTOITTAJA, KOKEILIJA Omvoim projektiss on käytännössä kokeilemll kehitetty tukitoimintmlli neurologisi erityisvikeuksi j neuropsykitrisi ongelmi omville nuorille j ikuisille. Asiks- j verkostoyhteistyön kutt olln selvitetty koko projekti toiminnn jn kohderyhmän tuen trpeit. Krtoituksess nousi esille seurvnlisi trpeit, joihin projektin on pyrkinyt vstmn. Yksilötsoll: riittävän pitkäkestoinen, kokonisvltinen j yksilöity tuki helpott rjess selviämistä (opiskelu, työ, itsenäistyminen) ktivoid, ohjt j vstuutt itse etsimään rtkisuj elämäntilnteens kohentmiseksi elämän- j rjen hllinnn vhvistminen toimintvlmiuksien j toimintkykyisyyden svuttminen j ylläpitäminen sosilistentitojen luominen j ylläpitämien rtkisukeskeinen j tulevisuus suuntutunut työote minäkuvn j itsetietoisuuden vhvistminen Yhteisöllisyyden j integroitumisen tsoll: ryhmässä toimimisen tidot omn pikn löytäminen ryhmässä j yhteiskunnss vertistuen j kokemusten jkminen sosilisten vuorovikutustilnteiden mhdollistminen luod olosuhteet luovlle j elämykselliselle toiminnlle, joss siks löytäisi uusi voimvroj j tietoisuutt itsestään Plvelujärjestelmän j yhteistyön tsot: yhteistyön vull luod olemss oleviin rkenteisiin uusi, toimivi toimintmllej neuropsykitrisen tiedon j ymmärryksen lisääminen tvoitteen on kyetä trjomn yksilön trvitsemt plvelut j tuki elämän jokisess viheess.

12 12 SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN Sosiokulttuurinen innostminen on yksi sosilipedgogiikn os-lueist. Sosiokulttuurinen innostminen pyrkii ktivoimn ihmisiä j sd heidät osllistumn. Yksilöiden j yhteisöjen elämänldun prntmiseksi trvitn yksilön om osllistumist. Ammtillinen innostj knnust ihmisiä om-loitteisuuteen j luovuuteen. Hänen kehitettävää tehtävänään on sd prosessi liikkeel- le jonk jälkeen ihmiset toimivt itse sen pi l ol ut in vo i Leiri olis, kuin vin kksi toteuttjin. Innostminen edistää sosidempikin ui niin äkkiä. list kommunikointi j lisää ihmisten pp lo e S. ä ä iv pä välistä vuorovikutust. Innostv j knnustv suhtutuminen sikkseen utt sikst itse löytämään rtkisuj j vimi rjen ongelmiin. Omvoimss ohjjien yhtenä tärkeänä tehtävänä on toimi sosiokulttuurisin innostjin. Asikkiden ktivoiminen j innostminen s heidät toteuttmn itse omn elämänsä tehtäviä. Ohjjn tehtävänä on sd tämä toimint liikkeelle j sen jälkeen kulke rinnll mutt nt sikkn itse selvitä hsteist j ikävintä ktiivisesti vikutt elämänldun pse kun Elli (hrjoittelirntmiseen. Kun sikkt ktivoituj) lähti. Tuntuu siltä, vt j kiinnostuvt itse sioist, sdn että hän jotenkin kuului tähän ikn myös hyviä tuloksi. Itsepuun porukkn. ohjminen on tärkeä näkökulm Omvoimn toiminnss. RATKAISUKESKEINEN NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS Neuropsykitrinen vlmennus on ohjustyöhön perustuv kuntoutusmenetelmä. Menetelmän on kehittänyt Dinne Zccheo Britnniss - ADHDcoching Neuropsykitrinen vlmennus on ohjuksellinen kuntoutusmenetelmä jok on suunnttu neuropsykitrisille sikkille. Neuropsykitrinen terminä viitt psykitriseen oireistoon jolle tyypillistä on neurologinen lkuperä. Neuropsykitrinen vlmennusmenetelmä tukee erityisesti puutteellisi

