7.9. Varmasti aamiaiswebinaari Varmasti toimivan työterveysyhteistyön rakentaminen. Kirsti Wall, yhteyspäällikkö, Varma

Transkriptio

1 7.9. Varmasti aamiaiswebinaari Varmasti toimivan työterveysyhteistyön rakentaminen Kirsti Wall, yhteyspäällikkö, Varma Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri, Varma

2 Toimiva työterveysyhteistyö - koordinoitua työterveyshuoltoa Tanja Rokkanen, LT (työterveys), työterveyshuollon erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys 2

3 yritys toimii monella paikkakunnalla monta tth:n palveluntuottajaa monta tthyksikköä Helpottaako TUSKAA työterveyshuollon koordinaatio? tth:n raportoinnista ei saa mitään tolkkua ovatko hoitopolut ym. optimaalisia? tth:n sopimukset ja toimintasuunnitelmat vaihtelevia Eläkeriskejä "liuta", joita kukaan ei hallitse 3

4 Työterveyshuollon koordinaatiolla tarkoitan tässä esityksessä.tilannetta, jossa yrityksen työterveyshuolto on järjestetty useassa työterveysyksikössä ja mahdollisesti useamman palveluntuottajan toimesta. Millaisia toimintamalleja yrityksillä on koordinoida näissä tilanteissa työterveyshuoltoa? Miten yritys johtaa näissä tilanteissa työterveyshuoltoa? Miten työkykyriskit saadaan hallintaan? Tanja Rokkanen Asiantuntijalääkäri Varmassa vuodesta 2011 LT (työterveys) Työterveyshuollon erikoislääkäri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen tai terveyspalveluyrityksiin Väitöskirja (2015): Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö työpaikan tarpeiden arvioinnissa 4

5 Erilaisia malleja työterveyshuollon koordinaatioon Yrityksessä integroitu työterveyshuoltoyksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida muita työterveyshuoltoja Integroitu tth-yksikkö ulkoistettu ja yritykseen jäänyt joku tth:n ammattihenkilö tai yrityksellä hankittu konsultoiva tth:n ammattihenkilö Yritys ostanut tth-palvelut yksityisiltä lääkäriketju(i)lta joku tth-yksikkö toimii koordinoivana konsulttipalveluna tth:n ammattihenkilö/yritys toimii koordinoivana (Koordinaatiota ei oikeasti ole) 5

6 Tarve-käsite YRITYSASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMASTA NEED/TARVE Asiakkaan arviota työn sujumiseen/työterveyteen liittyvistä tilanteista, joihin hän kokee tarvitsevansa toimenpiteitä/palveluita Ammatillisiin normeihin (esimerkiksi lainsäädäntö, hyvät käytännöt) perustuvaa asiantuntijan arviota tilanteista, jotka vaativat toimenpiteitä DEMAND/KYSYNTÄ (Työterveyshuollon) palveluita, joita asiakkaat uskovat tarvitsevansa tilanteensa auttamiseksi tai joita he haluaisivat Työterveyshenkilöstön ammatillisiin normeihin perustuvaa arviota tarvittavista palveluista SUPPLY/TARJONTA Resursseja, joiden avulla asiakkaat uskovat, että toivottu/tarvittu palvelu voidaan toteuttaa Resursseja, joiden avulla työterveyshenkilöstö normeihinsa perustuen arvioi, että toivottu/tarvittu palvelu voidaan toteuttaa 6 Tanja Rokkanen kehittänyt ja muotoillut taulukoksi ja työterveyshuoltoon soveltuvaksi perustuen Donabedian'n 1973 teksteihin (Rokkanen 2015)

7 Koordinaation rakenne vs. sisältö ja johtaminen Tarpeet/ huolet "isossa kuvassa" Yrityksen vastuuhenkilö(t) Koordinoiva tth-tiimi Välineet/ työnjako Prosessit Tulos Esim. -tule-sairaudet/ hoitopolku ja kuntoutus -tk-riskit -10/20 tth-yksiköstä laatu? 7 Esim. -tth:n puitesuunnitelma ja mittarit -vatu -tth-yksiköiden pisteytys -työkykyasiakkaat/ sähköiset välineet -työterveysneuvottelut -skype/koulutukset, teemat -vastuulri/yrityksen vastuuhlö-palaverit -erilaiset OHRY:t -casepalaverit Esim. -paikalliset toimintasuunnitelmat -paikallinen tth/yritys-yhteistyö -terveystarkastukset -tule-hoitopolut -työkykysuunnittelu -kuntoutus -B-lausunnot HUOM. vaikuttavuus on tth:n ja yrityksen yhteistyön tulos!

