Varmasti Joensuussa

Transkriptio

1 Varmasti Joensuussa

2 Varmasti Joensuussa 2016 Kehityspäällikkö Paula Syväniemi, Varma

3 Varmasti Joensuussa 2016 Asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, Varma

4 Onnistunut työterveysyhteistyö

5 Esityksen rakenne Tanja Rokkanen 1. Oma tausta ja rooli Varmassa 2. Tarve - kaiken perusta, mutta mitä sillä tarkoitetaan? 3. Mitä yritykseltä edellytetään? 4. Työterveyshuollostako lisäarvoa? 5. Koordinoitu työterveyshuolto? 6. Esimerkkiyritys Asiantuntijalääkäri Varmassa vuodesta 2011 LT (työterveys) Työterveyshuollon erikoislääkäri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen tai terveyspalveluyrityksiin

6 Miksi Varman asiantuntijalääkäri tekee työterveyshuoltokonsultaatioita? Yksi keino siihen on: Eläkevakuutusyhtiön intressi on vähentää työkyvyttömyyseläkeriskiä Vaikuttava työterveystoiminta, jonka edellytys on hyvä yhteistyö asiakasyrityksen ja työterveyshuollon (ja Varman) välillä

7 Miksi Varman asiakasyritykset kysyvät neuvoja työterveyshuoltoon liittyen? Yhteistyöongelmat Epämääräinen tyytymättömyys Mitä työterveyshuollolta voidaan vaatia? Kustannukset TTH:n vaikuttavuus? Mittarit? Samanaikaisesti : TTH - haluaa olla yrityksen kumppani - toimia kehittämisvoimavarana yritykselle

8 "Työterveyshuoltoa toteutetaan prosessina, joka perustuu työpaikan tarpeisiin." Tarve on käsitteenä haasteellinen! Rokkanen

9 Tarve-käsite YRITYSASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMASTA NEED/TARVE Asiakkaan arviota työn sujumiseen/työterveyteen liittyvistä tilanteista, joihin hän kokee tarvitsevansa toimenpiteitä/palveluita Ammatillisiin normeihin (esimerkiksi lainsäädäntö, hyvät käytännöt) perustuvaa asiantuntijan arviota tilanteista, jotka vaativat toimenpiteitä DEMAND/KYSYNTÄ (Työterveyshuollon) palveluita, joita asiakkaat uskovat tarvitsevansa tilanteensa auttamiseksi tai joita he haluaisivat Työterveyshenkilöstön ammatillisiin normeihin perustuvaa arviota tarvittavista palveluista SUPPLY/TARJONTA Resursseja, joiden avulla asiakkaat uskovat, että toivottu/tarvittu palvelu voidaan toteuttaa Resursseja, joiden avulla työterveyshenkilöstö normeihinsa perustuen arvioi, että toivottu/tarvittu palvelu voidaan toteuttaa Tanja Rokkanen kehittänyt ja muotoillut taulukoksi ja työterveyshuoltoon soveltuvaksi perustuen Donabedian'n 1973 teksteihin (Rokkanen 2015)

10 YRITYKSEN NÄKÖKULMASTA TTH:N NÄKÖKULMASTA VARMAN NÄKÖKULMASTA NEED/TARVE ("HUOLET") "HUOLET" JA VÄLINEET, JOILLA "HUOLET" KERÄTÄÄN "HUOLET" JA VÄLINEET, JOILLA "HUOLET" KERÄTÄÄN "HUOLET" JA VÄLINEET, JOILLA "HUOLET" KERÄTÄÄN Rokkanen

11 Mitä huolia liittyy esim. seuraaviin näkökulmiin? = Selvillä olemisen periaate Yrityksen toiminta ja muutokset Merkitys työn sujuvuuden/työterveyden kannalta Kohdistuvatko muutokset johonkin tiettyyn henkilöstöryhmään/osastoon Toimialalle tyypilliset altisteet, kuormitukset Miten näkyvät juuri tässä yrityksessä (hanskassa/parannettavaa) Henkilöstön ikä-, sukupuoli- ja ammattijakauma Esim. paljon nuoria; työhön sitoutuminen, nuorten johtaminen Sairauspoissaolot ja diagnoosijakaumat Esim. masennus/tulesdiagnooseja paljon; miten huomioitu esimiestyössä, työkyvyn tukemisessa, ennaltaehkäisemisessä, hoidossa, työhön paluun tukemisessa, dg:t keskipitkissä/pitkissä sl:ssa; lyhyet/pitkät sl:t; työkykyriskitapausten määrä Yrityksen kulttuuri/prosessit työkykyjohtamisen näkökulmasta Esim. työkykyjohtamisen prosessien kehitysvaihe Esim. suhtautuminen alkoholiin Työterveyshuollon/työkykyjohtamisen organisointirakenteet Koordinointi, erilaiset ohjausryhmät jne Rokkanen

