Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
|
|
- Martta Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue
2 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä ja hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä työterveyshuollon toiminnan tavoitteiden toteuttamisessa Esityksen lähtökohtina ovat Työkyvyn edistämisen moniulotteisuus Yhteistyössä sovitut työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöt työkyvyn ylläpitämisen perustana Sairausvakuutuslain muutos alkaen Hyvän työterveyshuoltokäytännön uudistamisen huomioiminen korvaamisessa 2
3 Työterveysyhteistyö Työkykyneuvottelut, puheeksiottaminen Työkykyä ylläpitävä toiminta Hyvä työpaikka Työkyvyn edistämisessä tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä mitä, miten, kenelle? Työpaikan ja työterveyshuollon vastuut ja tehtävät 30 pv Työntekijän hyvinvointi ja terveys 60 pv Yhteistyö perusth ja esh Työurien pidentäminen Työkyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Sairauspoissaolojen hallinta Työkykyjohtaminen Eläkevakuutusyhtiöt Osasairauspäiväraha 90 pv Työ- ja toimintakyvyn arviointi Sosiaalitoimi Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn tuki Kela Työkyvyn palauttaminen, työhön paluu Työvoimahallinto 3
4 Työkyvyn ylläpitäminen työpaikalla Päävastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työnantajalla Työterveyshuollolla on vastuu asiantuntemuksensa käytöstä työpaikkojen työkyvyn ylläpitämisessä Onnistuminen edellyttää kaikkien aktiivista osallistumista ja sitoutumista toimintaan Edellyttää tavoitteellista työterveysyhteistyötä työpaikoilla Sosiaaliturvan uudistamiskomitea Ehdotuksia työurien pidentämiseksi, Työelämätyöryhmän loppuraportti Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä, STM 2011:6 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset VNA 1484/2011 uudistaminen valmisteltavana 4
5 Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla sisäisin toimenpitein - painopisteen on oltava ehkäisevässä toiminnassa Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden on suuntauduttava työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen. 5
6 Työpaikalla työkyvyn ylläpitäminen on ennakoivaa toimintaa Painopiste työ- ja toimintakyvyn edistämisessä Tavoitteena työkyvyn varhainen tuki ja työkyvyn ylläpitäminen Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluun tuki 6
7 Koko työuran kattavaa toimintaa Korjaava tilanne Varhainen puuttuminen Toimiva työympäristö Organisaatio Työyhteisö Yksilö Lähde: Valtiokonttori, Avoimuutta arkeen 7
8 Työterveyshuollon asiantuntijuus työkykyä ylläpitävässä toiminnassa Työpaikalla tehtävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon työkyvyn tukeminen ja edistäminen sekä terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy.(työterveyshuoltolaki 12 :n 1 mom. 1-9 kohdat) Työterveyshuolto sovittaa yhteen työkykyyn liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä työterveyshuoltolain 12 :n 1 mom. 6 kohdassa tarkoitetussa yhteistyössä VNA 1484/2001 uudistaminen valmisteltavana 8
9 Työkyvyn hallinta kohdistuu kaikkiin työelämässä oleviin työuran kaikissa vaiheissa ennakoivasti ja asiakaslähtöisesti Toimijatahot Koko työpaikka Kohdentuminen Työterveyshuoltolaki 1, 2, 4, 8 Yksilö Työnantaja Työntekijä Työterveyshuolto Terveyttä edistävän työpaikan toiminta Terveyden ja työkyvyn edistäminen Terveyden edistämisen tuki Vaarojen arviointi ja siitä seuraavat interventiot Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen Työterveyshuollon palveluprosessit Työkyvyn varhainen tuki Työkyvyttömyyden ehkäisy Sairaanhoito Työhön paluun tuki Olemassa olevan työkyvyn tuki Työkyvyn palauttaminen Muut toimijatahot (pth, esh, kuntoutus ym.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö, TTL 12 ja 14 Promootio Primääripreventio Sekundääripreventio Tertiääripreventio Voimavara- ja terveyslähtöisyys Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys Meyer-Arnold, Koskela & Laine 2012 mukaillen Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005 (kuva); Husman & Liira 2010
10 Työkyvyn ylläpitäminen ei toteudu ilman toimivaa yhteistyötä Työkykyjohtamisen periaatteet Työterveysyhteistyö Aktiivinen vuorovaikutus ja työn hallinta Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden välttäminen Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen Työpaikka Päävastuu Työterveyshuolto Asiantuntija Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta Tthl 12 VNA:n 1484/2001 uudistaminen Työhön paluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla Lähde: EK, Johda työkykyä, pidennä työuria Työkykyä ylläpitävä toiminta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Yhteistyö ulkopuolisen toimijan kanssa
11 Työkyvyn hallinnan yhteinen toimintakäytäntö on työkykyä ylläpitävän toiminnan perusta Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu työkyvyn hallinnan toimintakäytäntö sairasvakuutuslain (SVL 13 luku 5 ) mukaisesti VNA 1484/2001 uudistaminen valmisteltavana