8 Koordinoiva työterveysyksikkö Yritys päättää, mutta yrityksen ja työterveyshuollon on sovittava keskenään, mitkä ovat koordinoivan työterveysyksikön tehtävät esim. Selvillä olemisen näkökulmasta (esim. raportointi, analyysit ja johtopäätökset) Eri työterveyshuoltoyksiköiden toiminnan laadun varmistamisessa (esim. B- lausunto, eri työhönpaluun tukienkäyttö) Asiakasyrityksen toimintatapojen (mm. varhainen välittäminen, työhön paluun tuki) tiedottamisessa ja yhteisten toimintatapojen tukemisessa Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön ja toimintojen kehittämisessä (esim. työterveysneuvottelut, terveystarkastukset, tai mitkä tth:n tai yrityksen yksiköt kaipaavat erityisesti tukea ) 8

9 Parhaimmillaan koordinoiva työterveysyksikkö... Ymmärtää yrityksen liiketoimintaa ja sen vaikutuksia työn sujumiseen ja työkykyyn Tuottaa raportteja, analyysejä ja johtopäätöksiä, joiden avulla asiakasyritys ja työterveyshuolto voivat asettaa konkreettisia tavoitteita työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja ovat selvillä työkyky- ja työkyvyttömyysriskitapauksista Ohjaa, neuvoo, seuraa laatua, kouluttaa ja sparraa muita asiakasyrityksen työterveyshuoltoyksiköitä monipuolisin keinoin (sp, skype, puhelinneuvottelut jne.) prosessien kehittämiseksi ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. ja asiakasyritys ovat kumppaneita ja yhteistyön avulla on mahdollista johtaa ja kehittää työterveyshuollon toimintaa mahdollisimman vaikuttavaan suuntaan 9

10 HR:n ja TTH:n oltava selvillä työpaikan henkilöistä, joilla työkyvyttömyyttä ja sen pitkittymistä Esim. henkilöt, joilla Huomioitava muun muassa > 30 päivän sairauspoissaolo Diagnoosit ja ennuste; yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Kuntoutustuki/osakuntoutustuki Ammatillinen kuntoutus Hylätty kuntoutustuki Osasairauspäivä Leikkaus tulossa tai leikkauksen jälkeinen kuntoutusvaihe 10 Ovatko aktiivisen hoidon ja kuntoutustoimien piirissä? Ei unohdeta siihen asti, että haetaan seuraavaa kutua. Ammatillisen kuntoutuksen eteneminen? Sujuuko sovitun työnkuvan mukaisesti? Edistyykö työajan nosto? Onko työ realistista sairaus huomioiden? TTH ei tiedä hylystä, mutta työantaja tietää. Onko sovittu, että työnantaja ohjaa työntekijän tth:n ja työterveysneuvottelujen piiriin? Onko oikea tukimuoto työntekijän diagnoosi ja ennuste huomioiden? Ovatko aktiivisten lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden piirissä? Onko realistista, että palaa entiseen työhön leikkauksen jälkeen?

11 Työpaikan ja työterveyshuollon oltava selvillä työpaikan henkilöistä, joilla työkyvyttömyyttä ja sen pitkittymistä, jotta voidaan Suunnata terveyttä edistävää ja ennaltaehkäisevää toimintaa Tunnistaa kuntoutustarve Ohjata kuntoutukseen Seurata työkykyä ja hoito- ja kuntoutuspolkua Tukea työhön paluuta Vähentää sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkekustannuksia => selvillä olo edellyttää sekä työnantajan että työterveyshuollon raportointia sekä näiden raporttien analysointia ja johtopäätösten tekoa 11

12 Sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma että koordinointi tarvitsee mittarit! Esim. Toteutunut/Kehitettävää Valtakunnallisen ts:n tekeminen Konsernitasoisten ohjeiden laatiminen K:n ohjeiden tiedottaminen paikallisille palveluntuottajille Laadun ja vaikuttavuuden arviointi Konsernitasoinen työkykyriskien hallinta Paikallisten ts:n toteutumisen seuranta ja tuki Tiedottaminen sopimus- ja henkilöstömuutoksista ja sekä muista valtakunnallisesti tiedotettavista asioista Valtakunnallisen kuntoutuskurssien arviointi Yhteistyö valtakunnallisen ts-organisaation kanssa 12