12 1. Yrityksen prosessit/hankkeet Need Demand Yritys TTH Supply Rokkanen

13 Työkyvyttömyyteen johtavaan polkuun voi vaikuttaa kehittämällä yrityksen työkykyä tukevia prosesseja päivän sääntö Sairausvakuutuslain muutos 2010 (työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki)

14 Työterveysneuvottelu/työhön paluun tuki Työkyvyn rajoite Erilaiset ratkaisut: -paluu normaalisti omaan työhön -työn muokkaus/ergonomiset ratkaisut -korvaavat työtehtävät -uudelleensijoitus yrityksen sisällä -osasairauspäiväraha Työkyvyn rajoitteen ennuste -evy:n työkokeilu omaan työhön -evy:n työkokeilu muuhun työhön -evy:n työhönvalmennus -evy:n uudelleenkoulutus -osakuntoutustuki (= määräaikainen osatkeläke) -osatyökyvyttömyyseläke -kuntoutustuki (= määräaikainen tk-eläke) -työkyvyttömyyseläke -työsuhteen päättäminen Rokkanen

15 1. 2. Yrityksen prosessit/hankkeet Need Demand Supply Yritys TTH TTH:n prosessit/tth:n toimintasuunnitelma Mitä lisäarvoa työterveyshuollolta halutaan/tarvitaan yrityksen työkykyjohtamiseen suhteessa yrityksen tarpeisiin/huoliin? Rokkanen

16 Esim. TULES/varastotyöntekijät Tehdään jo (yritys/tth) Kehitettävää (yritys/tth) Terveyden edistäminen Ennaltaehkäisy Sairaanhoito, kuntoutus, työhön paluun tuki Perehdytysprosessi ja työhöntulotarkastus Koulutus uusien välineiden käytössä Esimiesten "herkistäminen" varhaisiin merkkeihin "Alkulämmittelyt" Erikoislääkärikonsultaatiot Leikkausten jälkeisen kuntoutumisen tukeminen Työterveysneuvotteluun valmistautuminen Rokkanen

17 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Kohde /huoliryväs Tavoite Keinot Mittarit Rokkanen

18 Esimerkki aika tyypillisestä työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta Kohde /huoliryväs Tavoite Keinot Mittarit Työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen (konkretia?) Työntekijän terveydentilan sekä fyysisen ja psyykkisenkin työkyvyn tukeminen (konkretia) Hyvän ergonomian tukeminen. Työpaikan hyvän ilmapiirin vahvistaminen (konkretia?) Miten? Miten? Miten? Mikä? Mikä? Mikä? Rokkanen

19 Ehdotus/esimerkki Kohde/tarpeet/ huoliryväkset Tavoite Keinot Mittarit Tulesairauspoissaolot (Pitkien) Tulesairauspoissalopäivien vähentäminen X% (vuonna 2015 oli XXXX päivää) (terveyden edistäminen, ennalta ehkäisy=) -omatoiminta (tauottaminen, työtavat/tft:n ohjaus (jo oireilevat=) - puheeksiotot, jossa M-dg:lla poissaoloja/oireita näkyy työssä ja tarv. ohjaus tth:on -ft:n ohjantakäynnit tule-oireileville - Suunnattu tps työpisteisiin/osastoihin, joissa enemmän sairauspoissaoloja/oireita, tiettyjä dg -Tule-poissaolopäivät (=lopputulemamittari) -tule-työkykyriskiläiset/ työterveysneuvottelujen määrä (= prosessimittari) -tule-työkykyriskikäiset/ osasv, työkokeilu/muu ammatillinen kuntoutus (=prosessimittari) -tp-ehdotukset tps:n jälkeen ja niiden toteutuminen (prosessimittari) Rokkanen (sh, kuntoutus, työhönpaluun tuki) -työkykyriskitapauksien säännöllinen läpikäynti - työterveysneuvottelut, työhön paluun tuen keinojen hyödyntäminen, leikkauspt:t + muita prosessimittareita kriittisten pisteiden ja yrityksen ja tth:n kehitysvaiheen perusteella