12 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö Sairasvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutoksen tavoitteena on kaikkien työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy työuran kaikissa vaiheissa Työpaikalla työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto sopivat toimintakäytännöstä yhdessä 12
13 Korvaaminen työterveysyhteistyön tukena Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon 60 % (KL I) korvauksen edellytyksenä on, että Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työpaikan yhteinen toimintakäytäntö tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn mukaisesti Työterveyshuollon tehtävät työkyvyn hallinnassa kuvataan toimintasuunnitelmassa 13
14 Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytykseksi Työpaikan toimintakäytännön kuvaukseen kuuluvat asiat * Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön yhteinen laadinta Toimintatavan sisältö ja käyttö: toimenpiteet varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tuen antamiseksi Työpaikan apuvälineet työkykyasioiden puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten Sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä Työkykyseurannan toteutus, raportointi ja toteutumisen analysointi 14 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki
15 Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 1 Työkyvyn ylläpitämiseen, edistämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn liittyvät käytännöt ja menettelyt koskevat kaikkia työntekijöitä koko työuran ajan: Yhteistyöhön osallistuneet, päivämäärä ja allekirjoitukset Eri osapuolten roolit, tehtävät ja vastuut Ohjeet esim. kuinka esimiehet ja työntekijät työpaikalla toimivat Työpaikan apuvälineiksi laaditut lomakkeet; esim. muistiot ja kartoituslistat puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten 15
16 Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 2 Sairauspoissaolojen hallinta työpaikalla: Työpaikalla sovittu poissaolojen ilmoituskäytäntö Sairaus- ja poissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon Ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon Poissaolojen seuranta ja työkyvyn tukitoimenpiteiden toteuttaminen Työpaikka ja työterveyshuolto yhteistyössä Varhaisuus ja ennakointi Kuvatuilla menettelyillä ei muuteta voimassa olevia säännöksiä yksilön tietosuojasta 16
17 Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 3 Työpaikan työkykyä koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon ml. sairauspoissaolot Työterveyshuollolla on 1) velvollisuus raportoida vuosittain poissaoloista ja työkykytilanteesta yli 20 hengen työpaikoilla - pienimmillä työpaikoilla tarvittaessa 2) Työkykyseurannan tietojen varhaisen tuen toteutumisen analysointi, tietojen käsittely ja esittäminen työpaikalla säännöllisesti yhdessä sovitun käytännön mukaisesti 17
18 Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytykseksi Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan * Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tuen antamisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki
19 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö 60 %:n korvauksen edellytykseksi Vähintään 20 henkilön työpaikka Alle 20 henkilön työpaikka 60 % Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Kirjallinen työpaikan toimintakäytäntö erillinen asiakirja Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työpaikan toimintakäytäntö kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät Sovitut asiat toteutuvat käytännössä 19
20 Työterveysyhteistyön prosessi työkyvyn hallinnassa Työpaikka Työterveyshuolto Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyjohtaminen selvillä oleminen varautuminen Työterveysyhteistyöprosessi HTTHK:n periaatteet primaari-, sekundaari- ja tertiääripreventio Työpaikan toimenpiteet HTTHK:n mukaiset työterveyshuollon toimenpiteet (ja sairaanhoito)
21 Miten onnistun? Jalkautuminen työpaikoille Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset prosessit ja menetelmät Asiakaslähtöisyys, ennakointi, luottamus, motivaatio, ammatillinen riippumattomuus ja eettisyys 21
22 Korvaamisen kriteerit ja painopisteet Tilikaudet Oikeus korvaukseen ja korvaamisen edellytykset Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö ja hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kelan työterveyshuoltoneuvottelukunnan hyväksymät periaatteet Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki 22
23 Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytykseksi 60 % Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työpaikan toimintakäytäntö Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toimenpiteet 50 % Korvaamisen edellytykset (SVL 13 luku) Työnantajan ja yrittäjän oikeus korvaukseen (1,2 ) Korvattavuuden yleinen periaate (4 ) Korvattava toiminta (3 ) Laskennalliset enimmäismäärät (5, 6 ) Hyväksyttävät kustannukset (7 ) 23
24 Korvattavuuden kriteerit ja painopisteet Hakemuksen tiedot tilikausina
