Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Transkriptio

1 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri

2 Systemaattista seulontaa voidaan tehdä työterveyshuollon haastatteluina työterveyshuollon kyselyinä, esim. osana työpaikkaselvitystä työpaikoilla varhaisen työkyvyn tukemisen /välittämisen/ puheeksi ottamisen mallin avulla, jolloin esimiehet oppivat ohjaamaan työntekijöitä tarpeen mukaan työterveyshuoltoon Toimivaan työkyvyn varhaiseen tukemiseen liittyy aina myös sairauspoissaoloseuranta ja työhönpaluumalli Hoidon porrastus työterveyshuollossa

3 Masennuksen tunnistaminen työpaikalla Työterveyshuollon toimintasuunnitelman osaksi liitetään työkyvyn varhaisen tukemisen ja varhaisen välittämisen malli Malli implementoidaan työpaikoille toimintasuunnitelmia laadittaessa, jotta esimiehet osaavat ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon myös masennusasioissa

4 Seulonta terveystarkastuksissa Masennuksen seulonta liitetään systemaattisesti osaksi työterveyshoitajan ja lääkärin tekemiä terveystarkastuksia Ns. kahden kysymyksen seula

5 Seulonta sairausvastaanotoilla Asiakaskäynnillä voi herätä epäily masennuksesta tai asiakkaalla /potilaalla on jokin masennuksen riskitekijöistä Käytetään ns. kahden kysymyksen seulaa Kenen kohdalla kannattaa muistaa myös masennuksen mahdollisuus?

6 Työ ja toimintakyvyn arviointi Toimintakyvyn arviointi konkreettisesti Selviytyminen arjesta: mistä arkipäivän asioista asiakas selviytyy ja mistä ei Sovitaan tarvittavat yhteydet työpaikalle / esimieheen, nimetyn työterveyshoitajan kanssa yhteistyössä Valmistellaan tarvittavat työterveysneuvottelut (aikaisemmin ns. kolmikantaneuvottelut )

7 Yhteistyömallin luominen: työterveyslääkäri huolehtii masennusdiagnostiikasta, hoitolinjauksista ja päätöksistä, työkyvyn arvioinnista huolehtii yhteistyössä asiakkaan ja usein työterveyshoitajan kanssa sopien yhteydet esimieheen tai muihin työpaikan tahoihin yhteistyöneuvotteluissa lääketieteelliset / työlääketieteelliset kannanotot työkykyyn ja työn muutoksiin

8 Yhteistyömallin luominen: työterveyshoitaja tunnistaa mahdollisia masennusoireita terveystarkastuksissa ja työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa ohjaa asiakkaan työterveyslääkärille huolehtii yhteistyössä työterveyslääkärin kanssa seurannasta ja tiiviistä yhteydenpidosta asiakkaan kanssa hoitaa yhteyksiä puhelimitse ja /tai vastaanottokäynnein auttaa asiakasta pitämään yhteyttä hoitotahoihin ja työpaikalle, tarpeen mukaan muihin tahoihin mahdollisuus työterveyspsykologin käyttöön terveystarkastuksissa? Depression hoitoon perehtynyt työterveyshoitaja/ depressiohoitaja voi toimia nimetyn työterveyshoitajan sijasta masennusasiakkaan vastuuhoitajana Sovitaan, miten työpaikkayhteydet hoidetaan

9 Sovittavia asioita Työterveyspsykologin konsultaatiot Psykiatrin konsultaatiot hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä, 1 3 käyntikertaa Matala kynnys asiantuntijoiden käyttöön Työkyvyn arvioinnit

10 Sairauspoissaolot Yhteistyö työpaikan kanssa, mm. työterveysneuvottelut Työkyvyn ja työhön paluun tuki Työterveysneuvotteluissa työpaikan tarpeelliset tahot ja asiakas itse ja työterveyshuollon edustaja(t) Sairauspoissaolotarve? Oikea aikainen työhön paluu? Työjärjestelyt? Yhteiset suunnitelmat tukena kuntoutumiselle