20 Työterveyshuoltokustannukset Keskimäärin noin 425 euroa/työntekijä (lääkärikeskuksissa 468 euroa/tt)* Kela I Kela II Kela I/Kela II 50/50? * lähde: b067-3bfadc745482

21 Miten yhteistyöstä ja koordinoinnista on sovittu yrityksen ja työterveyshuollon kesken? Valtakunnallisen ts:n tekeminen Konsernitasoisten ohjeiden laatiminen K:n ohjeiden tiedottaminen paikallisille palveluntuottajille Laadun ja vaikuttavuuden arviointi Konsernitasoinen työkykyriskien hallinta Paikallisten ts:n toteutumisen seuranta ja tuki Tiedottaminen sopimus- ja henkilöstömuutoksista ja sekä muista valtakunnallisesti tiedotettavista asioista Valtakunnallisen kuntoutuskurssien arviointi Yhteistyö valtakunnallisen ts-organisaation kanssa Rokkanen Toteutunut/Kehitettävää

22 Yritys X Yritys oli tyytymätön työterveyshuollon palveluntuottajan tapaan toimia, tyytymätön hinnoitteluun, mietti kilpailutusta Tällä hetkellä: -ei selkeää käsitystä huolista -vatu-malli vanha, eikä käytössä (hälytysrajat?!) -yritys piti excel-taulukko poissaoloista, mutta kukaan ei viestinyt esimiehille hälytysrajojen ylityksistä -esh:ssa olevia tt:ä ei ohjattu tth:on -yrityksellä ei ollut tietoa työhön paluun tuen eri mahdollisuuksista -tth-tapaamiset nokkapokkaa Suunniteltuja toimenpiteitä -huoli-päiväkirjan käyttö (yhteydenotot, ts-tmk ym.) -vatumallin päivitys ja esimiesten koulutus ja tiedotusta hlökunnalle -koska lääkäri vaihtunut, uuden yhteistyön alun rakentaminen (tth-kilpailutus ei sittenkään ajankohtainen): tth:n ts:n päivitys konkreettiseksi, yhteistyöpalavereihin agenda, vatumalliin myös tth:n näkemys -sopivat tarkemmin tth-koordinaation sisällön

23 Yhteenveto Ensin huolellinen tarpeen/huolien arviointi! Yrityksen omat työkykyjohtamisen prosessit Lisäarvon hakeminen omalle työkykyjohtamiselle työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön palveluista Yritys johtaa työkykyä ja työterveyshuoltoa, mutta yhteistyöllä saadaan tuloksia! Rokkanen

24 Kiitos!

25 Varmasti Joensuussa 2016 Executive Coach Maarit Tiililä

26 Tunteet työssä ja työkyvyn tukena VARMAsti 2016 Jarkko Rantanen / Maarit Tiililä

27 Tunnistatko tunteet? ITSENSÄ YLITTÄMISEN RIEMU HELPOTUS TYYTYVÄISYYS HILPEYS AISTIEN HERÄTTÄMÄT TUNTEET YLIMIELISYYS YLPEYS HÄMMENNYS MYÖTÄYLPEYS UTELIAISUUS KIITOLLISUUS INNOSTUS HÄMMÄSTYS ILO ELEVAATIO (KOHOTTUMINEN) IHAILU MYÖTÄTUNTO VAU! INSPIRAATIO LUOTTAMUS RAKKAUS VAHINGONILO PELKO AHDISTUS TOIVO SURU TURHAUTUMINEN INHO VIHA HALVEKSUNTA PETTYMYS KATEUS HÄPEÄ SYYLLISYYS KATUMUS

28 Tunteet ja järki Järki perusteet tekemiselle Tunteet voima tekemiseen

29 2 suuntaa, 3 tasoa 1. Omien tunteiden johtaminen 2. Muiden tunteiden johtaminen Negatiivisten tunteiden kohtaaminen Positiivisten tunteiden herättely 3. Työpaikan ja organisaation tunneilmaston johtaminen

30 Mitä ovat tunnetaidot? Miksi ne ovat tärkeitä?

31 Työstään innostuneet ovat 31 % tuottavampia ja 300 % innovatiivisempia ja heillä on 60 % vähemmän sairauspoissaoloja kuin muilla. Tilastotieteiliijä, onnellisuustutkija NicMarks, HS:n verkkolehti