13 tä hyötyä? 13 iolen oppinryuthmto äs mimmn s. sä toisten kns toiminnnohjuksen titoj. Toiminnnohjus on ikäänkuin toiminnn lennonjohto, eli sillä trkoitetn titoj joiden vull sioit sdn tehdyksi. Neuropsykitrinen vlmennus perustuu kielelliseen kommuniktioon j edellyttää sikklt jonkinsteist kykyä hvinnoid j rvioid om toimintns. Vlmennus on voimvristv, rtkisukeskeistä j se perustuu sosilipedgogiikkn, oppimis- j motivtioteorioihin. Vlmennusmenetelmä on lunperin luotu j tuotu Suomeen ikuisille suunnttun kuntoutusvihtoehton, mutt sitä voidn jossin määrin sovelt myös erityislsten j nuorten knss. KOHDERYHMÄÄN KUULUVIEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ Vltkunnllisesti jteltun rviolt noin 5% väestöstä om vikeit rke hyötyä? vikeuttvi neuropsykitrisi oireit. Ehkä sellist, että olen tullut rohkemmksi, eimäärä ksv 10-15%:iin, kun mukä tun kn luetn lievät oireet j 25%:iin, kuin nu niin ulkopuoliselt niin kouluss. kun mukn luetn lukivikeudet j hhmottmisen erityisvikeudet. Tutkimusten mukn jok toisell vngill j jok kolmnnell päihteiden väärinkäyttäjällä, sekä usell erilisist mielenterveysongelmist kärsivällä on tustll myös kehityksellisiä erityisvikeuksi. Geneettisten tekijöiden osuus neuropsykitrisiss häiriöissä on vhv, joten kyse ei ole mistään hetkellisestä ilmiöstä ti prnnettvst sirudest. Vuosin Omvoimn toiminnss on ollut mukn 649 neuropsykitrist sikst, heidän lähipiihyötyä? riinsä kuuluuv henkilöä ti yhteistyöop pin ut v oim em m ksi j verkoston jäsentä (41 päivätoimintn/ vuorovikutustito j rohyksilövlmennukseen osllistunuttt, keutt ihmissuhteisiin. Olen snut me lo, keilt, kokt j puhu 98 ryhmävlmennukseen osllistunutmi kä on hyvä. t, 234 voimess toiminnss, 5 leiri toiminnss, 171 luento tilisuuksiss).

14 14 TUEN TARPEET, TARVE JA PERUSTELUT Neuropsykitrisesti oireilev henkilö, jok hkee pu voi sd väärän dignoosin, jos pu ntv lääkäri ei tunne neurologisi oireit. Hän stt tiedost sen, että hänellä ei ole mielenterveysongelmi, vikk on erittäin msentunut. Tustll stt oll neurologinen oireyhtymä, jonk knss eläminen tuott psyykkisiä j sosilisi ongelmi. Aininen epäonnistuminen msent j heikentää itsetunto. Apu ei tvoit ihmistä, jos ei ymmärretä ktso psyykettä neurologin vloss eli muutetn j utetn elämää siltä osin kuin voidn. Se mikä on prntumtont, jätetään ruhn. Tärkeintä on löytää voimvrt, joit voidn kehittää j prnt vielä prempn käyttöön. Neurologiset ongelmt ovt heti syntyessä. Mielenterveysongelmt ts puhkevt elämän eri tilnteiss. Neurologiset ongelmt tulevt helpoimmin esiin, kun lpsi loitt koulun käynnin. Tuttu j turvllinen ympäristö muuttuu j ympäristön pineet tulevt sietämättömäksi. Toinen vihe elämässä on murrosikä. Nuori ikään mieleenpinuvint kuin v silmänsä huommn erilisen todellisuuden. Selvä "buumi" on 30 kriisin yhteydessä. Aikuinen on voinut selvitä oireistn slilemll, elämällä kksoiselämää ti älykkyytensä vull. Syvällä sisimmässään hän tietää, että kikki ei ole niin kuin pitää. Nyt, kun tiedottminen erilisist neurologist oireyhtymistä on selvästi lisääntynyt, ihmiset hkevt herkemmin pu. Apu ei tietenkään tule koskn liin myöhään, mutt elämän pineet ovt voineet hvoitt ihmistä todell syvältä. Ounhuoinlluet ilekniv., p Nykyisessä tilnteess neuropsykitrisist vikeuksi omvt ikuisikäiset syrjäytetään mrginliryhmäksi, jonk kyvyt vluvt hukkn sinmukisen hoidon j välttämieleenpinuvint mättömien tukitoimien puuttuesomvoim leiri, joss melon- s. Kustnnukset mksetn kikt j letn pisto. Ry mässä X j tuxjeoli minu kohtn, mistä vt ystävällisiä kein vikeoireisimpien kohdll tuli hyvä mieli. Leirillä Myös bstroli myös hyvää huumori. lopult vnkeinhoidon puolell ti in kuvn mlminen, jost minullekttu li iheeksi rkkus.