11 Työhön paluun tukitoimet Työn muutos ja mukauttamismahdollisuudet? Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet? Osasairauspäivärahamahdollisuus? Asiakkaan tilanteen ja hoidon vaikuttavuuden seuranta aluksi tiheämmin, sitten harventaen Tiivis seuranta jatkuu noin 6 kuukautta Työterveyshoitajalla käynnit ja / tai puhelut 1 2 vuoden ajan Useimmiten asiakkaan nimetty työterveyshoitaja yhteydenpidon primus motorina (case manager), mahdollisesti työterveyslääkäri

12 Terveystarkastukset, työterveyspainotteinen sairaanhoito työkykytarkastukset, terveydenhoitokäynnit Työterveyshoitaja käyttää kaikissa terveystarkastuksissa systemaattisesti kahteen kysymykseen perustuvaa masennuksen seulontamenetelmää, ja muulloin, kun on syytä epäillä masennusta Kaksi kysymystä: 1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2. Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Tarvittaessa voidaan käyttää lisäksi DEPS seulaa tai BDI kyselyä koulutus? Masennusseulassa positiiviset (vähintään yksi myöntävä vastaus) tai DEPS kyselyssä pistemäärän >11 saaneet tai BDI:ssä pistemäärän >9 saaneet ohjataan/ varataan aika lääkärin vastaanotolle Keskustellaan elämäntilanteesta ja työstä, mahdollisista masennusoireista

13 Lääkärin vastaanotto Lääkäri luo hyvän hoitosuhteen ja asettaa alustavan diagnoosin Masennusta epäiltäessä lääkäri voi käyttää tilanteesta riippuen seulontaan kahden kysymyksen masennusseulaa tai DEPS seulaa tai BDI mittaria ja tarkistaa täyttyvätkö vakavan masennustilan diagnostiset kriteerit (ICD 10: F32, F33) Hoitosuunnitelman luominen, lääkitys, terapia (ROHTO), konsultaatiotarpeen arviointi

14 Sairauspoissaolotietojen käyttö Tavoitteena: Kaikki sairauspoissaolotiedot työterveyshuoltoon ja yhteiseen tarkasteluun Esimiehet opastetaan varhaisen tuen mallin käyttöön ja ohjaamaan poissaolojen tai muiden työkyvyn aleneman merkkien perusteella henkilöt työterveysneuvotteluihin ja työkyvyn arviointiin Toimintamallit sovitaan yrityksen toimintasuunnitelman liitteessä, varhaisen työkyvyn tukemisen mallissa/ sairauspoissaolomallissa

15 Sairauspoissaolon aikana Tavoitteena: Nimetty työterveyshoitaja tai hoitava työterveyslääkäri pitää yhteyttä masennuksen takia yli 2 viikkoa sairauslomalla oleviin aluksi 2 viikon välein ad 6 viikkoa, sitten esim. 2 6 kk välein ad 2 v. tiedustelee vointia, keskustelee tilanteesta, työasioistakin asiakas ohjataan tarpeen mukaan lääkärin vastaanotolle työkyvyn arviointiin

16 Työhönpaluusuunnitelma Tavoitteena: Työhönpaluusuunnitelma tehdään, kun työstä poissaolo on kestänyt yli 2 4 viikkoa ja tarvittaessa Asiakas on yhteydessä nimettyyn työterveyshoitajaan tai työterveyshoitaja on yhteydessä asiakkaaseen ja toimii koordinaattorina (case managerina) Työhönpaluusuunnitelmat ovat osa yrityksen omaa varhaisen työkyvyn tukemisen mallia

17 Työhönpaluusuunnitelma Laaditaan yhteistyössä työterveyshuollon, asiakkaan ja työnantajan edustajan / esimiehen kesken Huom.! osasairauspäiväraha, työhön liittyvät muutokset, työyhteisön informointi Toiminta edellyttää yrityskohtaisen työkyvyn varhaisen tukemisen/ varhaisen välittämisen ja sairauspoissaolojen seurantamallin laatimista ja liittämistä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan Ks. STM:n julkaisu: Lupaavia käytäntöjä pk työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaan. Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. STM Selvityksiä 2008:34. Mallin tulee sisältää myös työhönpaluun käytännöistä sopiminen

18 Kiitos ja hyvää loppuviikkoa!