32 Työpahoinvointi aiheuttaa Suomessa 25 miljardin euron kustannukset vuosittain - Guy Ahonen, Kauppalehti

33 Organisaation kulttuuri muuttuu hitaasti, mutta tunneilmasto voi muuttua hetkessä

34 Mitä kaikki ihmiset haluavat? Kiinnostus Ymmärrys Arvostus Reiluus Hallinta Edistyminen Merkitys

35 Photo by: Karim Ilia Itsensäpaljastus Tunteiden tukahduttaminen ja peittely ei yleensä toimi. Ihmiset vaistoavat sen herkästi ja lähetät ristiriitaisia viestejä. Kytkeydy omiin tunteisiisi ja kerro avoimesti miltä sinusta tuntuu ja mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu. Katso mitä tapahtuu!

36 Ennakointi Negatiivisten tilanteiden ja tunteiden käsittely ennakolta Mieti jo etukäteen minkälaisia ikäviä tunteita tilanteessa voi herätä (muissa ja itsessä) Valmistaudu sanoittamaan ikäviä tunteita jo heti alussa Anna vinkkejä, miten tilanteessa / tunteiden kanssa voisi toimia Neutraloi ikäviä tunteita herättänyt asia (jos mahdollista) Siirry eteenpäin varsinaisiin asioihin Voi olla, että suutut tästä, mutta kuuntele silti loppuun asti Ihmiset usein kiusaantuvat, kun alan änkyttämään, mutta älä välitä siitä. Sitä tapahtuu silloin tällöin. Tulkaa puhumaan, jos alkaa ahdistaa

37 Syväkiitos Osoita toiselle, miten paljon hän on panostanut, ja miten arvokas hänen panoksensa on: Kuvaile, miten paljon toinen on nähnyt vaivaa Kuvaile, miten paljon hyötyä hänen panoksestaan seuraa Kiitä vilpittömästi

38 Maailman suurin loikka Tekeminen Tietäminen

39 KIITOS! Jarkko Rantanen Maarit Tiililä

40 Varmasti Kuopiossa 2016 Itsensä johtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki

41 I L K K A K O P P E L O M Ä K I ITSENSÄ JOHTAMISEN VALMENTAJA ILKKAKOPPELOMAKI.C OM USKALLAINNOSTUA.FI # U S K A L L A I N N O S T U I L K A N M I E L E S T U S K A L L A I N N O S T U A

42

43 I L K K A K O P P E L O M Ä K I

44 M I K Ä S A I S I N U T A L O I T T A M A A N?

45 M I K Ä S Y T Y T T Ä Ä S I N U A N Y T?

46 1. HARJOITTELU 2. YMPÄRISTÖ

47

48 M I T K Ä O V A T S I N U N T A V O I T T E E S I?

49 1. P I T K Ä N A J A N V I S I O 2. N Ä H T Ä V I S S Ä O L E V A T A V O I T E 3. P Ä I V Ä T A V O I T

50 M I S T Ä T I E D Ä T, ETTÄ T A V O I T T E E S I O N T O T E U T U N U T?

51 TALOUS JA TYÖ IHMISSUHTEET HENKINEN HYVINVOINTI FYYSINEN HYVINVOINTI

52 TAVOITE JA PÄÄTÖS IHMISET / YMPÄRISTÖ TOIMINTA

53 V Ä H E M M Ä N Y K S I N, E N E M M Ä N Y H D E S S Ä

54 S U U N N I T E L M A P Ä I V Ä Ä N V I I K K O O N K U U K A U T E E N V U O T E E N

55 L I I K U N T A O M A - A I K A D I S C O N N E C T E D M I T Ä P O I S P E R H E J A Y S T Ä V Ä T M I K Ä T Ä R K E Ä Ä

56 M I T Ä A N N A T J O N K U N T O I S E N T E H D Ä?

57 M I T K Ä 1-3 A S I A A M U U T T A V A T T U L O K S E S I T Ä N Ä V U O N N A? F o k u

58 M I H I N 1-2 A S I A A N T A R V I T S E T A P U A? P y y d

59 ARVOSTUS I T S E E N S I I H E N M I T Ä T E E T A J A T U K S I S T A S

60 V A S T U U

61 I L K K A K O P P E L O M Ä K I I T S E N S Ä J O H T A M I S E N V A L M E N T A J A I L K K A K O P P E L O M A K I. C O M U S K A L L A I N N O S T U A. F