15 15 le l i j hj ttio tt t mllmisiä jen. e t e ov vä m u pl jtj ystäss tohi uumo työkyvyttömyyseläkemksuin. Mo nien neuropsykitrisesti oireilevien Ohjitoisiten knhyvä t nuor myös kohdll lisuoriutumiskierre ktkeisi, kun t l v l i opinnot stisiin päätökseen ti soveltuv työtulhejju! pikk löytyisi oikeiden tukitoimien vull (ADHD -liiton O ntj ri tiedote ADHD -oireisten nuorten j ikuisten tilnteest). Uset kohderyhmän ihmiset trvitsevt tiivistä j kuntouttv rjen ohjuksellist tuke. Ohjuksen tulisi kyetä jlkutumn henkilön omn elin- j toimintympäristöön, jott opitn uusi toimintmllej rjen tilnteisiin j yhteistyössä mhdollistetn sikkn tvoitteiden svuttminen. Neuropsykitriset erityisvikeudet: kommunikoinnin hsteet sosilisten tilnteiden hhmottminen j ymmärtäminen sekä vuorovikutus liilliset kpe-liset kiinnostuksen kohteet hsteet motoriikss jn j rhn käytön hllint suurten sikokonisuuksien hllint omntoiminnnohjuksen tidot sioiden tärkeys, järjestys, rvo, syy-seurussuhteet j merkitykset keskittymiskyky, trkkvuus j sioiden muistminen impulsiivisuus j ylivilkkus ä? istihhmotus hyöty vireystiln vihtelut j uniongelmt mhä-t. n liitännäisoireen voi oll mielentern n u su eytyiv veys- j päihdeongelmt Elämäunudet seluki. dolliissuus krtt to Itsetie plutett ohjjil le Enemmän vikutusvlt nuorille. Ei muut vlittmisen i hett.

16 16 VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ Sosiliset tidot vhvistuneet. Itseluottmus lisääntynyt. Positiivisempi mielil. Omtoimisuus lisääntynyt. Omtoiminen kulkeminen edistynyt. Vlmius oll ikätoverien ryhmässä vhvistunut j uskokseni myös tito puke sioit snoiksi. Tullut sosilisemmksi, puhelimmksi, kohtelimmksi. Henkilökohtinen kontkti. Erityispiirteet on otettu kiitettävästi huomioon. huomioidn nuori vikkei hän kommunikoi puhumll ääneen. Neuropsykitriset erityisvikeudet eivät välttämättä yksin vikeut henkilön rke ti elämää, vn ongelmi j pulmi voi iheutt ympäristö, joss henkilöt elävät. Vltväestön tietämättömyys j suhtutuminen voi oll syy moniin erilisiin rjen pulmtilnteisiin. Liin usein neuropsykitrisi erityispiirteitä omvt ihmisen leimtn sosilisesti kyvyttömäksi, liskksi, tyhmäksi, huonosti ksvtetuksi ti kykenemättömäksi empttisuuteen. Tämän tyyppinen jttelu voi joht syrjäytymiseen niin työmrkkinoilt kuin ihmissuhteistkin. Tällisen jtusmllin j rvomilmn muuttmiseksi trvitn neuropsykitrisi piirteitä omvn ihmisen vlmentmisen lisäksi myös ympäristön vlmentmist: tiedon jkmist, senteisiin vikuttmist j konkreettisten toiminttpojen etsimistä, joill ko. ihmisen sopeutumist esim. opiskeluun j työelämään voidn helpott j tuke. OSALLISUUS JA VERTAISTUKI Trvitn erilisi suljettuj j kohdennettuj ryhmiä, kosk kohderyhmän sosilisten tilnteiden hsteiden vuoksi he eivät hyödy ns. normleist vp-ik j hrrste-

17 17 plveluist. Tämän vuoksi trvitn ulkopuolist tukitho, jok utt järjestämään j orgnisoimn sekä innostmn yhteiseen tekemiseen. Vertisilt stv tuki on korvmtont. Usein on helpottv huomt, ettei ole ino, jok kmppilee rjen pulmien j hsteiden knss. Vertistukiryhmät voivt oll hyvin monimuotoisi ne voivt pinottu enemmän keskusteluun ti toiminnllisuuteen sekä eri teemojen ympärille. Jokinen ryhmä on omnlisens j perustuu eriliseen trpeeseen. Vertistuki on prhimmilln kokemuksellist tietoon pohjutuv sosilist tuke, jot nnetn j sdn keskenään smnkltisess elämäntilnteess olevien ihmisten välillä. Smnlisen elämäntilnteen kutt osnottjt tietävät omst kokemuksestn toisten tunteist j usein kokevt tulevns ymmärretyiksi jo puolest snst. Joskus vertisryhmä on ensimmäinen j inut pikk, joss osnottj tulee kuulluksi omine ongelmineen, kysymyksineen j jtuksineen. Neuropsykitrisesti -oireisille henkilöille suunntut vertisryhmät koetn usein erittäin ntoisiksi. Ryhmät trjovt mhdollisuuden tvt toisi smntpisten kokemusten j VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ Edistyminen tphtuu pienin skelin. Vnhempien ilt oli tosi kiv. Sellisi voisi oll usemminkin. Monipuolist j vuorovukututitoj kehittävää. Mukv yhdessäolo. Toimint lähtenyt nuorist - nuorien motivtio silloin olemss. Inhimillinen ote, mutt smll jämäkkää. Erittäin tärkeä os poikni kuntoutust. toivottvsti jtkosskin.