13 Koordinoivan tth-tiimin ja Varman suhde: Tietosuoja kiteytetysti Varma voi pyytää tietoja työnantajalta, työterveyshuollosta ja muusta terveydenhuollosta, ellei hakija ole kieltänyt Varma voi antaa työnantajalle eläkemaksuun vaikuttavaa tietoa ja työsuhdeasioiden hoitamiseen tarvittavaa tietoa Kuntoutustapauksissa Varma voi antaa työnantajalle ja työterveyshuoltoon kuntoutusasian hoitamiseen tarvittavaa tietoa Varma ei voi antaa tietoa suoraan työterveyshuoltoon Yritys voi antaa tietoa työterveyshuoltoon työterveyshuoltolain velvoitteiden hoitamiseksi Varmaan tulee tieto työkykyongelmasta vasta eläke- tai kuntoutushakemuksen vaiheessa 13

14 Varmalta tukea yritykselle ja koordinoivalle lääkärille Esim. Ohjausryhmät (tarpeiden ja huolien kirkastus) Varman työkykyjohtamisen tietopalvelu, henkilötason tiedot (yrityksen väline) Uusi koordinoiva lääkäri: käydään yhdessä läpi Varman tiedossa olevat tapaukset (haltuunoton tukeminen) Nimetyt kuntouttajat ja tk-eläkeratkaisijat Case/työkykypalaverit Yrityksen pyynnöstä erilaiset analyysit Varmassa tehdyistä päätöksistä (esim. B- lausuntojen laatu) 14

15 Sote, valinnanvapaus ja koordinaatio Yksilö/työntekijä sairaanhoito Yksityinen sotepalveluntuottaja/ -vain yleislääkäritasoinen sh -(ei kuntoutus, ft) 15 Terveyskeskuksen (maakunnan) sotepalvelut -sh -kuntoutus Palveluntuottajan vaihtamisen syynä: -lääkäriaikojen saatavuus -terveysaseman sijainti -hoidon laatu terveysasemalla -hoitaja-aikojen saatavuus -terveysaseman aukioloajat TTH/lääkäriketju -rajattu sopimus -ei erikoislriä "Itse maksavana asiakkaana" yksityisessä lääkärikeskuksessa (sairauskassa korvaa) -sh -ei ee

16 Oletus, jatkossa: -yrityksen oma sairauspoissaolohallinta/vatu-toiminta korostuu/työkykyjohtaminen korostuu -tth:n koordinoiva rooli työkykyongelmissa korostuu (työhön paluu/työelämässä jatkaminen) -tth:n ennakoiva toiminta korostuu; todennäköisesti ennakoiva toiminta ymmärrettävä laaja-alaisemmin 16 Yrityksen kannattaa arvioida, mikä ja miten on tähän mennessä toiminut? -tth:n koordinaatio? -tule-sairauksien hoitoketjut? -sairauskassan toiminta (onko ohjattu tiettyyn hoitopaikkaan?) -yrityksen toiminta? -työhön paluun tuki? -ennakoiva toiminta? -missä on mahdollisia toiminnan katkoksia (miten asioita seurataan sotekokeilun aikana?)? (huom. kokemukset muista maista/tutkimusraportti)

17 "Voidaanko pelkästään koordinoivan tahon valinnalla saavuttaa sitä mitä me tarvitsemme"? Yrityksen strategia ja liiketoimintatavoitteet ja konseptimuutokset Yrityksen toiminnan johtaminen Yrityksen työkykyjohtaminen (TARVE/HUOLET) - johtoajatus/lähitulevaisuus/pidemmän ajan taktiikka? Työterveyshuollon johtaminen johtoajatus (tth:n toimintasuunnitelma)/lähiaika? Kuka vastuussa ja aktiivisesti johtaa tth:a yrityksessä TTH:n koordinoiva yksikkö ja koordinaatiolle johtoajatukset (ja kriteerit) 17 Koordinoivan yksikön (myös sähköiset) välineet

18 KIITOS!