62 6 T A P A A J A T K A A I L K A N K A N S S A 1. S O S I A A L I N E N M E D I A 2. I T S E N S Ä K E H I T T Ä M I S E N V I I K K O K I R J E 3. V I I K O T T A I S E T N E T T I S E M I N A A R I T 4. E L Ä M Ä S I M U U T O S - V I D E O V A L M E N N U S 5. S A A M I T Ä H A L U A T - V A L M E N N U S 6. E L Ä M Ä S I V U O S I - V A L M E N N U

63 Varmasti Vaasassa 2016 Kiekonheittäjä Sanna Kämäräinen

64

65 Työ osana elämää Hyvä ikä -kyselyt ja tuki ikäohjelmien rakentamiselle Sähköisen Hyvä ikä -kyselyn avulla kartoitetaan työntekijöiden tarpeet ja odotukset työssä jaksamiselle ja jatkamiselle. Tarkoituksena on kartoittaa tekijöitä, jotka voivat estää ja toisaalta mahdollistaa työn sujumista eri elämänvaiheissa. Kohderyhmäksi voi valita alle 35v./ 35-50v. /yli 50 v. Kyselyn rakenne Kysely jakautuu osa-alueisiin Johtaminen ja työ, Osaaminen, Motivaatio, Työyhteisö, Terveys ja Elämäntilanne. Kyselystä on käytettävissä myös paperiversio. Kyselyn tuloksista toimenpiteisiin Kyselyn tulokset käydään yhdessä läpi ja suunnitellaan tarvittavat jatkotoimenpiteet; osallistujina vastaajat, esimiehet, työsuojelu, luottamushenkilöt ja työterveyshuolto. Esimerkkejä jatkotoimenpiteistä: Esimiesvalmennukset ikäjohtamisesta Osaamisen jakaminen ja kehittäminen Työn joustojen linjaaminen Terveydentilan huomioiminen työn sujumisen tukemisessa Eläkeläisten osaajapankki Henkilöstön infotilaisuudet mm. eläkeuudistuksesta, kuntoutuksen mahdollisuuksista, työnteosta eläkkeellä Ikäryhmätoiminta Esimerkkejä yritysten asettamista tavoitteista ikäjohtamiselle: Tukea työssä jaksamista ja jatkamista Rakentaa pitkän tähtäimen henkilöstöpolitiikkaa Vähentää työkyvyttömyyseläke-kustannuksia Nostaa eläkkeellesiirtymisikää, pitää kiinni osaajista Kehittää esimiestaitoja Auttaa ymmärtämään työsukupolvien erilaisia odotuksia työlle Hyödyntää paremmin eri-ikäisten vahvuuksia ja osaamista Jakaa yrityksen avainosaamista työntekijöiden kesken Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11, Helsinki PL 1, VARMA Y-tunnus varma.fi

66 Esimiestyön arviointi Miten toimin esimiehenä ja miten esimiestyötä johdetaan yrityksessämme? Varman työkykyjohtamisen palveluiden Esimiestyön arviointi on työkalu esimiestyön kehittämiseen. Arviointi tukee esimiehen ammatillista kasvua ja identiteettiä. Sen avulla tunnistat esimiestyön kehittämiskohteet ja vahvuudet. Arvioinnin rakenne Miten toimin esimiehenä? Tavoitteet Vuorovaikutus Suorituksen johtaminen Oma energiataso Miten esimiestyötä johdetaan yrityksessämme? Arvioinnin eteneminen 1. Sovi toteutuksen ajankohta Varman työkykyjohtamisen palveluiden kehityspäällikön kanssa. 2. Esimiehille toimitetaan sähköinen vastauslinkki kyselyyn 3. Varma tuottaa yksilö- ja ryhmätason raportin 4. Asiakkaan kanssa järjestetään työpaja ryhmätasolla, jonka jälkeen esimiehet voivat hyödyntää arvioinnin raportteja kehityskeskusteluissa. Palvelu on suunnattu Varman asiakasyritysten käyttöön ja on maksuton. Lue lisää Varman työkykyjohtamisen palveluista: varma.fi/tyokykyjohtaminen Esimiestyön johtaminen organisaatiossa Tavoitteet Vuorovaikutus Oma energiataso johtaminen Suorituksen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11, Helsinki PL 1, VARMA Y-tunnus varma.fi