18 18 ongelmien knss eläviä ihmisiä. Vertisryhmässä on mhdollisuus oppi kuulemll toisten selviytymiskeinoj j kokemuksi sekä trjot tuke j pu muille kertomll omistn. hyöty Sin kesätyöpikn! Hluisin sd kuntoon jtko-opintoj Sin uusi kokemuksi j kvereit Neuropsykitrist vertistukiryhmää suunnitelless tulee ott huomioon tiettyjä erityispiirteitä, joit kohderyhmälle olennisesti kuuluu. Ryhmän toimint, rkenne j säännöt tulee oll selkeitä j etukäteen sovittuj, kunkin ryhmän trkoitus tulee miettiä vlmiiksi. Vertisryhmässä tulisi huomioid kommuniktiovikeudet: monimutkisi selityksiä tulisi välttää j knnust ryhmäläisiä itseilmisuun. Ryhmän kokoontumisiin lisähstett tuovt kohderyhmän suuret yksilölliset erot ryhmäläisten oireet sttvt vihdell vikeussteeltn hyvinkin pljon. Tämä stt hnkloitt vertislähtökoht, kun smistuminen toiseen, ivn eri tvll käyttäytyvään ryhmäläiseen on vike. Vertisryhmän tuken tulisi in oll mmttilinen, jok trvittess pystyy olemn pun järjestelyissä, tiedotuksess ti ongelmtilnteisen selvittelyssä. Vertisryhmä voi oll myös mmttilisvetoinen, jolloin ryhmälle on määritelty trkemmin sen runko j tvoite. Vertistuen merkitys on suuri kohderyhmän henkilölle itselleen, mutt myös läheiset ihmiset j mmttiliset trvitsevt vertistuke. luottmus t on Vähitellen kun siole tulä toteutuneet, eik lut vin puhett. luottmus Pelisään jen so piminen j luotttö mässä; puhutut muksellisuus ryhsyvät ryhmässä. sit myös py-

19 19 OMAVOIMAN TUKIOHJAUSMALLI: PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Omvoim vst neurologisi erityisvikeuksi omvien ihmisten trpeisiin trjomll ennltehkäisevää, voimuttv sekä kuntouttv tuke rjen- j elämänhsteisiin. Työmuotoin ovt yksilö- j ryhmäohjus sekä eriliset vertistuen muodot. Neuropsykitrisiin dignooseihin, kuten esimerkiksi ADHD:hen j Aspergerin oireyhtymään, liittyy hyvin usein myös jokin psykitrinen dignoosi, yleisimpänä msennus j hdistuneisuushäiriö, jotk lisäävät vielä entisestään vikeutt rjen- j elämänhllinnss. Moniss tutkimuksiss onkin todettu neuropsykitrisist häiriöistä kärsivien ihmisten lisääntynyt riski syrjäytymiseen, päihteiden väärinkäyttöön j rikollisuuteen. Omvoimn työmuotojen vull pystytään ehkäisemään syrjäytymistä. Hyvin monen neuropsykitrisesti oireilevn ihmisen historist löytyy myös koulukiusustust, jok on lisännyt entisestään erilisuuden tunnett j on iheuttnut pitkäkestoisi trumoj, jonk jäljet kulkevt pitkälle ikuisuuteen. Omn erilisuuden kokemusten, hnklien sosilisten tilnteiden j vuorovikutusongelmien, sekä monentsoisten oppimisen j rjenhsteiden myötä syrjäytymisen riski on ymmärrettävästi olemss. Neuropsykitrisill ihmisillä, omist persoonllisist j poikkevistkin toiminttvoistn huolimtt, on kuitenkin vltvsti vhvuuksi, kykyjä j resurssej, joit ei yhteiskunnlliselt knnlt ktsottunn knnt hukt, puhumttkn ihmisen omn mielekkään elämän löytymisen merkityksen tärkeydestä. Omvoimn työn trkoitus on tuen j ymmärryksen ntminen, omn identiteetin vhvistuminen j vhvuuksien löytyminen sekä omn elämän hllinnn tunteen vhvistuminen niin henkisesti kuin konkreettisestikin. Neuropsykitriset ihmiset trvitsevt usein konkreettist tuke j ohjust uusien toimivmpien toimintmllien- j tpojen oppimiseen rjen sujumiseksi sekä tukikeskusteluj omn identiteetin vhvistumiseen, vhvuuksien