25 Korvattavuuden kriteerit KL I tilikausille Oikeus korvaukseen ja korvaamisen edellytykset toteutuvat HTTHK toteutuu toimintasuunnitelman mukaisesti Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö * on ollut käytettävissä työpaikalla tilikauden loppuun mennessä (KL I 60%) Yrittäjällä korvausperuste jälkeen (60%) hyväksymis- ja allekirjoituspäivämäärästä lähtien 25
26 Korvattavuuden kriteerit 60% KL I tilikaudella 2012 Työpaikan toimintakäytäntö * Työpaikan ja työterveyshuollon edustajat ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet työpaikan toimintakäytännön ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman On laadittu ja sovittu työpaikalla yhteistoiminnassa (Ttl 8 ) ja työterveysyhteistyössä Työpaikan vastuut ja tehtävät ovat kuvattu Työterveyshuollon toimintasuunnitelma * Työterveyshuollon vastuut ja tehtävät ovat kuvattu 26
27 Korvattavuuden kriteerit KL I tilikaudelle 2013 Oikeus korvaukseen ja korvaamisen edellytykset toteutuvat Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen ja perusselvitys on tehty (SV 98 a TTH, kohta 5). Tämän lisäksi on kuvattu työpaikalla tehtävät yksilö- ja työpaikkatason toiminnot hakemuksen mukaisesti (SV 98 a TTH, kohta 7). Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö on ollut käytettävissä työpaikalla tilikauden loppuun mennessä (KL I 60%) 27
28 Korvattavuuden kriteerit 60% KL I tilikaudella 2013 Työpaikan toimintakäytäntö * Työpaikan ja työterveyshuollon edustajat ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet työpaikan toimintakäytännön ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman Laadittu ja sovittu työpaikalla yhteistoiminnassa (Ttl 8 ) ja työterveysyhteistyössä Työpaikan vastuut ja tehtävät ovat kuvattu yksilö- ja työpaikkatasolla Työterveyshuollon toimintasuunnitelma * Työterveyshuollon vastuut ja tehtävät ovat kuvattu yksilö- ja työpaikkatasolla 28
29 Korvattavuuden kriteerit KL I tilikaudelle 2014 Oikeus korvaukseen ja korvaamisen edellytykset toteutuvat Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen ja perusselvitys on tehty. Työpaikalla on kuvattu hakemuksen mukaiset yksilö- ja työpaikkatason toiminnot sekä laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta (SV 98a TTH, kohta 8) Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö on ollut käytettävissä työpaikalla tilikauden loppuun mennessä (KL I 60%) 29
30 Korvattavuuden kriteerit 60% KL I tilikaudella 2014 Työpaikan toimintakäytäntö * Työpaikan ja työterveyshuollon edustajat hyväksyneet ja allekirjoittaneet työpaikan toimintakäytännön ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman Se on laadittu ja sovittu työpaikalla yhteistoiminnassa (Ttl 8 ) ja työterveysyhteistyössä Työpaikan vastuut ja tehtävät ovat kuvattu yksilöja työyhteisötasolla yksilön koko työuran ajalta 30
31 Korvattavuuden kriteerit 60% KL I tilikaudella 2014 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma * Työterveyshuollon vastuut ja tehtävät on kuvattu yksilö-, työyhteisötasolla yksilön koko työuran ajalta Ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattu toimintasuunnitelmassa 31
32 Toiminnan korvattavuus ja hyväksyttävät kustannukset Toiminnan korvattavuus ja hyväksyttävät kustannukset ennallaan Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta - ei enempää, ei vähempää (Työterveyshuoltolaki 12 ja 14 ) 32
33 HTTHK Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö työpaikalle : - yhteinen laadinta - varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen antamisen muodot - apuvälineet - sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä - työkykyseurannan toteutus 2011-> Työterveysyhteistyö ja työpaikan ja työterveyshuollon vastuut ja tehtävät kuvattu > Työpaikkaselvitys, perusselvitys on tehty. Työpaikkatasolla on kuvattu yksilö- ja työpaikkatason toiminnot Työpaikan ja tth:n vastuut ja tehtävät kuvattu yksilö- ja työpaikkatasolla > Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Osapuolien vastuut ja tehtävät eri tasoilla työntekijöiden koko työuran ajan; tth:n yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa > TILIKAUDEN PAINOPISTEET Lomakkeen kohta 7: Kyllärasti kohdassa Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus... yhteiset hallintatavat ovat käytössä > Kohta 5. Kyllä-rasti Perusselvitys tehty > Kohta 7. Kyllä-rastit kaikissa kohdissa > Kohta 8. Kyllä-rastit laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta -kohdissa > KORVAUS- HAKEMUKSEN SV 98a TTH KÄSITTELY Tarvittaessa yhteydenotto KELA:sta työnantajaan, pyydetään esim. toimintasuunnitelma, työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö ja lausunto korvaushakemuksesta (SVL 13 luku 9 ) 33
34 Työkyvyn hallinta on asiakaslähtöistä yhteistoimintaa Kela Työnantaja Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyjohtaminen selvillä oleminen varautuminen Palveluohjaus noudattaen sovittuja käytäntöjä HTTHK:n periaatteet primaari-, sekundaari- ja tertiääripreventio Työterveyshuolto Työterveysyhteistyöprosessi Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityinen terveydenhuolto Eläkevakuutusyhtiöt Työhallinto Kuntoutus 34
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotTyönantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle
Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Arto Laine Kela 1 Arjen haasteita työterveydessä Sairausvakuutuslain muutokset 1.1.2011 ja 1.6.2012 alkaen Yhteistyössä sovittu
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyöterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.
Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTyökykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi
Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotAjankohtaista korvauskäytännön muutoksista
Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista - mitä hakemisen uudistaminen ja sähköinen asiointi edellyttää palvelujen tuottajalta - korvauslainsäädäntö muuttuu työkyvyn
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotKorvausuudistus korvauskäytännössä
Korvausuudistus korvauskäytännössä SVL 1075/2018 korvausuudistus Samuli Niskanen juristi Kela, etuuspalvelujen lakiyksikkö, sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä Enimmäismäärien jäädyttäminen Enimmäismääriä
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotEnnakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö
Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotAlkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta
Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotTyöterveyshuollon tulevaisuus osana sotea
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea Jorma Mäkitalo TTL KEVA päivä 16.3.2017 17.3.2017 Työterveyslaitos Jorma Mäkitalo www.ttl.fi 2 Työterveyslaitoksen strategiset kärjet 17.3.2017
LisätiedotKorvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta
Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä 9-12/2010 Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Hakumenettely uudistuu 2011 Uudistamisen tavoitteena on tukea ja ohjata
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotMUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ
MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4
LisätiedotAktiivinen tuki työyhteisössä
Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotHyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1
Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotPientyöpaikoilla uudistuminen mistyö
Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotMiten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa
Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotTyöterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista
Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen
LisätiedotSähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi
Terveysosasto I Työterveyshuoltoryhmä Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Korvauksen hakeminen Työnantaja hakee korvauksen työterveyshuollon järjestämisestä
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
Lisätiedottäyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.
Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotMallilomake. Kela SV 98 TTH. Työnantajan hakemus. Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset. 1. Työnantajan tiedot. 2. Työnantajan tilinumero
Kela Työnantajan hakemus Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset SV 98 TTH Tällä lomakkeella työnantaja hakee korvausta järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista. Jos palveluntuottaja on esitäyttänyt
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotVarhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa
Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotRISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa
TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotSEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY
SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin
LisätiedotAjankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta
Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Työfysioterapeutit ry:n syysopintopäivät 11.-12.11.2015 Marianne Meyer-Arnold, TtM 11.11.2015 Korvausjärjestelmän tavoitteet - työterveyshuolto Edistää, kannustaa
LisätiedotTyöterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus
Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen
LisätiedotInfotilaisuus työterveyshuollon korvausuudistuksesta
Infotilaisuus työterveyshuollon korvausuudistuksesta 21.3.2019 Työnantajan työterveyshuolto Pia Uusivuori Vastaava suunnittelija Kela, Etuusjärjestelmäyksikkö, Terveydenhoitoetuuksien kehittämisryhmä Korvausuudistus
LisätiedotNimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6
SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu
LisätiedotPalveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) korvaamisessa
Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa Kela, Terveysosasto Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotPoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen
PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke
LisätiedotTyösuojelutoiminta Eviran arjessa
Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotHenkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?
Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
Lisätiedot