20 20 kivoint Arkisten s löytämiseen, ongelmien työstämiseen käynnissä jioiden läpim mo u u s s k sekä rohkistumn omss elämässä ti ivisi puinolion. ollut pljon npeosssi- eteenpäin menemiseen esimerkiksi koulu- j työelämään siirtymisessä. Neuropsykitrisen tiedon j ymmärryksen edistäminen j lisääminen on myös iso os Omvoimss tehtävää työtä. Tukisuhteet ovt yleensä pitkäkestoisi j tiiviitä, jok mhdollist luottmuksellisen suhteen syntymisen j nt tuettvlle trpeeksi ik sioiden j itsensä kohtmiseen. Omvoimn sikkksi pääsyyn riittää om tunne vun trvitsemisest eikä lähetettä trvit. Omvoimn trjomien tukimuotojen kutt sdull vertistuell on iso merkitys omn merkityksellisyyden, inutltuisuuden j identiteetin vhvistumisess. TIENRAIVAAJA JA PAIKALLINEN VERKOSTOITUJA Omvoim lkuperäisessä projektisuunnitelmss kohderyhmästä on puhuttu termillä erityisen tuen trpeess j syrjäytymisvrss olevt nuoret. Tämä osoittutui kuitenkin ivn liin ljksi kohderyhmäksi j päädyttiin rjmn kohderyhmäksi henkilöt, joill on neurologisen kehityksen erityisvikeuksi vrsinist dignoosi ei vdittu, vhvt piirteet ti om epäilys riitti. Muit Suomess käytettäviä termejä ovt mm. neurologiset erityisvikeudet, neuropsykitriset erityisvikeudet/ongelmt, neurologisen tustongelmn omvt j kommuniktio ongelmi omvt. Todellisuudess nämä ovt kikki smn kohderyhmään kuuluvi henkilöitä, joill on mm. toiminnnohjukseen, sosiliseen vuorovikutukseen, trkkvuuden j ktiivisuuden säätelyyn liittyviä vikeuksi. Kohderyhmä ei ole trkkrjinen j jokisen hsteet ovt yksilöllisiä. Pirknmn lueell j erityisesti Tmpereell, jok oli projektin pääsillinen toimint-lue on kivoint hyvät erikoissirnhoidon plvelut, ulos j joss tehdään neurologiset tutkimukset n lärhildeisttiy sioit ll O j dignoosit. Kuntouttvi j tukevi tehty e siellä.

21 21 thoj, joill olisi erityisosminen neuropsykitriseen oireistoon kuitenkin puuttuu. Dignoosin voi sd, mutt tuki j kuntoutus vrsinkin ikuisiällä jää puutteelliseksi. Tmpereell on hyvät psykitriset plvelut, mutt nämä eivät kuitenkn vst siihen tuen trpeeseen mitä neuropsykitriset henkilöt kokevt trvitsevns eikä myöskään psykitrin puolen henkilöstöllä ole resurssej ti neuropsykitrist osmist. Näin ollen neuropsykitriset nuoret j ikuiset ovt monien eri thojen piirissä (mielenterveys-, päihde-, sosili-, vmmistyö jne.) ti sitten he ktovt kokonn. Neuropsykitrisen kuntoutuksen kehittäminen on vst luss niin Pirknmll kuin myös vltkunnllisesti. Neuropsykitrisesti oireilevien ihmisten määrä ksv nopesti. Syynä on tiedon lisääntyminen neuropsykitristen häiriöiden synnystä j oireist. Tiedon lisääntyessä myös dignoosien määrä on jtkuvss ksvuss. Yksin dignoosi ei kuitenkn riitä vn trvitn trpeenmukist kuntoutust j tuke. Kuntoutust j tuke trvitsevt myös ne ketkä eivät täytä dignoosi kriteereitä, mutt oireilevt vhvsti. Näitä tukimuotoj ei kuitenkn juurikn ole trjoll ti stvill olev tuki keskittyy joko neurologiseen ti psykitriseen ongelmn. Alll toimijoiden määrä on vähäinen j trpeeseen nähden toimijoit tulisi oll lisää. Neuropsykitrinen vlmennus on yksi tp ti mlli tehdä kohderyhmän tuki- j ohjustyötä. Perusplveluiss koetn, että kuntoutusvihtoehtoj on niuksti, smoin erityispiirteiden huomiointi on hsteellist titojen j resurssien puuttuess. Omvoimn trkoitus onkin ollut oll erityisosj, jok utt j tukee ennen kuin trvitn esim. mielenterveys ti päihdepuolen plveluit. Omvoim tekee töitä myös ikuisten knss jolloin monet plvelut on stettu jo käydä läpi tällöin Omvoim on toiminut snllist plutett Sen verrn hyvää, että pitäisi sd ljennettu muullekin. verkoston koordinttorin j näin ollen vienyt neuropsykitrist tietoutt eteenpäin verkostolle.

22 22 AVAINSANAT JA VAHVUUDET MATALA KYNNYS/ AIKAA JA IHMINEN LÄHELLÄ Asikkn mhdollisuus tukeen ilmn lähetettä, ohjv tho ti dignoosi. Asikkn om vun trpeen tunne riittää. Asikssuhteen pituutt ei määritellä etukäteen vn se määräytyy työskentelyn edetessä sikkn trpeiden mukn. Riittävästi ik pysähtymiseen, itsensä j sioidens työstämiseen. TUKIKESKUSTELU Asikkn terpeuttist kuuntelu, keskustelu j ohjmist. Keskusteluss keskitytään senhetkisiin pulmiin j kysymyksiin, jot siks tuo itse esiin. Tvoitteen on helpott rjess selviämistä j kehittää yhdessä ongelmrtkisutitoj. Keino tuke vuorovikutust, sosilisi tunnetitoj sekä vstvuoroist kommunikointi. Trkoitus on utt yli siirtymä- j nivelviheiden sekä msennus- j eristäytyneisyyskusin. Tukikeskusteluill on ennltehkäisevä funktio. JALKAUTUVA TYÖ JA JOUSTAVUUS Ohjus j tuki tphtuu myös sikkn luonnollisess toimintympäristössä kuten koton, virstoiss, koulu- j työelämässä, verkostoiss j siellä missä siks kokee trvitsevns vlmentjn ohjust. Asikkille, joill on omn toiminnn ohjuksen pulmi, ei riitä pelkkä keskustelupu, vn konkreettinen tuki viedään sikkn rkeen j toiminttvt mllinnetn sikklle. Mhdollisuus regoid sikkn äkillisiin kriisi-/vuntrve tilnteisiin myös muin kuin sovittuin tpmisjnkohtin. VIERELLÄ KULKEMINEN JA TUKEMINEN Työntekijän pikk on sikkn vierellä. Asikst ei ktsot ylhäältäpäin, kohtein, vn he ovt tsvertisi. Vuorovikutus on kuulemist, kohtmist sekä sikkseen luottmist j kunnioittmist niin, että hänet nähdään omn elämänsä prhn sintuntijn. Asikst tuetn j rohkistn elämässä etenemiseen, vstuunottoon j omien rjojen settmiseen.

23 23 VERTAISTUKI Mhdollisuus tvt muit vertisin, jk j sd tieto, kokemuksi sekä koke osllisuutt. Omien vikutusmhdollisuuksien j vstuun lisääntyminen vertistoiminnn kehittämisen j toteuttmisen kutt. Omn merkityksen ymmärtäminen j hyvinvoinnin lisääntyminen yhteenkuuluvuuden tunteen myötä. Mhdollisuus virkistys- j hrrstustoimintn ryhmässä. MAHDOLLISTAMINEN Omvoim mhdollist neuropsykitrisille sikkille tsvertisen j esteettömän osllistumisen pikn, vertistuellisen yhteisön sekä vikutusmhdollisuudet omn elämäänsä yhteiskunnn täysvltisen jäsenenä. OPPIMINEN JA AKTIVOINTI Neuropsykitrisi erityisvikeuksi omvien nuorten kehitys voi oll viivästynyttä ikätsoon verrttun. Työskentelyssä huomioidn sikkn yksilöllinen kehittyminen, hsteet j omn toiminnn ohjuksen pulmt. Neuropsykitristen sikkiden kohdll on huomioitv eri viestiknvien kutt tphtuv oppiminen j sikkt trvitsevt konkreettist tuke, ohjust j mllintmist uusien toiminttpojen oppimiseen. STRUKTUROINTI JA VISUALISOINTI Arke j tekemisiä strukturoidn eli jäsennetään j hvinnoidn tietoisesti. Tämä näkyy rjess sovittuin työtpoin j yhdenmukisen toimintn. Strukturointi selkeyttää ohjttvlle ik, pikk j toimint. Ne ovt yksinkertisi toimintohjeit eri tilnteisiin j ympäristöihin. Tvoitteen on selkeyttää j ennkoid tulev toimint. Strukturoinnin väleinä voivt toimi mm. klenteri, viikkoiktulu sekä muisti j tehtävälistt. Tilnteit j ohjeit voidn myös visulisoid kuvin j konkretisoivin piirroksin. HAASTELLISUUS JA ERITYISOSAAMINEN Neuropsykitriset sikkt ovt hstvi etenkin jos sikkll on mielenterveyspuolen problemtiikk. Omvoimss pystytään vstmn hstvien sikkiden trpeisiin yhteistyössä monimmtillisen verkoston knss

24 24 tätä lisää!!! Vielä enemmän rjen hllint j tuuppimist mhdollisesti opiskelun ti työelämän suuntn. kuten psykitrin puolen mmttiliset. Monimmtillinen verkostoyhteistyö on ensirvoisen tärkeää sikkn kuntoutumisen knnlt. Neuropsykitristen sikkiden knss toimiess työntekijällä tulee oll vhv tietopohj häiriöiden syistä j ilmenemismuodoist. Työntekijän tulee ost hyödyntää tieto ohjuksess sikkn yksilölliset trpeet huomioiden. SUUNNITELMALLISUUS, TAVOITTEELLISUUS JA AKTIVOINTI Asikkn knss tehdään yhteistyössä tvoitesuunnitelm rungoksi työskentelyyn. Tvoitteet konkretisoivt hsteellisi j tvoiteltvi sioit sekä motivoivt sikst etenemään. Toislt sikklle nnetn ik sioiden työstämiseen j pysähtymiseen omien sioiden ääreen eikä sikssuhteen kesto määritellä trksti etukäteen vn se muodostuu sikkn trpeiden mukn työskentelyn myötä. Asikssuhteet ovt usein pitkiä j tiiviitä. Aktivoidn sikst vstuullisuuteen omn elämänsä merkityksen j käytännön sioiden toteuttjn sekä ymmärtämään omien vlintojen merkityksen elämänldun prntmisess. ESTEETTÖMYYS Toiminnt pyritään suunnittelemn siten, että kohderyhmän erityiset piirteet j huomioonotettvt esteettömyys sit on huomioitu. Esimerkiksi istiyliherkkyydet (vlot, äänet, hjut), sosilisten tilnteiden sietokyky (hiljentymishuone, johon vetäytyä hetkeksi), fyysinen esteettömyys j helppo sijinti (ympärikunnist tulevt sikkt). RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEISYYS Rtkisu- j voimvrkeskeinen jttelu- j työtp on mnläheinen j myönteinen tp kohdt erilisi inhimillisen elämän hsteit j pulmtilnteit. Tutkitn j hyödynnetään sikkn kykyjä, titoj j osmist käsillä olevn pulmn rtkisemisess ti tvoitteiden svuttmisess. Menneisyyttä trkstelln pikemmin voimvrn.

25 25 TYÖMUODOT YKSILÖVALMENNUS tukee yksilön toimintkykyä sekä rjen- j elämänhllint. ennltehkäisevä j elämänltu edistävä rtkisu- j voimvrkeskeinen työskentelytp elämäntilnteen krtoittminen, rjenhllinnn tukeminen, motivointi toimintn j työssä/opiskeluss jksminen Yksilövlmennuksess nuori on tvttu 1 2krt./vko. Vlmennussuhteen kestolle ei määritelty pituutt, vn se määrittyi sikkn trpeen mukn yksilöllisesti kesto on vihdellut 4 18 kk. välillä. Tpmisi on tihennetty ti vähennetty trpeen mukn. Tiiviin ohjusjkson jälkeen sikkill on edelleen mhdollisuus ott yhteyttä vlmentjiin trpeen tullen. Ohjuksen luss erään nuoren elämä koostui tietokoneest, keskeytyneistä opinnoist, olemttomist ihmissuhteist, pienen kylän yhdestä kupst, joss hän sioi. Nuori si AS-dignoosin ikuisiällä j hän ohjutui Omvoimn yksilöohjukseen. Yksilöohjuksess käytiin läpi Aspergerin tuomi hsteit j rjoitteit. Nuoren knss hrjoiteltiin uusi toimintmllej sekä tehtiin tulevisuuden suunnitelm j ohjttiin nuori suunnitelmn mukisiin tukiplveluihin. Tällä hetkellä nuori on muuttnut tyttöystävänsä knss toiselle pikkkunnlle, on työhrjoitteluss pelisuunnittelufirmss j hänen elinpiirinsä on ljentunut. Yksilövlmennuksen lähtökohtn on ihmisen om kokemus vun trpeest j mhdollisuus sd tuke helposti ilmn erillisiä lähetteitä mtl kynnys. Yksilöohjuksen tehtävänä on tuke yksilön toimintkykyä j rjenhllint. Toimintkyvyllä trkoitetn yksilön mhdollisuuksi j kykyä suoriutu rkielämäntoiminnoist (teknisesti, psyykkisesti j sosilisesti) j kykyä siirtyä elämässä eteenpäin. Olennist on itsenäiseen selviytymiseen

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama Tuen rkenteiden toteuttminen Pispln kouluss Rehtorin näkökulm ren työhön Rehtori Stu Sepänniitty- Vlkm Pispln koulu Khdess toimipisteessä Pispl vl 1.-6. oppilit 232 Hyhky vl 1.-6. oppilit 164 yht. 396

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ

Lisätiedot

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja miten sitä tulisi arvioida?

Pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja miten sitä tulisi arvioida? Pitkäikistyöttömin työkykyisyys j mitn sitä tulisi rvioid? Rij Krätär, kuntoutuslääkäri, kouluttj Oorninki Oy www.oorninki.fi Tässä sityksssä Tuloksi pitkäikistyöttömin työkykyä j työkyvyn rviot koskvst

Lisätiedot

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Tmpereen mmttikorkekoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU KEHITTÄMISHANKE Opettjnkoulutuksen kehittämishnke Vpn sivistystyön käsityön lyhytkurssien sisällöllinen kehittäminen Anj Rosenberg 2008 TAMPEREEN

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1 Vaillinaiset yhtälöt .1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita: 2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Teknillinen korkekoulu Insinööritieteiden j rkkitehtuurin tiedekunt Lhden keskus Toimint-/litoskäsikirj Litoskirjn on merkitty punisell värillä Lhden keskuksen kehittämiskohteiksi vuodelle 2009 määritellyt

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä ynmiikk 1 Liite lukuun 6. Jäykän kppleen tskinetiikk - hrjitustehtäviä 6.1 vlvpkettiutn mss n 1500 kg. ut lähtee levst liikkeelle 10 % ylämäkeen j svutt vkikiihtyvyydellä npeuden 50 km / h 1 10 60 m mtkll.

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT OUML6421B3004 3-tilohjttu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET i Lämmityksen säätö i Ilmnvihtojärjestelmät TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2 MAANTASOKERROS 1/ / ARK - house

NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2 MAANTASOKERROS 1/ / ARK - house tk, J e, hu p rr, Ä, 9,,, Ä Ä Ä 9,, 9 h vut tk k D uk, C lut, kpk C tr, rv tr C9, y e yv tt t rv lkr tl lut e pll t-k-hu kek u v pt + C C tr C9 tr lut C, C C, yp + phu te kt kpl bet uur rv gr ttpe t +

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Korkotuettuja osaomistusasuntoja

Korkotuettuja osaomistusasuntoja Korkotuettuj osomistussuntoj Hvinnekuv suunnitelmst. Titeilijn näkemys Asunto Oy Espoon Stulmkri Stulmkrintie 1, 02780 ESOO Asunto Oy Espoon Stulmkri Kerv Kuklhti Iso Mntie 2 Espoo Vihdintie Keh III Hämeenlinnnväylä

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4 KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

1 Pöytäkirja Avaa haku

1 Pöytäkirja Avaa haku D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M

Lisätiedot

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife 999805711-02/2015 fi Muottimestrit. nkkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti rmx Xlife Käyttäjätieto sennus- j käyttöohje 9764-445-01 Johdnto Käyttäjätieto nkkurijärjestelmä Monotec dnto Joh- by ok

Lisätiedot

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per LUONNON Lhj LUONNOSTA ystävät Brighter Home -kokoelmmme on luotu ympäristöystävällisiä j sosilisesti vstuullisi käytäntöjä noudtten. Tästä kokoelmst löydät oiket lhjt kikille, jotk vlivt mpllomme. Kneli

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 2012 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CyberKnife KYSiin, s. 4 KYSin rkenteet kevenevät, s. 14 Nope kotiutus vähentää kustnnuksi, s. 24 Henkreikä 1 / 2012 Pääkirjoitus... 3 Trkkuussädehoitolite

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

4.7.2 Testerit. Test ok. virhe vast.ota. lähetä τ. virhe. virhe. vast.ota. τ τ. vast.ota. lähetä. lähetä. lähetä ok

4.7.2 Testerit. Test ok. virhe vast.ota. lähetä τ. virhe. virhe. vast.ota. τ τ. vast.ota. lähetä. lähetä. lähetä ok OHJ-2600 Tilkoneet 204 6. Tämän tehtävän tvoite on kuvn LTS:ää vstesimerkkinä käyttäen osoitt, että nnetun LTS:n knss minimlinen CFFD-smnlinen LTS ei in ole yksikäsitteinen. P Q AG(P) = AG(Q) f, {{}} f,

Lisätiedot

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 01 5 Audiovisulisen viestinnän perustutkinto, Medi-ssistentti ldittu: 04.08.015 Jussi Järviniemi hyväksytty:6.8.015 S f r0 -l l-l Purontus rehtori

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x, Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F) T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

1.Rajaustekijät Koulutuksia Opiskelijoita Vastaus % ,6. 1.Nainen 2.Mies Yhteensä 75,0% 25,0% 100,0%

1.Rajaustekijät Koulutuksia Opiskelijoita Vastaus % ,6. 1.Nainen 2.Mies Yhteensä 75,0% 25,0% 100,0% OPAL: 213 Koulutuksi Opiskelijoit Vstus % 1.1.213 31.12.213 4 52 84,6 TAUSTAKYSYMYKSET 1. Sukupuoli (u) 1.Ninen 2.Mies 33 11 44 75,% 25,% 1,% 2. Äidinkieli (u) 1.Suomi 2.Ruotsi 3.Muu 34 1 44 77,3%,% 22,7%

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

Kirjallinen teoriakoe

Kirjallinen teoriakoe 11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Kuntayhtymänjohtajan esitys:

Kuntayhtymänjohtajan esitys: Kunnanhallitus 389 08.12.2014 Valtuusto 93 17.12.2014 n talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 50/02.02.00/2014 OmOhj 23 Hyvinvointikuntayhtymään on laadittu palvelurakenteen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta. MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA

IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA 1 TRENDIKATSAUS 3/215 (31.12.215) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 215-217 IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN VÄESTÖN IKÄÄNTYMISKEHITYKSEEN Tähän ktsukseen on koottu

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

TULVAONGELMA ESPOOSSA

TULVAONGELMA ESPOOSSA TULVAONGELMA ESPOOSSA Espoon tulvtyöryhmä 6.10.2005 ESIPUHE Teknisen j ympäristötoimen johtoryhmä setti 1.6.05 työryhmän vlmistelemn tulvkysymyksen hllinnn j toimenpideperitteiden vlmistelu. Työryhmän

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku LUUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSU Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 0053 Helsinki wwwophfi/verkkokauppa Ulkoasu

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot